Maatkčem lij šorrnam viõkkšânji nuʹtt maaiʹlmveiddsânji ko Lääʹddjânnam Lappist še. Maatkčem šorrnummuš lij lââʹzztam vaʹǯǯtõõzzid kulttuur ǩeâllʼjeeivuõʹtte, jeäʹrben sääʹmkulttuur konteeʹkstest. Sääʹmteʹǧǧ lij vuäǯǯam veäʹǩǩvuõđ mättʼtõs- da kulttuurministeriast Kulttuurlânji vasttõsvuõđlaž sääʹm-maatkčem -haʹŋǩǩõõzz čõõđ viikkâm diõtt. Haʹŋǩǩõõzzâst lij mieʹrren jm. raajjâd säʹmmlai vueʹlǧǧemsõõʹjin eettlaž vuäʹpstõõzzid vasttõsvuõđlaž, sosiaalʼlânji, kulttuurlânji, ekolooglânji da tääl beäʹlnn ǩeâllʼjeei sääʹm-maatkčem puuʹtʼtâsttmõʹšše da ouʹdde puʹhttma. Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar priimi 24.9.2018 vasttõsvuõđlaž da eettlânji ǩeâllʼjeei sääʹm-maatkčem tuåimmjemvuâđđjurddjid.

Sääʹm-maatkčem fiʹttjet tän õhttvuõđâst maatkčummšen, koʹst sääʹmkulttuur resuursid ääuʹǩeeʹl puuʹtʼtet maatkčemkääzzkõõzzid da taʹrjjeet tõid jäärnaǩtuåimmjummuž vuâđain. Tõt vuäitt leeʹd sääʹmvuõʹtte vuâđđõõvvi maatkčummuž, koʹst sääʹmõõutstõõzz seʹst pueʹtti oummu tuåimmje maatkčemjieʹllemvueʹjj harjjteeʹjen, leʹbe sääʹmvuõđ äuʹǩǩen õõʹnni maatkčummuž, koʹst sääʹmõõutstõõzz åålǥbeäʹlnn pueʹtti maatkčemjieʹllemvueʹjj harjjteei da jeeʹres maatkčemtuåimmjeei äuʹǩǩee sääʹmkulttuure [1] õhttneei da/leʹbe čuäʹjteei elemeeʹntid maatkčemkääzzkõõzzin väʹlddveärlaž õhttvuõđtaa sääʹmõõutstõʹsse.

Sääʹmkulttuur symboolid lie Lääʹddjânnmest puuʹtʼtâsttam maatkčummšest juʹn looʹjid iiʹjjid. Sääʹmkulttuur puuʹtʼtâsttmõš lij juʹn kuuʹǩǩ leämmaž nuʹtt åålǥbeällsai meäʹrtõõllâm ko čõõđ viikkâm. Åålǥbeällsai peäʹlest puuʹtʼtõsttum kaartâst säʹmmlain lij täujja occanj tuejjeemnalla puuʹttes sääʹmvuõđin.  Maatkčummšest čuäʹjtum da veiddsânji leävvnam vââǥǥlaž da primitivisõsttum kartt säʹmmlain lij hueʹnmõs vueʹjjest sääʹmõõutstõõzz neeuʹrteei da/leʹbe materialisõʹstti. Tät õlmmsânji da tääujâs čuäʹjtum vââǥǥlaž kartt vaikkat hueʹneld sääʹmkulttuur jieʹllemviõkkvuõʹtte. Vuõigg da puuʹttes kaart liâvtummuš säʹmmlain lij uʹcc resuursin tuåimmjeei sääʹmõõutstõʹsse väʹǯǯel jiõččaidldees.

Sääʹmkulttuur puuʹtʼtâsttmõš da čuäʹjtummuš maatkčummšest âlgg šõddâd eettlânji ǩeâllʼjeeinalla da õhttsažtuâjast säʹmmlaivuiʹm. Teâđ da škooultõõzz lââʹzztummuš sääʹmǩiõli da sääʹmkulttuur pirr lij samai vääžnai. Sääʹmkulttuur seillmõš jieʹllemviõkksen ooudad Lappi maatkčem ouddnummuž še. Täi aaʹšši õhttummuš kuhttu vueʹsspeälla äukksen lij vueiʹtlvaž, leša tõt ooudald õhttsažtuâj, teâđ lââʹzztummuž di ođđ vuârrvaikktemnaaʹli da -kanaali kaunnmõõžž maatkčummuž da sääʹmkulttuur kõõskâst. Eettlaž sääʹm-maatkčem ouddnummuž oudldõssân lij veiddsõs õhttsažtuåimmjummuš, kååʹtt vuâđđââvv määŋgkõõskas fiʹttjummša da ciʹsttjummša. Mieʹrren lij, što säʹmmla da maatkčemsueʹrj ämmatneeʹǩǩ meäʹrtõõlče da fiʹttjeʹče eettlaž sääʹm-maatkčummuž seämmanalla.

Sääʹm-maatkčem eettlaž vuäʹpstõõzz ääiʹjpoddsažvuõđ tuärjjad jeäʹrbi mieʹldd ǩeâllʼjeei ouddnummuž täävtõõzz, mâʹte globaal Agenda 2030 prograamm täävtõs oouʹdeed ǩeâllʼjeei maatkčummuž, kååʹtt rääjj tuâjjpaaiʹǩid di ooudad pääiklaž kulttuur da ouddsid. Sääʹmõõutstõõzz juʹn kuuʹǩǩ ouʹdde pohttam sääʹmpihttâz da jeeʹres sääʹmsymbooli pannvuekksõs âânnmõš teäddad sääʹm-maatkčem eettlaž vuäʹpstõõzz vääžnaivuõđ da taarb.  Sääʹmpihttsest lij samai jõnn miârktõs sääʹmkulttuurâst. Sääʹmpihttâz âânnmõõžž šiõttâʹlle ǩeeʹrjteǩâni noorm, koid säʹmmla jääʹǩǩte. Säʹmmlaž nääʹlvuâkksaž lääʹjj mieʹldd vuõiggâdvuõtt pihttsi ââʹnnma lij čõnnum oummu säʹmmlaž sokktuâǥǥõʹsse. Ouddmiârkk säʹmmlaž nääʹlvuâkksaž lääʹjjest lij, što ååum ij âânn neezzna kuulli pihttsi vueʹzzid leʹbe nuʹbiooʹri. Neezzan jie âʹte vueiʹt ââʹnned čiõkk-keäʹpper leʹbe määccaǩ. Ni jeeʹres vuuʹdi leʹbe sääʹmjoouki pihttsid ij vueiʹt ââʹnned seäkklõõžži. Lââʹssen âlgg väʹldded lokku, što täʹlvvpihttsid jeät âânn ǩeässa leʹbe nuʹbiooʹri. Kulttuurlânji ǩeâllʼjeei maatkčummuš ciʹsttai da oudd äärv jeeʹres kulttuuri jiiʹjjesnallšemvuõđid, ooudad oummi da vuuʹdi puârastpiʹrǧǧummuž di vueiʹtlvâstt jeeʹres kulttuuri seillmõõžž da ouddnummuž.

[1] Sääʹmkulttuuʹre koʹlle jm. sääʹmǩiõll, sääʹm kulttuuräʹrbb, kulttuurõõlmtõõzz, sääʹmčeäʹppvuõtt, säʹmmlai ääʹrbvuâlaž teâtt, ääʹrbvuâlaž jieʹllemvueʹjj da tõi ânnʼjõžäiggsaž harjjtummuž hääʹm nuʹtt mâʹte jeeʹres säʹmmlai alggmeeran harjjtâttam kulttuur nääʹl da hääʹm.