Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu
Matkailu on kasvanut voimakkaasti niin globaalisti kuin Suomen Lapissakin. Matkailun kasvu on lisännyt haasteita kulttuuriselle kestävyydelle, erityisesti saamelaiskulttuurin kontekstissa. Saamelaiskäräjät on saanut avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeen toteuttamista varten. Hankkeessa on tarkoituksena mm. luoda saamelaisten lähtökohdista eettiset ohjeet vastuullisen, sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän saamelaismatkailun tuotteistamiseen ja esittämiseen. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet.
Saamelaismatkailu ymmärretään tässä yhteydessä matkailuna, jossa saamelaiskulttuurin voimavaroja hyödyntäen tuotetaan matkailupalveluja ja tarjotaan niitä liiketoiminnallisin perustein. Se voi olla saamelaisuuteen perustuvaa matkailua, jossa saamelaisyhteisön sisältä tulevat toimivat matkailuelinkeinon harjoittajina, tai saamelaisuutta hyväksikäyttävää matkailua, jossa saamelaisyhteisön ulkopuolelta tulevat matkailuelinkeinon harjoittajat ja muut matkailutoimijat hyödyntävät saamelaiskulttuuriin[1] liittyviä ja/tai viittaavia elementtejä matkailupalveluissa ilman varsinaista yhteyttä saamelaisyhteisöön.
Saamelaiskulttuurin symboleita on Suomessa tuotteistettu matkailussa jo vuosikymmeniä. Saamelaiskulttuurin tuotteistaminen on pitkään ollut sekä ulkopuolisten määrittelemää että myös toteuttamaa. Ulkopuolisten toimesta tuotteistetulla saamelaiskuvalla on harvemmin vähän tekemistä aidon saamelaisuuden kanssa. Matkailussa esiintynyt ja laajalle levinnyt virheellinen ja primitivisoitu saamelaiskuva on pahimmillaan saamelaisyhteisöä loukkaavaa ja/tai esineellistävää. Tämä julkisesti ja toistuvasti esitetty virheellinen kuva vaikuttaa haitallisesti saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuteen. Oikean ja aidon saamelaiskuvan levittäminen on pienin resurssein toimivalle saamelaisyhteisölle vaikeaa omin voimin.
Saamelaiskulttuurin tuotteistaminen ja esittäminen matkailussa tulee tapahtua eettisesti kestävästi ja yhteistyössä saamelaisten kanssa. Matkailupalvelujen tulisi perustua aitouteen. Tiedon ja koulutuksen lisääminen saamen kielistä ja saamelaiskulttuurista on ensiarvoisen tärkeää. Saamelaiskulttuurin säilyminen elinvoimaisena edistää myös Lapin matkailun kehitystä. Näiden asioiden yhdistäminen molemminpuoliseksi hyödyksi on mahdollista, mutta se edellyttää yhteistyötä, tiedon lisäämistä sekä uusien vuorovaikutuskeinojen ja -kanavien löytämistä matkailun ja saamelaiskulttuurin välillä. Eettisen saamelaismatkailun kehittymisen edellytyksenä on laaja-alainen yhteistoiminta, joka perustuu monenkeskiseen ymmärrykseen ja kunnioitukseen. Tarkoituksena on, että saamelaiset ja matkailualan ammattilaiset määrittelisivät ja ymmärtäisivät eettisen saamelaismatkailun samalla tavalla.
Saamelaismatkailun eettisen ohjeistuksen ajankohtaisuutta tukee muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet, kuten globaalin Agenda 2030 ohjelman tavoite edistää kestävää matkailua, joka luo työpaikkoja sekä edistää paikallista kulttuuria ja tuotteita. Saamelaisyhteisön jo pitkään esiin nostama saamenpuvun ja muiden saamelaissymbolien epäasiallinen käyttö korostaa saamelaismatkailun eettisen ohjeistuksen tärkeyttä ja tarpeellisuutta. Saamenpuvulla on erittäin suuri merkitys saamelaiskulttuurissa. Saamenpuvun käyttöä säätelevät kirjoittamattomat normit, joita saamelaiset noudattavat. Saamelaisen tapaoikeuden mukaan oikeus puvun käyttöön on sidoksissa henkilön saamelaiseen alkuperään. Esimerkkinä saamelaisesta tapaoikeudesta on, ettei mies käytä naisille kuuluvia puvun osia tai päinvastoin. Naiset eivät siis voi käyttää neljän tuulen lakkia eivätkä miesten pukua. Myöskään eri alueiden tai saamelaisryhmien asuja ei voi käyttää sekaisin. Lisäksi huomioitavaa on, ettei talviasuja käytetä kesällä tai päinvastoin. Kulttuurisesti kestävä matkailu kunnioittaa ja arvostaa eri kulttuurien perustavanlaatuisia ominaispiirteitä, edistää ihmisten ja alueiden hyvinvointia sekä mahdollistaa eri kulttuurien säilymisen ja kehittymisen.
[1] Saamelaiskulttuuriin kuuluvat mm. saamen kieli, saamelainen kulttuuriperintö, kulttuuri-ilmaukset, saamelaistaide, saamelaisten perinteinen tieto, perinteiset saamelaiselinkeinot ja niiden nykyaikaiset harjoittamisen muodot samoin kuin muut saamelaisten alkuperäiskansana harjoittaman kulttuurin tavat ja muodot.