Vastuullinen ja eettisesti kestävä saamelaismatkailu

Vastuullisen matkailijan kävijäohjeistus oheismateriaaleineen perustuu Saamelaiskäräjien hyväksymään saamelaismatkailun eettiseen ohjeeseen. Sunna Kitin kuvitus havainnollistaa eettisen ohjeen viestiä siitä, miten toimia, jotta tulevaisuus olisi vastuullisempi ja eettisesti kestävämpi saamelaisten kotiseutualueella. Ohjeistus myös tukee saamelaiskulttuurin ylläpidon jatkuvuutta. 

Kuvituskuva saamelaismatkailu hyvä tulevaisuus.
Kuvituskuva saamelaismatkailu huono tuolevaisuus.

Vastuullisen matkailijan ohjeistus saamelais­kulttuurin ja saamelaisten kotiseutualueen maailmaan

Kävijäohjeistus oheismateriaaleineen on suunnattu ensisijaisesti saamelaisten kotiseutualueelle saapuville kotimaisille ja kansainvälisille matkailijoille, matkailualan työntekijöille ja yrittäjille sekä matkailualan opiskelijoille. Kävijäohjeistuksen toivotaan herättävän tietoisuuden siitä, että alueelle saapuvat ihmiset ovat vieraina erityisessä paikassa, jossa tulee huomioida matkakohteen kokonaisvaltainen kestävyys, etenkin paikallisyhteisöiden hyvinvointi ja mahdollisuus elää rauhassa elämäänsä, arkea ja juhlaa, ilman matkailun aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. 

Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun sertifikaatti

Matkailualalla ja matkailijoilla on yleisesti vähän tietoa saamelaiskulttuurista ja se vaikeuttaa aitojen saamelaismatkailutuotteiden tunnistamista. Saamelaismatkailun eettisen ohjeen vision mukaan saamelaismatkailun neuvontakeskuksesta jaetaan tietoa eettisesti ja kestävästi toimivista saamelaisista matkailutoimijoista.  

Tavoitteena on luoda oma kulttuurisensitiivinen saamelaismatkailusertifiointijärjestelmä kriteereineen ja indikaattoreineen seuraamaan saamelaismatkailun vastuullisuutta ja eettistä kestävyyttä. Järjestelmän kautta tuotteen tai palvelun aitous, vastuullisuus sekä eettinen kestävyys voidaan todentaa ja niistä voidaan jakaa tietoa. 

Näillä pitkää kehitystyötä vaativilla toimilla pyritään luomaan aitojen, vastuullisten ja eettisesti kestävien saamelaistuotteiden kilpailukykyä tukeva toimintaympäristö. Saamelaismatkailun sertifiointityö on käynnissä. 

Saamelaismatkailun eettiset ohjeet

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi vuonna 2018 vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Eettisten ohjeiden päätavoitteena on poistaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä matkailun kautta leviävä saamelaisia koskeva väärä tieto. Toisena painopisteenä on turvata matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytännöt ja perinteet. 

Piirroskuva festivaalialueelta, nainen sovittaa korvakoruja etualalla.  Piirroskuva iglun sisältä, missä shamaania esittävä mies pitää rituaalia yleisölle.

Kuvat: Sunna Kitti.

Eettiset ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti saamelaisyhteisön ulkopuolisille matkailutoimijoille sekä saamelaisten kotiseutualueelle saapuville vierailijoille. Saamelaiskäräjillä kaikki eettisen ohjeen hyväksymisen jälkeen tehty vastuulliseen matkailuun liittyvä työ perustuu ohjeen kehittämiseen ja sen vision toteuttamiseen. 

Saamelaiskäräjien vastuullisen saamelaismatkailun hankkeet on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella. 

Ajankohtaista

Hankkeet

  • Vastuullinen saamelaismatkailu: kävijäohjeistus ja oppimateriaalia matkailualalle saamelaiskulttuurin turvaamiseksi

    Visio: Saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuva matkailu on hallittua. Matkailijamäärien jatkuvasta kasvusta aiheutuneet haasteet on onnistuttu ratkaisemaan, matkailun toimintaa valvotaan ja väärinkäytösten sanktiot toimeenpannaan. Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistusta noudatetaan. Saamelaismatkailu on kokonaisvaltaisesti vastuullista ja eettisesti kestävää erityisesti luonnon kantokyky huomioiden. Matkailualalla on positiivinen rooli totuudenmukaisen saamelaiskuvan levittämisessä ja leviämisessä ympäri maailmaa.

    Saamelaiskäräjien 24.9.2018 hyväksymässä Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistuksen visiossa nähdään matkailun vaikuttavan saamelaisten kotiseutualueeseen ja saamelaisiin ja heidän kulttuurinsa positiivisesti paikallista hyvinvointia lisäten. Vision toteutumiseen on tällä hetkellä vielä pitkä matka.

    Koko matkailualan tulee yhdessä kaikin käytettävissä olevin keinoin turvata herkän, arktisen ja vahvasti kulttuurisidonnaisen luontoympäristön säilyminen tuleville sukupolville. Ilman yhteistä ymmärrystä saamelaiskulttuurin ja siihen kiinteästi kuuluvan luonnon korvaamattomasta arvosta ja sen henkisen perinnön rikkaudesta ja kaiken tämän säilymisen tärkeydestä, saattavat Lapin tärkeimmät matkailuvaltit vaarantua. Saamelaisuuteen perustuvassa sekä saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvassa matkailussa tulisi panostaa aitouteen, ainutlaatuisuuteen ja laatuun, ei vain määrään.

    Saamelaisten kotiseutualueelle saapuvien kansallisten ja kansainvälisten matkailijoiden sekä kaikkien saamelaisuutta hyväksikäyttävään matkailuun liittyvien tahojen tulee tiedostaa, että he ovat vieraina alueilla, joihin liittyy monia erilaisia kulttuurisidonnaisia tapoja, jotka tulee lähtökohtaisesti tunnistaa ja joita tulee kunnioittaa. Alueisiin, paikalliseen ympäristöön ja saamelaiskulttuuriin kuuluu monia aineellisia mutta myös aineettomia elementtejä, jotka vaikuttavat alueen luonnon hyödyntämiseen ja etenkin sen hyödyntämiseen liittyviin rajoihin ja rajoituksiin. Alueella vierailevien matkailijoiden tulee huomioida nämä aluekohtaiset ja vuodenaikojen mukaan muuttuvat kulttuuriin sisäänrakennetut käytännöt ja tavat.  Laaja-alaisen ja eri osapuolia hyödyttävän yhteistyön tulee ulottua paikallistasolla myös matkailualasta suoraan tai välillisesti hyötyvän väestön ulkopuolelle. Perinteisten elinkeinojen ja matkailuun liittyvän maankäytön sekä muiden käytäntöjen yhteensovittaminen on elintärkeää sekä saamelaisyhteisön että yksilöiden tasolla.

    Varovaisuusperiaatteen noudattaminen on tarpeen, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset saamelaisalueiden luontoon ja perinteisiin saamelaiselinkeinoihin ovat vaikeasti ennakoitavissa. Monien matkailijoiden luonto- ja kulttuurikäsitykset sekä arktisiin olosuhteisiin liittyvät toimintamallit poikkeavat suuresti alueella olevista luonto- ja kulttuurikäsityksistä sekä toimintamalleista. Siksi matkailijoille suuntautuva kävijäviestinnän ja -ohjeistuksen tarve on erityisen akuuttia, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä mahdollisesti tapahtuvaa korjaamatonta vahinkoa, joka saattaa kohdistua saamelaiskulttuurin ja pohjoisen hauraan luonnon lisäksi itse matkailijoihin silloin, kun heillä ei ole tarvittavaa taustatietoa ja/tai tietotaitoa arktisista olosuhteista ja elävästä saamelaisesta kulttuuriympäristöstä.

    Saamelaisia koskevan totuudenmukaisen tiedon lisääminen ja levittäminen myös matkailualan kautta on ensiarvoisen tärkeää. Saamelaiskulttuurin säilyminen elinvoimaisena edistää myös Lapin matkailun kehitystä. Näiden asioiden yhdistäminen molemminpuoliseksi hyödyksi on mahdollista, mutta se edellyttää yhteistyötä, tiedon lisäämistä sekä uusien vuorovaikutuskeinojen ja -kanavien löytämistä matkailualan ja saamelaiskulttuurin haltijoiden välillä. Eettisesti kestävän saamelaismatkailun kehittymisen edellytyksenä on laaja-alainen yhteistoiminta, joka perustuu monenkeskiseen ymmärrykseen ja kunnioitukseen. Ensisijaisena lähtökohtana on, että saamelaiset, saamelaiset matkailuyrittäjät ja muut matkailualan ammattilaiset määrittelisivät ja ymmärtäisivät vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun samalla tavalla.

    Saamelaismatkailun kävijäohjeistushankkeen tavoitteena on kohentaa saamelaisyhteisön oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa kohtelua ja parantaa saamelaiskulttuurin ylläpidon, kehittämisen ja sukupolvien välisen siirtämisen mahdollistamista. Hankkeella pyritään edistämään eri etnisten ryhmien välistä tasa-arvoa poistamalla saamelaisten esineellistäminen matkailussa, parantamaan yhdenvertaisuutta kohentamalla positiivista saamelaiskuvaa levittämällä totuudenmukaista tietoa, osallisuutta nostamalla saamelaisten näkemykset esiin, keskinäistä kunnioitusta kiinnittämällä huomiota erilaisiin kulttuurisiin tapoihin ja käytäntöihin ja Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistuksen ytimessä olevaa kestävää kehitystä. Tämä hanke tukee ennen kaikkea vastuullisia toimintatapoja, joilla pyritään kohentamaan ja/tai varmistamaan merkityksellisen elämän turvaaminen myös matkailun ulkopuoliselle paikallisväestölle yhdenvertaisesti alati kasvavan matkailun ja elintilan menetyksen paineissa.

    Saamelaiskäräjät on saanut avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamelaismatkailuhankkeiden toteuttamista varten lähes katkeamatta helmikuusta 2017 alkaen.

  • Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu

    Matkailu on kasvanut voimakkaasti niin globaalisti kuin Suomen Lapissakin. Matkailun kasvu on lisännyt haasteita kulttuuriselle kestävyydelle, erityisesti saamelaiskulttuurin kontekstissa. Saamelaiskäräjät on saanut avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeen toteuttamista varten. Hankkeessa on tarkoituksena mm. luoda saamelaisten lähtökohdista eettiset ohjeet vastuullisen, sosiaalisesti, kulttuurisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän saamelaismatkailun tuotteistamiseen ja esittämiseen. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet.

    Saamelaismatkailu ymmärretään tässä yhteydessä matkailuna, jossa saamelaiskulttuurin voimavaroja hyödyntäen tuotetaan matkailupalveluja ja tarjotaan niitä liiketoiminnallisin perustein.  Se voi olla saamelaisuuteen perustuvaa matkailua, jossa saamelaisyhteisön sisältä tulevat toimivat matkailuelinkeinon harjoittajina, tai saamelaisuutta hyväksikäyttävää matkailua, jossa saamelaisyhteisön ulkopuolelta tulevat matkailuelinkeinon harjoittajat ja muut matkailutoimijat hyödyntävät saamelaiskulttuuriin[1] liittyviä ja/tai viittaavia elementtejä matkailupalveluissa ilman varsinaista yhteyttä saamelaisyhteisöön.

    Saamelaiskulttuurin symboleita on Suomessa tuotteistettu matkailussa jo vuosikymmeniä. Saamelaiskulttuurin tuotteistaminen on pitkään ollut sekä ulkopuolisten määrittelemää että myös toteuttamaa. Ulkopuolisten toimesta tuotteistetulla saamelaiskuvalla on harvemmin vähän tekemistä aidon saamelaisuuden kanssa. Matkailussa esiintynyt ja laajalle levinnyt virheellinen ja primitivisoitu saamelaiskuva on pahimmillaan saamelaisyhteisöä loukkaavaa ja/tai esineellistävää. Tämä julkisesti ja toistuvasti esitetty virheellinen kuva vaikuttaa haitallisesti saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuteen. Oikean ja aidon saamelaiskuvan levittäminen on pienin resurssein toimivalle saamelaisyhteisölle vaikeaa omin voimin.

    Saamelaiskulttuurin tuotteistaminen ja esittäminen matkailussa tulee tapahtua eettisesti kestävästi ja yhteistyössä saamelaisten kanssa. Matkailupalvelujen tulisi perustua aitouteen. Tiedon ja koulutuksen lisääminen saamen kielistä ja saamelaiskulttuurista on ensiarvoisen tärkeää. Saamelaiskulttuurin säilyminen elinvoimaisena edistää myös Lapin matkailun kehitystä. Näiden asioiden yhdistäminen molemminpuoliseksi hyödyksi on mahdollista, mutta se edellyttää yhteistyötä, tiedon lisäämistä sekä uusien vuorovaikutuskeinojen ja -kanavien löytämistä matkailun ja saamelaiskulttuurin välillä. Eettisen saamelaismatkailun kehittymisen edellytyksenä on laaja-alainen yhteistoiminta, joka perustuu monenkeskiseen ymmärrykseen ja kunnioitukseen. Tarkoituksena on, että saamelaiset ja matkailualan ammattilaiset määrittelisivät ja ymmärtäisivät eettisen saamelaismatkailun samalla tavalla.

    Saamelaismatkailun eettisen ohjeistuksen ajankohtaisuutta tukee muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet, kuten globaalin Agenda 2030 ohjelman tavoite edistää kestävää matkailua, joka luo työpaikkoja sekä edistää paikallista kulttuuria ja tuotteita.  Saamelaisyhteisön jo pitkään esiin nostama saamenpuvun ja muiden saamelaissymbolien epäasiallinen käyttö korostaa saamelaismatkailun eettisen ohjeistuksen tärkeyttä ja tarpeellisuutta. Saamenpuvulla on erittäin suuri merkitys saamelaiskulttuurissa. Saamenpuvun käyttöä säätelevät kirjoittamattomat normit, joita saamelaiset noudattavat. Saamelaisen tapaoikeuden mukaan oikeus puvun käyttöön on sidoksissa henkilön saamelaiseen alkuperään. Esimerkkinä saamelaisesta tapaoikeudesta on, ettei mies käytä naisille kuuluvia puvun osia tai päinvastoin. Naiset eivät siis voi käyttää neljän tuulen lakkia eivätkä miesten pukua. Myöskään eri alueiden tai saamelaisryhmien asuja ei voi käyttää sekaisin. Lisäksi huomioitavaa on, ettei talviasuja käytetä kesällä tai päinvastoin.  Kulttuurisesti kestävä matkailu kunnioittaa ja arvostaa eri kulttuurien perustavanlaatuisia ominaispiirteitä, edistää ihmisten ja alueiden hyvinvointia sekä mahdollistaa eri kulttuurien säilymisen ja kehittymisen.

    [1] Saamelaiskulttuuriin kuuluvat mm. saamen kieli, saamelainen kulttuuriperintö, kulttuuri-ilmaukset, saamelaistaide, saamelaisten perinteinen tieto, perinteiset saamelaiselinkeinot ja niiden nykyaikaiset harjoittamisen muodot samoin kuin muut saamelaisten alkuperäiskansana harjoittaman kulttuurin tavat ja muodot.