Kõskksumõs tuâjj
Sääʹmteʹǧǧ lij eeʹjj 1996 aalǥâst jiijjâs laaʹjjin vuâđđuum säʹmmlai jiõččvaaldâšmorgaan. Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeeš eeʹjj 1995 oođuum vuâđđlääʹjj nuäjja. Sääʹmteeʹǧǧ oudldõsttjen iiʹjjin 1973 – 1995 tuåimmji Sääʹm parlameʹntt, kååʹtt leäi vuâđđuum tõʹst uvddum riikksuåvtõõzz asetõõzzin.
Sääʹmteʹǧǧ tuåimmai vuõiggâdvuõttministeria vaaldâšmvuuʹdest, leša lij jiõččnaž riikk veʹrǧǧniiʹǩǩin. Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjummuž teäggtet riikk budjeʹtt-teäggtõõzzin. Sääʹmteeʹǧǧ väʹlddveärlaž tuåimmjummša lij vaʹrrjum riikk tällõsarvvlõõzzâst 1,976 miljoon euʹrred (2020). Lââʹssen Sääʹmteeʹǧǧ pääiʹǩ miõđât teäggtõõzz sääʹmkulttuuʹre da sääʹmõõutstõõzzid, sääʹmǩiõllsaž ouddpeâmm- da sosiaal- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzid da sääʹmǩiõllsaž mättmateriaalpuuʹtʼtummša. Sääʹmteeʹǧǧest lie pååđprojeeʹkt še, kooi vääras puätt teäggtõs riikk da Euroopp unioon vaaʹrin.
Sääʹmteeʹǧǧ tääʹrǩmõs tuâjjan lij viikkâd čõõđ tõõzz vuâđđlääʹjjest šiõttuum tuâjaid leʹbe viikkâd čõõđ sääʹm kulttuurjiõččvaaldâšm di staanad sääʹm alggmeerkulttuur seillmõõžž da ouddnummuž. Sääʹm kulttuurjiõččvaaldâšm kuâskk säʹmmlai dommvuuʹd, koʹst lij šiõttuum sääʹmteʹǧǧlääʹjj neelljad paragraafâst (4 §). Voudda koʹlle Jeänõõǥǥ, Aanar da Uccjooǥǥ kooʹddi vuuʹd di Lappi paalǥâskååʹdd vuʹvdd Suäʹđjel kååʹddest leʹbe Vuõccu.
Tuâj da tuåimmjummuš
Sääʹmteʹǧǧ õlmmad säʹmmlai veerǥlaž vuäinlmõõžž. Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjan lij sääʹmteʹǧǧlääʹjj § 6 mieʹldd eeʹttkâʹstted säʹmmlaid tuâjees kuulli aaʹššin nuʹtt meerlânji ko meeraikõõsǩeld. Takainalla šuurmõs vueʹss Sääʹmteeʹǧǧ meeraikõskksaž eeʹttkâsttmõõžžin tuejjeet kooum jânnam Sääʹmtiiʹǧǧi da Ruõššjânnam sääʹmorganisaatioi, sääʹm parlamentaarlaž suåvtõõzz (SPS) tuåimmjummuž pääiʹǩ.
Sääʹmteʹǧǧ âânn jiõččnaž mieʹrreemvääʹld. Sääʹmteʹǧǧ vuäitt uʹvdded eʹtǩǩõõzzid, aalǥtõõzzid da ceâlklmid veʹrǧǧniiʹǩǩid (lääʹjj § 5). Sääʹmteʹǧǧ oudd juõʹǩǩ eeʹjj 60-200 jeeʹresnallšem aalǥtõssad da ciâlklmed jeeʹres tuåimmjeeʹjid. Lââʹssen Sääʹmteʹǧǧ nõõmad eeʹttǩeeʹjid määŋgid jeeʹres tuâjj-jooukid. Nuʹbb vuõss-sâjjsaž tuåimmjemnääʹll lie saǥstõõllmõõžž, koid ââʹnet veʹrǧǧniiʹǩǩivuiʹm. Sääʹmteʹǧǧlääʹjj § 9 mieʹldd veʹrǧǧneeʹǩǩi âʹlǧǧe saǥstõõllâd Sääʹmtiiʹǧǧin pukin veiddsânji vaikkteei da miârkteei tuåimin, kook vuäiʹtte vuõiʹǧǧest da takai jeäʹrab vueʹjjest vaikkted säʹmmlai sâjja alggmeeran. Saǥstõõllâmõõlǥtõs kuâskk jm. säʹmmlaid kuõskki lääʹjjšiõttummuž ooudummuž, sääʹmǩiõl da mättʼtõõzz kuõskki aaʹššid di mäddâânnmõõžž da kuåivâslääʹjj meâldlaž looʹvi miõttmõõžž säʹmmlai dommvuuʹdest.
Meerlaž lääʹjjšiõttummuž lââʹssen Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjummuž ohjjad Sääʹmteeʹǧǧ såbbar priimmâm tuâjjriâššmõš, koʹst šiõtteet jm. viiʹrjin, jeeʹres orgaanin da tõi tuâjain di vaaldâšm-mõõntõõllmest Sääʹmteeʹǧǧest. Vaalpââʹj aalǥâst sääʹmteeʹǧǧ sååbbar preemm tuåimmplaan obb vaalpââjas. Tuåimmplaanâst piijât täävtõõzzid Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjummša. Tääʹrǩab õõut eeʹjj täävtõõzzid piijât juõʹǩǩ tiõttum eeʹjj tällõsarvvlõõzzâst. Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjlažkåʹddpolitiikk ohjjeet tuâjjlažkåʹddpoliittlaž äʹššǩiiʹrjivuiʹm, koid koʹlle tuâjjlažkåʹddpoliittlaž programm di tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõttplaan. Sääʹmteeʹǧǧ väʹlddtuåimmpäiʹǩǩ lij Aanrest sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst. Sääʹmteeʹǧǧest lie tõn lââʹssen čårrtuåimmpääiʹǩ Jeänõõǥǥâst da Uccjooǥǥâst.
Sääʹmteeʹǧǧ 21 vuäzzliʹžžed da nellj väärrvuäzzla vaʹlljeet säʹmmlai kõõskâst juõʹǩǩ neelljad eeʹjj tueiʹmmepijjum vaalin. Juõʹǩǩ säʹmmlai dommvuuʹd kååʹddest âlgg vaʹlljeed uuʹccmõsân kolmm eeʹttǩeei Sääʹmtegga. Võboršeeʹǩǩ Sääʹmtegga vuäitt piijjâd kolmm säʹmmla alttääm vaʹlljeeiõõutstõs. Mõõnni vuâra vaalid tuåimteš eeʹjj 2019 čâhčča.
Snimldõk: Ville-Riiko Fofonoff/ Sääʹmteeʹǧǧ sååbbar
Säʹmmlai jeeʹres eeʹttkâʹsttmallaš orgaan
Sääʹmteeʹǧǧ lââʹssen nuõrttsäʹmmlain lij jiijjâz, pååđai õhttsažtuâjjorgaanâz, saaʹmi siidsååbbar sääʹmvuuʹdest. Sääʹmvoudda koʹlle vueʹzz Aanar kååʹddest. Jeeʹresnalla ko sääʹmteʹǧǧlääʹǩǩ, sääʹmlääʹǩǩ lij mädd- da meäʹcctäällministeria vueʹlnn. Sääʹmlääʹjjest šiõtteet jm. nuõrttsäʹmmlai jieʹllemvuõʹjjid õhttneei vuõiggâdvuõđin.
Taarrjânnam säʹmmlai eeʹttkâʹsttmallaš orgaan, Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeeš eeʹjj 1987 (lääʹǩǩ 1987:56) da tõt alttii tuåimmjummšes eeʹjj 1989. Taarrjânnam lij ratifiâsttam ILO 169-suåppmõõžž alggmeerai vuõiggâdvuõđin. Taarrjânnam vuâđđlääʹǩǩ toobdast säʹmmlaid alggmeeran.
Ruõccjânnam säʹmmlai eeʹttkâʹsttmallaš orgaan, Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeeš eeʹjj 1992 (lääʹǩǩ 1992:1433) da tõt alttii tuåimmjummšes eeʹjj 1993 aalǥâst. Ruõccjânnam Sääʹmteʹǧǧ lij nuʹtt jiõččvaaldšmallaš orgaan ko riikk veʹrǧǧkoontâr. Ruõccjânnam Sääʹmteʹǧǧ lij Ruõccjânnam mäddtäällministeria vaaldâšmvuuʹdest. Ruõccjânnam vuâđđlääʹǩǩ toobdast säʹmmlaid meeran.
Ruõššjânnam säʹmmlaid eeʹttkâstt kueʹhtt Ruõššjânnam sääʹmorganisaatio. Ruõššjânnam säʹmmla lie vuâđđääm jiijjâz eeʹttkâʹsttmallaš orgaanâz, Sääʹmteeʹǧǧ, leša Ruõššjânnam lääʹjjšiõttummuš ij-ǥa vaaldâšm toobdast tõn sââʹj.
