Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta Suomessa

Täältä voit lukea tarkemmin Suomen saamelaisten kielipesätoiminnasta ja sen hallinnoinnista.

Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta on laajentunut viime vuosina voimakkaasti. Ensimmäinen kokeiluluontoinen kielipesä saamelaisalueella oli Sevettijärven koltansaamenkielinen ryhmä, joka toimi muutamia kuukausia vuonna 1993, mutta ei vielä johtanut pysyvään toimintaan. Vuonna 1997 aloittivat samoihin aikoihin Anarâškielâ servi ry:n eli Inarinsaamen kielen yhdistyksen inarinsaamenkielinen kielipesä Inarin kirkonkylässä ja Inarin kunnan hallinnoimat inarinsaamen kielipesä Ivalossa ja koltansaamen kielipesä Sevettijärvellä. Aluksi kielipesät toimivat erilaisilla projektirahoituksilla. Inarinsaamen kielen yhdistyksen kielipesä on jatkanut tauotta, ja vuonna 2009 saatiin inarinsaamen kielipesä Ivaloon ja vuonna 2011 toinen ryhmä Inariin. Ensimmäinen pohjoissaamen kielipesä perustettiin Vuotsoon vuonna 2007. Koltansaamenkielinen toiminta pääsi tauon jälkeen käyntiin vuonna 2008 Ivalossa ja 2010 Sevettijärvellä. Pohjoissaamenkielisiä ryhmiä on perustettu seuraavasti: vuonna 2012 Utsjoelle ja Karigasniemelle, 2013 Helsinkiin, 2015 Ouluun, Rovaniemelle ja Sodankylään ja 2018 Nuorgamiin sekä Enontekiön Hettaan. Helsingin kielipesä lopetti toimintansa vuonna 2018, ja myös Sevettijärven kielipesätoiminta jäi samaan aikaan tauolle.

Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesäryhmiä toimii siis tällä hetkellä yhteensä 12, joista yksi koltansaamenkielinen, kolme inarinsaamenkielistä ja kahdeksan pohjoissaamenkielistä.

Saamelaisten kielipesätoiminnan hallinnoiminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain rahoituksen saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan turvaamiseksi. Koska kielipesätoiminta ei ole lakisääteistä, sille ei ole omaa, pysyvää sijaa valtion budjetissa, joten rahoitus myönnetään vuodeksi kerrallaan. Tätä rahoitusta koordinoi Saamelaiskäräjät. Kielipesätoimintaa järjestävät kunnat, kaupungit ja järjestöt hakevat rahaa Saamelaiskäräjiltä, ja rahoituksen jakautuminen perustuu yhteisiin neuvotteluihin ja Saamelaiskäräjien kielineuvoston päätökseen. Valtion rahoitus on tarkoitettu välttämättömiin toimintakuluihin, ja toiminnan järjestäjän odotetaan maksavan toiminnasta omavastuuosuutena vähintään 15 %.

Kielipesiä hallinnoivat enimmäkseen kunnat ja kaupungit, joissa ryhmiä toimii. Kysymys on siis kunnallisesta varhaiskasvatuksesta, johon liittyy tavanomainen hakumenettely ja lapsen huoltajilta perittävä varhaiskasvatusmaksu. Inarissa kolmea inarinsaamenkielistä ryhmää hallinnoi Anarâškielâ servi ry. Inarin kunnalla on ostopalvelusopimus järjestön kanssa, joten perheille kyse on kunnallisesta varhaiskasvatuksesta. Koko saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan historian aikana myös pari muuta järjestöä on järjestänyt kielipesätoimintaa. Pedagogisesti ja hallinnollisesti näin vaativan toiminnan pyörittäminen vapaaehtoistyön pohjalta on osoittautunut hyvin haastavaksi.

Saamelaiskäräjillä toimii määräaikainen kielipesäohjaaja, jonka tehtäviin kuuluu avustusten hallinnointi, kielipesätyöntekijöiden pedagoginen tukeminen, vanhempien neuvonta ja toiminnan yleinen valvominen ja kehittäminen. Häneen saa ensisijaisesti olla yhteydessä kaikkiin kielipesätoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Kielipesäohjaajan yhteystiedot löytyvät täältä. Lisäksi kulttuuri- ja kielipesätoimintaa valvoo Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri. Toimintaa koskevat päätökset laatii Saamelaiskäräjien kielineuvosto ja laajempia linjauksia tekee käräjien yleiskokous.

Kielipesätoiminnan tarve ja kysyntä on tällä hetkellä suurempaa kuin valtion rahoituksen turvaamat edellytykset toiminnan järjestämiseen. Rahoituksen sanelemien reunaehtojen lisäksi pula koulutetuista, kielitaitoisista työntekijöistä vaikeuttaa kielipesätoiminnan ja muun kieltä ja kulttuuria elvyttävän toiminnan järjestämistä monilla alueilla. Saamelaiskäräjät asettaa rahoituspäätöksissään etusijalle jo olemassaolevien kielipesien jatkuvuuden, mutta pyrkii myös pitkäjänteisesti edistämään rahoituksen kasvua ja toiminnan laajentamista. Varhaiskasvatusalan ammattilaisten koulutus ja täydennyskoulutus (lue lisää esimerkiksi täältä)  lisäävät omalta osaltaan saamelaisen varhaiskasvatuksen henkilöresursseja. Uuden saamenkielisen kielipesän perustamista toivovien tahojen kannattaa olla yhteydessä Saamelaiskäräjiin – selvitetään yhdessä, miten asiassa voidaan edetä!