Kenelle kielelliset oikeudet kuuluvat?

Saamen kielilailla (1086/2003) turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa saamen kieltään: inarinsaamea, koltansaamea tai pohjoissaamea.

Piirroskuva missä sosiaali- ja terveyspalvelua käyttävä henkilö saa apua saamen kielillä

Nykyiseen saamen kielilakiin on sisällytetty viittaussäännös saamelaiskäräjälain mukaiseen saamelaismääritelmään (1086/2003 3§). Käytännössä viranomaisella ei kuitenkaan ole keinoa tarkistaa henkilön kuulumista saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan henkilön oma ilmoitus tulisi riittää saamenkielisen palvelun järjestämiseksi.

Moni saamelainen on kaksi- tai monikielinen ja puhuu toisena kielenään suomea. Saamen kielilain 4§:n mukaan kielellisiä oikeuksia ei saa rajoittaa sillä perusteella, että henkilö osaa myös suomea tai ruotsia. Saamelaisella on siis oikeus asioida viranomaisissa saameksi, vaikka hän osaisi myös suomea.

Kielelliset oikeudet eivät riipu siitä, mikä henkilön äidinkieli on. Historiallisista syistä moni saamelainen on päässyt oppimaan saamen kielen vasta aikuisena. Saamelaisten kielelliset oikeudet koskevat myös saamen kielen aikuisena opetelleita saamelaisia.