Gollegiella – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto
Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan seuraavan kerran syksyllä 2018.
Gollegiella 2016 jaettiin saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa Tukholmassa. Palkinnon sai neljä henkilöä.
Tiedote: Vuoden 2016 pohjoismainen saamen kielen palkinto Gollegiella neljälle henkilölle
Gollegiella on perustettu saamen kielen kehittämis- ja elvyttämistoimenpiteiden innostamiseksi. Saamen kielillä on noin 20 000-30 000 puhujaa. Suurin saamen kielistä on pohjoissaame, jota puhutaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsissa ja Norjassa puhutaan myös eteläsaamea, luulajansaamea, uumajansaamea ja piitimensaamea. Suomessa puhutaan pohjoissaamen lisäksi inarinsaamea ja koltansaamea. Venäjällä suurin osa saamen kielten puhujista puhuu kildininsaamea ja hyvin harvat koltan-, akkalan- ja turjansaamea. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä.
Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se myönnetään joka toinen vuosi. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Se voidaan jakaa useiden voittajien kesken.
Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille, jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi, kehittämiseksi tai säilyttämiseksi Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä. Ehdotuksen palkinnon saajasta voi tehdä yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.
Palkinnon saajan valitsee kilpailuun ilmoitettujen ehdokkaiden joukosta Gollegiella-arviointikomitea.
Aikaisemmat kielipalkinnon voittajat:
2014
Gollegiella myönnettiin kolmelle henkilölle. Palkinnon saivat pohjoissaamen kielen opettaja ja tutkija Mikael Svonni, kirjailija Kerttu Vuolab ja koltansaamen opettaja Seija Sivertsen. Arviointikomitea palkitsi Mikael Svonnin pitkäaikaisesta työstään pohjoissaamen kielen hyväksi Ruotsin puolella. Kerttu Vuolab ansaitsiGollegiella-palkinnon työstään pohjoissaamen kaunokirjallisuuden edistäjänä ja Seija Sivertsen elämäntyöstään koltansaamen kielen ja kolttasaamelaisen kulttuurin sekä kolttayhteisön hyväksi.
2012
Divvun ja Giellatekno Tromsan yliopistosta sekä Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina Jeliseevna Afanasjeva saivat vuoden jagi 2014 kielipalkinnon. Antonova ja Afanasjeva saivat palkinnon, koska ovat pitkään tehneet työtä kildininsaamen arvostuksen kohottamiseksi kirjoja kirjoittamalla sekä kääntämällä saameksi ja saamesta. Sen lisäksi he ovat tehneet työtä ortografiakysymysten parissa. Divvun ja Giellatekno sai palkinnon uudenaikaisen teknologian hyödyntämisestä siten, että se on mahdollistanut saamenkielisille käyttäjille netissä tarjolla olevat oikeinkirjoitus- tai oikolukuohjelmat sekä sanakirjat.
2010
Kaksi saamelaisnaista, Máret Sárá Karasjoelta sekä Lajla Mattson Magga Koutokienosta jakoivat vuoden 2010 kielipalkinnon. Sárá on edistänyt saamen kieltä opettajana, journalistina ja kirjailijana. Hän on kirjoittanut oppikirjoja sekä kerännyt mm. leikkejä ja sananlaskuja kirjaksi. Mattson Magga on töidensa kautta huoltanut, opettanut ja edistänyt eteläsaamea. Hän on kirjoittanut eteläsaamen sanakirjoja, kauno- ja ammattikirjallisuutta sekä sen lisäksi tehnyt käännöstyötä ja koonnut kielitestejä.
2008
Sámi Siida Utsjoelta Suomesta ja Henrik Barruk Straejmiestä Ruotsista jakoivat vuoden 2008 kielipalkinnon. Sámi Siida -yhdistys sai palkinnon saamen kielen aseman vahvistamiseksi tehdystä työstä Utsjoen kunnassa. Henrik Barruk on pitkään dokumentoinut ja elvyttänyt uumajansaamea. Ensimmäiset kirjoitukset, jotka julkaistiin saameksi 1600-luvulla, oli kirjoitettu uumajansaamella, mm. ABC-kirja.
2006
Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff saivat vuoden 2006 kielipalkinnon. Jouni Moshnikoffia (1940-2012) kunnioitettiin pitkästä ja kovasta työstä koltansaamen hyväksi. Harald Gaski on tehnyt laajaa kielenedistämistyötä ja omalla tutkimustoiminnallaan ollut merkittävä tekijä saamenkielisen kaunokirjallisuuden arvostuksen nostamisessa.
2004
Ella Holm Bull ja Anarâkielâ servi (inarinsaamen kielen yhdistys) sai vastaperustetun pohjoismaisen saamen kielen Gollegiella-palkinnon vuonna 2004. Ella Holm Bull (1929-2006) teki koko elämänsä töitä eteläsaamen edistämiseksi. Hänen tavoitteenaan oli lisätä sekä suullisen että kirjallisen eteläsaamen käyttöä. Anarâkielâ servi on siitä asti kuin yhdistys perustettiin Inarissa vuonna 1986 tehnyt kovasti töitä inarinsaamen elvyttämiseksi.
Lisää: http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Pohjoismainensaamenkielipalkinto
