Sámiid kultur- ja giellabeassedoaibma Suomas

Sámiid kultur- ja giellabeassedoaibma lea viidánan maŋimuš jagiin nannosit. Vuosttas giellabeasseiskkadallan sámeguovllus lei Čeavetjávrri nuortalašgielat joavku, mii doaimmai muhtun mánotbajiid jagis 1993, muhto ii vel dolvon bissovaš doibmii. Jagis 1997 álggahedje seamma áigge Anarâškielâ servi ry:a dahjege Anárašgiela searvvi anárašgielat giellabeassi Anára girkosiiddas ja Anára gieldda hálddašan anárašgiela giellabeassi Avvilis ja nuortalašgiela giellabeassi Čeavetjávrris. Álggos giellabeasit doibme sierralágan prošeaktaruhtademiiguin. Anárašgiela searvvi giellabeassi lea joatkán boatkkaheamet, ja jagis 2009 fitnašuvai anárašgiela giellabeassi Avvilii ja jagis 2011 nubbi joavku Anárii. Vuosttas davvisámegiela giellabeassi vuođđuduvvui Vuohččui jagis 2007. Nuortalašgielat doaibma beasai bottu maŋŋá johtui jagis 2008 Avvilis ja 2010 Čeavetjávrris. Davvisámegielat joavkkut leat vuođđuduvvon čuovvovaččat: jagis 2012 Ohcejohkii ja Gáregasnjárgii, 2013 Helssegii, 2015 Oului, Roavvenjárgii ja Soađegillái ja 2018 Njuorggámii sihke Eanodaga Heahttái. Helssega giellabeassi loahpahii doaimmas jagis 2018.

Sámiid kultur- ja giellabeassejoavkkut doibmet nappo dál oktiibuot 12, main guokte nuortalašgielat, golbma anárašgielat ja čieža davvisámegielat.

Oahpahus- ja kulturministeriija juolluda jahkásaččat ruhtadeami sámiid kultur- ja giellabeassedoaimma dorvvasteami várás. Danin go giellabeassedoaibma ii leat lágas mearriduvvon, dasa ii leat iežas bissovaš sadji stáhta bušeahtas, nu ahte ruhtadeapmi juolluduvvo jahkái hávil. Dán ruhtadeami koordinere Sámediggi. Giellabeassedoaimma ordnejeaddji gielddat, gávpogat ja searvvit ohcet ruđa Sámedikkis, ja ruhtadeami juohkáseapmi vuođđuduvvá oktasaš ráđđádallamiidda ja Sámedikki giellaráđi mearrádussii. Stáhta ruhtadeapmi lea oaivvilduvvon vealtameahttun doaibmagoluide, ja doaimma ordnejeaddji vurdet máksit doaimmas iežasvástuoassin uhcimustá 15 %.

Oahpahus- ja kulturministeriija juolluda jahkásaččat ruhtadeami sámiid kultur- ja giellabeassedoaimma dorvvasteami várás. Danin go giellabeassedoaibma ii leat lágas mearriduvvon, dasa ii leat iežas bissovaš sadji stáhta bušeahtas, nu ahte ruhtadeapmi juolluduvvo jahkái hávil. Dán ruhtadeami koordinere Sámediggi. Giellabeassedoaimma ordnejeaddji gielddat, gávpogat ja searvvit ohcet ruđa Sámedikkis, ja ruhtadeami juohkáseapmi vuođđuduvvá oktasaš ráđđádallamiidda ja Sámedikki giellaráđi mearrádussii. Stáhta ruhtadeapmi lea oaivvilduvvon vealtameahttun doaibmagoluide, ja doaimma ordnejeaddji vurdet máksit doaimmas iežasvástuoassin uhcimustá 15 %. Anáris golbma anárašgielat joavkku hálddaša Anarâškielâ servi ry.  Anára gielddas lea oastobálvalussoahpamuš servviin, nu ahte bearrašiidda gažaldat lea gieldda árrabajásgeassimis. Sámiid olles kultur- ja giellabeassedoaimma historjjá áigge maiddái moadde eará searvvi leat ordnen giellabeassedoaimma. Lea boahtán ovdan, ahte ná hástaleaddji doaimma joraheapmi eaktodáhtolaš barggu vuođul gáibida pedagogalaččat ja hálddahuslaččat hui ollu.

Sámedikkis doaibmá mearreáigásaš giellabeassejođiheaddji, gean bargguide gullet doarjagiid hálddašeapmi, giellabeassebargiid pedagogalaš doarjun, váhnemiid rávven ja doaimma oppalaš bearráigeahččan ja ovddideapmi. Sutnje oažžu vuosttažettiin leat oktavuođas buot gažaldagain, mat laktásit giellabeassedoaimmaide. Giellabeassejođiheaddji oktavuođadieđut gávdnojit dáppe. Lassin kultur- ja giellabeassedoaimma bearráigeahččá Sámedikki gielladorvočálli. Doaimma guoski mearrádusaid gárvvista Sámedikki giellaráđđi viidásut linnjemiid dahká Sámedikki dievasčoahkkin.

Giellabeassedoaimma dárbu ja jearru lea dál stuorát go stáhta ruhtadeami dorvvastan vejolašvuođat doaimma ordnemii. Ruhtadeami mearridan eavttuid lassin vátnivuohta skuvlejuvvon, giellamáhtolaš bargiin váttásmahttá giellabeassedoaimma ja giela ja kultuvrra ealáskahtti eará doaimma ordnema máŋggain guovlluin. Sámediggi bidjá ruhtadanmearrádusainis ovdasadjái dálá giellabesiid jotkkolašvuođa, muhto geahččala maiddái gillilit ovddidit ruhtadeami lasiheami ja doaimma viiddideami. Árrabajásgeassinsuorggi ámmátolbmuid skuvlen ja dievasmahttinskuvlen (loga lasi ovdamearkka dihte dáppe) lasihit oasilteaset sámi árrabajásgeassima bargiresurssaid. Sin, geat hálidit vuođđudit ođđa sámegielat giellabeasi, gánneha leat oktavuođas Sámediggái – čielggadat ovttas, mo áššis sáhttá ovdánit!