Láhkasánit (suoma-sámi) – Lakisanasto (suomi-saame). Sámediggi – Saamelaiskäräjät 2005. Ohcansánit leat suomagillii ja vástagat davvisáme-, ruoŧa- ja dárogillii. Fuobm! Dárkkiskeahtes láhkasánit.

Riikabeaivesátnelistá (suomi-pohjoissaame) (suomagiella-davvisámegiella) 2008.

Valter stáhtaráđi tearbmabáŋku. Stáhtaráđđi

Sámi Giellagáldu. Ođđa tearpmat ja normeremat

Sátni – báhko – baakoe sámegiela sátnevuorká. Sámediggi, Norga.

ÁLGU – Sámegielaid etymologalaš diehtovuođđu. Ruoktoeatnan gielaid dutkanguovddáš (Kotus)

Riikkaid namat čieža gillii ee. davvisámegillii. Ruoktoeatnan gielaid dutkanguovddáš (Kotus)

Elektrovnnalaš gielladoaimmahaga sátnegirji. Riektačállinvuogi lassin sátnegirjjis gávdnojit ee. suomagiela sániid dálá mearkkašumit ja geavahanoktavuođat.

Tepa-tearbmabáŋku. Sátnerádjoguovddáš TSK sátnerádju

Ráva jorgalusaid diŋgomii Sámedikki sámegiela doaimmahagas

Sámegiela jorgaleaddjit ja dulkkat

Suoma jorgaleddjiid ja dulkkaid lihttu SKTL

Auktoriserejuvvon jorgaleaddjit, oahpahusráđđehus OPH

Rávvagan dulkomii suomagillii. Suomen tulkkaus. Kokokousmatkaajan käsikirja Eurooppaan. Euroopan komission tulkkauksen pääosaston suomenkielinen tulkkausyksikkö

Eanamihtidanlágáduša kártabálvalus. Báikenamat maid davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii.

Divvun.no sámi čállindárkkistanreaiddut (leahkku eará ruovttusiiddu)

Giellatekno, Sámi giellateknologiija guovddáš. Giellaoahpa- ja analyserenreaiddut ja giellaoahppanprográmmat, sátnegirjjit ja jorgalanreaiddut.

Dearvvahusat iešguđege sámegillii

Auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkkus, oahpahusráđđehus OPH

Giellagas-instituhtta, Oulu universitehta. Váldoávnnasin sámegiella ja sámekultuvra. Siidoávnnasoahput ee. sámegiella vieris giellan, sámegiela dulkon ja anárašgiella.

Sámedutkan (HuK), Suopmelaš-ugralaš gielladutkan, Helssega universitehta Sámi spesialiserenlinnjá (FM)

Sámegiela oahput, Lappi universitehta, Pedagogihka dieđagoddi Sámegiella siidoávnnasoahppun vuođđooahput (25 oč)

DAVVI Máŋggadieđalaš universiteahta skuvlenprošeakta 2010-2013 Lappi universihteahta lágida DAVVI oahpuid (190 oč) ovttas Sámi oahpahusguovddážin.

Sámi oahpahusguovddáš. Anár Ámmátlaš oahppolágádus Anáris, gos sáhttá studeret davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela iešguđege dásis.