Saamen kielilain 31 §:n mukaiset avustukset haettavana

Oikeusministeriö ilmoittaa haettavaksi saamen kielilain (1086/2003) 31 §:ssä tarkoitetut avustukset. Avustuksia varten on tänä vuonna käytettävissä yhteensä 150 000 euroa.

Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi. Nyt haettavat avustukset on tarkoitettu 1.1.2020 jälkeen aiheutuneisiin tai aiheutuviin lisäkustannuksiin.

Avustusta haetaan hakemuslomakkeella, joka löytyy täältä. Hakemuslomakkeeseen liitetään lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet. Hakija toimittaa hakemuslomakkeen liitteineen oikeusministeriön kirjaamoon oikeusministerio@om.fi, tai Oikeusministeriö Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki) määräaikaan mennessä. Hakija vastaa hakemuksen toimittamisesta määräaikaan mennessä. Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei huomioida.

Lisätietoja oikeusministeriön avustuksesta.

Lisätietoja:

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto ilmoittaa haettavaksi suunnittelijan määräaikaisen tehtävän

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee määräaikaista suunnittelijaa, jonka tehtävänä on laatia tiedotusmateriaalia saamen kielilaista ja muista saamelaisten kielellisistä oikeuksista sekä saamelaisväestölle, että viranomaisille nettisivuille ja muille kanaville.  Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää kolme kuukautta.

Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaisten kielellisten oikeuksien, saamelaiskulttuurin ja hallinnollisten tehtävien tuntemusta sekä hyviä viestintätaitoja. Työkokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/III mukaan (peruspalkka 2565,88 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä. Tehtävässä noudatetaan kahden viikon koeaikaa.

Hakemus liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 10.1.2020 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?05c8db1e

Lisätietoja työstä antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio puh. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 20.12.2019

Saamelaiskäräjät järjestää koulutusta osana Muumilaakso-sarjan saamen kielten dubbaustuotantoa

Yle, Gutsy Animations ja Saamelaiskäräjät tekevät yhteistyötä ammattimaisen dubbauskulttuurin rakentamiseksi kaikille kolmelle saamen kielelle. “Jokainen toimija tuo yhteiseen pöytään omaa parasta osaamistaan”, sanoo Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio. 

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto ja elokuvakeskus Skábma järjestävät dubbaukseen liittyvää koulutusta tammikuussa. Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa, että ensi keväästä alkaen kuullaan Muumeja kaikilla kolmella Suomessa puhuttavalla saamen kielellä.  

Toimijat ovat sopineet, että pohjoissaamenkielisen Muumilaakso-sarjan tuotannon rinnalla tullaan näkemään myös osittaiset tuotantokaudet inarin- ja koltansaameksi. Muumilaakso-sarjan valmistuminen kaikilla saamen kielillä edellyttää aktiivista näyttelijöiden etsimistä ja kouluttamista.  Kahden tuotantokauden kokonaisuus kolmella kielellä edellyttää lisärahoitusta. Saamelaiskäräjien ratkaisu on näyttelijöille ja laulajille suunnatun ääninäyttelykoulutuksen lisäksi ulkopuolisen rahoituksen varmistaminen. 

“Meillä on paljon lahjakkaita ja innokkaita tekijöitä. Olenkin vakuuttunut, että löydämme kaikille kielille hienot esiintyjät Muumien maailmaan”, kertoo Anne Kirste Aikio.  “Elokuvakeskus Skábma kutsuukin kaikkia ääninäyttelemisestä kiinnostuneita kokeilemaan, millaista ammattimainen dubbaaminen saamen kielillä on”, kehottaa Aikio. 

Mikäli olet kiinnostunut koulutuksesta, lähetä lyhyt sähköposti, jossa kerrot kiinnostuksestasi ja yhteystietosi osoitteeseen anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi 8.1.2019 mennessä. Koulutuksen tarkempi aikataulu ilmoitetaan tammikuussa.  

Kuva: Gutsy Animations

Lisätietoja: 

Anne Kirste Aikio, kieliturvasihteeri, puh 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi 

Tarja Porsanger, elokuvakeskus Skábma, puh +358 10 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamen kieliteko -PALKINTO Pasilan peruskoululle ja sen pohjoissaame-suomi luokalle

Saamelaiskäräjien saamen kielineuvosto on myöntänyt saamen kieliteko -palkinnon Pasilan peruskoululle ja sen kaksikieliselle pohjoissaame-suomi-luokalle. Saamen kieliteko-palkinto jaetaan viidennen kerran.

Saamen kieliteko -palkinnolla annetaan tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämisen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. Saamen kieliteko -palkinto on saamen käsityö (duodji) ja diplomi. Palkinto ojennetaan Pasilan koulun tiloissa Helsingissä tiistaina 17.12. klo 10.00.

– Pasilan koulun pohjoissaame-suomi luokka on esimerkki siitä tärkeästä työstä mitä tehdään saamelaisen kulttuurin ja saamen kielten säilyttämiseksi saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, sanoo saamen kielineuvoston puheenjohtaja Neeta Jääskö. Saamelaiskulttuurin elinehto on saamen kielen säilyminen tuleville sukupolville ja kieli on saamelaiskulttuurin tärkein ja keskeisin osa, jonka siirtyminen kaupunkiympäristössä voi olla haastavaa. Pasilan koulu on omalla positiivisella esimerkillään innostanut saamenopetuksen kehittämiseen muissa kaupungeissakin –tässä on erityisesti ansioitunut koulun rehtori kiittelee Jääskö.

Palkinto on Ilmari Tapiolan käsityötä – duodji

Saamen kieliteko – palkinto on saamen käsityö (duodji), jonka valmistajan on valinnut Sámi Duodji ry. Palkinto on puusta tehty astia sarvikoristein (pohjoissaameksi gárri) ja sen valmistaja on käsityöntekijä Ilmari Tapiola, Utsjoelta.

Saamen kielitekopalkinto 2019. Valmistanut käsityöntekijä Ilmari Tapiola

Saamelaiskäräjien perustelut

Saamelaiskäräjien kielineuvosto perustelee päätöstään mm. sillä, että Pasilan peruskoulun toimintatapa antaa toivoa ja luo mahdollisuuksia sille, että kaupungissa voi käyttää saamen kieltä, elää saamelaisena ja oppia kulttuuria. Huomioitavaa on myös, että tämä Pasilan peruskoulun pilotointi on kannustanut muitakin kouluja selvittämään mahdollisuutta aloittaa kaksikielinen luokka tai perustaa sellainen. Kielineuvoston mukaan Pasilan koulun ansioksi voidaan myös lukea se, että se toteuttaa saamelaisten kielellisiä oikeuksia laajemmin kuin mitä laki vaatii.

Pasilan koulu on myös nostanut saamelaiset ja pienen saamenluokkansa koko koulun asiaksi, ja koulussa on monin eri tavoin ja tapahtumin huomioitu saamelainen kulttuuri ja saamen kielet.

Saamen kieliteko -palkinto

Lisätietoja:

kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio. puh 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät haluaa pitkäaikaisia ratkaisuja kielipesätoiminnan turvaamiseksi – ei ota kielipesätoimintaa järjestettäväksi

Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli kokouksessaan 2.-3.12.2019 kulttuuri- ja kielipesätoiminnasta tehtyä oikeudellista selvitystä ja kysymystä kielipesätoiminnan järjestämisestä ja tuottamisesta. Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan suunnitelmistaan saamelaisen kulttuuri- ja kieli-pesätoiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämiseksi.

Saamelaiskäräjät on saanut valmiiksi selvitystyön, minkä päätehtävänä on ollut selvittää millä keinoin ja ehdoin kulttuuri- ja kielipesätoiminta voitaisiin siirtää Saamelaiskäräjien järjestämäksi. Tämä oli otettu tavoitteeksi Saamelaiskäräjien kuluvan vaalikauden poliittisissa toimintaohjelmissa. Myös Inarin ja Sodankylän kunnat yhdessä Anarâškielâ servi ry:n kanssa ovat aloitteessaan esittäneet, että Saamelaiskäräjät ottaa kulttuuri- ja kielipesätoiminnan järjestääkseen.

Saamelaisen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan yksi suurimmista haasteista on se, kenen vastuulla toiminta on. Selvityksen mukaan haasteiden ratkaisemista tulisi pohtia pitkällä aikavälillä kielipe-sätoiminnan pysyvyyden, laadun ja toimintavarmuuden turvaamiseksi. Selvityksen tuloksista käy ilmi, että voimassa olevan varhaiskasvatuslain mukaan Saamelaiskäräjät ei voi toimia kielipesäpalveluiden järjestäjänä kuntien tapaan. Kielipesätoiminnan tuottaminen kunnille Saamelaiskäräjäien toimesta edellyttäisi, että Saamelaiskäräjät perustaisi sitä varten erillisen yksityisoikeudellisen toimijan. Selvityksessä esitetyt vaihtoehdot vaativat tarkempaa arviointia ja lisäresursseja.

Saamelaiskäräjät on tyytyväinen kielipesätoiminnan kasvuun ja sen tuloksiin kielenelvytyksessä. Suomen valtion tuki kulttuuri- ja kielipesätoimille on ollut merkittävää ja tehnyt mahdolliseksi sen kasvun ja hienot tulokset. Nyt on kuitenkin tarpeen selvittää, millaisia muutoksia kielipesätoiminnan vakiinnuttaminen edellyttää lainsäädäntöön sekä toiminta- ja rahoitusrakenteisiin, jotta sen hyvät tulokset saadaan jatkossakin turvattua.

”Kielipesätoiminta on erittäin tärkeää ja toivon, että nykyiset toimijat voivat jatkaa, kunnes meillä on pitkäaikaisia ratkaisuja tilanteeseen. Toivon, että tarvittaessa kunnat kantavat vastuuta kielipesätoiminnan jatkuvuudesta”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien hallitus esittää, että osana opetus- ja kulttuuriministerin perustamaa saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämisryhmä laaditaan saamelaisen varhaiskasvatuksen sekä saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tiekartta. Tiekartassa määriteltäisiin toiminnan pitkäaikaiset tavoitteet ja niiden edellyttämät toimet. Samalla Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan, että jatketaan selvitystyötä siitä, voiko Saamelaiskäräjät toimia kielipesäpalveluiden järjestäjänä

Esiselvitys, Saamelaiskäräjien mahdollisuudet hallinnoida ja järjestää saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff / Saamelaiskäräjät

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio puh. 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Esiselvityshankkeen suunnittelija Piia Nuorgam puh. 040 623 3341, piia.nuorgam(at) samediggi.fi

Saamelaiskäräjät jatkaa hakuaikaa: saamen kielen toimisto hakee pohjoissaamen kääntäjän sijaista vuorotteluvapaan ajaksi

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee

pohjoissaamen kääntäjän sijaista vuorotteluvapaan ajaksi

Sijaisuus on ajalle 1.4. – 30.9.2020.  Sijaiseksi valittavan pitää täyttää vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetut ehdot. Kääntäjän tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 36 §:ssä ja kääntäjän kelpoisuusvaatimukset asetuksessa Saamelaiskäräjistä (1727/1995). Kääntäjän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV tai V/II mukaisesti (peruspalkka 2518,95-2180,06 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 31.12.2019 mennessä osoitteeseen:

https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?823d2f13fi-FI

Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri p. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 13.11.2019 (päivitetty 12.12.2019)

Alle kouluikäisten lastenmateriaalihankkeen päätösjuhla ja materiaalien julkistamistilaisuus Sajoksessa 20.11.

Saamelaiskäräjien kielitoimiston Alle kouluikäisten lastenmateriaalihankkeen päätösjuhlaa ja tuotettujen materiaalien julkistamistilaisuutta vietetään Sajoksessa lasten oikeuksien päivänä 20.11. klo 9.00-12.00.

Tilaisuus aloitetaan auditoriossa puheilla, materiaalien esittelyllä ja lasten lauluesityksellä, jonka jälkeen Sajoksen aulassa on mahdollista tutustua materiaaleihin tarkemmin.

Hanke on alkanut vuoden alusta ja sen puitteissa on tuotettu kaksi mobiilipeliä, kaksi digikirjaa, lautapeli ja irtokirjaimet inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä.

Saamelaiskäräjät toivottaa kaikki, mutta erityisesti materiaalien tekemiseen osallistuneet lapset, saamenkieliset alle kouluikäiset lapset ja esikoulun oppilaat, tervetulleiksi julkistamistilaisuuteen.

Tapahtuma on saamenkielinen.

Lisätietoja

Ma. kielipesäohjaaja
Petra Kuuva
+358 10 839 3119 / +358 40 6624741
petra.kuuva(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien alle kouluikäisten lastenmateriaalihanke on vuoden 2019 kestävä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa tuotetaan Suomen saamen kielillä kaksi mobiilipeliä, kaksi digikirjaa, irtonaiset saamen kielten kirjaimet ja poroaiheinen lautapeli.

Saamenkielinen mobiilipeli julkaistu

Saamelaiskäräjien alle kouluikäisten lastenmateriaalihankkeen ensimmäinen mobiilipeli on valmis, ja se on ladattavissa Google Play -kaupassa nimellä Karhu ja kettu. Mobiilipeli on julkaistu kolmella saamen kielellä; inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi.

Karhu ja Kettu on tarinamuotoinen mobiilipeli, jossa seurataan eläinkaksikon ja heidän ystäviensä matkaa Saamenmaahan. Tarina etenee verkkaisesti läpi vuodenaikojen, ja jokaisen vuodenajan kohdalla on valintatehtäviä. Pelin kohderyhmä on alle kouluikäiset lapset, mutta peli sopii kaikille, myös aikuisille kielen oppijoille.

Karhu ja kettu -mobiilipelin alkuperäisidea ja kuvat ovat taiteilija-kuvittaja Ulla Sainion. Pelin on toteuttanut jyväskyläläinen pelikehittäjä ja Keski-Suomen suurin pelialan yritys Zaibatsu Interactive.

Saamelaiskäräjien alle kouluikäisten lastenmateriaalihanke on vuoden 2019 kestävä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa tuotetaan Suomen saamen kielillä kaksi mobiilipeliä, kaksi digikirjaa, irtonaiset saamen kielten kirjaimet ja poroaiheinen lautapeli. Materiaalit julkaistaan lapsen oikeuksien päivänä 20.11.

Lisätietoja

Ma. kielipesäohjaaja
Petra Kuuva
+358 10 839 3119 / +358 40 6624741
petra.kuuva(at)samediggi.fi

 

Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea

Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä.  Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.

– Tässä yhteydessä onkin hyvä muistaa, että kaikki saamen kielet ovat myös uhanalaisia. Siksi olemmekin täällä Saamelaiskäräjillä halunneet aloittaa toimia, joilla innostamme erityisesti lapsia ja nuoria puhumaan saamea, kertoo Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.

Mene kampanjasivulle:

 

Vuonna 2019 vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta. Teemavuoden tarkoituksena on nostaa esille maailman alkuperäiskansojen kielten tilanne. Tavoitteena on teemavuoden kautta mm. lisätä tietoisuutta alkuperäiskansojen kielistä ja niiden uhanalaisuudesta ja kehittää ja standardisoida kieliä. Maailman noin 6700 kielestä yli 40 % on uhanalaisia. Näistä suurin osa on alkuperäiskansojen kieliä.

www.samediggi.fi/iyil2019/

 

Saamelaiskäräjien yhteisen kielikonferenssin ohjelma julkaistu ja ilmoittautuminen on avattu

Saamelaiskäräjät järjestävät yhdessä 9.-10.10.2019 kieliseminaarin Inarissa erityisesti saamen kielten parissa työskenteleville: kääntäjille, tulkeille tai muille kielityöntekijöille. Seminaari järjestetään Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien ja Sámi Giellagáldun yhteistyönä. Seminaari kuuluu YK:n alkuperäiskansojen kielten huomioimiseen Saamelaiskäräjien osalta.

Seminaarissa päästään kuulemaan luentoja ja keskusteluja laajasti kääntäjien, tulkkien ja muiden kielityöntekijöiden alalta. Seminaariohjelman pääluennoitsijana toimii Oulun yliopiston saamen kielen professori Jussi Ylikoski, joka luennoi otsikolla: Sámegiela eallin, dat lea biekka ja cizáža: muiden kielten vaikutus saamen kieliin. Aihe on ajankohtaisinen varsinkin saamelaisten kieliyhteistyön, käännös- ja muun kielityön kannalta.

Seminaarissa avautuu myös mahdollisuus tutustua teknisiin ratkaisuihin, joita on kehitelty saamen kielten tueksi. Tromssan yliopiston Giellatekno esittelee puheenvuorossaan käännöstyökaluja ja muita teknisiä ratkaisuja helpottamaan kielen parissa työskenteleville. Kokemuspuheenvuoron aiheesta pitää kääntäjä Anne-Márjá Guttorm Graven, joka on käyttänyt mm. käännösmuistia työssään. Seminaarissa kuulemme myös kielityöntekijöiden arjesta: koltansaamen kääntäjä Merja Fofonoff kertoo, minkälaista on työskennellä kielityöntekijä erityisen uhanalaisen koltansaamen kielen parissa ”kun sanat ei riitä”, kun taas räp-artisti Ailu Valle avaa miten syntyvät saamenkieliset räp-lyriikat. Inarinsaamen kielen menestystarinaa kielenelvytystyössä kertoo toimittaja-näyttelijä Heli Huovinen.  Jos olet puolestaan enemmän kiinnostunut kielenhuollollisista kysymyksistä, niin tule kuulemaan Oulun ylioston saamen kielen lehtori Kaarina Vuolab-Lohen luento saamenkielten taivutusmuotojen käytöstä.

Nämä ovat vain osia koko laajasta ohjelmistosta, mitä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät ovat halunneet tarjota ja kutsummekin ilolla kaikki saamen kielistä kiinnostuneet kieliseminaariin 9.-10.10.2019 Inariin.

Koko seminaarin ohjelma löytyy täältä.

Seminaarissa on tulkkaus pohjois-, inarin-, koltan-, etelä- ja luulajansaamen kielille.

Jos olet osallistumassa Ruotsin puolelta, ota yhteyttä miliana.baer(at)sametinget.se. Ruotsin saamelaiskäräjät on järjestämässä yhteiskyytiä.

Seminaariin ilmoittautuminen täällä.

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi, +358 40 7075626

Marie Louise Allas, marielouise.allas(at)sametinget.se, +46 70-367 46 82

Mikkel Rasmus Logje, mikkel.rasmus.logje(at)samediggi.no, +47 412 65 375