Mikä on kielipesä?

Mikä on kielipesä? Oletko kiinnostunut kielipesästä oman lapsesi mahdollisena varhaiskasvatusmuotona? Onko lapsesi kielipesässä ja etsit lisätietoa aiheesta? Täältä Saamelaiskäräjien uudelta sivulta löydät kattavasti perustietoa kielipesästä ja kielikylvystä www.samediggi.fi/kielipesa/.

Lisätietoja

Ma. kielipesäohjaaja Annika Pasanenannika.pasanen(at)samediggi.fi, +358 40 662 4741 / +358 10 839 3119

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi,+358 40 707 5626 / +358 10 839 3124

Saamelaiskäräjät järjestää valmistautumispäivän auktorisoidun kääntäjän tutkintoon 5.10.

Saamenkielisiä auktorisoituja kääntäjiä on määrällisesti vähän ja saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto haluaa toimillaan tukea ja kannustaa saamelaisia kääntäjiä suorittamaan auktorisoidun kääntäjän tutkinnon. Auktorisoidun kääntäjän tutkinto voi olla haastava suorittaa ilman valmistautumista ja valmistautumisen tueksi Saamelaiskäräjät järjestää valmistautumispäivän, jonka tavoitteena on tutustuttaa auktorisoidun kääntäjän tutkintoon ja auttaa valmistautumaan tutkintoon. Valmistautumispäivä on ensisijaisesti suunnattu tutkintoon ilmoittautuneille, mutta tilaisuuteen voi myös osallistua tutkinnon suorittamisesta ja käännösalasta muuten kiinnostuneet.

Opetushallituksen hallinnoima auktorisoidun kääntäjän tutkinto järjestetään vuosittain, tänä vuonna tutkintotilaisuus on lauantaina 10.11.2018 klo 9.00–17.00 ja ilmoittautuminen tämän vuoden tutkintoon on päättynyt. Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon voi suorittaa kaikilla Suomessa puhutuilla saamen kielillä ja se on virallinen todistus kääntäjän ammattitaidosta. Auktorisoitu kääntäjä on asiantuntija, jolla on oikeus tehdä auktorisoituja käännöksiä. Tutkinnon sisällöstä voi lukea tarkemmin opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat

Valmistautumispäivä järjestetään 5.10.2018 klo 13-17 Sajoksessa. Päivän ohjelma jakautuu kahteen osaan, ensimmäisessä osiossa klo. 13-15 tutustutaan tutkinnon sisältöön ja rakenteeseen sekä kääntämisen etiikkaan. Toisessa osiossa klo 15-17 tehdään ennakkotehtävien pohjalta käännösharjoituksia ja sanastotyötä. Päivän aikana osallistujat saavat ohjeita tutkintoon valmistumiseen ja kielenhuollollista tukea. Kouluttajina tilaisuudessa toimivat auktorisoituneet kääntäjät Maiju Saijets ja Merja Fofonoff.

Ilmoittautuminen valmennukseen ja lisätietoja kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikiolta:

anne-kirste.aikio@samediggi.fi
Mob. +358 40 707 5626
Tel. 010 839 3124

Saamelainen kielineuvola 27.9.2018 klo 18-20 – Puhutaan kaksi- ja monikielisyydestä

Saamelainen kielineuvola 27.9.2018 18-20 Sajos, Inari – Puhutaan kaksi- ja monikielisyydestä: Monikielisen lapsen varhaiskasvatus.

Tervetuloa Saamelaisen kielineuvolan kolmanteen Facebook-livelähetykseen 27.9.2018 klo 18-20. Lähetyspaikkana Sajos, Inari. Livestreemaus Saamelainen kielineuvola-sivujen kautta.

Lähetyksessä tapaamme kielentutkijoita ja saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja kielipesätoiminnan asiantuntijoita. Niina Siltala ja Pirjo Lotvonen ovat illassamme inarin- ja koltansaamenkielisen kielipesätoiminnan asiantuntijoina ja tekijöinä. Merja Pieski tuo mukaan äidinkielisille tarkoitetun pohjoissaamenkielisen varhaiskasvatuksen näkökulman.

Laura Arola ja Annika Pasanen kommentoivat keskustelua kielenelvytyksen ja kielentutkimuksen näkökannoista. Lähetyksen aikana on mahdollisuus lähettää asiantuntijoille kysymyksiä koskien lapsen monikielistä kehitystä ja saamelaista varhaiskasvatusta.

Saamelainen kielineuvola

Saamelainen kielineuvola on osa Perhepalvelumalli Lappiin-hanketta (Lape-hanke), jonka tavoitteena on vahvistaa myös saamelaisten peruspalveluita. Lape-hanke on osa sote- ja maakuntauudistusta. Saamen kielet elävät vahvaa uudelleenelvytyskautta, jolloin perheillä on tarvetta kaksi- ja monikielisyysohjaukseen. Ajanmukaista ohjausta uhanalaisten vähemmistökielten puhujille on tällä hetkellä kuitenkin haastavaa saada. Saamenkielisten perheiden kaksi- ja monikielisyysneuvonta on matalan kynnyksen palvelukokeilu, jonka tavoitteena on vahvistaa saamenkielisten perheiden monikielisyystaitoja.

Kielineuvola on tarkoitettu kaikille perheille, jotka ovat kiinnostuneet vahvistamaan saamen kieltä ja monikielisyyttä perheessä. Kaikki vanhemmat sekä perheenjäsenet ovat tervetulleita kuulemaan, miten omalla toiminnalla ja valinnoilla voi tukea ja vahvistaa perheensä kaksikielisyyttä. Vähemmistökielen säilyttäminen ja siirtäminen lapsille (erityisesti kaupunkiympäristössä) vaatii vanhemmilta usein erityisen suurta aktiivisuutta ja edunvalvontaa. Kielen puhujia on rohkaistava käyttämään vähemmistökieltä, jotta kieltä siirrettäisiin lapsille. Toiminnassa huomioidaan kolme saamenkielistä ryhmää: inarinsaame, pohjoissaame, koltansaame.

Kielineuvola sisältää Facebook-sivuston, johon kerätään ajankohtaista tietoa kaksi- ja monikielisyydestä. Sivujen kautta voi helposti antaa palautetta ja toiveita järjestettävien kielineuvola-lähetysten sisältöihin. Sivuilla voi myös keskustella kaksi- ja monikielisyydestä ja siihen liittyvistä haasteista ja hyvistä käytännöistä. Yksityistä ohjausta on mahdollista saada yksityisviestillä. Ryhmän ylläpitäjinä toimivat Lape-hankkeen hanketyöntekijä Riitta Lehtola, saamelaiskäräjien kielipesäohjaaja Annika Pasanen sekä monikielisyysaktiivi Laura Arola.

Kielineuvolassa järjestetään kevään ja syksyn 2018 aikana 5 livelähetystä, joissa käsitellään kaksi- ja monikielisyyden eri puolia. Tarkoituksena on antaa vanhemmille käytännön ohjeistusta kaksi- ja monikielisyyden haasteista, hyvistä käytännöistä, lapsen varhaiskasvatuksen valinnasta ja koulunkäynnistä kaksi- ja monikielisenä. Livelähetyksissä puhujina saamen kielen kielenelvytyksen asiantuntijat sekä vanhemmat. Kevään ja syksyn tulevat lähetysajankohdat aiheineen ilmoitetaan Kielineuvolan Facebook-sivuilla.

Saamelaisalueella asuville saamelaisille myönnetään vakiotaksiasiakkuus

Kelassa on tehty päätös, jonka mukaan saamelaisalueella asuville saamelaisille myönnetään vakiotaksiasiakkuus. Päätös perustuu saamen kielilakiin.

Saamen kielilain soveltamissäännöksen mukaan Kelan tulee huolehtia, että saamenkielisten kielelliset oikeudet toteutuvat heidän kotiseutualueellaan. Tämä koskee myös palveluntuottajia, jotka antavat asiakkaille palvelua Kelan toimeksiannosta. Kotiseutualueen ulkopuolella vastaavaa palveluvelvoitetta ei ole.

Näin saamelaisalueella asuva saamelainen tilaa Kelan korvaaman taksimatkan

Asiakas valitsee itselleen saamenkielisen suorakorvausmenettelyyn liittyneen autoilijan, jolta tilaa Kelan korvaamat taksimatkat. Jos alueella, jolla saamenkielinen asiakas asuu ei ole saamenkielistä taksiautoilijaa mukana suorakorvausmenettelyssä, ohjaa Kela asiakkaan olemaan yhteydessä oman alueensa tilausvälityskeskukseen. Asiakas selvittää yhdessä tilausvälityskeskuksen kanssa, voiko tilausvälityskeskus osoittaa asiakkaalle tietyn saamenkielisen vakiokuljettajan. Edellytyksenä on, että taksiautoilija suostuu toimimaan asiakkaan vakiotaksina.

Jos asiakas joutuu käyttämään Kela-taksia terveydentilansa vuoksi, hän tarvitsee terveydenhuollon antaman todistuksen (Todistus matkakorvausta varten SV 67). Asiakkaan tulee säilyttää kertatodistuksen 6 kuukauden ajan. Pitkäaikainen todistus taksin käytöstä toimitetaan Kelan toimistoon.

Asiakkaan tilaamassa kuljetuksessa voi olla myös muita terveydenhuoltoon tai terveydenhuollosta matkustavia asiakkaita.

Näin tilaat Kelan korvaaman taksimatkan (PDF)

GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2018

GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan kahdeksannen kerran syksyllä 2018 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa Oslossa marraskuussa. Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielen edistämisestä.

Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.

Kielipalkinnon tavoite

Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen vahvistamiseen, edistämiseen ja säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.

Kuka voi saada palkinnon?

Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille (ml. ryhmä) tai yhteisöille (ml yhdistys, laitos), jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämisen, vahvistamisen tai säilyttämisen puolesta. Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille. Palkinto voidaan myöntää yhdelle voittajalle, tai se voidaan jakaa kahden voittajan kesken.

Ilmoita oma ehdokkaasi!

Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehdä oman ehdotuksensa vuoden 2018 palkinnon saajasta. Ehdotus palkinnon saajaksi ja korkeintaan 1-2 sivun kirjallinen perustelu tulee toimittaa viimeistään 9. syyskuuta 2018 osoitteeseen:

Gollegiella – bedømningskomiteen
SAMI, Kommunal- og moderniseringsdepartementet,
Postboks 8112 Dep, 0032 Oslo, Norway
Tel: +47 22 24 68 46

e-mail: postmottak@kmd.dep.no

Lisää: https://www.samediggi.fi/toiminta/saamen-kieli/gollegiella-pohjoismainen-saamen-kielen-kielipalkinto/

Oikeusministeriön saamen kielilain 31 § nojalla maksettaviin avustuksiin täydentävä haku

Oikeusministeriö on ilmoittanut haettavaksi saamen kielilain (1086/2003) 31 §:ssä tarkoitetut avustukset. Avustuksia varten on tänä vuonna käytettävissä yhteensä 120 000 euroa. Oikeusministeriö on jo myöntänyt 16.3.2018 päättyneen haun perusteella avustuksia 70 000 eurolla. Tässä täydentävässä haussa voidaan myöntää avustuksia 50 000 eurolla.

Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi. Nyt haettavat avustukset on tarkoitettu 1.1.2018 jälkeen aiheutuneisiin tai aiheutuviin lisäkustannuksiin. Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio kannustaa hakemaan avustusta.

– Nyt tässä täydentävässä haussa kannustaisin erityisesti hakemaan niitä kuntia, seurakuntia, paliskuntia ja muita tahoja, jotka eivät avustusta ole vielä hakeneet tälle vuodelle.

Avustuksella voi kattaa saamen kielilain soveltamisesta aiheutuvia kustannuksia.

– Avustuksella voi esimerkiksi maksaa ilmoituksista, lomakkeista tai muusta tiedottamisesta aiheutuneita käännöskuluja. Avustusta on myös myönnetty muun muassa tulkkauskuluihin tai kunnan henkilöstön saamen kielen kouluttautumisesta aiheutuviin sijaiskustannuksiin.

Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa oikeusministeriölle viimeistään 31.8.2018 klo 16:15 sähköisesti osoitteeseen oikeusministerio@om.fi. Hakemuksen voi toimittaa myös postiosoitteeseen Oikeusministeriö, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, PL 25, 00023 Valtioneuvosto.

Lisätietoja oikeusministeriön avustuksesta

 

Lisätietoja:

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Enontekiön kunta ja Saamelaiskäräjät selvittävät kielipesätoiminnan tarvetta Enontekiöllä

Saamelaiskäräjät hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuosittain valtionavustusta saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa varten. Kielipesätoiminnan avulla saamen kieliä ja saamelaiskulttuuria on elvytetty ja vahvistettu eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä saamelaisalueella toimii kymmenen kielipesää ja muualla Suomessa neljä. Näistä pohjoissaamen kielellä toimii yhdeksän, inarinsaamen kielellä kolme ja koltansaamen kielellä kaksi. Enontekiöllä pohjoissaamenkielinen kielipesä on toiminut osana kunnan varhaiskasvatustarjontaa vuoden 2018 alusta alkaen.

Kielipesä on kielellisen vähemmistön tai alkuperäiskansan lapsille tarkoitettua varhaiskasvatusta, jonka tarkoituksena on siirtää lapsille kieli, jota vanhemmat eivät kotona pysty siirtämään ollenkaan tai riittävästi. Saamenkielisessä kielipesässä kaikki toiminta tapahtuu alusta asti vain saamen kielellä, kielikylpymenetelmiä käyttäen. Kieltä opitaan arjen tilanteissa ja luontevasti tekemisen kautta. Kielipesä on tehokkain tapa siirtää kieli lapsille kodin ulkopuolella. Kielipesän kautta pyritään kasvattamaan lapset uusiksi kielenpuhujiksi ja -siirtäjiksi. Saamen kielestä kehittyy kielipesässä lapsen iästä ja muusta kieliympäristöstä riippuen toinen äidinkieli tai vähintään vahva toinen kieli. Toiminnassa pyritään vahvistamaan lasten identiteettiä ja saamelaiskulttuurin tuntemusta.

Toimintaa toteutetaan järjestämällä alle kouluikäisille lapsille saamenkielistä varhaiskasvatusta ja tarvittaessa koululaisille iltapäivätoimintaa. Kielipesätoiminnan suunnittelua varten Enontekiön kunta ja Saamelaiskäräjät kartoittavat saamelaisperheiden tarvetta ja halukkuutta osallistua kielipesätoimintaan Enontekiön kunnassa syksystä 2018 alkaen.

Saamenkielisestä kielipesätoiminnasta kiinnostuneita perheitä pyydetään vastaamaan sähköiseen Webropol-kyselyyn perjantaihin 8.6.2018 mennessä. Kysely löytyy suomen ja pohjoissaamen kielellä seuraavasta osoitteesta:

http://www.webropolsurveys.com/kielipesa.net

 

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio: anne-kirste.aikio@samediggi.fi, 040 707 5626

Saamelaiskäräjien kielipesäohjaaja Annika Pasanen: annika.pasanen@samediggi.fi, 040 662 4741

Enontekiön kunnan varhaiskasvatusohjaaja Taina Ketola: taina.ketola@enontekio.fi, 040 569 4114

Kielipesätoiminnan ohjausryhmä kokoontui järjestäytyäkseen

Saamelaiskäräjät kutsui koolle saamelaista kulttuuri- ja kielipesätoimintaa järjestävät kunnat ja yhdistykset 26.4. ensimmäiseen kielipesätoiminnan ohjausryhmän kokoukseen. Ohjausryhmä on kokouksessaan järjestäytynyt ja keskustellut kielipesätoiminnan haasteista, onnistumisista sekä ajankohtaisista kehitystarpeista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Saamelaiskäräjien saamen kielineuvoston puheenjohtaja Neeta Jääskö. Ohjausryhmä valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Rauni Äärelä-Vihriälän.

– Kokouksessa sitouduttiin yhteiseen päämäärään kehittää saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa ja luoda saamelaislasten kielenelvytykselle mahdollisimman hyvä ja vakaa ympäristö, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja Neeta Jääskö.

Saamelaiskäräjät päätti joulukuun 2017 täysistunnossa ohjausryhmän perustamisesta, ja saamelaista kulttuuri- ja kielipesätoimintaa järjestävät tahot ovat nimenneet omat edustajansa ohjausryhmään. Ohjausryhmän toimikausi on neljä vuotta, ja se työskentelee saamelaisen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen eteen Saamelaiskäräjien kielineuvoston neuvoa-antavana elimenä. Mukana ohjausryhmässä ovat Saamelaiskäräjät koollekutsuvana tahona, Utsjoen kunta, Inarin kunta ja Anarâškielâ servi, Enontekiön kunta, Sodankylän kunta, Oulun kaupunki, Rovaniemen kaupunki ja City-Sámit ry.

Lisätietoja:
Ma. kielipesäohjaaja Annika Pasanen, puh. 010 839 3119, annika.pasanen(at)samediggi.fi