Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnalle 200 000 euroa lisärahaa ensi vuodelle

Eduskunnan valtionvarainvaliokunta esittää lisärahoitusta saamen kielten elvyttämiseen ensi vuodelle niin sanotuista joululahjarahoista. Valtionvarainvaliokunnan esityksen mukaan saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnalle myönnettäisiin 200 000 euroa lisärahaa vuodelle 2021, jolloin kulttuuri- ja kielipesätoiminnalle myönnettävän avustuksen kokonaissumma olisi 1,4 miljoonaa euroa.

Saamelaiskäräjät on esittänyt eduskunnalle kulttuuri- ja kielipesätoiminnan rahoituksen nostamista, jotta toimintaa voidaan jatkaa tarvittavassa laajuudessa. Valiokunnan mietinnön mukaan korotus vastaa saamen kielen elvyttämisohjelmaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitetta, jonka mukaan kielipesätoiminnan rahoitus tulisi nostaa asteittain 1,4 miljoonaan euroon.  Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on tyytyväinen, että lisäystä olisi tulossa.

– Hienoa, että joululahjarahojen kautta voidaan nopeasti lisätä rahoitusta akuutteihin tarpeisiin. Saamen kielten elvyttämistyö tarvitsee tehokkaita toimenpiteitä, koska kielten tilanne on yhä uhanalainen. Toivottavasti tämä myös antaa viitteitä siitä, että rahoitusta oltaisiin pysyvästi korottamassa.

Lisäyksellä pystytään turvaamaan kaikkien nykyisten kulttuuri- ja kielipesien toiminta, mutta myös kehittämään toimintaa. Valtion talousarviossa on vuodesta 2011 lähtien osoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta määräraha saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa varten. Saamelaiskäräjät jakaa avustuksen eteenpäin toiminnan järjestäjille. Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa järjestetään pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielellä saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella ja sitä pidetään yhtenä tehokkaimpana toimenpiteenä saamen kielten elvyttämiseksi.

Valtiovarainvaliokunnan talousarvion lisäykset käsitellään eduskunnassa vuoden 2021 valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä ennen joulua. Marraskuun täydentävässä esityksessä valtion vuoden 2021 talousarvioksi on huomioitu lisäyksenä 34 000 euroa palkkausten tarkistuksiin, ja näin ollen saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämisestä aiheutuviin menoihin esitetään vuodelle 2021 yhteensä 3 943 000 euroa. Saamelaiskäräjillä oli myös muita esityksiä lisämäärärahaksi, mutta niitä ei huomioitu tällä kertaa.

Esitys valtion 2021 talousarvion lisämäärärahaa koskien

Saamelaiskäräjille esitetään vuoden 2021 talousarviossa lisäystä hallinnon kehittämiseen

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso p. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio p. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen kielipesäohjaajan tehtävän

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen kielipesäohjaajan tehtävän. Työ alkaa 11.1.2021 tai sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2021 saakka ja mahdollisesti pidempään, riippuen erillisrahoituksen toteutumisesta. Kielipesäohjaajan tehtäviin kuuluu mm. saamelaisten kielipesätoiminnan ohjaaminen, koordinointi ja kehittäminen sekä kielipesien valtionavustuksen hallinnointiin liittyvät tehtävät.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Työn menestyksellinen hoitaminen edellyttää kokonaisvaltaista pedagogista näkemystä saamelaisesta varhaiskasvatuksesta, kielen elvytysmenetelmien tuntemusta, perehtyneisyyttä saamelaiskulttuuriin sekä valtionavustuksen hallinnointiin liittyviin tehtäviin. Tehtävään valittavalta toivotaan lastentarhanopettajan kelpoisuutta. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II-III mukaan (peruspalkka 2625,08–2 565,88). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Tehtävässä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 7.1.2021 mennessä osoitteessa:

https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?7c206795

Lisätietoja työstä antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 8393124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 15.12.2020 Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien ja saamelaisasioista vastaavien ministerien kokouksessa esillä saamelaissopimus ja Saamen Kielikaltion rahoitus

Saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja saamelaisasioista vastaavat ministerit Suomesta, Ruotsista ja Norjasta tapasivat etäyhteyksin 18. marraskuuta 2020. Tilaisuuden yhteydessä jaettiin Gollegiella – Pohjoismainen saamen kielipalkinto.

– Toivon, että näiden keskustelujen pohjalta saamme muutoksia aikaan ja pääsemme jatkamaan keskustelua pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämiseksi. Nostimme esille myös Saamen Kielikaltion merkityksen saamelaisyhteiskunnalle ja toivon todella, että valtiot huomioivat Saamelaiskäräjien toiveen pysyvän ja riittävän rahoituksen turvaamisesta Kielikaltion toiminnan varmistamiseksi, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja saamelaisasioista vastaavat ministerit keskustelivat tapaamisessa muun muassa pohjoismaisen saamelasissopimuksen käsittelystä, pysyvän Saamen Kielikaltion (Sámi Giellagáldu) perustamisesta sekä koronapandemian vaikutuksista saamelaisväestöön. Lisäksi tapaamisessa nousivat esille väestöryhmien välisten suhteiden edistäminen ja viharetoriikan torjuminen, sekä saamen kielten käyttömahdollisuuksien parantaminen digitaalisissa ympäristöissä. Lopuksi keskustelua käytiin vielä elinvoimaisen saamelaisyhteiskunnan peruspilareista.

Gollegiella-kielipalkinto Ellen Pautamolle ja Joonar Thomassonille

Vuoden 2020 Gollegiella-palkinnon saivat saamen kielen ja kulttuurin lehtori Ergon Máreha Ánne Elle-Máret, Ellen Pautamo ansioistaan pohjoissaamen kielen opettajana ja kieliasiantuntija Jonar Thomasson työstään eteläsaamen kielen hyväksi. Palkinnon luovutti oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Gollegiella myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielten edistämisestä. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Tänä vuonna palkittuja on kaksi, joten summa jaetaan Pautamon ja Thomassonin kesken.

– Todella mahtavaa, että voimme näin muistaa tällaisia henkilöitä, jotka päivittäin työskentelevät saamen kielten tilanteen parantamiseksi, toteaa saamen kielineuvoston ja arviointikomitean puheenjohtaja Tauno Ljetoff.

 

Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (utan översättning) https://youtu.be/_xN_ZYyavz0

Pohjoismainen saamen kielen palkinto Gollegiella 2020 (suomi) https://youtu.be/9fHGrEvmi_4

Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (svenska) https://youtu.be/Kruls6kLHzI

Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi Gollegiella 2020 (davvisámegillii) https://youtu.be/umfWrb4WmuA

Lisätietoa Gollegiella-palkinnosta

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamen kielineuvoston ja arviointikomitean puheenjohtaja Tauno Ljetoff, puh. 040 5893249, tauno.ljetoff(at)gmail.com

Puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff puh. 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Sámi Giellagáldun hallituksen puheenjohtaja valittu

Sámi Giellagaldun hallitus on nyt nimitetty, ja hallitus on valinnut puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat.

Sámi Giellagáldu on Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien yhteispohjoismainen asiantuntijaelin saamen kieliasioissa. Sámi Giellagáldun tarkoituksena on saamen kirjakielten ja puhekielten muodostaman kulttuuriperinnön säilyttäminen, vaaliminen ja kehittäminen. Hallinnollisesti Sámi Giellagáldu toimii Norjan Saamelaiskäräjien yhteydessä.

Sámi Giellagáldua johtaa hallitus, jossa kolmella Saamelaiskäräjillä on yhdenvertainen edustus.

Sámi Giellagáldun hallitus:

Ole Henrik Magga, varajäsen: Raimo Valle

Tauno Ljetoff, varajäsen: Neeta Jääskö

Sig-Britt Persson, varajäsen: Karin Rensberg Ripa

Mikael Svonni, varajäsen: Per-Eric Kuoljok

Magreta Sara, varajäsen: Klemetti Näkkäläjärvi

Ann-Mari Thomassen, varajäsen: Maja-Lisa Kappfjell

Hallituksen puheenjohtaja: Ole Henrik Magga

Varapuheenjohtajat: Tauno Ljetoff ja Sig-Britt Persson

 

Sámi Giellagáldun hallitus on valittu neljäksi vuodeksi, 2020-2023. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimintakausi on puolitoista vuotta, jonka jälkeen valitaan uusi puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat.

 

Lisätietoja antavat:

Saamelaiskäräjät Suomessa, Pia Ruotsala-Kangasniemi, +358 40 726 2688

Saamelaiskäräjät Norjassa, Inger Marit Eira Åhrén, +47 971 29 744

Saamelaiskäräjät Ruotsissa, Anita Kitok, +46(0)73-049 41 04

Saamelaisten kielelliset oikeudet -sivusto julkaistaan viranomaisten työn tueksi

Saamelaiskäräjät julkaisee saamen kielten viikolla tiedotussivuston, jonne on koottu ohjeita viranomaisille saamen kielilain soveltamiseen. Sivuston julkaisutilaisuus on perjantaina 23.10.2020 kello 10-11.00. Esittelytilaisuudessa Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio esittelee sivuston sisältöä ja käyttömahdollisuuksia. Saamelaiskäräjät haluaa kutsua eri viranomaisia tutustumaan sivustoon.

– Nykytietojen mukaan saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat heikosti. Osasyynä tähän on muun muassa viranomaisten tietämättömyys tai välinpitämätön asenne saamen kielilakia kohtaan. Tämän uuden sivuston tarkoituksena on antaa viranomaisille ajantasaista tietoa saamelaisten kielellisistä oikeuksista, ja tukea heitä kielellisten oikeuksien huomioimisessa käytännön työssä ohjeiden ja vinkkien avulla. Sivusto sopii hyvin esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämiseen tai koulutuspäiville, kertoo kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio

Sivustolta löytyy tietoa saamelaisten kielellisistä oikeuksista ja ohjeita saamen kielilain soveltamiseen. Sivusto löytyy 23.10.2020 alkaen osoitteessa https://www.samediggi.fi/saamelaisten-kielelliset-oikeudet/

Sivustolta löytyy tietoa saamelaisten kielellisistä oikeuksista ja ohjeita saamen kielilain soveltamiseen. Sivusto on tarkoitettu tueksi kaikille, jotka työskentelevät saamenkielisten palveluiden parissa. Tavoitteena on, että jokainen viranomainen, jota saamen kielilaki koskee, tuntee ja ymmärtää saamelaisten kielelliset oikeudet.

Sivuston tekstejä on ollut tuottamassa hanketyöntekijä Tuuli Miettunen. Sivuston kuvituksesta on vastannut Erja Wiltse. Sivusto julkaistaan ainoastaan suomeksi. Saamelaiskäräjät on myös valmistelemassa tiedotusmateriaalia saamen kielillä saamelaisväestölle kielellisistä oikeuksista sivuston yhteyteen.

Sivusto löytyy 23.10.2020 alkaen osoitteessa: https://www.samediggi.fi/saamelaisten-kielelliset-oikeudet/

Esittelytilaisuus on Teams-yhteyden kautta, joten osallistujia pyydetään ilmoittamaan viimeistään torstaina 22.10.2020 osallistumisesta osoitteeseen anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Saamen kielten viikkoa juhlitaan 19.-25.10.2020 ja Saamelaiskäräjät on kutsunut kaikkia osallistumaan teemaviikolle esimerkiksi järjestämällä tapahtumia ja tuomalla saamen kieliä esille.

www.giellavahkku.no

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio, kieliturvasihteeri
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Johtaja Sámi Giellagálduun

Sámi Giellagáldu

Sámi Giellagáldu on Suomen, Norjan ja Ruotsin puolen Saamelaiskäräjien yhteispohjoismainen toimielin saamen kieliasioissa. Sámi Giellagáldun tarkoituksena on suojella, vaalia ja edistää kulttuuriperintöä, kuten saamen kirja- ja puhekieliä. Muodollisesti Sámi Giellagáldulla on yhteys Norjan puolen Saamelaiskäräjille. Sitä johtaa hallitus, jossa kullakin kolmella Saamelaiskäräjillä on yhtä paljon vastuuta.

Avoin virka

Sámi Giellagáldu (Saamen Kielikaltio) on toiminut Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston alaisena vuodesta 2013 lähtien, ja nyt haemme johtajaa perustamaan, johtamaan, vahvistamaan ja laajemmin kehittämään Sámi Giellagáldua.

Työ alkaa viimeistään 31.12.2020.

Liitytkö sinä tähän joukkoon?

Työtehtävät

Sámi Giellagáldu vastaa saamen kielistä. Sámi Giellagáldu toimii yhteisenä asiantuntevana toimielimenä saamen kirjakielten normittamista koskevissa asioissa. Tämä koskee terminologian ja kirjoitussääntöjen normittamista. Sámi Giellagáldun tehtävänä on rikastaa saamen kieliä ja tällä tavoin vaikuttaa saamen kielten turvaamiseen tulevaisuudessa.

Sámi Giellagáldussa tulee olla 12 työntekijää kuhunkin kolmeen maahan sijoitettuna, ja he ovat saman hallinnollisen johtajan alaisia. Johtaja toimii Sámi Giellagáldun ylimpänä hallinnollisena johtajana ja hänellä on vastuu toiminnan hallinnollisesta ja ammatillisesta johtamisesta. Johtajan tulee alustaa ja neuvoa asioissa, jotka viedään hallitukseen, ja hänellä on vastuu hallituksen päätösten täytäntöönpanosta. Johtaja vastaa myös siitä, että taloudellinen toiminta tapahtuu voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

Kelpoisuusvaatimukset

Etsimme yhdistävää, tulokseen tähtäävää ja dynaamista johtajaa, joka voi johdattaa Sámi Giellagáldun pysyvään toimintaan. Me haluamme, että sinulla on maisterinkoulutus, muodollinen kelpoisuus saamen kielessä. Sinulla tulee olla hyvät johtamistaidot ja mielellään kokemusta johtamisesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä. Hyvät kommunikointitaidot sekä taito saavuttaa tuloksia yhdessä muiden kanssa. Valitun tulee osata kirjallisesti ja suullisesti sekä:

  • Saamea
  • Norjaa, ruotsia tai suomea
  • Englantia

Palkka ja työehdot

Viran palkka on valtion säännöksen mukaan virkakoodi 1062 Johtaja.

Sámi Giellagáldun työntekijöillä on muodollinen yhteys Norjan puolen Saamelaiskäräjille isäntäelimenä, ja jollei toisin ole päätetty, nämä samat työehdot kuin Saamelaiskäräjien työntekijöillä Norjassa, pätevät myös tässä.

Toimisto on lähtökohtaisesti yksi Saamelaiskäräjien toimistotiloista Inari, Utsjoki, Hetta, Vuononperä, Kaarasjoki, Kautokeino, Manndalen, Tromssa, Skånland, Drag, Hattfjelldal, Snåsa, Kiiruna, Jokimukka tai Östersund, mikäli tyhjiä toimistoja on. Toisenlaisesta ratkaisusta on mahdollista sopia.

Sámi Giellagáldu haluaa kuvastaa kansan kirjavuutta ja hyötyä yksittäisen henkilön kokonaisvaltaisesta kelpoisuudesta. Kehotamme päteviä ehdokkaita hakemaan huolimatta toimintakyvystä, iästä, sukupuolesta, etnisiteetistä, uskonnosta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Sámi Giellagáldu painottaa työtilanteen järjestämistä ihmisille, joilla on heikentynyt toimintakyky.

Muutoin työntekijät nimitetään voimassa olevien lakien, sääntöjen ja sopimusten mukaan, koskien myös palkkaa ja eläkettä, sekä kuuden kuukauden koeaikaa.

Tiedustelut

Tarkempia tietoja virasta voi saada ottamalla yhteyttä:

Saamelaiskäräjille Suomen puolella, Pia Ruotsala-Kangasniemi, +358 40 726 2688 tai sähköposti pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät Norjan puolella, Inger Marit Eira-Åhrén, +47 971 29 744 tai sähköposti inger.marit.eira.ahren(at)samediggi.no

Saamelaiskäräjät Ruotsin puolella, Anita Kitok, +46(0)73-049 41 04 tai sähköposti anita.kitok(at)sametinget.se

 

Hakuaika on 1.11.2020 saakka

Hakemus lähetetään jobbnorgen kautta.

Koltansaamen ja pohjoissaamen digitaaliset sanakirjat valmistuneet

Oulun yliopiston Giellagas-instituutti julkaisee koltansaamen ja pohjoissaamen digitaaliset sanakirjat. Kaikille avoin sanakirjojen julkaisutilaisuus järjestetään tiistaina 25. elokuuta klo 10 osoitteessa https://oulu.zoom.us/j/69319349687.

Molempien sanakirjojen toimitustyö on tehty pääosin Opetus- ja kulttuuriministeriön Oulun yliopiston Giellagas-instituutille myöntämän erityisrahoituksen turvin. Suomi–koltansaame-sanakirjan toteutus on ollut Saamelaiskäräjien, Oulun yliopiston Giellagas-instituutin, Helsingin yliopiston ja Tromssan yliopiston yhteistyötä. Alkuperäisen suomi–koltansaame-sanakirjan tekijänoikeudet ovat Saamelaiskäräjien.

”Näen erittäin tärkeänä sen, että myös saamen kielten sanakirjatyö elää ajan mukana. Näiden digitaalisten sanakirjojen julkaiseminen avaa aivan uusia mahdollisuuksia koltansaamen ja pohjoissaamen sanakirjojen käytölle, sillä ne ovat avoimia kaikille ja niiden käyttö on mahdollista ja helppoa missä vain”, iloitsee Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanakirjojen julkaisua.

Saamelaiskäräjät on ollut vahvasti mukana sanakirjahankkeessa. Suomi-koltansaame sanakirjan toimitustyöhön osallistuivat työryhmän äidinkielisinä jäseninä Saamelaiskäräjien koltansaamen kääntäjä Merja Fofonoff ja oppimateriaalityöntekijä Raija Lehtola. Koltansaamen kielenkäyttäjille on merkittävä asia, että sanakirja viimein julkaistaan.

”Sanakirjalle on ollut kova ja jatkuvasti lisääntyvä tarve. Erityisen tärkeää on se, että julkaistussa sanakirjassa löytyy hyviä sananmuodostusmalleja normitetussa kirjoitusasussa. Sanakirjan tarkistustyötä tulisi kuitenkin yhä jatkaa, sillä sanakirjan käsikirjoitus sisältää paljon erityissanastoa ja sen käsittelyyn tarvitaan lisää eri alojen asiantuntemusta sekä kielijaoston panosta”, kertovat Fofonoff ja Lehtola kokemuksistaan sanakirjatyöstä.

Koltansaamen sanakirjatyön aikana ilmeni tarve myös uusille normituksille. Kielennormitustyötä tehtiinkin erityisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien yhteispohjoismaisen kieliyhteistyöelimen Sääʹm Ǩiõllkaʹlddin (Sámi Giellagáldun) koltansaamen kielityöntekijä Mervi Semenoffin ja koltansaamen kielijaoston kanssa.

Uudessa digitaalisessa suomi-koltansaame sanakirjassa suomenkielisten hakusanojen määrä on yli 16.000 ja koltankielisten vastineiden lähes 19 000. Sanakirjan pohjana on Pekka Sammallahden ja Jouni Moshnikoffin vuonna 1991 julkaisema teos, jota Jouni ja Satu Moshnikoff ovat täydentäneet erityisesti 2000-luvun alkuvuosina. Sanakirja julkaistaan Tromssan yliopiston saamen kieliteknologian keskuksen, Giellateknon, alustalla ja se löytyy osoitteesta  https://saan.oahpa.no/fin/sms/. Sanakirja tullaan julkaisemaan myös painettuna versiona myöhemmin syksyllä 2020.

Pohjoissaame-suomi digitaalisen sanakirjan käsikirjoituksen on tehnyt emeritusprofessori Pekka Sammallahti aikaisempien sanakirjojensa (1989 ja 1993) pohjalta. Sanakirja sisältää runsaat 50 000 hakusanaa ja tekijä päivittää sitä jatkuvasti. Sammallahden sanakirja julkaistaan Tromssan yliopiston Divvun-projektin alustalla, osoitteessa http://satni.org/sammallahtismefin (linkki toimii 25.8.2020 lähtien).

Digitaaliset sanakirjat ovat tärkeitä monella tapaa. Ne mahdollistavat sanakirjojen helpon nopean käytön missä ja milloin tahansa, ja lisäksi avaavat mahdollisuuksia erilaisten kieliteknologisten sovellusten kehittämiseen ja aineiston päivittämiseen ja täydentämiseen. Digitaaliset sanakirjat ovat merkki myös elävästä ja kehittyvästä kielestä.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

ma. saamen kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa puh. 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Kansallinen ja kansainvälinen saamen kielten viikko 2020

Saamen kielten viikko 2019 oli menestys ja nyt kutsumme Saamen kielten viikkoon 2020. Viikolla 43, tarkemmin 19.-25. lokakuuta järjestetään tämän vuoden saamen kielten viikko. Viikon tarkoituksena on tuoda esille saamen kieliä ja lisätä tietoisuutta saamen kielistä.

Saamen kielten viikon tavoitteena on tuoda saamen kieliä näkyväksi virallisissa yhteyksissä, lisätä tietämystä saamen kielistä ja nostaa kielten arvoa. Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät haluavat, että saamen kielet näkyvät, kuuluvat ja niitä käytetään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla kieliviikon yhteydessä.

– Me haluamme jakaa meidän rikkaan kielemme koko yhteiskunnan ja Saamenmaan kanssa, sekä herättää enemmän kiinnostusta kieliin valtion rajojen yli. On ilahduttavaa, että meillä on koko viikko omistaaksemme saamen kielille, sanoo Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo.

Kieliviikko 2019 oli menestys ja viikon yhteydessä järjestettiin useita tapahtumia ja aktiviteetteja. Norjan kuningas Harald IV vieraili Kaarasjoella ja kunnat, yritykset, järjestöt ja viranomaiset sekä muut toimijat olivat mukana lisäämässä saamen kielten näkyvyyttä, niin paikallisesti kuin sosiaalisessa mediassa.

Suomen ja Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtajat tukevat Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtajaa kieliviikon järjestämisessä. Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Per-Olof Nutti uskoo, että saamelaisille kielen säilyminen on tärkeää saamelaisen kulttuurin jatkuvuuden ja kulttuurin sisältävän tiedon välittämisen kannalta.

– Kieli on pääsylippu elämään. Lasten ja nuorten kielitaidolla voimme varmistaa, että uhanalaiset kielet säilyvät, sillä lapset ovat kielten kautta tulevia kulttuurin kantajia, jatkaa Per-Olof Nutti.

Tuomas Aslak Juuso Suomesta kehottaa kaikkia osallistumaan kieliviikkoon saamen kielten näkyvyyden lisäämiseksi.

– Kieliviikko tarjoaa mahdollisuuden saamelaisille nostaa saamen kieliä esille, mutta toivoisin, että myös viranomaiset ja yritykset ottaisivat saamen kielet asiakseen saamen kielten viikolla, jokainen omalla tavallaan, rohkaisee Tuomas Aslak Juuso osallistumaan kieliviikkoon.

Muitte beivviid – Mušte peeivijd – Muuʹšt peeivid

Saamen kielet

Saamen kieliä on tällä hetkellä 9–10, riippuen, siitä lasketaanko Venäjän alueelle sijoittuvan akkalansaamen sammuneen vai ei. Kansainvälisen mittapuun mukaan kaikkia saamen kieliä pidetään uhanalaisina, vakavasti uhanalaisina tai lähes sammuneina kielinä. Saamen kielialue ulottuu perinteisesti Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueille, Kuolan niemimaalta idässä, Engerdaliin saakka Etelä-Norjassa ja Idreen (Eaijra) saakka Etelä-Ruotsissa. Tämän alueen saamenkielinen nimi on Sápmi.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa, puh. 010 839 3183/ 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

 Saamen kielten viikon juliste                          Pieni sanakirja

Muumilaakson hahmoihin tarvitaan lisää koltansaamenkielisiä ääninäyttelijöitä

Koltansaamenkielisen Muumilaakson koe-esiintymiset järjestetään heinäkuun alussa Inarissa. Äänitestit pidetään 1.-5.7.2020 Sajoksen studiossa. Aikaisempaa kokemusta näyttelemisestä ei tarvita, tule rohkeasti kokeilemaan ääninäyttelemistä. Muutama hahmo laulaa, joten mukaan tarvitaan myös laulutaitoisia. Tammikuussa 2020 ääninäytteet antaneiden ei tarvitse tulla uudestaan testeihin, vaan ne otetaan huomioon valinnoissa. Nyt tarvitaan lisää ääniä, sillä hahmoja on paljon.

Koltansaameksi tehdään toisen kauden jaksot 1 sekä 9 – 13. Muumilaaksoon voi tutustua Yle Areenassa https://areena.yle.fi/1-4529479. Valituille ääninäyttelijöille järjestetään vielä heinäkuun viimeisellä viikolla harjoitukset, joissa harjoitellaan yhdessä sekä ääninäyttelemistä että ääntämistä käsikirjoituksen mukaisesti.

Tule mukaan tekemään koltansaamenkielistä Muumilaaksoa!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Saamelaiskäräjien elokuvakeskuksen suunnittelija Tarja Porsanger:

  • tarja.porsanger(at)samediggi.fi
  • 050 569 6065

Huom! 19.-28.6.2020 välisenä aikana sähköpostilla tai tekstiviestillä, muulloin myös puhelimitse.

Kuva: Gutsy Animations