Saamelaiskäräjien kannanotto saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta

Saamelaiskäräjät kokoontui Inarissa kokoukseensa (5/2019) 17.12.2019 käsittelemään ehdotusta saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi ja hyväksyi ehdotuksen, lausuu kannanottonaan seuraavaa:

Saamelaiset on alkuperäiskansa nykyisten neljän valtion, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Saamelaisilla on omana kansana ja alkuperäiskansana sekä kansallisessa että rajoja ylittävässä perspektiivissä itsemääräämisoikeus.

Saamelaiskäräjät painottaa, että mainittujen valtioiden assimilaatioprosessit ovat kohdistuneet saamelaisiin niin yhteisesti kuin yksilötasolla, kunkin kansallisvaltion ominaispiirtein ja rajat ylittävin tavoin. Saamelaiskäräjät viittaa, että valtioiden assimilaatiopolitiikka koskien saamelaisia on haitannut saamen kansan omaehtoista kehitystä ja todellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista saamelaisten ja yhteiskuntien välillä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti.

Saamelaiskäräjät katsoo tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on. Saamelaiskäräjät katsoo komission asettamisen merkitsevän, että julkisesti tunnustetaan valtion assimilaatiopolitiikan vaikutusten vaativan korjaavia toimenpiteitä.

Saamelaiskäräjät painottaa, ettei totuus- ja sovintokomission asettaminen ole ilo eikä voitto. Tähän äärimmäiseen toimenpiteeseen ryhdytään siksi, etteivät aiemmat keinot puolustaa saamelaisten alueita ja kulttuureita ole riittäneet muuttamaan pyrkimyksiä assimiloida saamelaisia valtakulttuuriin. Komission aloittaminen on jaetun surun hetki tietoisena siitä, kuinka monet eivät omana elinaikanaan ehtineet saamaan oikeutta. Komission työn tulee purkaa ja auttaa käsittelemään traumoja, joita saamelaiset niin kansana kuin yksilöinä kantavat ylisukupolvisesti. Näiden traumojen käsittely niin yksilötasolla kuin kollektiivisesti on raskasta ja järkyttävää. Kuitenkin sen on tapahduttava edes siinä määrin, että epätasapainoa ylläpitävät toimet voidaan tunnistaa ja muuttaa, jotta saamen kansan oikeus itsemääräämiseen myös sisäisesti voi toteutua. Saamelaiset omistavat omat elämänkokemuksensa ja historiansa, ja näin ollen he ovat myös avainasemassa siinä, kuinka ylisukupolvista taakoistaan selviävät. Saamelaisilta ei saa viedä tämän prosessin aikana mahdollisuutta löytää itse tietään kohti paranemista. Tämä edellyttää, että saamelaisille on prosessiin valmistauduttaessa, sen aikana ja sen jälkeen tarjolla saamenkielistä ja kulttuurisensitiivistä henkistä ja psyykkistä tukea.

Saamelaiskäräjät odottaa valtion resursoivan saamelaisia syrjivien rakenteiden muutostyön sekä lopettavan harjoittamansa assimilaatiopolitiikan, jota tapahtuu tässäkin hetkessä, nyt, joka päivä, jotta uusien taakkasiirtymien jatkumo voitaisiin katkaista. Saamelaiskäräjät painottaa, että todellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi tulee kansainvälisesti hyväksyttyjä ja sitovia ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansaoikeuksia kunnioittaa ja soveltaa paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti, erityisesti YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista hengessä.

Saamelaiskäräjät kiittää saamelaisyhteisöä osallistumisesta totuus- ja sovintoprosessin valmisteluun. Saamelaiskäräjät kiittää myös asiantuntijoita, joiden panos valmistelussa on ollut erittäin tärkeä. Viimeiseksi Saamelaiskäräjät kiittää Kolttien kyläkokousta ja Suomen valtiota neuvotteluprosessista.

Inarissa 17.12.2019

Tiina Sanila-Aikio
puheenjohtaja                                                

Pia Ruotsala-Kangasniemi
hallintopäällikkö

Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi

Saamen kieliteko -PALKINTO Pasilan peruskoululle ja sen pohjoissaame-suomi luokalle

Saamelaiskäräjien saamen kielineuvosto on myöntänyt saamen kieliteko -palkinnon Pasilan peruskoululle ja sen kaksikieliselle pohjoissaame-suomi-luokalle. Saamen kieliteko-palkinto jaetaan viidennen kerran.

Saamen kieliteko -palkinnolla annetaan tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämisen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. Saamen kieliteko -palkinto on saamen käsityö (duodji) ja diplomi. Palkinto ojennetaan Pasilan koulun tiloissa Helsingissä tiistaina 17.12. klo 10.00.

– Pasilan koulun pohjoissaame-suomi luokka on esimerkki siitä tärkeästä työstä mitä tehdään saamelaisen kulttuurin ja saamen kielten säilyttämiseksi saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, sanoo saamen kielineuvoston puheenjohtaja Neeta Jääskö. Saamelaiskulttuurin elinehto on saamen kielen säilyminen tuleville sukupolville ja kieli on saamelaiskulttuurin tärkein ja keskeisin osa, jonka siirtyminen kaupunkiympäristössä voi olla haastavaa. Pasilan koulu on omalla positiivisella esimerkillään innostanut saamenopetuksen kehittämiseen muissa kaupungeissakin –tässä on erityisesti ansioitunut koulun rehtori kiittelee Jääskö.

Palkinto on Ilmari Tapiolan käsityötä – duodji

Saamen kieliteko – palkinto on saamen käsityö (duodji), jonka valmistajan on valinnut Sámi Duodji ry. Palkinto on puusta tehty astia sarvikoristein (pohjoissaameksi gárri) ja sen valmistaja on käsityöntekijä Ilmari Tapiola, Utsjoelta.

Saamen kielitekopalkinto 2019. Valmistanut käsityöntekijä Ilmari Tapiola

Saamelaiskäräjien perustelut

Saamelaiskäräjien kielineuvosto perustelee päätöstään mm. sillä, että Pasilan peruskoulun toimintatapa antaa toivoa ja luo mahdollisuuksia sille, että kaupungissa voi käyttää saamen kieltä, elää saamelaisena ja oppia kulttuuria. Huomioitavaa on myös, että tämä Pasilan peruskoulun pilotointi on kannustanut muitakin kouluja selvittämään mahdollisuutta aloittaa kaksikielinen luokka tai perustaa sellainen. Kielineuvoston mukaan Pasilan koulun ansioksi voidaan myös lukea se, että se toteuttaa saamelaisten kielellisiä oikeuksia laajemmin kuin mitä laki vaatii.

Pasilan koulu on myös nostanut saamelaiset ja pienen saamenluokkansa koko koulun asiaksi, ja koulussa on monin eri tavoin ja tapahtumin huomioitu saamelainen kulttuuri ja saamen kielet.

Saamen kieliteko -palkinto

Lisätietoja:

kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio. puh 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät esittää Suomen valtiolle Teno-sopimuksen irtisanomista

Saamelaiskäräjät esittää Suomen valtiolle, että se irtisanoo sopimuksen kalastuksesta Tenojoen vesistössä (42/2017) ja käynnistää prosessin sopimuksen uudelleen neuvottelemiseksi. “Teno-sopimuksen irtisanominen ja uudelleen neuvotteleminen on välttämätöntä voimassa olevan sopimuksen loukatessa saamelaisille alkuperäiskansana turvattuja oikeuksia merkittävällä tavalla sekä aiheuttaen huomattavaa haittaa saamelaisten perinteiselle kalastukselle”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Voimassa oleva sopimus rajoittaa Tenon alueen saamelaisten oikeutta harjoittaa perinteistä kalastustaan perinteisin pyyntitavoin Tenon vesistössä. Perinteisen lohenpyynnin rajoittamisen myötä sopimuksella on negatiivinen vaikutus myös saamen kielen ja saamelaisten perinteisen tiedon käyttöön ja sen siirtymiseen seuraaville sukupolville. Sopimus pienentää merkittävällä tavalla saamen kielen luonnollista käyttöympäristöä ja uhkaa osaltaan köyhdyttää saamen kielen lohenpyyntiin liittyvää terminologiaa sekä sen mukana siirtyvää perinteistä tietoa.

Voimassa oleva sopimus rajoittaa myös merkittävällä tavalla Tenon alueelta muualle muuttaneiden saamelaisten oikeutta perinteiseen kalastukseen, jonka vuoksi näiden henkilöiden luonnollinen yhteys omiin sukulaisiin, omaan yhteisöön ja kulttuuriin on heikentynyt. “Mikäli perinteinen kalastus rajataan pois muualle muuttaneilta Tenon alueen saamelaisilta, sillä on negatiivisia, jopa korjaamattomia, vaikutuksia koko Tenon saamelaiseen kalastuskulttuuriin”, toteaa Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski.

Tenon lohi on alueen saamelaisille tärkeä osa taloutta sekä ruokataloutta. Tenon alueen saamelaiskulttuuri on kokonaisuutena vahvasti kytköksissä perinteisiin elinkeinoihin ja niiden uudenaikaisiin harjoittamismuotoihin ja niiden erilaisiin yhdistelmiin. Näillä seikoilla on merkittäviä vaikutuksia Tenon alueen saamelaisten identiteettiin.

Perinteinen ajoverkkopyynti eli kulkutus vaatii onnistuakseen hyvät tiedot ja taidot vuolaasti virtaavasta pyyntipaikasta ja verkkojen käsittelystä. Kuvassa kulkuttajat heittämässä verkkoa virtaan Ylä-Tenolla. Kuva: Pentti Pieski

Norjan suurkäräjät ja Suomen eduskunta hyväksyivät Tenon kalastussopimuksen maaliskuussa 2017 Saamelaiskäräjien vastustuksesta huolimatta. Kalastuskaudelle 2017 voimaan tullut sopimus rajoitti edelleen perinteistä lohenpyyntiä. Sopimuksella ei ollut paikallis- eikä saamelaisyhteisön tukea ja sen katsottiin rikkovan saamelaisten ihmisoikeuksia merkittävästi. Edellinen sopimus solmittiin vuonna 1990.

“Saamelaiskäräjät katsoo, että sopimus kalastuksesta Tenon vesistössä on neuvoteltava uudelleen saamelaisten oikeuksien sekä saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytysten turvaamiseksi”, päättää puheenjohtaja Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjät antoi esityksen maa- ja metsätalousministeriölle sopimuksen irtisanomiseksi ja uudelleen neuvottelemiseksi 12.12.2019. Lue esitys kokonaisuudessaan täältä.

Kansikuva: Tarja Länsman / Saamelaiskäräjät

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät haluaa pitkäaikaisia ratkaisuja kielipesätoiminnan turvaamiseksi – ei ota kielipesätoimintaa järjestettäväksi

Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli kokouksessaan 2.-3.12.2019 kulttuuri- ja kielipesätoiminnasta tehtyä oikeudellista selvitystä ja kysymystä kielipesätoiminnan järjestämisestä ja tuottamisesta. Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan suunnitelmistaan saamelaisen kulttuuri- ja kieli-pesätoiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämiseksi.

Saamelaiskäräjät on saanut valmiiksi selvitystyön, minkä päätehtävänä on ollut selvittää millä keinoin ja ehdoin kulttuuri- ja kielipesätoiminta voitaisiin siirtää Saamelaiskäräjien järjestämäksi. Tämä oli otettu tavoitteeksi Saamelaiskäräjien kuluvan vaalikauden poliittisissa toimintaohjelmissa. Myös Inarin ja Sodankylän kunnat yhdessä Anarâškielâ servi ry:n kanssa ovat aloitteessaan esittäneet, että Saamelaiskäräjät ottaa kulttuuri- ja kielipesätoiminnan järjestääkseen.

Saamelaisen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan yksi suurimmista haasteista on se, kenen vastuulla toiminta on. Selvityksen mukaan haasteiden ratkaisemista tulisi pohtia pitkällä aikavälillä kielipe-sätoiminnan pysyvyyden, laadun ja toimintavarmuuden turvaamiseksi. Selvityksen tuloksista käy ilmi, että voimassa olevan varhaiskasvatuslain mukaan Saamelaiskäräjät ei voi toimia kielipesäpalveluiden järjestäjänä kuntien tapaan. Kielipesätoiminnan tuottaminen kunnille Saamelaiskäräjäien toimesta edellyttäisi, että Saamelaiskäräjät perustaisi sitä varten erillisen yksityisoikeudellisen toimijan. Selvityksessä esitetyt vaihtoehdot vaativat tarkempaa arviointia ja lisäresursseja.

Saamelaiskäräjät on tyytyväinen kielipesätoiminnan kasvuun ja sen tuloksiin kielenelvytyksessä. Suomen valtion tuki kulttuuri- ja kielipesätoimille on ollut merkittävää ja tehnyt mahdolliseksi sen kasvun ja hienot tulokset. Nyt on kuitenkin tarpeen selvittää, millaisia muutoksia kielipesätoiminnan vakiinnuttaminen edellyttää lainsäädäntöön sekä toiminta- ja rahoitusrakenteisiin, jotta sen hyvät tulokset saadaan jatkossakin turvattua.

”Kielipesätoiminta on erittäin tärkeää ja toivon, että nykyiset toimijat voivat jatkaa, kunnes meillä on pitkäaikaisia ratkaisuja tilanteeseen. Toivon, että tarvittaessa kunnat kantavat vastuuta kielipesätoiminnan jatkuvuudesta”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien hallitus esittää, että osana opetus- ja kulttuuriministerin perustamaa saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämisryhmä laaditaan saamelaisen varhaiskasvatuksen sekä saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tiekartta. Tiekartassa määriteltäisiin toiminnan pitkäaikaiset tavoitteet ja niiden edellyttämät toimet. Samalla Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan, että jatketaan selvitystyötä siitä, voiko Saamelaiskäräjät toimia kielipesäpalveluiden järjestäjänä

Esiselvitys, Saamelaiskäräjien mahdollisuudet hallinnoida ja järjestää saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff / Saamelaiskäräjät

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio puh. 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Esiselvityshankkeen suunnittelija Piia Nuorgam puh. 040 623 3341, piia.nuorgam(at) samediggi.fi

Saamelaiskäräjät jatkaa hakuaikaa: saamen kielen toimisto hakee pohjoissaamen kääntäjän sijaista vuorotteluvapaan ajaksi

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee

pohjoissaamen kääntäjän sijaista vuorotteluvapaan ajaksi

Sijaisuus on ajalle 1.4. – 30.9.2020.  Sijaiseksi valittavan pitää täyttää vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetut ehdot. Kääntäjän tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 36 §:ssä ja kääntäjän kelpoisuusvaatimukset asetuksessa Saamelaiskäräjistä (1727/1995). Kääntäjän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV tai V/II mukaisesti (peruspalkka 2518,95-2180,06 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 31.12.2019 mennessä osoitteeseen:

https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?823d2f13fi-FI

Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri p. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 13.11.2019 (päivitetty 12.12.2019)

Raportti rajat ylittävästä kouluyhteistyöstä julkistettiin

Esihankkeen raportti ”Rajaton saamelaisopetus” julkistettiin keskiviikkona 4.12. Saamelaiskäräjillä Norjan Karasjoella, kun hankkeen sihteeri Arla Magga ojensi raportin saamelaiskäräjien hallituksen jäsenelle Mikkel Eskil Mikkelsenille.

– Me olemme kiitollisia tästä työstä, joka nousee tärkeäksi Norjan, Suomen ja Ruotsin puolen Saamelaiskäräjille tulevaisuudessa koskien opetussuunnitelmia, oppimateriaaleja ja kouluyhteistyötä. Tämä luo pohjaa yhteistyön lisäämiselle, sanoo saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Mikkel Eskil Mikkelsen.

Raportin päätavoitteena on ollut tunnistaa ja koota kokemuksia ja mahdollisuuksia ja myös löytää esimerkkejä siitä, miten koulut ovat toteuttaneet kouluyhteistyötä rajojen yli. Raportin loppuun on koottu ehdotukset toimenpiteistä, jotka voivat auttaa rajattoman saamelaisen kouluyhteistyön aloittamisessa tai jatkamisessa ympäri Saamenmaata. Saamelaisia koskevaa opetuspolitiikkaa tulisi tarkastella ja toteuttaa siten, että saamelaislapset- ja nuoret saavat mahdollisuuden vahvistaa opetuksessa kieltään, identiteettiään ja kulttuuriaan valtionrajojen estämättä.

Saamelaisen kouluyhteistyön edistäminen on Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston yksi päätavoitteista, jonka vuoksi syntyi tarve käynnistää esihanke ja kirjoittaa raportti. Saamelaiskäräjät Norjan puolella palkkasi hankesihteerin ja käynnisti työryhmän, joka työskenteli vuoden 2019. Työryhmässä ovat olleet mukana Suomen, Ruotsin ja Norjan puolen Saamelaiskäräjien lisäksi Utsjoen ja Sirman kouluyhteistyön edustajat. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Inger Anne Klemetsen Saamelaiskäräjiltä Norjan puolella, sihteerinä puolestaan fas Arla Magga Saamelaiskäräjiltä Suomen puolella. Työryhmään ovat kuuluneet lisäksi Ulla Aikio-Puoskari ja Eila Tapiola Saamelaiskäräjiltä Suomen puolelta, Laura Arola Utsjoen kunnasta, Jon Christer Mudenia Tenon kunnasta sekä vanhempien edustajat Aura Pieski ja Leif Erik Varsi ja tutkija Torkel Rasmussen.

Raportti on pohjoissaameksi, ja se käännetään alkuvuodesta 2020 vielä suomen- ja norjankielelle. Raportti on luettavissa täältä.

Raportin julkistamistilaisuudessa Norjan Karasjoella Inger Anne Klemetsen, Mikkel Eskil Mikkelsen, Torkel Rasmussen, Leif Erik Varsi ja Arla Magga. Kuva: Sámediggi/Sametinget

Yhteyshenkilöt:

Työryhmän puheenjohtaja Inger Anne Klemetsen
+47 78 47 40 94
inger.anne.klemetsen(at)samediggi.no

Työryhmän sihteeri Arla Magga
+358 401 985 033
arla.magga(at)samediggi.fi

https://www.sametinget.no/

Saamelaiskäräjien hallitus esittää kannanottoa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessista Saamelaiskäräjien kokoukselle

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kokouksessa 2.12.2019 kannanoton edelleen esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle, mikäli kokous päättää hyväksyä ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta.

Kannanotossa todetaan saamelaisten olevan alkuperäiskansa nykyisten neljän valtion, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Saamelaisilla on omana kansana ja alkuperäiskansana sekä kansallisessa että rajoja ylittävässä perspektiivissä itsemääräämisoikeus.

Kannanotossa painotetaan, että mainittujen valtioiden assimilaatioprosessit ovat kohdistuneet saamelaisiin niin yhteisesti kuin yksilötasolla, kunkin kansallisvaltion ominaispiirtein ja rajat ylittävin tavoin. Kannanotossa viitataan, että valtioiden assimilaatiopolitiikka koskien saamelaisia on haitannut saamen kansan omaehtoista kehitystä ja todellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuden toteutumista saamelaisten ja yhteiskuntien välillä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti.

Kannanotossa todetaan tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemuksen Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on.

Kannanotossa painotetaan, ettei totuus- ja sovintokomission asettaminen ole ilo eikä voitto. Tähän äärimmäiseen toimenpiteeseen ryhdytään siksi, etteivät aiemmat keinot puolustaa saamelaisten alueita ja kulttuureita ole riittäneet muuttamaan pyrkimyksiä assimiloida saamelaisia valtakulttuuriin. Komission aloittaminen on jaetun surun hetki tietoisena siitä, kuinka monet eivät omana elinaikanaan ehtineet saamaan oikeutta. Komission työn tulee purkaa ja auttaa käsittelemään traumoja, joita saamelaiset niin kansana kuin yksilöinä kantavat ylisukupolvisesti. Näiden traumojen käsittely niin yksilötasolla kuin kollektiivisesti on raskasta ja järkyttävää. Kuitenkin sen on tapahduttava edes siinä määrin, että epätasapainoa ylläpitävät toimet voidaan tunnistaa ja muuttaa, jotta saamen kansan oikeus itsemääräämiseen myös sisäisesti voi toteutua.

Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle ehdotuksen totuus- ja sovintokomission asettamiseksi hyväksymistä tai hylkäämistä. Lisäksi hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, mikäli Saamelaiskäräjien kokous päättää hyväksyä ehdotuksen, että Saamelaiskäräjien kokous lisäksi hyväksyy kannanoton saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta sekä hyväksyy esityksen Saamelaiskäräjien menettelyksi kahden komissaarin esittämiseksi valtioneuvostolle.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan sekä esitys Saamelaiskäräjien valintamenettelyksi.

Saamelaiskäräjien 5/2019 kokouksen 17.-18.12.2019 esityslista.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät osallistuu Madridin ilmastokonferenssiin

Saamelaiskäräjät osallistuu Madridissa 2.-13.12 pidettävään YK:n ilmastokokoukseen. Kyseessä on YK:n alaisen ilmastopuitesopimuksen 25. osapuolikokous ja viimeinen kokous ennen Pariisin sopimuksen kauden alkua. Konferenssissa on tavoitteena saada loppuun Pariisin sopimuksen sääntökirjaa koskevat neuvottelut ja sopia erityisesti markkinamekanismeja koskevista säännöistä.

Alkuperäiskansoja koskevat asiat kokouksessa ovat sopimuksen alaisen alkuperäiskansojen ilmastofoorumin tapaaminen sekä sen alaiset tapahtumat kokouksen aikana sekä alkuperäiskansojen ilmastofoorumin työohjelman hyväksyminen. Lisäksi Pariisin sopimuksen sääntöjä koskevat neuvottelut liittyen alkuperäiskansojen ihmisoikeuksiin ovat tärkeitä Saamelaiskäräjille. Alkuperäiskansapaneelin työohjelmasta sovittiin konferenssin ensimmäisellä viikolla, joten Pariisin ilmastoneuvotteluista 2015 alkanut prosessi foorumin perustamisesta on näin ollen saatu päätökseen ja foorumi voi aloittaa varsinaisen toimintansa. Ohjelma on seuraavalle kahdelle vuodelle ja se sisältää yhteensä 12 aktiviteettia liittyen alkuperäiskansojen perinteiseen tietoon sekä osallistumismahdollisuuksiin, sisältäen esimerkiksi alueellisen työpajan järjestämisen.

”Ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia, ja sillä on suuri vaikutus arktisten alueiden alkuperäiskansojen elämään. Alkuperäiskansojen osallistuminen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen huomioonottaminen asianmukaisesti on tärkeää kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa”, kertoo II varapuheenjohtaja Juuso odotuksistaan ilmastokokouksen tuloksista.

II varapuheenjohtaja Juuso osallistui lisäksi puhujana konferenssin oheistapahtumiin sekä piti alkuperäiskansapaneelin alaisessa tapahtumassa yhteispuheenvuoron EU:n kanssa.

Saamelaiskäräjiä kokouksessa edustavat II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff.

Kuva: II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso aloitti alkuperäiskansojen sopeutumiseen ja ilmastonmuutokseen liittyvän tapahtuman joikaamalla.

Lisätietoja

Tuomas Aslak Juuso, II varapuheenjohtaja
tuomas.juuso@samediggi.fi
puh. 040 187 1331

Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää!

Buori Suoma iehčanasvuođabeaivvi!

Šiev Suomâ jiečânâsvuođâpeivi!

Šiõǥǥ Lääʹddjânnam jiõččnažvuõttpeeiʹv!

Hyvää Suomen itsenäisyyspäivää!

Kuva: Tarja Länsman