Saamen kielten etäopetuksen kolmas lukuvuosi käynnistyi – oppilasmäärä kasvaa

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen kolmas toimintavuosi ja uusi lukuvuosi on käynnistynyt. Hankkeen oppilas- ja opiskelijamäärä on kasvanut noin 20 oppilaalla. Viime lukuvuonna hankkeen tarjoamaa saamen kielen opetusta sai noin 60 oppilasta ja opiskelijaa. Alkaneelle lukuvuodelle on ilmoitettu reilut 80 oppilasta ja opiskelijaa ympäri Suomen.

Saamen kielten etäopetushanke tarjoaa inarin-, koltan- ja pohjoissaamen perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävää opetusta kaksi viikkotuntia ryhmää kohden. Hanke ottaa mukaan myös esiopetuksen oppilaita. Opetus on tarkoitettu saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella asuville saamelaisoppilaille. Hanke ei tarjoa opetusta aikuisille.

Ilmoittautumisaika saamen kielten etäopetukseen päättyi maaliskuussa. Vaikka varsinainen ilmoittautumisaika on päättynyt, hanke ottaa edelleen uusia oppilaita mukaan vielä syyskuun loppuun asti. Opetukseen pääsyn edellytyksenä on, että saamen etätunnit sopivat oppilaan lukujärjestykseen, ja että oppilaalle löytyy pedagogisesti sopiva ryhmä. Oppilaan ei kuitenkaan tarvitse osata saamea ennestään, opetus voi alkaa myös alkeista.

Inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielen opetusta lapsilleen haluavat huoltajat saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella voivat ottaa yhteyttä Arla Maggaan, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033.

Oulun, Rovaniemen ja Helsingin kaupungit järjestävät pohjoissaamen kielen opetusta lähiopetuksena. Halutessasi opetukseen, ota yhteys oman koulun rehtoriin tai kaupunkisi kouluvirastoon.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Hanna Helander
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi
040 7012 094

Koordinaattori Arla Magga
arla.magga(at)samediggi.fi
040 1985 033

https://www.saamenetaopetus.com/

Poikkeuksellisen talven poronhoidolle aiheuttamiin vahinkoihin löydettävä ratkaisu

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan talven 2019-2020 sää-, lumi- ja luonnonolosuhteet olivat poronhoidolle erityisen vaikeat. Paliskunnille tehdyn kyselyn mukaan poronhoidon kustannukset nousivat 80-90 prosenttia tavanomaista korkeammiksi.  Maa- ja metsätalousministeriö odottaa lopullisia tietoja teuraiden määristä ja porohävikin suuruudesta syksyn teuraskauden aikana.

Selvityksen mukaan luonnonolosuhteiltaan poikkeuksellinen talvi aiheutti poronhoidolle merkittäviä lisäkuluja ja eläintappioita. Paliskunnat arvioivat tulevan teuraskauden vasaprosentin putoavan noin 45 prosenttiin ja teuraiden määrän jäävän 66 prosenttiin aikaisemmasta.

– Poroelinkeinon on pystyttävä luottamaan valtioon ja porovahinkolain toimivuuteen. Tällaisen katastrofaalisen vuoden jälkeen poronhoitajien tukeminen on nyt erittäin tärkeää, jotta porovahinkolailla olisi ylipäätään merkitystä, sanoo II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta (987/2011) tavoitteena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Laissa luonnononnettomuudella ja muulla tuholla tarkoitetaan poikkeuksellisia sää- ja luonnonolosuhteita, jotka merkittävällä tavalla estävät poroja käyttämästä tavanomaisia laitumiaan ja aiheuttavat huomattavaa lisäruokinnan tarvetta, aiheuttavat muuten porojen menehtymistä tai heikentävät muuten merkittävästi porojen mahdollisuutta selviytyä luonnossa.

– Nyt kaivataan nopeaa reagointia valtion suunnalta, syksyn teurasmäärien odottamiseen ei yksinkertaisesti ole aikaa. On kohtuutonta, että päätöstä joudutaan odottamaan seuraavaan talveen, tilanteeseen olisi pystyttävä löytämään ratkaisu, jatkaa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Luonnonvarakeskuksen selvitys, paliskuntien kirjanpito sekä kuolleiden porojen määrä osoittavat korvauksen tarpeellisuuden. Näiden tietojen pohjalta tulisi pystyä jo jollain tavalla helpottamaan poronhoitajien taloudellisesti vaikeaa tilannetta, vaikka lopulliset tiedot teuraiden määristä ja porohävikistä tulisivatkin myöhemmin, sanoo elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Luonnonvarakeskuksen mukaan paliskunnille tehty kyselytutkimus tuotti arviot ja ennakkotietoa porohävikin ja teurastuoton määristä. Maa- ja metsätalousministeriö odottaa lopullisia tietoja teuraiden määristä ja porohävikin suuruudesta syksyn teuraskauden aikana, ennen kuin asia etenee päätöksentekoon.

Talven 2019−2020 sää-, lumi- ja luonnonolosuhteiden poikkeuksellisuus ja vaikutukset poronhoitoon -selvitys tehtiin maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä. Luonnonvarakeskus laati porovahinkolaissa (987/2011) tarkoitetun selvityksen lumiolosuhteista mahdollisena laissa tarkoitettuna tuhona sekä sen vaikutuksista poronhoitoon.

Vielä vasonnan alkaessa lunta oli paljon ja olosuhteet vasomiselle hyvin haastavat. Kuva: Johanna Alatorvinen

 

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Koltansaamen ja pohjoissaamen digitaaliset sanakirjat valmistuneet

Oulun yliopiston Giellagas-instituutti julkaisee koltansaamen ja pohjoissaamen digitaaliset sanakirjat. Kaikille avoin sanakirjojen julkaisutilaisuus järjestetään tiistaina 25. elokuuta klo 10 osoitteessa https://oulu.zoom.us/j/69319349687.

Molempien sanakirjojen toimitustyö on tehty pääosin Opetus- ja kulttuuriministeriön Oulun yliopiston Giellagas-instituutille myöntämän erityisrahoituksen turvin. Suomi–koltansaame-sanakirjan toteutus on ollut Saamelaiskäräjien, Oulun yliopiston Giellagas-instituutin, Helsingin yliopiston ja Tromssan yliopiston yhteistyötä. Alkuperäisen suomi–koltansaame-sanakirjan tekijänoikeudet ovat Saamelaiskäräjien.

”Näen erittäin tärkeänä sen, että myös saamen kielten sanakirjatyö elää ajan mukana. Näiden digitaalisten sanakirjojen julkaiseminen avaa aivan uusia mahdollisuuksia koltansaamen ja pohjoissaamen sanakirjojen käytölle, sillä ne ovat avoimia kaikille ja niiden käyttö on mahdollista ja helppoa missä vain”, iloitsee Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanakirjojen julkaisua.

Saamelaiskäräjät on ollut vahvasti mukana sanakirjahankkeessa. Suomi-koltansaame sanakirjan toimitustyöhön osallistuivat työryhmän äidinkielisinä jäseninä Saamelaiskäräjien koltansaamen kääntäjä Merja Fofonoff ja oppimateriaalityöntekijä Raija Lehtola. Koltansaamen kielenkäyttäjille on merkittävä asia, että sanakirja viimein julkaistaan.

”Sanakirjalle on ollut kova ja jatkuvasti lisääntyvä tarve. Erityisen tärkeää on se, että julkaistussa sanakirjassa löytyy hyviä sananmuodostusmalleja normitetussa kirjoitusasussa. Sanakirjan tarkistustyötä tulisi kuitenkin yhä jatkaa, sillä sanakirjan käsikirjoitus sisältää paljon erityissanastoa ja sen käsittelyyn tarvitaan lisää eri alojen asiantuntemusta sekä kielijaoston panosta”, kertovat Fofonoff ja Lehtola kokemuksistaan sanakirjatyöstä.

Koltansaamen sanakirjatyön aikana ilmeni tarve myös uusille normituksille. Kielennormitustyötä tehtiinkin erityisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien yhteispohjoismaisen kieliyhteistyöelimen Sääʹm Ǩiõllkaʹlddin (Sámi Giellagáldun) koltansaamen kielityöntekijä Mervi Semenoffin ja koltansaamen kielijaoston kanssa.

Uudessa digitaalisessa suomi-koltansaame sanakirjassa suomenkielisten hakusanojen määrä on yli 16.000 ja koltankielisten vastineiden lähes 19 000. Sanakirjan pohjana on Pekka Sammallahden ja Jouni Moshnikoffin vuonna 1991 julkaisema teos, jota Jouni ja Satu Moshnikoff ovat täydentäneet erityisesti 2000-luvun alkuvuosina. Sanakirja julkaistaan Tromssan yliopiston saamen kieliteknologian keskuksen, Giellateknon, alustalla ja se löytyy osoitteesta  https://saan.oahpa.no/fin/sms/. Sanakirja tullaan julkaisemaan myös painettuna versiona myöhemmin syksyllä 2020.

Pohjoissaame-suomi digitaalisen sanakirjan käsikirjoituksen on tehnyt emeritusprofessori Pekka Sammallahti aikaisempien sanakirjojensa (1989 ja 1993) pohjalta. Sanakirja sisältää runsaat 50 000 hakusanaa ja tekijä päivittää sitä jatkuvasti. Sammallahden sanakirja julkaistaan Tromssan yliopiston Divvun-projektin alustalla, osoitteessa http://satni.org/sammallahtismefin (linkki toimii 25.8.2020 lähtien).

Digitaaliset sanakirjat ovat tärkeitä monella tapaa. Ne mahdollistavat sanakirjojen helpon nopean käytön missä ja milloin tahansa, ja lisäksi avaavat mahdollisuuksia erilaisten kieliteknologisten sovellusten kehittämiseen ja aineiston päivittämiseen ja täydentämiseen. Digitaaliset sanakirjat ovat merkki myös elävästä ja kehittyvästä kielestä.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

ma. saamen kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa puh. 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Uusi pohjoissaamen äidinkielen oppikirja ilmestynyt

Biellocizáš 8 on pohjoissaamen äidinkielen oppikirja peruskoulun 8. luokan oppilaille. Kirjaan kuuluu myös harjoituskirja. Kirja on jaettu neljään osaan: syksy, kaamos, talvi ja kevät. Kirjasarjassa on aiemmin ilmestynyt Biellocizáš 7 sekä siihen kuuluva harjoituskirja.

Oppikirjan tekijä: Helmi Länsman, kannen kuvitus Esther Berelowitsch

 

Kirjoja voi tilata nettikaupastamme:

https://www.samediggi.fi/tuote/biellocizas-8/

https://www.samediggi.fi/tuote/biellocizas-8-harjehusgirji/

Saamelaiskäräjät 2020, koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Kansallinen ja kansainvälinen saamen kielten viikko 2020

Saamen kielten viikko 2019 oli menestys ja nyt kutsumme Saamen kielten viikkoon 2020. Viikolla 43, tarkemmin 19.-25. lokakuuta järjestetään tämän vuoden saamen kielten viikko. Viikon tarkoituksena on tuoda esille saamen kieliä ja lisätä tietoisuutta saamen kielistä.

Saamen kielten viikon tavoitteena on tuoda saamen kieliä näkyväksi virallisissa yhteyksissä, lisätä tietämystä saamen kielistä ja nostaa kielten arvoa. Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät haluavat, että saamen kielet näkyvät, kuuluvat ja niitä käytetään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla kieliviikon yhteydessä.

– Me haluamme jakaa meidän rikkaan kielemme koko yhteiskunnan ja Saamenmaan kanssa, sekä herättää enemmän kiinnostusta kieliin valtion rajojen yli. On ilahduttavaa, että meillä on koko viikko omistaaksemme saamen kielille, sanoo Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo.

Kieliviikko 2019 oli menestys ja viikon yhteydessä järjestettiin useita tapahtumia ja aktiviteetteja. Norjan kuningas Harald IV vieraili Kaarasjoella ja kunnat, yritykset, järjestöt ja viranomaiset sekä muut toimijat olivat mukana lisäämässä saamen kielten näkyvyyttä, niin paikallisesti kuin sosiaalisessa mediassa.

Suomen ja Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtajat tukevat Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtajaa kieliviikon järjestämisessä. Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Per-Olof Nutti uskoo, että saamelaisille kielen säilyminen on tärkeää saamelaisen kulttuurin jatkuvuuden ja kulttuurin sisältävän tiedon välittämisen kannalta.

– Kieli on pääsylippu elämään. Lasten ja nuorten kielitaidolla voimme varmistaa, että uhanalaiset kielet säilyvät, sillä lapset ovat kielten kautta tulevia kulttuurin kantajia, jatkaa Per-Olof Nutti.

Tuomas Aslak Juuso Suomesta kehottaa kaikkia osallistumaan kieliviikkoon saamen kielten näkyvyyden lisäämiseksi.

– Kieliviikko tarjoaa mahdollisuuden saamelaisille nostaa saamen kieliä esille, mutta toivoisin, että myös viranomaiset ja yritykset ottaisivat saamen kielet asiakseen saamen kielten viikolla, jokainen omalla tavallaan, rohkaisee Tuomas Aslak Juuso osallistumaan kieliviikkoon.

Muitte beivviid – Mušte peeivijd – Muuʹšt peeivid

Saamen kielet

Saamen kieliä on tällä hetkellä 9–10, riippuen, siitä lasketaanko Venäjän alueelle sijoittuvan akkalansaamen sammuneen vai ei. Kansainvälisen mittapuun mukaan kaikkia saamen kieliä pidetään uhanalaisina, vakavasti uhanalaisina tai lähes sammuneina kielinä. Saamen kielialue ulottuu perinteisesti Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueille, Kuolan niemimaalta idässä, Engerdaliin saakka Etelä-Norjassa ja Idreen (Eaijra) saakka Etelä-Ruotsissa. Tämän alueen saamenkielinen nimi on Sápmi.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa, puh. 010 839 3183/ 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Saamen kielten viikon juliste:

Uudet alkuopetuksen oikeinkirjoitusjulisteet ovat ilmestyneet

Alkuopetuksen oikeinkirjoitusjulisteet ovat nyt ilmestyneet digitaalisessa muodossa. Opettaja Aura Pieski on suunnitellut julisteet, kuvittanut Nora Bäck ja Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto julkaisee tämän julistesarjan.

Alkuopetuksen oikeinkirjoitusjulisteet vahvistavat oppilaan pohjoissaamenkielen oikeinkirjoitusta ja julisteita voidaan käyttää luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa. Tämä lisämateriaali on suunniteltu äidinkielen alkuopetukseen, mutta julistesarja voi olla hyödyllinen muidenkin luokkatasojen opetuksessa. Julisteet kertaavat oikeinkirjoituksen perusasioita. Julistesarjassa on yhteensä yksitoista (11) julistetta. Sarja julkaistaan myös tavutettuna ja opettaja voi tulostaa julisteet luokkaansa. Aura Pieski on kirjoittanut sarjaan lyhyen opettajanoppaan ja ideoita siitä, miten julistesarjaa voidaan käyttää opetuksen tukena.

Tämä oppimateriaali soveltuu hyvin myös etäopetukseen. Tätä oppimateriaalia voi tilata Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta.

Linkki: https://www.samediggi.fi/tuote/riektacallinplakahtat-digi/

Saamelaiskäräjät tapaa ministeri Kiurun sote-asioissa – palvelujen nykytilan turvaaminen ei riittävä tavoite

Saamelaiskäräjät tapaa perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun tänään 17. elokuuta Rovaniemellä hallituksen sote-maakuntakierroksen yhteydessä.  Tapaamisessa Saamelaiskäräjät nostaa esille mm. yhdenvertaisuuden ja saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisen sekä riittävän ja kohdennetun rahoituksen takaamisen saamelaisten palvelujen osalta sote-uudistuksessa.

Saamelaiskäräjien edustajat osallistuvat Rovaniemellä 17.8.2020 järjestettävään hallituksen sote-maakuntakierroksen tilaisuuteen, jonka jälkeen he tapaavat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun. Saamelaiskäräjät aloitti kesäkuussa kampanjan yhdenvertaisten sote-palvelujen puolesta, ja tuo kampanjan viestiä esille nyt myös ministerille.

– Yhdenvertaisuuden toteutuminen saamelaisten kohdalla edellyttää positiivisia erityistoimia, koska saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut eivät toteudu riittävän hyvin nykyisellään. Tässä mielessä nykytilan turvaaminen ei ole riittävä tavoite, vaan sote-uudistuksen jatkovalmistelussa pitää ottaa aidosti huomioon saamelaisten kielellisten ja perustuslaillisten oikeuksien toteutuminen, linjaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Saamelaisille on lisäksi turvattava riittävä asema alkuperäiskansana vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, sillä saamelaiset eivät ole ainoastaan kansallinen kielivähemmistö, jatkaa Juuso.

Suomen hallituksen käynnistämän sote-uudistuksen tavoitteena on, että sote-palvelut toteutetaan yhdenvertaisesti kaikille. Saamelaiskäräjät haluaa olla kehittämässä sote-uudistusta niin, että myös saamelaisten tarpeet tunnistetaan ja otetaan uudistuksessa huomioon. Saamelaisväestön odotuksille toivotaan lausuntokierroksen aikana näkyvyyttä, ja sen myötä tarpeellisia korjauksia lakiesityksiin.

Saamelaiskäräjät nostaa kampanjassaan esille, että yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisten palveluiden tarjoamista kaikille, vaan asiakkaiden erilaisten tarpeiden huomioimista. Saamelaisten osalta yhdenvertaisuus toteutuu, kun saamelaiset saavat palveluita omalla kielellään ja niin, että saamelainen kulttuuritausta huomioidaan, eli sote-palveluissa se edellyttäisi siten tiettyjen asioiden osalta positiivista erityiskohtelua.

Tutustu Saamelaiskäräjien kampanjaan yhdenvertaisista sote-palveluista osoitteessa www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Ota osaa keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteilla: #soteuudistus #saamelaiset #yhdenvertaisuus

 

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga puh. 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät järjestää kuulemisia totuus- ja sovintokomissaarien valinnoista

Saamelaiskäräjät järjestää kuulemisia totuus- ja sovintokomissaarien valinnoista syksyn 2020 aikana. Kuulemistilaisuuksia järjestetään jokaisessa saamelaisten kotiseutualueen kunnassa. Lisäksi järjestetään verkkokuuleminen ja mahdollisuus ilmaista oma mielipiteensä postitse tai sähköpostitse.

Kuulemistilaisuuksissa on mahdollisuus esittää näkemyksensä komissaareilta vaadittavista ominaisuuksista ja osaamisesta sekä ilmaista tukensa ehdolla oleville henkilöille. Komissaariehdokkaat eivät itse ole paikalla tilaisuuksissa, vaan jokaista ehdokasta pyydetään kuvaamaan videoesittely, jossa he vastaavat ennalta määriteltyihin kysymyksiin totuus- ja sovintoprosessista, kertoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kuulemistilaisuuksien luonteesta.

Saamelaiskäräjien hallitus linjasi kuulemistilaisuuksien käytännönjärjestelyitä siten, että järjestelyissä huomioidaan mm. tilaisuuksien kunnioittava ilmapiiri ja koronaturvallisuus. Tilaisuuksiin järjestetään lisäksi tulkkaus.

– Saamelaiskäräjät tekee päätöksen esitettävistä komissaareista vuoden 2020 aikana, ajankohdan määräytymisessä huomioidaan koronatilanne. Totuus- ja sovintoprosessi on Saamelaiskäräjille tärkeä ja haluamme päästä asiassa eteenpäin, mutta hoitaa nämä sovitut järjestelyt huolellisesti, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Fyysisten kuulemisten lisäksi järjestetään verkkokuuleminen erityisesti saamelaisalueen ulkopuolella asuville henkilöille. Nuorten kuuleminen järjestetään yhdessä nuorisoneuvoston kanssa ja lisäksi jokaisella on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä postitse tai sähköpostitse.

Kuulemistilaisuudet pyritään järjestämään syksyn 2020 aikana. Tarkemmat ajankohdat määräytyvät koronatilanteen ja saamelaisen vuosikellon mukaan. Saamelaiskäräjät julkaisee oman sivuston totuus- ja sovintoprosessista. Sivustolla julkaistaan kooste esitetyistä henkilöistä taustatietoineen ja perusteluineen sekä tiedotetaan prosessia koskevista ajankohtaisista asioista.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff puh. 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Nuorisoneuvoston puheenjohtajan katsaus

Aloittaessani nuorisoneuvoston puheenjohtajana en osannut kuvitella kevään olevan tällainen. Nuorisoneuvoston uusiin jäseniin, projekteihin, yhteistyökumppaneihin ja muihin tehtäviin on joutunut tutustumaan etänä. Nuorisoneuvosto jäsenet eivät ole vielä kertaakaan tavannut kasvokkain, mutta toivottavasti siihen saadaan muutos alkavan syksyn aikana.

Erikoisesta keväästä huolimatta työ saamelaisnuorten eteen ei ole keskeytynyt. Saamelaisnuorten oikeuksia ja osallisuutta on pyritty vahvistamaan monin eri tavoin. Oppivelvollisuuden pidentämistä, ilmastolain ja saamelaiskäräjälain uudistamista on jatkettu koko kevään ajan virkamiestasolla. Nuorisoneuvosto onkin osallistunut oppivelvollisuuden pidentämistä koskevan lausunnon valmisteluun yhdessä Saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtajan, koulutussihteerin ja koulutus- ja oppimateriaali lautakunnan kanssa. Järjestimme myös Ympäristöministeriön kanssa kuulemistilaisuuden saamelaisnuorille koskien ilmastolain uudistamista.  Tilaisuus järjestettiin etäyhteyksin.

Erikoinen kevät on tuonut myös mahdollisuuksia. Olemme kouluttautuneet nuorisoneuvoston kanssa yhteistyössä Ihmisoikeusliiton kanssa. Olemme myös ottaneet käyttöön uusia alustoja työskentelyä varten ja tavanneet matalalla kynnyksellä nuoriso- ja saamelaisjärjestöjä etänä. Etätyöskentely on helpottanut ja nopeuttanut tapaamisia. Etätapaaminen ei ikinä korvaa kasvokkain tapaamista, mutta tuo lisää aikaa eri toimiin, kun ei tarvitse aina matkustaa satoja kilometrejä tunnin parin mittaista tapaamista varten. Etätyöskentely on erinomainen lisä kasvokkain tehdyille tapaamisille ja tekee työskentelystä tiiviimpää ja näin myös osin tehokkaampaa.

Yksi nuorisoneuvoston suurimmista asioista kevään aikana oli yhteinen kannanotto hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen kanssa, ”Kaivoksille ei tilaa saamelaisten kotiseutualueella”. Kannanotolla toimme Suomen valtion hallitukselle selvän kannan: kaivoksille ei ole tilaa, olemme kyllästyneitä neuvottelemaan aiheesta uudelleen ja uudelleen. Hietakeron aluevarausta ei ole vielä peruttu, joten työtä on edelleen tehtävänä. Hietakeron paikallisilla on kuitenkin vahva tuki niin oman yhteisönsä, kuin myös valtaväestön keskuudessa. Nuorisoneuvoston ja hallituspuolueiden kannanotto on luettavissa nuorisoneuvoston nettisivuilla.

Osallistuin kesäkuussa Saamelaiskäräjien toiseen täysistuntoon nuorisoneuvoston edustajana. Olen myös osallistunut SPN:n hallituksen kokouksiin kevään ja alkukesän aikana.  SPN:n hallitus on syksyllä 2019 tehnyt päätöksen kutsua nuorten lautakunnan edustaja kokouksiinsa nuorten asioiden asiantuntijan roolissa. Lisäksi nuorten edustaja kutsutaan jatkossa myös SPR:n täyskokouksiin. Tällä tavalla SPN:n tavoitteena on vahvistaa ja lisätä saamelaisnuorten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia sekä lisätä nuorten kuuluvuutta saamelaisyhteisöön.

SPN:n alainen nuorisoneuvosto järjestää kahden vuoden välein  Pohjoismaisen saamelaisnuorten konferenssin. Konferenssi järjestetään yhteistyönä Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien nuorisotoimijoiden kanssa. Konferenssi oli tarkoitus järjestää Inarissa 13-14.8.2020, mutta   se on päätetty siirtää koronaviruspandemian vuoksi myöhemmäksi. Konferenssin teemaksi on päätetty ilmastonmuutos. Nuorisoneuvosto selvittää mahdollisuuksia järjestää konferenssi tai sen osia etänä.

Järjestimme kesäkuussa myös puheenjohtajien kyselytunnin ryhmächatissä, johon osallistuivat kaikki kolme Saamelaiskäräjien puheenjohtajaa. Kyseinen chat oli myös ensimmäinen chattimme, johon oli mahdollisuus osallistua kolmella saamen ja suomen kielellä yhtä aikaa. Heinäkuussa järjestimme kesäkuulumisia-ryhmächatin kolmella saamenkielellä. Chat-toimintaa kehitetään koko ajan ja tulevaisuudessa on tarkoituksena järjestää ryhmächatteja erilaisilla teemoilla. Kesän aikana olemme myös päivittäneet nuorisoneuvoston tieto – ja neuvontasivustoa. Nuor.fi sivut on kehitetty osana DigiÁrran hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää saamenkielistä, saamelaisnuorille tarkoitettua tieto- ja neuvontapalvelua ja digitaalista nuorisotyötä.

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuorisoneuvoston puheenjohtaja
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

www.nuor.fi

Kuva: Mari Molkoselkä