Saamelaiskäräjälakiesitystä koskevissa 9 §:n mukaisissa neuvotteluissa neuvottelutulos

Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö neuvottelivat saamelaiskäräjälakia koskevasta esitysluonnoksesta saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti tänään 1. joulukuuta 2023.

Saamelaiskäräjälakiesitystä koskevat neuvottelut oikeusministeriön ja saamelaiskäräjien kesken on pidetty hyvässä hengessä.

Neuvottelutulos on valmis etenemään aikataulun mukaisesti vuoden 2023 loppuun mennessä hallitusohjelmakirjauksen pohjalta. Esitys tulee julkiseksi, kun se annetaan valtioneuvoston istunnossa.

– Olen tyytyväinen siihen, että meillä on neuvottelutulos ja saamelaiskäräjälain uudistus etenee hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjälakia koskevan esitysluonnoksen 9 §:n mukaisiin neuvotteluihin osallistuivat oikeusministeri Leena Meri, valtiosihteeri Teija Makkonen, osastopäällikkö Johanna Suurpää ja neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman oikeusministeriöstä sekä puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, II varapuheenjohtaja Leo Aikio, edustaja Pirita Näkkäläjärvi ja lakimiessihteeri Kalle Varis Saamelaiskäräjiltä.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista annetaan vuoden 2023 loppuun mennessä kansliapäällikkö Timosen toimikunnan työn pohjalta yhteistoiminnassa Saamelaiskäräjien kanssa.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson puheenvuoro Saamelaisten parlamentaarisen työn 50-vuotisjuhlassa Inarissa 28.11.2023

Arvoisat saamelaisvaltuuskunnan puheenjohtajat, Saamelaiskäräjien puheenjohtajat sekä kolttien luottamusmies. Arvoisat saamelaisparlamentaarikot sekä saamelaisyhteiskunnan edustajat. Arvoisa oikeusministeri sekä valtioneuvoston jäsenet. Arvoisat europarlamentaarikot. Arvoisat Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston sekä saamelaiskäräjien edustajat. Arvoisa EMRIP:n puheenjohtaja, moninaiset yhteistyötahot, hyvät ystävät.

Lämpimästi tervetuloa juhlistamaan kanssamme saamelaisten parlamentaarisen työn 50-vuotista historiaa! Tasavallan presidentti Urho Kekkonen antoi marraskuussa vuonna 1973 asetuksen saamelaisvaltuuskunnasta, jonka työtä jatkaa nykyisin vuonna 1996 lailla perustettu Saamelaiskäräjät. Asetus saamelaisvaltuuskunnasta oli nykypäivästä katsottuna aikoinaan varsin edistyksellinen. Se oli käytännössä ensimmäisiä askeleita saamelaisten itsemääräämisoikeuden ja ylipäätään alkuperäiskansaoikeuksien tunnustamisessa aikana, jolloin niitä ei vielä lakeihin ja sopimuksiin ollut kirjattu. Valtuuskunta aloitti toimintansa jo ennen kuin YK:n Kansalais- ja poliittisia oikeuksia sekä Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva sopimus ratifioitiin Suomessa vuonna 1976. Muun muassa tässä kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän ydinsopimuksessahan taataan itsemääräämisoikeus kaikille kansoille, saamelaiset mukaan lukien.

Sopimuksen esiin nostamalla haluankin muistuttaa, että juhliessamme tänään yhdessä 50-vuotiasta saamelaista parlamentaarista työtä Suomessa, juhlimme saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Tämä oikeus ei ole meille hyvää hyvyyttä suotu lahja, vaan se on meille moninkertaisesti sopimuksin ja lainsäädännöin taattu, perustavaa laatua oleva oikeus.

Samalla sen rikkominenkin on aina hyvin vakava loukkaus. Onkin ollut surullista joutua vuosien varrella huomaamaan, ettei näistä Suomen juridisista sitoumuksista saamelaisten oikeuksiin ole pidetty kiinni. Tänään juhlaamme varjostaakin se, että YK on todennut Suomessa olevan voimassa saamelaisten ihmisoikeuksien loukkaustilan, joka liittyy erityisesti itsemääräämisoikeuteemme. Vaikka työmme tämän tilanteen korjaamiseksi jatkuu edelleen aktiivisena, on tänään sitäkin arvokkaampaa juhlia pysähtyä yhdessä juhlistamaan Saamen kansan itsemääräämisoikeutta.  

Arvoisat juhlavieraat, 50 vuotta on saamelaisten pitkässä historiassa pelkkä nopea välähdys ajassa. Samalla 50 vuoteen mahtuu kuitenkin myös valtavasti edistysaskeleita, suuria menetyksiä ja paljon yhdessä koettua elämää.

Henkilökohtaista perspektiiviä minulle itselleni tuo se, että 50 vuotta on enemmän kuin elinikäni: Olen nimittäin itse 38-vuotiaana saamelaisvaltuuskuntaa 12 vuotta nuorempi. En siis ole itse joutunut lainkaan elämään aikana, jolloin meillä ei omaa edustuselintä vielä ollut. Päin vastoin, minulla on edeltävien sukupolvien sinnikkään työn ansiosta ollut etuoikeus päästä aloittamaan saamelaispolitiikassa jo nuorena.

Olemme kutsuneet kaikki saamelaisparlamentaarikot vuosien varrelta juhlistamaan tänään kanssamme yhteistä työtä. Päivän aikana heiltä voikin varmasti kuulla mitä mielenkiintoisimpia tarinoita tapahtumista vuosien varrella tai vaikkapa erilaisista kohtaamisista suomalaisten poliitikkojen kanssa.

Saamelaispolitiikasta puhuessa on tärkeää muistaa, että poliittisen instituution lisäksi olemme kaikki myös erottamaton osa saamelaisyhteisöä, yhteydessä toisiimme sukujemme, kieltemme, perinteisten elinkeinojemme ja asuinalueidemme kautta. Tämä tuo työhömme erityistä haastetta ja vastuuntuntoa: työskentelemmehän päivittäin hyvin konkreettisesti oman yhteisömme hyvinvoinnin ja tulevaisuuden eteen, oman kielemme ja kulttuurimme jatkuvuuden puolesta.

Yhteisönä olemme samalla jakaneet vuosien varrella myös suuret surut, joista suurimpana on varmasti ollut Bodön lento-onnettomuus vuonna 1974. Siinä saamelaiskonferenssiin matkalla ollut pienkone katosi, ja kadonneista kuudesta matkustajasta neljä oli saamelaisvaltuuskunnan jäseniä, yhtenä heistä ensimmäinen puheenjohtaja Reidar Suomenrinne. Tämä oli valtava menetys sekä pienen yhteisömme tuoreelle edustuselimelle että koko pienelle yhteisöllemme. Emme voi kuin arvailla, millaiset elämäntyöt saamelaispolitiikassa jäivät tekemättä. Suurimman menetyksen toki kokivat heidän perheensä. Kunnioitamme heidän muistoaan.

Kansallisvaltioiden rajojen muodostuessa ja muuttuessa olemme päätyneet elämään neljän eri valtion alueella. Saamelaisyhteisöä ja saamelaispolitiikkaa luonnehtiikin vahvasti ylirajaisuus ja rajat ylittävä yhteistyö, joka on ollut vilkasta jo ennen nykyisten edustuselinten perustamista.

Kun Suomen saamelaisvaltuuskunta oli aikoinaan saamelaisten edustuselimistä ensimmäinen, toimi se esikuvana muiden maiden saamelaiskäräjiä perustettaessa. Tässä yhteydessä on syytä mainita, että Saamelaiskäräjät Ruotsissa juhli viime viikolla 30-vuotista historiaansa. Lämpimät onnittelut vielä tässäkin yhteydessä!

Parlamentaarisen yhteistyön ja tiedonjaon osalta merkittävä hetki oli Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston perustaminen vuonna 2000. Tässä yhteydessä haluankin muistuttaa, kuinka arvokasta on, että saamelaisilla on mahdollisuus osallistua vapaasti sekä tällaiseen yhteistyöhön että päätöksentekoon heitä koskettavissa asioissa, ja myös vapaus olla turvallisesti eri mieltä. Ajatuksemme ovatkin myös näin juhlan keskellä Venäjän saamelaisten luona, jossa on aivan toisenlainen tilanne. Toivomme, ettei heitä unohdeta maailman turvallisuustilanteen kiristyessä.

Arvoisat juhlavieraat, kun tarkastelee Asetusta saamelaisvaltuuskunnasta, huomaa, etteivät Saamelaiskäräjien nykyisten lakisääteisten ydintehtävien teemat ole 50 vuoden takaisista olennaisilta osin muuttuneet. Kun valtuuskunnan tehtävät vuonna 1973 koskivat lausuntoja liittyen esimerkiksi ympäristön- ja luonnonsuojeluun, kaivoksiin, matkailuun, kalastukseen, metsästykseen, porotalouteen ja saamelaisten koulutukseen, ovat nämä myös nykyään Saamelaiskäräjillä olennainen osa päivittäistä työtä.

Vaikka ympäröivän yhteiskunnan kehitys ei aina ole ollut perinteisten elinkeinojemme harjoittamisedellytyksille suotuisa, on monissa asioissa saavutettu myös tärkeitä voittoja. Esimerkiksi suuria kaivoksia ei Suomen saamelaisten kotiseutualueella ole tullut. Tästä on oltava tyytyväinen, vaikka kaivosuhka onkin alati läsnä.

Myös saamen kielten suhteen on saavutettu paljon, mutta paljon on myös vielä töitä tehtävänä. Resursseja tulisi monella rintamalla vahvistaa, jotta meillä olisi mahdollisuus entistä paremmin keskittyä perustuslaillisista oikeuksistamme kielen ja kulttuurin ylläpitämisen lisäksi myös niiden kehittämiseen.

Osana kielen ja kulttuurin itsehallintoamme on eräs tärkeimmistä tehtävistämme päättää saamelaisen kulttuurimäärärahan jaosta. Sen voikin todeta olevan määräänsä merkittävämpi koko saamelaisyhteisölle. Siitä on vuosien varrella moni arvostettu taiteilija saanut erityisesti uransa alkuvaiheen työskentelylle tärkeää tukea, samalla kun sillä on tuettu mitä moninaisempien saamelaisjärjestöjen toimintaa, ja siten on mahdollistettu saamelaisyhteisön aktiivisuus eri yhteiskunnan kentillä.

Arvoisat juhlavieraat, jos pohdimme hetken myös haasteita, voimme todeta, että monet niistä ovat meille vuosikymmenestä toiseen samoja. Erityisen olennainen on saamelaistiedon vähäisyys. Sen lisääminen on ollut tavoitteena sekä tällä vaalikaudella että sitä edellisellä, ellei peräti joka ikisellä, kuten se oli saamelaisvaltuuskunnan perustamisenkin aikaan. Tämän tiedonpuutteen aiheuttamat haasteet ovatkin vastassa työssämme päivittäin.  Joskus tuntuu, että jokainen yksittäinen poliitikko, virkamies, toimittaja tai kansalainen täytyy yksitellen perehdyttää aivan perustavaa laatua oleviin asioihin saamelaiskulttuurista, saati sitten saamelaisten oikeuksista alkuperäiskansana. Mielestäni myös suomalainen yhteiskunta ansaitsisi oppia perusasiat saamelaisista jo koulussa.

Eräs tiedonpuutteen ilmentymiä on, ettei saamelaisia aina todella ymmärretä omaksi kansakseen.  Samalla Saamelaiskäräjiä ei ymmärretä kansainvälisen diplomatian säännöstöjen piiriin kuuluvaksi itsehallintoelimeksi, saamelaisten viralliseksi edustajaksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. On tärkeää myös muistaa, että vaikka saamelaisten itsehallinnolle on Suomessa luotu valtion toimesta lain ja asetuksin raamit, ovat saamelaiset niistä huolimattakin oma, suomalaisista erillinen kansansa. Kansa, joka puhuu Suomen alueella kolmea eri saamen kieltä, jolla on oma värikäs historiansa ja moninaiset, erilaiset tapakulttuurinsa.

Arvoisat juhlavieraat, sain itse sekä kansallisen että kansainvälisen työmme merkityksestä muistutuksen tavatessani vastikään australialaista tutkijaa Hannah McGladea. Australiassa keskustelut alkuperäiskansan omasta edustuselimestä ovat viime aikoina käyneet kiivaina. Mallia on katsottu täältä erityisesti siitä, kuinka saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuu Saamelaiskäräjien kautta. McGlade muistutti, kuinka omankielisen oppimateriaalin tuottaminen ylipäätään on monille maailman alkuperäiskansoista suorastaan käsittämätön ajatus kaukaisuudessaan. Sellaisesta ollaan esimerkiksi Australiassa vielä valtavan kaukana. Haasteellisina hetkinä nämä muistutukset saavutuksista ja esikuvana toimimisesta antavat voimaa eteenpäin.

Saamelaispolitiikassa voi toisinaan pitkällinen yhteistyö kuitenkin johtaa myös aitoihin kohtaamisiin ja työhön, jossa on yhteisenä tahtotilana aidosti saamelaisten hyvinvointi. Jokainen onnistuminen on tärkeä luottamuksen rakentamisen kannalta. Uskon vahvasti, että on myös Suomen valtion etu, että maassa on hyvinvoiva saamelaisyhteisö, jonka kulttuuri tunnetaan myös kansallisella tasolla. Erityisesti tuntemuksen merkitys korostuu päättävissä asemissa.

Haluankin tässä yhteydessä muistuttaa, että tämä saamelaisten parlamentaarisen työn juhlistaminen Suomessa on myös suomalaisen yhteiskunnan merkkipaalu. Saamelainen parlamentarismi on ainutlaatuinen kansojen välisen yhteistyön väline sekä Suomen että koko maailmankin mittapuulla. Onkin hienoa, että paikalla on kanssamme tämän yhteistyön merkkinä juhlistamassa useampikin Suomen valtioneuvoston ja Euroopan parlamentin jäsen. Kiitän oikeusministeri Leena Merta siitä, että hän on lupautunut pitämään meille tänään puheenvuoron Suomen valtion puolesta.

Arvoisat juhlavieraat, tulevaisuutta pohtiessani katson ensin hieman taaksepäin: 1990-luvulle tapahtui paljon saamelaisille myönteisiä edistysaskeleita, kuten perusoikeusuudistus ja saamelaiskäräjien perustaminen saamelaiskäräjälailla. Jos 2000-luvun puolella on nyt koettu taantumaa tai jääty paikoilleen, niin rohkenen nyt juhlan kunniaksi toivoa, että tästä seuraavat vuosikymmenet ovat taas edistysaskelia täynnä. Tälle edellytyksenä onkin, että pääsemme viimein eteenpäin raskaasta saamelaiskäräjälain uudistamisprosessista ja voimme keskittyä ydintehtäviimme. Toivon myös, että käynnissä oleva Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio tuo meille avaimet sekä totuuteen että sovintoon, että sen tulokset siirtyvät myös valtion konkreettisiksi toimiksi.

Tulevaisuudessa meillä on edessä ratkaisujen etsiminen yhdessä siihen, kuinka saamme säilytettyä kielemme ja kulttuurimme elinvoimaisina sekä niitä kannattelevat perinteiset elinkeinomme ja elinympäristömme. Ilmastonmuutos on suurin haasteemme. Se tuo jo nyt Saamenmaan luonnolle ja kulttuurin ydintä kannatteleville elinkeinoillemme uudenlaisia haasteita. Meillä on kuitenkin lähellä myös hyvä esimerkki sopeutumisesta: poro. Poro on ajan saatossa aina sopeutunut hyvin kaikenlaisiin muutoksiin, ja auttanut myös saamelaisia luomaan uusia edellytyksiä elämälle. Tästä on meidänkin hyvä ottaa mallia.

Ylipäätään on myös todettava, että suuressa mittakaavassa saamelaisten oikeudellinen asema on vahvistunut vuosikymmenten aikana. Saamelaisten itsemääräämisoikeutta on takaiskuista huolimatta saatu hiljalleen vahvistettua ja edustuselimemme päätösvaltaa vankistettua. Erityisesti viimeaikainen kehitys kansainvälisissä alkuperäiskansaoikeuksissa on myös meidän kaikkien yhteistyön tulosta. Erityisesti YK:n Alkuperäiskansojen oikeuksien julistus on ollut entistä selkeämmin määrittelemässä itsemääräämisoikeuksien sisältöä. Suomen valtio on hyväksynyt julistuksen vuonna 2007 ja sitoutunut sen toimeenpanoon, mutta toimeenpano-ohjelmaa ei ole vieläkään luotu. Seuraavaksi olisikin jo sen aika, eikä saa unohtaa myöskään ILO 169 -sopimusta.

Kun tänään kunnioitamme parlamentarismimme historiaa, kunnioitamme samalla jokaisen vaalikauden ja jokaisen yksittäisen jäsenen työtä. Aina vuodesta 1973 tähän päivään saakka, jolloin työtään ovat aloittamassa taas uudet vaalein valitut jäsenet. Jokainen saamelaispoliitikko on tuonut oman panoksensa työhömme. Heidän lisäkseen ovat tärkeässä roolissa ovat vuosikymmenien aikana olleet myös vuosien varrella toimineet erilaiset asiantuntijalautakunnat, joissa saamelaisyhteiskunnan osaamista on voitu tuoda työmme tueksi. Lisäksi on tietysti mainittava Saamelaiskäräjien henkilöstö. Kun saamelaisvaltuuskunnan alkuaikoina oli niin sanottu toimisto ensin silloisen sihteerin kotona, eikä hänelle kuulunut työn puolesta esimerkiksi kirjoituskonetta tai puhelinta, on nykyisin tilanne onneksi jo aivan toinen. Vuosikymmenien aikana olemme saaneet askel kerrallaan vahvistettua ja voimistettua resurssejamme sekä henkilöstömäärän että työskentelyolosuhteiden osalta, samalla kun henkilöstön osaamista on saatu jatkuvasti kehitettyä. Tärkeä etappi oli Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen käyttöönotto reilu vuosikymmen sitten, jolloin saimme toimistojen lisäksi myös parlamenttisali Soljun sekä esimerkiksi tämänkin auditorion käyttöön.  Vaikka moni haaste on edelleen ratkaisematta ja henkilöstöresurssit ovat edelleen riittämättömät työmäärään nähden, on yksi asia pysynyt samana saamelaisvaltuuskunnan alkuajoista lähtien: henkilöstö on edelleen äärimmäisen sitoutunutta työhönsä.

Arvoisat juhlavieraat, haluan lopuksi vielä kerran onnitella 50-vuotista saamelaista parlamentaarista työtä! On ollut suuri kunnia päästä osaksi sitä.

Haluan myös kiittää saamelaisyhteisöä osallistumisestanne arvokkaaseen työhömme vuosikymmenien aikana lukuisin eri keinoin, on se sitten ollut vaikkapa äänestämistä vaaleissa tai poliittista keskustelua. Toivon, että työ saamelaisyhteisön eteen jatkuu vahvana yhteisvoimin myös tulevaisuudessa. Kiitos myös saamelaismedialle tärkeästä roolistanne saamelaispolitiikan keskustelun mahdollistajana ja toivon, että jatkatte tulevaisuudessakin yhä vahvemmin työtä saamelaisyhteisön eteen.

Kiitän myös suomalaisyhteisöä pitkästä yhteistyöstä ja toivon, että se on jatkossa entistä vahvempaa, jotta voimme parhaalla mahdollisella tavalla vahvistaa saamelaisyhteisön hyvinvointia ja saamelaisten tasaveroisia oikeuksia Suomessa.  

Kun käytössämme on jatkossakin sekä nuorekasta ajattelua, pitkällistä kokemusta että rikas yhteinen historia, olen toiveikas myös seuraavien viidenkymmenen vuoden osalta.

Kiitos.

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi stipendejä korkeakouluopiskelijoille

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi stipendejä, jotka on tarkoitettu saamen kielen ja/tai saamelaisen kulttuurin pääaine- ja sivuaineopiskelijoille sekä saamenkieliseen työelämään valmistavassa korkea-asteen koulutuksessa oleville. Hakijoilta pyydetään erityisiä perusteluja stipendin saamiseksi. Perusteluina voivat olla mm. opinnäytetyön valmistamiseen liittyvät erityiset menot tai kotipaikkakunnan ja opiskelupaikkakunnan pitkästä välimatkasta aiheutuvat matkustuskustannukset.

Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään toimittamaan 7.12.2023 klo 16 mennessä sähköisesti osoitteeseen info@samediggi.fi . Hakemukseen tulee liittää kopio opintorekisteriotteesta.

Puutteellisia tai myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.

Inarissa 27.11.2023
Saamelaiskäräjät/ koulutus- ja oppimateriaalilautakunta

Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistavat saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä

Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) allekirjoittavat keskiviikkona 29.11.2023 yhteistyösopimuksen Suomen saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Inarissa järjestettävässä tapaamisessa aloitetaan käytännön toimien yhteinen valmistelu.

Allekirjoitustilaisuuden suoraa lähetystä voi seurata keskiviikkona 29.11.2023 klo 13 alkaen saamen kielillä ja suomeksi. Seuraa lähetystä täällä (Zoom)

Saamelaiskäräjien ja THL:n johtajat tapaavat Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.

Tapaamisessa allekirjoitettavalla yhteistyösopimuksella Saamelaiskäräjät ja THL haluavat vahvistaa saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä. Yhteistyösopimus sisältää vuosittaiset yhteistyöneuvottelut, joissa sovitaan tarkemmin vuosittaisista toimista.

”Sopimus on merkittävä, sillä sen avulla luodaan rakenteet, joiden kautta saamelaiset ovat osana heitä koskevissa prosesseissa ja niiden suunnittelussa. On tärkeää, että tiedontuotannossa tunnistetaan saamelaisten kollektiiviset alkuperäiskansaoikeudet”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

”Saamelaiset alkuperäiskansana ovat tärkeä osa Suomen moninaista väestöä. Haluamme THL:ssa ottaa heidät vastaisuudessa paremmin huomioon toiminnassamme ja tehdä sen hyvässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa saamelaisväestön ja Saamelaiskäräjien kanssa”, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

Sopimus linjaa konkreettisia tekoja yhteistyölle

Saamelaiskäräjien ja THL:n yhteistyösopimuksessa sovitaan yhteisistä toimista muun muassa seuraavaa:

  • Suunnitellaan yhteistyössä tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä kehitetään THL:n materiaaleja Suomen saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
  • Suunnitellaan yhdessä tietotuotantoon ja tiedon hallintaan liittyviä ohjeistuksia, joissa huomioidaan saamelaisia koskevan tiedon erityislaatuisuus.
  • Perustetaan saamelaisasioiden kumppaniraati osaksi THL:n kulttuurisen moninaisuuden toimintoa. Kumppaniraadin tarkoituksena on olla yhteistyöverkostona saamelaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäville toimijoille ja varmistaa tiedonkulkua ja yhteistyötä.

Lisäksi yhteistyösopimus tuo THL:n toimintaan tavoitteita, joilla lisätään henkilöstön osaamista saamen kielestä, kulttuurista ja alkuperäiskansan oikeuksista. Myös laitoksen saamenkielistä viestintää kehitetään.

Yhteistyöllä edistetään lakien toteutumista

Yhteistyösopimuksen taustalla on THL:n pyrkimys edistää saamelaisväestön terveyttä ja hyvinvointia osana laitoksen lakisääteistä tehtävää edistää Suomen väestön terveyttä ja hyvinvointia. Saamelaiskäräjien lakisääteinen tehtävä on toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja ylläpitää saamelaisten kieltä ja kulttuuria.

Yhteistyöllä edistetään myös YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista (A/RES/61/295) ja alkuperäiskansojen maailmankonferenssina tunnetun YK:n yleiskokouksen korkean tason täysistunnon loppuasiakirjan (A/RES/69/2) tavoitteita, joilla edistetään saamelaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Lisätietoja

Tuomas Aslak Juuso
Saamelaiskäräjät, puheenjohtaja
puh. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
Saamelaiskäräjät, sosiaali- ja terveyssihteeri
puh. 040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Markku Tervahauta
THL, pääjohtaja
puh. 029 524 6001
markku.tervahauta@thl.fi

Anu Castaneda
THL, tutkimusprofessori
puh. 029 524 7848
anu.castaneda@thl.fi

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio jatkaa työtään

Valtioneuvosto päätti 23. marraskuuta pidetyssä istunnossaan jatkaa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Komission työtä jatketaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti 31. joulukuuta 2025 asti. Komissio asetettiin valtioneuvoston istunnossa 28. lokakuuta 2021. Komission tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista sekä tehdä tämä tieto näkyväksi.

Komission ainutlaatuinen työ vaatii aikaa toteutuakseen kunnolla. Sen vuoksi komission asettajatahot valtioneuvoston kanslia, saamelaiskäräjät ja kolttien kyläkokous päättivät esittää komission toimikaudelle jatkoaikaa. Komission nykyinen toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa.

Myös komission työtä tukeva parlamentaarinen seurantaryhmä asetetaan uudelleen komission toimikauden ajaksi. Seurantaryhmässä on jäsen ja varajäsen eduskunnassa edustettuina olevilta puolueilta, saamelaiskäräjiltä (kaksi jäsentä), kolttien kyläkokoukselta, evankelisluterilaiselta kirkolta ja ortodoksiselta kirkolta.

On tärkeää, että psykososiaalista tukea saamen kielillä ja kulttuurin edellyttämällä tavalla on tarjolla komission työn ajan. Lapin hyvinvointialueen yhteydessä toimiva Uvjj – Uvjâ – Uvja – Untuva on saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö, joka tarjoaa saamelaiskulttuurin mukaisia ja saamenkielisiä psykososiaalisen tuen palveluita. Sen toimintaa jatketaan komission työn ajan.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Siihen kuuluu viisi komissaaria, joista kaksi on asetettu valtioneuvoston esityksestä, kaksi saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi kolttien kyläkokouksen esityksestä.

Komission jäsenet ovat:

  • Hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoff
  • Yliopistolehtori, Oulun yliopiston Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman
  • Arkkipiispa emeritus Kari Mäkinen
  • Poronhoitaja, yrittäjä Heikki Paltto
  • Työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori Hannele Pokka

Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin päämääränä on:

  • Tunnistaa ja arvioida saamelaisten historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia.
  • Selvittää, miten tämä vaikuttaa saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa.
  • Ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa.
  • Lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatti määrittelee komission työn tavoitteet ja tehtävät. Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvistaa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa. Psykososiaalinen tuki on olennainen osa Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin toteutumista.
 
Komissio laatii työstään raportin, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. Raportti luovutetaan valtioneuvostolle, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle 30.11.2025 mennessä. 

Saamelaisten asema alkuperäiskansana on turvattu Suomessa perustuslaissa. Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työstä lisätietoja
 
Lisätietoja: valtiosihteeri Risto Artjoki, p. 09 1602 2006, erityisasiantuntija Nina Brander, p. 0295 160 347, valtioneuvoston kanslia, saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtaja Anni Koivisto, p. 040 415 5969 ja kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff, p. 050 396 1297

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission toimikauden jatkaminen
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamispäätös
Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatti

Saamelaisten parlamentin 50-vuotisjuhlan ohjelma on julkaistu 

Saamelaisten parlamentin 50-vuotisjuhlaa vietetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa tiistaina 28. marraskuuta 2023 klo 11 alkaen. Kaikki ovat tervetulleita seuraamaan juhlaa suoran lähetyksen kautta. 

Kuva: Ville Fofonoff, kuvitus: Ellen-Maarit Juuso.

Juhlaan on kutsuttu saamelaisvaltuuskunnan sekä Saamelaiskäräjien jäsenet eri vaalikausilta, saamelaisyhteiskunnan vaikuttajia, Suomen valtion ja erinäisten yhteistyötahojen edustajia sekä Saamelaiskäräjien työntekijät.

Ennen juhlaa vierailla on mahdollista tuoda juhlatervehdyksiä Saamelaiskäräjille. Tervehdyksiä ottaa vastaan Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto parlamenttisali Soljussa klo 9–10.30.

Juhla on kutsuvieraille, mutta tilaisuutta pääsee seuraamaan suoran lähetyksen kautta klo 11 alkaen osoitteessa: www.sajos.fi/live

Juhlatilaisuuden ohjelma

Saamelaisten parlamentin 50-vuotisjuhla alkaa klo 11 Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa ja päättyy noin klo 15.30. Kutsuvieraita pyydetään olemaan paikoillaan Sajoksen auditoriossa klo 10.45.

Juhlan ensimmäisen osan avaa Niko Valkeapää joiulla, jonka jälkeen juhlapuheen pitää Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Suomen valtion puheenvuoron pitää oikeusministeri Leena Meri. Professori Veli-Pekka Lehtola pitää puheenvuoron saamelaisten parlamentaarisen työn 50-vuotishistoriikista. Lisäksi tilaisuuden ensimmäisessä osassa tervehdyksensä tuovat Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät sekä Kolttien kyläkokous. Puheiden välissä kuullaan perinteistä saamelaista musiikkia Ulla Pirttijärvi-Länsmanin, Erkki Lumisalmen ja Petter Morottajan esittämänä.

Juhlatilaisuudessa on tauko noin klo 12.30-14, jonka aikana Sajoksen aulassa on tarjolla pientä suolaista purtavaa sekä kakkukahvit seurustelun lomassa.

Juhlan toinen osa aloitetaan ajankohtaisella saamelaisella lyhytelokuvalla, jonka jälkeen on vuorossa saamelaisparlamentaarikkojen paneelikeskustelu. Keskusteluun osallistuu parlamentaarikkoja sekä saamelaisvaltuuskunnan että Saamelaiskäräjien eri kausilta; Pekka Aikio, Matti Morottaja, Juhani Nousuniemi, Klemetti Näkkäläjärvi, Tiina Sanila-Aikio ja Anu Avaskari sekä nuorisoneuvoston edustaja Anni-Sofia Niittyvuopio. Paneelikeskustelun jälkeen omalla puheenvuorolla juhlaa kunnioittavat toimittaja ja poronhoitaja Aslak Paltto sekä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio. Juhlatilaisuus päätetään Saamen suvun yhteislauluun.

Iltatapahtuma järjestetään Wilderness Hotel Juutuassa klo 21 alkaen, tapahtumassa esiintyy Ailu Valle. Iltatapahtuma on kaikille avoin.

Lisätietoja

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Pia Ruotsala-Kangasniemi
Hallintopäällikkö
040 726 2688
pia.ruotsala@samediggi.fi

Saana Aikio
Ma. Projektityöntekijä
saana.aikio@samediggi.fi
040 595 6377

Saamelaisnuorten taidetapahtuma Inarissa toukokuussa 2024 

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Inarissa, Sajoksessa toukokuussa 2024.

Saamelaiskäräjät järjestää vuoden 2024 saamelaisnuorten taidetapahtuman Inarissa, saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa toukokuussa 2024. Saamelaisnuorten taidetapahtumassa on neljä teemaa: esittävinä taiteenlajeina ovat tanssi sekä saamelaiset perinteiset vokaalimusiikkilajit joiku, livđe ja leudd. Lisäksi teemoina ovat mini- eli lyhytvideo saamelaisesta kulttuuriperinteestä sekä kuvataide aiheenaan kulttuuriympäristö.  Taidetapahtuma on avoin teemoihin osallistuville peruskoulun ja toisen asteen saamen opetuksessa oleville lapsille ja nuorille. Tarkempi aikataulu ja ohjeet julkaistaan myöhemmin. 

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff / Saamelaiskäräjät 

Lisätietoja:  

Bigga-Helena Magga, koulutussihteeri 
bigga-helena.magga@samediggi.fi 
010 839 3121 / 040 570 2786

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi viestintäsihteerin viransijaisuuden

Saamelaiskäräjien viestintäsihteerin tehtävät on lueteltu Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 26 e §:ssä. Viestintäsihteeri mm. hoitaa, suunnittelee ja kehittää Saamelaiskäräjien viestintää koskevia asioita sekä toimeenpanee viestintästrategian. Lisäksi viestintäsihteeri avustaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajistoa ja sihteeristöä tiedotustoiminnassa.

Viransijaisuus alkaa 2.1.2024 ja kestää 31.12.2024 saakka.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoito edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin tuntemusta, sujuvaa kirjallista ja suullista ilmaisua sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Odotamme myös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, hyvää organisointi- ja paineensietokykyä. Ruotsin ja englannin kielen taito (kirjallinen ja suullinen) sekä työkokemus viestinnän tehtävistä katsotaan eduksi.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2857,25 e /kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Viransijaisuudessa noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Vapaamuotoinen hakemuskirje sekä mahdollinen ansioluettelo ja muut liitteet tulee palauttaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.12.2023 mennessä tämän hakemuslomakkeen kautta (avautuu uuteen ikkunaan).

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106.

Lisätietoja Saamelaiskäräjistä nettisivuilta www.samediggi.fi

Inarissa
15.11.2023
Saamelaiskäräjät

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen aula.

Saamelaiskäräjät hakee asiakaspalvelijaa Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen

Saamelaiskäräjät hakee asiakaspalvelijaa määräaikaiseen kokopäiväiseen työsuhteeseen ajalle 2.1.–31.12.2024. Tehtävän toteutumisen edellytyksenä on rahoituksen varmistuminen.

Sajoksen asiakaspalvelijan tehtäviin kuuluvat mm. asiakaspalvelu, Sajoksen vastaanoton ja infopisteen hoitaminen, kokousten ja tapahtumien järjestelyihin kuuluvat tehtävät sekä tarvittaessa ravintolassa avustaminen ja tilojen puhtaanapito. Asiakaspalvelija työskentelee osana Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen palveluyksikköä. Työ tehdään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Työajat ovat pääosin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen aukioloaikoina, arkisin kello 9–17.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on työn edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Työn menestyksellistä hoitamista edesauttaa työkokemus asiakaspalvelutehtävistä, hyvä saamelaiskulttuurin tuntemus, sujuva englannin kielen taito, oma-aloitteisuus, joustavuus sekä hyvät vuorovaikutustaidot. Työssä noudatetaan 3 kuukauden koeaikaa.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/III mukaan, peruspalkka 2027,13 euroa/kk, minkä lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Vapaamuotoinen hakemuskirje, ansioluettelo ja muut liitteet tulee palauttaa 13.12.2023 mennessä tämän hakemuslomakkeen kautta (avautuu uuteen ikkunaan).

Lisätietoja työstä antaa vs. markkinointipäällikkö Saara-Maria Salonen: saara-maria.salonen(at)samediggi.fi puh. 010 839 3149 / 040 575 5332 ja hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 010 839 3106 / 040 726 2688

Saamelaiskäräjiin ja saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen voi tutustua osoitteissa www.samediggi.fi ja www.sajos.fi

Inarissa 13.11.2023
Saamelaiskäräjät

Saamelaisvaltuuskunnan kokous syksyllä 1973.

Saamelaisvaltuuskunnan asettamisesta tänään 50 vuotta 

Saamelaisten parlamentaarinen työ Suomessa täyttää tänään 50 vuotta. Saamelaiskäräjiä edeltävä saamelaisvaltuuskunta perustettiin valtioneuvoston asetuksella 9. marraskuuta 1973. Juhlaa vietetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa 28. marraskuuta 2023. 

Saamelaisvaltuuskunnan tehtävänä oli valvoa saamelaisten oikeuksia ja edistää saamelaisten taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oloja sekä tehdä aloitteita ja esityksiä ja antaa viranomaisille lausuntoja mm. seuraavista asioista: ympäristönsuojelusta, kaivostoiminnasta, matkailusta, vesivoimalaitosten rakentamisesta, metsänhakkuista, vesien käytöstä, kalastus- ja metsästysolojen järjestämisestä, porotaloudesta, saamelaisten esi-, perus-, keskiasteen sekä aikuiskoulutuksen toimeenpanemista. 

– Saamelaisten edustuselimen pitkää matkaa Suomessa on tärkeää kunnioittaa ja juhlistaa. Tämän merkityksellisen matkan varrella ovat lyijykynät vaihtuneet tietokoneen näppäimistöihin, fyysiset kokoukset siirtyneet isoissa määrin etäkokouksiksi, monenlaisia lausuntoja on annettu, neuvotteluja käyty ja puheita pidetty. Se, mikä tässä työssä ei ole muuttunut, ovat nämä pitkät välimatkat ja meille kaikille tärkeä, saamen kansan eteen tehtävä yhteinen työ, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Saamelaisvaltuuskunnan kokous syksyllä 1973.
Saamelaisvaltuuskunta aloitti työnsä syksyllä 1973. Kuvassa vasemmalla edestä Nils-Henrik Valkeapää, Hans Niiles Pieski, Reidar Suomenrinne, Sulo Sieppi, Esko Palonoja, Piera Magga, Matti Morottaja, Arto Sverloff ja Matti Sverloff. Oikealla edestä Pekka Lukkari, Aslak Järvensivu, Jouni J. West, Johan Nuorgam, Erkki Jomppanen ja Nils-Aslak Valkeapää. Pöydän päässä (selkä kameraan) Eljas Aikio. Kuva: Saamelaisten Parlamentti / Unto Järvinen. 

Valtioneuvoston asetuksen mukaan saamelaisvaltuuskuntaan kuului 20 jäsentä, joista vähintään kaksi tuli valita saamelaisten kotiseutualueen jokaisesta neljästä kunnasta. Toimikausi kesti neljä vuotta. Valtuuskunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Reidar Suomenrinne ja varapuheenjohtajina Matti Sverloff ja Esko Palonoja. Nils-Henrik Valkeapää toimi valtuuskunnan sihteerinä. 

Juhla lähetetään suorana lähetyksenä Inarista 

Saamelaisten parlamentin 50-vuotisjuhla pidetään tiistaina 28. marraskuuta klo 11 alkaen Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Ennen juhlaa Saamelaiskäräjät ottaa vastaan tervehdyksiä. 

Juhlan ohjelmassa on perinteistä saamelaista musiikkia, saamelaisten parlamentin historiikki sekä saamelaisparlamentaarikkojen paneelikeskustelu. Oman tervehdyksensä juhlaan tuovat Saamelaiskäräjien puheenjohtaja, Suomen valtio, Saamelaisneuvosto, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto sekä Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät. Iltatapahtuma Wilderness Hotel Juutuassa klo 21 alkaen, tapahtumassa esiintyy Ailu Valle.  

Juhlatilaisuutta pääsee seuraamaan suoran lähetyksen kautta. Paikan päälle on kutsuttu saamelaisvaltuuskunnan sekä Saamelaiskäräjien jäsenet eri vaalikausilta, saamelaisyhteiskunnan vaikuttajia, Suomen valtion ja erinäisten yhteistyötahojen edustajia sekä Saamelaiskäräjien työntekijät. 

Saamelaisvaltuuskunnan perustamispäivä on yksi saamen lipun liputuspäivistä. Suomen sisäasiainministeriö suosittaa saamen liputuspäiville myös yleistä liputusta. Liputtamisessa noudatetaan kunkin valtion lakeja.  

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi