Saamelaismatkailun eettisten ohjeiden ensimmäiset uudet kuvituskuvat ovat valmistuneet

Sarjakuvataiteilija Sunna Kitti kuvittaa Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistuksen. Koko kuvitusmateriaalin on tarkoitus valmistua kesän 2019 aikana. Uusi materiaali on ensisijaisesti tarkoitettu oppimateriaalikäyttöön matkailualan opiskelijoille sekä matkailualan eri toimijoille ja alueelle saapuville matkailijoille. 

Kuvitusta ja ohjeistuksen tekstejä yhdistämällä halutaan nostaa saamelaismatkailuun liittyviä haasteita laajempaan tietoisuuteen. “Toivomme visuaalisen informaation selkeyttävän ohjeistuksen viestiä ja helpottavan sen sisäistämistä ja käyttöönottoa”, kertoo hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

Ensimmäiset kuvituskuvat ovat nyt valmistuneet. Tulevaisuus, jonka haluamme -kuva perustuu eettisessä ohjeistuksessa olevaan visioon. Vision mukaan saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat elinvoimaisia ja kannattavia. Perinteisten elinkeinojen rinnalla uudet elinkeinot, kuten vastuullinen ja eettisesti kestävä saamelaisuuteen perustuva matkailu tukee perinteisiä elinkeinoja ja edistää työllisyyttä paikallisesti.

Vision mukaan perustettu saamelaismatkailun neuvontakeskus jakaa saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin liittyvää totuudenmukaista tietoa matkailijoille ja matkailutoimijoille, sekä tietoa eettisesti ja kestävästi toimivista saamelaisista matkailutoimijoista. Myös saamelaisyhteisön arki ja juhlat, sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö on hyvässä visiossa onnistuneesti yhteensovitettu matkailun kanssa saamelaisten oikeudet ja kulttuuri huomioiden sekä niitä kunnioittaen.

Tulevaisuus, jonka haluamme. Kuvitus: Sunna Kitti.

Hyvän vision vastakohtana on Tulevaisuus, jota emme halua. Tässä kuvassa eettisen ohjeistuksen visio ei ole toteutunut, eikä hallitsemattoman matkailijamäärien jatkuvan kasvun aiheuttamia haasteita ole pystytty ratkaisemaan. Saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuva matkailu on hallitsematonta ja saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat joutuneet väistymään matkailun tieltä. Matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytäntöjä ja perinteitä ei ole onnistuttu turvaamaan, vaan saamelaisyhteisön arki ja juhla on päätynyt matkakohteeksi ja nähtävyydeksi.

Tulevaisuus, jota emme halua. Kuvitus: Sunna Kitti.

“Toivon kuvituksella olevan vaikutusta matkailijoiden ja matkailualan suhtautumisessa saamelaisiin ja saamelaiskulttuurin. Virheellisiin, vanhanaikaisiin mielikuviin perustuva matkailu kutistaa sitä jo pientä tilaa, jossa saamelaiset voivat vapaasti harjoittaa omaa kulttuuriaan tulematta häirityiksi. Minua huolestuttaa kylien muuttuminen paikallisille asuinkelvottomiksi”, sanoo sarjakuvataiteilija Sunna Kitti siitä, miksi hän lähti mukaan ohjeistuksen kuvitukseen.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Eettisten ohjeiden päätavoitteena on poistaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä matkailun kautta leviävä saamelaisia koskeva väärä tieto. Toisena painopisteenä on turvata matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytännöt ja perinteet. Hankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

 https://www.samediggi.fi/saamelaismatkailun-eettiset-ohjeet/

Lisätietoja

Suunnittelija Kirsi Suomi, Kulttuurillisesti vastuullinen saamelaismatkailu, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

KHO hylkäsi Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen – ei kuitenkaan kyseenalaista YK:n ihmisoikeuskomitean tulkintaa oikeudenloukkauksesta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen KHO:n päätöksistä koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, vaikka YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan päätökset loukkasivat ihmisoikeuksia. KHO ei kyseenalaista YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen KP-sopimuksesta ja muista kansainvälisen oikeuden alkuperäiskansojen suojaa koskevista lähteistä johdettavia perusteita, mutta katsoo ettei voi niiden pohjalta purkaa vuoden 2011 ja 2015 ratkaisuja.

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on pettynyt päätökseen. “Suomen valtiolla on vastuu KP-sopimuksen (kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus) osapuolena kunnioittaa ja toteuttaa YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksiä. KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen ja estämään loukkauksen jatkumisen, kun sellainen on todettu.”

Suomen tulee raportoida YK:n ihmisoikeuskomitealle kuuden kuukauden sisällä niistä toimenpiteistä, joihin komitean ratkaisujen takia on ryhdytty. “Käytännössä tämä tarkoittaa määräajan päättymistä heinäkuun lopussa”, jatkaa Juuso.

Korkein hallinto-oikeus tiedotti 5. heinäkuuta 2019 hylänneensä Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, joissa KHO oli vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen kantaa määrännyt 97 henkilöä merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

“YK:n ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että saamelaisten vaaliluetteloon merkitseminen luetteloa laadittaessa on saamelaisen itsemääräämisoikeuden ydin. On mahdotonta nähdä, kuinka saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuisi näiden viimeaikaisten päätösten valossa”, sanoo I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Purkua koskevassa päätöksessään KHO toteaa mm, että “ihmisoikeuskomitea on nyt vuonna 2019 antamissaan näkökannoissa täsmentänyt ja selkeyttänyt saamelaisen määritelmän tulkintaa alkuperäiskansoja koskevan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ennen näitä ratkaisuja kansainvälisten valvontaelinten käytäntö erityisesti itseidentifikaation ja ryhmähyväksynnän keskinäisestä painoarvosta on ollut epäselvä määriteltäessä sitä, kuka on saamelainen. Korkeimman hallinto-oikeuden ei siten voida katsoa nyt käsiteltävinä olevien päätösten tekemisen ajankohtana soveltaneen lakia virheellisesti käytettävissä olleen kansainvälisoikeudellisen käytännön valossa.”

KHO luonnehtii ihmisoikeuskomitean kantoja “yksioikoisiksi” mutta sanoo myös, ettei se “kansallisen lain tulkintaa koskevista näkemyseroista huolimatta kyseenalaista ihmisoikeuskomitean näkökantoja KP-sopimuksesta ja kansainvälisen oikeuden muista lähteistä johdettavien alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien määräysten tulkinnasta”. (KHO:n ratkaisusta KHO 2019:60.)

Purkuhakemuksen taustalla on YK:n ihmisoikeuskomitean 1.2.2019 julkistamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan KHO:n päätökset loukkasivat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) 25, 27 ja 1 artiklassa tarkoitettuja oikeuksia koska KHO oli poikennut sekä saamelaiskäräjälain 3 §:n sanamuodosta, että lainkohdan yhteisymmärrykseen perustuvasta tulkinnasta. KHO oli laissa edellytettyjen objektiivistien kriteerien sijasta soveltanut “kokonaisharkintaa”.

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, +358 40 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

KHO:n tiedote 5.7.2019:
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen

Saamelaiskäräjien tiedote 4.4.2019:
Saamelaiskäräjät hakee purkua KHO:n päätöksiin

Valtiovarainministeriö selvittää Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä

Valtiovarainministeriö asetti Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä koskevan selvityshankkeen ajalle 15.5.-31.12.2019. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta.

Saamelaiskäräjien edustaja selvityshankkeen ohjausryhmässä on Saamelaiskäräjien ja hallituksen jäsen Magreta Sara ja varajäsenenä II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Hankkeen sihteeristöön kuuluvat hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi ja elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen. ”Kesän aikana sihteeristön on tarkoitus kerätä kasaan Suomen ja Norjan väliseen rajayhteistyöhön liittyvät kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö sekä listata rajayhteistyön haasteita eri toimialoilla”, sanoo elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Saamelaiskäräjien kuluvan toimikauden tavoitteisiin kuuluu saamenkielisen palvelutuotannon rajayhteistyön esteiden poistaminen. “Tämä hanke tukee omalta osaltaan rajayhteistyön aitoa edistymistä ja odotamme, että hankkeen tuloksena saamme eteenpäin konkreettisia toimia rajaesteiden poistamiseksi niin kunta- ja viranomaistasolla kuin lainsäädäntötasolla”, jatkaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Selvityshankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta. Tavoitteena on tehdä toimenpide-ehdotuksia mahdollisten julkisten palvelujen käyttöön liittyvien ongelmien poistamiseksi ja näiden palvelujen kehittämiseksi.

Tarkoituksena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja opetustoimen viranomaisten yhteistyötä sekä näitä toimialoja koskevien palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä Suomen ja Norjan rajaseudulla sekä tehdä tarvittaessa näitä koskevia toimenpide-ehdotuksia. Huomiota kiinnitetään saamenkielisten palvelujen järjestämistä ja saatavuutta koskeviin seikkoihin. Tarkoituksena on valmistella Suomen ja Norjan välillä rajat ylittävissä tilanteissa julkisten palvelujen saatavuuden ja käytettävyyden tilannekuvaa ja kehittämiskohteita.

Taustalla on Pohjois-Lapin kuntien ja Saamelaiskäräjien esittämä huoli siitä, miten alueen väestön palvelutarpeet voidaan myös tulevaisuudessa huomioida ja turvata yhdenvertaisesti. Selvityksen tekemistä varten valtiovarainministeriö on nimennyt apulaisprofessori, OTT Mirva Lohiniva-Kerkelän. Selvityshenkilön työtä johtaa ja ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu ministeriöiden, Saamelaiskäräjien, alueen kuntien, Lapin sairaanhoitopiirin ja Lapin liiton edustajista.

Lisätietoja selvityshankkeesta valtiovarainministeriön sivuilta: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM029:00/2019

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia-Ruotsala Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, +358 10 839 3106

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi, +358 40 186 7258

Uusi vieraan kielen harjoituskirja inarinsaameen ilmestyi

Perusopetuksen viidennellä luokalla inarinsaamea vieraana kielenä oppivat saavat uuden harjoituskirjan. Hitruu! 3 Hárjuttâsah -työkirja on ilmestynyt.

Työkirjan on kirjoittanut Henna Aikio ja se sisältää harjoituksia Hitruu! Skipáreh -tekstikirjaan. Kirja on tarkoitettu perusopetuksen viidennelle luokalle vieraan kielen opetukseen. Harjoituskirjan tehtävissä harjoitellaan tekstikirjan sisältöjä monipuolisesti. Kaikki kirjaan sisältyvät sanaristikot voi tehdä myös sähköisesti Cloubi-alustalla.

Tilaukset: kirjatilaus(at)samediggi.fi
Uudet nettisivut oppimateriaalin tilausta varten tulossa!

Koulutus- ja oppimateriaali

Ijahis idja -festivaalin ohjelma on julkaistu

Elokuussa järjestettävän Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin ohjelma on julkaistu. Inarissa kuudettatoista kertaa järjestettävän festivaalin teemana ovat YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden innoittamana saamen kielet.  Festivaaliviikonlopun tarjontaan kuuluu konserttien ohella keskusteluareena, saamelaiset urheilukilpailut, saamelaiskäsityömarkkinat sekä lasten ja nuorten omaa ohjelmaa.

Tapahtuma alkaa perjantaina 16.8. lasten- ja nuortenpäivällä. Päivän aikana ennakkoon ilmoittautuneet lapset ja nuoret osallistuvat työpajoihin sekä pääsevät näkemään saamelaisia lyhytelokuvia. Omaa osaamistaan lapset ja nuoret pääsevät esittämään Násttážat-nuortenkonsertissa. Konsertissa esiintyvät myös Wimme Saari, Mihkku Laiti ja alkuperäiskansavieras Aydar Churupov. Churupov tulee Siperiasta Altain alueelta ja on Telengit-kansanryhmän edustaja.

Festivaali avataan perjantaina klo. 18.00. Avajaisohjelmassa esiintyvät joikaaja Nils-Heikki Paltto sekä runoilija Inger-Mari Aikio. Samaan aikaan myös saamelaiskäsityömarkkinat aukeavat. Avajaisten jälkeen ulkolavalla alkaa Ijahis idja -areena. YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden kunniaksi sananvapausjärjestö Suomen PEN järjestää paneelikeskustelun Kultainen kielemme saamenkielisen kirjallisuuden merkityksestä saamelaiskulttuurille, saamelaisyhteisölle sekä uhanalaisille saamen kielille. Paneelikeskustelun vetää Suomen PENin johtokunnan jäsen sekä kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.

Perjantain konsertit Ijahis idjan päälavalla aloittaa inarinsaamelainen laulaja ja livđe-perinteen taitaja Anna Morottaja. Hän julkaisee konsertissa debyyttialbuminsa. Hänen jälkeensä lavalle nousee vastikään uuden albumin julkaissut Niko Valkeapää yhtyeineen. Seuraavaksi vuorossa on kenties tunnetuin saamelaisartisti, norjansaamelainen laulaja Mari Boine. Valkeapään tavoin myös Boine on hiljattain julkaissut uutta musiikkia. Perjantain konsertit päättää vauhdikkaasti DJ-kollektiivi Article 3, joka soittaa saamelaismusiikkia sekä muiden alkuperäiskansojen musiikkia.

Lauantaina 17.8. ohjelma alkaa konsertilla saamelaismuseo Siidan ulkomuseossa Tirron tuvassa. Intiimissä konsertissa esiintyy joikaaja Wimme Saari. Konsertin liput myydään Siidasta tapahtumaviikolla.

Festivaalialue aukeaa lauantaina klo. 15.00. Perjantaina alkaneet saamelaiskäsityömarkkinat jatkuvat alueella. Ijahis idja -festivaalin lauantain alkuillassa on perinteisesti päästy nauttimaan musiikista myös saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen auditoriossa ja niin on myös tänä vuonna. Festivaalin teemakonsertti Haluaisin sitoo kiehtovalla tavalla yhteen runouden, laulut, joiut ja musiikin. Mukana ovat Niko Valkeapää, Inger-Mari Aikio, Ánná Káisa Partapuoli ja Øystein Nilsen.

Lauantaina ulkolavan ohjelman avaa Máttut-konsertti. Konsertissa Jauristunturin joikuja joikaavat Anna-Reetta Niemelä, Matias Niemelä, Petra Biret Magga-Vars ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman. Janne Lappalainen säestää kielisoittimilla ja perkussioilla. Ijahis idjan ulkolavalla esiintyvät lauantaina myös joikaaja Øystein Nilsen, alkuperäiskansavieras Aydar Churupov, uumajansaamenkielinen laulaja Katarina Barruk yhtyeineen, pop-yhtye Isák sekä legendaarinen folkrock-yhtye Sančuari. Edellä mainitut artistit esiintyvät ensimmäistä kertaa Ijahis idja -festivaalilla. Konserttien ohessa urheillaan. Lajina on nopeatempoinen ja tarkkuutta vaativa suopunginheitto. Kilpailu käydään Sajoksen piha-alueella.

Ijahis idja 16.–17.8.2019 Inarissa. Ennakkolipunmyynti alkaa 5.7.2019.

Ijahis idjan järjestävät Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta ja Yle Sápmi. Festivaalin yhteistyökumppanit ovat Hotelli Kultahovi, Wilderness Hotel Inari ja Hotelli Inari.

Lisätietoja:

Tuottaja
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
+358 40 667 4545

www.ijahisidja.fi

Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät järjestävät yhteisen kieliseminaarin tulkeille, kääntäjille ja muille kielityöntekijöille

Saamelaiskäräjät järjestävät yhdessä 9.-10.10.2019 kieliseminaarin Inarissa erityisesti heille, jotka työskentelevät saamen kielten parissa: kääntäjät, tulkit tai muut kielityöntekijät. Seminaari järjestetään Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien ja Sámi Giellagáldun yhteistyönä. Seminaari kuuluu YK:n alkuperäiskansojen kielten huomioimiseen Saamelaiskäräjien osalta.

Kolmen Saamelaiskäräjien järjestämän yhteisen tapahtuman tarkoituksena on tukea kielityöntekijöitten ammattitaitoa, tarjota mahdollisuus keskustella laajemmin kieliasioista ja perehtyä tulkkien, kääntäjien ja kielityöntekijöiden työhön liittyviin kysymyksiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Seminaari antaa myös mahdollisuuden verkostoitua ja luoda yhteistyömahdollisuuksia kielityöntekijöille ja näin vahvistaa rajat ylittävää kieliyhteistyötä.

Saamelaiskäräjät toivottavat tervetulleeksi kaikki kielityöntekijät kieliseminaariin 9.-10.10.2019 Inariin!

Seminaarin ohjelma ja muut tiedot julkaistaan myöhemmin.

Seminaariin ilmoittautumisesta tiedotetaan alkusyksystä 2019.

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi, puhelin: +358 40 7075626

Mikkel Rasmus Logje, mikkel.rasmus.logje(at)samediggi.no, puhelin: +47 412 65 375

Marie Louise Allas, marielouise.allas(at)sametinget.se, puhelin: +46 70-367 46 82

 

 

Saamelaiskäräjien vaalit järjestetään ajallaan 

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta ei edennyt ennen eduskunnan kesätauon alkamista. Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan siten aikataulun mukaisesti 2.9.-30.9.2019. ”Tilanne olisi voitu korjata vaalien lykkäämisellä, mutta nyt keskitymme vaaleihin ja tekemään niistä saamelaisten omat vaalit”, kommentoi I varapuheenjohtaja Heikki Paltto tilannetta.

“Valtiolla olisi ollut mahdollisuus viedä asiaa eteenpäin toukokuusta asti, käytyään neuvotteluja YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen johdosta Saamelaiskäräjien kanssa”, jatkaa Paltto. 

Saamelaiskäräjien kokous päätti 18.6.2019 esittää valtioneuvostolle, että valtioneuvosto tekisi Suomen eduskunnalle kiireellisenä käsiteltävän lakiehdotuksen, jolla saamelaiskäräjien vaaleja koskevia säädöksiä muutettaisiin. Esityksen mukaan seuraavia saamelaiskäräjien vaaleja olisi lykätty saamelaiskäräjälain 3 §:n muuttamiseksi tarpeellisen ajan. 

”Saamelaiset odottivat, että hallitusohjelmassa olevat kirjaukset kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamisesta sekä saamelaisten oikeuksien kunnioittamisesta olisivat johtaneet käytännön tekoihin”sanoo II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Rinteen hallitusohjelman mukaan valtio on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään alkuperäiskansa saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Lisäksi hallitusohjelmassa mainittiin hallituksen selvittävän pikaisella aikataululla saamelaiskäräjävaalien ajankohtaan liittyvä kysymys.  

Saamelaiskäräjät on hakenut purkua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin (KHO) koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa. ”Voi vain toivoa, että myös KHO ymmärtää ja hyväksyy purkuhakemuksen YK:n ihmisoikeuskomitean antamien päätösten jälkeen”, jatkaa Juuso. 

Taustalla on YK:n ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaisen määritelmä sen varmistamiseksi, että edellytykset äänioikeudelle saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. 

Saamelaiskäräjien vaalit 2019

Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan 2.9.-30.9.2019. Ehdokkaan asettaminen on tehtävä vaalilautakunnalle viimeistään elokuun 2. päivänä. Ehdokkaan saamelaiskäräjien vaaleissa voi asettaa vähintään kolme henkilöä, jotka on merkitty äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Ehdokasasettelua varten täytetään valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja ja ehdokkaan suostumuslomake, jotka allekirjoitettuna on palautettava vaalilautakunnalle viimeistään elokuun 2. päivänä 2019 ennen klo 16.00.  

www.samediggi.fi/vaalit-2019/ 

 

Lisätietoja: 

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, 040 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.7.-4.8.

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.7.-4.8.2019 välisen ajan.

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää kesää kaikille!

 

Sihteeristön yhteystiedot

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi Saamelaiskäräjien eettiset ohjeet käyttöönsä

Eettisten ohjeiden tavoitteena on turvata Saamelaiskäräjien toiminnan eettisyys. Eettiset ohjeet luovat pohjaa luottamukselle, lisäävät arvostusta, sisäistä itsenäisyyttä ja keskinäistä kanssakäymistä. Ohjeet luovat myös turvaa silloin, kun toimintaa arvostellaan.

Ohjeiden tarkoituksena on osaltaan opastaa, kuinka valita eettisesti oikeita toimintatapoja ja miten ennaltaehkäistä epäasiallista käytöstä ja häirintää ja tarvittaessa puuttua niihin. Tarkoituksena on vahvistaa sitä, että asioita käsitellään Saamelaiskäräjillä asiallisesti, arvokkaasti ja asian vaatimalla vakavuudella ja sitoumuksella.

Saamelaiskäräjillä ei hyväksytä missään tilanteessa ja olosuhteissa häirintää, epäasiallista käytöstä tai epäasiallista puhetta. Saamelaiskäräjillä on työturvallisuuslakiin sekä yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus puuttua epäasialliseen käytökseen ja häirintään. Saamelaiskäräjille perustetaan erillinen toimielin, joka ohjeistaa ja valvoo Saamelaiskäräjien eettisten ohjeiden toimeenpanoa.

Saamelaiskäräjien eettiset ohjeet luottamushenkilöille

Tarinoita talteen, kirjoja ja kieliharjoituksia digialustalle – oppimateriaalin kesätyöntekijät vauhdissa!

Saamelaiskäräjät on palkannut kesäksi neljä projektityöntekijää: yhden kuhunkin saamen kieleen ja lisäksi digimateriaalityöntekijän. Inarin- ja pohjoissaamen -työntekijät on palkattu saamen kielten etäopetushankkeeseen tavoitteena nopeuttaa erityisesti etäopetuksessa tarpeellista digimateriaalia.

Pohjoissaamen kielen oppimateriaalityöntekijänä tänä kesänä toimiva Solja Magga tekee Gea 2 -kirjasta digitaalista versiota Cloubi-alustaan. Digitaalisessa materiaalissa on mahdollista kuunnella kaikki kirjan kappaleet ja sanat sekä harjoitella kappaleiden sisältöjä tehtävien avulla. ”Kesän aikana on tavoitteena saada kaikki äänitykset valmiiksi”, Solja sanoo.

Myös inarinsaamen kielen työntekijä Anne Seipiharju tekee äänityksiä. Hän työskentelee Hitruu -kirjojen ääninauhojen sekä muun digimateriaalin parissa. Medialinjan käynyt Anne on iloinen oman alansa kesätöistä ja kokee äänistudiossa työskentelyn hyödylliseksi. ”Oppii lisää ja tulee rutiinia äänten työstämiseen.”

Kati Ljetoff työskentelee koltansaamen kielen parissa. Hän kirjoittaa vanhempia tarinoita uudelle kirjoitusasulle, esimerkiksi Jiäʹnnǩiõll-lukukirjoista, minkä lisäksi hän käy keräämässä äidinkielisiltä puhujilta muutamia lyhyitä tarinoita jotka sitten litteroi ja kirjoittaa puhtaiksi. “Tämä kesätyö koltan kielen parissa on todella hieno asia ja hyvä mahdollisuus käyttää kieltä ja oppia edelleenkin lisää”, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koltan kielen ja kulttuurin linjalta tänä keväänä valmistunut Kati kertoo.

Digimateriaalityöntekijänä toimivan Emilia Niemisen mielestä on ollut mukava opetella Cloubi -ohjelman käyttöä ja nähdä tämä puoli koulumaailmasta. Hän on aineopettaja ja kävi kuluneena lukuvuonna inarinsaamen kielen ja kulttuurin linjan. Kesän aikana hän siirtää oppikirjamateriaaleja Cloubiin minkä lisäksi hän mahdollisesti myös kääntää harjoituskirjoja inarinsaameksi.

Koulutus ja oppimateriaali