Saamen kielten etäopetushankkeen nettisivut avautuivat – ilmoittautuminen opetukseen käynnissä

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen nettisivut ovat avautuneet. Sivusto on nähtävissä tästä. Opetukseen lukuvuodelle 2019-2020 voi ilmoittautua sivustolta aukeavalla lomakkeella.

Nettisivut tarjoavat ajankohtaista tietoa saamen kielten etäopetushankkeesta, sen työntekijöistä ja opettajista sekä saamen kielten oppimateriaaleista. Sivuilta löytyvät myös erityisesti kouluille ja huoltajille suunnatut hankkeen asiakirjat sekä keskustelusivusto oppilaille ja opiskelijoille.

Sivuille päivitetään jatkossa hanketta koskevat ajankohtaiset tapahtumat, uutisoinnit ja tiedotteet sekä oppilaiden valmistamat materiaalit. Nettisivujen kautta voi myös ilmoittautua etäopetukseen lukuvuodelle 2019–2020. Ilmoittautuminen on auki 22.2.2019 saakka.

Nettisivujen sisällöstä ja graafisesta suunnittelusta vastasivat hanketyöntekijät Arla Magga, Eila Tapiola ja Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari yhdessä verkkotuottaja Eeva Mäkisen kanssa.

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Eila Tapiola, eila.tapiola(at)utsjoki.fi, 040 7012 094

Hankekoordinaattori Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

Koulutussihteeri Ulla Aikio Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 8393 112

https://www.saamenetaopetus.com

Kouluvierailut ovat nyt tilattavissa keväälle 2019

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke Dihtosis on kouluttanut yhteensä 12 kouluvierailijaa, joita voi tilata kouluille kertomaan asianmukaista tietoa saamelaisuudesta. Vierailuita voi tilata 1.2.-31.5.2019 väliselle ajalle.

Vierailuita voi tilata pk-seudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle sekä Sodankylään ja sen lähialuelle. Vierailun kesto määräytyy oppilaitoksen oppituntien pituuden mukaan. Oppitunti koostuu lyhyestä info-osuudesta sekä toiminnallisista harjoituksista. Tuntien aikana oppilaat pääsevät syventymään teemaan yhdessä  tehden, keskustellen ja pohtien. Vierailu on oppilaitokselle maksuton.

Jos oppilaitoksesi paikkakunta sijaitsee muualla kuin edellä mainituissa paikoissa tai oppilaasi ovat muulla luokka-asteella kuin yläkoulussa, tarjoamme teille opetuksen tueksi saamelaisaiheista menetelmäpakkaa. Pakka sisältää info-osuuden aiheesta sekä 18 toiminnallista harjoitusta, joiden avulla aiheeseen on helppo syventyä. Menetelmäpakkaa voi oppilaitoksissa esimerkiksi hyödyntää saamelaisten kansallispäivän (6.2.) viettämisessä. Pakka on maksuton.

Dihtosis-hanke on Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on lisätä valtaväestöön kuuluvien nuorten tietoisuutta saamelaisista ja saamelaiskulttuurista. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tilaa kouluvierailu tai menetelmäpakka oppilaitokseesi: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Lisätietoja:

Projektityöntekijä, Saamelaiskäräjät, Minna Lehtola 040 650 3620 minna.lehtola(a)samediggi.fi

Projektikoordinaattori, Nuorten Akatemia, Ulla Saalasti 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi vastaavan varhaiskasvatusohjaajan määräaikaisen tehtävän

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi

Vastaavan varhaiskasvatusohjaajan määräaikaisen tehtävän

Työ alkaa rahoituksen varmistuessa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2019 asti. Vastaava varhaiskasvatusohjaaja vastaa Anarâškielâ servi ry:n ylläpitämän kolmen kielipesän – Inarin Piervâlin ja Piäjun sekä Ivalossa sijaitsevan Kuátin – varhaiskasvatuksen ohjauksesta, kehittämisestä ja henkilöstöhallinnosta. Yhdistyksellä on yhteensä 10 kielipesätyöntekijää ja yksi hallintopäällikkö. Vastaava varhaiskasvatusohjaaja toimii Saamelaiskäräjien työntekijänä, mutta tiiviissä yhteistyössä Anarâškielâ servin johdon ja työntekijöiden kanssa.

Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus, kuten kasvatustieteen kandidaatin tutkinto tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen opintoja. Lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus saamelaiskäräjistä 1727/95). Tehtävän menestyksekästä hoitamista edesauttaa työkokemus varhaiskasvatuksen ja hallinnon alalta ja henkilöstöjohtamisesta. Työssä on tunnettava saamelaisen varhaiskasvatuksen lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet. Työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä tehdä yhteistyötä perheen, kielipesien muun henkilöstön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Vastaava varhaiskasvatusohjaaja työskentelee saamen kielen toimistossa, jonka esimiehenä toimii kieliturvasihteeri. Tehtävässä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Valitun tulee esittää hyväksyttävä ote rikosrekisteristä (L 504/2002).

Ohjaaja palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja I ryhmän mukaan (peruspalkka 2713,63 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueen lisä 24 % ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vastaavan ohjaajan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, ja työ tapahtuu osin myös inarinsaamen kielipesissä Inarissa ja Ivalossa. Oma auto on työssä välttämätön. Vapaamuotoiset työhakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 1.2.2019 klo 16.00 mennessä osoitteella info(at)samediggi.fi.  Lisätietoja antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi / puh. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 17.1.2019 Saamelaiskäräjät

Uusi suomi – inarinsaame sanakirja ilmestynyt!

Uusi suomi – inarinsaame sanakirja sisältää perinteisten sanojen lisäksi uudissanoja, joita on luotu inarinsaamenkielisen opetuksen ja muun kielenkäytön tarpeita varten. Taarna Valtonen on muokannut suomi – inarinsaame sanaston Marja-Liisa Olthuisin kokoaman sanastomateriaalin pohjalta.

– Painettua sanakirjaa on työstetty pitkään, lähes 20 vuotta. Sanastoa on toki saanut kokeilumonisteena jo vuosia, mutta kyllä tämä on todellakin odotettu painos, iloitsee oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi.

Sanakirjasta löytyy hakusanaa vastaava inarinsaamen sanan perusmuoto ja sitä vastaava taivutusmuoto, jonka avulla käyttäjä voi hahmottaa sanojen muut taivutusmuodot. Lisäksi tähän painettuun kirjaan on merkitty puolipitkät konsonantit pistemerkinnällä konsonantin alle ja myös vokaalien pituusmerkinnät löytyvät kirjasta.

– Digitaalisten sanakirjojen maailmassa on selkeästi tilaa vielä painetuille kirjoille, jatkaa Kangasniemi, kaikki eivät ole tottuneet käyttämään sähköisiä sanakirjoja ja vaikkapa mökillä tai metsällä on mukava selailla käsin kosketeltavaa versiota.

Uusia kirjoja voi tilata Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta. Kirjaa myy myös Duodji Shop.

Saamelaiskäräjät kutsuu tutustumaan toimintaansa saamelaisten kansallispäivänä

Saamelaiskäräjät järjestää avoimien ovien päivän Inarin Sajoksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019 klo 10-15. Päivän tarkoituksena on tuoda Saamelaiskäräjien toimintaa tutuksi. Toivotamme kaikki tervetulleiksi osallistumaan päivään!

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain helmikuun 6. päivänä. Juhlallisuuksia järjestetään silloin perinteisesti eri puolilla Saamenmaata ja nykyisin myös Saamenmaan ulkopuolella. – Tänä vuonna haluamme erityisesti tuoda Saamelaiskäräjien toimintaa tutuksi ja kutsummekin kaikki kiinnostuneet osallistumaan avoimien ovien päivään Inarin Sajokseen, iloitsee puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Päivän aikana tutustutaan Saamelaiskäräjien toimintavuoden ajankohtaisiin teemoihin, kuten kansainväliseen alkuperäiskansojen kielten teemavuoteen. Kaikkien Suomessa puhuttujen saamen kielten tilanne on hälyttävä ja saamen kielten eteen tehtävä työ on elintärkeää, jatkaa Sanila-Aikio.

Avoimien ovien päivän ohjelmassa on tutustumista Saamelaiskäräjien toimistoihin sekä poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Saamelaiskäräjät tarjoaa kaikille vieraille kahvit ja Sajoksen ravintola Čaijusta voi ostaa kansallispäivän lounaan. Päivään osallistujien kesken arvotaan fanimateriaalia ja pääsylippu vuoden 2019 Ijahis Idja -festivaaliin.

Päivän tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä kansallispäivää.

 

Saamelaisten kansallispäivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä. Juhlapäivänä kansallispäivä on vielä nuori, sillä suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tuolloin Norjan Trondheimissa järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoituksena oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin.

Saamelaistietoa opetukseen ja muille kiinnostuneille: www.oktavuohta.com

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2019 järjestetään Sajoksessa Karigasniemen koulun sisätilaongelmien takia

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2019 järjestetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa huhtikuun 10.-11. päivinä. Tapahtumaa ei aiemmista tiedoista poiketen järjestetä Utsjoen Karigasniemen koululla ja monitoimihalli Njállassa koululla ilmenneiden vakavien sisäilmaongelmien takia. Asiasta on sovittu koulun, kunnan ja Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan kesken.

Saamelaiskäräjät sai torstaina 10.1. tiedon Karigasniemen koulun vakavista sisäilmaongelmista. Samalla kunnasta toivottiin, että tapahtumaa ei aiemmin sovitusta poiketen järjestetä Karigasniemellä. Sekä Saamelaiskäräjät että Utsjoen kunta pahoittelevat tilannetta. – Tervetuloa Karigasniemelle sitten kun meillä on tulevaisuudessa terveet tilat tai uusi koulu, sanoo Utsjoen sivistysjohtaja Laura Arola.

Tapahtuman ajankohta ja teemat säilyvät entisellään. – Tapahtuma käynnistyy avajaisilla keskiviikkoiltana 10.4. ja jatkuu torstaina 11.4. iltapäivään, kertoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari.

Tapahtuman valtakunnallisena teemana on teatteri ja saamelaisena teemana Kertomisen monet muodot/ Muitaleami máŋggat hámit. Tapahtuman yhteyteen järjestetään myös lähiopetuspäivä saamen kieliä kotiseutualueen kuntien ulkopuolella opiskeleville. Valtakunnallisen teeman ohjeet löytyvät https://nuorikulttuuri.fi/ -sivustolta. Saamelainen teema voi tarkoittaa joikua, livđeä, leʹuddia, tarinan kerrontaa tai muuta lavalla esitettävää sanataidetta. Tarkemmat osallistumisohjeet julkaistaan alkukeväästä, mutta valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt! Seuraa Saamelaiskäräjien verkkosivuja www.samediggi.fi

Tietoja kotiseutualeen kuntien ulkopuolelta saamen kielten lähiopetuspäivään 10.4. osallistumisesta antaa etäopetuspilotin koordinaattori. Seuraa myös hankkeelle avautuvia verkkosivuja!

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto toimii tapahtuman pääjärjestäjänä. Lapin kirjaston Jutaava kirjasto-hanke on mukana järjestelyissä, samoin kuin Saamelaiskäräjien Lastenkulttuurikeskus Mánnu, Saamelaismusiikkikeskus ja Nuorisoneuvosto.

Tapahtuman aikataulu:

  • tarkemmat tiedot tapahtuman lajeista, ilmoittautumisesta, kuljetuksista ja yöpymisistä helmi-maaliskuussa;
  • ilmoittautuminen sekä kilpailuihin osallistuville, että tapahtumayleisölle avautuu verkossa 5.3. ja päättyy 22.3.;
  • taidetapahtuman tuottaja aloittaa työnsä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa noin kahta kuukautta ennen tapahtumaa;
  • Saamelaisnuorten taidetapahtuma Inarissa Sajoksessa 10.-11.4.2019 ja
  • valtakunnallinen TEATRIS-tapahtuma Jyväskylässä 24.-26.5.2019.

Lisätietoja:

  • Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto: anni.nakkalajarvi(at)samediggi.fi, 040 511 1821; ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 040 767 3101;
  • Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen pilottihanke: arla.magga(at)samediggi.fi, 040 198 5033;
  • Jutaava kirjasto-hanke: minna.nakkalajarvi(at)rovaniemi.fi, 016 322 21 77;
  • Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu: petra.magga(at)samediggi.fi, 040 732 5503;
  • Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto: elli-marja.hetta(at)samediggi.fi, 050 382 5179.

Sámi Giellagáldun toiminta jatkuu täysimääräisenä – työntekijät aloittavat tammikuun aikana

Saamen kielen normitustyö jatkuu täysimääräisenä koko vuoden 2019. Inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielityöntekijät aloittavat työssä tammikuun aikana. Kielijaostojen toiminta käynnistetään kielityöntekijöiden aloitettua.

Sámi Giellagáldun toiminta käynnistetään täysimääräisenä tammikuun aikana. Inarinsaamen kielityöntekijänä aloittaa Henna Lehtola, koltansaamen kielityöntekijänä Mervi Semenoff ja pohjoissaamen kielityöntekijänä Bigga-Helena Magga. Marko Marjomaa jatkaa Giellagáldun väliaikaisena johtajana ja varmistuneen rahoituksen turvin toimistosihteerinä aloittaa Hannele Sieppi.

Sámi Giellagáldun neuvontapalvelu jatkaa toimintaansa kielityöntekijöiden aloitettua työssä. Yhteystiedot päivitetään Saamelaiskäräjien sekä Sámi Giellagáldun sivuille.

Lisätietoja antaa Sámi Giellagáldun väliaikainen johtaja Marko Marjomaa

marko.marjomaa(at)samediggi.fi, +358 10 839 3183 tai +358 50 438 2484

www.giella.org

 

Katso aiheeseen liittyviä artikkeleita:

Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 saamelaiskulttuurityöryhmä keskeyttää työnsä

Saamelaiskulttuurityöryhmä päätti 7.1. kokouksessaan keskeyttää työnsä. Työn keskeyttäminen todettiin neuvottelussa Lapin liiton kanssa. Työryhmä näkee, että sillä ei ole edellytyksiä arvioida kaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin tarvittavassa laajuudessa. Pohjois-Lapin maakuntakaavaluonnos 2040 sisältää kaksi aluevarausta hankkeille, jotka ovat mittakaavaltaan poikkeuksellisen suuria ja laajakantoisia. Nämä hankkeet ovat Jäämeren käytävä ratoineen ja 400 kilovoltin voimalinja Rovaniemen Pirttikoskelta valtakunnan rajalle Utsjoen Nuorgamiin.

Työryhmä lähestyi Lapin liiton hallitusta kannanotollaan 3.12.2018, jossa se ilmoitti, että niin Jäämeren rata kuin 400 kilovoltin voimalinja edellyttävät näiden hankkeiden kumulatiivisten vaikutusten arviointia saamelaiskulttuuriin yhdessä muiden kaavamerkintöjen kanssa. Työryhmä kiinnitti huomiota myös siihen, että Jäämeren radasta ei ole riittävästi tietoa ja käytettävissä oleva tieto ei tue radan merkitsemistä kaavaan. Näin mittavaa vaikutusten arviointia ei ole mahdollista toteuttaa saamelaiskulttuurityöryhmässä ottaen huomioon sen käytettävissä olevat resurssit. Näin ollen saamelaiskulttuurityöryhmä katsoo myös, että yksittäisten aluevarausten ja kaavamerkintöjen vaikutusta ei voi arvioida ilman Jäämeren radan ja voimalinjan vaikutusten huomioon ottamista.

– Työryhmä on työskentelynsä aikana pystynyt toteuttamaan sen tehtävään liittyen ainoastaan kaavan selostusosan perustietojen tarkistamista, toteaa työryhmän puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Työryhmä on sen asettamisesta alkaen tuonut esille huolensa siitä, että maakuntakaavasta tarvitaan perusteellisempi vaikutusten arviointi saamelaiskulttuuriin, sanoo työryhmän varapuheenjohtaja Kirsti Kustula.

Lapin liitto asetti saamelaiskulttuurityöryhmän keväällä 2018 ja sen tehtävänä oli muun muassa koota ja tarkistaa perustietoja kaavan selostusosaan ja sen liitteeksi sekä arvioida kaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. Saamelaiskäräjien hallitus nimesi työryhmän kokouksessaan 23.4.2018.

Kuva: Lapin tulevaisuuskuva 2040 aluerakenne sekä kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät. Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 tavoitteet (luonnos).

Lisätietoja:

Tiina Sanila-Aikio, työryhmän puheenjohtaja, puh. 050 300 1780, email tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kirsti Kustula, työryhmän varapuheenjohtaja, puh. 040 770 3225, email kirsti.kustula(at)gmail.com

Työryhmän kannanotto POHJOIS-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA 3.12.2018

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta: Lapin maakunnan tulee varata riittävät resurssit saamenkielisten palvelujen järjestämiseen

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteaa lausunnossaan, että maakunnan tulee varata riittävät resurssit lakisääteisten saamenkielisten palvelujen järjestämiseen. Maakunnan on viranomaisena otettava huomioon niin saamen kielilain velvoitteet kuin yhdenvertaisuuslain mukaiset velvoitteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 

Saamelaiskäräjät pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta lausuntoa saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttamisesta maakunta- ja sote-uudistuksessa. – Saamelaiskäräjät on huolissaan seurannut Lapin maakuntavalmistelussa esiin noussutta tulkintaa saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttamisesta, sanoo hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi. 

– Erityisesti on epäselvyyttä siitä, millä tavalla saamen kielilakia tulkitaan ja miltä osin saamen kielilaki koskettaa eri toimijoita tulevassa sote- ja maakuntamallissa, jatkaa Ruotsala-Kangasniemi. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteaa lausunnossaan, että maakunnan on viranomaisena jo palveluja suunniteltaessa ja kilpailutettaessa otettava huomioon niin saamen kielilain velvoitteet kuin yhdenvertaisuuslain mukaiset velvoitteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi.  

Kuten syrjintälautakunta on jo 11.12.2008 antamassaan päätöksessä todennut, saamelaisten kotiseutualueella viranomaisilla on saamen kielilain mukainen erityinen velvollisuus huolehtia julkisten palveluiden saatavuudesta saamen kielellä ja siten vastuullisen viranomaisen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin aktiivisesti ja riittävän ajoissa saamenkielisten palveluiden asianmukaiseksi turvaamiseksi.  

Lausunnon mukaan saamenkielisen henkilökunnan palkkaaminen maakuntaan on osa tarpeellisia toimenpiteitä, jotta saamenkieliset palvelut saadaan turvattua. – Myös Saamelaiskäräjien tulkinnan mukaan saamen kielilain tarkoituksena on pyrkiä vähentämään tarvetta tulkkaukseen ja näin ollen Lapin maakunnassa tulisi ensisijaisesti palkata saamen kielen taitoista henkilökuntaa, painottaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. 

Lisäksi lausunnossa todetaan, että silloin kun saamenkielisten palvelujen järjestäminen on lakisääteinen velvollisuus, maakunnan tulee varata siihen riittävät resurssit, eikä resurssipulalla tai muulla vastaavalla seikalla ole merkitystä asian oikeudellisessa arvioinnissa. 

Lisätietoja 

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi 

Liitteet 

Saamelaiskäräjien aloite Muumi-animaatiosarjan dubbaamisesta saamen kielelle

Saamelaiskäräjät esittää Yleisradiolle, että se aloittaisi uuden MUUMI-sarjan dubbaamisen saamen kielelle. Ylen uutisen (31.3.2017) mukaan Yle ja tuotantoyhtiö Gutsy Animations ovat allekirjoittaneet sopimuksen siitä, että Yle osallistuu uuden MUUMI-sarjan tuottamiseen, sekä esittää sarjan kaksi ensimmäistä tuotantokautta. Alustavan suunnitelman mukaan Muumit nähdään Ylellä keväällä 2019 parhaaseen katseluaikaan televisiossa sekä Yle Areenassa. Ensimmäiset uudet Muumit valmistuvat keväällä 2019 ja suunnitelmissa on tehdä yhteensä 52 jaksoa. Yle esittää MUUMI-sarjan suomen- ja ruotsinkielisinä versioina.

Saamelaiskäräjät esittää, että Yleisradio dubbaisi suomen- ja ruotsinkielisten versioiden lisäksi sarjasta saamenkielisen version.

Vuonna 2019 vietetään YK:n kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta. Vuoden tarkoituksena on kiinnittää huomiota maailman alkuperäiskansakieliin, joista suurin osa on uhanalaisia. Myös kaikki Suomessa puhutut saamen kielet on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi tai uhanalaiseksi kieliksi, ja kielenelvytystyötä edistetään voimakkaasti tällä hetkellä, jotta kielet säilyisivät. Media ja elokuvat ovat yksi keskeinen tapa siirtää kieltä lapsille kaikenikäisille. Kielenelvytystä ja elokuvien dubbausta uhanalaisille alkuperäiskansojen kielille tehdään myös muualla maailmalla, mm. Disneyn tuottama Vaiana-elokuva on dubattu maorien kielelle ja havajin kielelle. Lastenohjelmien dubbaus saamen kielelle on yksi tapa nostaa saamen kielen elinvoimaisuutta ja asemaa.

Kannustamme Yleisradiota osallistumaan kansainväliseen alkuperäiskansojen kielten teemavuoteen ja tukemaan saamen kielten elvytystyötä dubbaamalla uuden MUUMI-animaation saamen kielelle. Koska Suomessa puhuttuja saamen kieliä on kolme, esitämme, että dubbausta tehtäessä huomioitaisiin kaikki kolme saamen kieltä (inarin-, koltan- ja pohjoissaame). Saamelaiskäräjät tarjoaa tukensa ja asiantuntemuksensa avuksi työhön. Dubbauksessa tulisi hyödyntää myös Yleisradion omaa saamelaista osaamista, mikä Yle Sápmin toimituksessa on.

Lue aloite kokonaisuudessaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi    

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi