”Saamenkielisen varhaiskasvatuksen, saamelaisopetuksen ja saamenkielisten koulutuspolkujen vahvistaminen saa nyt uutta vauhtia”

Työryhmä esittää saamelaisopetuksen järjestämistä pysyvällä perustalla koko maassa ja saamenkielisen varhaiskasvatuksen vahvistamista erityisesti saamelaisalueen ulkopuolella. Saamen kielipesien asemaa osana varhaiskasvatusta halutaan vahvistaa. Koltansaamenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiseen esitetään erityistoimia. Saamenkielisen oppimateriaalityön rahoitus esitetään kaksinkertaistettavaksi. Saamenkielisen opetus-, sosiaali- ja terveysalojen henkilöstön koulutukseen esitetään vastuuoppilaitosten nimeämistä. Saamelaiskäräjien osallisuutta koulutuksen kehittämisessä, saamelaistiedon asemaa opetuksessa ja saamelaisopetuksen pohjoismaista yhteistyötä halutaan vahvistaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön 6.2.2020 asettama saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmä luovutti loppuraporttinsa opetusministeri Jussi Saramolle ja valtiosihteeri Tuomo Puumalalle 15.4.2021. Työryhmälle annettu tehtävä oli laaja. Sen tuli valmistella esitykset saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen ja koulutuksen kehittämiseksi kokonaisuutena.

Uudistuksilla on kiire

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kiittää työryhmää perusteellisesta työstä. -Neuvottelu saamenkielisen varhaiskasvatuksen, saamelaisopetuksen ja saamenkielisten koulutuspolkujen vahvistamiseksi saa nyt uutta vauhtia. Alamme edistää työryhmän esille nostamia asioita välittömästi, hän sanoo.

– Toivomme, että saamme asioita eteenpäin vielä pääministeri Sanna Marinin hallituksen aikana. Saamelaisyhteisöllä ei ole varaa jäädä odottelemaan, koska liian monta ikäpolvea on jo jäänyt kokonaan ilman oman kielensä, kulttuurinsa ja omakielistä opetusta, sanoo Juuso. – Saamen kielten opetus kotiseutualueen ulkopuolelle on jo hyvin käynnissä etäyhteyksiä hyödyntävänä hankkeena ja pidän tämän opetuksen vakinaistamista yhtenä tärkeimmistä työryhmän esityksistä.

Etäyhteyksin annettava opetus on useimmille kotiseutualueen ulkopuolella asuville saamelaislapsille ja -nuorille ainoa mahdollisuus oman kielen opetuksen saamiseen, koska saamelaisperheitä asuu noin 230 kunnassa ympäri maata. – Tärkeää on myös sen varmistaminen, että saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen järjestämisedellytykset, kuten hyvä rahoitus, säilyvät saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. Kotiseutualueen kunnat ovat edelleen saamen kielten luonnollisinta kotialuetta, sanoo Juuso.

Katkonainen saamen koulutie

Saamelaiskäräjien edustajana työryhmässä toiminut koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari toteaa, että saamenkielinen koulutie on vuosikymmeniä kestäneestä kehittämistyöstä huolimatta edelleen katkonainen ja rikkinäinen. – Sekä saamenkielisen varhaiskasvatuksen että saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen saavutettavuus on valtakunnallisesti katsottuna heikko. Erityisen heikko sen asema on saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella, koulutusasteittain katsottuna heikoin lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Eriarvoisuutta on myös saamen kielten välillä.

Työryhmä esittää muutoksia opetuksen lainsäädäntöön, rahoitukseen ja opetussuunnitelman perusteisiin. Eri alojen koltansaamenkielisen henkilöstön saatavuuden parantamiseksi esitetään erityisen täydennyskoulutushankkeen käynnistämistä vuonna 2022. Koltansaamenkielisen opetuksen kehittäminen nostetaan raportissa kiireellisimmäksi, koska koltansaame on Suomessa puhutuista saamen kielistä uhanalaisin.

Saamenkielisistä opettajista, muusta opetushenkilöstöstä ja sosiaali- ja terveysalan saamenkielisestä henkilöstöstä on suuri puute. -Kouluttautuminen saamenkieliseksi opettajaksi muihin oppiaineisiin kuin saamen kieliin edellyttää erityisten koulutuspolkujen luomista. Saamenkielisten palveluiden tarpeeseen esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla voidaan vastata vain kehittämällä erikseen polkuja saamen kielet ja saamelaisen kulttuurin huomioiville koulutuksille, toteaa Aikio-Puoskari.

– Saamenkieliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutuvat nykyisin heikosti tai tulkkauksen avulla, mikä vaarantaa muun muassa potilasturvallisuutta ja estää saamenkielisten oikeutta yhdenvertaisiin, laadukkaisiin palveluihin. Siksi nämä koulutustarpeet tulisi ottaa vakavasti ja järjestää koordinoidusti mahdollisuuksia saamen kielen taitoisten ja saamelaista kulttuuria tuntevien työntekijöiden koulutukseen.

Kaksi poikaa tekee kannettavalla tietokoneella tehtäviä pöydän ääressä.
Kuva: Ville-Riiko Fofonoff

Saamenkielinen varhaiskasvatus vahvistaa ylisukupolvista jatkuvuutta

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Ánne-Kirste Aikio, joka myös toimi Saamelaiskäräjien edustajana työryhmässä, kertoo työryhmän selvittäneen saamelaisten kulttuuri- ja kielipesien asemaa lukuisissa kokouksissa ja kuulemistilaisuuksissa. – Kielipesien asema on ongelmallinen siksi, ettei niitä, toisin kuin äidinkielenään saamea puhuvien lasten varhaiskasvatusta, tunnisteta varhaiskasvatuslaissa eikä myöskään varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Saamen kielen menettäneiden saamelaisperheiden lasten perustuslaillinen oikeus saamen kieleen oli epäselvä ja se haluttiin varmistaa.

Työryhmä esittää kielipesien aseman selkiyttämistä Opetushallituksen antamissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa ja niiden toiminnan turvaamista edelleen ministeriön osoittamalla erityisellä valtionavustuksella. – Työryhmä painottaa sitä, että kaikki kielipesät toimivat omana toimintamuotonaan osana kuntien järjestämää varhaiskasvatusta ja haluaa tilanteen jatkuvan sellaisena myös tulevaisuudessa, sanoo Aikio.

– Äidinkielenään saamea puhuvien lasten omakielinen varhaiskasvatus ja saamen kielten omaksumisen varhaiskasvatuksessa mahdollistavat kielipesät ovat äärimmäisen tärkeitä. Ne varmistavat saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin jatkuvuutta ja siirtymistä uusille sukupolville, sanoo Aikio.

Neljä erillisselvitystä

Työryhmä on reilun vuoden kestäneen toimintansa aikana kuullut suurta joukkoa asiantuntijoita ja teettänyt neljä erillisselvitystä. Työryhmän tehtävänä oli selvittää saamenkielisen varhaiskasvatuksen sekä saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tilannetta kokonaisuutena ja valmistella tarvittavat esitykset opetuksen tilanteen kehittämiseksi.

Saamenkielisen oppimateriaalin saatavuutta ja rahoitustarpeita selvitti Helena Korpela, saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuutta ja koulutuspolkuja Laura Arola ja suomen- ja ruotsinkielisten perusopetuksen oppimateriaalien sisältämää saamelaistietoa Tuuli Miettunen.

Ensimmäistä kertaa selvitettiin myös saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen tilannetta ja kehittämistarpeita. Tuuli Miettusen valmistama selvitys luovutettiin ministerille ja valtiosihteerille samanaikaisesti työryhmän loppuraportin kanssa. Aiemmat kolme selvitystä luovutettiin ministeri Li Anderssonille ja valtiosihteeri Puumalalle 1.12.2020.

Työryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Tiina Silander opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja sihteereinä Arla Magga ja Petra Kuuva Saamelaiskäräjiltä sekä Susanna Rajala Opetushallituksesta.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Ulla Aikio-Puoskari
koulutussihteeri/ työryhmän varapuheenjohtaja
040 767 3101
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Ánne-Kirste Aikio
kieliturvasihteeri/ työryhmän jäsen
040 707 5626
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Linkit:

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 15.4.2021

Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän raportti, OKM:n julkaisuja 2021:25

Selvitys saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista, OKM:n julkaisuja 2021:18, Tuuli Miettunen

Selvitys saamenkielisen oppimateriaalin tilanteesta ja tulevista tarpeista, OKM:n julkaisuja 2020:28, Helena Korpela

Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa, OKM:n julkaisuja 2020:29, Tuuli Miettunen

Selvitys saamenkielisen opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstön saatavuudesta ja koulutuspoluista, OKM:n julkaisuja 2020:30, Laura Arola

www.samediggi.fi

www.saamenetaopetus.com

www.oktavuohta.com

Lapsi keinuu keinussa ulkona kesällä.

Rauta ruostuu mutta sana ei vanhene

Saamelainen lastenkulttuurikeskus MÁNNU pyytä oppilaista tutustumaan saamelaiseen perinteiseen tietoon erilaisten suullisten ilmaisujen kautta. Tällaisessa epävarmassa maailman tilanteessa on enemmän, kuin merkityksellistä tulkita omia uskomuksiamme, sanontoja ja ennustuksia. Lasten ja nuorten tehtävänä on tehdä kuvitusta saamelaisiin sanontoihin ja uskomuksiin, jotka herättävät ajatuksia.

Tämän työn on mahdollista yhdistää saamenkielen ja kuvataiteen oppiaineisiin. Tyhjä säkki ei pysy pystyssä ja MÁNNU haluaa muistuttaa miten rikas kielemme on ja miten saamelaiset ovat rakentaneet maailmankuvansa, neuvoneet, opettaneet, kiusoitelleet ja ohjanneet nuoria. Luonnollisesti ympäristö ja erilaiset luonnon erityispiirteet vaikuttaneet ja hallinneet elämän tulkitsemisessa.

Ei vanha koira tyhjän takia hauku. Mummot, ukit ja muut ikäihmiset ovat hyviä yhteistyökumppaneita ja apuja suullisen perimätiedon selittämisessä ja opettamisessa.

Kun kuvat ovat valmistuneet osa valitaan kirjaan, jossa on mukana oppilaiden tekemiä kuvia ja sanontoja kirjoitetussa muodossa. Kirja painetaan vielä tämän vuoden puolella ja jokainen saamenluokan oppilas saa kirjan ilmaiseksi.

Lisää tietoja: petra.magga(at)samediggi.fi

Poikkeuksellisen talven poronhoidolle aiheuttamat vahingot korvattava oikeudenmukaisesti

Saamelaiskäräjät vetoaa eduskuntapuolueisiin syksyn 2019 ja talven 2019-2020 poikkeuksellisten sää-, lumi- ja luonnonolosuhteiden aiheuttamien porotuhojen oikeudenmukaiseksi korvaamiseksi ja poroelinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi.

Syksyn 2019 ja talven 2019-2020 sää- ja lumiolosuhteet olivat Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan täysin poikkeukselliset ja poronhoidolle erityisen vaikeat. Paliskuntain yhdistyksen tekemän laskelman mukaan poronhoidolle aiheutuneet tappiovat ovat 23 miljoonaa euroa ja vahinkojen vaikutus jaksottuu noin neljän vuoden ajalle.

– Asian käsittely on kestänyt valtion tasolla kohtuuttoman kauan ja poronhoitajat odottavat edelleen tietoa vahingonkorvausten määrästä ja siitä, tullaanko aiheutuneita vahinkoja ylipäätään korvaamaan, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

On selvää, että poronhoidolle on aiheutunut porovahinkolaissa tarkoitettu vahinko ja se on luotettavasti todennettavissa Luonnonvarakeskuksen selvityksestä, paliskuntien kirjanpidosta sekä kuolleiden porojen määrästä. On myös selvää, että poronhoidolle tulee aiheutumaan lisää vahinkoa kuluvan vuoden lisäksi ainakin kahtena seuraavana vuotena vasa- ja teurastuoton romahduksen muodossa.

– Olen erittäin huolissani mahdollisiin korvauksiin kohdennettavasta rahamäärästä sekä korvauksiin liittyvistä omavastuuosuuksista. Poronhoidolle aiheutuneiden vahinkojen korvaamineen tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti kaikille poronomistajille, jotka ovat kärsineet porovahinkolain mukaista vahinkoa, jatkaa Aikio.

Saamelaiskäräjien mukaan poronhoidolle aiheutuneisiin vahinkoihin tulisi soveltuvin osin soveltaa yleisiä vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita, joihin kuuluu muun muassa se, että aiheutunut vahinko korvataan täysimääräisenä. Saamelaiskäräjät on esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle, että vahinkojen korvaamiseksi pyrittäisiin sekä kuluvalle poronhoitovuodelle 2020-2021 että seuraavalle poronhoitovuodelle 2021-2022 varmistamaan EU:n salliman ylärajan mukaisesti 10 miljoonaa euroa (yht. 20 milj. €).

Porovahinkolain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Porovahinkolain esitöiden mukaan lailla on tarkoitus mahdollistaa menettely, jolla voitaisiin nopeasti ottaa katastrofin tapahduttua käyttöön korvausjärjestelmä, jolla turvataan elinkeinon jatkuminen.

Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö kävivät 30.3.2021 saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluita poronhoidolle aiheutuneista vahingoista ja niiden korvaamisesta.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtumaan avattu

Saamelaisnuorten taidetapahtumaan voi ilmoittautua 7.4.-5.5.2021 välisenä aikana Webropol -ohjelman kautta (linkit alla). Huomioithan, että osallistuminen verkkotapahtumaan ja osallistuminen videon muodossa ilmoitetaan eri lomakkeilla. Kaikkien osallistujien tulee täyttää yleinen ilmoittautumislomake – myös niiden, jotka eivät osallistu tapahtumaan videoilla.

Taidetapahtuma toteutetaan verkkotapahtumana 18.5.2021. Tapahtuman teemana on videot ja järjestämme yhteistyössä Arktista pedagogiikkaa -hankkeen kanssa avoimia koulutuksia videoiden tekemisestä. Koulutuksista tiedotetaan erikseen.

Taidetapahtuma on avoin kaikille saamelaisnuorille, eikä osallistumisen verkkotapahtumaan tai osallistumisen videon muodossa tarvitse tapahtua koulun kautta. Muistathan kuitenkin ilmoittaa itsesi ja videosi ilmoittautumislinkin kautta.

 

Linkki koulujen ilmoittautumiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/2C8AB6704F96F9B0

Linkki esitysten ilmoittautumiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/0A93354C225143D9

 

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Nuori Kulttuuri -festivaali: https://nuorikulttuuri.fi/festival/

 

Muista myös seurata taidetapahtumaa:

saamelaisnuortentaidetapahtuma.com
instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus,
facebook: Saamelaisnuorten taidetapahtuma
ja tapahtuman hastageja: #dáiddadáhpahus, #taaiđâtábáhtus, čeaäppvuõđpeeiv ja #sntaidetapahtuma

Saamelaisten oikeudet YK:n ihmisoikeuskomitean nopeutettuun seurantaan

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on antanut 1. huhtikuuta Suomelle päätelmänsä ja suosituksensa liittyen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) toteutumiseen. Komitea otti täytäntöönpanon nopeutettuun seurantaan saamelaisten oikeuksia koskevat suositukset.

Komitean suositusten mukaan Suomen tulee nopeuttaa saamelaiskäräjälain uudistamisprosessia saamelaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseksi erityisesti ns. saamelaismääritelmän ja neuvotteluvelvoitteen osalta. Lisäksi tulee tarkastella voimassa olevaa lainsäädäntöä ja käytänteitä, joilla voi olla vaikutus saamelaisten oikeuksiin ja etuihin, mukaan lukien kehittämishankkeet ja kaivannaisteollisuuden toiminta. Suomen tulee varmistaa, että merkityksellinen konsultointi saamelaisten kanssa toteutuu tarkoituksessa saada heidän vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumuksensa.

Suositusten mukaan Suomen tulee harkita ILO:n sopimuksen nro 169 ratifiointia ja lisätä ponnistelujaan varmistaakseen, että hallituksella ja paikallisilla virkamiehillä, poliiseilla, syyttäjillä ja tuomareilla on asianmukainen koulutus kunnioittaakseen saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana.

Suomen tulee raportoida komitealle suositusten täytäntöönpanosta 26. maaliskuuta 2022 mennessä.

– On selvää, että Suomen tulee toimeenpanna ihmisoikeuskomitean antamat päätelmät ja suositukset erityisesti saamelaiskäräjälakiuudistuksen osalta. Saamelaiskäräjälaki tulee nyt käynnissä olevassa uudistusprosessissa muuttaa KP-sopimuksen mukaiseksi, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Komitea tunnistaa Suomen toteuttamat toimet edistääkseen saamelaisten oikeuksia, mukaan lukien meneillään olevan totuus- ja sovintokomitean perustamisen. Komitea ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että saamelaiskäräjälaki erityisesti äänioikeusmääritelmän ja neuvotteluvelvoitteen osalta, ei ole edelleenkään muutettu tavalla, joka takaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden. Päinvastoin korkeimman hallinto-oikeuden päätökset 5. heinäkuuta 2019 ja hallituksen päätös olla perumatta tai lykkäämättä saamelaiskäräjävaaleja näyttävät olevan vastakkain komitean antamien ratkaisujen kanssa, toteaa ihmisoikeuskomitea.

Asiallisesti ottaen komitea siis raportointimenettelyssä toteaa Suomen jatkavan KP-sopimuksen loukkaamista, vaikka se on kaksi vuotta sitten saanut komitean langettavat päätökset yksilövalitusasioissa. – On kestämätöntä, että Suomi ei korjaisi ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeuksien osalta ei voida sortua niiden maiden tasolle, joissa valitaan mitä ihmisoikeuksia toteutetaan, vaan ihmisoikeudet tulee toteuttaa täysimääräisesti, jatkaa Juuso.

Lisäksi komitea on huolestunut raporteista, joiden mukaan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa käytetään epämääräistä kriteeristöä. Tämä johtaa siihen, että viranomaiset epäonnistuvat neuvotteluissa saadakseen saamelaisten vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen. Komitea panee myös merkille Suomen viivästymisen ILO:n sopimuksen nro 169 ratifioinnissa.

KP-sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo riippumattomista asiantuntijajäsenistä muodostuva ihmisoikeuskomitea. Suomen seitsemäs määräaikaisraportti tarkasteltiin komitean julkisessa virtuaalisessa vuoropuhelussa 2.-4. maaliskuuta 2021.

Komitean englanninkieliset päätelmät ja suositukset (pdf)

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät ei kannata Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa

Norja esittää täyskieltoa Tenon lohen kalastukselle alkavalle kalastuskaudelle lohikantojen tilan heikentymisen vuoksi. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että lohen kalastusta rajoitetaan alkavana kalastuskautena. Rajoitukset tulee kuitenkin kohdistaa kalastukseen, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa.

– Saamelaiskäräjät on huolissaan Tenon lohikantojen heikentyneestä tilasta. Lohikannat muodostavat aineellisen perustan koko Tenon jokisaamelaiselle kulttuurille ja tiettyjen kantojen heikentyneen tilan vuoksi lohen kalastusta on tarpeen rajoittaa tulevana kesänä voimakkaasti, toteaa Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomi muodostaa kantansa ja vastaa Norjan ehdotukseen tämän viikon aikana. Päätös kauden 2021 rajoituksista pyritään saamaan voimaan 1.5. mennessä.

– Saamelaiskäräjät ei kannata Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa. Rajoitustoimet tulee ensisijaisesti kohdistaa sellaiseen lohen kalastukseen, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa, jatkaa Koivisto.

– Asiassa on kyse kahden perusoikeuden punninnasta, ympäristövastuusta ja saamelaisten oikeudesta oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Perustuslakivaliokunta on Tenon kalastussopimusta koskevassaan lausunnossaan todennut, että vaikka vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille, julkisen vallan sääntelytoimilla on mahdollista toteuttaa ympäristövastuuta myös kohdentamalla rajoituksia ja velvoitteita eri oikeussubjekteille eri tavoin hyväksyttävin ja perusoikeuksien turvaamiseen liittyvin perustein, sanoo ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen.

– Saamelaisten oikeudet ja lohensuojelu eivät ole vastakkaiset, vaan rinnakkaiset tavoitteet. Saamelaisille on erityisen tärkeää, että lohen kalastus Tenolla on mahdollista myös tulevaisuudessa. Saamelaisten perinteistä tietoa tulisi huomioida paljon nykyistä enemmän myös suunniteltaessa ja päätettäessä lohensuojelutoimenpiteistä, painottaa Koivisto.

Lohenkalastus olennainen osa jokisaamelaista kulttuuria

Lohenkalastus Tenolla kuuluu olennaisesti ja erottamattomasti jokisaamelaiseen kulttuuriin. Perinteisten kalastusmuotojen, kuten pato- ja verkkokalastuksen sekä kulkutuksen kautta ylläpidetään saamelaisten perinteistä tietoa ja lohenpyyntiin liittyvää saamenkielistä terminologiaa sekä siirretään niitä seuraaville sukupolville.

– Norjan ehdotus lohen kalastuksen täyskiellosta tarkoittaisi täyskieltoa myös koko jokisaamelaisen kulttuurin harjoittamiselle. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei esimerkiksi lohen kalastukseen liittyvää saamelaisten perinteistä tietoa päästäisi siirtämään seuraavalle sukupolvelle ja ettei ruokakalojen pyytäminen olisi mahdollista, sanoo Koivisto.

Norjan ehdotuksen taustalla on Tenon lohikantojen heikentynyt tila. Tenon seuranta- ja tutkimusryhmän julkaisi alkuvuodesta raportin Tenon lohikantojen tilasta vuonna 2020.

Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö kävivät 25.3.2021 saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvottelun Tenon kalastussopimuksen 6 artiklan mukaisista kalastussäännön muutostarpeista vuodelle 2021.

Lisätietoja:

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258 sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kuva: Anja Vest

Kaksi poikaa tekee kannettavalla tietokoneella tehtäviä pöydän ääressä.

Ilmoittaudu videoiden editointi koulutuksiin

Huomio: videoiden viimeinen palautuspäivä on siirretty 10.5. asti!

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestää yhteistyössä Arktista pedagogiikkaa II -hankkeen kanssa avoimia etäkoulutuksia videoiden editoimisesta. Lisäksi olemme tuottaneet ohjeistuksen videoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Järjestämme kaksi etäkoulutusta, minkä lisäksi koulutuksien tallenteet on mahdollista katsoa jälkikäteen. Linkin tallenteisiin saa koulutusten jälkeen taidetapahtumatyöntekijältä. Hankkeen työntekijät tarjoavat teknistä tukea ohjelmien käytöstä myös koulutusten jälkeen.

Järjestämme koulutusta kahdesta järjestelmästä: Windows 10:n videoiden editointiohjelmasta sekä puhelimelle ladattavasti FilmoraGo:sta. FilmoraGo on sopiva niin Androidille ja iOS:lle. Koulutukset järjestetään suomeksi. Molemmat koulutukset alkavat kello 12.30 ja loppuvat kello 14.00. Välissä pidetään 15min tauko.

Koulutusten sisältö

  • Alku- ja lopputekstien lisääminen
  • Videon rajaaminen ja leikkaaminen
  • Taustamusiikin, kuvatekstien ja muiden tehosteiden lisääminen
  • Editoidun videon tallennus

 

20.4. koulutus Windows 10 järjestelmän videoiden editointiohjelmasta

Tietoa sovelluksesta: Microsoftin Videoeditori-sovellus on ilmainen Windows-järjestelmän työpöytäsovellus. Se sopii hyvin aloittelijoille, sillä sen avulla voi helposti ja nopeasti rajata ja leikata videoita, mutta se on editointiominaisuuksiltaan kuitenkin erittäin suppea.

27.4. koulutus FilmoraGo editointiohjelmasta (koulutus perustuu Android käyttöjärjestelmään, mutta sovellus löytyy myös iOS-järjestelmälle)

Tietoa sovelluksesta: FilmoraGo on mobiilisovellus, joka on ladattavissa ilmaiseksi Android-mobiililaitteeseen Google Play –kaupasta. Videoiden kuvaaminen ja editointi on nopeaa ja helppoa, sillä kaikki toiminnot voidaan toteuttaa samalla laitteella.

 

Koulutukset järjestetään Microsoft Teams -sovelluksessa. Suosittelemme, että sinulla koulutukseen tullessa valmiiksi kuvattua materiaalia käytettävänä, jotta pystyt tutustumaan ohjelmien ominaisuuksiin käytännössä. Varmistathan myös, että tarvittavat ohjelmat ovat asennettuina sekä laitteiden järjestelmäpäivitykset ovat ajan tasalla ennen koulutuksia!

Videot toimitetaan taidetapahtumatyöryhmälle WeTransfer ohjelmalla (ohjeet).

Ilmoittauduthan koulutuksiin 16.4.2021 mennessä sähköpostitse anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi tai puhelimitse +358 40 620 1917. Ilmoita kumpaan koulutukseen ilmoittaudut, yhteystietosi sekä osallistujien määrä. Ilmoita myös ehdittekö Teamsiin vai tarvitsetteko pelkästään linkin tallenteisiin.

 

Saamelaisnuorten taidetapahtuman 2021 ohjeita

 

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio

anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

+358 40 620 191

 

Johanna Laakso

Arktista pedagogiikkaa II, saamelaisopetuksen digiverkosto -hanke

johanna.laakso(at)sogsakk.fi

+358 40 549 7429

Opas saamelaisia koskevien oikeusnormien tulkintaan ja soveltamiseen ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä julkaistu

Saamelaiskäräjät on julkaissut oppaan saamelaisia koskevien oikeusnormien tulkintaan ja soveltamiseen ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Oppaan on laatinut OTT, vanhempi tutkija ja alkuperäiskansaoikeuden dosentti Leena Heinämäki Saamelaiskäräjien toimeksiantona.

Opas toimii oikeudellisena ohjekirjana niin Saamelaiskäräjien kuin valtion ja kuntien viranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden työssä ja keskinäisessä yhteistyössä. Sen tarkoituksena on tarjota ajantasaista informaatiota ja näin ollen edistää saamelaisten oikeuksien tosiasiallista toteutumista mm. lainsäädännön kehittämisessä, lakien toimeenpanossa sekä tuomioistuinten ja muiden laillisuusvalvojien työssä.

Opas on julkaistu suomeksi ja se julkaistaan ainoastaan verkkoversiona.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kuva: Anja Vest

Mallikirjaimet tutuksi!

Čále bustávaid on alkuopetukseen tarkoitettu harjoitusvihko pohjoissaamen mallikirjainten harjoitteluun. Vihon avulla oppilaat harjoittelevat pienten ja suurten kirjaimien sekä tuttujen sanojen kirjoittamista. Kirjaimien oppimisen ohella oppilaan hienomotoriset taidot vahvistuvat. Jokaisella sivulla on myös kuvan vieressä laatikko, johon oppilas voi itse piirtää ja maalata.  

Čále bustávaid -vihon on kuvittanut Nora Bäck, joka on kuvittanut myös pohjoissaamen vieraan kielen opetukseen tarkoitetun GEA-sarjan. Vihon on toimittanut, suunnitellut ja taittanut Anni Näkkäläjärvi. Tämän työn alkuideana on ollut Petra Kuuvan inarinsaamenkielinen ”Puustavhárjuttâsvihko”.   Näissä kirjoitusvihoissa on käytetty tekstauskirjaimista muodostuvaa Alku-fonttiperheen kirjaimistoa. Fontit on suunnitellut Jarno Lukkarila ja julkaissut Opetushallitus. Lisätietoja fonteista löydät osoitteesta http://alku.typolar.com/

Vihkoja voi tilata Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta: https://www.samediggi.fi/tuote/cale-bustavaid/

Anni-Sofia Niittyvuopio aloitti taidetapahtuman työntekijänä

Saamelaisnuorten taidetapahtuman järjestelyt pääsivät alkuun, kun Anni-Sofia Niittyvuopio aloitti tapahtuman työntekijänä. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään live streamina tiistaina 18. toukokuuta.

Tapahtumaan osallistutaan kuvaamalla omia lyhytvideoita teemana ”Mun lean čeahppi”, ”Moai letne čeahpit” dahje ”Mii leat čeahpit” / ”Mun lam čeppi”, ”Muái láán čeepih” teikâ ”Mij lep čeepih” / “Mon leäm čeäʹpp”, “Muäna leäʹp čieʹpp”, leʹbe “Mij leäʹp čieʹpp”.

Osallistujan tulee jatkaa otsikkoa vähintään yhdellä sanalla, esimerkiksi ´Moai letne čeahpit dánsut…´. Teemaa ei ole rajattu tarkemmin, mutta videoiden tulee olla saamenkielisiä ja kertoa saamelaisnuorten elämästä. Koulut osallistuvat ja seuraavat tapahtumaa striimin kautta.

Videot tulee toimittaa taidetapahtumatyöryhmälle 3.5. mennessä. Lisäksi kouluille tullaan järjestämään mahdollisimman pian koulutusta videoiden teosta.

Tapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat etänä järjestettävään valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri -festivaaliin. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus saada videonsa osaksi Skábmagovat -festivaalin lasten ja nuorten päivää.

Anni-Sofia on osallistunut kouluikäisenä lähes jokaiseen taidetapahtumaan. – On mukavaa olla järjestämässä tapahtumaa, mikä on ollut yksi kouluvuoden suurimmista tapahtumista. Tapahtumalla on ollut suuri vaikutus myös omaan lapsuuteeni.

Anni-Sofiaan voi olla yhteydessä kaikesta taidetapahtumaan liittyvästä. Lisäksi pyydämme kouluja ilmoittamaan taidetapahtumatyöntekijälle yhteyshenkilön, joka toimii linkkinä taidetapahtumatyöntekijän ja koulun välillä. Lisätietoja aikataulusta, ilmoittautumisesta ja koulutuksista julkaistaan mahdollisimman pian. Muista myös seurata taidetapahtumaa:

saamelaisnuortentaidetapahtuma.com
instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus,
facebook: Saamelaisnuorten taidetapahtuma
ja tapahtuman hastageja: #dáiddadáhpahus, #taaiđâtábáhtus, #čeaäppvuõđpeeiv ja #sntaidetapahtuma

Lisätietoja:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Nuori Kulttuuri -festivaali: https://nuorikulttuuri.fi/festival/