Muu suuhâ, muu sokkân, mu sohka, minun sukuni – virtuaaliset oppitunnit saamelaisten kansallispäivän kunniaksi 7.–9.2.2023

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke juhlistaa 6.2. vietettävää saamelaisten kansallispäivää ja järjestää virtuaaliset oppitunnit 7.–9.2.2023. Oppitunteja on yhteensä kolme, ja niiden aiheena on suku. Oppitunneilla selviää, miten suku ilmenee saamelaisessa perinnemusiikissa, saamenkielisessä sanastossa ja saamenpuvussa. 

Oppitunnit on suunnattu eri luokka-asteille, mutta oppitunneille ovat tervetulleita kaikki saamen kielistä ja saamelaisesta kulttuurista kiinnostuneet. Tunneille voi osallistua kukin oppija itsenäisesti tai koko luokka yhdessä samaan tuokioon yhteiseltä laitteelta. Opetus on pääasiassa saameksi (inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kieli), tukikielenä on suomi. Tunnit sopivat siis myös saamen kielen oppijoille.

Tunteja pääsee seuraamaan suorana liittymislinkkejä klikkaamalla tai katsomalla oppituntien tallenteet. Tuntien seuraaminen on maksutonta eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Tunneilla on myös mahdollisuus kysyä ja keskustella chatissa. Tallenteiden katseluaika on 10.–24.2. osoitteessa https://www.saamenetaopetus.com/tapahtumat-ja-tallenteet.

Aikataulu: 

tiistai 7.2. klo 10.00–10.45
Suku ja leu’ddit koltansaameksi
Luokille 3–6
Opettajana Hanna-Maaria Kiprianoff 
Liittymislinkki

keskiviikko 8.2. klo 10.00–10.45
Suku ja sanasto inarinsaameksi
Luokille 0–2
Opettajana Heli Aikio
Liittymislinkki

torstai 9.2. klo 10.00–10.45
Suku ja saamenpuku pohjoissaameksi
Yläkoululaiset ja toinen aste
Opettajana Anne Olli
Liittymislinkki

Pyeri puáttim! Tiõrv pueʹttem! Bures boahtin! Tervetuloa! 

Lisätietoja: 

Hanna Helander, hankepäällikkö
hanna.helander@edu.utsjoki.fi  
040 701 2094  

Arla Magga, hankekoordinaattori 
arla.magga@samediggi.fi  
040 687 5989 

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain helmikuun 6. päivänä. Juhlallisuuksia järjestetään silloin perinteisesti eri puolilla Saamenmaata ja nykyisin myös Saamenmaan ulkopuolella.  

Voit osallistua saamelaisten kansallispäivään myös seuraavin tavoin:  

  • Tutustu Saamelaiskäräjien monipuoliseen toimintaan Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa avointen ovien päivässä 6.2.
  • Tutustu Oktavuohta – saamelaistietoa opetukseen -sivustoon. Sivustolta löytyy eri koulu- ja luokka-asteille suunniteltuja, aihepiireittäin jäsenneltyjä osioita ja tehtäviä.  
  • Tilaa video-oppitunteja saamelaisaiheiden käsittelyyn koulussa. 
  • Tutustu saamelaista kulttuuria käsitteleviin mobiilipeleihin ja harjoituksia sisältävään menetelmäpakkaan Nuorten Akatemian sivulla.  
  • Tutustu Sano se saameksi -puhekieliseen fraasisanakirjaan pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. Sivustolla myös viisi lyhytdokumenttia, pikaopas saamelaiskulttuuriin, soundboard sekä kaksi kieliaiheista artikkelia. 
  • Opettele pohjoissaamea Saamelaisneuvoston IndyLan-kielenoppimissovelluksen avulla. Sovellus ladattavissa Apple Storesta ja Google Playsta.
  • Opettele pohjois-, inarin- tai koltansaamea lapsille suunnatulla Kaupunkiseikkailu-pelillä, joka on yhdistelmä lauta- ja korttipeliä. Peli on ladattavissa Apple Storesta ja Google Playsta.
  • Katso Muumilaakso-sarjaa Yle Areenassa pohjoissaameksi, inarinsaameksi tai koltansaameksi.

Saamen kielten etäopetus vahvistaa saamelaisoppilaiden kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeella on voitu parantaa saamelaisoppilaiden mahdollisuuksia opiskella saamen kieliä, vahvistaa saamelaisuuttaan ja siten saamen kielten ja kulttuurin säilymistä ja elpymistä maassamme, todetaan tuoreessa arviointiraportissa.

Pöydällä avonainen oppikirja, jonka päällä kuulokkeet.
Etäopetuksessa tarvittava oppikirja ja sankakuulokkeet. Kuva: Saamelaiskäräjät / Arla Magga

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi keväällä 2022 saamen kielten etäopetushankkeen toimivuutta ja opetuksen vaikuttavuutta. Etäyhteyksin toteutettua opetusta on järjestetty vuodesta 2018 alkaen. Etäopetuspilottia rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja johtaa Utsjoen kunta. Hankkeen koordinaatiosta vastaa Saamelaiskäräjät.

Etäopetushankkeen tavoitteena on ollut saavuttaa saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvia lapsia ja nuoria, joiden perheen tai suvun kieli on jokin kolmesta Suomessa puhutusta saamen kielestä (inarin-, koltan- ja pohjoissaame), tarjota heille saamen kielten opetusta. Arviointi osoitti, että kieltä ei ole ilman kulttuuria, ja suvun tai perheen kielen osaaminen vahvistaa huoltajien käsitysten mukaan yhteisöllisyyttä ja pitää saamen kielen ja kulttuurin hengissä. Hankkeen oppilasmäärä on kolminkertaistunut hankkeen aikana, ja se on lukuvuonna 2022–2023 noin 150 oppilasta noin 90 eri koulusta ja 40 eri kunnasta.

Hyvinä käytänteinä etäopetuspilotissa nousi esiin muun muassa huoltajien aktiivinen osallis­tuminen lastensa saamen kielen opiskeluun. Vuorovaikutus koulun ja huoltajien välillä toimi hyvin ja erityisesti lapsen ohjaajalla on vuorovaikutuksessa tärkeä rooli. Etäopetuspilotin opettajat ovat päteviä, mikä heijastuu myös oppilaiden motivoitumiseen ja haluun oppia saamen kieltä. Oppilaiden mielestä tunneilla on kivaa, sillä siellä on monenlaista tekemistä, ja oppilas saa lisätehtäviä halutessaan. Opettajat puhuvat tunneilla paljon saamea ja lapsilla on myös kotona mahdollisuuksia käyttää kieltä. Eri­laiset mediat ovat luonnollinen osa opetusta.

Opetukseen hakeutuminen helppoa, huoltajien aktiivisuus avainasemassa

Tällä hetkellä yli 70 % saamelaislapsista ja -nuorista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Tieto oppilaan saamelaisuudesta ei aina välity kouluun, ja siksi huoltajan ja oppilaan itsensä on oltava aktiivisia opetukseen hakeutumisessa.Opetuksen järjestäjien ja koulujen mukaan hankkeen vahvuus oli se, että yksikin oppilas riittää opetuksen käynnistämiseen koulussa; ilman etäopetushanketta opetusta ei voitaisi tarjota yksittäiselle oppilaalle.

Vaikka tiedotus ja ohjeistus on hankkeen elinkaaren aikana selkeästi parantunut, on tiedotusta edelleen kehitettävä opetuksen saavutettavuuden lisäämiseksi. Myös kuntien ja koulujen tulee lisätä tiedottamistaan oppilaiden mahdollisuudesta osallistua etäyhteyksin toteutettavaan saamen kielten opetukseen.

Saamen kielen asema opetussuunnitelman perusteissa selkeytettävä

Etäopetuspilotissa annettava opetus on perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävää opetusta, jota tarjotaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuville saamelaisoppilaille. Opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa, ja oppitunnit ovat usein koulupäivän päätteeksi tai heti sen alussa.

Saamen kielten erityisasema elvytettävinä kielinä tulee huomioida painokkaammin opetussuunnitelmien perusteita uudistettaessa. Myös kotiseutualueen ulkopuolella tulisi olla mahdollista tarjota eri oppimääriä saamen kielestä, sillä osalle oppilaista saame on äidinkieli, mutta iso osa oppilaista aloittaa saamen opiskelun alkeista. Opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä tulee huomioida selkeämmin saamelaispedagogiikka, saamelainen kulttuuri ja elämäntapa sekä saamen kielten uhanalainen tilanne sekä asema maamme ainoina alkuperäiskielinä.

Arvioinnin mukaan hankkeen yhtenä haasteena oli oppituntien sijoittelu lukujärjestykseen. Mitä suurempi koulu, sitä vaikeampaa yksittäisen oppilaan tuntien sijoittaminen lukujärjestykseen oli ollut. Kehittämissuosituksena arvioinnissa esitetään saamen kielen saamista osaksi tuntijakoa, mikä tekisi saamen kielten aseman näkyvämmäksi myös koulutuspoliittisesti. Samoin arvioinnissa esitetään, että viimeksi 90-luvulla uudistettua perusopetuslakia tulee tarkistaa saamelaislasten osalta siten, että se vahvistaisi saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamelaisoppilaiden lisäksi myös kotiseutualueen ulkopuolella asuville saamelaisoppilaille oikeuden saamen kieleen ja saamenkieliseen opetukseen.

Lisätietoja:

Marita Härmälä
Johtava arviointiasiantuntija, Karvi
+358 29 533 5560
marita.harmala@karvi.fi

Hanna Helander
Projektipäällikkö, saamen kielten etäopetushanke
+358 40 7012 094
hanna.helander@edu.utsjoki.fi

Linkit:

Härmälä, M., Sarivaara, E. & Laihonen P. 2022. ”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää.” Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022.

Lisätietoja Saamen kielten etäopetushankkeesta:

Saamen kielen etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke on Utsjoen kunnan johtama ja Saamelaiskäräjien koordinoima hanke. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteina on tarjota saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta peruskoulun oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille saamelaisalueen kuntien ulkopuolelle kaksi viikkotuntia ja kehittää saamen kielten etäopetuksen pedagogiikkaa. Etäopetushankkeen opetus on reaaliaikaista (synkronista) opetusta. Tällöin opettaja ja etäopetukseen osallistuvat oppilaat ja opiskelijat osallistuvat samaan aikaan oppitunneille omilla päätelaitteillaan, mutta fyysisesti eri paikoissa.

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6.2. – Saamelaiskäräjien toimintaan pääsee tutustumaan Inarissa

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain helmikuun 6. päivä. Juhlallisuuksia vietetään perinteisesti eri puolilla Saamenmaata ja myös Saamenmaan ulkopuolella. Saamelaiskäräjien monipuoliseen toimintaan pääsee tutustumaan Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa Saamelaiskäräjien avointen ovien päivässä.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso toivottaa kaikki tervetulleiksi tutustumaan Saamelaiskäräjien toimintaan. – Vaikka saamelaisten perustuslaillinen itsehallinto on ollut viime aikoina runsaasti keskusteluissa, ei aina meille saamelaisillekaan ole välttämättä ihan selvää, mitä kaikkea se meille käytännössä tarkoittaa, Juuso sanoo. Onkin erityisen hienoa näin kansallispäivänä päästä esittelemään kaikille sitä tärkeää työtä, jota Saamelaiskäräjillä suurella sydämellä ja asiantuntemuksella tehdään, Juuso jatkaa.

Saamelaiskäräjien avointen ovien päivä alkaa Sajoksen auditoriossa klo 9.45 Saamelaiskäräjien puheenjohtajan kansallispäivän tervehdyksellä. Saamelaiskäräjien musiikkikeskus, lastenkulttuurikeskus Mánnu ja elokuvakeskus Skábma vastaavat päivän ohjelmatarjonnasta. Saamelaiskäräjät tarjoaa vieraille juhlakahvit ja Sajoksen ravintola Čaijusta voi ostaa juhlalounaan. Paikan päällä on myös mahdollisuus osallistua arvontaan, josta voi voittaa kaksi lippua Ijahis idja -festivaalille. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

Ohjelma:

Klo 9.45, Sajos auditorio (45 min)
Kansallispäivän videotervehdys | Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso
Konsertti: Vildá | Musiikkikeskus

Klo 9.45, Sajos, Silba (45 min)
Alle kouluikäisten lastenohjelma | Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu

Klo 10.30–15.00, Sajos aula
Tutustu Saamelaiskäräjien toimintaan! Saamelaiskäräjien yleinen toimisto, koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ja saamen kielen toimisto esittäytyvät. Mukana mm. pinssipaja ja pelinurkkaus.

Klo 10.30 ja 13.00, lähtö Sajoksen aulasta
Oppimateriaalin opastuskierros | Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Klo 11.30 ja 12.30, Sajos aula
Livđe-esityksiä: Anna Morottaja | Musiikkikeskus

Klo 14.00, Sajos auditorio (30 min)
Dokumentti Isoisäni kieli | Elokuvakeskus Skábma

Klo 15.00 Sajos auditorio (15 min)
Sajoksen esittelyvideo

Klo 18.00 Sajos auditorio
Revontulten räppäri dokumenttielokuva | Elokuvakeskus Skábma

Saamelaisten kansallispäivä

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain helmikuun 6. päivänä. Päivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä, mutta lisäksi niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin viranomaiset suosittavat yleistä liputusta.

Saamelaisten kansallispäivä on vielä nuori juhlapäivä. Suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tuolloin Norjan Trondheimissa järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Käsitellyistä aiheista tärkeimpiä olivat liikkumiseen, maiden käyttöön, poronhoitoon ja koulunkäyntiin liittyvät kysymykset.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Pia Ruotsala-Kangasniemi
Hallintopäällikkö
010 839 3106 / 040 726 2688
pia.ruotsala@samediggi.fi

Johanna Alatorvinen
Viestintäsihteeri
puh. 010 839 3140 / 040 663 4493
johanna.alatorvinen@samediggi.fi

Linkit:

Tervehdyksiä saamen kielillä

https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

  • Saamelaiskäräjien Flickr-tililtä löydät kuvia mm. Saamelaiskäräjien toiminnasta, jäsenistä ja tapahtumista. Kuvia voi käyttää tiedonvälitystä palveleviin tarkoituksiin hyviä tapoja noudattaen. Merkitsethän kuvan lähteen ja kuvaajan nimen.

Lisätietoja Saamelaiskäräjistä:

Saamelaiskäräjät on saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin Suomessa. Omalla lailla (L974/1995) perustettu Saamelaiskäräjät turvaa toiminnallaan saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilymisen ja kehittämisen. Saamelaiskäräjät suunnittelee ja toteuttaa saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa sekä valvoo ja edistää saamelaisten oikeuksia ja elinoloja.

KUTSU MII OVTTAS -VERKOSTON TAPAAMISEEN 14.2.2023 KLO 12-14.00

Saamelaiskäräjien Mii ovttas – Mij oovtast – Mij õõutâst – Me yhdessä -viranomaisverkosto kokoontuu seuraavan kerran 14.2.2023 klo 12-14 etäyhteyksin. Verkosto on tarkoitettu eri viranomaisille, jotka työskentelevät saamenkielisten palveluiden parissa. Verkoston tarkoituksena on tarjota vertaistukea ja apua saamenkielisten palveluiden kehittämisessä. Verkosto on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.

Verkostotapaamisen ohjelma ja tekniset osallistumisohjeet ilmoitetaan myöhemmin tällä sivulla.

Jos olet aiemmin osallistunut verkoston toimintaan, mutta et ole saanut kutsua tapaamiseen, voit ilmoittautua ilmoittautumislinkin kautta. Mikäli et ole aiemmin osallistunut verkoston toimintaan, olet tervetullut mukaan ja voit ilmoittautua alla olevan ilmoittautumislinkin kautta.

 

Pyydämme ilmoittautumaan tapaamiseen tämän linkin kautta.

Samasta linkistä voit myös ilmoittaa haluavasi saada tietoa verkoston tapahtumista jatkossa, vaikka et halua osallistua vielä helmikuun tapaamiseen.

 

Tervetuloa jatkamaan saamenkielisten viranomaispalveluiden kehittämistä!

 

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio
kieliturvasihteeri, Saamelaiskäräjät
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Marko Marjomaa
kieliasiainsihteeri, Saamelaiskäräjät
marko.marjomaa@samediggi.fi

Uusi koltansaamenkielinen oppikirja on ilmestynyt

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto on julkaissut uuden koltansaamenkielisen 3. luokan oppikirjan.

VIRKKÂDVÄÄʹRR 3 on koltansaamen oppikirja perusopetuksen kolmannen luokan äidinkielen lukijoiden opetukseen.

Oppikirja on koltansaamen kieleen käännetty inarinsaamen kielen Virkkuuvääri 3 -kirjasta.

Kirjan tekijät ovat Petter Morottaja ja Miina Seurujärvi, kuvituksen ja taiton on tehnyt Mika Kolehmainen. Koltansaamen kielelle oppikirjan on kääntänyt Raija Lehtola.

Kirjoja voi tilata Saamelaiskäräjien verkkokaupasta: VIRKKÂDVÄÄʹRR 3 Jieʹnnǩiõll da ǩeerjlažvuõtt 3.kl

Lisätietoja:

Raija Lehtola
Oppimateriaalisuunnittelija
010 839 3194
raija.lehtola@samediggi.fi  

Petra Kuuva
Oppimateriaalisihteeri
010 839 3119
petra.kuuva@samediggi.fi

Uusi inarinsaamenkielinen oppikirja on julkaistu

Kuva: Heli Aikio

Virkkuuvääri 5 -kirja on julkaistu. Kirja on tarkoitettu 5.lk äidinkielen- ja kirjallisuuden opetukseen. Kirjassa on uusi Petter Morottajan kirjoittama jatkotarina, jossa nyt viidesluokkalaiset Täiđee, Kuávsui ja Čiiŋâs ratkaisevat uuden mysteerin samalla kun yrittävät voittaa aarrekisan. Kirjan pohjana on Otavan Uusi Kipinä 5 -kirja, jonka on inarinsaameksi kääntänyt ja sovittanut Emilia Nieminen.

Samalla julkaistiin myös koltansaamenkielinen Virkkâdvääʹrr 3.

Kirja on saatavilla Saamelaiskäräjien oppimateriaalin nettikaupasta: Virkkuuvääri 5 eenikielâ já kirjálâšvuotâ

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso: ”Saamelaiskäräjälain uudistamisessa on kyse perustuslaillisesta oikeudestamme itsehallintoon.”

Perustuslakivaliokunta järjesti 25. tammikuuta eduskunnassa julkisen kuulemisen, jossa aiheena oli hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta. Saamelaiskäräjiä tilaisuudessa edustivat puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio, lakitoimikunnan ja Saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärvi, lakimiessihteeri Kalle Varis ja ympäristö- ja elinkeinolakimiessihteeri Sarita Kämäräinen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso korosti puheenvuorossaan saamelaiskäräjälain uudistamisen tärkeyttä. – Saamelaiskäräjälain uudistamisessa on kyse itsemääräämisoikeudestamme, koko kansamme hyvinvoinnista ja sen elinvoimaisesta tulevaisuudesta. Alkuperäiskansalle oma itsehallinto on erittäin arvokas, se on kulttuurimme suurin turvaaja. Samalla sitä täytyy myös voida kehittää eteenpäin, sen täytyy voida uudistua aina tarvittaessa, painotti Juuso.

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio kertoi puheenvuorossaan myös itse kuuluvansa kielensä menettäneisiin inarinsaamelaisiin. Hän toi esille sen, kuinka lakiesitys parantaisi kielensä menettäneiden asemaa ja mahdollisuuksia hakeutua vaaliluetteloon. – Tällä hetkellä kielikriteeri eli ensimmäisenä opitun kielen vaatimus yltää kolmanteen sukupolveen, eli minun isovanhempaani. Uuden lain mukaan riittäisi, että isoisovanhempani on puhunut saamea ensimmäisenä kielenään. Nähdäkseni tämä yksiselitteisesti parantaa myös niiden inarinsaamelaisten asemaa, joiden perheissä kieli on menetetty.

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan ja Saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärvi muistutti, että lakiesitys sisältää merkittäviä parannusehdotuksia äänestämisen helpottamiseksi. – Kaikki saamelaiskäräjälakiesityksen sisältämät konkreettiset kehitysehdotukset äänestämisen helpottamiseksi vahvistaisivat saamelaista demokratiaa. Uudistukset parantaisivat huomattavasti saamelaisten yhdenvertaisuutta – asui äänestäjä sitten taajamassa tai pikkukylässä kaukana postipalveluista. Uudistukset voisivat myös nostaa äänestysaktiivisuutta, totesi Näkkäläjärvi.

Tilaisuuden verkkotallenne on katsottavissa eduskunnan sivuilla​. Perustuslakivaliokunta järjestää aiheesta vielä kolme kuulemista valiokunnan kokousten yhteydessä. Nämä kuulemiset eivät ole julkisia tilaisuuksia.

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Pirita Näkkäläjärvi
Saamelaiskäräjien jäsen
0403577006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Linkit:

Saamelaiskäräjälain uudistus Saamelaiskäräjien sivuilla

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä (HE 274/2022) eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

Saamelaisnuorten taidetapahtuma Inarissa 26.-27.4.2023

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Inarissa, Sajoksessa 26.-27.4.2023. Teemana on tänä vuonna esittävät taiteet ja erityisteemana saamelainen käsityö.

Saamelaiskäräjät järjestää saamelaisnuorten taidetapahtuman Inarissa, saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 26.-27.4.2023.  Valtakunnallinen Nuori Kulttuuri-tapahtuma on uudistunut ja se järjestetään tänä vuonna monitaidefestivaalina Kuopiossa 25.-27.5.2023. Valtakunnallista tapahtumaa mukaillen saamelaisnuorten taidetapahtuman teema on tänä vuonna esittävät taiteet, jollaista voi olla esimerkiksi musiikki, teatteri, tanssi, stand up ja lavarunous. Toisena teemana saamelaisnuorten taidetapahtumassa on tänä vuonna saamelainen käsityö (duodji, tyeji, ǩiõtt-tuejj) – saamelaisnuorten tekemät työt tulevat olemaan esillä taidetapahtuman aikana.

Nousseiden järjestelykustannusten ja Sajoksen rajallisen tilakapasiteetin vuoksi saamelaisnuorten taidetapahtuman ikärajaa on tänä vuonna nostettu niin, että taidetapahtumaan voivat osallistua 9-20-vuotiaat nuoret. Sarjat ovat: 9-12–vuotiaat, 13-16–vuotiaat sekä 16-20–vuotiaat.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman lisäksi saamelaiskäräjät kannustaa 13-29-vuotiaita saamelaisnuoria hakemaan maaliskuussa avautuvalle virtuaaliselle Nuori Kulttuuri Digistagelle, jonne tulleista esityksistä osa valitaan Kuopion festivaaliin. Digistagen säännöt on luettavissa Nuori Kulttuurin kotisivuilta.

Kuva: Taidetapahtuma 2019. Ville-Riiko Fofonoff / Saamelaiskäräjät

Lisätietoja: 

Heli Aikio
vs. oppimateriaalisuunnittelija
heli.aikio[at]samediggi.fi
+358 (0)10 839 3107

Gollegiella-kielipalkinto Ole Henrik Maggalle

Ole Henrik Magga

Emeritusprofessori Ole Henrik Magga.   Kuva: Ninni Andersson/Regeringskansliet

Pohjoismainen saamen kielipalkinto Gollegiella on myönnetty vuonna 2022 emeritusprofessori Ole Henrik Maggalle. Hän on koko elämänsä ajan tehnyt merkittävää työtä saamen kielten edistämiseksi, kehittämiseksi ja säilyttämiseksi. Hän on elämäntyöllään osoittanut saamelaisille ja ulkomaailmalle, että saame on tärkeä ja elävä kieli.

Ruotsi toimi isäntämaana tänä vuonna, kun joka toinen vuosi jaettava Gollegiella-kielipalkinto jaettiin kymmenennen kerran. Palkintojenjakotilaisuus järjestettiin Tukholmassa 18.1.2023 pidetyssä ministerien ja Saamelaiskäräjien puheenjohtajien kokouksen yhteydessä.

– Saamen kielten säilyttäminen ja kehittäminen on erittäin tärkeää. Ole Henrik Magga on ollut pitkään suurena esikuvana saamen kielen käytössä, ja siksi olen ylpeä voidessani luovuttaa Gollegiella-kielipalkinnon tänään Ole Henrikille, toteaa kulttuuriministeri Parisa Liljestrand.

– Olen erittäin iloinen voidessani onnitella Ole Henrik Maggaa Gollegiella-palkinnosta 2022. Hänen koko elämäntyönsä osoittaa, että hän ansaitsee sekä tunnustuksen että palkinnon, sanoo Saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Håkan Jonsson.

Ole Henrik Magga on syntynyt vuonna 1947 Kautokeinossa Pohjois-Norjassa. Ole Henrik Magga on vuosikymmeniä työskennellyt kielten kehittämiseksi, muun muassa eri akateemisten opintojen, tutkimuksen ja oppimateriaalien kehittämisen sekä opetuksen kautta. Magga on kehittänyt nykyisen pohjoissaamen kirjoitusjärjestelmän, kirjoittanut eteläsaamen kieliopin yhdessä Lajla Mattsson Maggan kanssa ja osallistunut sekä uumajan- että piitimensaamen kirjoitusjärjestelmien kehittämiseen.

Magga on myös osallistunut alkuperäiskansojen instituutioiden perustamiseen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla mm. toimimalla YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin ensimmäisenä puheenjohtajana ja oli perustamassa Norjan Saamelaiskäräjiä, ja jonka ensimmäisenä puheenjohtajana Ole Henrik Magga toimi.

Lisätietoja

Lehdistötiedote Gollegiella (ruotsiksi)

Loppusyksy ja jäätyvä järvi. Taivaalla vaaleanpunaisen sävyjä.

Mitä minun pitää tietää varautumisesta? – Turvallisuustyöpaja Saamelaisten kotiseutualueella -alueen asukkaille

Tilaisuudessa käsitellään sekä yksilön että yhteisön varautumista. Tarkoituksena on selvittää, mitä erityispiirteitä ja huomioitavaa liittyy varautumiseen Lapin alueella yleisesti ja saamelaisalueella erityisesti. Tapaamisessa ammattilaiset kertovat varautumisesta ja käydään siitä myös yhteistä keskustelua.

MIKSI tilaisuus järjestetään?

Onko Pohjois- Suomen kokemukset unohdettu varautumis- ja turvallisuusasioissa? Keräämme tietoa eri alueiden kokemuksista. Koronapandemia toi vakavat häiriötilanteet ja jopa poikkeusolot Suomeen. Koronakriisin lisäksi Ukrainan sota on tuonut esiin uudenlaisen varautumisen tarpeen.

MIKSI kannattaa osallistua?

Ajatuksemme on, että Lapin alueella on erilaisia tarpeita varautumisessa kuin etelämpänä Suomessa. Tarvitsemme hankkeelle tietoa teiltä alueen asukkailta ja muilta toimijoilta. Tule mukaan – tietämystäsi kaivataan!

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/S/9296FF7A759A6E65

Ilmoittaudu ma 23.1.2023 mennessä (mahdolliset tulkkaukset ja osallistuminen paikan päällä), jotta saat linkin tapahtumaan.

Pääset mukaan myös ilman ilmoittautumista ja voit seurata lähetystä linkistä https://us06web.zoom.us/j/87252373292 

Ohjelma:

Turvallisuustyöpaja Inarin saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa ma 30.1.2023 klo 16.30–18.30
16.30 Tervetuloa
Miten minä yksilönä voin varautua?

16.35 Mitä yleisiä ja erityisiä tarpeita varautumiseen on Lapin hyvinvointialueella?
Krista Lyyra, STM

16.55 Paneeli: Saamelaisalueen vahvuudet ja keinot varautumisessa
Keskustelussa mukana asukasedustus Aslak Uula Länsman, Essi Kulju SPEK (72 tuntia -kansalaisten omatoiminen varautuminen- asiantuntija), Eveliina Impiö (valmiussuunnittelija Lapin hyvinvointialue) sekä vetäjänä Elina Lindström (Tulevaisuutta luomassa -hanke Kuntaliitto)

17.25 Tulevaisuutta luomassa- hankkeen tuotoksia

  • yksilöllinen varautumissuunnitelma
  • sähkökatko-ohjeet

Pieni tauko

17.35 Miten viranomaiset huomioivat saamen kielet erilaisissa häiriötilanteissa?
Anne Kirste Aikio, saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri ja Tuuli Miettunen, vt. kehittämispäällikkö Lapin hyvinvointialue

17.55 Työpajat /yhteistä keskustelua varautumisesta
Mitkä asiat pitäisi vielä huomioida varautumisessa pohjoisen alueelta yleisessä varautumisessa?

18.15 Tärkeimmät nostot yhteisesti

Turvallisuustyöpaja kuuluu THL:n, Kuntaliiton ja Kehitysvammaliiton yhteiseen ESR Tulevaisuutta luomassa -hankkeeseen. Työpajassa ovat yhteistyökumppaneina myös Saamelaiskäräjät ja Lapin hyvinvointialue.

https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vammaisten-ja-ulkomaalaistaustaisten-ihmisten-selviaminen-poikkeus-ja-kriisitilanteissa-tulevaisuutta-luomassa-covid-19-kokemusten-pohjalta

Lisätietoja:

Elina Lindström
hanketyöntekijä
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
+358 9 771 2150, +358 46 921 5125
Elina.Lindstrom(at)hyvil.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
Saamelaiskäräjät
+358 40 182 9998
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Tuuli Miettunen
vt. saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämispäällikkö
Lapin hyvinvointialue
+358 40 484 2676
tuuli.miettunen(at)lapha.fi