Suomen arktisen politiikan strategia julkaistu – saamelaisten osallistuminen arktiseen yhteistyöhön on tärkeää

Arktisen politiikan strategia on valmisteltu pääministeri Sannan Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti arktisen yhteistyön vahvistamiseksi. Strategian mukaan kaikessa taloudellisessa toiminnassa arktisella alueella huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja kantokyky, ilmaston ja ympäristönsuojelu, kestävän kehityksen periaatteet, alueen väestön hyvinvointi, osallisuus sekä alkuperäiskansojen oikeudet.

Strategia linjaa Suomen arktisen politiikan keskeiset tavoitteet arktisella alueella vuoteen 2030 asti ja kokoaa yhteen tärkeimmät painopistealueet tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian mukaan Suomi haluaa edelleen parantaa alkuperäiskansojen osallistumismahdollisuuksia arktisessa yhteistyössä ja saamelaisten osallistuminen Suomen arktiseen yhteistyöhön ja arktiseen politiikkaan on tärkeä osa kokonaisuutta.

Strategiassa priorisoidaan seuraavia painopistealueita:

  1. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen
  2. Asukkaat, alueen hyvinvoinnin edistäminen ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet
  3. Arktinen osaaminen, elinkeinot ja huippuluokan tutkimus
  4. Infrastruktuuri ja logistiikka

– Haluan kiittää strategian valmistelussa rakentavasta dialogista ja yhteistyöstä.  Saamelaiskäräjät on neuvotteluissa painottanut mm. alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien vahvistamista sekä vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatteen (free, prior and informed consent, FPIC) tärkeyttä. Näen, että tiiviillä yhteistyöllä tavoitteet ovat saavutettavissa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Strategiassa on useita saamelaisten kannalta tärkeitä kirjauksia ja niistä yhtenä voi nostaa esille saamelaisten ilmastoneuvoston. Alkuperäiskansat kokevat ensimmäisenä ilmastonmuutoksen ja sen vaikutukset, ja onkin tärkeää, että saamelaisten perinteinen tieto otetaan osaksi arktisen alueen kehittämisen ja ilmastonmuutostyön tietopohjaa, jatkaa Juuso.

Saamelaisia koskevia kirjauksia löytyy eri painopistealueilta. Konkreettisina toimina tavoitteiden saavuttamiseksi perustetaan saamelaisten ilmastoneuvosto, joka edistää saamelaisten perinteisen tiedon huomioonottamista ilmastopolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa. Arktista ruokaturvaa edistetään turvaamalla paikallisten elinkeinojen jatkuminen, erityisesti poronhoidon ja muiden perinteisten elinkeinojen osalta.

Ehdotusta saamelaisten ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelman laatimisesta selvitetään ja kehitetään luonnonvarojen ja suojelualueiden käytön yhteistyömekanismeja yhdessä saamelaisten kanssa.

Lisäksi työtä rajaesteiden poistamiseksi ja rajayhteistyön vahvistamiseksi jatketaan, saamelaisten totuus- ja sovintoprosessia jatketaan tarjoamalla komissiolle hyvät toimintaedellytykset, saamenkielistä ja saamen kielten opetusta sekä kielipesätoimintaa vahvistetaan ja alkuperäiskansojen kansainvälisiä kumppanuuksia vahvistetaan perinteisten kulttuuri-ilmausten ja perinnetiedon suojelemiseksi.

Puheenjohtaja Juuso on erittäin tyytyväinen, että Suomen arktisen politiikan strategia julkaistaan nyt myös kaikilla kolmella saamen kielellä.

Strategian tavoitteiden toteutuminen edellyttää jatkuvaa seurantaa. Arktisten vastuuvirkamiesten työryhmä tuottaa tiiviin analyysin vuosittain strategian tavoitteista ja jokaisen painopistealueen toimenpiteiden toteutumisesta.

Tutustu Suomen arktisen politiikan strategiaan:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163245

Valtioneuvoston kanslian tiedote: Suomi uudisti Arktisen politiikan strategiansa

Kuva: Ville Fofonoff

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Inka Saara Arttijeff
Kansainvälisten asioiden sihteeri
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi oppimateriaalisuunnittelijan viran

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi oppimateriaalisuunnittelijan viran. Saamelaiskäräjillä työskentelee useita oppimateriaalisuunnittelijoita, joiden tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 41 §:ssä. Oppimateriaalisuunnittelijoiden tehtävänä on mm. huolehtia oppimateriaalisihteerin kanssa yhteistyössä oppimateriaaliprojektien toteuttamisesta, vastata inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisten oppimateriaalien toimitustyöstä (tekijänoikeus-, kuvitus- ja muiden sopimusten valmistelu, korjaustarkistukset, painatukseen liittyvät asiat kuten tarjoukset ja materiaalin lähettäminen painoon sekä taitto- ja käännöstyöt), huolehtia oppimateriaaleja koskevasta tiedottamisesta, Saamelaiskäräjien oppimateriaalinäyttelystä ja -arkistosta. Haettavana olevassa oppimateriaalisuunnittelijan tehtävässä edellytetään erityisesti saamen kielen, oppimateriaalien graafisen suunnittelun sekä digitaalisten materiaalien suunnittelun ja teknisen toteutuksen osaamista.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää soveltuvaa tutkintoa, koulutusasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemusta sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2597,07 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä 24 % saamelaisalueen lisä. Virka täytetään 1.9.2021 alkaen ja viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 20.7.2021 mennessä osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?002b0256

Lisätietoja antavat koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari 010 839 3112 ja oppimateriaalisihteeri Petra Kuuva 010 839 3119. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 21.6.2021 Saamelaiskäräjät

Kädet kannettavan tietokoneen näppäimistöllä.

Saamelaiskäräjät järjestää infotilaisuuden auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta 29.6.2021

Saamelaiskäräjät järjestää infotilaisuuden auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta 29.6.2021 klo 14.00-14.45 etäyhteyksin. Tilaisuudessa käydään läpi mikä tutkinto on ja miten siihen voi valmistautua. Tutkintoon ilmoittautuminen on elokuussa 2021. Infotilaisuudessa tutkinnosta ja työllistymismahdollisuuksista kertoo kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio. Infotilaisuus on suunnattu kaikille tutkinnosta kiinnostuneille.

Opetushallituksen hallinnoima auktorisoidun kääntäjän tutkinto järjestetään seuraavan kerran marraskuussa 2021. Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon voi suorittaa kaikilla Suomessa puhutuilla saamen kielillä ja se on virallinen todistus kääntäjän ammattitaidosta. Tutkinnon sisällöstä voi lukea tarkemmin opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat. Auktorisoidun kääntäjän tutkinto on myös kelpoisuusvaatimuksena Saamelaiskäräjien kääntäjien virkaan Saamelaiskäräjistä annetun asetuksen mukaisesti.

Saamelaiskäräjät järjestää myöhemmin syksyllä erillisen valmistautumistilaisuuden tutkintoon.   

Kaikille avoin infotilaisuus järjestetään etäyhteyksin Microsoft Teamsin kautta osoitteessa: https://urly.fi/25YW

Lisätietoja antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio:

anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Mob. +358 40 707 5626
Tel. 010 839 3124

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi lakimiessihteerin viran

Lakimiessihteerin päätehtävänä on toimia saamelaisten oikeuksia koskevien asioiden valmistelijana ja esittelijänä Saamelaiskäräjien hallinnossa. Virka on tarkoitus täyttää 1.10.2021 alkaen. Tehtävät määräytyvät Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 25 §:n mukaan.

Saamelaiskäräjillä tulee olemaan 1.1.2022 lukien kaksi lakimiessihteerin virkaa, minkä johdosta tehtävien uudelleen järjestely on meneillään ja nyt haettavana olevaan virkaan voi jatkossa kuulua myös esimiestehtäviä. Saamelaiskäräjäasetuksen (1727/95) mukaisena kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) ja saamelaisia koskevien oikeudellisten asioiden tuntemus sekä saamen kielen taito. Viran menestyksellistä hoitamista edesauttaa lisäksi hyvä saamelaiskulttuurin ja hallinnollisten tehtävien tuntemus, hyvä ruotsin/norjan kielen ja englannin kielen taito, hyvä paineensietokyky sekä henkilökohtainen soveltuvuus esimiestehtäviin. Virantäytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III/I mukaan (peruspalkka 3194,73 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä.

Hakemukset todistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 19.7.2021 mennessä osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4c85841c

Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. +358407262688. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

18.6.2021 Saamelaiskäräjät

Ilmakuva, jossa näkyy vesistöä ja metsää kesällä.

Puheenjohtaja Juuso: Utsjoen porotilojen yhteismetsän päätös suojella vanhaa ikimetsää osoittaa, että hakkuille on vaihtoehtoja

Utsjoen porotilojen yhteismetsä suojelee 700 hehtaaria vanhaa ikimetsää Muddusjärven paliskunnan alueella. Ympäristöministeriö myönsi vuosi sitten 20 miljoonan euron lisämäärärahan Pohjois-Suomen metsien vapaaehtoiseen suojeluun.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on tyytyväinen Utsjoen porotilojen yhteismetsän päätökseen suojella vanhaa ikimetsää, ja onnittelee osapuolia neuvotteluiden tuloksesta. – Pidän tätä hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka yhteismetsillä on mahdollisuus etsiä metsien hakkuille vaihtoehtoisia tulonlähteitä. Kyseinen päätös toimii myös hyvänä esimerkkinä metsien suojelulle laajemmin ja muille yhteismetsille, sanoo Juuso.

Suomen hallitus myönsi vuosi sitten 20 miljoonan euron lisämäärärahan Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluun. Lisämääräraha on käytössä vuoden 2022 loppuun saakka Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten alueella. Määrärahan tarkoituksena on parantaa luonnonsuojelualueiden kytkeytyvyyttä, eheyttä ja kestävyyttä muuttuvissa olosuhteissa.

II varapuheenjohtaja Leo Aikio toivoo, että tämä suojeluhanke on vasta alkua ja Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluun löytyy rahoitusta myös tulevaisuudessa. – On hienoa, että paliskunta ja yhteismetsä pääsivät sopimukseen, joka hyödyttää molempia osapuolia. Yksityisille metsänomistajille osoitetut korvaukset suojelusta kannustavat huomioimaan metsien merkitystä saamelaiskulttuurin käytössä sekä luonnon monimuotoisuuden turvaajana, sanoo Aikio.

– Tällaiset päätökset auttavat Suomea pysymään kiinni ilmastotavoitteissaan. Vastaavien rahoitusmekanismien turvaaminen voi tulevaisuudessa maksaa itsensä monikertaisesti takaisin, jatkaa Aikio.

Utsjoen porotilojen yhteismetsän suojelukohde sijaitsee Muddusjärven paliskunnan talvilaidunalueella. Muddusjärven paliskunta ja Utsjoen porotilojen yhteismetsä ovat olleet yhteydessä Saamelaiskäräjiin ja pyytäneet Saamelaiskäräjiä tukemaan asiassa ja vaikuttamaan sen edistymiseen. Saamelaiskäräjät on aktiivisesti edistänyt asiaa ympäristöministeriön kautta ja ilmaissut tukensa suojelutavoitteelle.

– Olen erittäin tyytyväinen yhteistyöhön ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkosen kanssa. Lisämääräraha on mahdollistanut saamelaisalueella samankaltaisen yksityismetsien suojelun, mitä METSO-ohjelma Etelä-Suomen yksityismetsissä on tehnyt jo pitkään. Haluamme kiittää ministeriä ja ministeriötä siitä, että keskusteluissa on suhtauduttu ratkaisuhaluisesti asiaan, päättää Juuso.

Kuva: Ville Fofonoff

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ravintola Čaiju.

Kokki Sajokseen

Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Sajos on monikulttuurisuuden kohtaamispaikka – tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka.

Etsimme Sajoksen kahvila-ravintola Čaijuun yrittäjähenkistä, oma-aloitteista, positiivista, joustavaa sekä hyvät vuorovaikutustaidot ja stressinsietokyvyn omaavaa ammattitaitoista kokkia määräaikaiseen työsuhteeseen 31.12.2021. asti. Työsuhde alkaa mahdollisimman pian, sopimuksen mukaan.

Monipuolisiin työtehtäviin sisältyy lounaan ja vitriinituotteiden valmistus, kokoustarjoilut, asiakaspalvelu, tukkutilauksien hoito, astioiden, laitteiden ja keittiötilojen puhtaanapito sekä muut ravintolan yleiset työtehtävät.

Hakijoilta toivomme tehtävään soveltuvaa koulutustaustaa, riittävää työkokemusta vastaavista tehtävistä sekä hygienia- ja alkoholipassia. Työssä tarvitaan päivittäin suomea, englantia ja saamea. Työaika on pääosin arkisin 9-17. 

Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja etuna saamen kielen taito (asetus 1727/95). Saamelaiskulttuurin tuntemus auttaa tehtävän menestyksellisessä hoitamisessa.

Tarjoamme sinulle itsenäisen ja monipuolisen työtehtävän sekä mukavan tiimin tueksesi. Ravintolatyöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/II mukaisesti (1879,22/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. 

Lisätietoa työstä antaa markkinointipäällikkö Katariina Guttorm 14.6. klo 10-11 ja 18.6. klo 12-13 puhelinnumerossa 050 3641378.

Hakemukset toimitettava liitteineen osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?2ecdb9da viimeistään 18.6.2021 mennessä. Paikka täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä.

Lisätietoja Sajoksesta ja Saamelaiskäräjistä nettisivuilta www.sajos.fi ja www.samediggi.fi

Verkkolähetys saamelaiskäräjälain muutoksesta on katsottavissa

Katso tallenne verkkolähetyksestä. Lähetyksessä Saamelaiskäräjien esityksestä nimetyt saamelaiskärjälälakitoimikunnan jäsenet Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sekä varajäsen Anni Koivisto vastaavat kysymyksiin saamelaiskäräjälain muutoksesta. Tallenne on katsottavissa myös suomeksi.

Suomenkielinen tallenne: https://youtu.be/nW6gEHHdX1Q

Lue lisää saamelaiskäräjälain muutoksesta: 
https://www.samediggi.fi/saamelaiskarajalain-muutos/

Lohenkalastusrajoitukset olisi tullut neuvotella kokonaisuudessaan oikeudenmukaisiksi

Suomi ja Norja sopivat huhtikuussa Tenon lohen kalastuskiellosta kalastuskaudella 2021. Norjan suurkäräjät on 25.5.2021 päättänyt, että kalastuskauden 2021 koukkuverkon kielto perutaan Finnmarkin rannikolla. Saamelaiskäräjät ei pidä päätöstä oikeudenmukaisena tilanteessa, jossa Tenon alueen saamelaisilta on kielletty jopa lohen kotitarvekalastus.

– Olemme olleet yhteydessä maa- ja metsätalousministeriöön ja pyytäneet selvitystä Norjan päätöksestä. Suomen olisi tullut huolehtia Norjan kanssa käydyissä neuvotteluissa siitä, että kalastusrajoitukset niin Tenolla kuin merialueilla ovat kokonaisuudessaan oikeudenmukaisia. Norjan päätös vaikuttaa merkittävällä tavalla saamelaisten kokemukseen oikeudenmukaisuudesta, kun Tenon alueen ihmisiltä evättiin lohenkalastuksen täyskiellon myötä mahdollisuus kotitarvekalastukseenkin, ja nyt rajoitustoimia kuitenkin puretaan merialueella, sanoo I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

– Norjan päätöksellä on negatiivisia vaikutuksia sekä Tenon että Näätämöjoen loheen. Lohenkalastuspaine Näätämöjoen suulla lisääntyy päätöksen myötä huomattavasti ja se on uhka Näätämöjoen lohikannalle. Norjan päätös on valtava pettymys, jatkaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Suomen ja Norjan välisissä neuvotteluissa sovittiin huhtikuussa, että rajoitusalueeseen kuuluvat Tenojoen pääuoman, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Kielto koskee sekä lohen vapakalastusta että lohen pyyntiä seisovilla pyydyksillä. Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa on perusteltu sillä, että rauhoitus koskee koko aluetta, missä lohta saadaan nykyisin saaliiksi.

Saamelaiskäräjät on aikaisemmin tiedottanut, että ei kannata Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa. Saamelaiskäräjät piti tärkeänä, että lohen kalastusta rajoitetaan alkavana kalastuskautena. Rajoitukset olisi tullut kuitenkin kohdistaa kalastukseen, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa.

Rajoitusten taustalla on Tenon lohikantojen heikentynyt tila. Tenon seuranta- ja tutkimusryhmän julkaisi alkuvuodesta raportin Tenon lohikantojen tilasta vuonna 2020.

Kuva: Anja Vest

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Mánnu tarjoaa musiikkihetken jälleen verkossa!

Tervetuloa Saamelaisen lasten kulttuurikeskuksen MUSIHKKABODDU #2 -tapahtumaan verkkoon 7.6.2021.

MUSIHKKABODDU julkaistaan verkossa, kun loma on alkanut koululaisilla. Me juhlimme lomaa, kesää ja vapautta.

Tämän kevään tuokiossa ovat mukana livđe-taituri Ánná Morottaja, Talent-kilpailuun osallistunut Mihku Laiti, kolttasaamelainen muusikko Anna Lumikivi ja uusi joikaaja Laura Tapiola. Mukana myös Vuotson tyttökaksikko koirien kanssa.

Voit katsoa musiikkituokion: www.samediggi.fi ja Facebook.

SAAMELAINEN LASTEN KULTTUURIKESKUS MÁNNU

Sámediggi

Saamelaiskäräjät kiitti stipendein saamen kielten opinnoissa menestyneitä oppilaita

Saamelaiskäräjät jakoi koulujen kevätlukukauden päättyessä stipendejä saamen kielten opinnoissa hyvin menestyneille oppilaille. Stipendin sai yhteensä 15 perusopetuksen päättänyttä oppilasta ja viisi uutta ylioppilasta.

Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret:

Ylioppilaat:

Ivalon lukio: Juuso Valle (pohjoissaame), Johanna Huhtamella (pohjoissaame), Taina Hakovirta (inarinsaame),

Sodankylän lukio: Minja Ylilokka (pohjoissaame)

Utsjoen saamelaislukio: Hánsa Ravna-Pieski (pohjoissaame)

Perusopetuksen suorittaneet oppilaat:

Hetan koulu: Per-Jona Labba (pohjoissaame), Máret-Elle Valkeapää (pohjoissaame), Juulia Mannela (pohjoissaame), Jutta Keskitalo (pohjoissaame)

Inarin koulu: Diana Kangasniemi (pohjoissaame), Ruut Tervaniemi (inarinsaame)

Ivalon yläkoulu: Sunna Vihervirta (pohjoissaame), Iida Tervahauta (pohjoissaame)

Utsjokisuun koulu: Elenna Pieski (pohjoissaame), Iŋgá-Elisa Ravna-Pieski (pohjoissaame)

Karigasniemen koulu: Vilma Halonen (pohjoissaame)

Vuotson koulu: Anttu Sieppi (pohjoissaame)

Tähtikunnan koulu, Sodankylä: Enni Siivola (pohjoissaame)

Kastellin koulu, Oulu: Hilda Huusko (pohjoissaame)

Länsituulen koulu, Oulu: Elle Haataja (pohjoissaame)

Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille!