Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Sajos on monikulttuurisuuden kohtaamispaikka – tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka.
Etsimme Sajoksen Ravintola Čaijuun töihin oma-aloitteista, osaavaa ja hyvät vuorovaikutustaidot omaavaa ravintolatyöntekijää toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Työ alkaisi 1.9.2023 tai sopimuksen mukaan. Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa hyvä saamelaiskulttuurin tuntemus, riittävä työkokemus vastaavista tehtävistä sekä hyvä paineensietokyky.
Monipuolisiin työtehtäviin sisältyy asiakaspalvelu, kokin avustaminen lounaan ja vitriinituotteiden valmistuksessa, kokoustarjoilut, astioiden, laitteiden ja keittiötilojen puhtaanapito sekä muut ravintolan yleiset työtehtävät.
Toivomme hakijalta hygienia- ja alkoholipassia. Työssä tarvitaan päivittäin saamea, suomea ja englantia. Työaika on ravintola Čaijun aukioloaikojen puitteissa pääsääntöisesti arkipäivisin välillä 8–17, mutta toisinaan työ on esimerkiksi tapahtumien yhteydessä iltaisin ja viikonloppuisin.
Ravintolatyöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/III mukaisesti (peruspalkka 2027,13 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
Lisätietoa työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040-7262688 sekä Ravintola Čaijun päivittäisestä johtamisesta vastaava kokki Sari Mikkola, puh. 040 588 4062.
Lisätietoja Sajoksesta ja Saamelaiskäräjistä nettisivuilta www.sajos.fi ja www.samediggi.fi
Inarissa 26.5.2023
Saamelaiskäräjät
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2021/06/IMG_2399.jpg9371500Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2023-05-26 09:36:142023-05-26 09:46:24Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi ravintolatyöntekijän toistaiseksi voimassa olevan tehtävän
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso vieraili tiistaina 23.5.2023 hallitusneuvotteluissa Helsingissä ja tapasi hallituksen muodostajana toimivan puheenjohtaja Petteri Orpon (kok.). Saamelaiskäräjät oli kutsuttu asiantuntijavieraaksi oikeuspolitiikka ja tasa-arvo -jaostoon, mutta hallitusneuvottelijoiden keskeyttäessä suurimman osan neuvottelupöytien toiminnasta myös vierailu peruuntui.
Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja hallituksen muodostaja Petteri Orpo. Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia.
Orpon johtamissa hallitusneuvotteluissa on toukokuun ajan neuvoteltu tulevasta hallitusohjelmasta kokoomuksen, perussuomalaisten, ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraattien kesken.
-Oli hieno ele puheenjohtaja Orpolta, että tapaaminen hänen kanssaan järjestyi nopeasta aikataulusta huolimatta. Pääsimme käymään aitoa keskustelua asioistamme, eikä pitkä matka mennyt hukkaan toisen vierailun peruuntuessa, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Saamelaiskäräjät on toimittanut neuvottelijoiden käyttöön omat tavoitteensa hallitusohjelmakirjauksiksi saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi ja edistämiseksi, ja niistä keskusteltiin luonnollisesti myös tapaamisessa Orpon kanssa.
-Keskustelimme tavoitteidemme lisäksi hyvässä hengessä myös erityisesti saamelaiskäräjälain uudistuksesta ja saamelaisasioiden koordinoinnista valtionhallinnossa, ja toivottavasti pääsemme jatkamaan keskustelua myöhemmin suunnitellusti myös oikeuspolitiikan hallitusneuvottelijoiden kanssa, Juuso kertoo.
Saamelaiskäräjien tavoitteet hallitusohjelmaan
Saamelaiskäräjät tavoittelee seuraavaan hallitusohjelmaan 2023–2027 toimenpiteitä saamelaisten oikeuksien edistämiseksi. Saamelaiskäräjien pääteemat ovat: 1) kieli luo elinvoimaa – opetus luo tulevaisuutta, 2) parlamentaarinen toimikunta edistämään saamelaisia elinkeinoja, ja 3) ohjelma YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen toteuttamiseksi.
Lisäksi Saamelaiskäräjät on nostanut ajankohtaisina asioina saamelaiskäräjälain uudistamisen, saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin, saamelaisten huomioimisen sosiaaliturvauudistuksessa, pohjoismaisen saamelaissopimuksen sekä saamelaisten oikeuksien turvaamisen luonnon käytössä.
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2023/05/52919413209_a14d9a441e_k.jpg16532048Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2023-05-25 10:15:002023-05-25 10:17:45Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso tapasi hallituksen muodostaja Petteri Orpon
Saamelaiskäräjät, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Lapin hyvinvointialue järjestävät 24.5.2023 etäyhteyksin pyöreän pöydän keskustelun eri toimijoille. Keskustelun tavoitteena on luoda kokonaiskuva saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden tilanteesta sote-uudistuksen jälkeen. Saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia sote-palveluita edistetään monilla eri toimenpiteillä ja hankkeilla.
Muuttuneen toimintaympäristön myötä on nähty tarve sille, että eri toimenpiteistä vastaavat toimijat kokoontuvat keskustelemaan nykyisestä tilannekuvasta. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuvat Saamelaiskäräjien, sosiaali- ja terveysministeriö ja Lapin hyvinvointialueen lisäksi valtioneuvoston kanslia, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Lapin aluehallintovirasto, Kela ja saamelaisten totuus- ja sovintokomissio.
Sote-uudistuksen myötä sote-palvelut järjestää Lapin hyvinvointialue. Uudistus on tuonut myös lainsäädäntömuutoksia. Eri viranomaisilla on sote-palveluiden kokonaisuudessa omat vastuualueensa.
Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus on heikkoa
Saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia sote-palveluita edistetään monilla eri toimenpiteillä. Suuri osa toimenpiteistä on kuitenkin hankemuotoisia.
– Saamelaisten luottamus palveluiden saatavuuteen edellyttää takuuta jatkuvuudesta. Tämän vuoksi on tärkeää muodostaa yhteinen tulevaisuuden näkymä siitä, että kehittämistyön myötä syntyy palveluita, jotka jatkuvat myös erilaisten hankkeiden päätyttyä. Saamelaisyhteiskunnalle toimenpiteiden pirstaleisuus ja määräaikaisuus on kuormittavaa, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.
Suomi on saanut kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia valvovilta elimiltä useita suosituksia edistää saamenkielisten palveluiden saatavuutta. Nykyisessä tilanteessa saamenkielisten palveluiden saatavuus on heikkoa. Laajemmassa tarkastelussa saamelaisten kielelliset oikeudet eivät lain edellyttämällä tavalla toteudu.
– Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa saamenkielisten palveluiden saatavuuden kehittymistä ja myöntää myös tähän tarkoitukseen vuosittaisen valtionavustuksen. Ministeriö on myös merkittävässä asemassa kehittymisen jatkuvuuden turvaamisessa. Käynnissä olevien toimien avulla pyritään ratkaisemaan kiireellisimpiä haasteita, kuten riittävän työvoiman saatavuutta. On tärkeää, että eri rahoituksilla tehtävät toimet pystyttäisiin synkronoimaan mahdollisimman hyvin, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Juha Luomala.
Lapin hyvinvointialueella saamenkielisten palveluiden haasteet on tiedostettu ja niihin on reagoitu uutta organisaatiota rakennettaessa. Lapin hyvinvointialueelle on perustettu saamenkielisten palveluiden kehittämisen vastuuyksikkö ja saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämis- ja palvelupäälliköiden virat.
– Uudistuksilla pyritään siihen, että kokonaiskuva ja vastuu saamenkielisistä palveluista on selkeästi jossain eikä asia huku isoon organisaatioon. Kokonaiskuvan hahmottaminen on erityisen tärkeää nyt, kun palveluita tarkastellaan koko alueen tasolla eikä enää kuntakohtaisesti. Laajempi näkökulma, liikkuvien palveluiden ja etäpalveluiden kehittäminen tuovat saamenkielisten palveluiden kehittämiseen uusia mahdollisuuksia, sanoo Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden vt. kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen.
Hyvinvointialue on aloittanut toimintansa vuoden alussa. Rakenteellisten muutosten läpivieminen vaatii aikaa, ja on odotettavissa, että vaikutukset saamenkielisiin palveluihin tulevat näkyviin pikkuhiljaa. Esimerkiksi pulaa kielitaitoisista työntekijöistä ratkotaan yhdessä Saamelaiskäräjien ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kouluttavien oppilaitosten kanssa ja jo koulutusten pituuden vuoksi vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä. Odotettavissa on myös uusien, aiemmin piilevänä olleiden palvelutarpeiden näkyväksi tulemista, joihin reagointi edellyttää riittäviä taloudellisia resursseja.
Saamelaiskäräjät osallistui Venetsian arkkitehtuuribiennaalin avajaisiin helatorstaina 18.5. Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa on mukana saamelainen arkkitehti ja taiteilija Joar Nango Tromssasta, Norjan puolen Saamenmaasta. Nangon Girjegumpi-projektista pääsee nauttimaan marraskuuhun asti Pohjoismaiden paviljongissa Venetsiassa.
Kuva: Norjan Saamelaiskäräjien täysistunnon puheenjohtaja Tom Sottinen (vas.), Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áslat Holmberg, arkkitehti ja taiteilija Joar Nango, ja Suomen Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi Girjegumpissa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa 2023. Kuva: James Taylor-Foster.
Joar Nango on kerännyt yli viidentoista vuoden ajan kirjastoa liittyen alkuperäiskansojen arkkitehtuuriin, designiin, alkuperäiskansojen perinteiseen tietoon, aktivismiin ja dekolonisointiin. Kokoelmassa on nyt yli 500 julkaisua.
Girjegumpi tulee pohjoissaamenkielen sanoista ‘girji’ eli kirja ja ‘gumpi’ eli pieni moottorikelkan perässä vedettävä vaunu, jota poromiehet käyttävät työssään. Sanaleikki viittaa kirjastoon ja arkistoon sekä rakenteeseen, jossa kirjastoa ja arkistoa säilytetään.
Girjegumpin ympärille on rakentunut kokonainen alkuperäiskansatietokeskus, jossa on saamelaista taidetta ja duodjia (perinteistä käsityötä), materiaaleja, design-yksityiskohtia, minielokuvateatteri sekä erilaisia tiloja lukemiseen ja kokoontumiseen.
–Girjegumpi on ajankohtainen keskustelunavaus alkuperäiskansojen ja saamelaisesta arkkitehtuurista. Tämä on näkökulma, joka puuttuu keskustelusta ainakin täällä Suomen puolella. Samalla Girjegumpi on kannanotto alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta ympäri maailmaa. Girjegumpi tuo näkyväksi sen, että rakennetun ympäristön leviäminen aina vaan laajemmalle ei yleensä ota huomioon alkuperäiskansojen elämänmuotoja ja ajattelutapaa, sanoo Suomen Saamelaiskäräjien kultturilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi, joka edusti Suomen Saamelaiskäräjiä biennaalin avajaisissa.
Arkkitehti ja taiteilija Joar Nango (kesk. ylh.) tiimeineen. Kuvassa myös Suomen Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi (ylh. oik.) ja hänen vieressään vasemmalla Norjan Saamelaiskäräjien täysistunnon puheenjohtaja Tom Sottinen ja Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áslat Holmberg. Kuva: Laurian Ghinițoiu (2023). CC BY-SA 4.0.
Ennen Venetsian biennaalia Girjegumpi on kiertänyt ympäri maailmaa vuodesta 2018 lähtien. Yksi versio siitä on ollut nähtävillä nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä. Kun Girjegumpi ei kierrä, niin sen koti on Saamen taidekeskuksessa (Sámi Dáiddaguovddáš) Karasjoella, Norjan puolella.
Venetsian arkkitehtuuribiennaallin pystytetty Girjegumpi on laaja yhteistyöprojekti. Siinä ovat mukana muun muassa seuraavat taiteilijat, arkkitehdit, tutkijat ja muut tahot: Havard Arnhoff, Ken Are Bongo, Petter Bratland, Stefano Crosera + Margherita Pasqualato (Cantiere Daniele Manin), Mathias Danbolt, Ole-Henrik Einejord, Astrid Fadnes, Jenni Hakovirta, Eirin Hammari, Elin Haugdal, Petri Henriksson, Tone Huse, Robert Julian Hvistendahl, Iver Jaks + Jon Ole Andersen, Anne Kare Kemi, Annik Kristiansen Hagen, maka design, Grete Johanna Minde, Karen Inger Anne Nango, Nils John Nango, Anne Henriette Nilut, Ole Thomas Nilut, Raisa Porsanger, Tobias Aputsiaq Prytz, Anders Rimpi, Katrine Rugeldal, Wimme Saari, Saamen arkkitehtyyrisanakirjaryhmä, Arne-Terje Sather, Katarina Spik Skum, Mary Ailonieida Somban Mari, Četil Somby, Anders Sunna, Anna-Stina Svakko, Eystein Talleraas, Petter Tjikkom, Magnus Antaris Tuolja, Ájtte-museo, Arctic Arts Festival – Festspillene i Nord-Norge -festivaali, Sámi Dáiddaguovddaš (SDG) eli saamelainen taidekeskus, RDM – Sámiid Vuorka-Davvirat -museo ja UiT – Norjan arktinen yliopisto.
Pohjoismaiden paviljongin omistavat yhdessä Ruotsi, Suomi ja Norja. Tällä kertaa päävastuu pohjoismaisen näyttelyn järjestämisestä on ArkDesillä eli Ruotsin arkkitehtuuri- ja designkeskuksella. Kuraattoreina toimivat Carlos Minguez Carrasco ja James Taylor-Foster, ja projektipäällikkönä Luba Kuzovnikova. Kahdeksastoista kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely La Biennale di Venezia on auki 20.5.–26.11.2023 Venetsiassa, Italiassa.
Lisätietoja:
Pirita Näkkäläjärvi Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja 040 3577 006 pirita.nakkalajarvi@gmail.com
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2023/05/IMG_5104-2-scaled.jpg15362048Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2023-05-24 10:33:552023-05-25 13:40:21Saamelaiskäräjät osallistui Venetsian arkkitehtuuribiennaalin avajaisiin
Uusi äidinkielen tekstikokoelma Loga fal! (su. Lue vaan!) on julkaistu Saamelaiskäräjien digimateriaalialustalla. Loga fal! on suunnattu pohjoissaamen äidinkielisten opetukseen perusopetuksessa. Opettaja voi itse valita, miten käyttää tekstejä opetuksessaan.
Tekstikokoelman sisältö:
Novelli Ráhkis báiki ja sanaselitykset
Novelli Geađgevárjeakkis ja sanaselitykset
Runokokoelma Gákkesčiekčit ja sanaselitykset
Novellit Ráhkis báiki ja Geađgevárjeakkis on kirjoittanut Veikko Holmberg, kuvat novelleihin on piirtänyt Eveliina Kytömaa. Gákkesčiekčit-runokokoelma sisältää osan Pekka Lukkarin kirjoittamista runoista teoksessa Kaggesčiekčik. Runot on koonnut ja muuttanut nykyortografiaan Veikko Holmberg. Työryhmässä ovat olleet mukana Marita Aikio ja Arla Magga, tekstikokoelman digitaalisesta suunnittelusta ja toteutuksesta on vastannut Unni Länsman.
Viransijaisuus on ajalle 12.6.2023–31.5.2024. Markkinointipäällikön toimipaikka sijaitsee Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
Markkinointipäällikön tehtäviin kuuluu mm. huolehtia Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen kokoustilojen markkinoinnista ja myynnistä, tapahtumien tuottamiseen ja järjestämiseen liittyvistä käytännön asioista palveluyksikön muiden työntekijöiden kanssa sekä vastata palveluyksikön taloudesta. Markkinointipäällikkö toimii palveluyksikön esihenkilönä. Lisäksi tehtäviin kuuluu toimialaansa kuuluvien esittelijätehtävien suorittaminen Saamelaiskäräjien toimielimissä.
Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, markkinointialan ja saamelaiskulttuurin hyvä tuntemus, hyvä englannin kielen taito sekä kokemus johtamisesta ja esihenkilötyöstä.
Tehtävän hoitamisessa tarvitaan yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja, markkinointihenkisyyttä sekä paineensietokykyä.
Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/I mukaan (peruspalkka 2986,12 e/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 % saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Viransijaisuuden täyttämisessä noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa.
Saamelaiskäräjät järjestää webropol-kyselyn liittyen Saamelaisnuorten taidetapahtuman kehittämiseen. Lapsille ja nuorille on oma kyselylomakkeensa. Muille viiteryhmille, kuten rehtoreille, opettajille ja huoltajille kysely on laajempi.
Saamelaisnuorten taidetapahtuma on perinteikäs tapahtuma, jossa on saamenkielisten lavaesitysten lisäksi työpajoja ja muuta oheistoimintaa kolmella saamen kielellä. Itse tapahtuma on jo useana vuonna striimattu, joten sitä on voitu seurata laajasti. Taidetapahtuman osallistujamäärien ja järjestelykustannusten kasvaessa on ollut tarve pohtia, kuinka tapahtuma voidaan nykyresursseilla toteuttaa myös tulevaisuudessa mahdollisimman saavutettavasti.
Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 10.2.2023 (1/2023) prosessista, jossa selvitetään, millaisia toiveita saamen kansalla on saamelaisnuorten taidetapahtuman tulevaisuuden suhteen. Hallituksen alaisena Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta päätti omassa kokouksessaan 17.3.2023 (1/2023) aloittaa prosessin kyselyn toteuttamiseksi hallituksen päätöksen mukaisesti.
Saamelaisnuorten taidetapahtuma on ollut tärkeä kohtaamispaikka saamelaislapsille- ja nuorille jo 1970-luvulta lähtien. Saamelaiskäräjät on järjestänyt tapahtumaa vuodesta 1998. Saamelaisnuorten taidetapahtumalla on suuri merkitys nuorten elävälle saamelaiskulttuurille ja se on usein merkinnyt nuorille ensimmäistä omakielistä yleisöä ja esiintymistä omalle yhteisölle. Tapahtumaan on aiempina vuosina kutsuttu kaikki saamelaislapset ja -nuoret sekä saamen kielen tai saamenkielisessä opetuksessa olevat lapset ja nuoret Suomessa. Tapahtuma kuuluu saamelaisten kotiseutualueen koulujen työohjelmaan, jota myötä osallistujat ovat olleet kouluasteiden mukaisesti 6–20-vuotiaita. Tapahtumaa rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka myöntämällä avustuksella on katettu itse tapahtuman järjestelykustannusten lisäksi osallistujien matkoja ja majoituksia sekä palkattu erillinen projektityöntekijä tapahtumaa järjestelemään.
Saamelaisnuorten taidetapahtuma kuuluu valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri–verkostoon, jonka toimintamalli on vuonna 2021 muuttunut monitaiteelliseksi ja se on suunnattu saamelaisnuorten taidetapahtumasta poiketen 13–29-vuotiaille nuorille. Kyseinen tapahtuma järjestetään parillisina vuosina verkossa ja parittomina vuosina lähitapahtumana. Esiintyjiä valtakunnalliseen tapahtumaan haetaan mm. virtuaalisen esiintymislavan kautta. Saamelaiskäräjien kokouksen 22.12.2022 hyväksymän vuoden 2023 toimintasuunnitelma-talousarvion mukaisesti saamelaisnuorten taidetapahtumaa on uudistettu valtakunnalliseen tapahtumaan liittyen. Uudistus otettiin huomioon vuoden 2023 tapahtumassa monitaiteisuutena, jossa teemaa ei oltu rajoitettu vain yhteen taiteenlajiin – tämä on linjassa vuoden 2023 Nuori Kulttuuri festivaalin kanssa, jonne Saamelaisnuorten taidetapahtumasta valittiin edustaja.
Aiempina vuosina Saamelaisnuorten taidetapahtuma on kiertänyt vuorotellen saamelaisalueen eri kunnissa, mutta poikkeuksellisesti tapahtuma on järjestetty nyt jo useana vuonna Inarissa, josta käsin on myös toteutettu poikkeusvuosien striimatut tapahtumat. Syynä tähän on ollut tapahtuman kasvanut osallistujamäärä, joka on asettanut ehtoja mm. tilan koolle turvallisuusmääräyksineen. Lisäksi yleisesti paikanvalinnassa on otettava huomioon tilan tapahtumatekninen valmius. Äänellisesti ja visuaalisesti laadukas tapahtuma edellyttää myös asiantuntevaa ja toteutukseen nähden riittävää henkilökuntaa. Kiertävässä taidetapahtumassa tekninen toteutus on ostettu ulkopuolisilta palveluntuottajilta.
Saamelaisnuorten taidetapahtumaan liittyvässä kyselyssä on pyritty ottamaan huomioon mahdollisimman kattavasti edellä mainittuja tapahtumajärjestelyyn liittyviä seikkoja. Taidetapahtumakysely avataan 15.5.2023 ja se on avoinna 26.5.2023 asti
Viiteryhmille tarkoitettuun webropol–kyselyyn pääsee vastaamaan täällä
Lapsille ja nuorille tarkoitettu webropol-kysely jaetaan saamen kieltä ja saamenkielistä opetusta järjestäville oppilaitoksille. Linkki kyselyyn löytyy myös täältä
Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi saamen kielten etäopetushankkeen koordinaattorin määräaikaisen tehtävän.
Työ alkaa 1.8.2023 ja kestää 31.7.2024 saakka. Hankekoordinaattori vastaa yhteyksistä eri puolella Suomea sijaitseviin kouluihin, koulutuksen järjestäjiin ja oppilaiden huoltajiin, kokoaa saamen kielten opetusryhmät ja toimii läheisessä yhteistyössä Utsjoen kunnassa työskentelevän projektipäällikön sekä hankkeen muiden työntekijöiden kanssa. Hankekoordinaattorin työhön kuuluu myös tiedotus- ja esittelytehtäviä.
Hanke järjestää etäyhteyksiä hyödyntävää perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävää saamen kielten (inarin-, koltan- ja pohjoissaame) opetusta saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitseviin kouluihin. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tehtävän menestyksekästä hoitamista edesauttaa saamelaisyhteisön tuntemus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn. Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Hankkeesta Saamelaiskäräjillä vastaa koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ja esihenkilönä toimii koulutussihteeri.
Hankekoordinaattorin palkka määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV mukaan (peruspalkka 2741,73 e). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueen lisä 24 % ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
Sijaisuus on ajalle 5.6.–1.12.2023 tai sopimuksen mukaan. Sijaiseksi valittavan pitää täyttää vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetut ehdot.
Kääntäjän tehtävänä on hoitaa pohjoissaamen käännös- ja terminologiatöitä kielitoimistossa. Kääntäjän kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai muu koulutus sekä laissa auktorisoidusta kääntäjistä (1231/2007) tarkoitettu oikeus toimia auktorisoituna kääntäjänä suomen kielestä pohjoissaamen kieleen tai päinvastoin.
Kääntäjän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V/II tai IV/IV mukaisesti (peruspalkka 2372,87–2741,73 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 26.5.2023 tällä hakulomakkeella (avautuu uuteen ikkunaan).
Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio puh. +358 40 707 5626 tai anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.
12.5.2023
Saamelaiskäräjät
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2020/08/IMG_6899.jpg9571500Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2023-05-12 09:45:102023-05-29 09:10:34Saamelaiskäräjät hakee pohjoissaamen kääntäjän sijaista vuorotteluvapaan ajaksi
Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto on julkaissut uuden koltansaamenkielisen 1. luokan ja 2. luokan työkirjat. ǨIÕČČ 1 Kåʹllmeäʹcc Ǩiđđpââʹj tuejjǩeʹrjj on perusopetuksen ensimmäisen luokan vieraan kielen opetuksen kevätlukukauden työkirja. ǨIÕČČ 2 Kåʹllmeäʹcc Čõhččpââʹj tuejjǩeʹrjj on perusopetuksen toisen luokan vieraan kielen lukijoiden opetuksen syyslukukauden työkirja.
Työkirjat on koltansaamen kulttuuriin sovellettu ja käännetty pohjoissaamen kielen GEA-sarjan työkirjoista. Kirjojen käsikirjoitukset on tehnyt Oona Länsman ja kuvitukset Nora Bäck. Koltansaamen kielelle 1. kevään työkirjan on kääntänyt Kari Chan ja taiton tehnyt Anni Näkkäläjärvi. 2. syksyn työkirjan on kääntänyt Raija Lehtola ja taiton tehnyt Ester Berelowitsch.
Kirjoja voi tilata Saamelaiskäräjien verkkokaupasta:
https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2023/05/kiocc2-tyokirja_syksy_etukansi-scaled.jpg20481634Sámediggihttps://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/06/SD_logo_web.pngSámediggi2023-05-11 10:46:342023-05-11 11:05:59Kaksi uutta koltansaamen kielen työkirjaa on julkaistu
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia
Kuva: Ville Fofonoff
