Sámediggi nammadan njealjje ”Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee”

Ijahis idja -festivála temán lea ON:a álgaoálbmotgiellajagi mielde sámegielat. Sámediggi hálida loktet sámegielaid oidnosii ja lea nammadan njealjje sámegielat giellaofelačča: Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee.

Dáid Sámásteddjiid bargun lea movttiidahttit eandalii mánáid ja nuoraid sámástit; Sámásteddjjiid sáhtát deaivat festivála áigge nuoraidráđi festiválalávus ja festiválas čájehuvvojit Sámásteddjiin ráhkaduvvon filmmažat. Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio lea ilus go giellajahki lahččá vejolašvuođaid hutkat buotlágan doaimmaid sámegielaid oidnosii dahkamii.

– Mun sáván dát sámásteaddjit sáhttet leat midjiide ovdagovvan ja hástalit min buohkaid sámástit eambbo sihke árgabeaivvis guhtet guoibmáseamet, muhto maiddái sosiála mediain ja eará dilálašvuođain.

Min njealjje sámasteaddji ovddastit buot Suomas hupmojuvvon sámegielaid ja sii leat: Marianne Ketola, Sáárá Seipiharju, Teemu Titola ja Teija Kaartokallio. Sámásteaddjiid leat váljjejuvvon ovttasbarggus Sámedikki nuoraidráđiin.

Dát doaibma ollašuhtto oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan ruhtademiin ON:id eamiálbmogiid gielaid jagi fuopmášahttimii. Ruhtademiin lea dárkkuhus ollašuhttit sámegielaid geavaheapmái movttiidahtti kampánjjaid, lasihit sámegielaid oidnoma Suomas ja buvttadit erenomážit mánáide ja nuoraide dáhpáhusaid ja materiálaid, mat dorjot giela oahpahallama ja geavaheami.

Sámásteddjit, sámedikki giellaossodaga bargit ja nuoraidráđi lahttut leat deaivamis bearjadaga Ijahis idja násttážat -konsearttas ja festiválaguovllus lávvardaga 17.8.2019 dmu 15-22. Festiválalávus sáhtát ee. oahppat lasi sámegielat appaid geavaheamis.

Lassidieđut:

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, tel. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Giellajagi prošeaktabargi Tarja Porsanger, tel 010 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi

Sámeáššiid skuvlenseminárii almmuhan badjel 70 oassálasti

Sámedikki nuoraidráđđi ja stivra ordnejit vuosttas háve sámeáššiid skuvlenseminára ministariidda, riikkabeaiáirasiidda sihke stáhta virgeolbmuide Anáris 15.-16.8.2019. Seminára dárkkuhussan lea lasihit oktasašbarggu mearrideaddjiiguin ja virgeolbmuiguin. Guovttebeaivásaš seminárii leat almmuhan badjel 70 oassálasti, mielde ee. oahpahusministtar Li Andersson, máŋggat riikkabeaiáirasat sihke sierra eiseválddiid ja stáhta hálddahusa virgeolbmot.

Sámedikki nuoraidráđi evttohusas Sámediggi lea válmmaštallan skuvlenseminára-oahpásmanfitnama ministariidda, riikkabeaiáirasiidda sihke stáhta virgeolbmuide. Maiddái vuoigatvuođaministeriija lea oassálastán válmmaštallamiidda, dasgo Sisriikkalaš vuođđo- ja olmmošriekteprográmma (2017) figgá dasa, ahte “virgeolbmuid, geat gieđahallet sámeáššiid, máhttin buoriduvvo skuvlejumiin, mii vuoddju sámiid vuoigatvuođaide”. Sámedikki doibmii ja sámegažaldagaide oahpásmuvvan lea lunddolaš joatkka vuoigatvuođaministeriija ovdal ordnen sámeáššiid vuođđokursii. Deaivvadeapmi nanne ja ođasmahttá oktasašbarggu ja dialogia guovtte álbmoga gaskkas.

Guovttebeaivásaš seminára áigge oassálastiin lea vejolašvuohta oahpásmit sámeáššiide máŋggaid sierra temáid bokte. Temát leat sámit eamiálbmogin ja sámiid iešráđđen, oahpahus ja oahppamateriála, sámegielat, sámiid vuoigatvuođat, árrabajásgeassin ja giellabeassedoaibma, sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat, sámiid árbevirolaš ealáhusat, sámekultuvra ja nuoraidáššit.

”Leat hui duhtavaččat oassálastiid stuorra mearrái ja beroštupmái sámeáššiid hárrái. Čielgasit dákkár skuvlejupmái lea dárbu, dasgo lea dehálaš juohkit dieđuid Sámedikki doaimmas sihke áigeguovdilis áššiin”, muitala Sámedikki II várreságajođiheaddji ja skuvlema válmmaštallan bargojoavkku ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Lassin oassálastiin lea vejolašvuohta galledit sierra sámedoaibmiid luhtte ja oassálastit Ijahis Idja -festiválii.

Sámedikki nuoraidráđđi barggai álgaga stivrii skuvlenseminára ordnemis stáhtaráđđái lasihan dihtii stáhtaráđi diđolašvuođa sámeáššiin. Sámedikki stivra mearridii ásahit bargojoavkku válmmaštallat semináraprográmma. Stivrra bealis bargojovkui válljejuvvojedje Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso ja Pentti Pieski. Lassin nuoraidráđđi nammadii bargojovkui Risten Mustonen, Ánte Veijola ja Sunna Aikio.

Lassidieđut:

Sámedikki II várreságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta tel. 010 839 3134, elli-marja.hetta@samediggi.fi

Govva: Ville-Riiko Fofonoff

Sámedikki válggat 2.9.-30.9.2019

Válgaáššebáhpárat postejuvvojit čálihuvvon reiven juohke jietnavuoigadahtton olbmui 2.9.2019 rájes.

Jietnavuoigadahtton olmmoš sáhttá jienastit máhcahemiin válgaáššebáhpáriid poastta bokte dahje máhcahemiin válgaáššebáhpáriid njuolgga válgalávdegotti doaimmahahkii. Poastta bokte sáddejuvvon válgaáššebáhpárat galget leat válgalávdegotti doaimmahagas Anáris maŋimustá 30.9.2019 jienaidrehkenastima álggaheami rádjai. Jietnavuoigadahtton sáhttá máhcahit iežas válgaáššebáhpáriid persovnnalaččat 16.9. -27.9.2019 gaskasaš áigge válgalávdegotti doaimmahahkii: Anár, Sajos, Menesjärventie 2A.

Olbmot, geat leat sámiid ruovttuguovllus divššus lágádusain sihke dat olbmot, geat leat divššus ruovttus, ja geat eai earáláhkai sáhtášii jienastit, ožžot dárbbašettiin veahki dikšunbáikkis jienasteami várás. Áššis galgá váldit oktavuođa válgalávdegotti doaimmahahkii čuj. Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 Anár, tel. 010 839 3120, dahje vaalit@samediggi.fi.

Anáris 8.8.2019 Válgalávdegoddi

www.samediggi.fi/valggat-2019/?lang=dav

Buori riikkaidgaskasaš máilmmi eamiálbmogiid beaivve!

Odne 9.8. dollojuvvo ON:id cealkin riikkaidgaskasaš máilmmi eamiálbmogiid beaivi. Sámit leat okta máilmmi eamiálbmogiin sihke Eurohpa Uniovnna guovllus ja Suomas vuoigatvuođalaččat dovddastuvvon áidna eamiálbmot.

Máilmmis sullii 370 miljovnna olbmo gullet eamiálbmogiidda ja ásset 90 sierra riikka viidodagas. Sii ovddastit 5000 sierra kultuvrra ja hállet stuorra oasi máilmmi sierra gielain. Maiddái sámit ásset dál njealji sierra riikka guovlluin Norggas, Suomas, Ruoŧas ja Ruoššas, ja hállet ovcci sierra sámegiela.

Jagi 2019 dollojuvvo ON:id eamiálbmogiid gielaid jahki, ja odne Sámediggi háliidage bajidit oidnosii máilmmi eamiálbmogiid gielaid ja erenomážit sámegielaid sajádaga ja dili. Stuorra oassi dál áitatvuloš gielain leat eamiálbmotgielat, ja einnostusaid mielde máŋggat dain leat jávkama áitatvuolde (E/C.19/2016/10).

Maiddái buot sámegielat leat árvaluvvon UNESCO máilmmi áitatvuloš gielaid Atlasis juogo čielgasit dahje lossadit áitatvuložin dahje measta jávkan giellan, ja áhkilsámegiella gávnnahuvvo leat juo jápmán. Suomas hállon sámegielain anárašgiella ja nuortalašgiella leat lossadit áitatvuloš gielat ja davvisámegiella lea árvaluvvon čielgasit áitatvuložin. Vaikke omd. gielaid ealáskahttinbargu anáraš- ja nuortalašgiela oasil lea vuolgán Suomas bures johtui, bargu Suomas hállon buot golmma sámegiela eallinfámu seailluheapmin lea vel olu.

 

Skuvlagalledeaddjiid ohcan lea dál jođus – Oza fárrui !

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemiija Dihtosis – prošeavttas fállojit badjeskuvllaide sámetemát skuvlagalledeamit. Ohcat dál ođđa movttegis badjel 18 – jahkásaš sámenuoraid miehtá Suoma skuvlagalledeaddjin skuvlajagi 2019-2020 áigge ollašuhtton guossástallamiidda.

Skuvlagalledeaddji bargun lea lágidit sámekulturfáttát galledeami badjeskuvllas. Galledeapmi čohkiida sámekultuvrra ovdanbuktimis sihke doaibmamii guoski bargobájiin. Bargobájiid dárkkuhussan lea juohkit dieđuid sápmelaččain ja sámekultuvrras váldoálbmoga nuoraide. Galledeami bistu lea dábálaččat 75- 90 minuhta, mii lea gitta oahppolágádusa diimmuid guhkkodagas. Galledeaddjit ohccojit miehtá Suoma, erenomáš dárbu ođđa galledeaddjiide lea oaivegávpotguovllus ja maiddái Turku ja Tampere guovlluin. Skuvlagalledeamit ollašuhttojit eanaš skuvlabeivviid áigge áigodagas 17.9.2019-31.5.2020.

Skuvlagalledemiin máksojuvvojit 54 € háválisbálká/galledeapmi sihke mátkkit galledanbáikái. Skuvlagalledemiid mearri lea gitta diŋgojumiin ja galledeaddji iežas áigetávvaliin.

Skuvlagalledeaddjiide dollojuvvo Helssegis Nuoraid Akatemiija lanjain skuvlejupmi vuossárgga 16.9.2019. Skuvlejupmái oassálastin lea eaktun galledeaddjin doaibmamii. Skuvlejumis ii máksojuvvo buhtadus, muhto vejolaš mátke- ja idjadangolut buhttejuvvojit.

Mii vuordit skuvlagalledeaddjiin sámekultuvrra dovdamuša, movttegis doaladumi ja vuoiŋŋa skuvlagalledeami jođiheapmái sihke buriid gulahallandáidduid.

Doaimmat friijahápmásaš ohcamuša 30.8.2019 dmu 16.00. rádjai čujuhussii: minna.lehtola(at)samediggi.fi

 

Lassidieđut:

Minna Lehtola

Prošeaktabargi

tel: 010 839 3132 | +358 40 650 3620

minna.lehtola(a)samediggi.fi

Almmuheapmi auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosii lea álgán

Auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkkus lágiduvvo lávvardaga 16.11.2019 dbm. Almmuheapmi dutkosii álgá 1.8. ja nohka 31.8.2019 dbm 16.15. Sáhtát almmuhit iežat dutkosii dán liŋkka bokte 1.8. rájes (liŋka suomagillii):

https://www.oph.fi/fi/palvelut/auktorisoidun-kaantajan-tutkinto

Dutkosa jorgalanbargguid álgogiellan leat ruovtturiikka gielat (suomagiella, ruoŧagiella ja anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiella). Dat man gillii jorgalusat dahkkojit, mearriduvvo 31.8.2019 almmuhusaid vuođul.

Dutkkusdilálašvuođat sáhttet lágiduvvot Helssegis, Anáris, Joensuus, Oulus, Tamperes ja Turkus, jus ovtta báikái almmuhit unnimustá vihtta olbmo, geat áigot čađahit dutkosa.

Sámediggi hástala jorgaleddjiid čađahit auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa! Davvi-, anáraš- ja nuortalašgillii leat dušše muhtun auktoriserejuvvon jorgaleaddji guhtege gielas.

Sámediggi almmuha maid vejolašvuođas ordnet ráhkkananbeaivvi auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosii ráhkkaneami váras, jus dasa lea beroštupmi. Auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa sáhttá leat hástaleaddji čađahit almma fuolalaš ráhkkaneami haga.

Oahpahusráđđehus vástida auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa lágideamis.

Almmut ráhkkananbeaivái dahje dahje jeara lasi dieđuid:

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio

anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Tlf: +358 40 707 5624 / 010 839 3124

Sámedikki válggaid evttohasásaheapmi nohká be 2.8. diibmu 16

Sámedikki válgalávdegoddi muittuha, ahte sámedikki válggaid 2019 evttohasásaheapmi nohká be 2.8. diibmu 16. Válljensearvvi vuođđudanáššegirji/evttohasohcamuš galgá leat válgalávdegottis Anáris Sajosa doaibmasajis máinnašuvvon áiggi rádjai (čujuhus: Sámekulturguovddáš Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 ANÁR).

Válljensearvi berre váldit dán vuhtii eandalii jos doaimmahit áššegirjjiid poastta bokte. Válgalávdegottis ii leat eará doaibmasadji, gos váldit áššegirjjiid vuostá.

Jietnavuoigadahtton olmmoš sáhttá gullat dušše ovtta válljensearvái, dahje muđuid su namma sihkkojuvvo buot válljenservviin eret. Válljensearvvi áššeolbmos lea vejolašvuohta dievasmahttit dahje njulget ohcamuša dieđuid ma 6.8. d. 16 rádjai.

Evttohasásaheamis kovit gávdnojit. Sámedikki válgalávdegotti internet-siidduin čujuhusas www.samediggi.fi/valggat-2019/?lang=dav ja daid oažžut Sámekulturguovddaš Sajosis.

Lassidieđut:

Sámedikki válgalávdegoddi
Sámekulturguovddáš Sajos
Menesjärventie 2A
99870 Anár
+358 10 839 3120, +358 10 839 3138
vaalit@samediggi.fi

Sámedikki čállingotti telefonguovddáš lea gitta 1.7.-4.8.

Sámedikki čállingotti telefonguovddáš lea gitta 1.7.- 4.8.2019 gaskasaš áigge.

Sámediggi sávvá buori geasi buohkaide!

 

Čállingotti oktavuođadieđut

Sámediggi oassálastá 15.-19.7.2019 Geneves Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid áššedovdimekanismma (EMRIP) 12. čoahkkimii

Sámediggi, ovddasteaddjinis Sámedikki nubbi várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso, oassálastá 15.-19.7.2019 Geneves Šveiccas jahkásaš Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid áššedovdimekanismma čoahkkimii. Sámedikkis leat čoahkkimis máŋga sáhkavuoru.

Vuossárgga 15.7. dollojuvvon Sámedikki sihke Sámiráđi oktasaš sáhkavuorus lei váldodeaddu lagamustá riikkarájáid dagahan hástalusain sápmelaččaid eallimis. Sáhkavuorus buktojuvvui maiddái ovdan rájáid rasttildeaddji oktasašbarggu mearkkašupmi. “Mii sápmelaččat leat okta álbmot, mii eallá njealji riikka siste Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas”, Juuso cealká sáhkavuorustis.

Sáhkavuorus gávnnahuvvo ahte sihke riikkaráját ja ovdamearkka dihte sápmelaš badjeolbmuid johtima stivrejeaddji soahpamušat ja láhkaásaheapmi leat rievdan juo muhtun geardde daid vuođđudeami maŋŋá. “Mii leat vuogáiduvvan dáidda nuppástusaide ja ođđa diliide, muhto lunddolaččat dain lea leamaš váikkuhus min kultuvrii ja midjiide oktan álbmogin”, joatká Juuso.

Olahuvvon oktasašbargu sámegielaid suorggis loktejuvvui sáhkavuorus ovdan positiivvalaš ovdamearkan bures lihkostuvvan, rájáid rasttildeaddji oktasašbarggus sámedoaibmiid gaskka. Maiddái Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) deattuhuvvui dehálaš, oktasašbarggu ovddideaddji doaibmin.

Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Sámediggi leat mielde ordnemin panelaságastallama, mii dollojuvvo EMRIP-čoahkkima áigge ja man dat jođihit ovttas golmma eará, sierra guovlluid ovddasteaddji eamiálbmotorganisašuvnnaiguin – The International Indian Treaty Council (IITC), Coordinadora de las Organizaciones Indígenas de la Cuenca Amazónica (COICA) and Asia Indigenous Peoples Pact (AIPP). Panelaságastallan lea siidodáhpáhus, mas ságastallo eamiálbmogiid oassálastinvejolašvuođain Ovttastuvvan Našuvnnaid (ON) doibmii, ja oassálastimis deaividuvvon hástalusain.

Sámediggi lea riikkaidgaskasaš doaibmasis guoski strategiija mielde geahččalan aktiivvalaččat ovddidit ja bajásdoallat ságastallama eamiálbmogiid oassálastinvejolašvuođain ON:s.

Lassediehtu:

Sámedikki II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Sámeturismma etihkalaš rávvagiid vuosttas ođđa govat leat gárvánan

Ráidogovvadáiddár Sunna Kitti sárgu govaid Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpat -rávvagiidda. Oppa govvamateriála lea oaivil gárvvásmuvvat geassit 2019. Ođđa materiála lea lagamustá oaivvilduvvon oahppamateriálaatnui turismasuorggi oahppiide sihke turismasuorggi sierra doaibmiide ja turisttaide, geat bohtet guvlui.

Govaid ja rávvaga teavsttaid ovttastahttimiin hálidat loktet sámeturismii laktáseaddji hástalusaid viidásabbot ovdan. “Sávvat ahte visuálalaš informašuvdna čielggasmahttá rávvagiid váldosisdoalu ja álkidahttá dan vuđolaš áddema ja atnuiváldima”, muitala projeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

Vuosttas govat leat dál gárvánan. Boahttevuohta, man hálidat -govva vuođđuduvvá etihkalaš rávvagiid višuvdnii. Višuvnna mielde sámiid árbevirolaš ealáhusat leat eallinfámolaččat ja gánnáhahttit. Árbevirolaš ealáhusaid bálddas ođđa ealáhusat, nugo vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis turisma, mii vuođđuduvvá sápmelašvuhtii, dorjot árbevirolaš ealáhusaid ja ovddidit barggolašvuođa báikkálaččat.

Višuvnna mielde vuođđuduvvon sámeturismma rávvenguovddáš juohká sámiide ja sámekultuvrii guoski duohtavuođalaš dieđu turisttaide ja turismadoaibmiide, sihke dieđu etihkalaččat ja suvdilit doaibmi sámi turismadoaibmiin. Maiddái sámeservoša árga ja ávvudoalut sihke sámiid ruovttuguovllu eanageavaheapmi leat buori višuvnnas vuohkkasit oktiiheivehuvvon turismmain nu ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja kultuvrra gudnejahttet ja váldet vuhtii.

Boahttevuohta, man hálidat. Govva: Sunna Kitti.

Buori višuvnna vuostegeahčin lea Boahttevuohta, man eat hálit. Dán govas etihkalaš rávvagiid višuvdna ii leat ollašuvvan, eaige leat bastán čoavdit daid hástalusaid, maid hálddaškeahtes turistameriid jotkkolaš lassáneapmi lea dagahan. Sámiid ruovttuguvlui čuohcci turisma lea hálddaškeahtes ja sámiid árbevirolaš ealáhusat leat gártan čáhkket turismma ovddas. Turismma olggobeale veahkadaga kulturvugiid ja árbevieruid eai leat lihkostuvvan dorvvastit, baicce sámeservoša árga ja ávvudoalut leat gártan mátkebáikin ja  oaidnámuššan.

Boahttevuohta, man eat hálit. Govva: Sunna Kitti.

“Sávan ahte govain lea váikkuhus turisttaid ja turismasuorggi doaladumis sámiide ja sámekultuvrii. Turisma, mii vuođđuduvvá boastto ja boaresáigásaš miellagovaide, gáržuda dan juo ovddežis unna saji, mas sápmelaččat sáhttet friija hárjehit iežaset kultuvrra almmá ahte heađuštuvvojit. Mun lean fuolas das ahte gilit rivdet báikkálaččaide ássangealbboheapmen”, dadjá ráidogovvadáiddár Sunna Kitti das, manin son vulggii mielde sárgut rávvagiidda govaid.

Sámedikki čoahkkin dohkkehii 24.9.2018 Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpaid. Etihkalaš rávvagiid váldoulbmilin lea caggat sápmelašvuođain ávkkástalli turismma sihke sámiide guoski boastto dieđu, mii turismma bokte leavvá. Nubbin váldoáššin lea dorvvastit turismma olggobeale veahkadaga kulturvugiid ja árbevieruid. Projeavtta lea ruhtadan oahpahus- ja kulturministeriija.

https://www.samediggi.fi/sameturismma-etihkalas-ravvagat/?lang=dav

Lassediehtu

Plánejeaddji Kirsi Suomi, Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi