Sämitige já sämiaašijn västideijee ministerij čuákkimist oovdân sämisopâmuš já Säämi Kielâkäldee ruttâdem

Sämitiigij saavâjođetteijeeh já sämiaašijn västideijee ministereh Suomâst, Ruotâst já Taažâst teivii káidusohtâvuođâiguin skammâmáánu 18. peeivi 2020. Tilálâšvuođâ ohtâvuođâst juohhui Kollekielâ – Tave-eennâmlâš säämi kielâpalhâšume.

– Mun tuáivum, ete tai savâstâlmij vuáđuld mij finnip ááigán nubástusâid já peessâp juátkiđ savâstâllâm tave-eennâmlii sämisopâmuš ovdedem pyerrin. Mij pajedijm oovdân meid Säämi Kielâkäldee merhâšume sämisiärvádâhân já mun tuođâi tuáivum, ete staatah väldih huámmášumán Sämitige tuoivuu fastâ já kelijdeijee ruttâdem turviimist, vâi Kielâkäldee toimâ visásmittoo, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitiigij saavâjođetteijeeh já sämiaašijn västideijee ministereh savâstâllii teivâdmist eereeb iärrás tave-eennâmlii sämisopâmuš kieđâvušmist, fastâ Säämi Kielâkäldee (Sámi Giellagáldu) vuáđđudmist sehe koronapandemia vaikuttâsâin sämmilâšaalmugân. Toos lasseen teivâdmist pajanij oovdân aalmugjuávhui koskâsij koskâvuođâi ovdedem já vajeretoriik estim, sehe sämikielâi kevttimmáhđulâšvuođâi pyeredem digitaallijn pirrâsijn. Loopâst savâstâllii vala eellimvuáimálii sämmilâšsiärváduv vuáđust.

Kollekielâ-kielâpalhâšume Ellen Pautamon já Joonar Thomassonân

Ive 2020 Kollekielâ-palhâšume uážžoin sämikielâ já -kulttuur lehtor Ergon Máreha Ánne Elle-Máret, Ellen Pautamo suu áánsuin tavesämikielâ máttáátteijen já kielâäššitobdee Jonar Thomasson pargostis maadâsämikielâ pyerrin. Palhâšume keigij riehtiminister Anna-Maja Henriksson.

Kollekielâ mieđettuvvoo ovtâskâs ulmui tâi siärvádâhân Taažâst, Ruotâst, Suomâst teikâ Ruošâst sämikielâi oovdedmist. Palhâšume stuárudâh lii 15 000 eurod. Taan ive palhâšume uážžooh lává kyehti, te summe juáhhoo Pautamo já Thomasson kooskâ.

– Tuođâi hirmâd suotâs, ete mij pyehtip návt mušteđ tágárijd ulmuid, kiäh jyehi peeivi pargeh sämikielâi tile pyeredem oovdân, paahud säämi kielârääđi já árvuštâllâmkomitea saavâjođetteijee Tauno Ljetoff.

 

https://youtu.be/_xN_ZYyavz0 Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (jurgâlusttáá)

https://youtu.be/9fHGrEvmi_4 Pohjoismainen saamen kielen palkinto Gollegiella 2020 (suomâkielân)

https://youtu.be/Kruls6kLHzI Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (ruotâkielân)

https://youtu.be/umfWrb4WmuA Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi Gollegiella 2020 (tavesämikielân)

Lasetiäđuh Kollekielâ palhâšuumeest

 

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Säämi kielârääđi já árvuštâllâmkomitea saavâjođetteijee Tauno Ljetoff, puh. 040 5893249, tauno.ljetoff(at)gmail.com

Saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff puh. 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Säämi Kielâkäldee stiivrâ saavâjođetteijee lii väljejum

Säämi kielâkäldee stivrâ lii tääl nomâttum, já stivrâ lii valjim saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijeid.

Säämi Kielâkäldee lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij ohtsâštave-eennâmlâš äššitobdeeorgaan sämikieláid kyeskee aašijn. Säämi Kielâkäldee ulmen lii sämikielâ kirjekielâi já sárnumkielâi hammim kulttuuräärbi siäiluttem, kattim já ovdedem. Haaldâtlávt Säämi Kielâkäldee tuáimá Taažâ Sämitige ohtâvuođâst.

Säämi Kielâkäldee joođeet stivrâ, mast kuulmâ Sämitiggeest lii ovtviärdásâš ovdâstem.

Säämi kielâkäldee stivrâ:

Ole Henrik Magga, värijeessân: Raimo Valle

Tauno Ljetoff, värijeessân: Neeta Jääskö

Sig-Britt Persson, värijeessân: Karin Rensberg Ripa

Mikael Svonni, värijeessân: Per-Eric Kuoljok

Magreta Sara, värijeessân: Klemetti Näkkäläjärvi

Ann-Mari Thomassen, värijeessân: Maja-Lisa Kappfjell

Stiivrâ saavâjođetteijee: Ole Henrik Magga

Värisaavâjođetteijeeh: Tauno Ljetoff já Sig-Britt Persson

 

Säämi Kielâkäldee stivrâ lii väljejum neelji ihán, 2020-2023. Stiivrâ saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee toimâpaje lii pelnub ihe, já talle väljejuvvoo uđđâ saavâjođetteijee ja värisaavâjođetteijeeh.

Lasetiäđuh:

Sämitigge Suomâ peln, Pia Ruotsala-Kangasniemi, +358 40 726 2688

Sämitigge Taažâ peln, Inger Marit Eira Åhrén, +47 971 29 744

Sämitigge Ruotâ peln, Anita Kitok, +46(0)73-049 41 04

Sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah -siijđoh almostittojeh virgeomâhái pargo toorjân

Sämitigge almostit sämikielâi ohhoost tieđettemsiijđoid, kuus láá nurrum ravvuuh virgeomâháid säämi kielâlaavâ heiviitmân. Siijđoi almostittemtilálâšvuotâ lii vástuppeeivi 23.10.2020 tijme 10.00-11.00. Oovdânpyehtimtilálâšvuođâst Sämitige kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio oovdânpuáhtá siijđoi siskáldâs já kevttimmáhđulâšvuođâid. Sämitigge haalijd pivdeđ sierâ virgeomâháid uápásmuđ sijđoid.

– Táálái tiäđui mield sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah olášuveh hiäjuht. Uásisuijân toos lii eereeb iärrás virgeomâhái tietimettumvuotâ tâi peerustmettum jurdâččemvyehi säämi kielâlaavâ kuáttá. Tai uđđâ siijđoi ulmen lii adeliđ virgeomâháid ääigitásásii tiäđu sämmilij kielâlijn vuoigâdvuođâin, já tuárjuđ sii kielâlij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist keevâtlii pargoost ravvui já oonâi vievâst. Siijđoh heivejeh pyereest ovdâmerkkân uđđâ pargei uápásmitmân tâi škovlimpeivijd, muštâl kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio

Siijđoin lii tiätu sämmilij kielâlijn vuoigâdvuođâin já ravvuuh säämi kielâlaavâ heiviitmist. Siijđoh láá 23.10.2020 rääjist čujottâsâst: https://www.samediggi.fi/saamelaisten-kielelliset-oikeudet/

Siijđoin lii tiätu sämmilij kielâlijn vuoigâdvuođâin já ravvuuh säämi kielâlaavâ heiviitmist. Siijđoh láá uáivildum toorjân puohháid, kiäh pargeh sämikielâlij palvâlusâi ooleest. Ulmen lii, ete jyehi virgeomâhâš, kiäs säämi kielâlaahâ kuáská, tobdá  já ibbeerd sämmilij kielâlijd vuoigâdvuođâid.

Siijđoi teevstâid lii lamaš pyevtitmin hahâpargee Tuuli Miettunen. Siijđoi kuuvijn lii västidâm Erja Wiltse. Siijđoh almostittojeh tuš suomâkielân. Sämitigge lii meid valmâštâlmin tieđettemmateriaal sämikielân sämiaalmugân kielâlijn vuoigâdvuođâin siijđoi ohtâvuotân.

Siijđoh láá 23.10.2020 rääjist čujottâsâst: https://www.samediggi.fi/saamelaisten-kielelliset-oikeudet/

Oovdânpyehtimtilálâšvuotâ lii Teams-ohtâvuođâ peht, te uásálisteid pivdep almottiđ majemustáá tuorâstuv 22.10.2020 uásálistmist čujottâsân anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämikielâi okko ávuduvvoo 19.-25.10.2020 ja Sämitigge lii pivdám puohâid uásálistiđ teemaookon ovdâmerkkân tábáhtusâid orniimáin já pyehtimáin sämikielâid oovdân.

www.giellavahkku.no

Lasetiäđuh:

Anne Kirste Aikio, kielâtorvočällee
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Hovdâ Säämi Kielâkäldei

Säämi Kielâkäldee

Säämi Kielâkäldee lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij ohtsâštave-eennâmlâš áámmátulmui orgaan sämikielâaašijn. Säämi Kielâkäldee ulmen lii suojâliđ, kattiđ já ovdediđ kulttuuräärbi, tego sämikielâi kirje- já sárnumkielâ. Virgálávt Säämi Kielâkäldest lii ohtâvuotâ Taažâ Sämitiigán. Tom joođeet stivrâ, mast jieškote-uv kuulmâ sämitiggeest lii siämmáá ennuv ovdâsvástádâs.

Ávus virge

Säämi Kielâkäldee lii toimâm Säämi Parlamentaarlii Rääđi vuálásâžžân ive 2013 rääjist, já tääl mij uuccâp hoovdâ vuáđudiđ, jođettiđ, nanodiđ já vijđásubbooht ovdediđ Säämi Kielâkäldee.

Seervah-uv tun taan juávkun?

Pargo álgá majemustáá 31.12.2020.

Pargoh

Säämi Kielâkäldee västid sämikielâin. Säämi Kielâkäldee kalga toimâđ ohtsâš äššitobdee áámmátlâšorgaanin sämikielâi kirjekielâ normiimân kyeskee aašijn. Taat kuáská terminologia já čäällimnjuolgâdusâi normiimân. Säämi Kielâkäldee kalga riggodiđ sämikielâid já tienuuvt vaiguttiđ sämikielâi turviimân puátteevuođâst.

Säämi Kielâkäldest kalga leđe 12 parged juohhum jieškote-uv kuulmâ staatân, já sij láá siämmáá haaldâtlii hoovdâ vuálásiih. Hovdâ tuáimá Säämi Kielâkäldee alemus haaldâtlâš hovdân já sust lii ovdâsvástádâs tooimâ haaldâtlii já áámmátlii joođeetmist. Hovdâ kalga vuáđustiđ já ravviđ aašijn, maid tuálvuh stiivrân, já sust lii ovdâsvástádâs stiivrâ miärádâsâi olášutmist. Hovdâ västid meid tast, ete ekonomâlâš toimâ tábáhtuvá vyeimist orroo njuolgâdusâi mield.

Tohálâšvuotâvátámušah

Mij uuccâp ovtâstittee, puátusân viggee já dyynaamlii hoovdâ, kote pasta jođettiđ Säämi Kielâkäldee pisováá tooimân. Mij halijdep, ete tust lii maister škovliittâs, formaallâš tohálâšvuotâ sämikielâst. Tust kalgeh leđe šiev jođettemtááiđuh já mielâstis hárjánem joođeetmist já tave-eennâmlii oovtâstpargoost. Šiev kommunikaatiotááiđuh sehe  táiđu finniđ puátusijd oovtâst iärásijguin. Väljejum olmooš kalga mättiđ kirjálávt já njálmálávt sehe:

  • sämikielâ
  • tárukielâ, ruotâkielâ tâi suomâkielâ já
  • eŋgâlâskielâ

Pälkki já pargoiävtuh

Virge pälkki lii staatâ njuolgâdus mield virgekoodi 1062 Hovdâ.

Säämi Kielâkäldee pargest lii virgálâš ohtâvuotâ Taažâ Sämitiigán válduorgaanin, já jis ij mudoi lah meridum, te siämmááh pargoiävtuh ko Sämitige pargein Taažâst, tuálih meid täst.

Toimâviste lii ohtâ sämitige toimâtiilijn Aanaar, Ucjuuhâ, Hetta, Vuonâpottâ, Kárášjuuhâ, Kuovdâkiäinu, Manndalen, Tromssa, Skånland, Drag, Hattfjelldal, Snåsa, Kiirun, Juhâmokke tâi  Östersund, jis kuárus toimâvisteh láá. Sierâlágán čuávdusist puáhtá sooppâđ.

Säämi Kielâkäldee haalijd spejâlistiđ aalmug kirjáávuođâ já hiettâđ ovtâskâs ulmuu olesváldálii tohálâšvuođâst. Mij avžuuttep tohálijd iävtukkâsâid uuccâđ toimânaavcâst, avveest, suhâpeeleest, etnisiteetist, oskolduvâst já seksuaallii sundešuumeest peerusthánnáá. Säämi Kielâkäldee tiäddut pargotile ornim ulmuid, kiäin lii hiäjusmum toimânahcâ.

Mudoi pargeeh nomâttuvvojeh vyeimist orroo laavâi, njuolgâdusâi já sopâmušâi mield, já taat kuáská meid páálkán já iäláttâhân, sehe kuuđâ mánuppaje keččâlemááigán.

Tiäđustâlmeh

Tärhibijd tiäđuid virgeest puáhtá finniđ väldimáin ohtâvuođâ:

Suomâ Sämitiigán, Pia Ruotsala-Kangasnieimi, +358 40 726 2688 tâi šleđgâpostâ pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Taažâ Sämitiigán, Inger Marit Eira Åhrén, +47 971 29 744 tâi šleđgâpostâ inger.marit.eira.ahren(at)samediggi.no

Ruotâ Sämitiigán, Anita Kitok, +46(0)73-049 41 04 tâi šleđgâpostâ anita.kitok(at)sametinget.se

 

Uuccâmäigi lii 1.11.2020 räi

Ucâmuš vuolgâttuvvoo jobbnorge peht.

Nuorttâsämikielâ já tavesämikielâ digitaallâš sänikirjeh láá valmâštum

Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut almostit nuorttâsämikielâ já tavesämikielâ digitaallâš sänikiirjijd. Puohháid ávus sänikiirjij almostittemtilálâšvuotâ lii majebaargâ 25.porgemáánu tme.10  čujottâsâst https://oulu.zoom.us/j/69319349687.

Kuohtui sänikiirjij toimâttempargo lii porgum válduääšist Máttááttâs- já kulttuurministeriö Giellagas-instituutân mieđettâm sierânâsruttâdem vievâst. Suomâ-nuorttâsämikielâ-sänikirje olášuttem lii lamaš Sämitige, Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut, Helsig ollâopâttuv já Romsa ollâopâttuv ohtsâšpargo. Algâalgâlâš suomâ-nuorttâsämikielâ tahheevuoigâdvuođah láá Sämitiggeest.

“Uáinám uáli tehálâžžân, ete meid sämikielâi sänikirjepargo iälá ääigist. Tai digitaallâš sänikiirjij almostittem liäkká aaibâs uđđâ máhđulâšvuođâid nuorttâsämikielâ já tavesämikielâ sänikiirjij kevttimân, tastko toh láá ávus puohháid já sänikiirjij kevttim lii máhđulâš já älkkee kost peri.” illood Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso sänikiirjij almostittem.

Sämitigge lii lamaš nanosávt mieldi sänikirjehaavâst. Suomâ-nuorttâsämikielâ sänikirje toimâttempaargon uásálistijn pargojuávhu eenikielâlâš jesânin Sämitige nuorttâsämikielâ jurgâleijee Merja Fofonoff já oppâmateriaalpargee Raija Lehtola. Nuorttâsämikielâ kielâkevtteid lii merhâšittee äšši, ete sänikirje almostittoo viijmâg.

“Sänikiirján lii lamaš korrâ já lasaneijee tárbu. Eromâš tehálâš lii tot, ete sänikirjeest kávnojeh sänirähtimmaalih normâdum čäällimhäämist. Sänikirje tärhistempargo kolgâččij kuittâg ain juátkiđ, tastko sänikirje kietâčaalâ siskeeld ennuv eromâšsánáduv já tom kietâdâlmân tarbâšičij eenâb eres áámmátsuorgij äššitubdâm sehe kielâjuáhus miärádâsâid”, muštâlává Fofonoff já Lehtola fiäránijn sänikirjepargoost.

Nuorttâsämikielâ sänikirjepargo ääigi šoodâi meid tárbu uđđâ normâttemijd. Kielânormâdempargo tohhui eromâšávt Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij ohtsâštave-eennâmlâš kielâohtsâšpargo Säämi Kielâkäldee (Sámi Giellagáldu) nuorttâsämikielâ kielâpargee Mervi Semenoffáin já nuorttâsämikielâ kielâjuáhusáin.

Uđđâ digitaallâš suomâ-nuorttâsämikielâ sänikirjeest suomâkiel uuccâmsaanij meeri lii paijeel 16.000 já nuorttâsämikielâlij vastui mestâ 19 000. Sänikirje vuáđđun lii Pekka Sammallahti já Jouni Moshnikoff ive 1991 almostittum kirje, maid Jouni já Satu Moshnikoff lává tievâsmittâm eromâšávt 2000-lovo aalgâst. Sänikirje almostittoo Romsa ollâopâttuv säämi kielâteknologia kuávdáá, Giellatekno, siijđost já tot kávnoo čujottâsâst https://saan.oahpa.no/fin/sms/. Sänikirje almostittoo meid teddilum version maŋeláá čohčuv 2020.

Tavesämikielâ-suomâ digitaallâš sänikirje kietâčalluu lii čáállám emeritusprofessor Pekka Sammallahti suu ovdebij sänikiirjij (1989 já 1993) vuáđuld. Sänikirje siskeeld suullân 50.000 uuccâmsäännid já čällee lasseet saanijd sänikiirján eivi. Sammallahti sänikirje almostittoo Romsa ollâopâttuv Divvun-proojeekt siijđost čujottâsâst http://satni.org/sammallahtismefin (liŋkkâ tuáimá 25.8.20 rääjist).

Digitaallâš sänikirjeh láá teháliih maaŋgânáál. Toh taheh máhđulâžžân sänikiirjij kevttim älkkeht já jotelávt, kost já kuás peri, já lasseen lekkâseh máhđulâšvuođah jieškote-uvlágán kielâteknologisâš heiviittâsâi oovdedmân já amnâstuvâi peividmân já tievâsmittemân. Digitaallâš sänikirjeh láá meerhah meid kielâst mii iälá já ovdán.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kielâtorvočällee Anne-Kirste Aikio tel. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Mä. säämi kielâašijčällee Marko Marjomaa tel. puh. 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Aalmuglâš já aalmugijkoskâsâš sämikielâi okko 2020

Sämikielâi okko 2019 lâi miänástus já tääl mij povdip Sämikielâi ookon 2020. Ohhoost 43, tärhibeht roovvâdmáánu 19.-25. peeivi uárnejuvvoo taan ive sämikielâi okko. Oho ulmen lii pyehtiđ oovdân sämikielâid já lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämikielâin.

Sämikielâi oho ulmen lii pyehtiđ sämikielâid uáinusân virgálijn ohtâvuođâin, lasettiđ tiäđu sämikielâin já luptiđ kielâi áárvu. Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigeh halijdeh, ete sämikielah uáinojeh, kullojeh já toh kiävttojeh puoh ohtsâškode uásisuorgijn kielâoho ohtâvuođâst.

– Mij halijdep jyehiđ mii riges kielâ oles ohtsâškuddijn já Sämienâmáin, sehe ravkkâđ eenâb perustume kieláid staatâ raajij rasta. Lii ilosmittee, ete mij pyehtih oles oho adeliđ huámmášume sämikieláid, iätá Taažâ Sämitige president Aili Keskitalo.

Kielâokko 2019 lâi miänástus já oho ohtâvuođâst uárnejii maaŋgâid tábáhtusâid já aktiviteetijd. Taažâ kunâgâs Harald IV kollij Kárášjuuvâst já kieldah, irâttâsah, seervih já virgeomâhááh sehe eres tuáimeeh lijjii mieldi lasseetmin sämikielâi oinum, nuuvt páihálávt ko meid sosiaallii mediast.

Suomâ ja Ruotâ Sämitiigij saavâjođetteijeeh tuárjuh Taažâ Sämitige president kielâoho orniimist. Ruotâ Sämitige saavâjođetteijee Per-Olof Nutti osko, ete sämmiláid kielâ siäilum lii tehálâš sämmilii kulttuur jotkuuvâšvuođâ já kulttuur siskeldeijee tiäđu sirdem tááhust.

– Kielâ lii siisâpeessâmlippu elimân. Párnái já nuorâi kielâmáttoin mij pyehtip visásmittiđ, ete uhkevuálásiih kielah siäiluh, ko párnááh láá kielâi peht puáttee kulttuur kyeddeeh, juátká Per-Olof Nutti.

Tuomas Aslak Juuso Suomâst avžuut puohâid uásálistiđ kielâookon vâi sämikielâi oinum lassaan.

– Kielâokko fáálá máhđulâšvuođâ sämmiláid pyehtiđ sämikielâid uáinusân, mutâ siämmást meid tuáivuččim, ete virgeomâhááh já irâttâsah tave-enâmijn váldáččii sämikielâid uássin sii toimâidis kielâoho ääigi sijjân hiäivulijn vuovvijn, ruokâsmit Tuomas Aslak Juuso servâđ kielâookon.

Muitte beivviid – Mušte peeivijd – Muuʹšt peeivid!

Sämikielah:

Sämikielah láá tääl 9 tâi 10, ton mield reknistuvvoo-uv Ruošâbeln sarnum äkkilsämikielâ mield vâi ij. Aalmugijkoskâsávt mittedmáin puoh sämikielâid nabdeh uhkevuálásâš tâi masa jáámmám kiellân. Säämi kielâkuávlu uulât ärbivuáválávt Taažâ, Ruotâ, Suomâ já Ruošâ kuávloid, nuortâ Kuáládâhnjaargâ rääjist Maadâ-Taažâ Engerdal já Maadâ-Ruotâ Idre (Eaijra) räi. Taan kuávlu sämikielâlâš nommâ lii Säämi.

Lasetiäđuh:

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

kielâašijčällee Marko Marjomaa, puh. 010 839 3183/ 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Sämikielâi oho poster:                                         Sänikirjáš

 

KOLLEKIELÂ – Tave-eennâmlâš säämi kielâpalhâšume juáhhoo čohčuv 2020

Kollekielâ – Tave-eennâmlâš säämi kielâpalhâšume juáhhoo oovcád tove skammâmáánust 2020 sämmi­lâš­aašijn västideijee ministerij já Sämitigij saavâjođetteijei kuáhtáámist Helsigist. Palhâšume mieđettuvvoo ovtâskâsulmuid tâi siärváduvváid Taažâst, Ruotâst, Suomâst tâi Ruošâst sämikielâi oovdedmân.

Palhâšume láá vuáđudâm Taažâ, Suomâ já Ruotâ sämmilâšaašijn västideijee ministereh oovtâst tai enâmij Sämitigij saavâjođetteijeiguin. Palhâšume juohhui vuossâmuu keerdi ive 2004 já tot juáhhoo jyehi nube ive. Palhâšume stuárudâh lii 15 000 eurod.

Kielâpalhâšume ulme

Kielâpalhâšume ulmen lii išediđ sämikielâi oovdedmist tâi siäilutmist Taažâst, Ruotâst, Suomâst já Ruošâst.

Kii puáhtá finniđ palhâšume?

Kielâpalhâšume mieđettuvvoo ovtâskâsulmuid (meid juávkku) tâi siärváduvváid (meid servi, lájá­dâs) moh láá mávsulávt toimâm merhâšittee vuovvijn sämikielâ oovdedmân tâi siäilutmân. Palhâšu­me puáhtá mieđettiđ om. kirjálâš, njálmálâš tâi eres áánsuin, moh sajaduveh vijđáht jieškote-uv toi­mâ­suorgijd. Palhâšume puáhtá jyehiđ maaŋgâi vyeittei kooskâ.

Almoot jieijâd iävtukkâs!

Ovtâskâsolmooš, juávkku tâi siärvádâh Taažâst, Ruotâst, Suomâst já Ruošâst puáhtá toohâđ jieijâs iävtuttâs ive 2020 palhâšume uážžost. Iävtuttâs palhâšume uážžost já enâmustáá 1-2 siijđo kukkosâš kirjálâš vuáđustâllâm kalga toimâttiđ majemustáá 18.8.2020 čujottâsân.

Kollekielâ – árvuštâllâmkomitea čällee
Anne Kirste Aikio
Sämitigge
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämitigge vuárdá iloin Muumileehi-rááiđu tavesämikielâlij oosij almostittem já ráhtádât tuárjuđ ain nuorttâlâš- já anarâškielâlij pyevtitmijd

Pessijái ääigi, 13.4.2020 oovdânpuáhtoo Muumileehi-rááiđu vuossâmuš tavesämikielâlâš uási televisiost tijme 8.25 Yle TV2 -kanavast já Yle Areenast. Suomâ Sämitigge lii lamaš oovtâstpargokyeimin rááiđu sämikielâlij versioi pyevtitmist. Rááiđu lii pyevtittâm Gutsy animations. Sämitige rooli lii sämikielân lohtâseijee äššitubdâm faallâm pyevtitmân. Ohtân ulmen pargoost lii meid lamaš uđđâ sämikielâlij jienâčaittâleijei kavnâm já dubbammáátu nanodem Sämienâmist. Rááiđust almostiteh tääl tavesämikielân 13 uássid, mii lii stuorrâ lasattâs sämikielâlii mediafalâldâhân, paahud Sämitige säämi kielâaašijn västideijee I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

– Mij Sämitiggeest lep kijttevááh, ete Yle já Gutsy animations valdii háástu vuástá dubbađ rááiđu sämikielân, veikâ lâi tiäđust, ete tot sáttá leđe vátávub já hästee. Mii mielâst tággáár oovtâstpargo puáhtá adeliđ maidnii meid rááiđu pyevtittemfinnodâhân. Mij lep iloliih tast, ete poostijm faallâđ mii torjuu sämikielân lohtâseijee koččâmušâin, mutâ mij oskop meid, ete taat lii vuáđun puáttee dubbamhavváid. Sämitigge tuáivu-uv, ete taat movtijdičij iärásijd västidiđ háástun dubbađ sämikielân.

Kove: Gutsy Animations

Yle já Sämitigge láá soppâm, ete ráiđu pyevtittuvvoo puoh Suomâst sarnum sämikieláid. Vuossâmuuh 13 uássid láá tavesämikielân, já talle 6 uási anarâškielân já 5 nuorttâlâškielân. Tavesämikielâliih uásih almostittojeh kiđđuv 2020 já anarâš- já nuorttâlâškielâ oosij pyevtittem álgá keessiv.

– Mij vyerdip eromâšávt ucceeb sämikieláid pyevtittem oosijd, ko tot lii miinii aaibâs uđđâsijd. Jyehi uđđâ pyevtittem táid kieláid lii uáli jo merhâšittee. Mij tiettip meid ete mon uccáá mediasiskáldâs lii sämikielân já taat jieijâs uásild tuárju kielâi iäláskittempargo.

Sämikielâi uhkevuálásii tile tiet Sämitigge lii ráhtám kielâpoolitlii linjim, mii kuáská Muumileehi-rááiđu kielân. Linjimân puáhtá uápásmuđ tääbbin.

Lasetiäđuh:

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
anni.koivisto@samediggi.fi / +358 40 415 5969

Anne Kirste Aikio
kielâtorvočällee
anne-kirste.aikio@samediggi.fi / 010 839 3124 | +358 40 707 5626

Tarja Porsanger
vuávájeijee / Elleekovekuávdáš Skábma
tarja.porsanger@samediggi.fi / 010 839 3182 |  +348 50 569 6065

Sämikielâi tulkkumškovlim álgá – Sämitigge avžuut uuccâđ škovliimân

Sämitige kuhesáigásâš tuoivâ sämikielâi tulkkumškovliimist olášuvá viijmâg, ko Säämi máttááttâskuávdáš aalgât tulkkumškovlim čohčuv oovtâst Diakonia-áámmátollâškovláin já Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituutáin. Haahâ ruttâduvvoo Euroop sosiaalruttârááju ruđâiguin já mieldi haavâ ruttâdmist láá meid sämmilij päikkikuávlu kieldâin Aanaar, Ucjuuhâ já Iänudâh sehe Sämitigge.

Haavâst olášuttoo maaŋgâhámásâš škovliimin 25 uáppučuággá vijđosâš sämikielâi tulkkâškovlimolesvuotâ luuhâmive 2020–2021. Škovlim lii čujottum eromâšávt sämikielâ tulháid, kiäh jo tuáimih  kuávlust, mutâ tot heivee meid iärásáid, kiäin lii miinii nube tääsi škovlimijd, já kiäin lii kelijdeijee njálmálâš já kirjálâš kielâtáiđu suomâkielâst já monnii kuulmâ sämikielâst.

Sämitige kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio

Sämitigge avžuut sämikielâlijd ulmuid uuccâđ škovliimân, ko sämikielâi tuulhâi tárbu lii styeres. Sämitigge iššeed virgeomâháid kavnâđ tuulhâid, mutâ tiätá, ete tile tuulhâi finniimist lii vaigâd ko tuulhah iä lah ennuv. Tuulhâ pargo heivee pyereest sämmilii eellimvuáhán, ko tom puáhtá heiviittiđ ärbivuáválij iäláttâsâi lasseen pargon uáppeid tâi irâtteijeid, skovgâl kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, kote lii ovdil jieš-uv toimâm kuhháá tulkkân.

– Tuulhâ pargoh lijjii tuođâi šiev lasepargo uápui paaldân já siämmást tot lii šiev vyehi finniđ lasetiennâs eres pargoi lasseen, veikâ tuáijáráid tâi jurgâleijeid. Tuulhâ pargo lii mielâkiddiivâš, hästee já fáálá meid máhđulâsvuođâ čuávvuđ já oppâđ maaŋgâin aašijn lase. Tuulhâ pargo peht mun lam peessâm mađhâšiđ, teivâđ luhâmettum mere ulmuid já vijđediđ mättim ohtsâškode sierâ sektorijn.

Sämitigge taarbâš tuulhâid čuákkimáid, já nuuvt meid kieldah já eres virgeomâhááh. Luuvâ lase tulkkâškovliimist já ton siskáldâsâst Säämi máttááttâskuávdáá siijđoin.

 

Uuccâm škovliimân lii ávus 3.4.2020 räi.

Uuccâmluámáttuvah láá tääbbin.

 

Lasetiäđuh haavâst já škovliimân ucâmist SMK nettisiijđoin

Iiris Mäenpää, SMK, iiris.maenpaa@sogsakk.fi, 040 487 6887

Tiisu-Maria Näkkäläjärvi, SMK, tiisu-maria.nakkalajarvi@sogsakk.fi, 040 378 0304

teikâ

kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi, 010 839 3124 / 040 707 5626