Niina Aikio-Siltala

Kielâpiervâlstivrejeijen algâttâm Niina Aikio-Siltala

Sämitige má. kielâpiervâlstivrejeijen väljejui uđđâivemáánust Niina Aikio-Siltala. Aikio-Siltala lii škovliittâs peeleest arâšoddâdemmáttáátteijee (ŠK) já sun lii porgâm ovdil anarâškielâ kielâpiervâlijn sehe Avveel škoovlâin anarâškielâ amnâsmáttáátteijen.

Kielâpiervâlstivrejeijee pargoid kuleh ei. kielâpiervâlij išeruuđâi haldâšem, kielâpiervâltooimâ ovdedem eres tuáimeigijn, kielâpiervâlpargei škovliittâsâi koordinistem sehe pedagoglâš torjuu faallâm kielâpiervâláid.

– Uđđâ pargo lii vuálgám pyereest joton. Návt aalgân lam savâstâllâm kielâpiervâlpargeiguin äigikyevdilis aašijn, porgâm išeruutân lohtâseijee ašijguin sehe vuávám kielâpiervâlpargei taam ive škovliittâsâid. Meid kielâravviittâhtoimâ juátkoo forgâpalij já Kuáti.fi- sijđo uđâsmittempargo lii forgâ vaalmâš.

– Kielâiäláskittem, kielâpiervâleh já sämmilâš arâšoddâdem láá munjin čielgâsávt tagareh ääših, moiguin halijdâm porgâđ tääl já puátteevuođâst-uv, te lam hirmâd ilolâš ete peessim uccâ puudâ maŋa maasâd kielâpiervâlijguin porgâđ.

Kielâpiervâlstivrejeijei puáhtá iänááš leđe ohtâvuođâst puoh kielâpiervâltooimân lohtâseijee koččâmušâin. Kielâpiervâlstivrejeijee čuávu oovtâst kielâtorvočällein tooimâ olášuttem. Tooimân kyeskee miärádâsâid já linjimijd taha Sämitige kielârääđi.

Taan siijđost kaavnah vuáđutiäđuid kielâpiervâltooimâst:
https://www.samediggi.fi/toima/samikiela/kielapierval/?lang=an

Lasetiäđuh

Má. kielâpiervâlstivrejeijee Niina Aikio-Siltala, 040 487 5414 / 010 839 3115, niina.aikio-siltala(at)samediggi.fi

Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, 040 707 5626 / 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämitigge almostit raavâkirjáá sämikielâ kevttimist perruin

Sämitigge almostit kirjáá ”Lii-uv kielâ pääihist? Sämikielâ sirdem párnážân”. Kirjááš lii rahtum sämikielâlij perrui várás, mutâ tot lii ävkkin meid ovdâmerkkân áámmátulmuid, kiäh kuáhtájeh sämmilâšperruid sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi peht. Kirjáást kieđâvuššoo sämikielâ kevttim perrust uccvávváást nuorâvuođâ räi.

Raavâkirjááš almostittoo, tastko tiätu sämikielâi sirdemist suhâpuolvâst nuubán sierâlágán peerâtiilijn já eellimtiilijn lii fálusist viehâ uccáá já tom sáttá leđe vaigâd iberdiđ. Kyevtkielâlâšvuotâtiätu, mii Suomâst lii älkkeht finnimnáál vuod valdâl aaibâs nubelágán kielâtiilijd ko taid, main sämmiliih eelih. Vanhimeh iä ain kaavnâ jieijâs aargâst tárbulii torjuu sämikielâ sirdemân, párnáá kieldâovdánem já kielâlij vuoigâdvuođâi pyerrin.  Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto tuáivu, ete raavâkirjááš lasseet tiäđu:

– Mij tuáivup, ete kirjááš jieijâs uásild tuávŋá taid tubdâstum vááijuvvuođâid já movtijdit sierâlágán kielâtiilijn orroo perruid toimâđ pyeremuu máhđulii vuovvijn. Lii tehálâš, ete pargo kielâ oovdân pargoo maaŋgâ sierâ tääsist ain perrui aargâst ohtsâškode kielâpirrâdâhân, vâi uđđâ kielâsárnoi suhâpuolvâ puáhtá šoddâđ čiävlán jieijâs kielâst já kulttuurist.

Suomâbeln lii ovdil almostum ohtâ raavâkirjááš siämmáá fáádást, Stukes ive 1993 almostittem já Aino Snellman já Kerttu Vuolab čáállám Puhu omaa kieltäsi lapsellesi – Hála mánnásat iežat eatnigiela. Tääl almostittemnáál raavâkirjááš lii Suomâst sarnum sämikielân já suomâkielân.

Almostittem lii toohâm máhđulâžžân máttááttâs- já kulttuurministeriö toorjâ, mon Sämitigge finnij uássin vijđásub haavâ OA aalmugijkoskâsij kielâi teemaive 2019 kunnen. Tekstâoosijd lii nuurrâm kielâtotkee FT Annika Pasanen. Kirjáást láá mieldi kulmâ sämmilâšperruu, kiäh jyehih feerimijd sämikielâ sárnumist párnáid sierâlágán tiilijn.

Raavâkirjáá puáhtá luuhâđ nettiversion Sämitige nettisiijđoin:

Raavâkirjááš juáhhoo meid sämmilij päikkikuávlu kieldâi ravviittâhtooimâ peht perruid.

Lasetiäđuh:

Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, puh. +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Säämi kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, puh.  +358 40 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Riehtiministeriö juáhá torjuu säämi kielâlaavâ olášuttem várás

Riehtiministeriö almoot uuccâmnáál säämi kielâlaavâ (1086/2003) 31 §:st uáivildum torjuid. Torjui várás lii taan ive kevttimnáál ohtsis 150 000 eurod. Torjuu puáhtá mieđettiđ sämmilij päikkikuávlu kieldáid, servikuddijd já palgâsáid sehe laavâ 18 §:st uáivildum priivaat uásipeelijd mainâšum laavâ heiviitmist šaddee eromâš lasekoloi luávdimân. Tääl uuccâmnáál torjuuh láá uáivildum 1.1.2021 maŋa šoddâm teikâ šaddee lasekoloi várás.

Statâtorjui uuccâmäigi lii 1.2.-26.2.2021. 

Statâtorjui ulmen lii ovdediđ säämi kielâlaavâ olášum luávdimáin laavâ heiviitmist šaddee eromâš lasekoloid. Torjuu puáhtá mieđettiđ ei. čuávuváid olesvuođáid: jurgâlem- já tulkkumkoloh (m. almostittemtoimâ), tieđettem, škovlim já kielâuápui áigásiih sajasâškoloh, sehe säämi kielâlaavâ heiviittem oovdedmân vuoigâdittee koloh.

Ravvuuh já lasetiäđuh:

Saamen kielilain mukaiset avustukset – Oikeusministeriö (oikeusministerio.fi)

Lasetiäđuh:

Säämi kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämmilij kulttuur- já kielâpiervâltooimân 200 000 eurod laseruttâ puáttee ihán

Ovdâskode staatâvarijváljukodde iävtut laseruttâdem sämikielâi iäláskitmân puáttee ihán nuuvt kočodum juovlâskeŋkkâruuđâin. Staatâvarijváljukode iävtuttâs mield sämmilij kulttuur- já kielâpiervâltooimân mieđettiččii 200 000 eurod laseruuđâ ihán 2021, kuás kulttuur- já kielâpiervâltooimân mieđettemnáál torjuu olessummá ličij 1,4 miljovn eurod.

Sämitigge lii iävtuttâm ovdâskoodán kulttuur- já kielâpiervâltooimâ ruttâdem lasettem, vâi pyehtih juátkiđ tooimâ nuuvt vijđáht, ko tárbu lii. Váljukode smiettâmuš mield lasettem västid sämikielâ iäláskittemohjelmân kyeskee staatârääđi prinsiipmiärádâs ulme, mon mield kielâpiervâltooimâ ruttâdem kolgâččii lasettiđ kuuloold 1,4 miljovn euron.  Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso lii tuđâvâš, ete ličij puátimin lasattâs.

– Lii pyeri, ete juovlâskeŋkkâruuđâi peht pyehtih jotelávt lasettiđ ruttâdem kivkked šoddâm tárboid. Sämikielâi iäláskittempargo taarbâš pehtilis tooimâid, tastko kielâi tile lii ain uhkevuálásâš. Tuáivu mield taat čuujoot meid toos, ete áiguččii pisovávt lasettiđ ruttâdem.

Lasattâssáin pyehtih turviđ puoh táálái kulttuur- já kielâpiervâlij tooimâ, mutâ meid ovdediđ tooimâ. Staatâ budjetist láá ive 2011 rääjist čujottâm máttááttâs- já kulttuurministeriö válduluokkaast meriruuđâ sämmilij kulttuur- já kielâpiervâltooimâ várás. Sämitigge juáhá torjuu ovdâskulij tooimâ uárnejeijeid. Sämmilij kulttuur- já kielâpiervâltoimâ uárnejuvvoo orjâlâš-, anarâš- já nuorttâlâškielân sämmilij päikkikuávlust ja ton ulguubeln já tot annoo ohtân pehtilumos toimân sämikielâi iäláskitmist.

Staatâvarijváljukode budjet lasattâsah kieđâvuššojeh ovdâskoddeest ive 2021 staatâ budjet kieđâvuššâm ohtâvuođâst ovdil juovlâi. Skammâmáánu tievâsmittee iävtuttâsâst staatâ ive 2021 budjetin láá valdum huámmášumán lasattâssân 34 000 eurod paalhij tärhistmáid, já návt sämmilij kulttuurjiešhaldâšem paijeentolâmist šaddee koloid iävtutteh ihán 2021 ohtsis 3 943 000 eurod. Sämitiggeest lijjii meid eres iävtuttâsah lasemeriruttân, mutâ toh iä valdum huámmášumán taan tove.

Iävtuttâs, mii kuáská staatâ 2021 budjet lasemeriruutân

Sämitiigán iävtutteh ive 2021 budjetist lasattâs haldâttuv oovdedmân

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso p. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio p. 010 839 3124 /040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásâš kielâpiervâlstivrejeijee pargo

Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásâš kielâpiervâlstivrejeijee pargo. Pargo álgá 11.1.2021 tâi sopâmuš mield já pištá 31.12.2021 räi já máhđulávt kuhheeb-uv, sierânâsruttâdem olášume mield. Kielâpiervâlstivrejeijee pargoid kuleh ei. sämmilij kielâpiervâltooimâ stivrim, koordinistem já ovdedem sekä kielâpiervâlij staatâtorjuu haaldâšmân lohtâseijee pargoh.

Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuotâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittám váátá olesváldálii pedagogisii uáinu säämi arâšoddâdmist, kielâ iäláskittemvuovij tubdâm, uápásmum sämikulttuurân sehe staatâtorjuu haaldâšmân lohtâseijee pargoid. Tuáivup, ete tooimân väljejum ulmust lii párnáikärdimáttáátteijee tohálâšvuotâ. Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/II-III mield (vuáđupälkki 2625,08-2 565,88). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Pargoost lii kyevti mánuppaje keččâlemäigi.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 7.1.2021 räi čujottâsán:

https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?7c206795

Lasetiäđuid pargoost addel kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio puh. 010 8393124. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 15.12.2020 Sämitigge

Sämitige já sämiaašijn västideijee ministerij čuákkimist oovdân sämisopâmuš já Säämi Kielâkäldee ruttâdem

Sämitiigij saavâjođetteijeeh já sämiaašijn västideijee ministereh Suomâst, Ruotâst já Taažâst teivii káidusohtâvuođâiguin skammâmáánu 18. peeivi 2020. Tilálâšvuođâ ohtâvuođâst juohhui Kollekielâ – Tave-eennâmlâš säämi kielâpalhâšume.

– Mun tuáivum, ete tai savâstâlmij vuáđuld mij finnip ááigán nubástusâid já peessâp juátkiđ savâstâllâm tave-eennâmlii sämisopâmuš ovdedem pyerrin. Mij pajedijm oovdân meid Säämi Kielâkäldee merhâšume sämisiärvádâhân já mun tuođâi tuáivum, ete staatah väldih huámmášumán Sämitige tuoivuu fastâ já kelijdeijee ruttâdem turviimist, vâi Kielâkäldee toimâ visásmittoo, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitiigij saavâjođetteijeeh já sämiaašijn västideijee ministereh savâstâllii teivâdmist eereeb iärrás tave-eennâmlii sämisopâmuš kieđâvušmist, fastâ Säämi Kielâkäldee (Sámi Giellagáldu) vuáđđudmist sehe koronapandemia vaikuttâsâin sämmilâšaalmugân. Toos lasseen teivâdmist pajanij oovdân aalmugjuávhui koskâsij koskâvuođâi ovdedem já vajeretoriik estim, sehe sämikielâi kevttimmáhđulâšvuođâi pyeredem digitaallijn pirrâsijn. Loopâst savâstâllii vala eellimvuáimálii sämmilâšsiärváduv vuáđust.

Kollekielâ-kielâpalhâšume Ellen Pautamon já Joonar Thomassonân

Ive 2020 Kollekielâ-palhâšume uážžoin sämikielâ já -kulttuur lehtor Ergon Máreha Ánne Elle-Máret, Ellen Pautamo suu áánsuin tavesämikielâ máttáátteijen já kielâäššitobdee Jonar Thomasson pargostis maadâsämikielâ pyerrin. Palhâšume keigij riehtiminister Anna-Maja Henriksson.

Kollekielâ mieđettuvvoo ovtâskâs ulmui tâi siärvádâhân Taažâst, Ruotâst, Suomâst teikâ Ruošâst sämikielâi oovdedmist. Palhâšume stuárudâh lii 15 000 eurod. Taan ive palhâšume uážžooh lává kyehti, te summe juáhhoo Pautamo já Thomasson kooskâ.

– Tuođâi hirmâd suotâs, ete mij pyehtip návt mušteđ tágárijd ulmuid, kiäh jyehi peeivi pargeh sämikielâi tile pyeredem oovdân, paahud säämi kielârääđi já árvuštâllâmkomitea saavâjođetteijee Tauno Ljetoff.

 

https://youtu.be/_xN_ZYyavz0 Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (jurgâlusttáá)

https://youtu.be/9fHGrEvmi_4 Pohjoismainen saamen kielen palkinto Gollegiella 2020 (suomâkielân)

https://youtu.be/Kruls6kLHzI Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (ruotâkielân)

https://youtu.be/umfWrb4WmuA Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi Gollegiella 2020 (tavesämikielân)

Lasetiäđuh Kollekielâ palhâšuumeest

 

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Säämi kielârääđi já árvuštâllâmkomitea saavâjođetteijee Tauno Ljetoff, puh. 040 5893249, tauno.ljetoff(at)gmail.com

Saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff puh. 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Säämi Kielâkäldee stiivrâ saavâjođetteijee lii väljejum

Säämi kielâkäldee stivrâ lii tääl nomâttum, já stivrâ lii valjim saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijeid.

Säämi Kielâkäldee lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij ohtsâštave-eennâmlâš äššitobdeeorgaan sämikieláid kyeskee aašijn. Säämi Kielâkäldee ulmen lii sämikielâ kirjekielâi já sárnumkielâi hammim kulttuuräärbi siäiluttem, kattim já ovdedem. Haaldâtlávt Säämi Kielâkäldee tuáimá Taažâ Sämitige ohtâvuođâst.

Säämi Kielâkäldee joođeet stivrâ, mast kuulmâ Sämitiggeest lii ovtviärdásâš ovdâstem.

Säämi kielâkäldee stivrâ:

Ole Henrik Magga, värijeessân: Raimo Valle

Tauno Ljetoff, värijeessân: Neeta Jääskö

Sig-Britt Persson, värijeessân: Karin Rensberg Ripa

Mikael Svonni, värijeessân: Per-Eric Kuoljok

Magreta Sara, värijeessân: Klemetti Näkkäläjärvi

Ann-Mari Thomassen, värijeessân: Maja-Lisa Kappfjell

Stiivrâ saavâjođetteijee: Ole Henrik Magga

Värisaavâjođetteijeeh: Tauno Ljetoff já Sig-Britt Persson

 

Säämi Kielâkäldee stivrâ lii väljejum neelji ihán, 2020-2023. Stiivrâ saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee toimâpaje lii pelnub ihe, já talle väljejuvvoo uđđâ saavâjođetteijee ja värisaavâjođetteijeeh.

Lasetiäđuh:

Sämitigge Suomâ peln, Pia Ruotsala-Kangasniemi, +358 40 726 2688

Sämitigge Taažâ peln, Inger Marit Eira Åhrén, +47 971 29 744

Sämitigge Ruotâ peln, Anita Kitok, +46(0)73-049 41 04

Sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah -siijđoh almostittojeh virgeomâhái pargo toorjân

Sämitigge almostit sämikielâi ohhoost tieđettemsiijđoid, kuus láá nurrum ravvuuh virgeomâháid säämi kielâlaavâ heiviitmân. Siijđoi almostittemtilálâšvuotâ lii vástuppeeivi 23.10.2020 tijme 10.00-11.00. Oovdânpyehtimtilálâšvuođâst Sämitige kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio oovdânpuáhtá siijđoi siskáldâs já kevttimmáhđulâšvuođâid. Sämitigge haalijd pivdeđ sierâ virgeomâháid uápásmuđ sijđoid.

– Táálái tiäđui mield sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah olášuveh hiäjuht. Uásisuijân toos lii eereeb iärrás virgeomâhái tietimettumvuotâ tâi peerustmettum jurdâččemvyehi säämi kielâlaavâ kuáttá. Tai uđđâ siijđoi ulmen lii adeliđ virgeomâháid ääigitásásii tiäđu sämmilij kielâlijn vuoigâdvuođâin, já tuárjuđ sii kielâlij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist keevâtlii pargoost ravvui já oonâi vievâst. Siijđoh heivejeh pyereest ovdâmerkkân uđđâ pargei uápásmitmân tâi škovlimpeivijd, muštâl kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio

Siijđoin lii tiätu sämmilij kielâlijn vuoigâdvuođâin já ravvuuh säämi kielâlaavâ heiviitmist. Siijđoh láá 23.10.2020 rääjist čujottâsâst: https://www.samediggi.fi/saamelaisten-kielelliset-oikeudet/

Siijđoin lii tiätu sämmilij kielâlijn vuoigâdvuođâin já ravvuuh säämi kielâlaavâ heiviitmist. Siijđoh láá uáivildum toorjân puohháid, kiäh pargeh sämikielâlij palvâlusâi ooleest. Ulmen lii, ete jyehi virgeomâhâš, kiäs säämi kielâlaahâ kuáská, tobdá  já ibbeerd sämmilij kielâlijd vuoigâdvuođâid.

Siijđoi teevstâid lii lamaš pyevtitmin hahâpargee Tuuli Miettunen. Siijđoi kuuvijn lii västidâm Erja Wiltse. Siijđoh almostittojeh tuš suomâkielân. Sämitigge lii meid valmâštâlmin tieđettemmateriaal sämikielân sämiaalmugân kielâlijn vuoigâdvuođâin siijđoi ohtâvuotân.

Siijđoh láá 23.10.2020 rääjist čujottâsâst: https://www.samediggi.fi/saamelaisten-kielelliset-oikeudet/

Oovdânpyehtimtilálâšvuotâ lii Teams-ohtâvuođâ peht, te uásálisteid pivdep almottiđ majemustáá tuorâstuv 22.10.2020 uásálistmist čujottâsân anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämikielâi okko ávuduvvoo 19.-25.10.2020 ja Sämitigge lii pivdám puohâid uásálistiđ teemaookon ovdâmerkkân tábáhtusâid orniimáin já pyehtimáin sämikielâid oovdân.

www.giellavahkku.no

Lasetiäđuh:

Anne Kirste Aikio, kielâtorvočällee
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Hovdâ Säämi Kielâkäldei

Säämi Kielâkäldee

Säämi Kielâkäldee lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij ohtsâštave-eennâmlâš áámmátulmui orgaan sämikielâaašijn. Säämi Kielâkäldee ulmen lii suojâliđ, kattiđ já ovdediđ kulttuuräärbi, tego sämikielâi kirje- já sárnumkielâ. Virgálávt Säämi Kielâkäldest lii ohtâvuotâ Taažâ Sämitiigán. Tom joođeet stivrâ, mast jieškote-uv kuulmâ sämitiggeest lii siämmáá ennuv ovdâsvástádâs.

Ávus virge

Säämi Kielâkäldee lii toimâm Säämi Parlamentaarlii Rääđi vuálásâžžân ive 2013 rääjist, já tääl mij uuccâp hoovdâ vuáđudiđ, jođettiđ, nanodiđ já vijđásubbooht ovdediđ Säämi Kielâkäldee.

Seervah-uv tun taan juávkun?

Pargo álgá majemustáá 31.12.2020.

Pargoh

Säämi Kielâkäldee västid sämikielâin. Säämi Kielâkäldee kalga toimâđ ohtsâš äššitobdee áámmátlâšorgaanin sämikielâi kirjekielâ normiimân kyeskee aašijn. Taat kuáská terminologia já čäällimnjuolgâdusâi normiimân. Säämi Kielâkäldee kalga riggodiđ sämikielâid já tienuuvt vaiguttiđ sämikielâi turviimân puátteevuođâst.

Säämi Kielâkäldest kalga leđe 12 parged juohhum jieškote-uv kuulmâ staatân, já sij láá siämmáá haaldâtlii hoovdâ vuálásiih. Hovdâ tuáimá Säämi Kielâkäldee alemus haaldâtlâš hovdân já sust lii ovdâsvástádâs tooimâ haaldâtlii já áámmátlii joođeetmist. Hovdâ kalga vuáđustiđ já ravviđ aašijn, maid tuálvuh stiivrân, já sust lii ovdâsvástádâs stiivrâ miärádâsâi olášutmist. Hovdâ västid meid tast, ete ekonomâlâš toimâ tábáhtuvá vyeimist orroo njuolgâdusâi mield.

Tohálâšvuotâvátámušah

Mij uuccâp ovtâstittee, puátusân viggee já dyynaamlii hoovdâ, kote pasta jođettiđ Säämi Kielâkäldee pisováá tooimân. Mij halijdep, ete tust lii maister škovliittâs, formaallâš tohálâšvuotâ sämikielâst. Tust kalgeh leđe šiev jođettemtááiđuh já mielâstis hárjánem joođeetmist já tave-eennâmlii oovtâstpargoost. Šiev kommunikaatiotááiđuh sehe  táiđu finniđ puátusijd oovtâst iärásijguin. Väljejum olmooš kalga mättiđ kirjálávt já njálmálávt sehe:

  • sämikielâ
  • tárukielâ, ruotâkielâ tâi suomâkielâ já
  • eŋgâlâskielâ

Pälkki já pargoiävtuh

Virge pälkki lii staatâ njuolgâdus mield virgekoodi 1062 Hovdâ.

Säämi Kielâkäldee pargest lii virgálâš ohtâvuotâ Taažâ Sämitiigán válduorgaanin, já jis ij mudoi lah meridum, te siämmááh pargoiävtuh ko Sämitige pargein Taažâst, tuálih meid täst.

Toimâviste lii ohtâ sämitige toimâtiilijn Aanaar, Ucjuuhâ, Hetta, Vuonâpottâ, Kárášjuuhâ, Kuovdâkiäinu, Manndalen, Tromssa, Skånland, Drag, Hattfjelldal, Snåsa, Kiirun, Juhâmokke tâi  Östersund, jis kuárus toimâvisteh láá. Sierâlágán čuávdusist puáhtá sooppâđ.

Säämi Kielâkäldee haalijd spejâlistiđ aalmug kirjáávuođâ já hiettâđ ovtâskâs ulmuu olesváldálii tohálâšvuođâst. Mij avžuuttep tohálijd iävtukkâsâid uuccâđ toimânaavcâst, avveest, suhâpeeleest, etnisiteetist, oskolduvâst já seksuaallii sundešuumeest peerusthánnáá. Säämi Kielâkäldee tiäddut pargotile ornim ulmuid, kiäin lii hiäjusmum toimânahcâ.

Mudoi pargeeh nomâttuvvojeh vyeimist orroo laavâi, njuolgâdusâi já sopâmušâi mield, já taat kuáská meid páálkán já iäláttâhân, sehe kuuđâ mánuppaje keččâlemááigán.

Tiäđustâlmeh

Tärhibijd tiäđuid virgeest puáhtá finniđ väldimáin ohtâvuođâ:

Suomâ Sämitiigán, Pia Ruotsala-Kangasnieimi, +358 40 726 2688 tâi šleđgâpostâ pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Taažâ Sämitiigán, Inger Marit Eira Åhrén, +47 971 29 744 tâi šleđgâpostâ inger.marit.eira.ahren(at)samediggi.no

Ruotâ Sämitiigán, Anita Kitok, +46(0)73-049 41 04 tâi šleđgâpostâ anita.kitok(at)sametinget.se

 

Uuccâmäigi lii 1.11.2020 räi

Ucâmuš vuolgâttuvvoo jobbnorge peht.