Sämitigge almoot uuccâmnáál vuávájeijee meriáigásii tooimâ

Sämitige sämikielâ toimâttâh ocá meriáigásii vuávájeijee, kiän pargon lii rähtiđ tiäđáttâsmateriaal säämi kielâlaavâst já sämmilij eres kielâlijn vuoigâdvuođâin sämiaalmugân nettisiijđoid já eres kanaváid. Pargo álgá sopâmuš mield já pištá 31.12.2021 räi já máhđulávt ton maŋa.

Tohálâšvuotâvátámâššân lii pargo vááttám škovlim já toos lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittám váátá šiev sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi, sämmilâškulttuur já haaldâtlij pargoi tubdâm sehe šiev viestâdemtááiđuid. Pargohárjánem västideijee pargoin annoo hiättun.

Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/III mield (vuáđupälkki 2645,46 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh sehe sämikuávlust porgâdijn 24 % sämikuávlu lase. Pargoost nuávdittuvvoo kyevti oho keččâlemäigi.

Ucâmuš lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 1.11.2021 räi čujottâsân: Ma. suunnittelija (sympahr.net)

Lasetiäđuid pargoost addel kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio puh. 010 839 3124. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ netičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 18.10.2021

Tijme sämikielâ puohháid! – ávus oppâtijmeh sämikielâi ohhoost 

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ uárnee taan-uv ive ávus Tijme sämikielâ puohháid! -oppâtiijmijd sämikielâi ohhoost 25.–31.10.2021.   

Oppâtijmeh láá čuosâttum vuáđumáttááttâs uáppeid já nube tääsi uáppeid, mutâ oppâtijmijd uážžuh uásálistiđ puohah, kiäh láá perustum sämikielâin. Tijmijd puáhtá uásálistiđ jieškote-uv uáppee jiečânávt teikâ oles luokka puáhtá uásálistiđ oovtâst siämmáá puudân ohtsii piergâsijn. Uásálistiđ puáhtá meid eenâb ko oovtâ tiijmán.   

Oppâtiijmij ulmen lii lasettiđ tiäđu sämmilijn já sämikielâin sehe movtijdittiđ uásálisteid sämikielâin kielâlávgum vuovvijn, kuás máttáátteijeeh sárnuh oppâtiijmijn iänááš sämikielâ. Vyerdimist láá lavluuh, kukkâseh já speelah!  

Oppâtijmeh tuállojeh káidusohtâvuođâ peht Microsoft Teamsist. Tijmeh láá ohtsis kulmâ, ohtâ jieškote-uv Suomâst sarnum sämikielâst: nuorttâlâš-, anarâš- já tavesämikielâst. Oppâtijmeh láá čuosâttum sierâ ahejuávhoid já jieškote-uv oppâtijme ääigi vuájuh tiätufáádán.   

Äigitavlu:  

Ma 26.10. tme 10–11  

Nuorttâlâškielâ 3.–6. luokkaid, fáddán myerjih  

Ko 27.10. tme 10–11  

Tavesämikielâ paješkoovlân, fáddán ohopeeivih  

Tu 28.10. tme 13–14  

Anarâškielâ vyeliškoovlâ luokkaid, fáddán meccielleeh  

Tiijmij ääigi lii máhđulâš koijâdiđ koččâmušâid já savâstâllâđ chatist. Máttáátteijee lasseen koččâmuššáid láá västidmin eres-uv káidusmáttááttâshaavâ pargeeh. Tijmijd ij taarbâš almottâttâđ muuneeld. Oppâtijmeh vyerkkejuvvojeh já vuárkkáliŋkkâ almostittoo tiijmij maŋa čujottâsâst www.saamenetaopetus.com/tapahtumia.   

Tärhibeh ravvuuh tijmijd uásálistem várás láá almostittum sehe káidusmáttááttâshaavâ nettisiijđoin  já Facebookist.   

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ lii Ucjuv kieldâ haldâšem já Sämitige koordinistem. Piiloothaavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Piiloothaavâ ulmen lii pyerediđ sämimáttááttâs finnim sämmilij päikkikuávlu ulguubeln.  

Haahâ addel kyehti okkotijme vuáđumáttááttâs/luvâttâhškovlim tievâsmittee sämikielâ máttááttâs káidusohtâvuođáin pirrâ Suomâ. Taan tove sämikielâ máttááttâs finnee haavâ peht 105 uápped. Haahâ lii finnim jotkâruttâdem 31.8.2023 räi. Luuhâmihán 2022–2023 almottâttâm liäkkoo vuod kiđđâtäälvi 2022.  

Sämikielâi oho viettip 25.-31.10.2021 já Sämitigge lii povdim puohâid uásálistiđ teemaookon ovdâmerkkân orniimáin tábáhtusâid já pyehtimáin sämikielâid uáinusân. Kielâlávgumtiijmij lasseen sämmilâšvuotân já sämikieláid puáhtá uápásmuđ Oktavuohta – sämmilâštiätu máttááttâsân -nettisiijđoin, mast lii valjeest teemamateriaal máttááttâsân. 

Toos lasseen tun puávtáh tiiláđ sämmilâšfáádá miäldásijd škovlâkollimijd, moobiilspeelâid já hárjuttâskoortâid Dihtosis -haavâ nettisiijđoin.  

Lasetiäđuh:  

Satu Pieski, hahâhovdâ  
satu.pieski@edu.utsjoki.fi 
040 5466 514  

Anni-Sofia Niittyvuopio, hahâkoordinaattor  
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi 
040 5843 098  

www.saamenetaopetus.com  
www.oktavuohta.com 

Seervâ Sämikielâi ookon 25.-31.10.2021

KIELÂOKKO – ǨIÕLLNEÄʹTTEL – GIELLAVAHKKU – KIELIVIIKKO

Kuás: 25.–31.10.2021

Kost: Ubâ Suomâst, Ruotâst já Taažâst

Kiäs: Puohah láá tiervâpuáttám mieldi uásálistiđ

Tuávááš

Ive 2019 viettejii YK aalmugijkoskâsâš algâaalmugij kielâi ive. – International Year of Indigenous Language (iyil2019.org). Teemaive uárnejii maaŋgâid tábáhtusâid, moh puohtii uáinusân algâaalmugkielâid miätá maailm. Sämikielâi okko uárnejii vuosmuš tove ive 2019. Ive 2020 luhostum sämikielâi kielâoho maŋa Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämitigeh tuoivuu, ete kielâohhoost šadda tábáhtus mii ličij jyehi ive.

Sämikielah Suomâst

Sämmiliih láá Euroop Union kuávlu áinoo algâaalmug. Suomâst sämmilij kielâlij já kulttuurlij vuoigâdvuođâi vuáđđun lii vuáđulaahâ, mon mieldi sämmilijn lii algâaalmugin vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur. Sämikielah láá Euroop algâkielah já nuorttâmeerâsyemmilâš kielâi (tegu suomâkielâ já eestikielâ) aldemuuh hyelkkikielah. Sämikielah sárnuh Suomâst, Ruotâst já Taažâst já Ruošâst. Suomâst sárnuh kulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ. Vuáđulaavâ mield sämmilijn lii sämmilij päikkikuávlust (Aanaar, Iänudâh, Ucjuuhâ já Suáđigil kieldâ taveuási) jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem tienuuvt ko laavâst asâttuvvoo.

Movtijdittep Suomâ vuáđuškoovlâid toollâđ teemapeeivijd sämikielâin já sämikulttuurist ohhoost 43 (25–31.10.2021). Mij tuáivup, ete puoh škoovlah pyehtih uáinusân sämikielâid kielâohhoost jieškote-uvlágán tooimâin.

Mii lii sämikielâi okko? giellavahkku – ǩiõllneäʹttel – kielâokko?

Sämikielâi oho ääigi viggâp oovtâst finniđ huámmášume sämikieláid. Sämikielâi oho ulmen lii uážžuđ sämikielâ oinuđ já kulluđ ohtsâškoddeest jyehi saajeest. Mij tuáivup, ete puoh uásálisteh taan ohtâsâš viggâmušân uážžuđ sämikielâi ohhoost sämikielâid uáinusân jieškote-uvlágán tooimâin páihálâš, kuávlulâš- já aalmuglâš tääsist.

Mane sämikielâi okko lii tehálâš?

Sämikielah láá teháliih ovtâskâs kielâkevttei, sämiaalmugân já meid syemmilâš ohtsâškoodán. Sämikielah iä lah teháliih tuše viestâdmist, mutâ meid ulmui identiteetân, kulttuuráárbán já oohtânkulluuvâšvuotân toh láá teháliih. Kielâ uáinusân pyehtim piäiválâš elimist lii-uv tehálâš kielâ sajattâhân, oohtânkulâmân já kielâ tuhhiittem keežild. Ko kielâ uáinoo piäiválávt tot šoddâd tobdo, ete mii kielâ lii tohálâš, kielâst lii árvu já tot kulá ohtsâškoodán. Mij tubdâp stuorrâ ilo, ko mii kielah uáinojeh ohtsâškoddeest.

Mij halijdep, ete syemmilâš ohtsâškodde opâččij eenâb já pyerebeht iberdiđ sämikielâid, sämikulttuur já säämi ohtsâškodde-eellim. Mii mielâst lii tehálâš, ete párnááh peivikiäjuin já škoovlâst uápásmuveh sämikieláid. Jis puoh párnááh opâččii muáddi sämikielâ sääni, te tot luptiiččij kielâ áárvu já siämmást tot lasettičij iberdem jieškote-uvlágán kielâid háárán.

Iävtuttâsah kielâoho tooimâi várás

  • Kevttiđ sämikielâlijd uápistemkoolbâid, ovd. kirjerááju, purâdemsali, hiivsig, luokka. Valmâš uápistemkoolbah kávnojeh čujottâsâst Opastekylttejä pohjois-, inarin- ja koltansaameksi sekä suomeksi .
  • Rähtiđ fraasisänikirje, ovdâmerkkân Pyeri iiđeed, Maht mana? Sämikielâ vuáđusánádâh já fraasih kávnojeh  Pieni sanakirja ensitapaamiseen, arkipäivään ja juhlaan -kirjáást.
  • Kuáti.fi lii Sämitige paijeentoollâm säämi arâšoddâdem materiaalpaŋkki. Sijđostuvvâst kávnojeh ei. speelah párnáid.
  • Tiäđuid sämmilijn kávnoo sijđostuvvâst https://www.oktavuohta.com
  • Povdiđ sämiartistijd škoovlân máttááttiđ lavluid sämikielân teikkâ juoigâđ.
  • Táttuđ kolliistâllâđ ulmuid, kiäh láá čeepih mainâstiđ säämi ärbimainâsijd.
  • Luuhâđ teevstâid sämikielân já kieđâvuššâđ teevstâ ovdâmerkkân sárgumáin já mááláámáin.
  • Nuurrâđ aldapirrâs sämikiel päikkinoomâid, moin puáhtá tastoo čäälliđ. Pyehtivetteđ kevttiđ ävkkin meid informantijd/äššitobdeid.
  • Čalâččâttâđ nubij škovlâiguin kielâohhoost, lonottiđ tiäđuid já jurduid.
  • Máttááttâllâđ tyeji (sämikietâtyeji). Čyeldiđ ovdâmerkkân čoovdâheervâ.
  • Máttááttâllâđ pargoi peht jieškote-uv aašij tuáváduvâid, tego puásuituálusánáduvvâst láávu, ergi jna.. Teikkâ kuálástemsánáduvvâst viermij suáppum.
  • Táttuđ škoovlân kolliistâllâđ natiiv sämikielâ sárnoid já äššitobdeid, kiäiguin uáppeeh pyehtih sámástiđ.

Tuáivup, ete uásálistvetteđ taan kiäldulâš haahân. Oovtâst mij pyehtip uáinusân sämikielâid já lasettep sämikielâi tubdâm sämikielâi ohhoost roovvâdmáánust 2021.

Lasetiäđuh:

Má. säämi kielâašijčällee Marko Marjomaa, 010 839 3183 / 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Teikkâ uápásmuu kielâoho nettisijđoid www.giellavahkku.org (sijđostâh lekkâs ohhoost 37, 13.9.–19.9.2021)

Tiervuođâiguin – Tiõrvʼvuõđin Dearvvuođaiguin – Terveisin

Tuomas Aslak Juuso

Sämitige saavâjođetteijee

Sämitigge juátká meriáigásii tavesämikielâ jurgâleijee tooimâ uuccâmääigi 31.8.2021 räi

Jurgâleijee pargon lii hoittáđ tavesämikielâ jurgâlem- já terminologiapargo kielâtoimâttuvâst. Jurgâleijee tohálâšvuotâiähtun lii paargon hiäivulâš ollâškovlâtođhos teikâ eres škovliittâs sehe laavâst auktorisistum jurgâleijein (1231/2007) uáivildum vuoigâdvuotâ toimâđ auktorisistum jurgâleijen suomâkielâst tavesämikielân teikâ nubijkulij. Pargo álgá 6.9.2021 tâi sopâmuš mield já juátkoo 31.7.2022 räi já máhđulávt ton maŋa. Pargoost lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi. Jurgâleijee pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/IV tâi V/II mield (vuáđupälkki 2597,07-2247,67 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksoo 24 % sämikuávlu lase já hárjánemlaseh, moh meriduvvojeh pargohárjánem mield.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 31.8.2021 räi čujottâsân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?b450ac2a

Lasetiäđuid pargoost addel Sämitige kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio +358 40 707 5626. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.

10.8.2021
Sämitigge

Kädet kannettavan tietokoneen näppäimistöllä.

Sämitigge uárnee infotilálâšvuođâ auktorisistum jurgâleijee totkosist 29.6.2021

Sämitigge uárnee infotilálâšvuođâ auktorisistum jurgâleijee totkosist 29.6.2021 tme. 14.00-14.45 káidusohtâvuođâiguin. Tilálâšvuođâst eellip čoođâ, ete mii tođhos lii já maht toos puáhtá ráhtádâttâđ. Jieš totkosân almottâttâm lii porgemáánust 2021. Infotilálâšvuođâst totkosist muštâl kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio. Infotilálâšvuotâ lii tárguttum puohháid, kiäh láá perustum totkosist.

Máttááttâshaldâttâs haldâšem auktorisistum jurgâleijee totkos uárnejuvvoo čuávuváá keerdi skammâmáánust 2021. Auktorisistum jurgâleijee tođhos puáhtá čođâldittiđ puoh Suomâst sarnum sämikielân já tot lii virgálâš tuođâštus jurgâleijee áámmáttááiđust. Totkos siskáldâsâst puáhtá luuhâđ tärhibeht máttááttâshaldâttâs siijđoin: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat.

Auktorisistum jurgâleijee tođhos lii meid tohálâšvuotâvátámâššân Sämitige jurgâleijei viirgán Sämitiggeest adelum asâttâs mield.

Sämitigge uárnee maŋeláá čohčuv sierâ ráhtádâttâmtilálâšvuođâ totkosân.   

Puohháid ávus infotilálâšvuotâ ornijduvvoo káidusohtâvuođâiguin Microsoft Teams peht čujottâsâst: https://urly.fi/25YW

Lasetiäđuid addel kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio:

anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Mob. +358 40 707 5626
Tel. 010 839 3124

Sämitigge almostit teddilum versio digitaallâš suomâ-nuorttâsämikielâ-sänikirjeest

Sämitigge já Giellagas-instituut almostiteh teddilum suomâ-nuorttâsämikielâ sänikirje vástuppeeivi 5.3.2021 tijme 13.00. Sänikirje lii teddilum versio Giellagas-instituut tooleeb almostittem digitaallâš suomâ-nuorttâsämikielâ-sänikirjeest. Puohháid ávus almostittemtilálâšvuotâ ornijduvvoo káidusohtâvuođâiguin Microsoft Teams peht čujottâsâst https://urly.fi/1X2m  

Pyeri puáttim čuávvuđ almostittemtilálâšvuođâ!

Uđđâ teddilum sänikirjeest suomâ-nuorttâsämikielâ lii suomâkielâkielâlâš uuccâmsaanij meeri paijeel 20 000. Teddilum sänikirje vuáđuduvá vuosâsaajeest Satu já Jouni Moshnikoff algâalgâlâš säniliiston, mutâ sänikiirján lii valdum mieldi mottoom verd maŋeláá lasettum sánáduv, ko toh láá keččum vuáhádum kielân teikkâ eromâš tehálâžžân.

Nuorttâsämikielâ sänikiirjij toimâttempargo lii rahtum válduääšist Máttááttâs- já kulttuurministeriö Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituutân mieđettum sierânâsruttâdem vuáđuld. Olášuttem lii rahtum Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut, Sämitige já Helsig ollâopâttuv oovtâstpargon.

Toimâttemkoddeest lijjii Eino Koponen, Miika Lehtinen, Merja Fofonoff já Raija Lehtola.

Giellagas-instituut nuorttâsämikielâ ollâopâttâhmáttáátteijee Miika Lehtinen lii porgâm teddilum sänikirje toimâttempargo Tromsa ollâopâttuv sämikielâi kielâteknologia kuávdáá, Giellatekno, vuáđust porgemáánust 2020 almostittum digitaallâš suomâ-nuorttâsämikielâ-sänikirjeest.

Sämitige sämikielâ toimâttâh lii annaam huolâ teddilum sänikirje almostitmist.

Teddilum sänikirje puáhtá tiiláđ Sämitige oppâmateriaalij viermikäävpist https://www.samediggi.fi/tuote/suomi-koltansaame-sanakirja/

Digitaallâš suomâ-nuorttâkielâ-sänikirje kávnoo čujottâsâst https://saan.oahpa.no/fin/sms/  

Lasetiäđuh:

Sämitigge: Marko Marjomaa (+358 10 839 3183) marko.marjomaa(at)samediggi.fi 

Giellagas-instituut: Miika Lehtinen (+358 50 5692300) miika.lehtinen(at)oulu.fi 

Niina Aikio-Siltala

Kielâpiervâlstivrejeijen algâttâm Niina Aikio-Siltala

Sämitige má. kielâpiervâlstivrejeijen väljejui uđđâivemáánust Niina Aikio-Siltala. Aikio-Siltala lii škovliittâs peeleest arâšoddâdemmáttáátteijee (ŠK) já sun lii porgâm ovdil anarâškielâ kielâpiervâlijn sehe Avveel škoovlâin anarâškielâ amnâsmáttáátteijen.

Kielâpiervâlstivrejeijee pargoid kuleh ei. kielâpiervâlij išeruuđâi haldâšem, kielâpiervâltooimâ ovdedem eres tuáimeigijn, kielâpiervâlpargei škovliittâsâi koordinistem sehe pedagoglâš torjuu faallâm kielâpiervâláid.

– Uđđâ pargo lii vuálgám pyereest joton. Návt aalgân lam savâstâllâm kielâpiervâlpargeiguin äigikyevdilis aašijn, porgâm išeruutân lohtâseijee ašijguin sehe vuávám kielâpiervâlpargei taam ive škovliittâsâid. Meid kielâravviittâhtoimâ juátkoo forgâpalij já Kuáti.fi- sijđo uđâsmittempargo lii forgâ vaalmâš.

– Kielâiäláskittem, kielâpiervâleh já sämmilâš arâšoddâdem láá munjin čielgâsávt tagareh ääših, moiguin halijdâm porgâđ tääl já puátteevuođâst-uv, te lam hirmâd ilolâš ete peessim uccâ puudâ maŋa maasâd kielâpiervâlijguin porgâđ.

Kielâpiervâlstivrejeijei puáhtá iänááš leđe ohtâvuođâst puoh kielâpiervâltooimân lohtâseijee koččâmušâin. Kielâpiervâlstivrejeijee čuávu oovtâst kielâtorvočällein tooimâ olášuttem. Tooimân kyeskee miärádâsâid já linjimijd taha Sämitige kielârääđi.

Taan siijđost kaavnah vuáđutiäđuid kielâpiervâltooimâst:
https://www.samediggi.fi/toima/samikiela/kielapierval/?lang=an

Lasetiäđuh

Má. kielâpiervâlstivrejeijee Niina Aikio-Siltala, 040 487 5414 / 010 839 3115, niina.aikio-siltala(at)samediggi.fi

Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, 040 707 5626 / 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämitigge almostit raavâkirjáá sämikielâ kevttimist perruin

Sämitigge almostit kirjáá ”Lii-uv kielâ pääihist? Sämikielâ sirdem párnážân”. Kirjááš lii rahtum sämikielâlij perrui várás, mutâ tot lii ävkkin meid ovdâmerkkân áámmátulmuid, kiäh kuáhtájeh sämmilâšperruid sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi peht. Kirjáást kieđâvuššoo sämikielâ kevttim perrust uccvávváást nuorâvuođâ räi.

Raavâkirjááš almostittoo, tastko tiätu sämikielâi sirdemist suhâpuolvâst nuubán sierâlágán peerâtiilijn já eellimtiilijn lii fálusist viehâ uccáá já tom sáttá leđe vaigâd iberdiđ. Kyevtkielâlâšvuotâtiätu, mii Suomâst lii älkkeht finnimnáál vuod valdâl aaibâs nubelágán kielâtiilijd ko taid, main sämmiliih eelih. Vanhimeh iä ain kaavnâ jieijâs aargâst tárbulii torjuu sämikielâ sirdemân, párnáá kieldâovdánem já kielâlij vuoigâdvuođâi pyerrin.  Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto tuáivu, ete raavâkirjááš lasseet tiäđu:

– Mij tuáivup, ete kirjááš jieijâs uásild tuávŋá taid tubdâstum vááijuvvuođâid já movtijdit sierâlágán kielâtiilijn orroo perruid toimâđ pyeremuu máhđulii vuovvijn. Lii tehálâš, ete pargo kielâ oovdân pargoo maaŋgâ sierâ tääsist ain perrui aargâst ohtsâškode kielâpirrâdâhân, vâi uđđâ kielâsárnoi suhâpuolvâ puáhtá šoddâđ čiävlán jieijâs kielâst já kulttuurist.

Suomâbeln lii ovdil almostum ohtâ raavâkirjááš siämmáá fáádást, Stukes ive 1993 almostittem já Aino Snellman já Kerttu Vuolab čáállám Puhu omaa kieltäsi lapsellesi – Hála mánnásat iežat eatnigiela. Tääl almostittemnáál raavâkirjááš lii Suomâst sarnum sämikielân já suomâkielân.

Almostittem lii toohâm máhđulâžžân máttááttâs- já kulttuurministeriö toorjâ, mon Sämitigge finnij uássin vijđásub haavâ OA aalmugijkoskâsij kielâi teemaive 2019 kunnen. Tekstâoosijd lii nuurrâm kielâtotkee FT Annika Pasanen. Kirjáást láá mieldi kulmâ sämmilâšperruu, kiäh jyehih feerimijd sämikielâ sárnumist párnáid sierâlágán tiilijn.

Raavâkirjáá puáhtá luuhâđ nettiversion Sämitige nettisiijđoin:

Raavâkirjááš juáhhoo meid sämmilij päikkikuávlu kieldâi ravviittâhtooimâ peht perruid.

Lasetiäđuh:

Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, puh. +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Säämi kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, puh.  +358 40 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Riehtiministeriö juáhá torjuu säämi kielâlaavâ olášuttem várás

Riehtiministeriö almoot uuccâmnáál säämi kielâlaavâ (1086/2003) 31 §:st uáivildum torjuid. Torjui várás lii taan ive kevttimnáál ohtsis 150 000 eurod. Torjuu puáhtá mieđettiđ sämmilij päikkikuávlu kieldáid, servikuddijd já palgâsáid sehe laavâ 18 §:st uáivildum priivaat uásipeelijd mainâšum laavâ heiviitmist šaddee eromâš lasekoloi luávdimân. Tääl uuccâmnáál torjuuh láá uáivildum 1.1.2021 maŋa šoddâm teikâ šaddee lasekoloi várás.

Statâtorjui uuccâmäigi lii 1.2.-26.2.2021. 

Statâtorjui ulmen lii ovdediđ säämi kielâlaavâ olášum luávdimáin laavâ heiviitmist šaddee eromâš lasekoloid. Torjuu puáhtá mieđettiđ ei. čuávuváid olesvuođáid: jurgâlem- já tulkkumkoloh (m. almostittemtoimâ), tieđettem, škovlim já kielâuápui áigásiih sajasâškoloh, sehe säämi kielâlaavâ heiviittem oovdedmân vuoigâdittee koloh.

Ravvuuh já lasetiäđuh:

Saamen kielilain mukaiset avustukset – Oikeusministeriö (oikeusministerio.fi)

Lasetiäđuh:

Säämi kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämmilij kulttuur- já kielâpiervâltooimân 200 000 eurod laseruttâ puáttee ihán

Ovdâskode staatâvarijváljukodde iävtut laseruttâdem sämikielâi iäláskitmân puáttee ihán nuuvt kočodum juovlâskeŋkkâruuđâin. Staatâvarijváljukode iävtuttâs mield sämmilij kulttuur- já kielâpiervâltooimân mieđettiččii 200 000 eurod laseruuđâ ihán 2021, kuás kulttuur- já kielâpiervâltooimân mieđettemnáál torjuu olessummá ličij 1,4 miljovn eurod.

Sämitigge lii iävtuttâm ovdâskoodán kulttuur- já kielâpiervâltooimâ ruttâdem lasettem, vâi pyehtih juátkiđ tooimâ nuuvt vijđáht, ko tárbu lii. Váljukode smiettâmuš mield lasettem västid sämikielâ iäláskittemohjelmân kyeskee staatârääđi prinsiipmiärádâs ulme, mon mield kielâpiervâltooimâ ruttâdem kolgâččii lasettiđ kuuloold 1,4 miljovn euron.  Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso lii tuđâvâš, ete ličij puátimin lasattâs.

– Lii pyeri, ete juovlâskeŋkkâruuđâi peht pyehtih jotelávt lasettiđ ruttâdem kivkked šoddâm tárboid. Sämikielâi iäláskittempargo taarbâš pehtilis tooimâid, tastko kielâi tile lii ain uhkevuálásâš. Tuáivu mield taat čuujoot meid toos, ete áiguččii pisovávt lasettiđ ruttâdem.

Lasattâssáin pyehtih turviđ puoh táálái kulttuur- já kielâpiervâlij tooimâ, mutâ meid ovdediđ tooimâ. Staatâ budjetist láá ive 2011 rääjist čujottâm máttááttâs- já kulttuurministeriö válduluokkaast meriruuđâ sämmilij kulttuur- já kielâpiervâltooimâ várás. Sämitigge juáhá torjuu ovdâskulij tooimâ uárnejeijeid. Sämmilij kulttuur- já kielâpiervâltoimâ uárnejuvvoo orjâlâš-, anarâš- já nuorttâlâškielân sämmilij päikkikuávlust ja ton ulguubeln já tot annoo ohtân pehtilumos toimân sämikielâi iäláskitmist.

Staatâvarijváljukode budjet lasattâsah kieđâvuššojeh ovdâskoddeest ive 2021 staatâ budjet kieđâvuššâm ohtâvuođâst ovdil juovlâi. Skammâmáánu tievâsmittee iävtuttâsâst staatâ ive 2021 budjetin láá valdum huámmášumán lasattâssân 34 000 eurod paalhij tärhistmáid, já návt sämmilij kulttuurjiešhaldâšem paijeentolâmist šaddee koloid iävtutteh ihán 2021 ohtsis 3 943 000 eurod. Sämitiggeest lijjii meid eres iävtuttâsah lasemeriruttân, mutâ toh iä valdum huámmášumán taan tove.

Iävtuttâs, mii kuáská staatâ 2021 budjet lasemeriruutân

Sämitiigán iävtutteh ive 2021 budjetist lasattâs haldâttuv oovdedmân

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso p. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio p. 010 839 3124 /040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi