Unna-Maari Pulska algâttij taaiđâtábáhtus pargen

Säminuorâi taaiđâtábáhtus jyehi-ivvááš orniistâlmeh vuolgii oppeet joton, ko Unna-Maari Pulska algâttij Säminuorâi taaiđâtábáhtus pargen. Taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo taan ive Anarist Rivdul Vasatokkast já Sajosist cuáŋuimáánu 15.-16. peeivi.

Ive 2020 taaiđâtábáhtus teeman lii tanssâ, mon pirrâ oles tábáhtus šadda. Tábáhtusâst väljejuvvojeh säminuorâi ovdâsteijeeh väldikodálii Moves-tábáhtusân, mii uárnejuvvoo Tamperest.

Unna-Maari lii lamaš meid ovdil ive 2016 orniimin tábáhtus, ja tađe ovdil uásálistám jieš tábáhtusân iäljárávt škovlâahasâžžân. –Lii tuođâi suotâs orniđ tábáhtus ko mist lii tánssájeijee Auri Ahola läänitaaiđârin já stuorrâ juávkku Sämitige pargeeh mieldi vuáváámist já ornimijn, iätá Unna-Maari.

Almottâttâm tábáhtusân lekkâs forgâ Webropolist. Čuávu Sämitige viermisiijđoid sehe tábáhtus jieijâs Facebook- já Instagram-siijđoid já puáđi fáárun!

Väldikodálii Moves-tábáhtus njuolgâdusah láá tääbbin:

https://nuorikulttuuri.fi/moves/saannot/

Ohtâvuotâtiäđuh

unna.pulska(at)samediggi.fi
puh. 010 839 3131 já 040 614 5949
Facebook: https://www.facebook.com/Saamelaisnuorten-taidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

Máttááttâs- já kulttuurministeriö sämimáttááttâs ovdedempargojuávkku porgâškuát Anarist

Máttááttâsminister Li Andersson já tieđâ- já kulttuurminister Hanna Kosonen lává asâttâm sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs ovdedempargojuávhu. Pargojuávhu pargon lii tarkkuđ sämikielâlii arâšoddâdem, kulttuur- já kielâpiervâltooimâ, sämimáttááttâs já -škovlim tile ohtân olesvuottân. Pargojuávkku čokkân vuossâmuu tove Anarist njuhčâmáánu 11. peeivi.

Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio ana pargojuávhu asâttem merhâšittee äššin já toos asâttum pargoid tergâdin. – Lii tuođâi tehálâš, ete arâšoddâdem, máttááttâs já škovlim tárkkojeh ohtân väldikodálâš olesvuottân já sämimáttááttâsân rähtiškyettih pissoo vuáđu meid sämmilij päikkikuávlu ulguubeln, iätá Sanila-Aikio.

”Ko sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah láá miäruštâllum lahâaasâtmist sämmilij päikkikuávlust já ton ulguubeln sierâ taasijn, te lii tárbu tarkkuđ sämimáttááttâs tile ohtân olesvuottân väldikodálávt já puoh škovlimtaasijn.”, pahuduvvoo asâttemmiärádâsâst.

Pargojuávhu pargon lii toohâđ tárbulijd iävtuttâsâid:

  1. Sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs já škovlim oovdedmân sehe finnim naanoodmân oles enâmist, já máttááttâspargovievâ finnim naanoodmân;
  2. Sämikielâlii arâšoddâdem já sämmilij kulttuur- já kielâpiervâltooimâ oovdedmân já finnim naanoodmân sehe arâšoddâdempargovievâ finnim naanoodmân;
  3. Sämikielâlii oppâmateriaal finnim turviimân;
  4. Sämikielâi , sämmilij historjá já kulttuur tubdâm lasseetmân eromâšávt škovlâmáttááttâsâst;
  5. Tave-eennâmlii škovlâoovtâstpargo naanoodmân sämimáttááttâsâst, já
  6. Sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargovievâ finnim turviimân já škovlimtáárbui muuneedmân.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö lii nomâttâm pargojuávhu saavâjođetteijen jođetteijee Tiina Silander máttááttâs- já kulttuurministeriöst já jesânin čuávuváid ulmuid: máttááttâsneuvos Anna Mikander, proojeektvuávájeijee Erno Hyvönen já sierânâsvuávájeijee Mikko Cortes-Tellez máttááttâs- já kulttuurministeriö, haldâttâsčällee Maija lles riehtiministeriö, máttááttâsneuvos Leena Nissilä Máttááttâshaldâttâs, čuovviittâstooimâ pajetärhisteijee Kari Torikka Laapi kuávluhaldâttâhvirgádâh, škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari já kielâtorvočällee Anne-Kirste Aikio Sämitigge, sierânâsäššitobdee Jarkko Lahtinen Suomâ Kieldâlitto, rehtor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen Säämi máttááttâskuávdáš, Sinikka Labba Iänuduv kieldâ, čuovviittâshovdâ Ilkka Korhonen Aanaar kieldâ, čuovviittâstoimâjođetteijee Anne Onnela Suáđigil kieldâ, čuovviittâstoimâjođetteijee-rehtor Laura Arola Ucjuv kieldâ, peivikiäju jođetteijee Eija Salmi Oulu kaavpug, palvâlemkuávluhovdâ Kai Väistö Ruávinjaargâ kaavpug já ollâopâttuv lehtor Marja-Liisa Olthuis Oulu ollâopâttâh.

Pargojuávhu äššitobdeečällen tuáimih säämi káidusmáttááttâshaavâ koordinaattor Arla Magga já säämi kielâpiervâlstivrejeijee Petra Kuuva Sämitiggeest sehe máttááttâsneuvos Susanna Rajala Máttááttâshaldâttâsâst.

Pargojuávkku čokkân vuossâmuu tove Anarist Sajosist njuhčâmáánu 11. peeivi.

 

Lasetiäđuh:

Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Ánne-Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi

Petra Kuuva, petra.kuuva(at)samediggi.fi

Maht väldiđ huámmášumán sämmilij aalmugpeeivi?

Nuorâirääđi Dihtosis-haahâ oovtâstpargoost Nuorâi Akatemiain fáálá aalmugpiäiván čuávuváid materiaalijd. Mii materiaal vievâst tun puávtáh viettiđ juhlepeeivi uáppáásmáin já vuájumáin sämikulttuurân.

Sukellus saamelaiskulttuuriin-moobiilspellâ

Seppo-spellâvuáđust spellâmnáál sämifáádáid siskeldeijee moobiilspellâ lii čuosâttum paješkoovlâ lasseen nube tääsi uáppeid. Spellâ iššeed uáppeid pirrâ Suomâ oppâđ já iberdiđ sämmilâšvuođâst já sämikulttuurist já tot kieđâvuš ei. sämmilij historjá, tááláá ääigi almonijd já ulmuid, sämimááccuh, kulttuurlii omâstem sehe ärbivuáválijd iäláttâsâid.

Seppo-moobiilspeelâ ulme lii movtijdittiđ šoddâdeijeid, máttáátteijeid já välmejeijeid máttááttiđ párnáid já nuoráid sämmilijn já sämikulttuurist. Spellâ ana sistees vuáđutiäđu sämmilijn sehe heiviitteijee já vuáijoo hárjuttâsâid. Speelâ peht movtijditeh nuorâid toimâđ jieš já hammiđ fáádást jieijâs uáivilijd sehe savâstâllâđ tain oovtâst eres nuorâiguin. Mávsuttes speelâ puáhtá tiiláđ Nuorâi Akatemia nettisiijđoin: https://www.nuortenakatemia.fi/opettajalle/ 

Škovlâkolliistâlmeh:

Paješkovláid čuosâttum pargopáájáh jođetteh nuorâid suogârdâllâđ sämmilâšvuođâ sierâ uáinui peht. Pargopáájáh fäälih fakta já ideaid já tain nuorah peesih savâstâllâđ fáádást toimâlij hárjuttâsâi vievâst. Pargopáájástivrejeijeeh láá fáádán škuávlejum sämmiliih nuorah. Škovlâkolliistâllâm lii mávsuttem. Tiiláá škovlâkolliistâllâm: http://www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Pištem: 75 tâi 90 min
Čuosâttâhjuávkku: paješkoovlah
Škovlâkolliistâllâmkuávluh: uáivikaavpugkuávlu, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä sehe Ruávinjargâ já tai aldakuávluh.

Dihtosis-vyehikorttâpakkâ

Dihtosis-vyehikorttâpakkâ, mon vievâst máttáátteijee tâi stivrejeijee puáhtá jieš keessiđ sämifáádá miäldásii pargopáájá tâi oppâtijme nuorâiguin. Hárjuttâsah láá čuosâttum paješkoovlâi lasseen vyeliškoovlâ alemuid luokkaid sehe nube tääsi oppâlájádâssáid. Paakâ finnee pdf-version internetist tâi puáhtá meid tiiláđ nuuvtá liiŋkâ peht.  Pakkâ lii finnimnáál suomâkielân já ruotâkielân.  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/dihtosis-oppimateriaalit-saamelaisuuden-kasittelyyn/

Iiđeedlekkâm

Sämifáádá miäldásâš tiätukišto-iiđeedlekkâm, mon puáhtá kevttiđ teeman ráhtádâtmist eromâšávt sämmilij aalmugpeeivi (6.2.) juhlomân  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-saamelaisuudesta/

 

Pyeri sämmilij aalmugpeivi puohháid!

Säämi aalmugpeivi 6.2.

Sämitigge uárnee ávus uuvsâi peeivi Aanaar Sajosist säämi aalmugpeeivi 6.2.2020 tme 11-15. Puáđi uápásmuđ Sämitige tooimân!

Sämitige almos toimâttâh, škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh já sämikielâ toimâttâh  oovdânpyehtih toimâidis Sajosist. Sämitigge kuásut kuossijd juhlekäähvi já Saijoos raavâdviäsu Čaijust puáhtá uástiđ aalmugpeeivi peivimáállás.

Säämi aalmugpeeivi 6.2. ohjelm Anarist

Tiervâpuáttim puohháid!

tijme 7.00 rääjist
Yle Säämi vuolgât sämikielâlâš radiovuolgâttâs kuulmâ sämikielâin.
Nettiradio: yle.fi/sapmi

9 Sämiliipu pajedem já Säämi suuvâ laavlâ, SIIDA

9-17 Siijdâ čáitálduvváid lii nuuvtá siisâpeessâm ubâ peeivi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditorio
• Anaar škoovlâ sämiluokah lávluh, čaittâleh já tánssájeh
• Oovtâst lávlum já muusik, Säämi párnáikulttuurkuávdáš Máánu
• Filmâ, Säämi máttááttâskuávdáš

10.30-13 Aalmugpeeivi peivipurrâmuš, SERVIKODDETÁÁLU, Sámi Soster rs ja Aanaar servikodde

11-15 SAJOS
• Sämitige ávus uuvsah. Sämitigge kuásut kuossijd juhlekäähvi.
• Sämiarkkâduv ávus uuvsah

12 ”Njuuvčâ suájáiguin – Čällee Yrjö Kokko luodâi alne”, Yrjö-Kokko -servi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida uuđâsm 2020-2022, SIIDA auditoriost

12.30 Siäiluttiđ Säämi äärbi, pop up -čáitálduv lehâstem, SIIDA pajeviäskárist

13- Pispemessu, Aanaar kirkko, Aanaar servikodde
Meesu maŋa kirkkokäähvih, Aanaar servikoddetáálu, SámiSoster rs já Aanaar servikodde

18 Elleekove-eehid, SAJOS
Elleekove-eehid uárnejuvvoo ovtâspargoost Sämitaiđuu toorjâseervi Visuálaš Sápmi -Leader havváin.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Säämi/ Suomâ
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Säämi/ Suomâ
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Säämi / Taažâ
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Säämi / Suomâ
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Säämi / Taažâ
  • Bántafáŋga 2019, 4 min, Ingá Márjá Sarre, Säämi / Taažâ
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Säämi / Suomâ
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12 min, Heli Valkama, Säämi / Suomâ
  • Giitu giitu 2019, 6 min, Elle Sofe Sara, Säämi / Taažâ
  • Sámás muinna 2019, 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Säämi / Suomâ
  • Fanas Jovnna 2019, 9 min, Sakari Maliniemi, Säämi / Suomâ
  • Ribadit 2019, 10 min, Elle Sofe Sara, Säämi / Taažâ

   

      

 

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Vuáju sämikulttuurân moobiilspeelâ peht

Nuorâirääđi almostit oovtâst Nuorâi Akatemiain Sukellus saamelaiskulttuuriin –moobiilspeelâ. Speelâ vievâst viggeh lasettiđ tiäđuid sämikulttuurist sierâ uáinui peht.

Seppo-spellâvuáđust spellâmnáál sämifáádáid siskeldeijee moobiilspellâ lii čuosâttum paješkoovlâ lasseen nube tääsi uáppeid. Spellâ iššeed uáppeid pirrâ Suomâ oppâđ já iberdiđ sämmilâšvuođâst já sämikulttuurist já tot kieđâvuš ei. sämmilij historjá, tááláá ääigi almonijd já ulmuid, sämimááccuh, kulttuurlii omâstem sehe ärbivuáválijd iäláttâsâid.

Seppo-moobiilspeelâ ulme lii movtijdittiđ šoddâdeijeid, máttáátteijeid já välmejeijeid máttááttiđ párnáid já nuoráid sämmilijn já sämikulttuurist. Spellâ ana sistees vuáđutiäđu sämmilijn sehe heiviitteijee já vuáijoo hárjuttâsâid. Speelâ peht movtijditeh nuorâid toimâđ jieš já hammiđ fáádást jieijâs uáivilijd sehe savâstâllâđ tain oovtâst eres nuorâiguin.

“Seppo-speelâ vuáváámân láá váldám fáárun säminuorâid ovdâmerkkân pargopaajijn. Nuorah láá vaiguttâm speelâ vuáháduvâi valjiimân sehe speelâ teemaid já fáádáid. Spellâ almostittoo mudágávt ovdil Sämmilij aalmugpeeivi 6.2. já tot lii šiev vyehi uápásmuđ já vuáijuđ sämikulttuurân oovtâst haavâ eres materiaalijguin ”, muštâl vs. nuorâičällee Elli-Marja Hetta speelâst.

Mávsuttes speelâ puáhtá tiiláđ Nuorâi Akatemia nettisiijđoin

Dihtosis- tiätupakkeet sämmilijn

 

Dihtosis -haahâ lii Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia ohtsâšhaahâ, mon ulmen lii lasettiđ válduaalmugân kullee nuorâi tiäđuid sämmilijn. Tiäđu já haavâ materiaalij vievâst viggeh pajediđ sämmilijd já sämikulttuur uássin nuorâi argâtiäđu. Fáádá movtijdittee kieđâvuššâm iästá siämmást sämipárnáid já -nuoráid čyeccee olgoštem, já naanood sämikuávlu ulguubeln ässee säminuorâi identiteet.  Haavâ ruttâd Máttááttâs- já kulttuurministeriö.

Lase Dihtosis -haavâst

 

Lasetiäđuh:

Vs. nuorâičällee, Sämitigge, Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Proojeektkoordinaattor, Nuorâi Akatemia, Ulla Saalasti. 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem sierânâstoorjâ 2020

Sämitige kulttuurlävdikodde juovij kulttuurlävdikode čuákkimist 16.12.2019 Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem staatâtorjuu ihán 2020 ohtsis 179 000 eurod sämikielâlii kulttuur oovdedmân, Tave-eennâmlij sämiseervij tuárjumân já Sämmilâškirkkotuuvij paijeentolâmân.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem sierânâstoorjâ 2020

Jaakko Gauriloff eellimpálgá kulttuurpalhâšume ávudem lâi 24.1.2020 Sajosist. Kove: Tomi Lampinen

Lasetiäđuh:

Kulttuurčällee Riitta Orti-Berg, 010 839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Hettejeh-uv staatârääjih oovtâstpargo?

Leppeđ-uv tii lájádâsâst feerim, ete staatârääjih tovâtteh hástusijd já čuolmâid? Sämmilâš räjiháittulävdikodde halijdičij finniđ tiäđu tii feerimijn já pivdá iävtuttâsâid pargosis.

Sämmilii räjiháittulävdikode lii Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) nomâttâm já tot lii kuulmâ sämitige oovtâstpargo-orgaan. Lävdikode pargon lii identifisistiđ nuuvt kočodum räjihááituid, moh hettejeh oovtâstpargo já ohtâvuođâ sämmilij kooskâ jieškote-uv staatâ raajij peht sehe tovâtteh hástusijd ovtâskâs ulmuid, perruid, seervijd, lájádâssáid tâi iäláttâshárjutteijeid.

Láá-uv tii ornijduumeest feerimeh, maid lävdikodde kolgâččij tiettiđ? Mij tarbâšep tii iše!

Vääldi ohtâvuođâ mijjân já čääli čujottâsân samediggi@samediggi.no já merkkee šleđgâpoostân “sámi rádjahehttehuslávdegoddi”. Tun puávtáh čäälliđ tuu hástusijn. Lävdikodde haalijd finniđ vijđáht ibárdâs hástusijn, maid rääjih sämikuávlun tovâtteh.  Lävdikodde haalijd iävtuttâsâid 15.4.2020 räi.

Ovdâmeerhah fáádáin, moh láá merhâšitteeh lävdikoodán:
  • Pargo – pargoost jotteem rääji rasta
  • Aalmuglâšvuotâ – ovtâskâs ulmui já perrui hástuseh tast, ko “ääsih kyevti staatâst”
  • Škovlâ – vuáđuškovlâoovtâstpargo räjikuávluin
  • Aaleeb škovliittâs – ohtsiih sämmiliih škovliittâsah já uáppee-eellim
  • Tiervâsvuotâ – falâldâh räjikuávluin já ohtsâš falâldâh
  • Kietâtyejeh, vyebdim já kulttuur – kulttuurpargo já vyebdim rääji nubebel
  • Puásui-iäláttâs räjikuávluin – piätupolitiik, meid sajanmáksuääših, elleetuáhtárääših jna. (lävdikoddeest ij lah tárguttâs árvuštâllâđ kuáttumaašijd).
  • Proojeekthaldâšem – toorjâvuáháduvah já ohtsiih projekteh
Lävdikode jesâneh:

Runar Myrnes Balto, lävdikode saavâjođetteijee (Taažâbeln)
Anders Kråik, jeessân (Ruotâbeln)
Ulla Magga, jeessân (Suomâbeln)

Kove: Åse M.P. Pulk/Sámediggi

Sámi giellalága 31 §:a vuođul máksojuvvon doarjagat ohcanlahkai

Vuoigatvuođaministeriija almmuha ohcanláhkái sámi giellalága (1086/2003) 31 §:s oaivvilduvvon doarjagiid. Doarjagat leat dán jagi geavahanláhkái oktiibuot 150 000 euro. Doarjaga sáhttá mieđihit sámiid ruovttuguovllu gielddaide, searvegottiide ja bálgosiidda ja maiddái lága 18 §:s dárkkuhuvvon priváhta beliide lága heiveheamis šaddan sierra lassigoluid gokčamii. Dál ohcanláhkái doarjagat leat oaivvilduvvon 1.1.2020 maŋŋá šaddi lassegoluide.

Ohcanáigi álgá 20.1.2020 ja nohká 13.2.2020 dii 16.15. Ohcamuš ohccojuvvo ohcanskoviin, mii gávdnu dáppe. Ohcanskovvái galgá laktit skovi olis bivdojuvvon mildosiid. Ohcci doaimmaha ohcanskovi mildosiiddisguin vuoigatvuohtaministeriija girjenkantuvrii (oikeusministerio@om.fi, dahje Oikeusministeriö Ritarikatu 2 B, 00170 Helsset) mearreáiggi siste. Ohcci vástida ohcamuša doaimmaheamis mearreáiggi siste. Mearreáiggi maŋŋá boahtán ohcamušat eai váldo vuhtii.

Lassidieđut vuoigatvuođaministeriija doarjagis.

 

Lassidieđut:

Sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sämitige ive 2020 kulttuurpalhâšume Jaakko Gauriloffin

SÄMITIGE KULTTUURPALHŠUME

Kulttuurlävdikodde juáhá ive 2020 kulttuurpalhâšume Jaakko Gauriloffin.

Kulttuurpalhâšume juáhhoo vástuppeeivi 24.1.2020 tme 19.15 Anarist Sajosist.

Jaakko Gauriloff lii šoddâm 1939 Syennjilsiijdâst Piäccámist já lii nuorttâlâš lávloo. Sun lii tiäđui mield vuossâmuš populaarmuusik nuorttâlâškielân lávlum lávloo. Veikâ sun lii tobdos časkoslávlon, te sun haaldâš meid nuorttâlii ärbivuáválii leuʹdd.

Kulttuurpalhâšume mieđettuvvoo ucâmušttáá já ton ulmen lii palhâšiđ kulttuur rähtee/rähteid tâi taaiđâr/taiđârijd tubdâstâssân merhâšittee pargoost sämmilii kulttuureellim pyerrin.

Ohjelmist ei. muusik ja kähvikuásuttem. Nuuvtá siisâpeessâm.

TIERVÂPUÁTTIM!

Lasetiäđuh:

Kulttuurčällee Riitta Orti-Bergist 010-839 3103
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Oovtâspargoost: Skábmagovat Film Festival
www.skabmagovat.fi

Kove: Ville-Riiko Fofonoff