Kielâhárjuttâllâm uápásmit sämikielâlâš oppâmateriaalpaargon – Ulpu Mattus–Kumpunen, Maarit Kiprianoff já Nina Autti hárjuttâllii škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst

Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst lii lamâš fiiđgâs, ko toimâttuvâst láá algâttâm cuáŋuimáánu aalgâst aanaar-, nuorttâ- já tavesämikielâlij oppâmateriaalij proojeektpargeeh. Sii lasseen oppâmateriaalpargo maailman láá peessâm uápásmuđ Säämi máttááttâskuávdáá aanaar-, nuorttâ- já tavesämikielâi kielâhárjuttâlleeh Ulpu Mattus–Kumpunen, Maarit Kiprianoff já Nina Autti.

Kovetoppim Nina Autti rähtim oppâmspeelâst Wordwall–spellâvuáđust. Kove: Sämitigge.

– Must lii jo kuhháá lamâš mielâ pyevtittiđ nuorttâsämikielâlâš oppâmateriaal párnáid já tääl ko viijmâg peessim teehin Anarân nuorttâkielâ luuhâđ, te tuotâ tibi tot ferttij tállân toppiđ kiddâ máhđulâšvuodâst peessâđ Sämitigán hárjuttâllâđ, illood nuorttâlâškielâ kielâhárjuttâllee Kiprianoff.

– Ucâluvvim kielâhárjuttâlmân oppâmateriaalij paarân, tastko lam jo kuhheeb ääigi jurdâččâm, ete halijdiččim leđe fáárust pyeredmin aanaarsämikielâlij oppâmateriaalij tile, muštâl anarâškielâ hárjuttâllee Mattus–Kumpunen.

– Uuccim kielâhárjuttâlmân Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâhân, tastko muu kiäsuttij peessâđ uáiniđ já kuullâđ maggaar tile sämikiel oppâmateriaalijgijn lii onnáá peeivi. Fáddá lii olssân äigikyevdil parnijdân škovlâjotteem tiet. Materiaalij historjá lijjim ucánjáhháá tutkâm oppâmihháán čoovčâ, ko kulttuuruápui kuursâst čaittim jieččân puáris sämikiirjijd já siämmást muštâlim luokkaskipárijdân oppâmateriaalij historjást. Tääl lâi suámi peessâđ kuullâđ tááláá tiileest já uáiniđ, mon verd ovdâmerkkân škovlâkirjeh láá eidu tääl finniimist, muštâl tavesämikielâ hárjuttâllee Autti.

Kielâhárjuttâlmist piäsá uápásmuđ oppâmateriaalpaargon

Anarâškielâ kielâhárjuttâlmist Mattus-Kumpunen jurgâlij KEI-rááiđun sänilisto já kietâčäliškuođij luuhâm hárjuttâllei oppâkirje. Nuorttâlâškielâ kielâhárjuttâllee Kiprianoff raahtij sánáduv pargo vyelni leijee ǨIÕČČ 3-oppâkirje luuhâmkiirján sehe vuávái já čaalij vuávám nuorttâsämikielâ algâmáttááttâsân heivee oppâkirjeest. Tavesämikielâ hárjuttâllee Autti pelestis vuávái já pyevtittij oppâmateriaal tavesämikielâ máttááttâs toorjân digitaallâš Wordwall já Quizlet-vuáđoid Cealkke dearvvuođâid–kirjerááiđu vuáđuld. Lasseen sun raahtij savâstâllâmhárjuttâsâid argâpeeivi savâstâllâmtiilijd.

– Oppâmateriaal pargo lâi tärkkilvuođâ vättee já sánáduv rähtimist ferttij väldiđ vuotân maaŋgâ sierâ tahhee, muštâl nuorttâlâškielâ hárjuttâllee Kiprianoff.

– Materiaalij utkâm lâi olâttettee hastâleijee, veikkâ lam ovdil toimâm kommunikaatio–máttáátteijen máttátdijn seevvimkielâ já toorjâsevimijd. Seevvimkielâsyergist-uv materiaal lii uccáá finniimist já máttááttâsmateriaalijd ferttij kuhás huksiđ jieš. Huámmášim, ete lii ereslágán rähtiđ materiaal aldamáttááttâsân ko muu kielâhárjuttâlmist  ráhtám virtuaallâš materiaal. Ovdebâš materiaalij puđâldemfeerim ferttij mättiđ mutteđ virtuaallâš háámán. Pargo lâi nuuvttii mielâkiddiivâš já siämmást peessim kiärduttiđ oppâmive ääigi oppâmâm, suogârdâl tavesämikielâ hárjuttâllee Autti.

Savâstâllâmhárjuttâsah lasettuvvojeh uážžumnáálá Sämitige digitaallâš oppâmateriaalvuáđun.

Cealkke dearvvuođaid–materiaalih WorwallistQuizlettist

Lasetiäđuh:

Raija Lehtola
+358 50 573 9525
raija.lehtola@samediggi.fi

Petra Kuuva
+358 40 677 2275
petra.kuuva@samediggi.fi

Unni Länsman
+358 40 844 6568
unni.lansman@samediggi.fi

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.

Uáppáásm ovdâsvástádâslii mađhâšeijee ravvuid sämikulttuurân já sämmilij päikkikuávlun

Tuubdah-uv tun sämikulttuur já sämmilij päikkikuávlu taavijd já syeligâsvuođâid tego jieijâd lummoid? Testaa tiäđuidâd uđđâ tiätukištoin já keejâ sämimađhâšem olesváldálii killeelvuođâ animaatio. Sämitigge lii almostittâm sämimađhâšem kuállejeijeeravvuid miäldusmateriaalijguin čujottâsâst www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.
Kove: Sunna Kitti

Kuállejeijeeravvuuh miäldusmateriaalijguin láá čujottum tavas puáttee mađhâšeijeid já eromâšávt mađhâšemsyergi uđđâ pargeid já tuáimeid, kiäh puátih sämmilij päikkikuávlun, já taid puáhtá anneeđ meid oppâmateriaalin mađhâšemsyergi máttáátteijeid já uáppeid. Siijđoh almostuveh taan muddoost eŋgâlâskielân já suomâkielân.

– Almos tiäđuh sämiaalmugist, sämmilij historjást já moodeern sämisiärváduvâst láá ain uccáá já maŋgii fáárust láá meid munejurduuh. Sämmiláid kyeskee tuođâlii tiäđu lasettem já levâttem meid mađhâšemsyergi peht lii eromâš tehálâš, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

– Mun tuáivum, ete sämimađhâšem kuállejeijeeravvuuh váldojeh vijđáht anon já tot lii ävkkin maŋgáid tuáimeid. Mij halijdep movtijdittiđ mađhâšeijeid toohâđ ovdâsvástádâslijd já eettisávt kilelijd valjiimijd, ko sij mađhâšeh sämmilij päikkikuávlust, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämimađhâšem já sämmilij päikkikuávlu sierânâsjiešvuođáid uápisteijee kuállejeijeeravvuuh láá vuávájum digitaallâš materiaalpakettin, mii västid äigikyevdilis hástusáid, váldá huámmášumán sämisiärváduv já -kulttuur já lii kunnijâttee. Kuállejeijeeravvui lasseen siijđoh aneh sistees olesváldálii killeelvuođâ valdâleijee animaatio, mađhâšem puátteevuođâ kuuvijd, vijđes sämimaađhâšmân já sämmilij päikkikuávlu maađhâšmân lohtâseijee sánáduv sehe tiätukišto, mii testaa oppum tááiđuid.

– Siijđoh väätih vala uccâ hammim sánáduv lasseen, mutâ tot lii-uv digitaallii materiaalpakkeet pyeri peeli. Materiaalpakkeet puáhtá älkkeht peividiđ já lii älkkee reagistiđ äigikyevdilis mađhâšem trendijd já hástusáid ton mield, maht mađhâšem vaaigut páihálii aalmug aargân já juuhlán ađai sämikulttuurân já ton pyereestvajemân, iätá haavâ vuávájeijee Kirsi Suomi.

Ovdâsvástádâslâš mađhâšeijee äddee, ete sun lii kuállejeijee páihálii pääihist

Sämienâmist mađhâšeijee lii kuállejeijen pääihist, mast sämmilij argâ já juhleh láá uási mávsulii ellee kulttuurhäämi já hämmejeh eromâš kulttuurenâduv, mii lii sämmilij toovláš päikki. Taan ellee kulttuurenâduvâst máhđulisteh sämikulttuur eellimvuáimálâšvuođâ já sirdem puáttee suhâpuolváid.

Mist puohâin lii ovdâsvástádâs ohtsii puátteevuođâst jyehi saajeest, kuus mii tavoi já laavhij čuávumušah oleh. Rähtip oovtâst taan ääigist eenâb ovdâsvástádâslâš já eettisávt kilelub, vâi puátteevuođâ suhâpuolvâin-uv lii puoh taat muččâdvuotâ já riggodâh eellimnáál já feerimnáál.

Sämitigge tuhhiittij 24.9.2018 Ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem toimâprinsiipeh -ravvuu, moos ovdâsvástádâslii mađhâšeijee já mađhâšem kuállejeijeeravvuuh miäldusmateriaalijguin vuáđuduveh. Sunna Kiti koveh valdâleh eettisii ravvuu viestâ tast, ete maht kalga toimâđ, vâi puátteevuotâ ličij eenâb ovdâsvástádâslâš já eettisávt kilelub sämmilij päikkikuávlust já návt tuárju sämikulttuur juátkojeijee paijeentoollâm.

Sämitigge lii finnim máttááttâs- já kulttuurministeriöst torjuu kuállejeijeeravvui rähtimân já olášutmân.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Vuávájeijee, Ovdâsvástádâslâš sämimađhâšem haavah
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

Sämitigge kuállee Helsigist soti-ašijguin

Sämitigge kuállee 11.-12.5.2022 Helsigist sosiaal- já tiervâsvuotâašijguin. Sämitigge tiäivá peerâ- já vuáđupalvâlusminister Aki Lindén, Kela uáivihovdâ Outi Antila sehe virgeulmuid sosiaal- já tiervâsvuođâministeriöst, Kelast já Tilastokeskusist.

– Kollim lii tehálâš. Mii agendast láá maaŋgah koččâmušah, moh lohtâseh sämmilij sosiaaltoorvon, soti-palvâlussáid já tiäđupyevtitmân. Siämmást mij ovdedep oovtâstpargo já tuálvup viestâ sämmiláid tehálijn aašijn, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Kollimáid uásálisteh Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga, kielâtorvočällee Anne-Kirste Aikio, iäláttâs- já pirâslahâčällee Sarita Kämäräinen sehe SámiPoske má. vuávájeijeeh Lydia Heikkilä já Riitta Lehtola-Kosonen. Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio uásálist teivâdmân, mii lii Kelain.

Sämitige já Kela jyehi-ivvááš ráđádâlmeh

Sämitige já Kela ovdâsteijeeh teivih koskoho 11.5. Jyehi-ivvááš teivâdmist tárkkojeh oovtâstpargosopâmušâst soppum aašij ovdánem.

Teivâdmist savâstâleh vuáváámist säämi kielâlaavâ olášuumeest, Kela toorjâhaamij hiäivulâšvuođâst sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi háárjutmân, tutkâmtáárbuin, vajoiditmijn sehe sämikielâlii šleđgâlii ášástâllâm oovdedmist.

Sämmilij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnim sehe tiäđupyevtittem

Sämitigge savâstâl tuorâstuv 12.5. sämikielâlij já kulttuurmiäldásij soti-palvâlusâi finniimist sehe toos kyeskee tiäđupyevtitmist peerâ- já vuáđupalvâlusminister Aki Lindénijn sehe sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö já Tilastokeskus virgeulmuiguin.

– Sämmilij pyereestvajemân já tiervâsvuotân vaigutteijee tahheid kolgâččii tááláást pyerebeht pyehtiđ tubdâstiđ miärádâstohâmist já palvâlusâi pyevtitmist, iätá Koivisto.

Lasetiäđuh:

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
010 839 3128
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa.

Sämiparlamiänttárij konferens uárnejuvvoo vyesimáánust Anarist

Kuuđâd sämiparlamiänttárij konferens uárnejuvvoo Anarist 19.05.2022. Konferens lâi tárguttâs toollâđ ive 2020, mutâ tot sirdui koronapandemia tiet. Oovtâ peeivi pištee konferensân uásálisteh sämiparlamiänttáreh Suomâst, Ruotâst já Taažâst. Pääihi alne láá meid Ruošâ sämiseervi ovdâsteijeeh, kiäh uásálisteh konferensân tárkkojeijen.

– Lii suotâs, ete sämiparlamiänttáreh peesih tääl čokkâniđ Anarân já savâstâllâđ ohtsijn aašijn sehe hástusijn, moh lohtâseh šoŋŋâdâhnubástusân, ärbitiätun sehe sämmilij vuoigâdvuođâi majemui aaigij ovdánmân, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Konferens fáádáh láá taan ive eereeb iärrás šoŋŋâdâhnubástus, ärbitiätu sehe sämmilij vuoigâdvuođâi majemui aaigij ovdánem. Konferensist kuullâp sierâ suorgij äššitobdeid, kiäh jyehih uđđâsumos tiäđu parlamiänttáráid.

Sämiparlamiänttárij konferens uárnejuvvoo jyehi kuálmád ive. Säämi Parlamentaarlâš Rääđi västid sämiparlamiänttárij konferens keevâtlii orniimist, já ive 2022 konferens keevâtlâš ornimovdâsvástádâs kulá Suomâbel Sämitiigán.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Saara-Maria Salonen
Vuávájeijee
+44(0) 7305 965 167
saara-maria.salonen@samediggi.fi

Sämitigge nomâttij jesânijd Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikoodán

Sämitigge nomâttij čuákkimistis 13.4.2022 Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikoodán vittâ jeessân já vittâ värijeessân. Sämitigge tiäduttij valjiimist eromâšávt kuávlulii já jieškote-uv kielâjuávhui ovdâstem já vaaldij huámmášumán Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustiivrâ jo toohâm miärádâsâid.

Sämitige nomâttem jesâneh já värijesâneh:                

JeessânVärijeessân
Marko TervaniemiIiris Mäenpää
Klemetti NäkkäläjärviAnne Maria Näkkäläjärvi
Terhi HarjuTauno Ljetoff
Petra Magga-VarsInga Koivisto
Ristenrauna MaggaPirita Näkkäläjärvi

Sämikielâ lävdikode pargon lii väldiđ pele toos, ete maht kuávlustiivrâ miärádâsah vaigutteh kielâlij vuoigâdvuođâi olášumán. Lävdikodde meid árvuštâl sämikielâlij palvâlusâi táárbu, finnim já kvaliteet. Čielgiittâsâi vuáđuld lävdikodde taha kuávluhaldâttâsân iävtuttâsâid sämikielâlij palvâlusâi já palvâluskuálusij sehe pargei kielâtáiđuvátámâšâi já kielâtááiđu ovdedem várás.

Sämitige čuákkim meridij meid toimâttiđ Laapi pyereestvaijeemkuávlun reeivâ, mii kuáská sämikielâ lävdikode aasâtmân. Reeivâst Sämitigge muštoot, ete meid Laapi pyereestvaijeemkuávlu kalga jieijâs uásild kyeddiđ ovdâsvástádâs puoh Suomâ sämmilij kielâjuávhui já sierâ kuávlui oovdâstmist. Sämitigge muštoot meid, ete pyereestvaijeemkuávlu stivrâ kalga lävdikode jesânij valjiimist väldiđ huámmášumán laavâ vátámâšâid, moh kyeskih ei. lävdikode jesânij sämikielâlâšvuotân.

Laavâ mield lävdikode jesânin pyehtih valjiđ tuš sämikielâlijd ulmuid já jesânijn ucemustáá 40 prosenttid kalgeh leđe Sämitige já nuorttâlij sijdâčuákkim valjim ulmuuh tienuuvt, ete sijdâčuákkim puáhtá valjiđ ucemustáá oovtâ ulmuu.

Sämitigge tuáivu, ete puoh uásipeleh, kiäh nomâtteh jesânijd lävdikoodán, váldojeh puátteevuođâst fáárun puoh savâstâlmáid já ráđádâlmáid, moh kyeskih lävdikode jeessânjuávkun.

Sämitigge haalijd ovdediđ Laapi pyereestvaijeemkuávlu palvâlusâid tienuuvt, ete sämmilij táárbuh tubdâstuvvojeh já váldojeh huámmášumán palvâlusâi orniimist. Sote-uđâsmittem váldu-ulmen lii palvâlusâi oovtviärdásâš olášuttem. Sämmilij uásild ulme olášuttem váátá tom, ete sämmiliih finnejeh palvâlusâid jieijâs kielân já sämmilâš kulttuurtuávááš váldoo huámmášumán. Algâaalmug sämmilij tiervâsvuotâ já pyereestvaijeem lii oles Laapi pyereestvaijeemkuávlu ohtsâš äšši.

Lasetiäduh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Sämitigge ocá tavesämikielâ jurgâleijee sajasii vuáruttâllâmriijâ ááigán

Sajasâšvuotâ lii ááigán 1.6.–30.11.2022. Sajasâžžân väljejum kalga tevdiđ vuáruttâllâmrijjâlaavâst (1305/2002) tárguttum iävtuid.

Jurgâleijee pargon lii hoittáđ tavesämikielâ jurgâlem- já terminologiapargo kielâtoimâttuvâst. Jurgâleijee tohálâšvuotâiähtun lii paargon hiäivulâš ollâškovlâtođhos teikâ eres škovliittâs sehe laavâst auktorisistum jurgâleijein (1231/2007) uáivildum vuoigâdvuotâ toimâđ auktorisistum jurgâleijen suomâkielâst tavesämikielân teikâ nubijkulij.

Jurgâleijee pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/IV tâi V/II mield (vuáđupälkki 2597,07–2247,67 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen pargoost máksoo 24 % sämikuávlu lase já hárjánemlaseh, moh meriduvvojeh pargohárjánem mield.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 15.5.2022 räi čujottâsân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?64f523ee

Lasetiäđuid pargoost addel Sämitige kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio +358 40 707 5626.

Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.

29.4.2022
Sämitigge

Saamelaiskäräjien vaalien ääntenlaskenta käynnistymässä.

Sämitige valjâlävdikodde almoot uuccâmnáál valjâvuávájeijee meriáigásii pargo – Sämitigge juátká uuccâmääigi 15.5.2022 räi

Pargo álgá 1.6.2022 tâi sopâmuš mield já pištá 31.12.2022 räi já máhđulávt ton maŋa. Valjâlävdikode toimâsaje lii sämikulttuurkuávdáš Sajosist, Anarist. Valjâvuávájeijee pargon lii huolâttiđ valjâlävdikode vyelni ive 2023 sämitiggevaaljâi vuávámân já olášutmân lahtojeijee pargoin.
Asâttâsvuáđuslâš tohálâšvuotâvátámâššân lii paargon heivejeijee škovliittâs já sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Hárjánem valjâlävdikode pargoost kiäččoo hiättun.

Pälkki miärášuvá sämitige pälkkivuáháduv IV/III – V/I mield (vuáđupälkki kooskâst 2645,46 e/mp – 2492,97 e/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargofeerim mield miärášuvvee feerimlaseh.

Ucâmušâid labdosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán majemustáá 15.5.2022 čujottâsân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?0758ce03

Lasetiäđuid pargoost adelává valjâlävdikode čällee Antti Aikio p. + 358 10 839 3148 já valjâlävdikode saavâjođetteijee Heikki Paltto p. +358 10 839 3159‬.‬‬‬

Sämitige toimáid puáhtá uápásmiđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.

Anarist 8.4.2022
Sämitige valjâlävdikodde

Saavâjođetteijee Juuso já kulttuurlävdikode saavâjođetteijee Näkkäläjärvi uásálistev Venetsia taaiđâbiennaalân

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já Sämitige kulttuurlävdikode saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi uásálistev Venetsia taaiđâbiennaalân 21.4.-23.4.  Tääl vuossâmuu keerdi taaiđâbiennaal aalmuglii paviljoŋgist láá tuš sämitaaiđâreh já meid vuossâmuu keerdi sämmiliih láá aalmugin ovdâstum paviljoŋgist.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso illood sämitaiđuu noonâ oovdâstmist Venetsia taaiđâbiennaalist.

– Must lii ilo uásálistiđ biennaalân oovtâst nuubij Sämitiigij ovdâsteijeiguin. Lii tehálâš tuárjuđ sämitaaiđârijd já keččâliđ ovdediđ sii tile maailm taaiđâareenain, iätá Juuso.

Sämitaaiđâreh Pauliina Feodoroff, Máret Ánne Sara já Anders Sunna nubásmiteh Venetsia 59. taaiđâbiennaal Tave-eennâmlii paviljoŋg Säämi paviljoŋgin. Nubástus Säämi paviljoŋgin áávvud sämmilii algâaalmug taiđuu já suvereniteet.

Säämi parlamentaarlâš rääđi já Office for Contemporary Art Norway (OCA) uárnejeh Säämi paviljoŋg lekkâmijd tuorâstuv 21.4. Suomâ Sämitige ovdâsteijeeh saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já  kulttuurlävdikode saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi uásálistev lekkâmáid oovtâst Taažâ já Ruotâ Sämitiigij ovdâsteijeiguin.

Säämi paviljoŋg lekkâmtilálâšvuotâ 21.4.2022. Kooveest čižetpeln: Asta Balto, Tuomas Aslak Juuso, Pauliina Feodoroff já Pirita Näkkäläjärvi. Kove: Ánde Somby

Sämitige kulttuurlävdikode saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi mielâst lii tehálâš ete ohtsâškodde kuldâl taaiđârijd. 

– Taaiđâreh mättih já tyestih koijâdiđ koččâmušâid já pyehtiđ oovdân uáinuid, moh mudoi iä veltihánnáá puáđi uáinusân. Venetsia biennaalist sämitaaiđâreh pyehtih oles maailm tiätun čuávdimettum koččâmuš sämmilij eennâmvuoigâdvuođâin, Näkkäläjärvi eeđâi.

Säämi paviljoŋg taaiđâčáitálduv lii pyevtittâm juávkku, mast láá mieldi sämmilâš totkee Liisa-Rávná Finbog, sämmilâš luándusuojâleijee já tuáijár Beaska Niillas já OCA hovdâ Katya García-Antón. Juávhu išedeijen láá Martina Petrelli, Liv Brissach já Raisa Porsanger. OCA lii Tave-eennâmlii paviljoŋg válduovdâsteijee ive /8/2022.8

Venetsia taaiđâbiennaal lii moodeern taiđuu aalmugijkoskâsâš stuorrâ kejâstâh, mii uárnejuvvoo jyehi nubbe ive. Biennaal šadda iänááš čáitálduvâin, moh láá paviljoŋgijn, maid staatah láá iivij mield huksiittâm. Vuossâmuš Venetsia taaiđâbiennaal uárnejui ive 1895.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Pirita Näkkäläjärvi
Kulttuurlävdikode saavâjođetteijee
040 3577 006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Kietâčalluu čäällimpáájá 15.5. já 21.5. Sajosist Anarist

Oopâ rähtiđ jieijâd mainâsist elleekovekietâčalluu, oovdeb hárjánem ij taarbâš leđe.

Siskáldâs: mii lii elleekovekietâčalluu čäällim, kietâčalluu formaat, hárjuttâspargopitáh já kietâčällee koskâvuotâ čaittâlmân jna.

Äigi: Uási 1 pasepeeivi 15.5. tme 11-17, uási 2 lávurduv 21.5. tme 10-15.

Stivrejeijen Sakari Maliniemi. Páájá lii uáivildum nuoráid já rävisulmuid, mieldi váldojeh enâmustáá 12 olmožid. Páájá tuálloo suomâkielân já tot lii uásálisteid nuuvtá. Máhđulâšvuotâ uásálistiđ meid káidusin.

Almottât mieldi majemustáá 6.5.2022 tarja.porsanger@samediggi.fi.

Ohtsâštave-eennâmlâš kietâčalluu čäällimtábáhtus NORTHERN SCRIPT ocá tave-eennâmlijd, 18-29 ihásijd nuorâid, kiäh láá perustum kietâčalluu čälimist.

Säminuorah pyehtih uásálistiđ kiišton jieijâs eenikielân, teeman lii  TEMPTATION. Elleekovekietâčalluu kalga vuolgâttiđ 22.8.2022 räi čujottâsân tarja.porsanger@samediggi.fi. Lasetiäđuh Northern Script-kietâčaalâtábáhtusâst čujottâsâst www.nosi.fi!

Algâaalmugij elleekovekuávdáš Skábma/Sämitigge

Sämitige puhelinkuávdáš lii kiddâ 14.-18.4.2022

Sämitige puhelinkuávdáš lii kiddâ 14.-18.4.2022.

Sämitigge tuáivut puorijd pessijáid puohháid!