Sämikielâlii nuorâi astoäigitooimân lii tárbu puoh sämikuávlu kieldâin

Sämitige nuorâirääđi De! -haavâst finnejum feerimij vuáđuld sämikielâlii nuorâi astoäigitooimân lii tárbu puoh sämikuávlu kieldâin. Toimâ váátá ruotâsmittem eromâšávt tain tuárispel siijdâin, main ij ovdil lah lamaš maggaargin toimâ nuoráid. Nuorâirääđi haavâ toimâ nuuvâi 30.8.2019.

Haavâst uárnejii ei. nuorâiehidijd, main lâi älkkee puáttiđ sehe lijjii fáárust stuárráábijn tábáhtusâin, tego Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst já Ijâttes ijjâ-festivaalist. Haavâ ääigi uárnejii ohtsis 24 tábáhtus, main láá lamaš ohtsis 945 uásálisted. Tábáhtusâin nuorâid láá ruokâsmittâm kevttiđ sämikielâid uđđâ pirrâsijn já toollâđ ohtâvuođâ kuávlu eres sämikielâláid nuoráid kieldâraajij rasta.

De!-Haavâ ääigi láá vuáđudâm noonâ oovtâstpargoviärmáduv Ucjuv, Aanaar já Suáđigil kuávlui nuorâipargo tuáimeiguin já uásálistám Aanaar kuávlu estee uáiváditteepargo Selvä Peli-tooimân. Haavâ mield nuorâirääđi puovtij uásálistiđ konkreetlávt Selvä Peli-tooimân já vuossâmuu tove Suomâbeln orniđ meid sämikielâlii estee uáiváditteepargo nuoráid. Haavâst láá meid porgâm oovtâstpargo sämiservijguin, tego Sámi Siida ry, Vuáču sämiservi, Nuorttâlâškulttuursiättus, Nuorttâlij sijdâčuákkim já Sámi Duodji ry. Proojeekt lii porgâm oovtâstpargo meid Leader-ruttâdum Youth Activator Network-havváin.  Oovtâstpargo lâi meid sierâ sämitábáhtusâiguin já toi uárnejeijeiguin.

“Haavâ aalgâst mij raahtijm nuoráid čuosâttum webropol-koijâdâllâm orjâlâškielân, anarâškielân, nuorttâlâškielân já suomâkielân. Koijâdâllâm vuáđuld karttijm nuorâi tuoivuid sämikielâlii astoäigitooimâ háárán. Koijâdâlmân pottii 43 vástádâssâd. Toos lasseen mij kollijm Čevejäävri škoovlâst, vâi peesâim kuullâđ nuorttâlâškielâlij nuorâi tuoivuid. Tai vástádâsâi vuáđuld mij olášutškuođijm oovtâstpargoviärmáduvâst nuorâi ideaid väldimáin huámmášumán páihálii kielâtile já resursijd”, muštâl De!-haavâ proojeektpargen porgâm Tuuli Miettunen.

Nuorâirääđi juátká oovtâstpargo sämikuávlu nuorâipargeiguin já Selvä Peli-viärmáduvváin. Nuorâid movtijditeh jiešráđálii tooimâ orniimân tienuuvt, ete fäälih sijjân ovdâmerkkân speelâid já eres materiaal luoikkâsân. Materiaalijd puáhtá puátteevuođâst luoihâttiđ meid servijd, jis toh halijdeh orniđ sämikielâlii tooimâ nuoráid.

“Mij ilodep tast, mon ennuv haahâ lii juksâm nuorâid já mon maaŋgâpiälásii tooimâ mij lep pastam faallâđ já návt toimâidânguin västidiđ nuorâi jieijâs tuoivuid. Haahâ lii čáittám, ete sämikielâlii nuorâipaargon já ton fastâdmân lii stuorrâ tárbu. Nuorâilaavâ 8 § mield nuorâipargo kulá kieldâi pargoid. Haavâ ääigi vuáđudum oovtâstpargoviärmáduvâi peht lii pyeri juátkiđ kieldâiguin tuáimee oovtâstpargo já ovdediđ sämikielâlii nuorâipargo”, nuorâirääđi saavâjođetteijee Risten Mustonen paahud.

Haavâ ulmen lii lamaš karttiđ sämmilij päikkikuávlust sehe eres Suomâ kuávluin sämikielâlij astoäigitooimâi táárbu já olášutteid sehe movtijdittiđ sierâ tuáimed pyevtittiđ sämikielâlii nuorâikulttuur. Ohtân tehálâš ulmen lii lamaš sierâ tuáimei viärmádâttâm. Haavâst láá myensteristám sierâlágán astoäigitooimâid Ucjuv, Aanaar já Suáđigil kieldâi kuávlust.

De!-haavâ ruttâdij Leader Pohjoisin Lappi já haavâ olášuttii 1.10.2018-30.8.2019 koskâsii ääigi.

Lasetiäđuh

Nuorâirääđi saavâjođetteijee Risten Mustonen, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Vs. Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Säminuorâi taaiđâtábáhtus 2020 uárnejuvvoo Aanaar Sajosist já Rivdul Vasatokkast

Säminuorâi taaiđâtábáhtus 2020 uárnejuvvoo Anarist sämikulttuurkuávdáš Sajosist já nuorâikuávdáš Vasatokkast Rivdulist. Tábáhtus lii 15.-16. cuáŋuimáánu. Tábáhtus teema lii tánssám, mon pirrâ ubâ ohjelm ráhtoo.

Taaiđâtábáhtus ornimijn láá fáárust Taike sämmilâš läänitaaiđâr Auri Ahola, Sämitige škovlim- já oppâmaterialtoimâttâh, nuorâirääđi, Sämi párnáikulttuurkuávdáš Mánnu sehe elleekove- já muusikkuávdááh. Taaiđâtábáhtus ornimijd tieđettuvvoo tärkkilubbooht puáttee ive peln. Taaiđâtábáhtus pargee aalgât pargoos muáddi máánu ovdil tábáhtus. Čuávu Sämitige nettisiijđoid www.samediggi.fi já some! Sämmilâš tánssámkieddi kočo tuu fáárun!

Taaiđâtábáhtus saje já äigi meridui Sämitige škovlim- já oppâmateriallävdikode čuákkimist 3. roovvâdmáánu.

Lasetiäđuh:

Škovlim- já oppâmaterialtoimâttâh sehe Sämitige nettisiijđoh

SottiisiMoves 10.-11.6.2020 Tampere > https://nuorikulttuuri.fi/

Sämitigge almoot uuccâmnáál ohtsis kuttâ (6) stipend

ALMOTTÂS 

Sämitigge almoot uuccâmnáál ohtsis kuttâ (6) 500 euro stipend, moh láá uáivildum sämikielâ já/teikâ sämikulttuur válduaamnâs- já uálgiaamnâsuáppeid ollâtääsi škovliimist ja uáppeid kiäh uásálisteh ollâtääsi škovliittâsân, mii vaalmâšt sämikielâlâš pargoelimân. Occein pivdojeh eromâš vuáđustâsah stipend uážžumân. Vuáđustâssân pyehtih leđe el. oppâčáituspargo rähtimân lohtâseijee eromâš koloh teikâ aassâmpäikkikode já oppâmpäikkikode kuhes kooskâst šaddee mätkikoloh. 

Rijjâhámásiih ucâmušah pivdojeh toimâttiđ vuossaargâ 18.11.2019 tme 16 räi čujottâsân Sämitigge/ škovlim- já oppâmateriaallävdikodde, SAJOS, 99870 Aanaar. Ucâmušân kalga lahteđ kopio oppâregisterváldusist. Ucâmuš puáhtá vuolgâttiđ meid šleđgâlávt čujottâsân info(at)samediggi.fi

Váijuvâš teikâ maŋanum ucâmušah iä kieđâvuššuu. 

Anarist 9.10.2019 

Sämitigge/ škovlim- já oppâmateriaallävdikodde

Sämitigge pajedij oovdân EU Arktâsii foorumist algâaalmugij uásálistemmáhđulâšvuođâid EU:st

Sämitige II värisaavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso uásálistij 3.-4.10.2019 Uumeest Ruotâst Euroop komissio, Euroop olgokoskâvuotâhaldâttuv (Euroopan ulkosuhdehallinto) sehe Ruotâ haldâttâs ornim EU Arktâsii Foorumân (EU Arctic Forum).

Juuso pajediđ Foorumist oovdân koččâmuš tast, ete maht EU miärádâstohâmist pastaččii tuođâi väldiđ huámmášumán ton kuávlust orroo sierâ aalmugij uáinuid. Vâi kávnojeh ohtsiih kilelis čuávduseh arktâsijn kuávluin, Juuso tiäduttij eromâšávt algâaalmugij uásálistemmáhdulâšvuođâi pyeredem tienuuvt, ete sist liččii oovtâitosiih uásálistemmáhđulâšvuođah vaaigutmân já miärádâstohâmân EU:st eres aalmugij ovdâsteijeiguin.

Savâstâllâm ravkkii meid arktâsáid kuávloid vuávájum sierâlágán stuorrâ investistemhaavah, moh markkânistojeh toi killeelvuotâ oovdâst (sustainable investment). Juuso kuittâg tiäduttij tágárij haavâi vuávám ohtâvuođâst olášuttemnáál riiskâi árvuštâllâmproosees tehálâšvuođâ já suogârdâlâi, ete maht tain váldojeh huámmášumán vuávámnáál orroo investistmij máhđuliih negatiivliih vaikuttâsah sämikulttuurân tâi sämmilij vuoigâdvuođâi olášumán, vâi váldojeh-uv taah huámmášumán?

EU Arktâsii Foorum ohtâvuođâst Juuso teeivâi meid olgominister Pekka Haavisto. Teivâm ohtâvuođâst savâstâláin ei. Barents kuávlu oovtâstpargo merhâšuumeest. Juuso mield algâaalmugij olesváldálijd uásálistemmáhđulâšvuođâi kolgâččii nanodiđ meid Barents Euro-Arktâsii rääđi (Euro-Arktinen neuvosto, BEAC) tooimâst já ruttâdem toos lasettiđ.

EU Arktâsâš Foorum lii tábáhtus, kost arktâsii kuávlu sierâ peelij ovdâsteijeeh čokkâneh oohtân já pyehtih savâstâllâđ ei. arktâsii kuávlu majemui aaigij ovdánmist. Tábáhtusâst savâstâllii EU arktâsii politiik majemui aaigij puátusijn já adelij kejâstuv puáttee ááigán. Meid jyehi-ivvááš arktâsij algâaalmugij dialog uárnejuvvoo tábáhtus ohtâvuođâst 4.10.2019.

Lasetiäđuh

Tuomas Aslak Juuso, II värisaavâjođetteijee
tuomas.juuso@samediggi.fi
040 187 1331

Sämitiggevaaljâi vuáđusteijee puáđus

Sämitige valjâlävdikodde lii čuákkimistis 1.10.2019 adelâm sämitiggevaaljâi vuáđusteijee puáttus. Sämitiggevaaljâ vuáđusteijee jienâstemprooseent lii 48,58. Jienâvuoigâdvuođâ vaaljâin kevttii ohtsis 2853 jienâvuoigâdvuođâlâžžâd.

Sämitiggevaaljâi vuáđusteijee puáđus (PDF).

Sämitige kulttuurtorjui uuccâm 2020

Sämitigge almoot uuccâmnáál Máttááttâs- já kulttuurministeriö moom. 29.80.52 (Säämi kulttuurmeriruttâ) torjuid, moh mieđettuvvojeh sämikielâlâš kulttuur oovdedmân já sämiseervij toimâmân ihán 2020 čujottum meriruuđâst. Toorjâucâmušâid kalga čujottiđ Sämitiigán majemustáá 31. roovvâdmáánu 2019 tme 16.15 räi čujottâssáin: info@samediggi.fi teikâ Sämitigge, Sajos, 99870 Aanaar. Uuccâmluámáttuvâid já lasetiäđuid uážžu kulttuurčällest puh. 010 839 3103 já šleđgâpoostâ pehti riitta.orti-berg(at)samediggi.fi. Uuccâmluámáttuvâid puáhtá meid printtiđ Sämitige internetsiijđoin čujottâsâst www.samediggi.fi.

Toorjâucâmušâid puáhtá toimâttiđ persovnlávt tâi äššialmaa pehti, vuolgâttiđ šleđgâpoostâ teikâ poostâ pehti. Toorjâucâmušâi vuolgâttem tábáhtuvá vuolgâtteijee ovdâsvástádâssáin.

Kove: Ijahis Idja 2019, Jari Rantapelkonen

Luámáttuvah

Tun puávtáh luodiđ vuoluubeln tevdimnáál pdf-luámáttuv. Luámáttuv puáhtá tevdiđ meid motomijn laađđâmijn, tego Chrome tâi Internet Explorer.

Pargoišeruttâ

Proojeekttoorjâ

Seervi toimâtoorjâ / proojeekttoorjâ

 

Sämitige vaaljâi jienâirekinistem lii álgám – Vuosmuuh epivirgáliih puátuseh puátih iđedist tme 10

Sämitige vaaljâi jienâirekinistem lii álgám onne 30.9.2019 tijme 18 Sajosist Anarist. Jienâirekinistem algâttem maŋa puáttám vuolgâttâskovertijd kyeđih leehâsthánnáá já huámmášumán väldihánnáá. Toimâttâsâst tuálloo pevdikirje. Väljejeijeeseervi äššiulmust tâi väriäššiulmust lii vuoigâdvuotâ leđe mieldi jienâirekinistmist.

Vuosmuuh epivirgáliih puátuseh puátih 1.10.2019 iđedist tijme 10, ko valjâlävdikodde tuálá tieđettemtilálâšvuođâ Sajosist.

Luuvâ lase:

Sämikuávlu paješkoovlah finnejeh kirjeskeeŋkâid sehe suomâ- et sämikielân

Sämikuávlu paješkoovlah finnejeh kirjeskeŋkkân 10 sämikielâlâš já 102 suomâkielâlâš kirjed. Suomâ Kulttuurruttârááju Lukuklaani-haahâ skeŋkkee kiirjijd Suomâ jyehi paješkoovlân já ovtâstittum škovláid. Jyehi škovlâ finnee 112 kirjed.

Lukuklaani-haavâ olášut Lastenkirjainstituut já sämikielâlij kiirjij uásild Sämitige škovlim- já oppâmaterialtoimâttâh. Sämikielâlâš kirjepakettist láá sehe algâalgâlávt sämikielân čallum kirjeh et jurgâlusah, tihtâkirjeh já muštâlusah, fantasiakirjeh já tuotâelimân vuáđuduvvee mainâseh.

Taah kirjeh láá vyelgimin Sämikuávlu paješkovlâlijd luuhâmnáál.

AHR (KHO) puástumiärádâsâin oppeet uđđâ kuoddâlem

Sämitige valjâlävdikodde koolgâi vala kuoddâliđ juávhust alemuu haldâttâhrievti miärádâsâin, moiguin AHR komettij valjâlävdikode syeinimáánust toohâm jiešvuoigimijd. Kuoddâlmijn paijeelmiärálâš nubástusuuccâmvyehhin váttoo, ete AHR meddâlist jieijâs puástumiärádâsâid.

Ovdeláá porgemáánust tohhum, siämmáá äššiubâlâšvuotân lohtâseijee kuoddâlmij vuáđustâssân lijjii maaŋgah feeilah, tego vuoigâlii riehtijotteem vuáđuprinsiipij luávkkám já tuámustoovli jiešmerideijeevuođâ já pelettemesvuođâ luávkkájeijee čuávdusij almos munedem. Tai lasseen tääl kuoddâlem čuosâttâhhân orroo 27 AHR miärádâsâin lii uđđâ puástuvuotâ.

Tain uđđâ miärádâsâin AHR meridij valjâlävdikode sajanmäksiđ väidei riehtijotteemkoloid, mutâ väridij valjâlävdikoodán tilálâšvuođâ celkkiđ tuše riehtijotteemkoloin, ige ollágin jieš väidimist. Te väidim válduääšist iä kuullâm valjâlävdikode ollágin, mii oppeet rikoi vuoigâlii riehtijotteem vuáđuprinsiipijd, tego äššiomâhái oovtâitosii prosessuaallii sajattuv já kuullâm vátámâš.

AHR maŋaluvâi adelum miärádâsah aneh sistees siämmáá stuárusii riehtijotteemkoloi sajanmáksusume. Iänááš uási riehtijotteemkolovátámâš siskeldeijee väidimijn lâi oovtâ já siämmáá äššialmai rähtim. Väidimijn riehtijotteemkolovátámâš ij vuáđustâllum tuođâlijn koloin, peic ulmen lâi panâštiđ sämitige já valjâlävdikode nuuvt, ete toh iä eeppid jo pahudum AHR oovdeb miärádâsâid olmoošvuoigâdvuođâid luávkkájeijen. Tággáár jurdâččem lii Suomâ riehtioornigân vieres, veikâ AHR oro tääl riemmâm ton toorjân.

Valjâlävdikodde lii jieijâs räijejum toimâvääldi siste viggâm huolâttiđ OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea Suomân adelum laŋgâtteijee miärádâsâi olášutmist já uđđâ olmoošvuoigâdvuotâluávkkámij velttimist. Áinoo já alemuš nubástusuuccâmtäässin AHR lii riemmâm suojâliđ jieijâs árvuvääldi sämmilij olmoošvuoigâdvuođâin peerusthánnáá. Valjâlävdikodde lii páguttum kuoddâliđ AHR:n ko mihheen eres peelijd ko AHR jieš ij pyevti čuávdiđ feeilâid.

Lasetiäđuh

Valjâlävdikode saavâjođetteijee Janne Näkkäläjärvi, +358 10 839 3190 / +358 40 626 7255, janne.nakkalajarvi(at)samediggi.fi

Valjâlävdikode čällee Antti Aikio, +358 10 839 3127 / +358 40 184 6829, antti.aikio(at)samediggi.fi