Sämitiggelahâaasâtmân kyeskee 9 § miäldásijn ráđádâlmijn lii finnejum ráđádâllâmpuáđus

/in , /by

Sämitigge já riehtiministeriö ráđádâllii sämitiggelaavâ iävtuttâshammiittâsâst sämitiggelaavâ 9 § miäldásávt onne juovlâmáánu 1. peeivi 2023.

Riehtiministeriö já Sämitigge láá ráđádâllâm pyeri oovtâstpargoost sämitiggelahâaasâtmist.

Ráđádâllâmpuáđus lii vaalmâš ovdániđ äigitaavlu mield majemustáá ive 2023 loopâst haldâttâsohjelm merkkim vuáđuld. Iävtuttâs šadda almolâžžân, ko tot adeluvvoo staatârääđist.

– Mun lam tuđâvâš toos, ete mist lii ráđádâllâmpuáđus já sämitiggelaavâ uđâsmittem ovdán haldâttâsohjelm merkkim miäldásávt, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitiggelaavâ iävtuttâshammiittâs ráđádâlmáid 9 § mield uásálistii riehtiminister Leena Meri, staatâčällee Teija Makkonen, uásádâhhovdâ Johanna Suurpää já ráđádâllee virgeolmooš Yrsa Nyman riehtiministeriöst sehe saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, II värisaavâjođetteijee Leo Aikio, ovdâsteijee Pirita Näkkäläjärvi já lahâčällee Kalle Varis Sämitiggeest.

Uáiviminister Petteri Orpo haldâttâsohjelm mield haldâttâs iävtuttâs sämitiggelaavâst adeluvvoo majemustáá ive 2023 loopâst kansliahovdâ Timosii toimâkode pargo vuáđuld oovtâstpargoost Sämitiggijn.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sämitigge almoot uuccâmnáál stipendijd ollâškovlâuáppeid

/in , /by

Sämitigge almoot uuccâmnáál stipendijd, moh láá uáivildum sämikielâ já/teikâ sämikulttuur válduaamnâs- já uálgiaamnâsuáppeid sehe sämikielâlâš pargoelimân valmâštâllee ollâtääsi škovliimist leijeid. Occein pivdojeh eromâš vuáđustâsah stipend uážžumân. Vuáđustâssân pyehtih leđe el. oppâčáituspargo rähtimân lohtâseijee eromâš koloh teikâ aassâmpäikkikode já oppâmpäikkikode kuhes kooskâst šaddee mätkikoloh.

Rijjâhámásiih ucâmušah pivdojeh toimâttiđ 7.12.2023 tme 16 räi šleđgâlávt čujottâsân info@samediggi.fi. Ucâmušân kalga lahteđ kopio oppâregisterváldusist.

Váijuvâš teikâ maŋanum ucâmušah iä kieđâvuššuu.

Anarist 27.11.2023
Sämitigge/ škovlim- já oppâmateriaallävdikodde

Sämitigge já Tiervâsvuođâ lájádâs nannejeh oovtâstpargo, mii kuáská sämiaššijd

/in , /by

Sämitigge já Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâs (THL) vuáláčäälih koskoho 29.11.2023 oovtâstpargosopâmuš Suomâ sämiaalmug tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem ovdedem várás.  Teivâdmist Anarist algâttuvvoo keevâtlâš tooimâi ohtâsâš valmâštâllâm.

Vuáláčäällimtilálâšvuođâ njuolgâ vuolgâttâs puáhtá čuávvuđ koskoho 29.11.2023 tme 13 rääjist sämikieláid já suomâkielân.  Čuávu vuolgâttâs tääbbin (Zoom)

Sämitige já THL jođetteijeeh teivâv Anarist Sämikulttuurkuávdáš Sajosist. 

Sämitigge já THL halijdeh nonniđ sämiaššijd kyeskee oovtâstpargo oovtâstpargosopâmušâin, mii vuáláčálloo teivâdmist.  Oovtâstpargosopâmušân kuleh ovtâspargoráđádâlmeh jyehi ive, moin suáppoo tärhibeht ihásâš tooimâin. 

Sopâmuš lii merhâšittee, tastko ton äävhild huksejuvvoo vuáđu, mon peht sämmiliih láá uássin sijjân kyeskee prosesijn já tai vuáváámist.  Lii tehálâš, ete tiäđui puovtâdem ohtâvuođâst sämmilij kollektiivlâš algâaalmugvuoigâdvuođah iäruttuvvojeh”, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

“Sämmiliih algâaalmugin láá tehálâš uási Suomâ maaŋgâmuđusâš aalmug.  Mij halijdep THL:st väldiđ sii puátteeääigist pyerebeht huámmášumán mii tooimâin já porgâđ tom pyere oovtâstpargoost já vuáruvaiguttâsâst sämiaalmug já Sämitiggijn, iätá THL uáivijođetteijee Markku Tervahauta.

Sopâmuš linjáá konkreet tavoid oovtâstpaargon

Sämitige já THL oovtâstpargosopâmušâst suápih ohtsâš tooimâin eereeb iärrás čuávuvâš:

  • Vuáváđ oovtâstpargoost tutkâmuš- já ovdedemhaavâid sehe ovdediđ THL materiaalijd Suomâ sämiaalmug tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem ovdedem várás. 
  • Vuáváđ oovtâst tiäđu pyevtitmân já tiäđu haaldâšmân lohtâseijee ravvuid, moin váldoo huámmášumán sämmiláid kyeskee tiäđu eromâšvuođâ.
  • Vuáđudiđ sämiaašij kyeimiraati uássin THL kulttuurlâš maaŋgânálásâšvuođâ tooimâ. Kyeimiraati tárguttâssân lii toimâđ oovtâstpargoviärmádâhhân sämmilij tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem ovdedeijee tuáimeid já visásmittiđ tiäđujotteem já oovtâstpargo.

Lasseen oovtâstpargosopâmuš puáhtá THL tooimân uulmijd, moin lasettuvvoo pargovievâ máátu sämikielâst, kulttuurist já algâaalmug vuoigâdvuođâin.  Meiddei lájádâs sämikielâg viestâdem ovdeduvvoo.

Oovtâstpargoin ovdediđ laavâi olášume

Oovtâstpargosopâmuš tuáváást lii THL viggâmuš ovdediđ sämiaalmug tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem uássin lájádâs lahâaasâtlâš pargo ovdediđ Suomâ aalmug tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem.  Sämitige lahâaasâtlâš pargo lii olášuttiđ sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem já paijeentoollâđ sämmilij kielâ já kulttuur.

Oovtâstpargoin ovdeduvvoo meid ON julgáštus algâaalmugij vuoigâdvuođâin (A/RES/61/295) já algâaalmugij maailmkonferensin tubdum ON almosčuákkim ollâ tääsi olesčuákkim loppâäššikirje (A/RES/69/2) uulmijd, moin ovdediđ sämmilij tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem.

Lasetiäđuh

Tuomas Aslak Juuso
Sämitigge, saavâjođetteijee
puh. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
Sämitigge, sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
puh. 040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Markku Tervahauta
THL, uáivihovdâ
puh. 029 524 6001
markku.tervahauta@thl.fi

Anu Castaneda
THL, tutkâmušprofessor
puh. 029 524 7848
anu.castaneda@thl.fi

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio juátká pargos

/in , /by

Staatârääđi meridij skammâmáánu 23. peeivi tollum čuákkimist juátkiđ Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo. Komissio pargo juátkoo uáiviminister Petteri Orpo haldâttâsohjelm miäldásávt 31. juovlâmáánu 2025 räi. Komissio asâttui staatârääđi čuákkimist roovvâdmáánu 28. peeivi 2021. Komissio ulmen lii nuurrâđ sämmilij vuáttámušâid Suomâ staatâ já sierâ virgeomâhái tooimâin já pyehtiđ taam tiäđu uáinusân. 

Komissio áinoošlajâsâš pargo váátá ääigi vâi tot olášuvá olmânáál. Tondiet komissio asâtteijeepeleh staatârääđi kanslia, Sämitigge já Nuorttâlij sijdâčuákkim meridii iävtuttiđ komissio toimâpajan jotkâääigi. Komissio tááláš toimâpaje nohá taan ive loopâst.

Meid komissio pargo tuárjoo parlamentaarlâš čuávvumjuávkku asâttuvvoo uđđâsist komissio toimâpaje pajan. Čuávvumjuávhust lii jeessân já värijeessân piäláduvâin, moh láá ovdâstum ovdâskoddeest, já meid Sämitiggeest (kyehti jeessân), Nuorttâlij sijdâčuákkimist, evaŋellâš-lutterlii kirhoost já ortodoksilii kirhoost.

Lii tehálâš, ete komissio pargo pajan lii fáállun psykososiaallâš toorjâ sämikielân já kulttuur vááttám vuovvijn. Laapi pyereestvaijeemkuávlu ooleest tuáimee Uvjj – Uvjâ – Uvja – Untuva lii sämmilâš psykososiaallii torjuu ohtâdâh, mii fáálá sämikulttuur miäldásijd psykososiaallii torjuu palvâlusâid sämikielân. Ton toimâ juátkoo komissio pargo paje.

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio lii toimâstis jiečânâs já jiešráđálâš. Komissiost láá vittâ komissaar, main kyevtis lává asâttum staatârääđi iävtuttâsâst, kyevtis Sämitige iävtuttâsâst já ohtâ Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâsâst

Komissio jesâneh láá:

  • haldâttâhtiettui maister Irja Jefremoff
  • ollâopâttâhrehtor, Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut hovdâ Anni-Siiri Länsman
  • arkkâpispe emeritus Kari Mäkinen
  • puásuituállee, irâtteijee Heikki Paltto
  • pargoeellimprofessor, riehtitiettuu tuáhtár Hannele Pokka

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees mittomeerin lii:

  • Tubdâđ já árvuštâllâđ sämmilij historjálii já tááláá olgoštem, mieldiluhâmáin staatâ suddâluttempolitiik já vuoigâvuođâi luávkkimijd.
  • Selvâttiđ maht taat vaaigut sämmiláid já sii siärvádâhân tááláá tiileest.
  • Iävtuttiđ, ete maht puávtáččii ovdediđ ohtâvuođâ sämmilij já Suomâ staatâ kooskâ sehe sämmilij juávhust.
  • Lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämmilijn Suomâ algâaalmugin

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio mandaat miäruštâl komissio pargo mittomeerijd já pargoid. Tárguttâssân lii meiddei, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees puáđusin Suomâ staatâ kuádá ovdâsvástádâs já oovtâst Sämitiggijn, Nuorttâlij sijdâčuákkimáin já eres sämmilâštuáimeiguin naanood sämmilij vuoigâdvuođâi olášume Suomâst. Psykososiaallâš toorjâ lii tehálâš uási Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees olášume.
 
Komissio ráhtá pargostis raapoort, mii ana sistees meid toimâiävtuttâsâid. Raapoort adeluvvoo staatârááđán, Sämitiigán já Nuorttâlij sijdâčuákkimân majemustáá 30.11.2025. 

Sämmilij algâaalmugsajattâh lii torvejum Suomâ vuáđulaavâst. Vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent mield sämmilijn algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.

Lasetiäđuh Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargoost.
 
Lasetiäđuh: staatâčällee Risto Artjoki, p. 09 1602 2006, sierânâsäššitobdee Nina Brander, p. 0295 160 347, staatârääđi kanslia, Sämitige 1. värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, p. 040 415 5969 já nuorrtâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff, p. 050 396 1297

Sämmilij parlament 50 ive juhle ohjelm lii almostum

/in /by

Sämmilij parlament 50 ive juhle juhloo Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist majebaargâ 28. skammâmáánu 2023 tme 11 rääjist. Puohah láá tiervâpuáttim čuávvuđ juhle njuolgâ vuolgâttâs peht. 

Kove: Ville Fofonoff, Ellen-Maarit Juuso.

Juuhlán láá puávdejum Säämi parlament sehe Sämitige jesâneh sierâ valjâpoojijn, sämisiärváduv vaigutteijeeh, Suomâ staatâ já sierâ oovtâstpargopeelij ovdâsteijeeh sehe Sämitige pargeeh.

Ovdil juhle kyesih pyehtih pyehtiđ juhletiervâttâsâid Sämitiigán. Tiervâttâsâid väldih vuástá Sämitige saavâjođetteijeeh parlamentsali Soljust tme 9-10.30.

Juhle lii povdejum kuossijd, mutâ tilálâšvuođâ piäsá čuávvuđ njuolgâ vuolgâttâs peht tme 11 rääjist čujottâsâst: www.sajos.fi/live 

Juhletilálâšvuođâ ohjelm

Sämmilij parlament 50 ive juhle álgá tme 11 Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist já nohá suulân tme 15.30. Mij tuáivup, ete povdejum kyesih láá sajestis Sajos auditoriost tme 10.45.

Juhle vuossâmuu uási liäkká Niko Valkeapää juáigusijn, mon maŋa Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tuálá juhlesaavâ. Suomâ staatâ sahâvuáru tuálá riehtiminister Leena Meri. Professor Veli-Pekka Lehtola tuálá sahâvuáru sämmilij parlamentaarlii pargo 50 ive historiikist. Lasseen tilálâšvuođâ vuossâmuu uásist jieijâs tiervâttâs pyehtih Taažâ já Ruotâ sämitigeh sehe Nuorttâlij sijdâčuákkim. Saavâi kooskâst mij kuullâp ärbivuáválii muusik Ulla Pirttijärvi-Länsmanist, Erkki Lumisalmist já Petter Morottajast.

Juhletilálâšvuođâst lii puddâ suulân tme 12.30-14, kuás Sajos aulast lii fáállun uccâ sálttáás purrâmuš sehe kákkukähvi savâstâllâm paaldâst.

Juhle nube uási aalgât sämmilâš uánihisfilmâ, mon maŋa vuárust lii sämiparlamiänttárij paaneelsavâstâllâm. Savâstâlmân uásálisteh parlamiänttáreh sehe Säämi parlament já Sämitige sierâ poojijn; Pekka Aikio, Matti Morottaja, Juhani Nousuniemi, Klemetti Näkkäläjärvi, Tiina Sanila-Aikio já Anu Avaskari sehe nuorâirääđi ovdâsteijee Anni-Sofia Niittyvuopio. Paaneelsavâstâllâm maŋa jieijâs sahâvuároin juhle kunnijâttev toimâtteijee já puásuituállee Aslak Paltto sehe Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio. Juhletilálâšvuotâ nohá Säämi suuvâ ohtsâšlavlui.

Eehidtábáhtus uárnejuvvoo Wilderness Hotel Juutuast tme 21 rääjist, tábáhtusâst láávdást Ailu Valle. Eehidtábáhtus lii ávus puohháid.

Lasetiäđuh

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Pia Ruotsala-Kangasniemi
Haldâttâhhovdâ
010 839 3106 / 040 726 2688
pia.ruotsala@samediggi.fi

Saana Aikio
Má. Proojeektpargee
saana.aikio@samediggi.fi
040 595 6377

Säminuorâi taaiđâtábáhtus Anarist vyesimáánust 2024 

/in , , /by

Säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo Anarist, Sajosist vyesimáánust 2024.  

Sämitigge uárnee ive 2024 säminuorâi taaiđâtábáhtus Anarist, Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist vyesimáánust 2024. Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst láá nelji teema: oovdânpyehtee taaiđâšlaaijân láá tanssâ sehe sämmiliih ärbivuáváliih vookaalmuusikšlaajah juáigus, livđe já leudd. Toos lasseen teeman láá mini- ađai uánihisvideo sämmilii kulttuurärbivyevist sehe kovetaaiđâ, mon fáddán kulttuurpiirâs.  Taaiđâtábáhtus lii ávus vuáđuškoovlâ já nube tääsi sämimáttááttâs párnáid já nuoráid, kiäh uásálisteh teemaid. Täärhib äigitavlu já ravvuuh almostittojeh maŋeláá. 

Kove: Ville-Riiko Fofonoff/Sämitigge 

Lasetiäđuh: 

Bigga-Helena Magga, škovlimčällee 
bigga-helena.magga@samediggi.fi 
010 839 3121 / 040 570 2786

Sämitigge almoot uuccâmnáál viestâdemčällee virgesajasâšvuođâ

/in , /by

Sämitige viestâdemčällee pargoh láá luvâttâllum Sämitige pargo-oornig 26 e §:st. Viestâdemčällee ei. hoittáá, vuáváá já oovded Sämitige viestâdmân kyeskee aašijd sehe olášut viestâdemstrategia. Toos lasseen viestâdemčällee iššeed Sämitige saavâjođetteijeid já čälleid tieđettemtooimâst.

Virgesajasâšvuotâ álgá 2.1.2024 já pištá 31.12.2024 räi.

Asâttâsân vuáđuduvvee tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovliittâs já sämikielâ máttu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittám váátá šiev sämikulttuur tubdâm, njyebžilis kirjálii já njálmálii olgospyehtim sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Mij vyerdip meid kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân, šiev ornim- já tedduuhaldâšemnaavcâid. Ruotâ- já eŋgâlâskielâ máttu (kirjálâš já njálmálâš) sehe pargohárjánem viestâdem pargoin annojeh hiättun.

Pälkki miärášuvá Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II miäldásávt (vuáđupälkki 2857,25 e /mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Virgesajasâšvuođâst lii kyevti mánuppaje keččâlemäigi.

Rijjâhámásâš uuccâmreeivâ sehe máhđulâš ánsuluvâttâllâm já eres lahtosijd kalga macâttiđ Sämitige čäällimkoodán 15.12.2023 räi taan uuccâmluámáttuv peht (lekkâs uđđâ laasân).

Lasetiäđuid pargoost addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh 010 839 3106.

Lasetiäđuh Sämitige nettisiijđoin www.samediggi.fi

Anarist
15.11.2023
Sämitigge

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen aula.

Sämitigge ocá äššigâspalvâleijee Säämi kulttuurkuávdáš Sajosân

/in , /by

Sämitigge ocá äššigâspalvâleijee meriáigásii olespiäiválii pargokoskâvuotân ááigán 2.1.–31.12.2024. Pargo olášume iähtun lii ruttâdem visásmum.

Sajos äššigâspalvâleijee pargoid kuleh ei. äššigâspalvâlem, Sajos vuástáväldim já infočuággá hoittám, čuákkimij já tábáhtusâi orniimân kullee pargoh sehe táárbu mield raavâdviäsust išedem já tiilij putesin toollâm. Äššigâspalvâleijee parga Säämi kulttuurkuávdáš Sajos palvâlemohtâduv uássin. Sun parga pargos Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist, Anarist. Pargoääigih láá iänááš Säämi kulttuurkuávdáš Sajos ávusorroomääigih, argâpeeivij tijme 9–17.

Asâttâsân vuáđuduvvee tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovliittâs já sämikielâ máttu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittáámist iššeed pargohárjánem äššigâspalvâlempargoin, šiev sämikulttuur tubdâm, njyebžilis eŋgâlâskielâ táiđu, jiešráđálâšvuotâ, njyebžilisvuotâ sehe šiev vuáruvaikuttâstááiđuh. Pargoost lii 3 mánuppaje keččâlemäigi.

Pälkki miärášuvá Sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi VI/III mield, vuáđupälkki 2027,13 eurod/mp, mon lasseen máksoo 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem miäldásiih hárjánemlaseh.

Rijjâhámásâš uuccâmreeivâ, ánsuluvâttâllâm já eres lahtosijd kalga macâttiđ 13.12.2023 räi taan uuccâmluámáttuv peht (lekkâs uđđâ laasân).

Lasetiäđuid pargoost addel vs. markkânistemhovdâ Saara-Maria Salonen: saara-maria.salonen(at)samediggi.fi puh. 010 839 3149 / 040 575 5332 já haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 010 839 3106 / 040 726 2688

Sämitiigán já Säämi kulttuurkuávdáš Sajosân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi  já www.sajos.fi

Anarist 13.11.2023
Sämitigge

Saamelaisvaltuuskunnan kokous syksyllä 1973.

Säämi parlament aasâtmist onne 50 ihheed

/in /by

Sämmilij parlamentaarlâš pargo Suomâst tiävdá onne 50 ihheed. Säämi parlament, mii tooimâi ovdil Sämitige, vuáđudui staatârääđi asâttâssáin skammâmáánu 9. peeivi 1973. Juhlop Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist skammâmáánu 28. peeivi 2023. 

Säämi parlament pargon lâi kocceeđ sämmilij vuoigâdvuođâid já ovdediđ sämmilij ekonomâlijd, sosiaallijd já čuovviittâslijd tiilijd sehe toohâđ alguid já iävtuttâsâid já adeliđ virgeomâháid ciälkkámušâid ei. čuávuváin aašijn: pirâssuojâlmist, kuáivuttâhtooimâst, maađhâšmist, čäcivyeimirustigij huksiimist, vyevdičuoppâmijn, čaasij kiävtust, kuálástem- já miäcástemtiilij orniimist, puásuituálust, sämmilij ovdâ-, vuáđu-, koskâtääsi já rävisolmoošškovlim olášutmist. 

– Sämmilij ovdâstusorgaan kuhes paje Suomâst lii tehálâš kunnijâttiđ já juhlođ. Taan merhâšittee paje ääigi láá lajopeenah mulsâšum tiättur puállupevdin, fyysisiih čuákkimeh sirdâšum ennuv káidusčuákkimin, maaŋgâlágáneh ciälkkámušah láá adelum, ráđádâlmeh ráđádâllum já saavah tollum. Ääših, moh taan pargoost iä lah muttum, láá taah kuhes määđhih já mijjân puohháid tehálâš ohtsâš pargo, maid mij porgâp sämiaalmug oovdân, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. 

Saamelaisvaltuuskunnan kokous syksyllä 1973.
Säämi parlament porgâškuođij čohčuv 1973. Kooveest čižetpeln oovdâst Nils-Henrik Valkeapää, Hans Niiles Pieski, Reidar Suomenrinne, Sulo Sieppi, Esko Palonoja, Piera Magga, Matti Morottaja, Arto Sverloff já Matti Sverloff. Uálgispeln oovdâst Pekka Lukkari, Aslak Järvensivu, Jouni J. West, Johan Nuorgam, Erkki Jomppanen já Nils-Aslak Valkeapää. Peevdi keejist (selgi kameran) Eljas Aikio. Kove: Sämmilij Parlament / Unto Järvinen.  

Staatârääđi asâttâs mield Säämi parlamentân kullii 20 jesânid, main ucemustáá kyevtis koolgâi valjiđ sämmilij päikkikuávlu jyehi neelji kieldâst. Toimâpaje piištij nelji ive. Parlament vuossâmuš saavâjođetteijen tooimâi Reidar Suomenrinne já värisaavâjođetteijen Matti Sverloff já Esko Palonoja. Nils-Henrik Valkeapää tooimâi parlament čällen. 

Juhle vuolgâttuvvoo njuolgâ vuolgâttâssân Anarist 

Sämmilij parlament 50 ive juhle juhloo majebaargâ skammâmáánu 28. peeivi tme 11 rääjist Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist. Ovdil juhle Sämitigge váldá vuástá tiervâttâsâid. 

Juhle ohjelmist lii ärbivuáválâš sämimuusik, sämmilij parlament historiik já sämiparlamiänttárij paaneelsavâstâllâm. Jieijâs tiervâttâsâid juuhlán pyehtih Sämitige saavâjođetteijee, Suomâ staatâ, Sämirääđi, Sämitige nuorâirääđi sehe Taažâ já Ruotâ Sämitigeh. Eehidtábáhtus Wilderness Hotel Juutuast tme 21 rääjist, tábáhtusâst láávdást Ailu Valle.  

Juhletilálâšvuođâ piäsá čuávvuđ njuolgâ vuolgâttâs peht. Pääihi oolâ láá puávdejum Säämi parlament sehe Sämitige jesâneh sierâ valjâpoojijn, sämisiärváduv vaigutteijeeh, Suomâ staatâ já sierâ oovtâstpargopeelij ovdâsteijeeh sehe Sämitige pargeeh. 

Säämi parlament vuáđudempeivi lii ohtâ sämiliipu liputtempeeivijn. Suomâ sisašijministeriö avžut säämi liputtempeivijd meiddei almolâš liputtem. Liiputmist kalga nuávdittiđ jieškote-uv staatâ laavâid.  

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ja puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sämitigge teivâdij staatârääđi ovdâsteijeid Helsigist 

/in , , , /by

Sämitige delegaatio teivâdij moonnâm ohhoost 25.-27.10. saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso jođettâsâst staatârääđi ovdâsteijeid Helsigist. Teivâdmij ulmen lâi ovdediđ pyeri savâstâllâm já oovtâstpargo haldâttâs já sämmilij kooskâst Orpo haldâttâsohjelm čonâdâtmij miäldásávt.  

Oho ääigi Sämitige delegaatio teivâdij staatârääđi ovdâsteijein pirâs- já šoŋŋâdâhminister Kai Mykkäsii (kok), piäluštâsminister Antti Häkkäsii (kok) sehe pargominister Arto Satosii (kok). Teivâdmij fáddán lijjii ovdâmerkkân EU biodiversiteetsopâmuš aalmuglâš olášuttem, Suomâ NATO-jeessânvuođâ vaikuttâsah sämmilij päikkikuávlust sehe sämikielâlij pargei finnim visásmittem eromâšávt suorgijn, main lii vááijuvvuotâ pargovyeimist.  

Pirâs- já šoŋŋâdâhminister Kai Mykkänen já saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.
Pirâs- já šoŋŋâdâhminister Kai Mykkänen já saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.
Sämitige delegaatio teivâdij piäluštâsminister Antti Häkkäsii.
Sämitige delegaatio teivâdij piäluštâsminister Antti Häkkäsii.
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já pargominister Arto Satonen.
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já pargominister Arto Satonen.
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já jotolâh- já viestâdemminister (Lulu Ranne, PS) staatâčällee Marjo Lindgren.
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já jotolâh- já viestâdemminister (Lulu Ranne, PS) staatâčällee Marjo Lindgren.

– Mist lijjii pyereh savâstâlmeh maaŋgâlágánijn sämmiláid kyeskee äššiolesvuođâin. Mij suogârdâlâim oovtâst ovdâmerkkân vuovijd pyerediđ sämikielâlij viärjukenigâsâi palvâlusâid sehe tom, maht sämmilij uásálâšvuotâ váldoo huámmášumán pargolâšvuotâtooimâi uđâsmitmijn, ovdâmerkkân ko vuávájuvvojeh mekanismeh rävisolmoošškovlimtorjuu sajan, muštâl saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.  

Teivâdmist jotolâh- já viestâdemminister (Lulu Ranne, PS) staatâčällee Marjo Lindgrenijn savâstâllâmfáddán lijjii ei. maađijviärmáduv já viestâdemohtâvuođâi oornig sämmilij päikkikuávlust, tego ovdâmerkkân maađijohtâvuođah Aanaar-Pokka já Aanaar-Čevetjävri kooskâst sehe maađijviärmádâh Ucjuv já Kilbisjäävri kuávluin. Olgoeennâmkävppi- já ovdedemminister (Ville Tavio, PS) sierânâsišedeijee Tuomas Tähtijn savâstâllii eromâšávt algâaalmugijn Suomâ ovdedempolitiikist. Delegaatio teivâdij meid mm. riehtiminister (Leena Meri, PS) staatâčällee Teija Makkosii sämitiggelaavâ uđâsmittem äigitaavlui háárán. Toos lasseen Sämitige ovdâsteijeeh teivâdii virgeolmooštääsist sosiaal- já tiervâsvuođâminister (Kaisa Juuso, PS) sierânâsišedeijee Hannu Peurasaari, kiäin savâstâllii ei. sämikielâlij já kulttuurmiäldásij soti-palvâlusâi finnim turviimist eromâšávt sämikielâlij mielâtiervâsvuođâpalvâlusâi uásild. 

– Mij kaavnâim teivâdmijn ohtsii táttutile maaŋgâ ääši ovdedem várás ovdâmerkkân jotolâh- já viestâdemministeriöin. Mun tuáivum-uv, ete pyereest álgám oovtâstpargo juátkoo meid puátteevuođâst já mij kavnâp ohtsijd čuávdusijd maaŋgâin sämmiláid kyeskee aašijn, paahud Juuso.  

Sämitige delegaation oho ääigi kullii saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, lahâčällee Kalle Varis, iäláttâs- já pirâslahâčällee Sarita Kämäräinen, vs. pirâsčällee Tiina Lovisa Solbär, kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga sehe saavâjođetteijee išedeijee Niina Siivikko. Toos lasseen káidusohtâvuođáin uásálistijn aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff sehe sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Kaisa Ruokojärvi. 

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi