Tave-eennâmlii sämimáttááttâs foorum almottâttâm já nettisiijđoh lekkum

Tave-eennâmlii sämimáttááttâs foorum nettisiijđoh já almottâttâm lii lekkum. Foorumân puáhtá almottâttâđ skammâmáánu 10. peeivi räi.

Suomâ máttááttâs- já kulttuurministeriö já Sämitigge uárnejeh sämimáttááttâs tave-eennâmlii foorum Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist 1.-2.12.2021. Foorum ulmen lii hammiđ oleskove sämimáttááttâs tiileest Suomâst, Ruotâst já Taažâst já ovdediđ sämimáttááttâs raajijd rastaldittee oovtâstpargo puoh taasijn.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso vuárdá eromâšávt juátkojeijee savâstâllâmohtâvuođâ finnim staatâi máttááttâsvirgeomâhái, škovlim uárnejeijei já sämisiärváduvâi kooskâ. – Njuolgâdusmiäldásiih teivâmeh já savâstâlmeh ovdedeh pyeremusávt Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämimáttááttâs, moos kolgâččii ovdediđ njyebžilub vuovijd raajij rasta toimâmân.

– Savâstâllâmfáádáh láá ennuv, älgimin sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs sierâlágán sajattuvâst staatâi máttááttâslahâaasâtmist, iätá Juuso. – Tääl ornimnáál foorum lii uđđâ oovtâstpargo aalgâ já mij vyerdip tast ennuv.

Foorum lii ávus, mutâ tábáhtusân kalga almottâttâđ. Foorumân lii máhđulâš uásálistiđ meid káidusohtâvuođâi peht.

Sämimáttááttâs tave-eennâmlii oovtâstpargo ovdedem lii ohtâ ulme, mon Suomâ lii asâttâm Tave-enâmij ministerrääđi saavâjođetteijeepajan. Foorum lii Suomâ saavâjođetteijeepaje tábáhtus.  

Foorum almottâttâmluámáttuvah láá siijđoin www.rajahissameoahpahus.com

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101

I värisaavâjođetteijee
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969

Anna Mikander
Máttááttâsräđiolmooš
Máttááttâs- já kulttuurministeriö
Puh. 0295 330213
anna.mikander(at)minedu.fi

Ulla Aikio-Puoskari
Škovlimčällee
Sämitigge
+358(0)10 839 3112
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Saavâjođetteijee uásálist Taažâ Sämitige uđđâ vaaljâpaje lekkâmtilálâšvuotân

Suomâ Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso uásálist onne 20.10.2021 Kárášjuuvâst Taažâ Sämitige uđđâ vaaljâpaje lekkâmtilálâšvuotân.

Saavâjođetteijee tiäduttij jieijâs tiervâttâsâst sämmilij staatâi raajijd rastaldittee oovtâstpargo merhâšume já oovdânpuovtij tuoivuu Säämi parlamentaarlii rääđi pargo já haldâttuv naanoodmist puátteevuođâst.

Maaŋgah ääših já hástuseh kyeskih sämmiláid aalmugân staatâraajij rasta, já puoh kuulmâ Sämitige koskâsâš oovtâstpargo tai aašij ooleest lii eromâš tehálâš, paahud Juuso savâstis.

Juuso pajedij oovdân ovdâmeerhâid meid majemui aaigij positiivlii ovdánmist sämmilij vuoigâdvuođâ olášume uásild já pahudij, ete toh čäittih Sämitige já vijđásubbooht sämisiärváduv pargo merhâšume. Veikâ nubástus tábáhtuvá hitásávt, te tot liijká tábáhtuvá, eeđâi Juuso.

Meid Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto uásálist lekkâmtilálâšvuotân Barents algâaalmugpargojuávhu ovdâsteijen.

Luuvâ saavâjođetteijee oles saavâ tääbbin (tavesämikielân).

Sämitigge almoot uuccâmnáál vuávájeijee meriáigásii tooimâ

Sämitige sämikielâ toimâttâh ocá meriáigásii vuávájeijee, kiän pargon lii rähtiđ tiäđáttâsmateriaal säämi kielâlaavâst já sämmilij eres kielâlijn vuoigâdvuođâin sämiaalmugân nettisiijđoid já eres kanaváid. Pargo álgá sopâmuš mield já pištá 31.12.2021 räi já máhđulávt ton maŋa.

Tohálâšvuotâvátámâššân lii pargo vááttám škovlim já toos lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittám váátá šiev sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi, sämmilâškulttuur já haaldâtlij pargoi tubdâm sehe šiev viestâdemtááiđuid. Pargohárjánem västideijee pargoin annoo hiättun.

Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/III mield (vuáđupälkki 2645,46 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh sehe sämikuávlust porgâdijn 24 % sämikuávlu lase. Pargoost nuávdittuvvoo kyevti oho keččâlemäigi.

Ucâmuš lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 1.11.2021 räi čujottâsân: Ma. suunnittelija (sympahr.net)

Lasetiäđuid pargoost addel kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio puh. 010 839 3124. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ netičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 18.10.2021

Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2022-2023

Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Valjiimist nuávdittep meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh. 

Nuorâirááđán väljejuvvojeh čiččâm eidusâš jesânid sehe sijjân juáhážân persovnliih värijesâneh. Jesâneh kalgeh leđe 18–28-ihásiih aktiivliih säminuorah. Nuorâirääđi taha sämitige stiivrân iävtuttâs jesânijn, kiäh väljejuvvojeh, já lopâlii miärádâs taha sämitige čuákkim.

Nuorâirääđi väljee juávhustis rááđán kyevti ihán häävild saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee. Nuorâirääđi meid noomât enâmustáá 5 pisováá äššitobdee. Äššitobdeejesâneh kalgeh leđe 15-17 -ihásiih, ko šaddeh väljejuđ.

Tun puávtáh uuccâđ fáárun tâi iävtuttiđ jieijâd mielâst nuorâirááđán hiäivulijd 18–28-ihásijd säminuorâid já äššitobdeejesânin hiäivulijd 15–17-ihásijd säminuorâid. Iävtuttâsâid vuáđustâsâiguin puáhtá vuolgâttiđ 14.11.2021 räi šleđgâpostáin info(at)samediggi.fi

tâi poostâ peht

Nuorâirääđi

Sajos, 998700 Aanaar  

Tun puávtáh tevdiđ uuccâmluámáttuv meid mii nettisiijđoin.

Sämitige ohtâvuođâst tuáimee nuorâirääđi váldupargon lii ovdediđ säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid sehe nanodiđ säminuorâi identiteet nuorâipargo pehti. Lasseen rääđi valmâštâl taid sämitige iävtuttâsâid, alguid, ciälkkámušâid já eres uáivilijd, moh kyeskih säminuoráid. Nuorâirääđi tooimân tun puávtáh uápásmuđ lase tääbbin www.nuor.fi

Lasetiäđuh

Nuorâirääđi saavâjođetteijee, Anni-Sofia Niittyvuopio, puh. 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál kuttâ stipend

Sämitigge almoot uuccâmnáál ohtsis kuttâ (6) 500 euro stipend, moh láá uáivildum sämikielâ já/teikâ sämikulttuur válduaamnâs- já uálgiaamnâsuáppeid ollâtääsi škovliimist ja uáppeid kiäh uásálisteh ollâtääsi škovliittâsân, mii vaalmâšt sämikielâlâš pargoelimân. Occein pivdojeh eromâš vuáđustâsah stipend uážžumân. Vuáđustâssân pyehtih leđe el. oppâčáituspargo rähtimân lohtâseijee eromâš koloh teikâ aassâmpäikkikode já oppâmpäikkikode kuhes kooskâst šaddee mätkikoloh. 

Rijjâhámásiih ucâmušah pivdojeh toimâttiđ koskoho 27.10.2021 tme 16 räi šleđgâlávt čujottâsân info@samediggi.fi. Ucâmušân kalga lahteđ kopio oppâregisterváldusist.

Váijuvâš teikâ maŋanum ucâmušah iä kieđâvuššuu. 

Anarist 11.10.2021 

Sämitigge/ škovlim- já oppâmateriaallävdikodde

Tijme sämikielâ puohháid! – ávus oppâtijmeh sämikielâi ohhoost 

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ uárnee taan-uv ive ávus Tijme sämikielâ puohháid! -oppâtiijmijd sämikielâi ohhoost 25.–31.10.2021.   

Oppâtijmeh láá čuosâttum vuáđumáttááttâs uáppeid já nube tääsi uáppeid, mutâ oppâtijmijd uážžuh uásálistiđ puohah, kiäh láá perustum sämikielâin. Tijmijd puáhtá uásálistiđ jieškote-uv uáppee jiečânávt teikâ oles luokka puáhtá uásálistiđ oovtâst siämmáá puudân ohtsii piergâsijn. Uásálistiđ puáhtá meid eenâb ko oovtâ tiijmán.   

Oppâtiijmij ulmen lii lasettiđ tiäđu sämmilijn já sämikielâin sehe movtijdittiđ uásálisteid sämikielâin kielâlávgum vuovvijn, kuás máttáátteijeeh sárnuh oppâtiijmijn iänááš sämikielâ. Vyerdimist láá lavluuh, kukkâseh já speelah!  

Oppâtijmeh tuállojeh káidusohtâvuođâ peht Microsoft Teamsist. Tijmeh láá ohtsis kulmâ, ohtâ jieškote-uv Suomâst sarnum sämikielâst: nuorttâlâš-, anarâš- já tavesämikielâst. Oppâtijmeh láá čuosâttum sierâ ahejuávhoid já jieškote-uv oppâtijme ääigi vuájuh tiätufáádán.   

Äigitavlu:  

Ma 26.10. tme 10–11  

Nuorttâlâškielâ 3.–6. luokkaid, fáddán myerjih  

Ko 27.10. tme 10–11  

Tavesämikielâ paješkoovlân, fáddán ohopeeivih  

Tu 28.10. tme 13–14  

Anarâškielâ vyeliškoovlâ luokkaid, fáddán meccielleeh  

Tiijmij ääigi lii máhđulâš koijâdiđ koččâmušâid já savâstâllâđ chatist. Máttáátteijee lasseen koččâmuššáid láá västidmin eres-uv káidusmáttááttâshaavâ pargeeh. Tijmijd ij taarbâš almottâttâđ muuneeld. Oppâtijmeh vyerkkejuvvojeh já vuárkkáliŋkkâ almostittoo tiijmij maŋa čujottâsâst www.saamenetaopetus.com/tapahtumia.   

Tärhibeh ravvuuh tijmijd uásálistem várás láá almostittum sehe káidusmáttááttâshaavâ nettisiijđoin  já Facebookist.   

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ lii Ucjuv kieldâ haldâšem já Sämitige koordinistem. Piiloothaavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Piiloothaavâ ulmen lii pyerediđ sämimáttááttâs finnim sämmilij päikkikuávlu ulguubeln.  

Haahâ addel kyehti okkotijme vuáđumáttááttâs/luvâttâhškovlim tievâsmittee sämikielâ máttááttâs káidusohtâvuođáin pirrâ Suomâ. Taan tove sämikielâ máttááttâs finnee haavâ peht 105 uápped. Haahâ lii finnim jotkâruttâdem 31.8.2023 räi. Luuhâmihán 2022–2023 almottâttâm liäkkoo vuod kiđđâtäälvi 2022.  

Sämikielâi oho viettip 25.-31.10.2021 já Sämitigge lii povdim puohâid uásálistiđ teemaookon ovdâmerkkân orniimáin tábáhtusâid já pyehtimáin sämikielâid uáinusân. Kielâlávgumtiijmij lasseen sämmilâšvuotân já sämikieláid puáhtá uápásmuđ Oktavuohta – sämmilâštiätu máttááttâsân -nettisiijđoin, mast lii valjeest teemamateriaal máttááttâsân. 

Toos lasseen tun puávtáh tiiláđ sämmilâšfáádá miäldásijd škovlâkollimijd, moobiilspeelâid já hárjuttâskoortâid Dihtosis -haavâ nettisiijđoin.  

Lasetiäđuh:  

Satu Pieski, hahâhovdâ  
satu.pieski@edu.utsjoki.fi 
040 5466 514  

Anni-Sofia Niittyvuopio, hahâkoordinaattor  
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi 
040 5843 098  

www.saamenetaopetus.com  
www.oktavuohta.com 

Tiervâpuáttim konferensân Tave-enâmij algâaalmugij ärbitiäđu syejeest já immateriaallii omâduvâst

Povdiittâs

Ohjelm (eŋgâlâškielân)

Konferens Tave-enâmij algâaalmugij, ađai sämmilij já Kalaallit Nunaat inuitij ärbitiäđu syejeest já immateriaallii omâduvâst (IP) uárnejuvvoo uássin Suomâ Tave-enâmij ministerrääđi saavâjođetteijeevuođâ. Ärbitiäđu syeji ana sistees meid ärbivuáválijd kulttuurolgospyehtimijd tego ovdâmerkkân tuojijd, njálmálii äärbi, noomâid já symbolijd. Ulmen lii tai koččâmušâi uásild nanodiđ kuávlulii oovtâstpargo raajij rasta já lasettiđ mättim Tave-enâmijn mieldi luhâmáin kuhes já uánihis áigáduv uulmijd.

Oovtâstpargo vuáju eromâšávt toos, ete maht táálááh immateriaalliih vuoigâdvuođah syeijejeh ärbitiäđu já maht vááijuvvuođâid kolgâččii kieđâvuššâđ. Kuávlulij toimâiguin viggeh vaiguttiđ positiivlávt aalmugijkoskâsáid ráđádâlmáid Maailm jiegâlii omâduv seervist WIPOst.

Äigi: 11.11.2021 tme 09.00-17.30 cet

Saje: Sajos, Aanaar, Säämi, Tave-Suomâ (já káidusohtâvuođâiguin)

Uárnejeijeeh: Máttááttâs- já kulttuurministeriö, Sämitigge, Suomâ rähteevuoigâdvuođâlâš servi rs, Pargo- já iäláttâsministeriö, Paateent- já registerhaldâttâs já Tave-enâmij ministerrääđi.

Tilálâšvuođâ kielah láá tavesämikielâ já eŋgâlâškielâ já lasseen faallâp simultaantulkkum suomâkielân já skandinaavisâš kielân. Lasetiäđuh Digiportaalist. Huám! Koronaraijiittâsâi tiet tilálâšvuotâ uárnejuvvoo hybridimaali mield. Tábáhtussaajeest čuávuh vyeimist leijee avžuuttâsâid hygieniast já torvokooskâin.

Soojij meeri lii räijejum. Mij táttup almottâtmijd koskoho 21.10 räi: https://link.webropolsurveys.com/S/C281152C791FAA91

Lieggâsávt tiervâpuáttim!

Miäldustábáhtusah

Kove: Outi Pieski, Cuolmmadit. EMMA 12.9.2018 – 6.1.2019. Kove: Ari Karttunen / EMMA

Olmoošvuoigâdvuotâšoddâdemmateriaal, mii ucceed máttááttâs- já šoddâdemsyergi tiätuvänivuođâ sämmilijn, lii almostum!

Tiäđáh-uv tun, ete mii lii algâaalmug? Maid tun tiäđáh sämmilijn? Suomâst lii stuorrâ tiätuvänivuotâ sämmilijn, sii kulttuurist já algâaalmugvuoigâdvuođâin. Uđđâ olmoošvuoigâdvuotâšoddâdemmateriaal norá tiäđu já oonâid máttááttâs- já šoddâdemsuárgán sehe sämmilij sahhiittâlmijd fáádá väldimist uássin máttááttâs. Fáddán lii eereeb iärrás olmoošvuoigâdvuotâvuáđu, algâaalmug, historjá já pággulädijduttem, kielâliih já kulttuurliih olmoošvuoigâdvuođah, šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsah já viestah šoddâdemsuárgán. Materiaal lii rahtum Helsig ollâopâttuv šoddâdemtieđâlii tieđâkode, sämitige já Ihmisoikeuskeskus oovtâstpargon.

Tuuli Miettunen olášuttij máttááttâs- já kulttuurministeriö tiilám čielgiittâs sämmilâštiäđust oppâmateriaalijn ive 2020 já hoksái, ete tiätu lii uccáá já jis tot lâi, te tot lâi toovlášhistorján pááccám já kiärdui raasistlii stereotypia (Miettunen 2020). Sämitige paijeentoollâm Oktavuohta -siijđoh fäälih sämmilâštiäđu já amnâstuvâid máttááttâs toorjân, mutâ ko kiäččá vijđáht, te škovlâsysteemist – já ton peht oles syemmilii ohtsâškoddeest – tiettih sämmilijn tuođâi uccáá.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tiäddut, ete Suomâst kolgâččii olášuttiđ meid vyeleeb lahâasâttem tääsist vuáđulaavâ (17 §) tähidem vuoigâdvuođâ sämmiláid paijeentoollâđ já ovdediđ algâaalmugin jieijâs kielâ já kulttuur, jiešmeridemvuoigâdvuođâ sehe vuáđulaavâ tähidem jiešhaldâšem sämikuávlust (121 §). Algâaalmug vuoigâdvuođah láá miäruštâllum meid aalmugijkoskâsii rievtist, te koččâmuš ij kolgâččii tuš toohâđ poolitlâžžân.

Olmoošvuoigâdvuotâšoddâdem ij lah olášum Suomâst tuárvi pyereest máttáátteijeeškovliimist (Ihmisoikeuskeskus 2014; Kasa ym., 2021). Tietimettumvuotâ olmoošvuoigâdvuođâin já sämmilijn toovât vijđes vaikuttâsâid sämmilij olmoošvuoigâdvuođâi olášumán. Ovdâmerkkân sämmilij sajattuv algâaalmugin iä ibbeerd, veikâ Suomâ vuáđulaahâ tom tuubdâst. Vuáđulaavâ tähidem kielâliih vuoigâdvuođahkin iä olášuu tuárvi tondiet. Ovdâmerkkân vuoigâdvuotâ jieijâskielâláid sosiaal- já tiervâsvuotâpalvâlussáid tâi sämikielâ kevttimân virgeomâháin ij olášuu tuárvi. Sämikielâi já sämikielâlâš máttááttâs finnee ain tuš uási sämmilâšuáppein.

Suomân kiärdulávt cuoigiimeh olmoošvuoigâdvuotâorgaanijn sämmilij kohtâlmist

Suomâ lii finnim kiärdulávt cuoigiimijd olmoošvuoigâdvuotâorgaanijn om. algâaalmug jiešmeridemvuoigâdvuotân siähánmist já vuoigâdvuođâi vááijuvlii olášuumeest. Tääl lii jo äigi, ete Suomâ staatâ toimâškuát sämmilij vuoigâdvuođâi olášume pyerrin eereeb iärrás tienuuvt, ete puáhtá uáinusân olmâ tiäđu, tuubdâst vuoigâdvuođâi kenigitteevuođâ sehe tarvan sämmilij kuáhtám olgooštmân já vajosaahân.

Sämmilij kulttuurlijd vuoigâdvuođâid uhked tietimettumvuotân vuáđuduvvee haavâi lasseen šoŋŋâdâhnubástus

Tiina Sanila-Aikio muštoot, ete ”šoŋŋâdâhnubástus nubásmit puoh”. Sanila-Aikio sahâvuárust puáhtoo oovdân, maht korrâsumos šooŋah láá jo lasanâm. Šoŋŋâdâhnubástus uáinoo eromâšávt arktâsii kuávlust. Tuš šoŋŋâdâhnubástus ij uhked sämmilij eellimtile peic meid tietimettumvuotâ joođeet maŋgáid havváid, moh tuššâdeh iäláttâs já kulttuur juátkim hinnáid. Sämmilij kulttuurliih vuoigâdvuođah láá-uv noonâ ohtâvuođâst eennâmvuoigâdvuođáid.

Olmoošvuoigâdvuotâškovlimamnâstuv puáhtá rijjâ luođiđ já toos lasseen tot puátá uássin Demokratia- já olmoošvuoigâdvuotâšoddâdem máttááttem- já šoddâdempargoost -eromâškuursâ. Kuursâ uássin čáittoo meid Suvi West Eatnameamet – Hiljainen taistelumme -dokumentelleekove, mii lii tehálâš sahâvuáru sämmilij uáinust. Elleekove lii almostittum Koulukino -palvâlusâst já čohčuv 2021 lii Koulukinon puátimin lase oppâmateriaal, maid oppâlájádâsah pyehtih kevttiđ.

Uđđâ oppâmateriaal lii čuosâttum toorjân máttáátteijeid já tiättun vijđes aalmugân

Áárvu mield paijeel 70 % sämmilijn áásá sämikuávlu ulguubeln (kj. Keva 2020), já taam kolgâččij jyehi máttáátteijee tiäđuštiđ; finnee-uv uáppee tiäđu jieijâs kulttuurist já demokratiašoddâdem tááhust tehálâš tiäđu ovdâmerkkân sämitiggeest ohtsâškoddeest toimâmân? Já nube tááhust, maggaar tiäđu syemmilâš uáppee finnee sämmilâšvuođâst?

Tääl almostittum olmoošvuoigâdvuotâšoddâdemmateriaal fáálá tiäđu eereeb iärrás sämmilijn, algâaalmug ja jiešmeridemvuoigâdvuođâ olmoošvuoigâdvuotâvuáđust, historjást já škoovlâ roolist, kielâlijn já kulttuurlijn olmoošvuoigâdvuođâin, šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâst sämmiláid já oonâid máttáátteijeid já šoddâdeijeid. Merhâšittee uáinu lii meid sämmiliih ohtân aalmugin Säämist, mii uulât staatâi raajij rasta. Mieldi láá sämmilij sahâvuáruh jiešmeridemvuoigâdvuođâst, iäláttâsâst, koskâvuođâst luándun já máttááttâsmateriaalijn.

Škovlimamnâstâh lii rahtum Helsig ollâopâttuv šoddâdemtieđâlii tieđâkode, sämitige já Ihmisoikeuskeskus oovtâstpargon. Pargo olášuttui uássin Olmoošvuoigâdvuođah, demokratia, áárvuh já dialogi šoddâdmist -haavâ 2018-2021, mon tárguttâssân lii lamaš pyerediđ olmoošvuoigâdvuotâtiäđulâšvuođâ šoddâdemsyergist. Haavâ láá ruttâdâm ive 2020-2021 Ihmisoikeuskeskus, riehtiministeriöHelsig ollâopâttâh.

Luođii rijjâ kevttimnáál amnâstuv: Algâaalmug sämmiliih já olmoošvuoigâdvuođah – Olmoošvuoigâdvuotâvuáđu, kielâliih já kulttuurliih vuoigâdvuođah, šoŋŋâdâhnubástus já viestah máttáátteijeid

Lasetiäđuh:

Tuija Kasa, äššitobdee (uásiáigásâš), Ihmisoikeuskeskus / náguskirjetotkee, Helsig ollâopâttâh, +358(0)29 412 0665, tuija.kasa@helsinki.fi

Ulla Aikio-Puoskari, škovlimčällee, sämitigge, +358(0)10 839 3112, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Sirpa Rautio, hovdâ, Ihmisoikeuskeskus, +358(0)9 432 3780, sirpa.rautio@ihmisoikeuskeskus.fi

Käldeeh:

Ihmisoikeuskeskus (2014): Ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus Suomessa. Ihmisoikeuskeskus. Čujottâsâst: https://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/47503f796d0d0a236e19344592dd9215/1525775690/application/pdf/272052/IOK-Ihmisoikeuskasvatus-%20ja%20-koulutusselvitys.pdf 

Kasa, T., Rautiainen, M., Malama, M., & Kallioniemi, A. (2021). ‘Human rights and democracy are not self-evident’: Finnish student teachers’ perceptions on democracy and human rights education. Human Rights Education Review4(2), 69–84. https://doi.org/10.7577/hrer.3937

Miettunen, T (2020). Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista? : Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa. Máttááttâs- já kulttuurministeriö almostitmeh 2020:29. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162566 (17.6.2021)

Oktavuohta – saamelaistietoa opetukseen: https://www.oktavuohta.com/

Ranta, K. & Kanninen, J. 2019. Vastatuuleen: Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. Helsinki: Kustantamo S & S.

Valmiuksia saamelais- ja romaninuorten kohtaamiseen – nuuvtá škovlim máttáátteijeid: https://www.nuortenakatemia.fi/hankkeet/kulttuurien-koulu/

Kove: Kevin Francett

Sämitigge almoot uuccâmnáál elleekovekuávdáá proojeektpargee meriáigásii tooimâ

Pargo álgá porgemáánu loppâbeln já pištá 28.2.2022 räi. Proojeektpargee pargoid kuleh el. Skammâkoveh algâaalmugij elleekovefestivaalân lohtâseijee pargoh (el. av-tekniik, elleekovekopioh, -čáittuseh) sehe eres kuávdáá pargoh. Pargo miänástuvvee hoittám išedeh hiäivulâš škovlim, sämikielâ táiđu sehe kelijdeijee eŋgâlâskielâ táiđu. Proojeektpargee pälkki miärášuvá Suomâ sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi VII/I mield (vuáđupälkki 1 841,65 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Proojeektpargee toimâsaje lii säämi kulttuurkuávdáš Sajosist.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 15.10.2021 tme 16.00 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?71eb92a0

Lasetiäđuid pargoost addel elleekovekuávdáá vuávájeijee Tarja Porsanger p. 050 569 6065, tarja.porsanger(at)samediggi.fi. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi já Algâaalmugij elleekovefestivaalân čujottâsâst www.skabmagovat.fi.

Anarist 4.10.2021 Sämitigge

Kove: Kevin Francett / Skábmagovat

Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ já Deanuleagis sámástit -haahâ uárnejeh kielâravviittuv 13.10.2021

Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ já Deanuleagis sámástit -haahâ uárnejeh kielâravviittuv káidusmáttááttâs uáppei huolâtteijeid, stivrejeijeid, máttáátteijeid já rehtoráid koskoho 13.10.2021 tijme 18–19.30. 

Äigi: koskoho 13.10.2021 tme 18–19.30  

Saje: káidusohtâvuođâiguin 

Čuosâttâhjuávkku: sämikielâi káidusmáttááttâshaavâ uáppei huolâtteijeeh, stivrejeijeeh, máttáátteijeeh já rehtoreh 

Kielâravviittâheehid ääigi kieđâvuššâp huolâtteijei koččâmušâid já teemaid sehe faallâp sijjân vuovijd párnáá tâi nuorâ kielâidentiteet naanoodmân. Siämmást huolâtteijeeh finnejeh viärdásâštorjuu eres sämikielâlij párnái huolâtteijein. 

Eehid ääigi pyehtip kieđâvuššâđ eereeb iärrás perruu kielâvaljiimijd, párnáá tâi nuorâ kielâlii ovdánem tuárjum sehe toimâm sämikielân sierâlágán pirrâsijn – ovdâmerkkân škoovlâst tâi palvâlusâi ooleest. 

Mij tuáivup, ete uásálisteeh oovdânpyehtih koččâmušâid já fáddátuoivuid kieđâvuššâmnáál eehid ääigi. Koijâdâlmân västidem lii nomâttem. Jis tust lii koččâmuš, mutâ jieh haalijd, ete kieđâvuššâp tom eehid ääigi, te puávtáh kyeđđiđ meid tom vyelni orroo liiŋkâ peht. Deanuleagis sámástit -haavâ maaŋgâkielâlâšvuotâäššitobdee västid tuu koččâmušân šleđgâpoostâ peht. Tun puávtáh västidiđ koijâdâlmân tääbbin

Deanuleagis sámástit -haavâ kielâravviittâh fáálá ravvim aašijn, moh lohtâseh sämikielân já maaŋgâkielâlâšvuotân. Kielâravviittâh tuárju já naanood sämikielâ já maaŋgâkielâlâšvuođâ perruin, instituutioin já pirrâsist. Mij išedep meid palvâlempyevtitteijeid kavnâđ vuovijd säämi kielâlaavâ olášutmân. 

Káidusmáttááttâs vaanhimijeehid uárnejuvvoo kiđđuv 2022, mutâ mij avžuuttep huolâtteijeid väldiđ heerkiht ohtâvuođâ haavâ pargeid, jis láá koččâmušah teikâ ääših, moh smietâttiteh! 

Lasetiäđuh: 

Satu-Marjut Pieski, hahâhovdâ 
satu.pieski(at)edu.utsjoki.fi 
040 546 6514 

Anni-Sofia Niittyvuopio, hahâkoordinaattor 
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 
040 584 3098 

Henna Aikio, anarâškielâ tijmemáttáátteijee 
Henna.aikio(at)edu.utsjoki.fi 
040 525 4013