Sämitigge tuhhiittij staatâ iävtuttâsâid komissaariävtukkâssân

Sämitigge tuhhiittij čuákkimistis 18.2.2021 oovtmielâlávt staatâ iävtuttem tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio komissaariävtukkâsâid. Staatâ komissaariävtukkâsah lává arkkâpispe emeritus, TT Kari Mäkinen já pargoeellimprofessor, OTT Hannele Pokka. 

Staatâ komissaariävtukkâsâi karttim lii tohhum virgeolmoošvalmâštâlmin já äšši kieđâvuššui Sämitige čuákkimist ij-almolâš äššin, tastko ääši kieđâvuššâm lii ain koskân. Nuorttâlij sijdâčuákkimeh kieđâvuššii ääši 20.-21.2.2021.   

Čuávuvâžžân komissio jesânij oohtânheiviittem juátkih Sämitiggijn, Nuorttâlij sijdâčuákkimáin já staatârääđi kansliain. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesâneh nomâttuvvojeh pargosis komissio asâttem ohtâvuođâst.  

Lasetiäđuh ääšist Sämitige nettisiijđoin.

Sämitige čuákkim 1/2021 pevdikirje  

Lasetiäđuh: 

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi 

Saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff, 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi 

Sämitigge iävtut tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin Heikki Hyvärinen já Miina Seurujärvi

Sämitige čuákkim meridij 18.12.2020 iävtuttiđ sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin ađai komissaarin Heikki Hyvärinen já Miina Seurujärvi. Nuorttâlij sijdâčuákkim lii meridâm iävtuttiđ komissio jesânin Irja Jerfremoff. Lasseen staatârääđi iävtuttâsâst väljejuvvoo kyehti jeessân komission.

Sämitige čuákkim kuulâi ovdil ko toovâi miärádâs staatârääđi ovdâsteijen riehtiminister Anna-Maja Henriksson já olgominister Pekka Haavisto, Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, kuullâmtilálâšvuođâi saavâjođetteijee Niila Rahko sehe vuávájeijee Heli Aikio. Sämitige čuákkim jienâstij miärádâsâst.

Ovdil komissaarij nomâttem Sämitigge, Nuorttâlij sijdâčuákkim já staatârääđi taheh komissaariävtukkâsâi oohtânheiviittem. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesâneh láá ulmuuh, kiäid lii vijđes luáttámuš sehe sämmilii já syemmilii siärváduvâst. Jesâneh láá jiešmerideijeeh iäge oovdâst ton uásipele, mii lii sii iävtuttâm teikâ valjim. Komissiost kalgeh leđe jesâneh, kiäin lii eromâš máttu sämmilij eellimtiilijn, kielâst já kulttuurist. Komissio noomâtmist väldih täsipiälásávt huámmášumán jieškote-uv säämi kielâjuávhuid já viggeh väldiđ huámášumán suhâpelij täsipiälásii ovdâstem. Staatârääđi aasât komissio čapo ohtsâšpargoost Sämitiggijn já Nuorttâlij sijdâčuákkimáin já tárguttâs lii, ete komissio aalgât pargo ive 2021 ääigi.

Sämitigge táátui sämisiärváduvâst iävtuttâsâid komissaarin, kiäid siärvádâh ana hiäivulâžžân tooimân já kiäi mietâmâš tooimân lii muuneeld visásmittum. Iävtuttâsâid koolgâi miäruštâllâđ. Meriääigi räi komissio jesânijn pottii ohtsis 16 iävtuttâssâd, 14 Sämitiigán já kyehti Nuorttâlij sijdâčuákkimân. Iävtuttum ulmuuh lijjii ohtsis 10, main 9 olmožid láá iävtuttum Sämitiigán.

Lasseen Sämitigge ornij kulâmijd iävtuttum komissaarij valjiimist. Kuullâmtilálâšvuođah uárnejuvvojii káidusohtâvuođâiguin koronatile tiet. Kuullâmtilálâšvuođah uárnejuvvojii kielâjuávhui mield čuávvoo náál: kulmâ tavesämikielâlii kuullâmtilálâšvuođâ (Ucjuv já Iänuduv kuávlu, Aanaar kuávlu, Vuáču kuávlu já eres Suomâ), ohtâ anarâškielâlâš kuullâmtilálâšvuotâ, ohtâ nuorttâlâškielâlâš kuullâmtilálâšvuotâ sehe ohtâ suomâkielâlâš kuullâmtilálâšvuotâ. Meid nuorâirääđi ornij jieijâs kuullâmtilálâšvuođâ säminuorâid.

Káiduskuullâm lasseen Sämitigge ornij máhđulâšvuođâ adeliđ uáivilis komissaariävtukkâsâin meid puhelin peht sehe šleđgâpoostâ já poostâ peht.

Káiduskuullâmtilálâšvuođâi saavâjođetteijen lâi psykiatrâlâš pyecceitipšoo Niila Rahko já čällen Sämitige meriáigásâš vuávájeijee Heli Aikio. Kulâmijn lii čuákkejum raapoort, mast váldojeh huámmášumán ulmui adelem uáivileh tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaarijn vattum jiešvuođâin já máátust sehe toorjâ iävtukkâssân orroo ulmui. Raportist láá váldám huámmášumán puoh 17.11.2020 räi puáttám uáivilijd.

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio

Komissio jesânin Sämitiigán iävtuttum ulmuuh já vuáđustâsah

Lasetiäđuh

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff puh. 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Sämitige kuullâmtilálâšvuođah tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaarij valjiimist

Sämitigge uárnee kulâmijd sämiaalmugân tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaarij valjiimijn. Koronatile tiet tilálâšvuođah tuállojeh káidusohtâvuođâi peht.

Káiduskulâmeh uárnejuvvojeh Zoom-heiviittâs peht já kulâmáid puáhtá uásálistiđ jo-uv heiviittâs peht tâi nuuvt, ete suáittá puhelimáin. Káiduskulâmáid kalga almottâttâđ muuneeld majemustáá ton kuullâmtilálâšvuođâ oovdeb argâpeeivi tme 12.00 räi taan liiŋkâst (https://link.webropolsurveys.com/S/9A23CFEB09B76748) tâi suáittimáin numerân 040 676 5102. Mij vuolgâttep almottâttâm ulmuid šleđgâpoostâ peht liiŋkâ kuullâmtilálâšvuođáid, uásálistemravvuid sehe eettisijd ravvuid tilálâšvuođâi savâstâllâm vuáđđun.

Kuullâmtilálâšvuođâi orniimist váldojeh huámmášumán jieškote-uv sämikielâjuávhuh sehe suomâkielâ. Toos lasseen tilálâšvuođâin váldojeh huámmášumán ulmuuh, kiäh ääsih sämmilij päikkikuávlu jieškote-uv  kuávluin já ton ulguubeln. Puoh sämikielâlijn tilálâšvuođâin lii Zoom-heiviittâs peht uásálistdijn tulkkum sämikielâ-suomâkielâ.

Kuullâmtilálâšvuođâi saavâjođetteijen tuáimá psykiatrâlâš pyecceetipšoo Niila Rahko já čällen Sämitige má. vuávájeijee Heli Aikio.

Kuullâmtilálâšvuođah päddejuvvojeh já päädih siäiluttuvvojeh Sämitiggeest kyevti oho ääigi tilálâšvuođâ maŋa raportistem toorjân. Puoh kuullâmtilálâšvuođâin ráhtoo muštottemčáálus já muštottemčáállusij vuáđuld ráhtoo raapoort Sämitige stiivrâ já tievâsčuákkim anon komissaarij valjiimân kyeskee miärádâstoohâm toorjân.

Káiduskuullâmtilálâšvuođâi lasseen jieijâs uáinu tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaarijn vattum jiešvuođâin já máátust sehe torjuu iävtukkâssân orroo ulmuid puáhtá pyehtiđ oovdân Sämitiigán meid šleđgâpoostâ peht info(at)samediggi.fi, poostâ peht čujottâsân Sämitigge, Sajos, 99870 Aanaar 17.11.2020 räi tâi puhelin peht muuneeld almottum puhelinaaigijn.

Káiduskulâmij äigitavlu:
  • Koskokko 4.11.2020 tme 18–20.30 suomâkielâlâš kuullâm
  • Vuossargâ 9.11.2020 tme 18–20.30 tavesämikielâlâš kuullâm Aanaar kuávlust ässee ulmuid
  • Majebargâ 10.11.2020 tme 18–20.30 tavesämikielâlâš kuullâm Vuáču kuávlust já sämmilij päikkikuávlu ulguubeln ässee ulmuid
  • Koskokko 11.11.2020 tme 18–20.30 anarâškielâlâš kuullâm
  • Tuorâstâh 12.11.2020 tme 18–20.30 sämmilâšnuorâi kuullâm
  • Vuossargâ 16.11.2020 tme 18–20.30 tavesämikielâlâš kuullâm Ucjuv já Iänuduv kuávlust ässee ulmuid
  • Majebargâ 17.11.2020 tme 18–20.30 nuorttâlâškielâlâš kuullâm

Káiduskulâmáid kalga almottâttâđ muuneeld majemustáá ton kuullâmtilálâšvuođâ oovdeb argâpeeivi tme 12.00 räi taan liiŋkâst (https://link.webropolsurveys.com/S/9A23CFEB09B76748) tâi suáittimáin numerân 040 676 5102.

Puhelinääigih:
  • Vuossargâ 2.11.2020 tme 9–16.00 anarâškielâlâš puhelinkuullâm, Heli Aikio, puh. 040 676 5102 / 010 839 3107
  • Majebargâ 3.11.2020 tme 9–16.00 tavesämikielâlâš puhelinkuullâm, Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 040 726 2688 / 010 839 3106
  • Koskokko 4.11.2020 tme 9–16.00 nuorttâlâškielâlâš puhelinkuullâm, Laura Olsén-Ljetoff, puh. 040 617 5113 / 010 839 3190
  • Vástuppeivi 6.11.2020 tme 9–16.00 suomâkielâlâš puhelinkuullâm, Heli Aikio, puh. 040 676 5102 / 010 839 3107
Lasetiäđuh

čällee, má. vuávájeijee Heli Aikio, 040 676 5102 / 010 839 3107, heli.aikio(at)samediggi.fi

saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff, 040 617 5113 / 010 839 3190, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Sämitige siijđoh tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissiost

Komissaariävtukkâsah

Kove: Tarja Länsman

Sämitigge almostit jieijâs nettisiijđoid tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ooleest

Sämitigge almostit 8.10.2020 jieijâs nettisiijđoid tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ooleest.  Sijđoid láá nurrum tehálumoseh tiäđuh prosesist já ton ovdánmist, sehe oovdânpyehtimeh Sämitiigán iävtuttum tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaariävtukkâsâin. Nettisiijđoin tieđetteh tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees äigitaavlust sehe tääl čohčuv ornimnáál tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaarij valjiimân lohtâseijee kuullâmtilálâšvuođâin.

”Nettisiijđoi vievâst mij halijdep visásmittiđ, ete sämiaalmugist lii tuotâ aššijd vuáđuduvvee já äigi tääsist orroo tiätu finnimnáál Sämitige tooimâin tuotâvuotâkomissio já ton vuáđudem háárán,” paahud Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitige lasseen Staatârääđi kanslia lii vuáđudâm jieijâs nettisiijđoid tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo ooleest.

Sämitige nettisiijđoin almostiteh komissaariävtukkâsâi oovdânpyehtimvideoid, moh čáittojeh meid Sämitige roovvâd-skammâmáánu jorgálduvâst ornim kuullâmtilálâšvuođâin, moh lohtâseh komissaarij valjiimân. Komissaariävtukkâsah iä jieš lah pääihi alne kuullâmtilálâšvuođâin. Tilálâšvuođâin ulmuin lii máhđulâšvuotâ oovdânpyehtiđ uáinus jiešvuođâin já máátust, maid väätih komissaarijn sehe olgospyehtiđ torjuus iävtuttum ulmuid.

Kuullâmtilálâšvuođah uárnejuvvojeh puoh Sämmilij päikkikuávlu kieldâin. Toos lasseen uárnejuvvoo viermikuullâm eromâšávt sämikuávlu ulguubeln ässee ulmuin sehe nuorâi kuullâm oovtâst nuorâirađđijn. Ovdil mainâšum lasseen juáhháást lii máhđulâšvuotâ olgospyehtiđ uáivilis poostâ tâi šleđgâpoostâ peht. Kulâmij täärhib ääigist tieđettuvvoo maŋeláá Sämitige nettisiijđoin sehe páihálijn aavisijn.

https://www.samediggi.fi/sammilij-tuotavuota-ja-sovadattamkomissio/?lang=an

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff puh. 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Sämitigge uárnee kulâmijd tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaarij valjimijn

Sämitigge uárnee kulâmijd tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaarij valjimijn čoovčâ 2020 ääigi. Kuullâmtilálâšvuođah uárnejuvvojeh sämmilij päikkikuávlu jyehi kieldâst. Toos lasseen uárnejuvvoo viermikuullâm já máhđulâšvuotâ adeliđ jieijâs uáivil poostâ tâi šleđgâpoostâ peht.

Kuullâmtilálâšvuođâin lii máhđulâšvuotâ oovdânpyehtiđ uáivilis komissaarijn vattum jiešvuođâin já mättimist sehe adeliđ torjuus iävtukkâssân orroo ulmuid. Komissaareh iä jieš lah saje alne tilálâšvuođâin, peic jyehi iävtukkâs pivdoo kuvviđ video-oovdânpyehtim, mast sij västideh muuneeld miäruštâllum koččâmuššáid tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesist, muštâl saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso kuullâmtilálâšvuođâi luándust.

Sämitige stivrâ linjij kuullâmtilálâšvuođâi keevâtlijd ornimijd tienuuvt, ete ornimijn váldoo huámmášumán ei. tilálâšvuođâi kunnijâttee pirrâdâh já koronatorvolâšvuotâ. Tilálâšvuođáid uárnejuvvoo toos lasseen tulkkum.

– Sämitigge taha miärádâs iävtuttemnáál komissaarijn ive 2020 ääigi, äigimudo meerridmist váldoo huámmášumán koronatile. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees lii Sämitiigán tehálâš já mij halijdep peessâđ ääšist ovdâskulij, mutâ hoittáđ taid soppum ornimijd huolâlávt, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Fyysisij kulâmij lasseen uárnejuvvoo viermikuullâm eromâšávt sämikuávlu ulguubeln ässee ulmui várás. Nuorâi kuullâm uárnejuvvoo oovtâst nuorâirađđijn já toos lasseen juáhháást lii máhđulâšvuotâ adeliđ uáivilis poostâ tâi šleđgâpoostâ peht.

Kuullâmtilálâšvuođâid viggâp orniđ čoovčâ 2020 ääigi. Tärhibeh äigimudoh meriduvvojeh koronatile já sämmilij ihetiijme mield. Sämitigge almostit jieijâs siijđoid tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesist. Siijđoin almostittep čuákánkiäsu iävtuttum ulmuin tuávááštiäđuiguin já vuáđustâsâiguin sehe tieđettep prosesân kyeskee äigikyevdilis aašijn.

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff puh. 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin 16 iävtuttâssâd

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin ađai komissaarin pottii meriääigi räi ohtsis 16 iävtuttâssâd, 14 Sämitiigán já kyehti Nuorttâlij sijdâčuákkimân. Iävtuttum ulmuuh lijjii ohtsis 10. Sämitigge já Nuorttâlij sijdâčuákkim pivdii iävtuttâsâid komissio jesânin vyesimáánu 17. peeivi räi. Spiekâstâhtile tiet jotkii ääigi.

”Sämitiggeest valmâštâleh ain proosees já komissaarvaljimijd koronatile huámmášumán väldimáin. Tääl fyysisij kuullâmtilálâšvuođâi já tievâsčuákkim ornim nuuvt, ete tot ličij torvolâš korona vuástá suoijim uáinust toovât hástusijd, maid ep lah vala čuávdám”, muštâl saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso proosees ovdánmist.

Sämitiggeest lii tárguttâs orniđ kulâmijd iävtuttum komissaarij valjiimist ovdil miärádâstoohâm. Sämitige tievâsčuákkim taha lopâlii valjim kyehti iävtuttemnáál komissaarist. Nuorttâlij sijdâčuákkimân tohhum komissaariävtuttâsâid kieđâvušeh Njellim-Kiđđâjäävri já Njiävđám kuávlui ohtsii nuorttâlij sijdâčuákkimist, kuás merideh oovtâ komissaar iävtutmist staatârááđán. Proosees ovdánmist tieđetteh lase, ko äigitavlu lii tärhibeht tiäđust.

”Lii tehálâš, ete sämiaalmug piäsá vaiguttiđ toos, ete magarijd jiešvuođâid já mättim vyerdip valjimnáál komissaarijn. Ulmen lii valjiđ ulmuid, kiäid siärvádâh luáttá vijđáht já kiäh pasteh toimâđ taan eromâš merhâšittee tooimâst.”, juátká I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto já tuáivu siämmást meid staatârääđi uásild ávusvuođâ valjimprosesist, tastko puoh valjimnáál ulmuin vuárdoo vijđes sämmilii ko meid syemmilii ohtsâškode luáttámuš.

“Veikâ Nuorttâlij sijdâčuákkimân láá iävtuttâm tuše oovtâ ulmuu, te mij kieđâvuššâp ääši ohtsii sijdâčuákkimist, kuus iävtuttum olmooš pivdoo kuullâmnáál. Návt mij tähidep ávusvuođâ sehe pastep tuođâštiđ luáttámuš já vijđes torjuu”, muštâl nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff iävtuttâsâi kieđâvušmist.

Komissiost kalgeh leđe jesâneh, kiäin lii eromâš máttu sämmilij tiileest, kielâst já kulttuurist. Komissiost láá vittâ komissaar, main kyehti väljejuvvojeh staatârääđi iävtuttâsâst, kyehti Sämitige iävtuttâsâst já ohtâ Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâsâst.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ulmen lii tubdâstiđ já árvuštâllâđ historjálii já tááláá olgoštem, mieldi luhâmáin staatâ suddâluttempolitiik, sehe vuoigâdvuođâi luávkkámijd, selvâttiđ tai vaikuttâsâid sämmiláid já sii siärvádâhân tááláá tiileest já iävtuttiđ, ete maht puávtáččii ovdediđ ohtâvuođâ sämmilij já Suomâ staatâ kooskâ sehe sämmilij juávhust.

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin Sämitiigán iävtuttum ulmuuh:
Iävtutteijee peeli Iävtuttâs jesânin
Sámisoster ry riehtitiettuu kand. Heikki Hyvärinen
Kirsti Ranta já Into Veskoniemi OTT Juha Joona
Aslak Pekkala OTT Juha Joona
Sámi Duodji ry sämikielâ lehtor Marjaana Aikio
Sámi siida ry Biret Ovllá Ásllat, Aslak A Pieski
Anarâšah ry OTT Juha Joona
Magreta Sara Ánttá Máreha Máreha Inga-Sárá Petteri, Petteri Länsman
*
Sämirääđi, Suomâ juávus Nils-Henrik Valkeapää
Kari Toivo Lukkari OTT Juha Joona
Martta Alajärvi FM Miina Seurujärvi
Aanaar sämmiliih ry Yrjö Musta
Kari Akujärvi OTT Juha Joona
Minority Rights Group Suomâ juávus FT Irja Seurujärvi-Kari

* Irja Jefremoff nommâ meddâlistum pivdem maŋa Sämitiigán iävtuttum komissaariävtukkâsâin 29.9.2020.

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin Nuorttâlij sijdâčuákkimân iävtuttum ulmuuh:
Iävtutteijee peeli Iävtuttâs jesânin
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff HTM Irja Jefremoff
Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi já 38 eres vuáláčälled HTM Irja Jefremoff

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio mandaat.

Lasetiäđuh:

Sämitigge
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Nuorttâlij sijdâčuákkim
Nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Kove: Anja Vest

Äigi iävtuttiđ jesânijd Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission juátkoo

Jesânijd Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission kiergân iävtuttiđ 17. vyesimáánu 2020 räi. Sämitigge já Nuorttâlij sijdâčuákkim meridáin juátkiđ ääigi spiekâstâhtile keežild.

”Mij lep meridâm adeliđ laseääigi komissaarij iävtutmân, ko Sämitiggeest lii tárguttâssân orniđ ovdil miärádâstoohâm kulâmijd iävtuttum komissaarij valjiimist. Taan spiekâstâhtiileest ij lah máhđulâš orniđ kulâmijd, muštâl Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso miärádâsâst.

Komissiost kalgeh leđe jesâneh, kiäin lii eromâš máttu sämmilij eellimtiilijn, kielâst já kulttuurist. Staatârääđi aasât komissio čapo ohtsâšpargoost Sämitiggijn já Nuorttâlij sijdâčuákkimáin. Komissiost láá vittâ komissaar. Komissaarijn kyehti väljejuv staatârääđi iävtuttâsâst, kyehti väljejuv Sämitige iävtuttâsâst já ohtâ Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâsâst.

”Mij pivdep sämisiärváduv iävtuttiđ komissio jesânin ađai komissaarin tagarijd ulmuid, kiäid siärvádâh ana hiävulâžžân tooimân. Sämitige čuákkim pargon lii talle meridiđ kyevti komissaar iävtutmist staatârááđán, Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto juátká.

Nuorttâlij sijdâčuákkimân tohhum iävtuttâsah komissaarin kieđâvuššojeh Njellim-Kiäváájäävri já Njiävđám kuávlui nuorttâlij ohtâsâš sijdâčuákkimist, kost meriduvvoo oovtâ komissaar iävtutmist staatârááđán. “Čuákkim ornim ij lah spiekâstâhtiileest máhđulâš. Mij pivdep iävtuttâsâid nuorttâlijn já komissaarin iävtuttum ulmuuh puávdejuvvojeh sijdâčuákkimân kuullâm várás”, iätá nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesâneh láá ulmuuh, kiäin lii vijđes luáttámuš sehe sämmilii já syemmilii siärváduvâst. Jesâneh láá jiešmerideijeeh iäge oovdâst ton uásipele, mii lii sii iävtuttâm teikâ valjim. Komissio noomâtmist väldih täsipiälásávt huámášumán jieškote-uv säämi kielâjuávhuid. Komissio noomâtmist viggeh väldiđ huámášumán suhâpelij täsipiälásii ovdâstem.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ulmen lii tubdâđ já árvuštâllâđ historjálii já tááláá olgoštem, meiddei staatâ suddâdempolitik, sehe vuoigâvuođâi luávkkimijd, čielgâdiđ maht toh vaigutteh sämmiláid já sii siärvádâhân tááláá tiileest já iävtuttiđ, maht sämmilij já Suomâ staatâ koskâsii sehe sämmilij koskânâs ohtâvuođâ puávtáččij ovdediđ.

Iävtuttâsâid Sämitiigán pivdeh 17.5.2020 räi jo-uv poostâ peht Sämitigge, Sajos, 99870 AANAAR tâi šleđgâpoostâ peht info@samediggi.fi. Iävtuttum ulmui mietâmâš tooimân kalga visásmittiđ muuneeld tienuuvt, ete iävtuttum olmooš tiävdá lahtosin orroo luámáttuv.

Iävtuttâsâid Nuorttâlij sijdâčuákkimân pivdeh 17.5.2020 räi jo-uv poostâ peht Nuorttâlij sijdâčuákkim, Sevettijärventie 9080, 99930 SEVETTIJÄRVI tâi šleđgâpoostâ peht kolttien.kylakokous(at)saamisiidsaabbar.fi. Iävtuttum ulmui mietâmâš tooimân kalga visásmittiđ muuneeld tienuuvt, ete iävtuttum olmooš tiävdá lahtosin orroo luámáttuv.

Lasetiäđuh

Sämitigge
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Nuorttâlij sijdâčuákkim
Nuorttâlij ovdâolmooš Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Kove: Anja Vest

Sämitigge pivdá iävtuttâsâid Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin

1. Pivdem iävtuttâsâin

Sämitigge pivdá sämisiärváduvâst iävtuttâsâid Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesânin ađai komissaarin, kiäid siärvádâh ana hiävulâžžân tooimân. Komissiost kalgeh leđe jesâneh, kiäin lii eromâš máttu sämmilij eellimtiilijn, kielâst já kulttuurist. Iävtuttâsâid kalga vuáđustâllâđ. Toos lasseen iävtuttum ulmui mietâmâš tooimân kalga visásmittiđ muuneeld tienuuvt, ete iävtuttum olmooš tiävdá lahtosin orroo luámáttuv.

Iävtuttâsâid pivdeh 3.4.2020 räi jo-uv poostâ peht Sämitigge, Sajos, 99870 AANAAR tâi šleđgâpoostâ peht info@samediggi.fi.

2. Komissio sajattâh, asâttem, čuákánpiejâm

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio lii pargostis jiešmerideijee já jiečânâs. Staatârääđi aasât komissio čapo ohtsâšpargoost Sämitiggijn já Nuorttâlij sijdâčuákkimáin. Komissiost láá 5 komissaar. Komissaarijn 2 väljejuv staatârääđi iävtuttâsâst, 2 väljejuv Sämitige iävtuttâsâst já 1 Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâsâst. Sämitigge uárnee ovdil miärádâstoohâm kulâmijd iävtuttum komissaarij valjiimist. Sämitige čuákkim meerrid kyevti komissaar iävtutmist staatârááđán.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesâneh láá ulmuuh, kiäid lii vijđes luáttámuš sehe sämmilii já syemmilii siärváduvâst. Jesâneh láá jiešmerideijeeh ege oovdâst ton uásipele, mii lii sii iävtuttâm teikâ valjim. Komissio noomâtmist väldih täsipiälásávt huámášumán jieškote-uv säämi kielâjuávhuid. Komissio noomâtmist viggeh väldiđ huámášumán suhâpelij täsipiälásii ovdâstem.

3. Komissio pargoh

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ulmen lii tubdâđ já árvuštâllâđ historjálii já tááláá olgoštem, meiddei staatâ suddâdempolitik, sehe vuoigâvuođâi luávkkimijd, čielgâdiđ maht toh vaigutteh sämmiláid já sii siärvádâhân tááláá tiileest já iävtuttiđ, maht sämmilij já Suomâ staatâ koskâsii sehe sämmilij koskânâs ohtâvuođâ puávtáččij ovdediđ. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ulmen lii lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämmilijn Suomâ algâalmugin. Ulmen lii meiddei, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees puáđusin Suomâ staatâ váldá ovdâsvástádâs já nanosmit sämmilij vuoigâdvuođâi olášume Suomâst oovtâst Sämitiggijn, Nuorttâlij sijdâčuákkimáin já eres sämmilâštuáimeiguin.

Komissio pargo ulmen lii čokkiđ sämmilij feerimijd Suomâ staatâ já eres virgeomâhái tooimâin já tast, magareh vaikuttâsah já čuávumušah toin láá lamaš já ain láá sämmiláid algâalmugin já ton jesânáid ohtâgâssân, já pyehtiđ taam tiäđu uáinusân.

Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio kalga rähtiđ pargostis raapoort, mii tuálá sistees meiddei toimâiävtuttâsâid. Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio raapoort adeluvvoo staatârááđán, Sämitiigán já Nuorttâlij sijdâčuákkimân majemustáá 30.11.2022.

Komissio väljee juávhustis saavâjođetteijee. Komissio puáhtá sundediđ tooimâs já ornijduđ ton pyeremussân uáinim vuovvijn já vuáđudiđ ovdâmerkkân pargojuávhuid tâi juáhusijd jieijâs toimânkoččom já toos adelum mittomeerij olášuttem várás. Komissio väljee olssis uáivičällee já eres máhđulijd čäällimkode jesânijd.

Staatârääđi kanslia čuujoot komissio tooimân meriruuđâ.

4. Lasetiäđuh

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio mandaat puáhtá luuhâđ tääbbin. Lasetiäđuid addel Sämitige haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040 726 2688 já šleđgâpostâ pia.ruotsala(at)samediggi.fi

 

Kove: Anja Vest / Sámediggi

Sämitige uáivilalmottâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmist

Sämitigge čokkânij Anarist čuákkimân (5/2019) 17.12.2019 kieđâvuššâđ iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân já tuhhiittij iävtuttâs, ciälkká uáivilalmottâssân čuávvoo:

Sämmiliih láá algâaalmug táálái neelji staatâ, Taažâ, Ruotâ, Suomâ já Ruošâ kuávlust. Sämmilijn lii jieijâs aalmugin já algâaalmugin sehe aalmuglii já raajijd rastaldittee uáinust jiešmeridemvuoigâdvuotâ.  

Sämitigge tiäddut, ete mainâšum staatâi assimilaatioproseseh láá čuáccám sämmiláid nuuvt ohtsávt ko ovtâskâs ulmuu tääsist-uv, jieškote-uv aalmugstaatâ jiešvuođâiguin já raajij rasta. Sämitigge čuujoot, ete staatâi assimilaatiopolitiik sämmilij háárán lii häittidâm sämiaalmug jiešráđálii ovdánem já tuođâlii täsiáárvu já oovtviärdásâšvuođâ olášume sämmilij já ohtsâškuudij kooskâst páihálávt, kuávlulávt, aalmuglávt, raajij rasta já aalmugijkoskâsávt.

Sämitigge ana tergâdin, ete staatârääđi oovtâstpargoost Sämitiggijn já Nuorttâlij sijdâčuákkimáin aasât tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio nuurrâđ já tuođâštiđ sämmilij feerim Suomâ staatâ já ton sierâ virgeomâhái sämikulttuur já ton materiaallii vuáđu rikkoo tooimâin já tast, magareh vaikuttâsah já čuávumušah tain láá lamaš já ain láá sämmiláid algâalmugin já ton jesânáid ovtâskâs olmožin, sehe toohâđ taam uássin tubdâstum ibárdâsân tast, mii lii mii historjá já tááláá äigi. Sämitigge ana, ete komissio asâttem uáivild tom, ete almolávt tubdâsteh, ete staatâ assimilaatiopolitiik vaikuttâsah väätih pyeredeijee tooimâid.

Sämitigge tiäddut, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio asâttem ij lah ilo ige vuáittu. Taan tuođâlii tooimân kalga riemmâđ tondiet, ko oovdeb vyevih piäluštiđ sämmilij kuávluid já kulttuurijd iä lah pijssám nubásmittiđ viggâmušâid assimilistiđ sämmilijd váldukulttuurân. Komissio algâttem lii juohhum soro tile tiäđulâžžân tast, mon kales iä jieijâs eellimääigi kiergânâm finniđ vuoigâdvuođâ. Komissio toimâ kalga lekkâđ já išediđ kieđâvuššâđ traumaid, maid sämmiliih nuuvt aalmugin ko ovtâskâs olmožin kyeddih suhâpoolvâst nuubán. Tai traumai kieđâvuššâm nuuvt ovtâskâs ulmuu tääsist ko meid kollektivlávt lii lussâd já hirmástuttee. Kuittâg tot kalga tábáhtuđ tienuuvt, ete epitäsitiädu paijeentuállee tooimâid puáhtá tubdâstiđ já nubásmittiđ, vâi sämiaalmug vuoigâdvuotâ jiešmeerridmân meid siskiibeln puáhtá olášuđ. Sämmiliih omâsteh jieijâs eellimfeerimijd já historjá, já návt sij láá meid tehálumos sajattuvâst tast, maht sij suhâpuolvâi paijeel ulâtteijee noođijn cevzih. Sämmilijn ij uážu tuálvuđ taam proosees ääigi máhđulâšvuođâ kavnâđ jieš pálgá puárránmân. Taat váátá tom, ete sämmiláid lii prosesân ráhtádâtdijn, ton ääigi já ton maŋa fáállun sämikielâlâš já kulttuursensitiivlâš jiegâlâš já psyykkisâš toorjâ.

Sämitigge vuárdá, ete staatâ addel resursijd sämmiláid olgošteijee ráhtusij nubástuspaargon sehe jaska ton hárjuttem assimilaatiopolitiik, mii tábáhtuvá tääl-uv, jyehi peeivi, vâi uđđâ nuáđisirdâšum jotkum puáhtá potkiđ. Sämitigge tiäddut, ete tuođâlii täsiáárvu já oovtviärdásâšvuođâ juksâm tiet kalga aalmugijkoskâsávt tuhhiittum já čannee olmoošvuoigâdvuođâid já algâaalmugvuoigâdvuođâid kunnijâttiđ já heiviittiđ páihálávt, kuávlulávt, aalmuglávt, raajij rasta já aalmugijkoskâsávt, eromâšávt OA julgáštus algâaalmugij vuoigâdvuođâi mield.

Sämitigge kijttá sämisiärváduv uásálistmist tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees valmâštâlmân. Sämitigge kijttá meid äššitobdeid, kiäi uási valmâštâlmist lii lamaš eromâš tehálâš. Majemužžân Sämitigge kijttá Nuorttâlij sijdâčuákkim já Suomâ staatâ ráđádâllâmprosesist.

Anarist 17.12.2019

Tiina Sanila-Aikio
saavâjođetteijee                                                          

Pia Ruotsala-Kangasniemi
haldâttâhhovdâ

Iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân

Sämitige stivrâ oovdânpuáhtá uáivilalmottâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesist Sämitige čuákkimân

Sämitige stivrâ tuhhiittij čuákkimist 2.12.2019 uáivilalmottâs ain oovdânpyehtimnáál Sämitige čuákkimân, jis čuákkim meerrid tuhhiittiđ iävtuttâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmist.

Uáivilalmottâsâst pahuduvvoo, ete sämmiliih láá algâaalmug táálái neelji staatâ, Taažâ, Ruotâ, Suomâ já Ruošâ kuávlust. Sämmilijn lii jieijâs aalmugin já algâaalmugin sehe aalmuglii sehe raajijd rastaldittee uáinust jiešmeridemvuoigâdvuotâ.

Uáivilalmottâsâst tiäduttuvvoo, ete mainâšum staatâi assimilaatioproseseh láá čuáccám sämmiláid nuuvt ohtsávt ko ovtâskâs ulmuu tääsist-uv, jieškote-uv aalmugstaatâ jiešvuođâiguin já raajij rasta. Uáivilalmottâsâst čujotteh, ete staatâi assimilaatiopolitiik sämmilij háárán lii häittidâm sämiaalmug jiešráđálii ovdánem já tuođâlii täsiáárvu já oovtviärdásâšvuođâ olášume sämmilij já ohtsâškode kooskâst páihálávt, kuávlulávt, aalmuglávt, raajij rasta já aalmugijkoskâsávt.

Uáivilalmottâsâst pahuduvvoo tergâdin, ete staatârääđi oovtâstpargoost Sämitiggijn já Nuorttâlij sijdâčuákkimáin aasât tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio nuurrâđ já tuođâštiđ sämmilij feerim Suomâ staatâ já ton sierâ virgeomâhái sämikulttuur já ton materiaallii vuáđu rikkoo tooimâin já tast, magareh vaikuttâsah já čuávumušah tain láá lamaš já ain láá sämmiláid algâalmugin já ton jesânáid ovtâskâs olmožin, sehe toohâđ taam uássin tubdâstum ibárdâsân tast, mii lii mii historjá já tááláá äigi.

Uáivilalmottâsâst tiäduttuvvoo, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio asâttem ij lah ilo ige vuáittu. Taan tuođâlii tooimân kalga riemmâđ tondiet, ko oovdeb vyevih piäluštiđ sämmilij kuávluid já kulttuurijd iä lah pijssám nubásmittiđ viggâmušâid assimilistiđ sämmilijd váldukulttuurân. Komissio algâttem lii juohhum soro tile tiäđulâžžân tast, mon kales iä jieijâs eellimääigi kiergânâm finniđ vuoigâdvuođâ. Komissio toimâ kalga lekkâđ já išediđ kieđâvuššâđ traumaid, maid sämmiliih nuuvt aalmugin ko ovtâskâs olmožin kyeddih suhâpoolvâst nuubán. Tai traumai kieđâvuššâm nuuvt ovtâskâs ulmuu tääsist ko meid kollektivlávt lii lussâd já hirmástuttee. Kuittâg tot kalga tábáhtuđ tienuuvt, ete epitäsitiädu paijeentuállee tooimâid puáhtá tubdâstiđ já nubásmittiđ, vâi sämiaalmug vuoigâdvuotâ jiešmeerridmân meid siskiibeln puáhtá olášuđ.

Sämitige stivrâ oovdânpuáhtá Sämitige čuákkimân iävtuttâs tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmân tuhhiittem tâi hilgom. Toos lasseen stivrâ oovdânpuáhtá Sämitige čuákkimân, ete jis Sämitige čuákkim meerrid tuhhiittiđ iävtuttâs, te Sämitige čuákkim toos lasseen tuhhit uáivilalmottâs sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aasâtmist sehe tuhhit iävtuttâs Sämitige monâttâlmin oovdânpyehtiđ staatârááđán kyevti komissaar.

Luuvâ oles uáivilalmottâs sehe iävtuttâs Sämitige valjimmonâttâlmin.

Sämitige 5/2019 čuákkim 17.-18.12.2019 äššilisto.

Lasetiäđuh: Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi