Saamelaiskäräjät esittää totuus- ja sovintokomission jäseniksi Heikki Hyväristä ja Miina Seurujärveä

Saamelaiskäräjien kokous päätti 18.12.2020 esittää saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseniksi eli komissaareiksi Heikki Hyväristä ja Miina Seurujärveä. Kolttien kyläkokous on päättänyt esittää komission jäseneksi Irja Jefremoffia. Lisäksi valtioneuvoston esityksestä valitaan kaksi jäsentä komissioon.

Saamelaiskäräjien kokous kuuli ennen päätöksentekoa valtioneuvoston edustajina oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia ja ulkoministeri Pekka Haavistoa, Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivistoa, kuulemistilaisuuksien puheenjohtaja Niila Rahkoa sekä suunnittelija Heli Aikiota. Saamelaiskäräjien kokous äänesti päätöksestä.

Ennen komissaarien nimittämistä Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous ja valtioneuvosto tekevät komissaariehdokkaiden yhteensovittamisen. Totuus- ja sovintokomission jäsenten tulee olla laajaa luottamusta nauttivia henkilöjä saamelaisten ja suomalaisen yhteiskunnan keskuudessa. Jäsenet ovat riippumattomia eivätkä edusta sitä tahoa, joka on heitä esittänyt tai heidät valinnut. Komissiossa tulee olla jäseniä, joilla on erityisosaamista saamelaisten oloista, kielestä ja kulttuurista. Komission nimittämisessä huomioidaan tasapuolisesti eri saamen kieliryhmät ja pyritään ottamaan huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus. Komission asettaa valtioneuvosto tiiviissä yhteistyössä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa ja komission on tarkoitus aloittaa työnsä vuoden 2021 aikana.

Saamelaiskäräjät pyysi saamelaisyhteisöltä esityksiä komissaareiksi, jotka yhteisö katsoo sopiviksi tehtävään ja joiden suostumus tehtävään on etukäteen varmistettu. Esitykset tuli perustella. Määräaikaan mennessä komission jäseniksi tuli yhteensä 16 esitystä, 14 Saamelaiskäräjille ja kaksi Kolttien kyläkokoukselle. Esitettyjä henkilöitä oli yhteensä 10, joista 9 henkilöä on esitetty Saamelaiskäräjille.

Lisäksi Saamelaiskäräjät järjesti kuulemisia esitettyjen komissaarien valinnasta. Kuulemistilaisuudet järjestettiin etäyhteyksin koronatilanteen vuoksi. Kuulemistilaisuudet järjestettiin kieliryhmittäin seuraavasti: kolme pohjoissaamenkielistä kuulemistilaisuutta (Utsjoen ja Enontekiön alue, Inarin alue, Vuotson alue ja muu Suomi), yksi inarinsaamenkielinen kuulemistilaisuus, yksi koltansaamenkielinen kuulemistilaisuus sekä yksi suomenkielinen kuulemistilaisuus. Myös nuorisoneuvosto järjesti oman kuulemistilaisuuden saamelaisnuorille.

Etäkuulemisten lisäksi Saamelaiskäräjät järjesti mahdollisuuden ilmaista näkemyksensä komissaariehdokkaita koskien myös puhelimitse sekä sähköpostitse ja postitse.

Etäkuulemisten puheenjohtajana toimi psykiatrinen sairaanhoitaja Niila Rahko ja sihteerinä Saamelaiskäräjien määräaikainen suunnittelija Heli Aikio. Kuulemisista on koostettu raportti, jossa huomioidaan ihmisten esittämät näkemykset totuus- ja sovintokomissaareilta vaadittavista ominaisuuksista ja osaamisesta, sekä ehdolla oleville henkilöille osoitettu tuki. Raportissa on huomioitu kaikki 17.11.2020 mennessä tulleet kannanotot.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio

Komission jäseneksi Saamelaiskäräjille esitetyt henkilöt ja perustelut

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff puh. 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien kuulemistilaisuudet totuus- ja sovintokomissaarien valintoja koskien

Saamelaiskäräjät järjestää kuulemiset saamen kansalle totuus- ja sovintokomissaarien valinnoista. Koronatilanteesta johtuen tilaisuudet pidetään etäyhteyden kautta.

Etäkuulemiset järjestetään Zoom-sovelluksen kautta ja kuulemisiin voi osallistua joko sovelluksen kautta tai soittamalla puhelimitse. Etäkuulemisiin tulee ilmoittautua etukäteen viimeistään kyseistä kuulemistilaisuutta edeltävänä arkipäivänä klo 12.00 mennessä tästä linkistä (https://link.webropolsurveys.com/S/9A23CFEB09B76748) tai soittamalla numeroon 040 676 5102. Lähetämme ilmoittautuneille sähköpostitse linkin kuulemistilaisuuksiin, osallistumisohjeet sekä eettisen ohjeistuksen tilaisuuksien keskustelun pohjalle.

Kuulemistilaisuuksien järjestämisessä huomioidaan eri saamen kieliryhmät sekä suomen kieli. Lisäksi tilaisuuksissa otetaan huomioon eri puolilla saamelaisten kotiseutualuetta sekä sen ulkopuolella asuvat henkilöt. Kaikissa saamenkielisissä tilaisuuksissa on Zoom-sovelluksen kautta osallistuttaessa tulkkaus saame-suomi.

Kuulemistilaisuuksien puheenjohtajana toimii psykiatrinen sairaanhoitaja Niila Rahko ja sihteerinä Saamelaiskäräjien ma. suunnittelija Heli Aikio.

Kuulemistilaisuudet nauhoitetaan ja nauhoitteita säilytetään Saamelaiskäräjillä kaksi viikkoa tilaisuuden jälkeen raportoinnin tukena. Kaikista kuulemistilaisuuksista laaditaan muistio ja muistioiden pohjalta kootaan raportti Saamelaiskäräjien hallituksen ja täyskokouksen käyttöön komissaarien valintaa koskevan päätöksenteon tueksi.

Etäkuulemistilaisuuksien lisäksi oman näkemyksensä totuus- ja sovintokomissaareilta vaadittavista ominaisuuksista ja osaamisesta sekä tukensa ehdolla oleville henkilöille voi ilmaista Saamelaiskäräjille myös sähköpostitse info(at)samediggi.fi, postitse osoitteeseen Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 Inari 17.11.2020 saakka tai puhelimitse ennalta ilmoitettuina puhelinaikoina.

Etäkuulemisten aikataulu:
  • Keskiviikko 4.11.2020 klo 18–20.30 suomenkielinen kuuleminen
  • Maanantai 9.11.2020 klo 18–20.30 pohjoissaamenkielinen kuuleminen Inarin alueella asuville
  • Tiistai 10.11.2020 klo 18–20.30 pohjoissaamenkielinen kuuleminen Vuotson alueella ja saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuville
  • Keskiviikko 11.11.2020 klo 18–20.30 inarinsaamenkielinen kuuleminen
  • Torstai 12.11.2020 klo 18–20.30 saamelaisnuorten kuuleminen
  • Maanantai 16.11.2020 klo 18–20.30 pohjoissaamenkielinen kuuleminen Utsjoen ja Enontekiön alueella asuville
  • Tiistai 17.11.2020 klo 18–20.30 koltansaamenkielinen kuuleminen

Etäkuulemisiin tulee ilmoittautua etukäteen viimeistään kyseistä kuulemistilaisuutta edeltävänä arkipäivänä klo 12.00 mennessä tästä linkistä (https://link.webropolsurveys.com/S/9A23CFEB09B76748) tai soittamalla numeroon 040 676 5102.

Puhelinajat:
  • Maanantai 2.11.2020 klo 9–16.00 inarinsaamenkielinen puhelinkuuleminen, Heli Aikio, puh. 040 676 5102 / 010 839 3107
  • Tiistai 3.11.2020 klo 9–16.00 pohjoissaamenkielinen puhelinkuuleminen, Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 040 726 2688 / 010 839 3106
  • Keskiviikko 4.11.2020 klo 9–16.00 koltansaamenkielinen puhelinkuuleminen, Laura Olsén-Ljetoff, puh. 040 617 5113 / 010 839 3190
  • Perjantai 6.11.2020 klo 9–16.00 suomenkielinen puhelinkuuleminen, Heli Aikio, puh. 040 676 5102 / 010 839 3107
Lisätietoja

sihteeri, ma. suunnittelija Heli Aikio, 040 676 5102 / 010 839 3107, heli.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff, 040 617 5113 / 010 839 3190, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien sivusto saamelaisten totuus- ja sovintokomissiosta

Komissaariehdokkaat

 

Kuva: Tarja Länsman

Saamelaiskäräjät julkaisee oman nettisivuston totuus- ja sovintoprosessin tiimoilta

Saamelaiskäräjät julkaisee 8.10.2020 oman nettisivustonsa totuus- ja sovintoprosessiin liittyen.  Sivustolle on koottu tärkeimmät tiedot prosessista ja sen etenemisestä, sekä esittelyt Saamelaiskäräjille esitetyistä totuus- ja sovintokomissaariehdokkaista. Nettisivuilla tiedotetaan totuus- ja sovintoprosessin aikataulusta sekä nyt syksyllä järjestettävistä totuus- ja sovintokomissaarien valintaan liittyvistä kuulemistilaisuuksista.

”Nettisivujen avulla halutaan varmistaa, että saamen kansalla on faktoihin pohjautuvaa ja ajantasaista tietoa saatavilla Saamelaiskäräjien toimista totuus- ja sovintokomissioon ja sen perustamiseen liittyen,” toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien lisäksi Valtioneuvoston kanslia on perustanut omat nettisivut totuus- ja sovintokomission työhön liittyen.

Saamelaiskäräjien nettisivuilla julkaistaan komissaariehdokkaiden esittelyvideot, jotka näytetään myös Saamelaiskäräjien loka-marraskuun vaihteessa järjestämissä kuulemistilaisuuksissa komissaarien valintaan liittyen. Komissaariehdokkaat eivät itse ole paikalla kuulemistilaisuuksissa. Tilaisuuksissa ihmisillä on mahdollisuus esittää näkemyksensä komissaareilta vaadittavista ominaisuuksista ja osaamisesta sekä ilmaista tukensa ehdolla oleville henkilöille.

Kuulemistilaisuudet järjestetään kaikissa Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa. Lisäksi järjestetään verkkokuuleminen erityisesti saamelaisalueen ulkopuolella asuville henkilöille sekä nuorten kuuleminen yhdessä nuorisoneuvoston kanssa. Edellä mainittujen lisäksi jokaisella on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä postitse tai sähköpostitse. Kuulemisten tarkemmista ajankohdista tiedotetaan myöhemmin Saamelaiskäräjien nettisivuilla sekä paikallislehdissä.

https://www.samediggi.fi/saamelaisten-totuus-ja-sovintokomissio/

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff puh. 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät järjestää kuulemisia totuus- ja sovintokomissaarien valinnoista

Saamelaiskäräjät järjestää kuulemisia totuus- ja sovintokomissaarien valinnoista syksyn 2020 aikana. Kuulemistilaisuuksia järjestetään jokaisessa saamelaisten kotiseutualueen kunnassa. Lisäksi järjestetään verkkokuuleminen ja mahdollisuus ilmaista oma mielipiteensä postitse tai sähköpostitse.

Kuulemistilaisuuksissa on mahdollisuus esittää näkemyksensä komissaareilta vaadittavista ominaisuuksista ja osaamisesta sekä ilmaista tukensa ehdolla oleville henkilöille. Komissaariehdokkaat eivät itse ole paikalla tilaisuuksissa, vaan jokaista ehdokasta pyydetään kuvaamaan videoesittely, jossa he vastaavat ennalta määriteltyihin kysymyksiin totuus- ja sovintoprosessista, kertoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kuulemistilaisuuksien luonteesta.

Saamelaiskäräjien hallitus linjasi kuulemistilaisuuksien käytännönjärjestelyitä siten, että järjestelyissä huomioidaan mm. tilaisuuksien kunnioittava ilmapiiri ja koronaturvallisuus. Tilaisuuksiin järjestetään lisäksi tulkkaus.

– Saamelaiskäräjät tekee päätöksen esitettävistä komissaareista vuoden 2020 aikana, ajankohdan määräytymisessä huomioidaan koronatilanne. Totuus- ja sovintoprosessi on Saamelaiskäräjille tärkeä ja haluamme päästä asiassa eteenpäin, mutta hoitaa nämä sovitut järjestelyt huolellisesti, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Fyysisten kuulemisten lisäksi järjestetään verkkokuuleminen erityisesti saamelaisalueen ulkopuolella asuville henkilöille. Nuorten kuuleminen järjestetään yhdessä nuorisoneuvoston kanssa ja lisäksi jokaisella on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä postitse tai sähköpostitse.

Kuulemistilaisuudet pyritään järjestämään syksyn 2020 aikana. Tarkemmat ajankohdat määräytyvät koronatilanteen ja saamelaisen vuosikellon mukaan. Saamelaiskäräjät julkaisee oman sivuston totuus- ja sovintoprosessista. Sivustolla julkaistaan kooste esitetyistä henkilöistä taustatietoineen ja perusteluineen sekä tiedotetaan prosessia koskevista ajankohtaisista asioista.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff puh. 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi 16 esitystä

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi eli komissaariksi tuli määräaikaan mennessä yhteensä 16 esitystä, 14 Saamelaiskäräjille ja kaksi Kolttien kyläkokoukselle. Esitettyjä henkilöitä on yhteensä 10. Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous pyysivät esityksiä komission jäseniksi 17. toukokuuta mennessä. Aikaa jatkettiin poikkeustilanteen takia.

”Saamelaiskäräjillä jatkovalmistellaan prosessia ja komissaarivalintoja koronatilanne huomioon ottaen. Tällä hetkellä fyysisten kuulemistilaisuuksien ja täysistunnon järjestäminen koronalta suojautumisen kannalta turvallisesti aiheuttaa haasteita, joita ei ole vielä ratkaistu”, kertoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso prosessin etenemisestä.

Saamelaiskäräjillä on tarkoituksena järjestää ennen päätöksentekoa kuulemisia esitettyjen komissaarien valinnasta. Saamelaiskäräjien täyskokous tekee lopullisen valinnan kahdesta esitettävästä komissaarista. Kolttien kyläkokoukselle tehdyt esitykset komissaareiksi käsitellään Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden yhteisessä kolttien kyläkokouksessa, jossa päätetään yhden komissaarin esittämisestä valtioneuvostolle. Prosessin etenemisestä tiedotetaan lisää, kun aikataulu on tarkemmin tiedossa.

”On tärkeää, että saamen kansa pääsee ottamaan kantaa siihen, millaisia ominaisuuksia ja osaamista valittavilta komission jäseniltä odotetaan. Tarkoituksena on valita laajasti yhteisön luottamusta nauttivat henkilöt, jotka pystyvät toimimaan tässä erittäin merkittävässä tehtävässä”, jatkaa I varapuheenjohtaja Anni Koivisto ja toivoo samalla myös valtioneuvoston osalta avoimuutta valintaprosessissa, sillä kaikilta valittavilla henkilöiltä odotetaan laajaa niin saamelaisen kuin suomalaisen yhteiskunnan luottamusta.

“Vaikka Kolttien kyläkokoukselle on esitetty vain yhtä henkilöä, käsittelemme asian sovitusti yhteisessä kyläkokouksessa, johon esitetty henkilö kutsutaan kuultavaksi. Näin taataan avoimuus sekä voidaan todentaa luottamus ja laaja kannatus”, kertoo kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff esitysten käsittelemisestä.

Komissiossa tulee olla jäseniä, joilla on erityisosaamista saamelaisten oloista, kielestä ja kulttuurista. Komissiossa on viisi komissaaria, joista kaksi valitaan valtioneuvoston esityksestä, kaksi Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä.

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi Saamelaiskäräjille esitetyt henkilöt:
Esittävä taho Ehdotus jäseneksi
Sámisoster ry oik.kand. Heikki Hyvärinen
Kirsti Ranta ja Into Veskoniemi OTT Juha Joona
Aslak Pekkala OTT Juha Joona
Sámi Duodji ry saamen kielen lehtori Marjaana Aikio
Sámi siida ry Biret Ovllá Ásllat, Aslak A Pieski
Anarâšah ry OTT Juha Joona
Magreta Sara Ánttá Máreha Máreha Inga-Sárá Petteri, Petteri Länsman
*
Saamelaisneuvosto, Suomen jaosto Nils-Henrik Valkeapää
Kari Toivo Lukkari OTT Juha Joona
Martta Alajärvi FM Miina Seurujärvi
Aanaar sämmiliih ry Yrjö Musta
Kari Akujärvi OTT Juha Joona
Minority Rights Group Suomen jaosto FT Irja Seurujärvi-Kari

*Irja Jefremoffin nimi poistettu pyynnöstä Saamelaiskäräjille esitetyistä komissaariehdokkaista 29.9.2020.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi Kolttien kyläkokoukselle esitetyt henkilöt:
Esittävä taho Ehdotus jäseneksi
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff HTM Irja Jefremoff
Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi ja 38 muuta allekirjoittajaa HTM Irja Jefremoff

 

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatti.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjät
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Kolttien kyläkokous
Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

 

Kuva: Anja Vest

Aikaa esittää jäseniä Saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon jatketaan

Jäseniä Saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon ehtii esittää 17. toukokuuta 2020 saakka. Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous päättivät jatkaa aikaa poikkeustilanteen takia.

”Olemme päättäneet antaa lisäaikaa komissaarien esittämiseksi, sillä Saamelaiskäräjillä on tarkoituksena järjestää ennen päätöksentekoa kuulemisia esitettyjen komissaarien valinnasta. Kuulemisia ei ole mahdollista järjestää tässä poikkeustilanteessa, kertoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso päätöksestä.

Komissiossa tulee olla jäseniä, joilla on erityisosaamista saamelaisten oloista, kielestä ja kulttuurista. Komission asettaa valtioneuvosto tiiviissä yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa. Komissiossa on viisi komissaaria, joista kaksi valitaan valtioneuvoston esityksestä, kaksi Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä.

”Pyydämme saamelaisyhteisöä tekemään esityksiä komission jäseniksi eli komissaareiksi sellaisista henkilöistä, jotka yhteisö katsoo sopivaksi tehtävään. Saamelaiskäräjien kokouksen tehtävänä on sitten päättää kahden komissaarin esittämisestä valtioneuvostolle”, Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto jatkaa.

Kolttien kyläkokoukselle tehdyt esitykset komissaareiksi käsitellään Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden yhteisessä kolttien kyläkokouksessa, jossa päätetään yhden komissaarin esittämisestä valtioneuvostolle. ”Kokouksen järjestäminen ei ole poikkeustilanteessa mahdollista. Pyydämme esityksiä kolttasaamelaisilta ja komissaariksi esitetyt henkilöt kutsutaan kyläkokoukseen kuultaviksi.”, sanoo kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff.

Totuus- ja sovintokomission jäsenet ovat laajaa luottamusta nauttivia henkilöjä saamelaisten ja suomalaisen yhteiskunnan keskuudessa. Jäsenet ovat riippumattomia eivätkä edusta sitä tahoa, joka on heitä esittänyt tai heidät valinnut. Komission nimittämisessä huomioidaan tasapuolisesti eri saamen kieliryhmät. Komission nimittämisessä pyritään ottamaan huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus.

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa.

Esityksiä Saamelaiskäräjille pyydetään 17.5.2020 mennessä joko postitse Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 INARI tai sähköpostitse info(at)samediggi.fi. Esitettävien henkilöiden suostumus tehtävään on varmistettava etukäteen siten, että esitettävä henkilö täyttää lomakkeen.

Esityksiä Kolttien kyläkokoukselle pyydetään 17.5.2020 mennessä joko postitse Kolttien kyläkokous, Sevettijärventie 9080, 99930 SEVETTIJÄRVI tai sähköpostitse kolttien.kylakokous(at)saamisiidsaabbar.fi. esitettävien henkilöiden suostumus tehtävään on varmistettava etukäteen siten, että esitettävä henkilö täyttää lomakkeen.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjät
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Kolttien kyläkokous
Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Kuva: Anja Vest

Saamelaiskäräjät pyytää esityksiä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseniksi

1. Pyyntö esityksiksi

Saamelaiskäräjät pyytää saamelaisyhteisöltä esityksiä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseniksi eli komissaareiksi, jotka yhteisö katsoo sopiviksi tehtävään. Komissiossa tulee olla jäseniä, joilla on erityisosaamista saamelaisten oloista, kielestä ja kulttuurista. Esitykset tulee perustella. Lisäksi esitettävien henkilöiden suostumus tehtävään on varmistettava etukäteen siten, että esitettävä henkilö täyttää liitteenä olevan lomakkeen.

Esityksiä pyydetään 3.4.2020 mennessä joko postitse Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 INARI tai sähköpostitse info@samediggi.fi.

2. Komission asema, asettaminen, kokoonpano

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on työssään itsenäinen ja riippumaton. Komission asettaa valtioneuvosto tiiviissä yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa. Komissiossa on 5 komissaaria. Komissaareista 2 valitaan valtioneuvoston esityksestä, 2 valitaan Saamelaiskäräjien esityksestä ja 1 Kolttien kyläkokouksen esityksestä. Saamelaiskäräjät järjestää ennen päätöksentekoaan kuulemisia esitettyjen komissaarien valinnasta. Saamelaiskäräjien kokous päättää kahden komissaarin esittämisestä valtioneuvostolle.

Totuus- ja sovintokomission jäsenet ovat laajaa luottamusta nauttivia henkilöjä saamelaisten ja suomalaisen yhteiskunnan keskuudessa. Jäsenet ovat riippumattomia eivätkä edusta sitä tahoa, joka on heitä esittänyt tai heidät valinnut. Komission nimittämisessä huomioidaan tasapuolisesti eri saamen kieliryhmät. Komission nimittämisessä pyritään ottamaan huomioon sukupuolten tasa-puolinen edustus.

3. Komission tehtävät

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Totuus- ja sovintoprosessin pyrkimyksenä on lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvis-taa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa.

Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, ja tehdä tämä tieto näkyväksi.

Totuus- ja sovintokomission tulee laatia työstään raportti, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. Totuus- ja sovintokomission raportti luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2022 mennessä.

Komissio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Komissio voi suunnata toimintaansa ja järjestäytyä parhaaksi katsomallaan tavalla ja perustaa esimerkiksi työryhmiä tai jaostoja täyttääkseen toimeksiantonsa ja sille asetetut tavoitteet. Komissio valitsee itselleen pääsihteerin ja mahdolliset muut sihteeristön jäsenet.

Valtioneuvoston kanslia osoittaa komission toiminnalle määrärahan.

4. Lisätiedot

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatti on luettavissa täältä. Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040 726 2688 ja sähköposti pia.ruotsala(at)samediggi.fi

 

Kuva: Anja Vest / Sámediggi

Saamelaiskäräjien kannanotto saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta

Saamelaiskäräjät kokoontui Inarissa kokoukseensa (5/2019) 17.12.2019 käsittelemään ehdotusta saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi ja hyväksyi ehdotuksen, lausuu kannanottonaan seuraavaa:

Saamelaiset on alkuperäiskansa nykyisten neljän valtion, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Saamelaisilla on omana kansana ja alkuperäiskansana sekä kansallisessa että rajoja ylittävässä perspektiivissä itsemääräämisoikeus.

Saamelaiskäräjät painottaa, että mainittujen valtioiden assimilaatioprosessit ovat kohdistuneet saamelaisiin niin yhteisesti kuin yksilötasolla, kunkin kansallisvaltion ominaispiirtein ja rajat ylittävin tavoin. Saamelaiskäräjät viittaa, että valtioiden assimilaatiopolitiikka koskien saamelaisia on haitannut saamen kansan omaehtoista kehitystä ja todellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista saamelaisten ja yhteiskuntien välillä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti.

Saamelaiskäräjät katsoo tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on. Saamelaiskäräjät katsoo komission asettamisen merkitsevän, että julkisesti tunnustetaan valtion assimilaatiopolitiikan vaikutusten vaativan korjaavia toimenpiteitä.

Saamelaiskäräjät painottaa, ettei totuus- ja sovintokomission asettaminen ole ilo eikä voitto. Tähän äärimmäiseen toimenpiteeseen ryhdytään siksi, etteivät aiemmat keinot puolustaa saamelaisten alueita ja kulttuureita ole riittäneet muuttamaan pyrkimyksiä assimiloida saamelaisia valtakulttuuriin. Komission aloittaminen on jaetun surun hetki tietoisena siitä, kuinka monet eivät omana elinaikanaan ehtineet saamaan oikeutta. Komission työn tulee purkaa ja auttaa käsittelemään traumoja, joita saamelaiset niin kansana kuin yksilöinä kantavat ylisukupolvisesti. Näiden traumojen käsittely niin yksilötasolla kuin kollektiivisesti on raskasta ja järkyttävää. Kuitenkin sen on tapahduttava edes siinä määrin, että epätasapainoa ylläpitävät toimet voidaan tunnistaa ja muuttaa, jotta saamen kansan oikeus itsemääräämiseen myös sisäisesti voi toteutua. Saamelaiset omistavat omat elämänkokemuksensa ja historiansa, ja näin ollen he ovat myös avainasemassa siinä, kuinka ylisukupolvista taakoistaan selviävät. Saamelaisilta ei saa viedä tämän prosessin aikana mahdollisuutta löytää itse tietään kohti paranemista. Tämä edellyttää, että saamelaisille on prosessiin valmistauduttaessa, sen aikana ja sen jälkeen tarjolla saamenkielistä ja kulttuurisensitiivistä henkistä ja psyykkistä tukea.

Saamelaiskäräjät odottaa valtion resursoivan saamelaisia syrjivien rakenteiden muutostyön sekä lopettavan harjoittamansa assimilaatiopolitiikan, jota tapahtuu tässäkin hetkessä, nyt, joka päivä, jotta uusien taakkasiirtymien jatkumo voitaisiin katkaista. Saamelaiskäräjät painottaa, että todellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi tulee kansainvälisesti hyväksyttyjä ja sitovia ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansaoikeuksia kunnioittaa ja soveltaa paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti, erityisesti YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista hengessä.

Saamelaiskäräjät kiittää saamelaisyhteisöä osallistumisesta totuus- ja sovintoprosessin valmisteluun. Saamelaiskäräjät kiittää myös asiantuntijoita, joiden panos valmistelussa on ollut erittäin tärkeä. Viimeiseksi Saamelaiskäräjät kiittää Kolttien kyläkokousta ja Suomen valtiota neuvotteluprosessista.

Inarissa 17.12.2019

Tiina Sanila-Aikio
puheenjohtaja                                                

Pia Ruotsala-Kangasniemi
hallintopäällikkö

Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi

Saamelaiskäräjien hallitus esittää kannanottoa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessista Saamelaiskäräjien kokoukselle

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kokouksessa 2.12.2019 kannanoton edelleen esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle, mikäli kokous päättää hyväksyä ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta.

Kannanotossa todetaan saamelaisten olevan alkuperäiskansa nykyisten neljän valtion, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Saamelaisilla on omana kansana ja alkuperäiskansana sekä kansallisessa että rajoja ylittävässä perspektiivissä itsemääräämisoikeus.

Kannanotossa painotetaan, että mainittujen valtioiden assimilaatioprosessit ovat kohdistuneet saamelaisiin niin yhteisesti kuin yksilötasolla, kunkin kansallisvaltion ominaispiirtein ja rajat ylittävin tavoin. Kannanotossa viitataan, että valtioiden assimilaatiopolitiikka koskien saamelaisia on haitannut saamen kansan omaehtoista kehitystä ja todellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuden toteutumista saamelaisten ja yhteiskuntien välillä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti.

Kannanotossa todetaan tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemuksen Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on.

Kannanotossa painotetaan, ettei totuus- ja sovintokomission asettaminen ole ilo eikä voitto. Tähän äärimmäiseen toimenpiteeseen ryhdytään siksi, etteivät aiemmat keinot puolustaa saamelaisten alueita ja kulttuureita ole riittäneet muuttamaan pyrkimyksiä assimiloida saamelaisia valtakulttuuriin. Komission aloittaminen on jaetun surun hetki tietoisena siitä, kuinka monet eivät omana elinaikanaan ehtineet saamaan oikeutta. Komission työn tulee purkaa ja auttaa käsittelemään traumoja, joita saamelaiset niin kansana kuin yksilöinä kantavat ylisukupolvisesti. Näiden traumojen käsittely niin yksilötasolla kuin kollektiivisesti on raskasta ja järkyttävää. Kuitenkin sen on tapahduttava edes siinä määrin, että epätasapainoa ylläpitävät toimet voidaan tunnistaa ja muuttaa, jotta saamen kansan oikeus itsemääräämiseen myös sisäisesti voi toteutua.

Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle ehdotuksen totuus- ja sovintokomission asettamiseksi hyväksymistä tai hylkäämistä. Lisäksi hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, mikäli Saamelaiskäräjien kokous päättää hyväksyä ehdotuksen, että Saamelaiskäräjien kokous lisäksi hyväksyy kannanoton saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta sekä hyväksyy esityksen Saamelaiskäräjien menettelyksi kahden komissaarin esittämiseksi valtioneuvostolle.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan sekä esitys Saamelaiskäräjien valintamenettelyksi.

Saamelaiskäräjien 5/2019 kokouksen 17.-18.12.2019 esityslista.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kuva: Anja Vest / Sámediggi

Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi julkaistu

Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli saamelaisten totuus- ja sovintoprosessia kokouksessa 2.12.2019 ja päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se joko hyväksyy tai hylkää ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi. Saamelaiskäräjien kokous käsittelee asiaa kokouksessa 17.-18.12.2019. Kolttien kyläkokous käsittelee asiaa 12.12.2019 pidettävässä Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen yhteisessä kokouksessa.

Julkaistu ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi sisältää muun muassa komission toimeksiannon, työn tavoitteet ja tehtävät. Ehdotuksen mukaan valtioneuvosto asettaa komission yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa. Komissiossa on 5 komissaaria, joista 2 valitaan valtioneuvoston esityksestä, 2 Saamelaiskäräjien esityksestä ja 1 Kolttien kyläkokouksen esityksestä. Komission jäsenet ovat laajaa luottamusta nauttivia henkilöjä saamelaisten ja suomalaisen yhteiskunnan keskuudessa. Komissio on työssään itsenäinen ja riippumaton.

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisilla alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, ja tehdä tämä tieto näkyväksi.

Komissio laatii työstään raportin, joka luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2022 mennessä. Komissio voi suunnata toimintaansa ja järjestäytyä parhaaksi katsomallaan tavalla ja perustaa esimerkiksi työryhmiä ja jaostoja täyttääkseen toimeksiantonsa ja sille asetetut tavoitteet. Komissio valitsee itselleen pääsihteerin ja mahdolliset muut sihteeristön jäsenet. Valtioneuvoston kanslia osoittaa komission toiminnalle määrärahan.

Psykososiaalinen tuki on olennainen osa prosessin toteutumista. Henkistä ja psyykkistä tukea saamen kielillä ja kulttuuritaustan edellyttämällä tavalla tulee olla tarjolla. Sovintoprosessin aineisto arkistoidaan Kansallisarkiston Saamelaisarkistoon.

Saamelaiskäräjien hallitus ja pääministeri Sipilä sopivat tapaamisessaan 5.5.2017, että aloitetaan totuus- ja sovintoprosessi niin, että tarkemmista yksityiskohdista sovitaan myöhemmin. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman mukaan totuus- ja sovintokomission työtä jatketaan. Valtioneuvosto on käsitellyt ja hyväksynyt ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomissioksi iltakoulussaan 13.11.2019.

Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi

Kuva: Anja Vest / Sámediggi

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff puh.  050 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi