Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi 16 esitystä

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi eli komissaariksi tuli määräaikaan mennessä yhteensä 16 esitystä, 14 Saamelaiskäräjille ja kaksi Kolttien kyläkokoukselle. Esitettyjä henkilöitä on yhteensä 10. Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous pyysivät esityksiä komission jäseniksi 17. toukokuuta mennessä. Aikaa jatkettiin poikkeustilanteen takia.

”Saamelaiskäräjillä jatkovalmistellaan prosessia ja komissaarivalintoja koronatilanne huomioon ottaen. Tällä hetkellä fyysisten kuulemistilaisuuksien ja täysistunnon järjestäminen koronalta suojautumisen kannalta turvallisesti aiheuttaa haasteita, joita ei ole vielä ratkaistu”, kertoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso prosessin etenemisestä.

Saamelaiskäräjillä on tarkoituksena järjestää ennen päätöksentekoa kuulemisia esitettyjen komissaarien valinnasta. Saamelaiskäräjien täyskokous tekee lopullisen valinnan kahdesta esitettävästä komissaarista. Kolttien kyläkokoukselle tehdyt esitykset komissaareiksi käsitellään Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden yhteisessä kolttien kyläkokouksessa, jossa päätetään yhden komissaarin esittämisestä valtioneuvostolle. Prosessin etenemisestä tiedotetaan lisää, kun aikataulu on tarkemmin tiedossa.

”On tärkeää, että saamen kansa pääsee ottamaan kantaa siihen, millaisia ominaisuuksia ja osaamista valittavilta komission jäseniltä odotetaan. Tarkoituksena on valita laajasti yhteisön luottamusta nauttivat henkilöt, jotka pystyvät toimimaan tässä erittäin merkittävässä tehtävässä”, jatkaa I varapuheenjohtaja Anni Koivisto ja toivoo samalla myös valtioneuvoston osalta avoimuutta valintaprosessissa, sillä kaikilta valittavilla henkilöiltä odotetaan laajaa niin saamelaisen kuin suomalaisen yhteiskunnan luottamusta.

“Vaikka Kolttien kyläkokoukselle on esitetty vain yhtä henkilöä, käsittelemme asian sovitusti yhteisessä kyläkokouksessa, johon esitetty henkilö kutsutaan kuultavaksi. Näin taataan avoimuus sekä voidaan todentaa luottamus ja laaja kannatus”, kertoo kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff esitysten käsittelemisestä.

Komissiossa tulee olla jäseniä, joilla on erityisosaamista saamelaisten oloista, kielestä ja kulttuurista. Komissiossa on viisi komissaaria, joista kaksi valitaan valtioneuvoston esityksestä, kaksi Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä.

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi Saamelaiskäräjille esitetyt henkilöt:

Esittävä taho Ehdotus jäseneksi
Sámisoster ry oik.kand. Heikki Hyvärinen
Kirsti Ranta ja Into Veskoniemi OTT Juha Joona
Aslak Pekkala OTT Juha Joona
Sámi Duodji ry saamen kielen lehtori Marjaana Aikio
Sámi siida ry Biret Ovllá Ásllat, Aslak A Pieski
Anarâšah ry OTT Juha Joona
Magreta Sara Ánttá Máreha Máreha Inga-Sárá Petteri, Petteri Länsman
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff HTM Irja Jefremoff
Saamelaisneuvosto, Suomen jaosto Nils-Henrik Valkeapää
Kari Toivo Lukkari OTT Juha Joona
Martta Alajärvi FM Miina Seurujärvi
Aanaar sämmiliih ry Yrjö Musta
Kari Akujärvi OTT Juha Joona
Minority Rights Group Suomen jaosto FT Irja Seurujärvi-Kari

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi Kolttien kyläkokoukselle esitetyt henkilöt:

Esittävä taho Ehdotus jäseneksi
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff HTM Irja Jefremoff
Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi ja 38 muuta allekirjoittajaa HTM Irja Jefremoff

 

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatti.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjät
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Kolttien kyläkokous
Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

 

Kuva: Anja Vest

Aikaa esittää jäseniä Saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon jatketaan

Jäseniä Saamelaisten totuus- ja sovintokomissioon ehtii esittää 17. toukokuuta 2020 saakka. Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous päättivät jatkaa aikaa poikkeustilanteen takia.

”Olemme päättäneet antaa lisäaikaa komissaarien esittämiseksi, sillä Saamelaiskäräjillä on tarkoituksena järjestää ennen päätöksentekoa kuulemisia esitettyjen komissaarien valinnasta. Kuulemisia ei ole mahdollista järjestää tässä poikkeustilanteessa, kertoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso päätöksestä.

Komissiossa tulee olla jäseniä, joilla on erityisosaamista saamelaisten oloista, kielestä ja kulttuurista. Komission asettaa valtioneuvosto tiiviissä yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa. Komissiossa on viisi komissaaria, joista kaksi valitaan valtioneuvoston esityksestä, kaksi Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä.

”Pyydämme saamelaisyhteisöä tekemään esityksiä komission jäseniksi eli komissaareiksi sellaisista henkilöistä, jotka yhteisö katsoo sopivaksi tehtävään. Saamelaiskäräjien kokouksen tehtävänä on sitten päättää kahden komissaarin esittämisestä valtioneuvostolle”, Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto jatkaa.

Kolttien kyläkokoukselle tehdyt esitykset komissaareiksi käsitellään Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden yhteisessä kolttien kyläkokouksessa, jossa päätetään yhden komissaarin esittämisestä valtioneuvostolle. ”Kokouksen järjestäminen ei ole poikkeustilanteessa mahdollista. Pyydämme esityksiä kolttasaamelaisilta ja komissaariksi esitetyt henkilöt kutsutaan kyläkokoukseen kuultaviksi.”, sanoo kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff.

Totuus- ja sovintokomission jäsenet ovat laajaa luottamusta nauttivia henkilöjä saamelaisten ja suomalaisen yhteiskunnan keskuudessa. Jäsenet ovat riippumattomia eivätkä edusta sitä tahoa, joka on heitä esittänyt tai heidät valinnut. Komission nimittämisessä huomioidaan tasapuolisesti eri saamen kieliryhmät. Komission nimittämisessä pyritään ottamaan huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus.

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa.

Esityksiä Saamelaiskäräjille pyydetään 17.5.2020 mennessä joko postitse Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 INARI tai sähköpostitse info(at)samediggi.fi. Esitettävien henkilöiden suostumus tehtävään on varmistettava etukäteen siten, että esitettävä henkilö täyttää lomakkeen.

Esityksiä Kolttien kyläkokoukselle pyydetään 17.5.2020 mennessä joko postitse Kolttien kyläkokous, Sevettijärventie 9080, 99930 SEVETTIJÄRVI tai sähköpostitse kolttien.kylakokous(at)saamisiidsaabbar.fi. esitettävien henkilöiden suostumus tehtävään on varmistettava etukäteen siten, että esitettävä henkilö täyttää lomakkeen.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjät
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Kolttien kyläkokous
Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Kuva: Anja Vest

Saamelaiskäräjät pyytää esityksiä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseniksi

1. Pyyntö esityksiksi

Saamelaiskäräjät pyytää saamelaisyhteisöltä esityksiä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseniksi eli komissaareiksi, jotka yhteisö katsoo sopiviksi tehtävään. Komissiossa tulee olla jäseniä, joilla on erityisosaamista saamelaisten oloista, kielestä ja kulttuurista. Esitykset tulee perustella. Lisäksi esitettävien henkilöiden suostumus tehtävään on varmistettava etukäteen siten, että esitettävä henkilö täyttää liitteenä olevan lomakkeen.

Esityksiä pyydetään 3.4.2020 mennessä joko postitse Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 INARI tai sähköpostitse info@samediggi.fi.

2. Komission asema, asettaminen, kokoonpano

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on työssään itsenäinen ja riippumaton. Komission asettaa valtioneuvosto tiiviissä yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa. Komissiossa on 5 komissaaria. Komissaareista 2 valitaan valtioneuvoston esityksestä, 2 valitaan Saamelaiskäräjien esityksestä ja 1 Kolttien kyläkokouksen esityksestä. Saamelaiskäräjät järjestää ennen päätöksentekoaan kuulemisia esitettyjen komissaarien valinnasta. Saamelaiskäräjien kokous päättää kahden komissaarin esittämisestä valtioneuvostolle.

Totuus- ja sovintokomission jäsenet ovat laajaa luottamusta nauttivia henkilöjä saamelaisten ja suomalaisen yhteiskunnan keskuudessa. Jäsenet ovat riippumattomia eivätkä edusta sitä tahoa, joka on heitä esittänyt tai heidät valinnut. Komission nimittämisessä huomioidaan tasapuolisesti eri saamen kieliryhmät. Komission nimittämisessä pyritään ottamaan huomioon sukupuolten tasa-puolinen edustus.

3. Komission tehtävät

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Totuus- ja sovintoprosessin pyrkimyksenä on lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvis-taa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa.

Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, ja tehdä tämä tieto näkyväksi.

Totuus- ja sovintokomission tulee laatia työstään raportti, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. Totuus- ja sovintokomission raportti luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2022 mennessä.

Komissio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Komissio voi suunnata toimintaansa ja järjestäytyä parhaaksi katsomallaan tavalla ja perustaa esimerkiksi työryhmiä tai jaostoja täyttääkseen toimeksiantonsa ja sille asetetut tavoitteet. Komissio valitsee itselleen pääsihteerin ja mahdolliset muut sihteeristön jäsenet.

Valtioneuvoston kanslia osoittaa komission toiminnalle määrärahan.

4. Lisätiedot

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatti on luettavissa täältä. Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040 726 2688 ja sähköposti pia.ruotsala(at)samediggi.fi

 

Kuva: Anja Vest / Sámediggi

Saamelaiskäräjien kannanotto saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta

Saamelaiskäräjät kokoontui Inarissa kokoukseensa (5/2019) 17.12.2019 käsittelemään ehdotusta saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi ja hyväksyi ehdotuksen, lausuu kannanottonaan seuraavaa:

Saamelaiset on alkuperäiskansa nykyisten neljän valtion, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Saamelaisilla on omana kansana ja alkuperäiskansana sekä kansallisessa että rajoja ylittävässä perspektiivissä itsemääräämisoikeus.

Saamelaiskäräjät painottaa, että mainittujen valtioiden assimilaatioprosessit ovat kohdistuneet saamelaisiin niin yhteisesti kuin yksilötasolla, kunkin kansallisvaltion ominaispiirtein ja rajat ylittävin tavoin. Saamelaiskäräjät viittaa, että valtioiden assimilaatiopolitiikka koskien saamelaisia on haitannut saamen kansan omaehtoista kehitystä ja todellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista saamelaisten ja yhteiskuntien välillä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti.

Saamelaiskäräjät katsoo tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on. Saamelaiskäräjät katsoo komission asettamisen merkitsevän, että julkisesti tunnustetaan valtion assimilaatiopolitiikan vaikutusten vaativan korjaavia toimenpiteitä.

Saamelaiskäräjät painottaa, ettei totuus- ja sovintokomission asettaminen ole ilo eikä voitto. Tähän äärimmäiseen toimenpiteeseen ryhdytään siksi, etteivät aiemmat keinot puolustaa saamelaisten alueita ja kulttuureita ole riittäneet muuttamaan pyrkimyksiä assimiloida saamelaisia valtakulttuuriin. Komission aloittaminen on jaetun surun hetki tietoisena siitä, kuinka monet eivät omana elinaikanaan ehtineet saamaan oikeutta. Komission työn tulee purkaa ja auttaa käsittelemään traumoja, joita saamelaiset niin kansana kuin yksilöinä kantavat ylisukupolvisesti. Näiden traumojen käsittely niin yksilötasolla kuin kollektiivisesti on raskasta ja järkyttävää. Kuitenkin sen on tapahduttava edes siinä määrin, että epätasapainoa ylläpitävät toimet voidaan tunnistaa ja muuttaa, jotta saamen kansan oikeus itsemääräämiseen myös sisäisesti voi toteutua. Saamelaiset omistavat omat elämänkokemuksensa ja historiansa, ja näin ollen he ovat myös avainasemassa siinä, kuinka ylisukupolvista taakoistaan selviävät. Saamelaisilta ei saa viedä tämän prosessin aikana mahdollisuutta löytää itse tietään kohti paranemista. Tämä edellyttää, että saamelaisille on prosessiin valmistauduttaessa, sen aikana ja sen jälkeen tarjolla saamenkielistä ja kulttuurisensitiivistä henkistä ja psyykkistä tukea.

Saamelaiskäräjät odottaa valtion resursoivan saamelaisia syrjivien rakenteiden muutostyön sekä lopettavan harjoittamansa assimilaatiopolitiikan, jota tapahtuu tässäkin hetkessä, nyt, joka päivä, jotta uusien taakkasiirtymien jatkumo voitaisiin katkaista. Saamelaiskäräjät painottaa, että todellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi tulee kansainvälisesti hyväksyttyjä ja sitovia ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansaoikeuksia kunnioittaa ja soveltaa paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti, erityisesti YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista hengessä.

Saamelaiskäräjät kiittää saamelaisyhteisöä osallistumisesta totuus- ja sovintoprosessin valmisteluun. Saamelaiskäräjät kiittää myös asiantuntijoita, joiden panos valmistelussa on ollut erittäin tärkeä. Viimeiseksi Saamelaiskäräjät kiittää Kolttien kyläkokousta ja Suomen valtiota neuvotteluprosessista.

Inarissa 17.12.2019

Tiina Sanila-Aikio
puheenjohtaja                                                

Pia Ruotsala-Kangasniemi
hallintopäällikkö

Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi

Saamelaiskäräjien hallitus esittää kannanottoa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessista Saamelaiskäräjien kokoukselle

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kokouksessa 2.12.2019 kannanoton edelleen esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle, mikäli kokous päättää hyväksyä ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta.

Kannanotossa todetaan saamelaisten olevan alkuperäiskansa nykyisten neljän valtion, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Saamelaisilla on omana kansana ja alkuperäiskansana sekä kansallisessa että rajoja ylittävässä perspektiivissä itsemääräämisoikeus.

Kannanotossa painotetaan, että mainittujen valtioiden assimilaatioprosessit ovat kohdistuneet saamelaisiin niin yhteisesti kuin yksilötasolla, kunkin kansallisvaltion ominaispiirtein ja rajat ylittävin tavoin. Kannanotossa viitataan, että valtioiden assimilaatiopolitiikka koskien saamelaisia on haitannut saamen kansan omaehtoista kehitystä ja todellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuuden toteutumista saamelaisten ja yhteiskuntien välillä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti.

Kannanotossa todetaan tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemuksen Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on.

Kannanotossa painotetaan, ettei totuus- ja sovintokomission asettaminen ole ilo eikä voitto. Tähän äärimmäiseen toimenpiteeseen ryhdytään siksi, etteivät aiemmat keinot puolustaa saamelaisten alueita ja kulttuureita ole riittäneet muuttamaan pyrkimyksiä assimiloida saamelaisia valtakulttuuriin. Komission aloittaminen on jaetun surun hetki tietoisena siitä, kuinka monet eivät omana elinaikanaan ehtineet saamaan oikeutta. Komission työn tulee purkaa ja auttaa käsittelemään traumoja, joita saamelaiset niin kansana kuin yksilöinä kantavat ylisukupolvisesti. Näiden traumojen käsittely niin yksilötasolla kuin kollektiivisesti on raskasta ja järkyttävää. Kuitenkin sen on tapahduttava edes siinä määrin, että epätasapainoa ylläpitävät toimet voidaan tunnistaa ja muuttaa, jotta saamen kansan oikeus itsemääräämiseen myös sisäisesti voi toteutua.

Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle ehdotuksen totuus- ja sovintokomission asettamiseksi hyväksymistä tai hylkäämistä. Lisäksi hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, mikäli Saamelaiskäräjien kokous päättää hyväksyä ehdotuksen, että Saamelaiskäräjien kokous lisäksi hyväksyy kannanoton saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta sekä hyväksyy esityksen Saamelaiskäräjien menettelyksi kahden komissaarin esittämiseksi valtioneuvostolle.

Lue kannanotto kokonaisuudessaan sekä esitys Saamelaiskäräjien valintamenettelyksi.

Saamelaiskäräjien 5/2019 kokouksen 17.-18.12.2019 esityslista.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kuva: Anja Vest / Sámediggi

Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi julkaistu

Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli saamelaisten totuus- ja sovintoprosessia kokouksessa 2.12.2019 ja päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se joko hyväksyy tai hylkää ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi. Saamelaiskäräjien kokous käsittelee asiaa kokouksessa 17.-18.12.2019. Kolttien kyläkokous käsittelee asiaa 12.12.2019 pidettävässä Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen yhteisessä kokouksessa.

Julkaistu ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi sisältää muun muassa komission toimeksiannon, työn tavoitteet ja tehtävät. Ehdotuksen mukaan valtioneuvosto asettaa komission yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa. Komissiossa on 5 komissaaria, joista 2 valitaan valtioneuvoston esityksestä, 2 Saamelaiskäräjien esityksestä ja 1 Kolttien kyläkokouksen esityksestä. Komission jäsenet ovat laajaa luottamusta nauttivia henkilöjä saamelaisten ja suomalaisen yhteiskunnan keskuudessa. Komissio on työssään itsenäinen ja riippumaton.

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisilla alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, ja tehdä tämä tieto näkyväksi.

Komissio laatii työstään raportin, joka luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2022 mennessä. Komissio voi suunnata toimintaansa ja järjestäytyä parhaaksi katsomallaan tavalla ja perustaa esimerkiksi työryhmiä ja jaostoja täyttääkseen toimeksiantonsa ja sille asetetut tavoitteet. Komissio valitsee itselleen pääsihteerin ja mahdolliset muut sihteeristön jäsenet. Valtioneuvoston kanslia osoittaa komission toiminnalle määrärahan.

Psykososiaalinen tuki on olennainen osa prosessin toteutumista. Henkistä ja psyykkistä tukea saamen kielillä ja kulttuuritaustan edellyttämällä tavalla tulee olla tarjolla. Sovintoprosessin aineisto arkistoidaan Kansallisarkiston Saamelaisarkistoon.

Saamelaiskäräjien hallitus ja pääministeri Sipilä sopivat tapaamisessaan 5.5.2017, että aloitetaan totuus- ja sovintoprosessi niin, että tarkemmista yksityiskohdista sovitaan myöhemmin. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman mukaan totuus- ja sovintokomission työtä jatketaan. Valtioneuvosto on käsitellyt ja hyväksynyt ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomissioksi iltakoulussaan 13.11.2019.

Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi

Kuva: Anja Vest / Sámediggi

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff puh.  050 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomissioksi valmis

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamista koskevat neuvottelut on saatu päätökseen valtion, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen välillä. Valtioneuvosto on käsitellyt ja hyväksynyt ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomissioksi iltakoulussaan 13.11.2019. Ehdotus etenee Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen käsiteltäväksi.

Tavoitteena on asettaa viisijäseninen komissio, joka olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi sisältää muun muassa komission toimeksiannon, työn tavoitteet ja tehtävät, ja niistä tiedotetaan lisää myöhemmin. Saamelaiskäräjien kokous käsittelee ehdotusta saamelaisten totuus- ja sovintokomissioksi kokouksessaan 17.-18.12.2019.

– Perusteellisen valmistelun ja sekä Sipilän että Rinteen hallitusten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen olemme päässeet siihen pisteeseen, että voin tuoda viimein ehdotuksen saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustamiseksi Saamelaiskäräjien hallituksen ja kokouksen käsittelyyn, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Suoritetuissa kuulemisissa saamen kansa on edellyttänyt valtiolta sitoutumista. Saamelaiset odottavat, että vääryydet selvitetään ja oikaistaan ja ettei vääryyksiä enää koskaan tapahtuisi. Valmistelun aikana olen saanut tietää vakavia, yksittäisille saamelaisille tapahtuneita tragedioita. Näistä tapahtumista koostuu saamen kansan yhteinen historia ja selviämistarina. Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen on punnittava, halutaanko, että tapahtunut tehdään näkyväksi, Sanila-Aikio jatkaa.

Suomen hallitus on Saamelaiskäräjien esityksestä aloittanut saamelaisasioita käsittelevän totuus- ja sovintoprosessin valmistelun lokakuussa 2017. Saamelaiskäräjien kokous esitti käymässään lähetekeskustelussa 9.2.2018, että prosessista järjestettäisiin saamelaisten kuulemisia niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin. Valtioneuvoston kanslia julkaisi raportin kuulemisista 26.11.2018. Saamelaiskäräjät päätti kokouksessaan 18.12.2018 edetä totuus- ja sovintoprosessissa ja esittää Suomen valtiolle totuus- ja sovintokomission perustamista sekä mandaattineuvottelujen aloittamista. Saamelaiskäräjien hallitus valtuutettiin neuvottelemaan mandaattia valtion kanssa

Valtioneuvoston tiedote 13.11.2019; Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettaminen etenee

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät etenee totuus- ja sovintoprosessissa

Saamelaiskäräjät päätti edetä totuus- ja sovintoprosessissa ja esittää Suomen valtiolle totuus- ja sovintokomission perustamista sekä mandaattineuvottelujen aloittamista. Inarinsaamelaisasioiden neuvottelukunta perustettiin määräaikaisena vuodeksi 2019 sekä ILO 169 -sopimuksen ratifiointiesitystä esitetään lykättäväksi seuraavalle eduskuntakaudelle.  

Saamelaiskäräjien kokous päätti edetä totuus- ja sovintoprosessissa ja vaatia Suomen valtiota perustamaan totuus- ja sovintokomission yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Komission mandaatiksi päätettiin esittää, että Suomessa totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on pohtia ja todistaa historiallista ja nykyistä syrjintää ml. valtion sulauttamispolitiikkaa sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa.  

Lisäksi totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on ehdottaa, miten voisi edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa vahvistaa saamelaisten asemaa Suomessa. Saamelaiskäräjien hallitus valtuutettiin edellä mainitusta positiosta neuvottelemaan mandaattia valtion kanssa.  

Jouni Aikio, Anu AvaskariNeeta Jääskö, Kirsti Kustula, Heikki Paltto ja Jan Saijets valittiin inarinsaamelaisasioiden neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta toimii määräaikaisena vuoden 2019. Tarkoituksena on edistää inarinsaamelaisten asioita ja asemaa Saamelaiskäräjillä. Neuvottelukunta toimii neuvoa-antavana elimenä erillään Saamelaiskäräjien linjaorganisaatiosta.  

Saamelaiskäräjien sihteeristöstä osoitetaan sihteeri neuvottelukunnalle tarpeen mukaan, mutta enimmillään 10 %:n työpanoksella. Neuvottelukunnan tehtävänä on valmistella vuoden 2019 aikana tarpeelliset muutokset käräjien työjärjestykseen neuvottelukunnan mahdolliseksi asettamiseksi. 

Saamelaiskäräjät päätti esittää ILO 169 -sopimuksen ratifiointiesityksen lykkäämistä seuraavalle eduskuntakaudelle. Ratifiointiesitykselle ei eduskuntakaudella 2016-2020 ole tehty tähän mennessä mitään konkreettisia toimenpiteitä, mistä syystä oikeusministeriö on tiedustellut Saamelaiskäräjien kantaa sopimuksen ratifiointiesityksen jatkon suhteen. Oikeusministeriö totesi kirjeessään, että käytännössä uudelle valmistelulle ei ole aikaa tällä hallituskaudella. 

Saamelaiskäräjien vuoden viimeinen kokous 4/2018 pidettiin Inarissa tiistaina 18.12. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa kahden viikon kuluessa kokouksesta. 

Lisätietoja:  

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff / Saamelaiskäräjät

Keskustelutilaisuus saamelaisten totuus- ja sovintoprosessista 17.12.

Keskustelutilaisuus saamelaisten totuus- ja sovintoprosessista Sajoksen auditoriossa, Inarissa maanantaina 17.12.2018 klo 1730–1830.

Paikalla tilaisuudessa ovat valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Paula Lehtomäki ja oikeusministeriön johtaja Johanna Suurpää.

Tilaisuudessa on myös tulkkaus suomi – saamen kielet – suomi.

Tilaisuutta voi seurata streamin kautta osoitteessa sogku.fi/live

Kaikki asiasta kiinnostuneet tervetuloa!

 

Saamelaisten asioita koskeva sovintoprosessi -kuulemisraportti

Lisätietoa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin valmistelusta

Valtioneuvoston tiedote kuulemisraportin julkaisusta (26.11.2018): https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/kuulemisraportti-on-julkaistu

Valtioneuvoston kanslia julkaisi raportin totuus- ja sovintoprosessin valmistelun tueksi pidetyistä kuulemisista

Suomen hallitus on Saamelaiskäräjien esityksestä aloittanut saamelaisasioita käsittelevän totuus- ja sovintoprosessin valmistelun lokakuussa 2017. Saamelaiskäräjien kokous esitti käymässään lähetekeskustelussa 9.2.2018, että prosessista järjestettäisiin saamelaisten kuulemisia niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin. Valtioneuvoston kanslia julkaisi kuulemisista raportin 26.11.2018.

– Raportti yhteen vetää kuulemisissa totuus- ja sovintoprosessista esiin tulleita ajatuksia anonymisoituina. Katson, että erityisen tärkeää raportissa on se, mitä asioita ja tapahtumia tulisi tutkia, jos totuus- ja sovintokomissio päätetään asettaa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Nostaisin raportista kaksi päähavaintoa, joista ensimmäinen on se, että saamelaiset ovat eriarvoisia suhteessa suomalaisiin niin lainsäädännön tasolla kuin ns. tavallisessa elämässäkin. Toinen raportin pääväite – assimilaatio eli suomalaistuminen ja kolonisaatio maankäytössä jatkuvat – on painava, hyvin perusteltu ja tulisi olla totuus- ja sovintoprosessin neuvotteluiden lähtöpiste, jatkaa Sanila-Aikio.

Julkaistusta kuulemisraportista järjestetään kaikille avoin keskustelutilaisuus 17.12.2018 klo 17:30 Inarissa Sajoksen auditoriossa. Paikalla ovat mm. valtiosihteeri Paula Lehtomäki sekä valtioneuvoston kanslian ja oikeusministeriön virkamiehiä.

Saamelaiskäräjät, oikeusministeriö ja valtioneuvoston kanslia sopivat saamelaisten kuulemisten järjestämisestä keväällä 2018. Saamelaisten kotiseutualueella ja Suomen suurimmissa kaupungeissa pidettiin 29 kuulemista 2.5.–29.6.2018 välisenä aikana. Valtioneuvoston kanslia julkaisi kuulemisista raportin 26.11.2018. Raportti on julkaistu viidellä kielellä; inarin-, koltan- ja pohjoissaameksi, suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi raportti julkaistaan myöhemmin myös englanniksi.

Saamelaisten asioita koskeva sovintoprosessi -kuulemisraportti

Lisätietoa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin valmistelusta

Valtioneuvoston tiedote kuulemisraportin julkaisusta (26.11.2018): https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/kuulemisraportti-on-julkaistu

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. p. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Erityisasiantuntija Anni-Kristiina Juuso, p. 0295 160 169, valtioneuvoston kanslia