Koulutuskutsu saamelaisnuorille ihmisoikeuksista

Tule oppimaan ihmisoikeuksista! Ihmisoikeusliiton ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston järjestämässä koulutuksessa käydään läpi mitä ihmisoikeudet ovat ja mitä niillä tehdään. Käsittelemme erityisesti alkuperäiskansaoikeuksia ja saamelaisten Suomessa kohtaamia ihmisoikeusloukkauksia. Pohdimme yhdessä keinoja puolustaa ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista.

Aika: lauantai 22.9.2018 klo 9.30-15.30

Paikka: Oulun pääkirjasto, Kaarlenväylä 3, Maakuntakokoelmahuone (3. krs)

Alustava aikataulu:

9.15-9.30        Aamukahvit

9.30-11.00      Ihmisoikeudet: mitä ne ovat, mistä ne tulevat ja mitä niillä tehdään? Keskustelemme ihmisoikeusjärjestelmästä ja sen toiminnasta paneutuen erityisesti siihen, miten ihmisoikeudet vaikuttavat käytännössä ja näkyvät jokapäiväisessä toiminnassa. Matti Jutila, ihmisoikeuksien asiantuntija

11.00-12.00    Lounas

12.00-13.30    Ihmisoikeuksien edistäminen vaikuttamistyöllä: Vaikuttamisen suunnittelu, ajoitus ja erilaiset keinot. Työstetään yhdessä vaikuttamisen suunnitelmaa osallistujien valitsemasta aiheesta. Heli Markkula, vaikuttamistyön päällikkö

13.45-15.15    Oikeuksien puolustaminen: Mistä asioista valitetaan oikeustuomioistuimiin, mistä kannellaan laillisuusvalvojille (esim. eduskunnan oikeusasiamiehelle)? Mitä on hyvä ottaa huomioon? Millaista argumentaatiotukea voi saada Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä? Heta Heiskanen, ALL-YOUTH STN

15.15-15.30    Lopetus, palaute ja jatkotyön suunnittelua

Koulutus on maksuton ja osallistujille tarjotaan lounas.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 19.9.2018 mennessä:

Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179

 

  

 

Seminaari saamelaisnuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta sekä digitaalisen tarinankerronnan työpaja itsemurhien ehkäisemiseksi

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto järjestää 5. lokakuuta seminaarin saamelaisnuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta sekä saamelaisnuorille tarkoitetun digitaalisen tarinankerronnan työpajan 5.-7. lokakuuta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Inarissa.

Seminaari saamelaisnuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta 5.10.2018

Seminaarissa pohditaan, kuinka taataan saamelaislapsille ja -nuorille turvallinen kasvuympäristö, mitä on seksuaalinen häirintä- ja väkivalta, mitä voidaan tehdä sen estämiseksi sekä kuinka tulee toimia, jos itse kokee seksuaalista häirintää tai -väkivaltaa. Seminaari koostuu ammattilaisten puheenvuoroista, saamelaisnuorten omista kokemuksista sekä työpajoista. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton ja se järjestetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.

Nuorisoneuvoston vuoden 2018 teemana on tuoda näkyväksi saamelaisnuorten kohtaamaa seksuaalista häirintää ja -väkivaltaa ja etsiä siihen puuttumiskeinoja. Norjan Saamelaiskäräjien nuorisopoliittinen lautakunta (SáNuL) on nostanut esille, että saamelaiset naiset, miehet ja lapset kokevat usein seksuaalista häirintää ja SáNuL näkee asian yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, johon koko yhteiskunnan tulee puuttua.

Digitaalisen tarinankerronnan työpaja 5.-7.10.2018

Työpajan tavoitteena on jakaa tarinankerronnan avulla kokemuksia ja ideoita itsemurhien ehkäisystä ja mielen hyvinvoinnin tukemisesta saamelaisnuorten yhteisöissä. Osallistujat oppivat, kuinka kertomuksesta tehdään digitaalinen tarina hyödyntäen Adobe Final Cut Pro -ohjelmaa. Työpaja huipentuu siihen, että osallistujat jakavat tarinansa ryhmälle.

Digitaalisen tarinankerronnan työpajaan voi osallistua 16-30-vuotiaita saamelaisnuoria, jotka työskentelevät ammattitaitoisen fasilitaattoritiimin kanssa. Digitaalisen tarinankerronnan menetelmä tukee osallistujia käyttämään teknologiaa omien tarinoidensa kerronnassa. Fasilitaattorit tarjoavat osallistujille syötteen, joka auttaa heitä aloittamaan tarinan rakentamisen. Osallistujat voivat laatia tarinansa yksin tai pienissä ryhmissä. Tarinat keskittyvät mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin, itsemurhien ehkäisyyn, psyykkiseen kestävyyteen ja yhteisön toimintaan saamelaisnuorten näkökulmasta.

Tarinat nauhoitetaan, ja niitä voidaan jakaa muille yleisöille seminaareissa ja tapahtumissa ja/tai internetissä. Tutkijat käyttävät tarinoita tutkimusaineistona kehittääkseen ymmärrystä siitä, kuinka mielenterveyttä voidaan edistää ja itsemurhia ehkäistä arktisen alueen alkuperäiskansoihin kuuluvien nuorten keskuudessa. Tarinoiden rakentamisen lisäksi osallistujat kuulevat arktisen neuvoston ja sen kestävän kehityksen työryhmän työstä, itsemurhien ehkäisystä ja tutkimusetiikasta.

Työpajan järjestää Suomen saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto yhteistyössä kanadalaisen asiantuntijatiimin, sosiaali- ja terveysministeriön ja arktisen neuvoston kanssa. Se on osa arktisen neuvoston projektia Circumpolar Resilience, Engagement and Action Through Story (CREATeS). Työpajan työskentelykieli on englanti, mutta tulkkaus saamen kielille on tarjolla.

Työpaja on osa arktisen alueen kansallisten työpajojen sarjaa. Sajoksessa, Inarissa, järjestetään 30.1.-1.2.2019 sarjan päättävä työpaja, johon voi osallistua arktisen alueen eri alkuperäiskansojen nuoria.

 

Lisätietoja:

Risten Mustonen, Nuorisoneuvoston puheenjohtaja, risten.mustonen@samediggi.fi, 040 529 60 93

Kaisa Tapiola-Länsman, Nuorisosihteeri Saamelaiskäräjät, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179

Digitaalisen tarinankerronnan työpaja:

Meri Larivaara, Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö, meri.larivaara@stm.fi, 050 563 3634

Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli lausuntopalautetta ja valmisteli 9 §:n mukaisia neuvotteluja

Saamelaiskäräjälain muutosta valmistellut työryhmä on kesäkuussa 2018 julkistanut esityksensä saamelaiskäräjälaiksi, jonka pohjalta valmisteltu hallituksen esitysluonnos on ollut laajalla lausuntokierroksella heinäkuussa 2018. Esitys on sisällöltään monilta osin kompromissi, eikä Saamelaiskäräjät ole vielä antanut lopullista kantaansa esityksen sisällöstä. Esitysluonnosta on käsitelty Saamelaiskäräjien hallituksessa ja asiantuntijalautakunnissa, ja siitä käydään saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut oikeusministeriön kanssa.

– Alkuperäiskansaoikeuden asiantuntijoiden, saamelaisyhteiskunnalta saadun palautteen ja Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakuntien kannanottojen perusteella näyttää selvältä, ettei esitysluonnos ole Saamelaiskäräjien hyväksyttävissä sellaisenaan, toteaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Hallitus totesi kokouksessaan, että saamelaisyhteiskunnalta sekä Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakunnilta tullut palaute on ollut hyvin selkeää ja palautetta pyritään huomioimaan lakiesityksen seuraavissa käsittelyvaiheissa, kertoo I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Ennen esitysluonnoksen viemistä Saamelaiskäräjien täysistunnon käsiteltäväksi lopullista päätöksentekoa varten, Saamelaiskäräjien hallitus esittää muutoksia, joiden myötä esitys vastaisi paremmin Saamelaiskäräjien ja saamelaisyhteisön näkemystä uudistettavan lain sisällöstä ja täyttäisi koko uudistustyön tavoitteiksi asetettujen kansainvälisten velvoitteiden vaatimukset.

– Saamelaiskäräjien hallitus esittää muun muassa, että seuraavat vaalit tulisi käydä muutettavaksi esitetyllä 3 §:n mukaisella äänioikeutetun määritelmällä ja että 9 §:n yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta sekä oikaisulautakunnan nimittämistä tarkistetaan saamelaisyhteiskunnalta saadun palautteen pohjalta, ynnää II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien vaalikauden keskeisin pitkän tähtäimen tavoite on saamelaisten itsemääräämisoikeuden kehittäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tärkein kansallisen lainsäädännön osa on nimenomaan saamelaiskäräjälaki. Saamelaiskäräjälain sisällön uudistaminen on saamelaisten kannalta erittäin merkittävä uudistus.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Ijahis idja-festivaali kartoittaa yleisön toiveita – vastaa kyselyyn

Ijahis Idja -festivaali saavuttaa tänä vuonna 15 vuoden iän. Juhlavuoden kunniaksi järjestäjät haluavat kuulla yleisön ideoita ja ajatuksia liittyen tapahtumaan ja sen kehittämiseen toteuttamalla asiakastyytyväisyyskyselyn verkossa heinäkuun aikana. Kysely tukee järjestäjien työtä kehitettäessä festivaalista vieläkin laadukkaammaksi kokonaisuudeksi. Kyselyn tuottaa yhteistyössä Saamelaiskäräjien musiikkikeskus sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Kyselyyn voi ottaa osaa 2.-31.7. välisenä aikana Saamelaiskäräjien tai Ijahis Idjan verkkosivujen kautta. Kyselyyn voi vastata kaikilla suomessa puhuttavilla saamenkielillä sekä suomeksi. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme tuotepaketin, joka sisältää festivaalipassin (pe-la), vuosien 2017 ja 2018 t-paidat sekä avainnauhan. Kyselyyn voi vastata myös nimettömänä.

Pohjoissaameksi: https://link.webropolsurveys.com/S/0D5DA392B0302549

Inarinsaameksi: https://link.webropolsurveys.com/S/ED7ABCFB92F9FDAB

Koltaksi: https://link.webropolsurveys.com/S/6842F673F055D903

Suomeksi: https://link.webropolsurveys.com/S/DF9CE76CCD9691B0

Ijahis idja 17.–19.8.2018 Inarissa

Ijahis idja-festivaali juhlistaa 15 vuotta – ohjelma julkaistu

Elokuussa järjestettävän Ijahis idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman ohjelma on julkaistu. Inarissa viidettätoista kertaa järjestettävän Ijahis idjan ohjelma on viime vuosien tapaan laaja ja monipuolinen. Festivaaliviikonlopun tarjontaan kuuluu konserttien lisäksi muun muassa keskusteluareena, saamelaiset urheilukilpailut sekä lasten ja nuorten omaa ohjelmaa.

Tapahtuma alkaa perjantaina 17.8. lasten- ja nuortenohjelmalla. Päivän aikana ennakkoon ilmoittautuneet lapset ja nuoret osallistuvat työpajoihin sekä pääsevät näkemään saamelaisia lyhytelokuvia. Omaa osaamistaan lapset ja nuoret pääsevät esittämään Ijahis ija násttážat –nuortenkonsertissa. Myös Solju-yhtye esiintyy Ijahis ija násttážat –nuortenkonsertissa.

Festivaali avataan juhlallisesti perjantaina klo. 18.00. Avajaisohjelmassa esiintyvät joikaaja Nils-Heikki Paltto sekä Indigenous Bastards-yhtye. Avajaisten jälkeen kilpaillaan vauhdikkaassa suopunkisprintissä. Kilpailu käydään Sajoksen piha-alueella. Sen lisäksi festivaalin pääjärjestäjä Anára Sámisearvi ry juhlistaa ohjelmallisesti 35-vuotistaivaltaan.

Perjantain konsertit Ijahis idjan päälavalla tarjoavat jokaiselle jotakin, kun lavalle nousevat Solju-yhtye, norjansaamelainen pop-tähti Kevin Boine sekä kanadalainen DJ-kollektiivi A Tribe Called Red. Varmasti ikimuistoinen ilta tiedossa.

Lauantaipäivä alkaa musiikkiseminaarilla, joka järjestetään saamelaismuseo Siidassa. Juhlavuoden seminaarissa on aiheena Ijahis idja. Paneelikeskustelussa pureudutaan Aslak Palton johdolla festivaalin historiaan sekä sen merkitykseen saamelaiselle musiikille ja muusikoille.

Päivä jatkuu Yle Sápmin tuottamalla Yle Sápmi -areenalla. Kyseessä on keskusteluohjelma, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin ja ihmisiin. Keskusteluita käydään kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. Keskusteluareena järjestetään festivaalialueella, Sajoksen pihalla.

Ilta jatkuu Sajoksen auditoriossa konsertissa ”Luohti ja Suõmmkar”. Konsertissa esiintyvät joikaajat Berit Alette Mienna, Ingá Elisá Påve Idivuoma, Hildá Länsman sekä Iŋgá-Máret Gaup-Juuso. Koltansaamenkielinen Suõmmkar-yhtye puolestaan julkaisee debyyttialbuminsa. Auditoriokonserteista on tullut vuosi vuodelta suositumpia ja ne keräävät yleisöä nauttimaan saamelaismusiikista intiimeissä puitteissa.

Lauantaina ulkoilmakonsertit festivaalialueella avaa Hildá Länsmanin ja Viivi Saarenkylän muodostama Vildá-yhtye. Ijahis idjan ulkolavalla esiintyvät lauantaina myös Felgen Orkester, Amoc & Ailu Valle ja Trio Boogiemen ja Tundra Electro sekä joikuperinteen taitajia. Konserttien ohessa urheillaan. Lauantaina lajina on nopeatempoinen ja tarkkuutta vaativa suopunginheitto. Kilpailu käydään Sajoksen piha-alueella.

Ijahis idja 17.–19.8.2018 Inarissa. Ennakkolipunmyynti alkaa 3.7.2018.

Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, Yle Sápmi ja Hotelli Kultahovi.

Lisätietoja:

Suunnittelija, saamelaismusiikkikeskus/ tuottaja Oula Guttorm, oula.guttorm@samediggi.fi, +358 50 574 2765

Ijahis Idja etsii talkoolaisia!

Ijahis Idja tarvitsee talkoolaisten apua 17.-19.8. liikenteenohjaamisessa, lipunmyynnissä, festivaalialueen siivoamisessa ja festivaaliapulaisina.

Tule sinäkin mukaan Ijahis Idja -porukkaan, niin saat festivaalipassin, jolla pääsee perjantain ja lauantain pääkonsertteihin! Lisäksi vapaaehtoisille tarjotaan lämmin ruoka työpäivänä.

Ilmoitathan nimesi, sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi ja toiveesi siitä, minä päivänä haluaisit työskennellä.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Apulaistuottaja Aleksi Ahlakorpi / aleksi.ahlakorpi@samediggi.fi / +358 40 687 8844

www.ijahisidja.fi

Kuva: Ijahis Idja/ Paadar Images

 

Ijahis idja on alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma, jota on järjestetty Inarin kirkonkylällä vuodesta 2004 lähtien. Tapahtuma on Suomen ainoa saamelaismusiikkiin keskittyvä festivaali. Ijahis idjan ohjelmaan kuuluu niin perinteisen saamelaismusiikin taitajien esityksiä, nousevien saamelaisartistien konsertteja, lasten ohjelmaa, alkuperäiskansavieraiden musiikkiesityksiä sekä urheilukilpailut.

Nähdään Ijahis idjassa!

Saamelaiskäräjät osallistui arktisen alueen taloudellista kehitystä koskevaan seminaariin

Saamelaiskäräjät toi seminaarissa esille näkemyksiään arktisen alueen alkuperäiskansojen taloudelliseen kehitykseen liittyen sekä saamelaisten asemaan EU:ssa. Keskustelujen aiheena oli mm. osallistuminen päätöksentekoon taloudellisen kehityksen yhteydessä, erilaiset kehitysohjelmat ja niiden soveltavuus alkuperäiskansojen taloudellisessa kehityksessä sekä alkuperäiskansojen maaoikeudet.

Saamelaiskäräjien kansainvälisen toiminnan yksi keskeisimmistä tavoitteista on edunvalvonnan sekä edustamisen kehittäminen EU:n suuntaan.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, OECD, (Organization for Economic Cooperation and Development) yhteistyössä Euroopan komission kanssa järjesti seminaarin alkuperäiskansojen taloudellisesta kehityksestä Euroopan arktisella alueella. Seminaarin tarkoituksena oli tuoda keskeiset arktisen alueen sidosryhmät ja toimijat yhteen keskustelemaan arktisen alueen alkuperäiskansojen taloudellisesta kehityksestä sekä esitellä OECD:n projektia aiheeseen liittyen. Saamelaiskäräjien edustajina seminaarissa olivat II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sekä puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff.

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Liitteet

Oarjánnieiddat palkittiin Mikkelin SOUNDS-tapahtumassa

Saamelaisnuorten taidetapahtumassa huhtikuussa jatkoon päässeet Oarjánnieiddat palkittiin Mikkelissä järjestetyssä valtakunnallisessa tapahtumassa kunniakirjalla.

Oarjánnieiddat, eli Inger-Anni Valkeapää, Maren Elle Mäkitalo ja Máret-Elle Valkeapää, esiintyivät tottuneesti ja hurmasivat yleisönsä Nuori Kulttuuri SOUNDS -tapahtumassa Mikkelissä 24. – 27.5. Oarjánnieiddat esittivät pohjoissaamenkielisiä joikuja. Heidät oli kutsuttu myös esiintymään tapahtuman päättäjäisgaalassa, jossa esiintyivät tapahtuman helmet. Tyttöjen ohjaajana toimii Anna Näkkäläjärvi-Länsman.

SOUNDS-tapahtuman päättäjäisgaalassa myöskin Oarjánnieiddat saivat kunniakirjan. Saamelaiskäräjiltä ryhmän mukana Mikkelissä oli saamelaisnuorten taidetapahtumasta vastaava Anni Näkkäjärvi.

Kuvat: Noora Hakulinen/ Nuori Kulttuuri

 

Lisätietoja

https://nuorikulttuuri.fi/?page_id=10

https://nuorikulttuuri.fi/sounds-raati-jakoi-20-kunniakirjaa-lahjakkaille-nuorille-muusikoille/

Saamelaisnuorten taidetapahtuma

Historiallinen rajat ylittävä yhteistyö käyntiin saamelaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi

Inarin Sajokseen kerääntyi saamelaisia ympäri saamenmaata Venäjältä, Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kaksipäiväiseen konferenssiin keskustelemaan aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Lisäksi osallistujia saapui Pohjoismaiden eri ministeriöistä, museovirastosta ja Unescon sihteeristöstä.

– Saamelaiset ovat yksi kansa, joka asuu neljässä eri valtiossa. On tärkeää tehdä yhteistyötä ja vahvistaa saamelaisen aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön ja perinteisen tiedon suojaa, aloitti Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio konferenssin.

– Aineellisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi on muun muassa kansallisia lakeja, mutta kun on puhe aineettomasta kulttuuriperinnöstä, niin usein olemme voimattomia tilanteessa, jos olisi tarve suojella perinteistä tietoa, jatkaa Sanila Aikio linjausten tarpeesta ja säännöistä, kuka omistaa tai ketkä omistavat perinteisen tiedon, kuka tai ketkä hallitsevat sitä, minkälaisilla ehdoilla tietoa hyödynnetään.

– Kieli on keskeisessä asemassa tiedon ja taidon siirtymisessä sukupolvelta toiselle – kirjasta saatu tieto on tärkeää, mutta tässä yhteydessä käytännön osaaminen on keskiössä, painottaa Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo puheenvuorossaan.

– Nyt kun olemme kokoontuneet ympäri saamenmaata, on meillä historiallisesti mahdollista alkaa työstämään sitä, minkä polun valitsemme kulttuuriperintömme suojaksi meille ja meidän jälkipolville, pohtii Keskitalo yhteisten eettisten periaatteiden mahdollisuudesta.

– Meidän täytyy vahvistaa osaamista sekä mahdollistaa yksittäisten tekijöiden työskentely kulttuuriperinnön parissa, Ruotsin Saamelaiskäräjien edustaja Marina Nilsson Ederlöv aikoo viedä mukanaan terveisiä Ruotsin Saamelaiskäräjien poliitikoille konferenssin sisällöstä.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on ottanut toimintaohjelmaansa tavoitteen laatia Pohjoismainen yhteinen linjaus saamelaiselle taide- ja kulttuurisektorille koskien aineettoman kulttuuriperinnön vastuullista ja eettisesti kestävää käyttöä ja suojelua. Yhteinen päämäärä on pitää saamelaiskulttuuri elinvoimaisena vahvistamalla sitä edistämällä ja turvaamalla saamelaisen taiteen ja taiteilijoiden tulevaisuutta sekä saamelaisten omaa kulttuuriperintöä, kieltä ja perinteisiä elinkeinoja.

Urbánbeaivvit konferenssi järjestettiin kolmen Saamelaiskäräjän yhteistyössä 23.-24.5. Inarin Sajoksessa ja se keräsi noin 200 kuulijaa paikan päälle molempina päivinä. Lisäksi konferenssin live stream -lähestystä seurattiin lähes 50 tietokoneyhteyden kautta.

Kiitos kaikille luennoitsijoille, osallistujille ja järjestäjille!

Katso täältä kuvia konferenssista.

Lisätietoja

Riitta Orti-Berg, Suomen Saamelaiskäräjät, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi,  +358 40 840 0383

Nuorisoneuvosto, SSN ja VNK kutsuvat saamelaisnuoret sovintoprosessin keskustelutilaisuuteen Inariin 9.6.

Nuorisoneuvosto, Suomen Saamelaisnuoret ry ja valtioneuvoston kanslia kutsuvat saamelaisnuoret sovintoprosessin keskustelutilaisuuteen Inariin 9.6. klo 14. Tule keskustelemaan muiden nuorten kanssa, millainen mahdollinen saamelaisten sovintoprosessin (komission) pitäisi olla! Alkuperäiskansojen totuus- ja sovintokomissioprosessien päämääränä on tutkia ja tuoda esille koko kansan kollektiivisesti kohdanneita vääryyksiä. Millaisia mielipiteitä sinulla on prosessista? Tule mukaan avoimeen ja epämuodolliseen keskusteluun! Jos osallistut skypen kautta, laita viesti nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsmanille puh.  050 38 25 179.

KENELLE? Saamelaisnuorille

MILLOIN? Lauantaina 9.6. klo 11–14

MISSÄ? Parlamenttisali Solju, Sajos, Inari tai skype

 

KUTSU

SAJOKSEN SOLJUUN INARIIN LAUANTAINA 9.6.2018 KLO 11 – 14

Suomen hallitus on 19.10.2017 ilmoittanut käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin. Sen perustamisesta hallitus on keskustellut yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa. Aloite prosessille on tullut Saamelaiskäräjiltä.

Valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö yhteistyössä Suomen Saamelaiskäräjien kanssa ovat kartoittamassa miten sovintoprosessi (komissio) tulisi panna toimeen ja millainen itse prosessista vastaavan riippumattoman komission tehtävä ja kokoonpano tulisi olla. Mahdollisesti asetettavan komission mandaatista, nimestä tai kokoonpanosta ei ole tehty vielä päätöksiä. Saamelaisten kuuleminen asiasta on asian edistymisen edellytyksenä. Valtio kuulee nyt saamelaisten ajatukset, toiveet, huolet ja ehdotukset asiasta avoimissa keskustelutilaisuuksissa Saamenmaalla ja suurimmissa kaupungeissa Suomessa.

Keskustelutilaisuuksien käytännönjärjestelyissä ja koollekutsumisissa apuna ovat alueilla toimivat yhdistykset. Pohjoissaamenkielisillä alueilla tilaisuuden kielenä on pohjoissaamen kieli. Inarin- ja koltansaamenkielisillä alueilla tilaisuudessa on tulkkaus. Kaikissa tilaisuuksissa kielenä on myös suomen kieli.

Prosesseja, joissa selvitetään historiassa tapahtuneiden vääryyksiä ja pyritään totuuden (eli sen, mitä on tapahtunut) selvittämisellä muun muassa estämään se, että näitä vääryyksiä ei enää tapahtuisi, kutsutaan kansainvälisesti totuuskomissioiksi (truth commission) tai totuus- ja sovintokomissioiksi (truth and reconciliation). Alkuperäiskansoja kohdanneita vääryyksiä selvittävissä komissioissa keskeistä on kollektiivisten vääryyksien esiintuominen ensisijaisesti yksilöä kohdanneiden vääryyksien selvittämisen sijaan. Kollektiivisilla vääryyksillä on ollut, ja on, erinäisiä vaikutuksia yksittäiseen ihmiseen.

Mitä komission Sinun mielestäsi tulisi tutkia ja käsitellä? Onko Sinulla ajatuksia prosessista? Ajatuksesi, huolesi ja toiveesi voit esittää keskustelutilaisuudessa joko suullisesti tai kirjallisesti. Jos et pääse tilaisuuteen, voit toimittaa ajatuksesi sähköpostitse osoitteeseen sapmi@vnk.fi 29.6.2018 mennessä. Yksilöiden ja yhteisön hyväksynnän ja luottamuksen omaavan komission työ voi olla muuttamassa asenteita ja aikaansaada muutoksen parempaan.

Helmikuun 10. päivänä Inarissa järjestetyssä seminaarissa kuultiin kansainvälisten vieraiden tärkeitä ja yksityiskohtaisia hyviä, pahoja ja huomioon otettavia oppeja jo maailmalla toteutetuista totuus- ja sovintoprosesseista. Seminaarin puheenvuorot ovat katsottavissa internetissä Valtioneuvoston kanslian YouTube-kanavalla.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Anni-Kristiina Juuso, valtioneuvoston kanslia, p. +358 295 1601 69

Nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, Saamelaiskäräjät, p. +358 50 38 25 179