Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista Utsjoelle maanantaina 5.11.

Saamelaiskäräjien hallituksen järjestämät keskustelutilaisuudet jatkuvat. Hallitus järjestää kokouksensa yhteydessä keskustelutilaisuuden Utsjoen kunnantalolla maanantaina 5.11. klo 18-20. Tilaisuuden tarkoituksena on tavata alueen saamelaisia ja luoda mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista.

Saamelaiskäräjien hallitus toivottaa Utsjoen alueen saamelaiset tervetulleiksi vaalikauden neljänteen keskustelutilaisuuteen! Tilaisuus järjestetään Utsjoen kunnantalolla maanantaina 5.11. klo 18-20.

Seuraava hallituksen keskustelutilaisuus järjestetään Inarissa 4.12. Tilaisuudesta tiedotetaan lisää myöhemmin.

Saamelaiskäräjien vuoden 2018 toimintasuunnitelman mukaan hallituksen kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan Utsjoella, Vuotsossa, Helsingissä, Enontekiön Karesuvannossa ja Inarissa. Kokousten yhteydessä järjestetään paikkakunnalla keskustelutilaisuus, jossa hallitus tapaa alueen saamelaisia, kertoo yhteenvetona hallituksen toimista ja luo epävirallisen mahdollisuuden käydä keskusteluja ajankohtaisista asioista.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

NEKK – Noveʹllnorldõk 2 – kirjan julkistamistilaisuus Sevettijärven koulun juhlasalissa 31.10.2018 klo 12.00

Saamelaiskäräjät on kustantanut Niilo Aikion kirjoittaman ja Marketta Nilsenin kuvittaman novellikokoelman  toisen osan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Pohjois- ja inarinsaamenkieliset laitokset ilmestyivät  aiemmin keväällä. Juhlistamme koltansaamenkielisen  version ilmestymistä Sevettijärven koulun juhlasalissa  keskiviikkona 31.10.2018 klo 12.00.  Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Kirjasarjan toisen osan novellit ovat jatkoa ensimmäisen osan kertomuksille nuoren pojan elämästä Pulmankijärven erämaakylässä. Kirjan kirjoittaja Niilo Aikio on itse elänyt kirjan päähenkilön Nigan tavoin lapsuutensa ja nuoruutensa Pulmankijärvellä, joten tarinoista välittyy aito kosketus menneeseen aikaan ja olosuhteisiin. Hänen värikäs ja sujuva kielensä loihtii silmiemme eteen uskomattomia ja jännittäviä tapahtumia, jotka kiehtovat erilaisuudellaan ja aitoudellaan. Kalastukseen, riistanpyyntiin ja karjanhoitoon kuuluvat toimet Niilo Aikio kuvaa tarkasti ja asiantuntevasti.

Kuvittaja Marketta Nilseniä on aina viehättänyt se, miten Lapin ihminen on osannut sovittaa elämisensä ja toimeentulonsa tasapainossa luonnon kanssa ilman nykyajalle niin tyypillistä hyödyntämisen pakkoa. Päivittäiset toimet ja elämisen ehdot ovat pitkälle määräytyneet auringon ja kuun antaman valon määrän vaihteluiden mukaisesti. Nilsenin kuvitus saatteleekin tarinoita läpi koko vuoden kierron kaamoksen hämärästä aina keskikesän yöttömään yöhön.

Opetustyössään toimiessaan Nilsen kertoo etsiskelleensä turhaan oheismateriaalia, johon pohjoisen Suomen vasta lukemaan oppineet ja lukemisen työlääksi kokeneet nuoret, usein pojat, saisi innostumaan ja jonka maailmaan heidän olisi helppo samaistua. ”Tiesin, että useat heistä odottivat vain sitä, että koulupäivä päättyisi ja he pääsisivät kalalle, metsään tai tunturiin. Niilo Aikion Niga-pojan touhuista ja kommelluksista kertovat novellit ovat tulleet kuin tilauksesta täyttämään tätä puutetta!” Marketta Nilsen toteaa.

Saamelaisen kulttuuriperinnön siirtäminen sukupolvelta toiselle on myös kirjan keskeinen tavoite. Tämä tavoite on pyritty toteuttamaan myös kuvituksessa. Niilo Aikion novellithan kertovat asioista ja käytännöistä, jotka ovat Tenonvarren ja Pulmankijärven paikallishistoriaa ja perinnetietoutta, jonka vain ikääntyneempi väestö enää muistaa. Siksi on tärkeää, että asiat ja yksityiskohdat on kuvattu oikein. Tämän toteutuminen on vaatinut kuvittajan ja kirjailijan tiivistä yhteistyötä.

Koltansaamenkielelle kirjan on kääntänyt Raija Lehtola, inarinsaamenkielelle Ilmari Mattus ja pohjoisaamenkielelle Niilo Aikio.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Saamelainen kielineuvola 24.10 klo 18-20 – Saamenkielinen opetus esi- ja perusopetuksessa

Saamelainen kielineuvola 24.10.2018 18-20 Inari, Sajos
Puhutaan kaksi- ja monikielisyydestä: Saamenkielinen opetus esi- ja perusopetuksessa

Tervetuloa Saamelaisen kielineuvolan neljänteen Facebook-livelähetykseen 24.10.2018 klo 18-20. Lähetyspaikkana Sajos, Inari. Livestreemaus Saamelainen kielineuvola -Facebook sivujen kautta.

Lähetyksessä tapaamme kielentutkijoita ja saamenkielisen ja kielipesäopetuksen asiantuntijoita. Aura Pieski ja Eila Tapiola ovat illassamme pohjoissaamenkielisen opetuksen ja koltansaamen kielen opetuksen asiantuntijoina ja tekijöinä. Petra Kuuva tuo mukaan inarinsaamenkielisen opetuksen näkökulman.

Laura Arola ja Riitta Lehtola kommentoivat keskustelua kielenelvytyksen ja kielentutkimuksen näkökannoista. Lähetyksen aikana on mahdollisuus lähettää asiantuntijoille kysymyksiä koskien lapsen monikielistä opetusta.

Saamelainen kielineuvola

Saamelainen kielineuvola on osa Perhepalvelumalli Lappiin-hanketta (Lape-hanke), jonka tavoitteena on vahvistaa myös saamelaisten peruspalveluita. Lape-hanke on osa sote- ja maakuntauudistusta. Saamen kielet elävät vahvaa uudelleenelvytyskautta, jolloin perheillä on tarvetta kaksi- ja monikielisyysohjaukseen. Ajanmukaista ohjausta uhanalaisten vähemmistökielten puhujille on tällä hetkellä kuitenkin haastavaa saada. Saamenkielisten perheiden kaksi- ja monikielisyysneuvonta on matalan kynnyksen palvelukokeilu, jonka tavoitteena on vahvistaa saamenkielisten perheiden monikielisyystaitoja.

Kielineuvola on tarkoitettu kaikille perheille, jotka ovat kiinnostuneet vahvistamaan saamen kieltä ja monikielisyyttä perheessä. Kaikki vanhemmat sekä perheenjäsenet ovat tervetulleita kuulemaan, miten omalla toiminnalla ja valinnoilla voi tukea ja vahvistaa perheensä kaksikielisyyttä. Vähemmistökielen säilyttäminen ja siirtäminen lapsille (erityisesti kaupunkiympäristössä) vaatii vanhemmilta usein erityisen suurta aktiivisuutta ja edunvalvontaa. Kielen puhujia on rohkaistava käyttämään vähemmistökieltä, jotta kieltä siirrettäisiin lapsille. Toiminnassa huomioidaan kolme saamenkielistä ryhmää: inarinsaame, pohjoissaame, koltansaame.

Kielineuvola sisältää Facebook-sivuston, johon kerätään ajankohtaista tietoa kaksi- ja monikielisyydestä. Sivujen kautta voi helposti antaa palautetta ja toiveita järjestettävien kielineuvola-lähetysten sisältöihin. Sivuilla voi myös keskustella kaksi- ja monikielisyydestä ja siihen liittyvistä haasteista ja hyvistä käytännöistä. Yksityistä ohjausta on mahdollista saada yksityisviestillä. Ryhmän ylläpitäjinä toimivat Lape-hankkeen hanketyöntekijä Riitta Lehtola, saamelaiskäräjien kielipesäohjaaja Annika Pasanen sekä monikielisyysaktiivi Laura Arola.

Kielineuvolassa järjestetään kevään ja syksyn 2018 aikana 5 livelähetystä, joissa käsitellään kaksi- ja monikielisyyden eri puolia. Tarkoituksena on antaa vanhemmille käytännön ohjeistusta kaksi- ja monikielisyyden haasteista, hyvistä käytännöistä, lapsen varhaiskasvatuksen valinnasta ja koulunkäynnistä kaksi- ja monikielisenä. Livelähetyksissä puhujina saamen kielen kielenelvytyksen asiantuntijat sekä vanhemmat. Kevään ja syksyn tulevat lähetysajankohdat aiheineen ilmoitetaan Kielineuvolan Facebook-sivuilla.

Ajankohtaisseminaari Helsingissä 19.10.2018 romaneihin ja saamelaisiin kohdistuvasta vihapuheesta

Tervetuloa romaneihin ja saamelaisiin kohdistuvaa vihapuhetta käsittelevään ajankohtaisseminaariin Helsinkiin Hotelli Presidenttiin perjantaina 19.10.2018 klo 8.30-14.00. Osoite on Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki.

Seminaari syventää suomalaisen yhteiskunnan vihapuhe- ja sananvapauskeskustelua. Se rakentaa yhteistä tietopohjaa sananvapaudesta ja siitä miksi vihapuhetta ei tule sallia.

Seminaarin tavoitteena on tuoda käytännön kokemusten kautta esiin saamelaisten ja romanien näkökulmia vihapuheen yleisyyteen, laajuuteen sekä sen vaikutuksiin. Lisäksi seminaarissa tehdään rakentavia ehdotuksia vihapuheeseen puuttumiseksi niin arkipäivän tilanteissa, työelämässä, internetissä kuin lainsäädännön tasollakin. Osa puhujista on politiikan, median ja yhteiskunnallisten asioiden asiantuntijoita ja osa pitää kokemusasiantuntijana puheenvuoroja aiheesta. Uuden näkökulman vihapuhekeskusteluun tarjoavat puheenvuorot, jotka käsittelevät sen vaikutusta saamelais- ja romanilapsiin sekä –nuoriin. Lisäksi keskustellaan vihapuheen ja sananvapauden rajoittamisen vaikutuksista saamelaisten ja romanien mahdollisuuksiin osallistua poliittiseen päätöksentekoon. Kulttuurista näkökulmaa aiheeseen syvennetään lisäksi taiteellisilla joiku- ja lauluesityksillä.

Seminaaria emännöi kansanedustaja Tarja Filatov, joka on myös romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Seminaaria rahoittavat Sámi Árvvut ry, Romaniasiain neuvottelukunta ja Saamelaiskäräjät ja opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Seminaari on ilmainen, mutta se vaatii ennakkoilmoittautumisen: https://link.webropolsurveys.com/S/073E6FB8B9200843

Lisätietoja: Sámi Árvvut, Klemetti Näkkäläjärvi puh. +358405371584 ja sosiaali- ja terveysministeriö, SaKä, Petra Magga-Vars puh. 040 522 0117 ja romaniasiain neuvottelukunta Johanna Järvinen puh. 0505120068

Tilaisuuden ohjelma

Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista Karesuvantoon maanantaina 8.10.

Saamelaiskäräjien hallituksen järjestämät keskustelutilaisuudet jatkuvat. Hallitus järjestää kokouksensa yhteydessä keskustelutilaisuuden Karesuvannon kappelissa maanantaina 8.10. klo 18-20. Tilaisuuden tarkoituksena on tavata alueen saamelaisia ja luoda mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista.

Keskustelutilaisuuksien tavoitteena on vahvistaa saamelaisyhteisön ja Saamelaiskäräjien välistä dialogia yhteisten asioiden edistämiseksi. Helsingin ja Vuotson tilaisuudet ovat osoittaneet sen, että tällaisille epävirallisille keskustelutilaisuuksille on tarvetta, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien hallitus toivottaa Karesuvannon alueen saamelaiset tervetulleiksi vaalikauden kolmanteen keskustelutilaisuuteen! Tilaisuus järjestetään Karesuvannon kappelissa maanantaina 8.10. klo 18-20.

Seuraavat hallituksen keskustelutilaisuudet järjestetään 5.11. Utsjoella ja 4.12. Inarissa. Tilaisuuksista tiedotetaan lisää myöhemmin.

Saamelaiskäräjien vuoden 2018 toimintasuunnitelman mukaan hallituksen kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan Utsjoella, Vuotsossa, Helsingissä, Enontekiön Karesuvannossa ja Inarissa. Kokousten yhteydessä järjestetään paikkakunnalla keskustelutilaisuus, jossa hallitus tapaa alueen saamelaisia, kertoo yhteenvetona hallituksen toimista ja luo epävirallisen mahdollisuuden käydä keskusteluja ajankohtaisista asioista.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät järjestää valmistautumispäivän auktorisoidun kääntäjän tutkintoon 5.10.

Saamenkielisiä auktorisoituja kääntäjiä on määrällisesti vähän ja saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto haluaa toimillaan tukea ja kannustaa saamelaisia kääntäjiä suorittamaan auktorisoidun kääntäjän tutkinnon. Auktorisoidun kääntäjän tutkinto voi olla haastava suorittaa ilman valmistautumista ja valmistautumisen tueksi Saamelaiskäräjät järjestää valmistautumispäivän, jonka tavoitteena on tutustuttaa auktorisoidun kääntäjän tutkintoon ja auttaa valmistautumaan tutkintoon. Valmistautumispäivä on ensisijaisesti suunnattu tutkintoon ilmoittautuneille, mutta tilaisuuteen voi myös osallistua tutkinnon suorittamisesta ja käännösalasta muuten kiinnostuneet.

Opetushallituksen hallinnoima auktorisoidun kääntäjän tutkinto järjestetään vuosittain, tänä vuonna tutkintotilaisuus on lauantaina 10.11.2018 klo 9.00–17.00 ja ilmoittautuminen tämän vuoden tutkintoon on päättynyt. Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon voi suorittaa kaikilla Suomessa puhutuilla saamen kielillä ja se on virallinen todistus kääntäjän ammattitaidosta. Auktorisoitu kääntäjä on asiantuntija, jolla on oikeus tehdä auktorisoituja käännöksiä. Tutkinnon sisällöstä voi lukea tarkemmin opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat

Valmistautumispäivä järjestetään 5.10.2018 klo 13-17 Sajoksessa. Päivän ohjelma jakautuu kahteen osaan, ensimmäisessä osiossa klo. 13-15 tutustutaan tutkinnon sisältöön ja rakenteeseen sekä kääntämisen etiikkaan. Toisessa osiossa klo 15-17 tehdään ennakkotehtävien pohjalta käännösharjoituksia ja sanastotyötä. Päivän aikana osallistujat saavat ohjeita tutkintoon valmistumiseen ja kielenhuollollista tukea. Kouluttajina tilaisuudessa toimivat auktorisoituneet kääntäjät Maiju Saijets ja Merja Fofonoff.

Ilmoittautuminen valmennukseen ja lisätietoja kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikiolta:

anne-kirste.aikio@samediggi.fi
Mob. +358 40 707 5626
Tel. 010 839 3124

Saamelainen kielineuvola 27.9.2018 klo 18-20 – Puhutaan kaksi- ja monikielisyydestä

Saamelainen kielineuvola 27.9.2018 18-20 Sajos, Inari – Puhutaan kaksi- ja monikielisyydestä: Monikielisen lapsen varhaiskasvatus.

Tervetuloa Saamelaisen kielineuvolan kolmanteen Facebook-livelähetykseen 27.9.2018 klo 18-20. Lähetyspaikkana Sajos, Inari. Livestreemaus Saamelainen kielineuvola-sivujen kautta.

Lähetyksessä tapaamme kielentutkijoita ja saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja kielipesätoiminnan asiantuntijoita. Niina Siltala ja Pirjo Lotvonen ovat illassamme inarin- ja koltansaamenkielisen kielipesätoiminnan asiantuntijoina ja tekijöinä. Merja Pieski tuo mukaan äidinkielisille tarkoitetun pohjoissaamenkielisen varhaiskasvatuksen näkökulman.

Laura Arola ja Annika Pasanen kommentoivat keskustelua kielenelvytyksen ja kielentutkimuksen näkökannoista. Lähetyksen aikana on mahdollisuus lähettää asiantuntijoille kysymyksiä koskien lapsen monikielistä kehitystä ja saamelaista varhaiskasvatusta.

Saamelainen kielineuvola

Saamelainen kielineuvola on osa Perhepalvelumalli Lappiin-hanketta (Lape-hanke), jonka tavoitteena on vahvistaa myös saamelaisten peruspalveluita. Lape-hanke on osa sote- ja maakuntauudistusta. Saamen kielet elävät vahvaa uudelleenelvytyskautta, jolloin perheillä on tarvetta kaksi- ja monikielisyysohjaukseen. Ajanmukaista ohjausta uhanalaisten vähemmistökielten puhujille on tällä hetkellä kuitenkin haastavaa saada. Saamenkielisten perheiden kaksi- ja monikielisyysneuvonta on matalan kynnyksen palvelukokeilu, jonka tavoitteena on vahvistaa saamenkielisten perheiden monikielisyystaitoja.

Kielineuvola on tarkoitettu kaikille perheille, jotka ovat kiinnostuneet vahvistamaan saamen kieltä ja monikielisyyttä perheessä. Kaikki vanhemmat sekä perheenjäsenet ovat tervetulleita kuulemaan, miten omalla toiminnalla ja valinnoilla voi tukea ja vahvistaa perheensä kaksikielisyyttä. Vähemmistökielen säilyttäminen ja siirtäminen lapsille (erityisesti kaupunkiympäristössä) vaatii vanhemmilta usein erityisen suurta aktiivisuutta ja edunvalvontaa. Kielen puhujia on rohkaistava käyttämään vähemmistökieltä, jotta kieltä siirrettäisiin lapsille. Toiminnassa huomioidaan kolme saamenkielistä ryhmää: inarinsaame, pohjoissaame, koltansaame.

Kielineuvola sisältää Facebook-sivuston, johon kerätään ajankohtaista tietoa kaksi- ja monikielisyydestä. Sivujen kautta voi helposti antaa palautetta ja toiveita järjestettävien kielineuvola-lähetysten sisältöihin. Sivuilla voi myös keskustella kaksi- ja monikielisyydestä ja siihen liittyvistä haasteista ja hyvistä käytännöistä. Yksityistä ohjausta on mahdollista saada yksityisviestillä. Ryhmän ylläpitäjinä toimivat Lape-hankkeen hanketyöntekijä Riitta Lehtola, saamelaiskäräjien kielipesäohjaaja Annika Pasanen sekä monikielisyysaktiivi Laura Arola.

Kielineuvolassa järjestetään kevään ja syksyn 2018 aikana 5 livelähetystä, joissa käsitellään kaksi- ja monikielisyyden eri puolia. Tarkoituksena on antaa vanhemmille käytännön ohjeistusta kaksi- ja monikielisyyden haasteista, hyvistä käytännöistä, lapsen varhaiskasvatuksen valinnasta ja koulunkäynnistä kaksi- ja monikielisenä. Livelähetyksissä puhujina saamen kielen kielenelvytyksen asiantuntijat sekä vanhemmat. Kevään ja syksyn tulevat lähetysajankohdat aiheineen ilmoitetaan Kielineuvolan Facebook-sivuilla.

Seminaari saamelaisnuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta, aikataulu

Seminaarin tavoitteena on, että saamelaisnuoret pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja ajatuksiaan seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta. Norjan Saamelaiskäräjien nuorisopoliittinen lautakunta aloittanut keskustelun aiheesta ja tarkoituksena on laajentaa keskustelua koko saamenmaahan. On tärkeää nostaa aihe näkyville, koska aiheesta vaietaan hyvin usein. Seminaari pyrkii antamaan työkaluja seksuaalista väkivaltaa kokeneen nuoren kohtaamiseen ja tukemiseen sekä omien kokemusten käsittelyyn.

Aika: perjantai 5.10.2018 klo 9.00-15.30

Paikka: Inari, Sajoksen Parlamenttisali Solju

Aikataulu

9.00-9.10 Seminaarin avaus, Risten Mustonen nuorisoneuvoston puheenjohtaja

9.10-9.40 Seksi ei oo rajaton – rajat on Vastaava kriisityöntekijä Kati Puhakka, Raiskauskriisikeskus Tukinainen

9.40-10.10 Seksuaaliväkivalta nuorten kokemana Seksuaaliväkivaltatyön ohjaaja Noora Wilhelmsson, Otava-hanke, Tyttöjen Talo® Rovaniemi

10.10-10.40 Saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut Saamelainen osaamiskeskus ‐ psyykkinen hyvinvointi ja päihdehuolto, SÁNAG:n toiminnan esittely, Raghild Varsi Dahl Saamelaisnuorten psykiatrinen ryhmä, projektijohtaja/seksologi Ingunn Eriksen AMATHEA-hanke

10.40-11.00 Rape culture – mikä ja kenen ongelma se on? Nuori saamelainen elokuvantekijä Sunna Nousuniemi

11.00-12.00 Saamelaisnuorten paneelikeskustelu

12.00-13.00 Lounas, Sajoksen ravintola Čaiju

13.00-14.00 Työpajat:

Seksuaaliväkivaltaa kokeneen nuoren kohtaaminen Seksuaaliväkivaltatyön ohjaaja Noora Wilhelmsson, Otava-hanke, Tyttöjen Talo® Rovaniemi Ohjaaja Elina Kreus, Tyttöjen Talo® Rovaniemi

Työpajassa osallistujat saavat valmiuksia seksuaaliväkivaltaa kokeneen nuoren sensitiiviseen kohtaamiseen. Käsittelemme myös seksuaaliväkivallan puheeksi ottamista ja nuorta suojaavia tekijöitä.

Osallistava työpaja: Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden nuorten tukeminen sekä saamelaisnuorten hyvinvoinnin tukitoimien suunnittelu yliopettaja, psykologi Tomi Guttorm, Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Oamk 

Työpajassa käsitellään esimerkkejä, joita osallistujat voivat jättää nimettömänä yhteiseen työskentelyalustaan (Huom! tietokone mukaan). Lisäksi työpajassa suunnitellaan yhteistoiminnallisesti tukitoimia saamelaisnuorille. Työpajan jälkeen on myös mahdollista keskustella yksityisesti psykologin kanssa suomeksi tai pohjoissaameksi.

Seksuaalikasvatuksen merkitys seksuaalisen väkivallan ehkäisemisessä vastaava kriisityöntekijä Kati Puhakka Raiskauskriisikeskus Tukinainen.

Työpajassa keskitytään seksuaalikasvatuksen merkitykseen sekä mietitään myös konkreettisia keinoja osallistujien mielenkiinnon mukaan.

Menetelmiä rikosasioiden puheeksiottoon, seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys aluejohtaja Päivi Alanne-Kunnari ja toiminnanohjaaja Katja Huotari Rikosuhripäivystys

Työpajassa käydään läpi erilaisia seksuaalisen väkivallan muotoja esimerkkitapausten avulla ja pohditaan yhdessä mm. miten auttaa seksuaalirikoksen uhriksi joutunutta kaveria

14.00-14.30    Kahvitarjoilu

14.30-15.30    Työpajojen yhteenveto

Seminaari on maksuton ja osallistujille tarjotaan lounas ja kahvit. Seminaarin kielet ovat saame ja suomi. Tilaisuudessa on tulkkaus. Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 27.9.2018 mennessä:

Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179

Tervetuloa digitaalisen tarinankerronnan työpajaan 5.-7.10.2018 Inariin!

Työpajassa keskitytään nuorten kokemuksiin ja ajatuksiin itsemurhien ehkäisystä ja mielen hyvinvoinnista saamelaisnuorten keskuudessa.

Työpaja on tarkoitettu saamelaisille nuorille Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Osallistujat voivat olla 16 ‒ 30 -vuotiaita. Työpaja järjestetään Sajoksessa, Inarissa. Työskentely alkaa perjantaina 5.10. illalla ja kestää sunnuntai-iltapäivään. Järjestäjät kustantavat matka- ja majoituskulut sekä ateriat.

Tavoitteena on jakaa tarinankerronnan avulla kokemuksia ja ideoita itsemurhien ehkäisystä ja mielen hyvinvoinnin tukemisesta saamelaisnuorten yhteisöissä. Osallistujat oppivat, kuinka kertomuksesta tehdään digitaalinen tarina hyödyntäen Adobe Final Cut Pro -ohjelmaa. Työpaja huipentuu siihen, että osallistujilla on mahdollisuus jakaa tarinansa ryhmälle.

Digitaalisen tarinankerronnan työpajaan voi osallistua 10‒15 saamelaisnuorta, jotka työskentelevät ammattitaitoisen fasilitaattoritiimin kanssa. Digitaalisen tarinankerronnan menetelmä tukee osallistujia käyttämään teknologiaa omien tarinoidensa kerronnassa. Fasilitaattorit tarjoavat osallistujille tarinasyötteen, joka auttaa heitä aloittamaan tarinan rakentamisen. Osallistujat voivat laatia tarinansa yksin tai pienissä ryhmissä. Tarinat keskittyvät mielenterveyteen ja mielen hyvin-vointiin, itsemurhien ehkäisyyn, psyykkiseen kestävyyteen ja yhteisön toimintaan saamelaisnuorten näkökulmasta.

Osallistujille tarjotaan myös mahdollisuus jakaa tarinansa osana tutkimusta ja viestintää arktisen neuvoston päättäjille. Tarinoiden rakentamisen lisäksi osallistujat kuulevat arktisen neuvoston ja sen kestävän kehityksen työryhmän työstä, itsemurhien ehkäisystä ja tutkimusetiikasta.

Työpajan järjestää Suomen saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto yhteistyössä kanadalaisen asian-tuntijatiimin, sosiaali- ja terveysministeriön ja arktisen neuvoston kanssa. Se on osa arktisen neuvoston projektia Circumpolar Resilience, Engagement and Action Through Story (CREATeS).

Työpajan työskentelykieli on englanti, mutta tulkkaus saamen kielille on tarjolla.

Työpaja on osa arktisen alueen kansallisten työpajojen sarjaa. Sajoksessa, Inarissa, järjestetään 30.1.-1.2.2019 sarjan päättävä työpaja, johon voi osallistua arktisen alueen eri alkuperäiskansojen nuoria.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 30.9.2018 mennessä:

Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179

   

Koulutuskutsu saamelaisnuorille ihmisoikeuksista

Tule oppimaan ihmisoikeuksista! Ihmisoikeusliiton ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston järjestämässä koulutuksessa käydään läpi mitä ihmisoikeudet ovat ja mitä niillä tehdään. Käsittelemme erityisesti alkuperäiskansaoikeuksia ja saamelaisten Suomessa kohtaamia ihmisoikeusloukkauksia. Pohdimme yhdessä keinoja puolustaa ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista.

Aika: lauantai 22.9.2018 klo 9.30-15.30

Paikka: Oulun pääkirjasto, Kaarlenväylä 3, Maakuntakokoelmahuone (3. krs)

Alustava aikataulu:

9.15-9.30        Aamukahvit

9.30-11.00      Ihmisoikeudet: mitä ne ovat, mistä ne tulevat ja mitä niillä tehdään? Keskustelemme ihmisoikeusjärjestelmästä ja sen toiminnasta paneutuen erityisesti siihen, miten ihmisoikeudet vaikuttavat käytännössä ja näkyvät jokapäiväisessä toiminnassa. Matti Jutila, ihmisoikeuksien asiantuntija

11.00-12.00    Lounas

12.00-13.30    Ihmisoikeuksien edistäminen vaikuttamistyöllä: Vaikuttamisen suunnittelu, ajoitus ja erilaiset keinot. Työstetään yhdessä vaikuttamisen suunnitelmaa osallistujien valitsemasta aiheesta. Heli Markkula, vaikuttamistyön päällikkö

13.45-15.15    Oikeuksien puolustaminen: Mistä asioista valitetaan oikeustuomioistuimiin, mistä kannellaan laillisuusvalvojille (esim. eduskunnan oikeusasiamiehelle)? Mitä on hyvä ottaa huomioon? Millaista argumentaatiotukea voi saada Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä? Heta Heiskanen, ALL-YOUTH STN

15.15-15.30    Lopetus, palaute ja jatkotyön suunnittelua

Koulutus on maksuton ja osallistujille tarjotaan lounas.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 19.9.2018 mennessä:

Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179