Saamelaisten itsemurhien ehkäisyyn lisää työkaluja – poliittista tahtoa, tietoisuutta ja osaamista tarvitaan lisää

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa asuvien saamelaisten itsemurhien vähentämiseksi on entistä enemmän keinoja. Niiden käyttöönotto vaatii kuitenkin lisää rahoitusta, osaavia auttajia ja tietoa saamelaisten kohonneen itsemurhariskin taustatekijöistä. Tämä kaikki edellyttää lisää poliittista tahtoa.

Saamelaisneuvoston yhteistyön tuloksena on saatu aikaan Pohjoismaissa asuvien saamelaisten itsemurhien ehkäisysuunnitelma. Suunnitelmassa keskitytään niihin isoihin haasteisiin, joihin saamelaiset törmäävät pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuristen ja identiteettiin liittyvien paineiden puristuksessa. Suunnitelma tukee itsemurhien kansallista ehkäisytyötä kaikissa kolmessa Pohjoismaassa.

”Meillä on nyt yhteispohjoismainen strateginen suunnitelma siitä, miten saamelaisten itsemurhia voidaan ehkäistä. Nyt on siirryttävä nopeasti käytännön työhön, ja kohdattava itsemurhaa hautovat ihmiset. Käytössä on jo hyviä työkaluja ja käytäntöjä tähän työhön, mutta niitä täytyy levittää entistä laajemmalle. Esimerkiksi Ylä-Lapissa on saatu hyviä kokemuksia kanadalaisesta itsemurhien ehkäisyyn painottuvasta ASIST-koulutuksesta. Sen avulla toteutettiin Ylä-Lapissa itsemurhien ehkäisyn koulutusta osana Hyvät käytännöt pysyvää käyttöön -kärkihanketta vuosina 2017-2018”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Itsemurhien taustalla olevista tekijöistä tarvitaan lisää tietoa

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa saamelaisväestön itsemurhien määrä suhteessa väestömäärään on paikallisten arvioiden mukaan iso. Tilastotietoja on vaikea saada, sillä etnisen taustan tilastointi on laitonta Pohjoismaissa. Saamelaisyhteisöjen arvioiden mukaan suurin riskiryhmä ovat nuoret ja keski-ikäiset miehet. Näistä hyvin harva hakee ongelmiinsa ajoissa apua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tästä syystä itsemurhien ehkäisysuunnitelmassa yksi strateginen painopiste on miesten hyvinvointi.

Saamelaisten pääsy tasaveroisesti terveydenhuoltoon ja mielenterveyspalveluihin on olennaista itsemurhien ehkäisemiseksi.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman tarkoitus on tukea saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja varmistaa, että saamelaisilla on todellinen mahdollisuus päästä vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Samalla tuetaan saamelaisten kulttuurista identiteettiä, mahdollisuutta harjoittaa perinteisiä elinkeinoja ja oikeutta omaan äidinkieleen.

Suunnitelman laatimiseen osallistuneet pitävät tärkeänä, että itsemurhien ehkäisyssä otetaan huomioon erilaiset riskitekijät. Näistä tarvitaan myös lisää tutkimustietoa. Esimerkiksi saamelaisten historiaan liittyviä valtaväestöön yhdenmukaistamisesta syntyneitä traumoja on toistaiseksi käsitelty liian vähän. Samoin liian vähälle huomiolle ovat jääneet saamelaisten seksuaalisen ja muun väkivallan kokemukset ja syyt, jotka johtavat väkivallan tekoon.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman lähtökohtia on myös vähentää saamelaisten etnistä syrjintää ja lisätä erilaisuuden hyväksyntää. Tämä koskee esimerkiksi seksuaalisia vähemmistöjä, joiden keskuudessa itsemurhariski on keskimääräistä suurempi.

Suunnitelmassa painotetaan myös sitä, että saamelaiset tarvitsevat enemmän saamelaisia auttamaan itsemurhien ehkäisyssä. Tavoite on saada saamelaisia tekemään itsemurhien ehkäisytyötä sekä ruohonjuuritasolla että saamelaisten virallisissa instituutioissa ja organisaatioissa.

Koska saamelaisia on neljässä maassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä), itsemurhien ehkäisytyötä on tehtävä yli rajojen. Koska resurssit ovat rajalliset, on varmistettava, että ne parhaat tavat toimia menevät myös rajojen yli. Yhteistyö koskee niin koulutusta, palveluja kuin tilastointia.

Pienessä yhteisössä itsemurha on aina iso asia

”Tarvitsemme enemmän rohkeutta ottaa itsemurha-ajatukset puheeksi. Tähän tarvitaan koulutusta ja osaamista. Itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottaminen on tärkeää eikä asian esille ottamista pidä pelätä. Mikäli itsemurha-ajatuksia on, niihin pääsee käsiksi”, sanoo lääkäri Heidi Eriksen Utsjoelta.

Eriksenin mukaan Suomessa saamelaisten itsemurhariskeihin on puututtu valitettavan myöhään, vaikka tiedossa on ollut jo pitkään, että kantaväestössäkin itsemurhia tehdään enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

”Ero isojen kaupunkien ja pienten yhteisöjen välillä on merkittävä. Yksi itsemurha pienessä yhteisössä on aina erittäin iso asia ja se vaikuttaa koko yhteisöön. Itsemurha saattaa toimia myös mallina muille, joilla on itsetuhoisia ajatuksia. Esimerkiksi saman suvun jäsenten lyhyen ajan sisällä tekemät itsemurhat pienissä yhteisöissä ovat valitettavan yleisiä”, Eriksen kertoo

Umeån yliopiston professori Lars Jacobsson toivoo lisää laadullista tietoa itsemurhien riskitekijöistä. Hän korostaa, että itsemurhalla on monta puolta: se voi olla henkilökohtainen pako masennuksesta, poliittinen protesti tai tarkoitettu rangaistukseksi jostakin. Tutkimuksessa pitäisi keskittyä siihen, mikä on itsemurhan takana oleva ihmisen suurin motiivi. Silloin päästäisiin puuttumaan niihin syihin, jotka vaivaavat yksittäistä ihmistä ja saavat hänet ajattelemaan, suunnittelemaan ja pahimmillaan toteuttamaan itsemurhan.

”Tarvitsemme tietoa siitä, mitä ajatuksia itsemurhaa hautovilla ihmisillä on. Ajattelu on yleistä eikä se ole vielä vaarallista, mutta itsemurhan suunnittelu on jo vaarallista. Itsemurhien ehkäisysuunnitelma yksin ei riitä, ellei samalla sovita konkreettisesti siitä, kuka on vastuussa mistäkin tekemisestä ja toimista. Täytyy löytyä vastuutaho, joka tekee käytännön työtä”, Jacobsson muistuttaa.

Lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa ja poliittisten päättäjien herättelyä. Seminaarissa käydyn paneelikeskustelun kiteyttää oivallisesti tutkija Anne Silviken Norjasta.

”Itsemurhien ehkäisy kuuluu ihan kaikille, meistä jokaiselle”, Silviken muistuttaa.

Inarissa järjestettiin 30.1.–1.2.2019 kansainvälisen arktisten alueiden alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn keskittyvä seminaari. Siihen osallistuvat eri maiden asiantuntijat, tutkijat ja alkuperäiskansojen edustajat vaihtavat kokemuksiaan itsemurhien ehkäisytyöstä ja sen tuloksista. Seminaari on osa Suomen puheenjohtajuutta Arktisessa neuvostossa vuosina 2017-2019.

Artikkeli julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla 31.1.2019:
https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lisätietoja Arktisen neuvoston työstä itsemurhien ehkäisemiseksi:

Ministeriö ja Opetushallitus suosittelevat saamelaisten kansallispäivän huomioimista opetuksessa

Saamelaisten kansallispäivä on luonteva ajankohta tutustua paremmin Euroopan unionin ainoaan alkuperäiskansaan ja sen kulttuuriin. Oktavuohta.com-sivustolta löytyy runsaasti materiaalia opetukseen. Kansallispäivänä voi seurata Saamelaisalueen koulutuskeskuksen live-oppituntia. Saamelaisuuteen voi perehtyä myös maksuttoman menetelmäkorttipakan tai kouluvierailujen avulla.

Saamelaisuuteen voi tutustua esimerkiksi elokuvan, musiikin tai erilaisten saamelaisuutta koskettavien teemojen, kuten saamen kielten, saamen puvun, saamelaisten elinkeinojen tai kansallistunnusten kautta. Paljon materiaalia ja valmiita tehtäviä opetuskäyttöön löytyy Saamelaiskäräjien tuottamalta ja Opetushallituksen rahoittamalta www.oktavuohta.com-sivustolta. ´Oktavuohta´ on pohjoissaamea ja tarkoittaa yhteyttä.

Kansallispäivänä tarjolla saamelaisuuden live-oppitunti

Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarista striimaa 6.2. klo 12.0012.45 saamelaiskulttuurin oppitunnin. Lähetys on kaikille, mutta erityisesti 5.-9. luokkalaisille suunnattu tietopaketti saamelaiskulttuurista ja saamelaisuudesta. Liveosioiden lisäksi esitetään lyhytvideoita ja -elokuvia ja kuullaan elävää musiikkia. Lähetystä voi seurata osoitteessa sogku.fi/live/.

Saamelaisnuoret kiertävät yläkouluja

Kevään aikana saamelaiskulttuuriin voi perehtyä tilaamalla kouluvierailijan kertomaan aiheesta. Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hankkeen 12 kouluvierailijaa toteuttavat maksuttomia saamelaisaiheisia kouluvierailuja helmikuun alusta toukokuun loppuun. Kouluvierailun voi tilata yläkouluihin pk-seudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle sekä Sodankylään ja sen lähialueille. Kysyntä on ollut suurta, joten kevään vierailut ovat jo melkein loppuun varatut.

Muilla paikkakunnilla sijaitsevat oppilaitokset ja muut luokka-asteet kuin yläkoulut voivat tilata maksuttoman menetelmäkorttipakan. Pakka sisältää pienen infon saamelaisuudesta sekä 18 toiminnallista tehtävää, joiden avulla voi aiheeseen syventyä. Kouluvierailun tai menetelmäkorttipakan voi tilata osoitteesta www.nuortenakatemia.fi. Menetelmäkorttipakan voi myös ladata ja tulostaa.

Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain 6. helmikuuta. Se on toistaiseksi melko nuori juhlapäivä, sillä suomalaiseen almanakkaan päivä merkittiin vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992 ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tänä vuonna vietetään myös YK:n kansainvälistä alkuperäkansojen kielten vuotta 2019.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus tukevat ja rahoittavat eri tavoin saamelaista kulttuuri- ja järjestötoimintaa, varhaiskasvatusta, nuorisotyötä sekä saamen kielten ja saamenkielistä opetusta.

Uusi varhaiskasvatuslaki turvaa edelleen oikeuden saamenkieliseen varhaiskasvatukseen. Ministeriö on tukenut saamenkielisten varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen lisäämistä. Tätä toimintaa täydentävät saamen kielipesät, jotka ovat merkittävä osa saamen kielten elvyttämistä. Ministeriön rahoittama etäyhteyksiä kielen opetuksessa hyödyntävä pilottihanke 2018–2020 edistää huomattavasti saamen kielten opetuksen saatavuutta kotiseutualueen ulkopuolella. Ministeriö on lisäksi tukenut saamelaiskäräjiä saamenkielisen lastenmateriaalin kehittämisessä. Hankkeessa on tarkoitus tuottaa alle kouluikäisille lapsille soveltuvaa digi- ja peliaineistoa kolmella saamen kielellä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ja Opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen videotervehdykset julkaistaan oktavuohta.com-sivustolla saamelaisten kansallispäivänä 6.2.

Lisätietoja

Opetushallitus: Opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä, leena.nissila(at)oph.fi, puh. 029 533 1035
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Opetusneuvos Anne Onnela, anne.onnela(at)minedu.fi, puh. 029 533 0010

Oktavuohta.com: Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, puh. 010 839 3112

Saamelaisuuden live-oppitunti:
Rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen, eeva-liisa.rasmus-moilanen(at)sogsakk.fi, puh. 050 571 9562

Dihtosis-hanke (kouluvierailut ja menetelmäkorttipakka):
Projektityöntekijä Minna Lehtola, minna.lehtola(at)samediggi.fi, puh. 010 839 3132

Saamelaiskäräjät kutsuu tutustumaan toimintaansa saamelaisten kansallispäivänä

Saamelaiskäräjät järjestää avoimien ovien päivän Inarin Sajoksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019 klo 10-15. Päivän tarkoituksena on tuoda Saamelaiskäräjien toimintaa tutuksi. Toivotamme kaikki tervetulleiksi osallistumaan päivään!

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain helmikuun 6. päivänä. Juhlallisuuksia järjestetään silloin perinteisesti eri puolilla Saamenmaata ja nykyisin myös Saamenmaan ulkopuolella. – Tänä vuonna haluamme erityisesti tuoda Saamelaiskäräjien toimintaa tutuksi ja kutsummekin kaikki kiinnostuneet osallistumaan avoimien ovien päivään Inarin Sajokseen, iloitsee puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Päivän aikana tutustutaan Saamelaiskäräjien toimintavuoden ajankohtaisiin teemoihin, kuten kansainväliseen alkuperäiskansojen kielten teemavuoteen. Kaikkien Suomessa puhuttujen saamen kielten tilanne on hälyttävä ja saamen kielten eteen tehtävä työ on elintärkeää, jatkaa Sanila-Aikio.

Avoimien ovien päivän ohjelmassa on tutustumista Saamelaiskäräjien toimistoihin sekä poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Saamelaiskäräjät tarjoaa kaikille vieraille kahvit ja Sajoksen ravintola Čaijusta voi ostaa kansallispäivän lounaan. Päivään osallistujien kesken arvotaan fanimateriaalia ja pääsylippu vuoden 2019 Ijahis Idja -festivaaliin.

Ohjelma »

 

Saamelaisten kansallispäivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä. Juhlapäivänä kansallispäivä on vielä nuori, sillä suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tuolloin Norjan Trondheimissa järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoituksena oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin.

Saamelaistietoa opetukseen ja muille kiinnostuneille: www.oktavuohta.com

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2019 järjestetään Sajoksessa Karigasniemen koulun sisätilaongelmien takia

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2019 järjestetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa huhtikuun 10.-11. päivinä. Tapahtumaa ei aiemmista tiedoista poiketen järjestetä Utsjoen Karigasniemen koululla ja monitoimihalli Njállassa koululla ilmenneiden vakavien sisäilmaongelmien takia. Asiasta on sovittu koulun, kunnan ja Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan kesken.

Saamelaiskäräjät sai torstaina 10.1. tiedon Karigasniemen koulun vakavista sisäilmaongelmista. Samalla kunnasta toivottiin, että tapahtumaa ei aiemmin sovitusta poiketen järjestetä Karigasniemellä. Sekä Saamelaiskäräjät että Utsjoen kunta pahoittelevat tilannetta. – Tervetuloa Karigasniemelle sitten kun meillä on tulevaisuudessa terveet tilat tai uusi koulu, sanoo Utsjoen sivistysjohtaja Laura Arola.

Tapahtuman ajankohta ja teemat säilyvät entisellään. – Tapahtuma käynnistyy avajaisilla keskiviikkoiltana 10.4. ja jatkuu torstaina 11.4. iltapäivään, kertoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari.

Tapahtuman valtakunnallisena teemana on teatteri ja saamelaisena teemana Kertomisen monet muodot/ Muitaleami máŋggat hámit. Tapahtuman yhteyteen järjestetään myös lähiopetuspäivä saamen kieliä kotiseutualueen kuntien ulkopuolella opiskeleville. Valtakunnallisen teeman ohjeet löytyvät https://nuorikulttuuri.fi/ -sivustolta. Saamelainen teema voi tarkoittaa joikua, livđeä, leʹuddia, tarinan kerrontaa tai muuta lavalla esitettävää sanataidetta. Tarkemmat osallistumisohjeet julkaistaan alkukeväästä, mutta valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt! Seuraa Saamelaiskäräjien verkkosivuja www.samediggi.fi

Tietoja kotiseutualeen kuntien ulkopuolelta saamen kielten lähiopetuspäivään 10.4. osallistumisesta antaa etäopetuspilotin koordinaattori. Seuraa myös hankkeelle avautuvia verkkosivuja!

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto toimii tapahtuman pääjärjestäjänä. Lapin kirjaston Jutaava kirjasto-hanke on mukana järjestelyissä, samoin kuin Saamelaiskäräjien Lastenkulttuurikeskus Mánnu, Saamelaismusiikkikeskus ja Nuorisoneuvosto.

Tapahtuman aikataulu:

  • tarkemmat tiedot tapahtuman lajeista, ilmoittautumisesta, kuljetuksista ja yöpymisistä helmi-maaliskuussa;
  • ilmoittautuminen sekä kilpailuihin osallistuville, että tapahtumayleisölle avautuu verkossa 1.3. ja päättyy 15.3.;
  • taidetapahtuman tuottaja aloittaa työnsä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa noin kahta kuukautta ennen tapahtumaa;
  • Saamelaisnuorten taidetapahtuma Inarissa Sajoksessa 10.-11.4.2019 ja
  • valtakunnallinen TEATRIS-tapahtuma Jyväskylässä 24.-26.5.2019.

Lisätietoja:

  • Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto: anni.nakkalajarvi(at)samediggi.fi, 040 511 1821; ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 040 767 3101;
  • Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen pilottihanke: arla.magga(at)samediggi.fi, 040 198 5033;
  • Jutaava kirjasto-hanke: minna.nakkalajarvi(at)rovaniemi.fi, 016 322 21 77;
  • Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu: petra.magga(at)samediggi.fi, 040 732 5503;
  • Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto: elli-marja.hetta(at)samediggi.fi, 050 382 5179.

Keskustelutilaisuus saamelaisten totuus- ja sovintoprosessista 17.12.

Keskustelutilaisuus saamelaisten totuus- ja sovintoprosessista Sajoksen auditoriossa, Inarissa maanantaina 17.12.2018 klo 1730–1830.

Paikalla tilaisuudessa ovat valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Paula Lehtomäki ja oikeusministeriön johtaja Johanna Suurpää.

Tilaisuudessa on myös tulkkaus suomi – saamen kielet – suomi.

Tilaisuutta voi seurata streamin kautta osoitteessa sogku.fi/live

Kaikki asiasta kiinnostuneet tervetuloa!

 

Saamelaisten asioita koskeva sovintoprosessi -kuulemisraportti

Lisätietoa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin valmistelusta

Valtioneuvoston tiedote kuulemisraportin julkaisusta (26.11.2018): https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/kuulemisraportti-on-julkaistu

Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista Inariin tiistaina 4.12.

Saamelaiskäräjien hallituksen järjestämät keskustelutilaisuudet jatkuvat. Hallitus järjestää kokouksensa yhteydessä keskustelutilaisuuden Inarissa tiistaina 4.12. klo 18-20. Tilaisuuden tarkoituksena on tavata alueen saamelaisia ja luoda mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista.

Saamelaiskäräjien hallitus toivottaa Inarin alueen saamelaiset tervetulleiksi vaalikauden viidenteen keskustelutilaisuuteen! Tilaisuus järjestetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa tiistaina 4.12. klo 18-20.

Saamelaiskäräjien vuoden 2018 toimintasuunnitelman mukaan hallituksen kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan Utsjoella, Vuotsossa, Helsingissä, Enontekiön Karesuvannossa ja Inarissa. Kokousten yhteydessä järjestetään paikkakunnalla keskustelutilaisuus, jossa hallitus tapaa alueen saamelaisia, kertoo yhteenvetona hallituksen toimista ja luo epävirallisen mahdollisuuden käydä keskusteluja ajankohtaisista asioista.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Kuva: Mika Huisman / Sajos

Avoin tilaisuus saamelaiskirjallisuuden tilasta

Saamelaiskäräjät järjestää yhdessä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa tuoreen saamelaiskirjallisuuden selvityksen “Čálli giehta ollá guhkás” esittelytilaisuuden Sajoksessa 27.11.2018 klo. 13-16. Tilaisuudessa esitellään tuoretta saamelaiskirjallisuusselvitystä ja keskustellaan saamelaiskirjallisuuden tilasta.  Tilaisuudessa selvitystä esittelevät Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtaja Rita Paqvalén ja hankekoordinaattori Helga West. Tilaisuus on avoin kaikille.

Selvityksen saamelaiskirjallisuuskentän tilanteesta on tehnyt kirjallisuustutkija ja kääntäjä Johanna Domokos. Selvitys sisältää myös muiden tutkijoiden kielikohtaisia katsauksia kunkin saamen kielen kirjallisuuden tilanteesta ja antaa yksityiskohtaiset suositukset saamelaiskirjallisuuskentän kehittämiseksi.

Selvitys on osa Multilingualism and diversity as a resource in the cultural field – employment and integration through literature in the Nordic Countries -hanketta, jota rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Hankkeesta vastaa Kulttuuria kaikille -palvelu. Selvitys julkaistiin 25.10.2018.

Selvityksen tuloksina Johanna Domokos ehdottaa 15 konkreettista suositusta, joilla instituutiot ja kirjallisuusalan toimijat voivat vahvistaa saamelaiskirjallisuuden asemaa, näkyvyyttä ja elinvoimaa. Suositukset saamelaiskirjallisuuden kentän parantamiseksi pohjautuvat selvityksessä mukana olleiden osallistujien, kuten saamelaiskirjailijoiden kokemuksiin, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja Saamelaisneuvoston arvioihin sekä selvityksessä oleviin kielikohtaisiin katsauksiin.

Selvityksessä tuodaan esille, että saamelaiskirjallisuudelta puuttuvat omat säännölliset kirjallisuustapahtumat, vientikeskus, kirjallisuusaikakauslehti sekä saamelaiskirjallisuusarkisto, jotka tukisivat saamelaiskirjallisuuden läsnäoloa ja vaihtoa myös kansainvälisesti. Myös saamelaiskirjallisuuden läsnäoloa enemmistön ja saamelaislasten ja -nuorten opetussuunnitelmissa täytyisi lisätä.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta lisää Inariin! Tilaisuuden kielet ovat pohjoissaame ja suomi. Tilaisuudessa on tulkkaus.

Lisätiedot:

Rita Paqvalén, toiminnanjohtaja, Kulttuuria kaikille -palvelu
rita.paqvalen(at)cultureforall.fi
040 674 3528

Helga West, hankekoordinaattori, Kulttuuria kaikille -palvelu
helga.west(at)cultureforall.fi
040 594 6596

Anne Kirste Aikio, Saamen kieliturvasihteeri, Saamelaiskäräjät
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
010 839 3124

Riitta Orti-Berg, vs. kulttuurisihteeri, Saamelaiskäräjät
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi
010 839 3103

Ulla Aikio-Puoskari, koulutussihteeri, Saamelaiskäräjät
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi
010 839 3112

Utsjoella keskusteltiin elinkeinojen edistämisen lisäksi lasten ja ikäihmisten hyvinvoinnista

Utsjoen keskustelutilaisuudessa esille nousi monen muun alueen tavoin uuden koulun rakentamisen ajankohtaisuus sekä väestön ikääntyminen. Toiveena oli, että elinkeinoja edistetään monipuolisesti, jotta kylät pysyvät asuttuina ja toimeentulon saamisen edellytykset paranevat.

Tilaisuuden alussa yleisöstä muistutettiin, että Saamelaiskäräjien edustajien on tärkeä kuunnella saamelaisia kentältä, jotta he ovat perillä saamelaisia puhuttavista ajankohtaisista asioista. – Nämä keskustelutilaisuudet ovat osoittautuneet erittäin tärkeäksi foorumiksi ja olemme saaneet paljon eväitä omaan työskentelyyn, kiittää puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio osallistujia.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen esille nousi uuden koulun rakentaminen Utsjoelle ja se, miten uusi koulurakennus pystyisi toimimaan saamelaisena oppimisympäristönä, ja olisihan nykytekniikalla mahdollista jakaa opetusta etälaitteiden kautta ympäri Suomen. Yhteisesti oltiin tyytyväisiä siitä, että vihdoin on saatu Saamelaiskäräjille resursseja saamenkielisen lastenmateriaalin tuottamiseen.

Huoli maakunta- ja sote-uudistuksista ja saamenkielisten palveluiden saatavuudesta puhututti myös Utsjoella. Väestö ikääntyy ja lisäresursseja sekä yhteistyötä kaivataan. – Olemme tehneet kovasti töitä Saamelaiskäräjien resurssitilanteen parantamiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää, että saamenkielisten sote-palveluiden turvaamiseksi tarkoitettu määräraha saadaan sen kaipaamalle tasolle, vastaa II varapuheenjohtaja Tuomas-Aslak Juuso yleisön huoleen.

Utsjoen keskustelutilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua saamelaisten perinteisten elinkeinojen sekä niiden nykyaikaisten harjoittamisen muotojen edistämisestä. Kuluvalla vaalikaudella ajankohtaisia kalastukseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty niin Tenon sopimuksen kuin kalastuslain osalta. Lisäksi Saamelaiskäräjillä on ollut Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hanke. Keskustelutilaisuudessa nousi esiin toive, että elinkeinoja edistettäisiin monipuolisesti, jotta kylät pysyisivät asuttuina ja toimeentulon saamisen edellytykset paranisivat.

Lopuksi yleisöstä vielä todettiin, että Saamelaiskäräjien olisi oltava jo alkuvaiheessa neuvotteluissa mukana ja seurattava aktiivisesti lakien valmisteluiden aloittamista. – Yhdessä meissä on voimaa ja pystymme edistämään meille kaikille tärkeitä asioita, päätti Sanila-Aikio tilaisuuden.

Saamelaiskäräjien hallituksen neljäs keskustelutilaisuus järjestettiin Utsjoen kunnantalolla maanantaina 5.11.2018. Hallituksen jäsenistä paikalla olivat Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso, Nilla Tapiola ja Pentti Pieski.

Seuraava keskustelutilaisuus järjestetään Inarissa tiistaina 4.12.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Voimalauseita vanhoista kirjoista – työpaja koulun oppilaille

15.11. 2018 klo: 9.00-10.00, 11.00-12.00, 12.00-13.00

SAJOKSEN KIRJASTOSSA LASTEN OIKEUKSIEN PÄIVÄÄN LIITTYVÄ JULISTE-PAJA

Mieti etukäteen vastaukset näihin:

”Mikä on minulle tärkeää?”

”Mitä minä tarvitsen?”

Lisämateriaalia: http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2014/12/Suomenkielinen-LOS-esite.pdf

Ilmoittautumiset 12.11.mennessä:

Suomenkielisiin pajoihin Saamelaiskirjasto 040 592 9915 / saamikirjasto@inari.fi

Pohjoissaamenkielisiin pajoihin MÁNNU 040 732 5503 / petra.magga@samediggi.fi

Sámediggi ja Inarin Saamelaiskirjasto