Tusina teatteriesityksiä Saamelaisnuorten taidetapahtumaan!

Saamelaisnuorten taidetapahtumaan ilmoittautuminen päättyi 15.3., ja mukaan ilmoittautui suuri määrä esityksiä! Tapahtuman pääpäivänä, torstaina 11.4., nähdään 12 saamenkielistä näytelmää, joihin osallistuu yhteensä yli sata lasta ja nuorta. Taidetapahtuman järjestäjät iloitsevat innokkaasta osallistumisesta tapahtumaan!

Lisätietoja tapahtumasta ja sen aikatauluista julkaistaan perjantaihin 29.3. mennessä. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo varmaa, että torstain 11.4. ohjelma tulee alkamaan aiemmasta tiedosta poiketen jo klo 9.00, jotta kaikille esityksille jää tarpeeksi aikaa ja pitkänmatkalaiset pääsevät hyvissä ajoin kotimatkalle.

Ohjelman tauoilla voi mm. tutustua saamenkieliseen lastenkirjallisuuteen, jota tulevat esittelemään Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi ja Kieletär. Lisäksi tauoilla voi käydä tarinalaavussa kuulemassa saamenkielisiä tarinoita, kiertää työpajoissa esimerkiksi tekemässä oman taidetapahtumapinssin tai jopa ihan oman kirjan! Taidetapahtumaan tulee myös selfieseinä ja opastus saamen kielten fonttien lataamiseen omaan puhelimeen tai tablettiin. Työpajoihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Taidetapahtuma käynnistyy avajaisjuhlalla keskiviikkoiltana 10.4. klo 18 Sajoksen suuressa auditoriossa. Tapahtumaan on ilmoittautunut ryhmiä Helsingistä Utsjoelle ja luvassa on jälleen värikäs ja iloinen saamenkielinen juhlapäivä! Tervetuloa! Tavataan Sajoksessa!

 

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Saamelaisnuorten taidetapahtumaan ilmoittautuminen alkoi

Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on alkanut, ja se tapahtuu
verkossa, Webropolissa. Ilmoittautuminen on avoinna 1.-15.3. Kaikkien tapahtumaan osallistuvien ryhmien tulee täyttää yleinen ilmoittautumislomake
– myös niiden, jotka eivät osallistu teatteri- tai kerrontakatselmukseen.

 

Kaksipäiväinen taidetapahtuma järjestetään tänä keväänä Inarin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 10.-11.4. Tapahtuman valtakunnallisena teemana on teatteri ja saamelaisteemana kertomisen monet muodot. Tapahtuman avajaiset pidetään keskiviikkona 10.4. klo 18.00 alkaen.

 

Ilmoittautumislomakkeet löytyvät täältä:

 

  • Lomake, jolla ilmoitetaan kaikki tapahtumaan osallistuvat kuljetusten ja ruokailujen järjestämistä varten.

https://link.webropolsurveys.com/S/C67FF7C6292352B1

 

Lisäksi kilpailuun osallistuvien ryhmien tulee täyttää erillinen ilmoittautumislomake.

  • Teatteriteemaan osallistuvat ryhmät.

https://link.webropolsurveys.com/S/106AE0C82FC95EED

 

Teatteriteemasta löytyy tarkempaa tietoa valtakunnallisen Teatris-tapahtuman sivuilta: https://nuorikulttuuri.fi/teatris/

 

  • Kertomisen monet muodot-teemaan osallistuvat.

https://link.webropolsurveys.com/S/D42DD998146685CB

 

Kertomisen monet muodot on teemana laaja, ja siinä on lupa käyttää mielikuvitusta. Tärkeintä on, että kerronta on saamenkielistä ja saamelaiskulttuurin sisältä kumpuavaa.
Teemaan sopiva esitys voi olla esimerkiksi tarinankerrontaa, runonlausuntaa, stand up-komiikkaa, joikua, leuʹddia tai livđeä – lavalla esitettävää sanataidetta.

 

Tapahtuman työntekijänä on aloittanut 25.2. Anna Lumikivi, johon voitte olla yhteydessä kaikessa tapahtumaan liittyvässä asiassa. Saamelaiskäräjät järjestää tuttuun tapaan osallistujien matkat, tarvittaessa majoituksen ja tapahtuman pääpäivän ruokailun.

 

Tapahtuman julisteet ovat saapuneet, ja niitä saa Koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta Saamelaiskäräjiltä, Sajoksesta. Tämän vuoden julisteen kuvan on tehnyt 13-vuotias Aslak Pieski Karigasniemen koululta.

 

 

Lisätietoja:

 

Anna Lumikivi

010 839 3174, 040 684 1957

anna.lumikivi(at)samediggi.fi

Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Anna Lumikivi aloitti taidetapahtumatyöntekijänä

Saamelaisnuorten taidetapahtuman järjestelyt lähtevät nyt toden teolla käyntiin. Koltansaamenkielinen muusikko Anna Lumikivi on aloittanut Saamelaisnuorten taidetapahtuman työntekijänä. Taidetapahtuma järjestetään Inarissa Sajoksessa huhtikuun 10.-11. päivinä, teemoina teatteri ja kertomisen monet muodot.

Tapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat valtakunnalliseen Jyväskylässä toukokuussa järjestettävään Teatris-tapahtumaan. Lisäksi palkitaan parhaat kertomisen taitajat. Kertomisen muotoja voivat olla erilaiset sanataiteen muodot sekä joiku/luohti, livđe ja leuʹdd.

Taidetapahtuma on Annalle ennestään tuttu. – Olen osallistunut kilpailuun lapsena ja sen jälkeen ollut pari kertaa tuomarina ja kerran juontajana, kertoo Anna. – On hauskaa päästä järjestämään Saamelaisnuorten taidetapahtumaa, jolla on pitkät perinteet ja suuri vaikutus saamelaisalueen lapsiin ja nuoriin – niin kuin sillä on ollut minuunkin.

Tapahtumaan ilmoittautuminen alkaa pian Webropolissa. Seuraa Saamelaiskäräjien verkkosivuja, tapahtuman omaa Facebook-sivustoa ja osallistu!

Valtakunnallisen Teatris-tapahtuman säännöt löydät täältä:

https://nuorikulttuuri.fi/wp-content/uploads/sites/111/2018/12/saannot-teatris-2019.pdf

 

Yhteystiedot

anna.lumikivi(at)samediggi.fi

puh. 010 8393 174 ja 040 684 1957

Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

Saamelaisten itsemurhien ehkäisyyn lisää työkaluja – poliittista tahtoa, tietoisuutta ja osaamista tarvitaan lisää

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa asuvien saamelaisten itsemurhien vähentämiseksi on entistä enemmän keinoja. Niiden käyttöönotto vaatii kuitenkin lisää rahoitusta, osaavia auttajia ja tietoa saamelaisten kohonneen itsemurhariskin taustatekijöistä. Tämä kaikki edellyttää lisää poliittista tahtoa.

Saamelaisneuvoston yhteistyön tuloksena on saatu aikaan Pohjoismaissa asuvien saamelaisten itsemurhien ehkäisysuunnitelma. Suunnitelmassa keskitytään niihin isoihin haasteisiin, joihin saamelaiset törmäävät pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuristen ja identiteettiin liittyvien paineiden puristuksessa. Suunnitelma tukee itsemurhien kansallista ehkäisytyötä kaikissa kolmessa Pohjoismaassa.

”Meillä on nyt yhteispohjoismainen strateginen suunnitelma siitä, miten saamelaisten itsemurhia voidaan ehkäistä. Nyt on siirryttävä nopeasti käytännön työhön, ja kohdattava itsemurhaa hautovat ihmiset. Käytössä on jo hyviä työkaluja ja käytäntöjä tähän työhön, mutta niitä täytyy levittää entistä laajemmalle. Esimerkiksi Ylä-Lapissa on saatu hyviä kokemuksia kanadalaisesta itsemurhien ehkäisyyn painottuvasta ASIST-koulutuksesta. Sen avulla toteutettiin Ylä-Lapissa itsemurhien ehkäisyn koulutusta osana Hyvät käytännöt pysyvää käyttöön -kärkihanketta vuosina 2017-2018”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Itsemurhien taustalla olevista tekijöistä tarvitaan lisää tietoa

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa saamelaisväestön itsemurhien määrä suhteessa väestömäärään on paikallisten arvioiden mukaan iso. Tilastotietoja on vaikea saada, sillä etnisen taustan tilastointi on laitonta Pohjoismaissa. Saamelaisyhteisöjen arvioiden mukaan suurin riskiryhmä ovat nuoret ja keski-ikäiset miehet. Näistä hyvin harva hakee ongelmiinsa ajoissa apua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tästä syystä itsemurhien ehkäisysuunnitelmassa yksi strateginen painopiste on miesten hyvinvointi.

Saamelaisten pääsy tasaveroisesti terveydenhuoltoon ja mielenterveyspalveluihin on olennaista itsemurhien ehkäisemiseksi.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman tarkoitus on tukea saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja varmistaa, että saamelaisilla on todellinen mahdollisuus päästä vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Samalla tuetaan saamelaisten kulttuurista identiteettiä, mahdollisuutta harjoittaa perinteisiä elinkeinoja ja oikeutta omaan äidinkieleen.

Suunnitelman laatimiseen osallistuneet pitävät tärkeänä, että itsemurhien ehkäisyssä otetaan huomioon erilaiset riskitekijät. Näistä tarvitaan myös lisää tutkimustietoa. Esimerkiksi saamelaisten historiaan liittyviä valtaväestöön yhdenmukaistamisesta syntyneitä traumoja on toistaiseksi käsitelty liian vähän. Samoin liian vähälle huomiolle ovat jääneet saamelaisten seksuaalisen ja muun väkivallan kokemukset ja syyt, jotka johtavat väkivallan tekoon.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman lähtökohtia on myös vähentää saamelaisten etnistä syrjintää ja lisätä erilaisuuden hyväksyntää. Tämä koskee esimerkiksi seksuaalisia vähemmistöjä, joiden keskuudessa itsemurhariski on keskimääräistä suurempi.

Suunnitelmassa painotetaan myös sitä, että saamelaiset tarvitsevat enemmän saamelaisia auttamaan itsemurhien ehkäisyssä. Tavoite on saada saamelaisia tekemään itsemurhien ehkäisytyötä sekä ruohonjuuritasolla että saamelaisten virallisissa instituutioissa ja organisaatioissa.

Koska saamelaisia on neljässä maassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä), itsemurhien ehkäisytyötä on tehtävä yli rajojen. Koska resurssit ovat rajalliset, on varmistettava, että ne parhaat tavat toimia menevät myös rajojen yli. Yhteistyö koskee niin koulutusta, palveluja kuin tilastointia.

Pienessä yhteisössä itsemurha on aina iso asia

”Tarvitsemme enemmän rohkeutta ottaa itsemurha-ajatukset puheeksi. Tähän tarvitaan koulutusta ja osaamista. Itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottaminen on tärkeää eikä asian esille ottamista pidä pelätä. Mikäli itsemurha-ajatuksia on, niihin pääsee käsiksi”, sanoo lääkäri Heidi Eriksen Utsjoelta.

Eriksenin mukaan Suomessa saamelaisten itsemurhariskeihin on puututtu valitettavan myöhään, vaikka tiedossa on ollut jo pitkään, että kantaväestössäkin itsemurhia tehdään enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

”Ero isojen kaupunkien ja pienten yhteisöjen välillä on merkittävä. Yksi itsemurha pienessä yhteisössä on aina erittäin iso asia ja se vaikuttaa koko yhteisöön. Itsemurha saattaa toimia myös mallina muille, joilla on itsetuhoisia ajatuksia. Esimerkiksi saman suvun jäsenten lyhyen ajan sisällä tekemät itsemurhat pienissä yhteisöissä ovat valitettavan yleisiä”, Eriksen kertoo

Umeån yliopiston professori Lars Jacobsson toivoo lisää laadullista tietoa itsemurhien riskitekijöistä. Hän korostaa, että itsemurhalla on monta puolta: se voi olla henkilökohtainen pako masennuksesta, poliittinen protesti tai tarkoitettu rangaistukseksi jostakin. Tutkimuksessa pitäisi keskittyä siihen, mikä on itsemurhan takana oleva ihmisen suurin motiivi. Silloin päästäisiin puuttumaan niihin syihin, jotka vaivaavat yksittäistä ihmistä ja saavat hänet ajattelemaan, suunnittelemaan ja pahimmillaan toteuttamaan itsemurhan.

”Tarvitsemme tietoa siitä, mitä ajatuksia itsemurhaa hautovilla ihmisillä on. Ajattelu on yleistä eikä se ole vielä vaarallista, mutta itsemurhan suunnittelu on jo vaarallista. Itsemurhien ehkäisysuunnitelma yksin ei riitä, ellei samalla sovita konkreettisesti siitä, kuka on vastuussa mistäkin tekemisestä ja toimista. Täytyy löytyä vastuutaho, joka tekee käytännön työtä”, Jacobsson muistuttaa.

Lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa ja poliittisten päättäjien herättelyä. Seminaarissa käydyn paneelikeskustelun kiteyttää oivallisesti tutkija Anne Silviken Norjasta.

”Itsemurhien ehkäisy kuuluu ihan kaikille, meistä jokaiselle”, Silviken muistuttaa.

Inarissa järjestettiin 30.1.–1.2.2019 kansainvälisen arktisten alueiden alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn keskittyvä seminaari. Siihen osallistuvat eri maiden asiantuntijat, tutkijat ja alkuperäiskansojen edustajat vaihtavat kokemuksiaan itsemurhien ehkäisytyöstä ja sen tuloksista. Seminaari on osa Suomen puheenjohtajuutta Arktisessa neuvostossa vuosina 2017-2019.

Artikkeli julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla 31.1.2019:
https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lisätietoja Arktisen neuvoston työstä itsemurhien ehkäisemiseksi:

Ministeriö ja Opetushallitus suosittelevat saamelaisten kansallispäivän huomioimista opetuksessa

Saamelaisten kansallispäivä on luonteva ajankohta tutustua paremmin Euroopan unionin ainoaan alkuperäiskansaan ja sen kulttuuriin. Oktavuohta.com-sivustolta löytyy runsaasti materiaalia opetukseen. Kansallispäivänä voi seurata Saamelaisalueen koulutuskeskuksen live-oppituntia. Saamelaisuuteen voi perehtyä myös maksuttoman menetelmäkorttipakan tai kouluvierailujen avulla.

Saamelaisuuteen voi tutustua esimerkiksi elokuvan, musiikin tai erilaisten saamelaisuutta koskettavien teemojen, kuten saamen kielten, saamen puvun, saamelaisten elinkeinojen tai kansallistunnusten kautta. Paljon materiaalia ja valmiita tehtäviä opetuskäyttöön löytyy Saamelaiskäräjien tuottamalta ja Opetushallituksen rahoittamalta www.oktavuohta.com-sivustolta. ´Oktavuohta´ on pohjoissaamea ja tarkoittaa yhteyttä.

Kansallispäivänä tarjolla saamelaisuuden live-oppitunti

Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarista striimaa 6.2. klo 12.0012.45 saamelaiskulttuurin oppitunnin. Lähetys on kaikille, mutta erityisesti 5.-9. luokkalaisille suunnattu tietopaketti saamelaiskulttuurista ja saamelaisuudesta. Liveosioiden lisäksi esitetään lyhytvideoita ja -elokuvia ja kuullaan elävää musiikkia. Lähetystä voi seurata osoitteessa sogku.fi/live/.

Saamelaisnuoret kiertävät yläkouluja

Kevään aikana saamelaiskulttuuriin voi perehtyä tilaamalla kouluvierailijan kertomaan aiheesta. Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hankkeen 12 kouluvierailijaa toteuttavat maksuttomia saamelaisaiheisia kouluvierailuja helmikuun alusta toukokuun loppuun. Kouluvierailun voi tilata yläkouluihin pk-seudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle sekä Sodankylään ja sen lähialueille. Kysyntä on ollut suurta, joten kevään vierailut ovat jo melkein loppuun varatut.

Muilla paikkakunnilla sijaitsevat oppilaitokset ja muut luokka-asteet kuin yläkoulut voivat tilata maksuttoman menetelmäkorttipakan. Pakka sisältää pienen infon saamelaisuudesta sekä 18 toiminnallista tehtävää, joiden avulla voi aiheeseen syventyä. Kouluvierailun tai menetelmäkorttipakan voi tilata osoitteesta www.nuortenakatemia.fi. Menetelmäkorttipakan voi myös ladata ja tulostaa.

Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain 6. helmikuuta. Se on toistaiseksi melko nuori juhlapäivä, sillä suomalaiseen almanakkaan päivä merkittiin vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992 ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tänä vuonna vietetään myös YK:n kansainvälistä alkuperäkansojen kielten vuotta 2019.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus tukevat ja rahoittavat eri tavoin saamelaista kulttuuri- ja järjestötoimintaa, varhaiskasvatusta, nuorisotyötä sekä saamen kielten ja saamenkielistä opetusta.

Uusi varhaiskasvatuslaki turvaa edelleen oikeuden saamenkieliseen varhaiskasvatukseen. Ministeriö on tukenut saamenkielisten varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen lisäämistä. Tätä toimintaa täydentävät saamen kielipesät, jotka ovat merkittävä osa saamen kielten elvyttämistä. Ministeriön rahoittama etäyhteyksiä kielen opetuksessa hyödyntävä pilottihanke 2018–2020 edistää huomattavasti saamen kielten opetuksen saatavuutta kotiseutualueen ulkopuolella. Ministeriö on lisäksi tukenut saamelaiskäräjiä saamenkielisen lastenmateriaalin kehittämisessä. Hankkeessa on tarkoitus tuottaa alle kouluikäisille lapsille soveltuvaa digi- ja peliaineistoa kolmella saamen kielellä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ja Opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen videotervehdykset julkaistaan oktavuohta.com-sivustolla saamelaisten kansallispäivänä 6.2.

Lisätietoja

Opetushallitus: Opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä, leena.nissila(at)oph.fi, puh. 029 533 1035
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Opetusneuvos Anne Onnela, anne.onnela(at)minedu.fi, puh. 029 533 0010

Oktavuohta.com: Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, puh. 010 839 3112

Saamelaisuuden live-oppitunti:
Rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen, eeva-liisa.rasmus-moilanen(at)sogsakk.fi, puh. 050 571 9562

Dihtosis-hanke (kouluvierailut ja menetelmäkorttipakka):
Projektityöntekijä Minna Lehtola, minna.lehtola(at)samediggi.fi, puh. 010 839 3132

Saamelaiskäräjät kutsuu tutustumaan toimintaansa saamelaisten kansallispäivänä

Saamelaiskäräjät järjestää avoimien ovien päivän Inarin Sajoksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019 klo 10-15. Päivän tarkoituksena on tuoda Saamelaiskäräjien toimintaa tutuksi. Toivotamme kaikki tervetulleiksi osallistumaan päivään!

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain helmikuun 6. päivänä. Juhlallisuuksia järjestetään silloin perinteisesti eri puolilla Saamenmaata ja nykyisin myös Saamenmaan ulkopuolella. – Tänä vuonna haluamme erityisesti tuoda Saamelaiskäräjien toimintaa tutuksi ja kutsummekin kaikki kiinnostuneet osallistumaan avoimien ovien päivään Inarin Sajokseen, iloitsee puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Päivän aikana tutustutaan Saamelaiskäräjien toimintavuoden ajankohtaisiin teemoihin, kuten kansainväliseen alkuperäiskansojen kielten teemavuoteen. Kaikkien Suomessa puhuttujen saamen kielten tilanne on hälyttävä ja saamen kielten eteen tehtävä työ on elintärkeää, jatkaa Sanila-Aikio.

Avoimien ovien päivän ohjelmassa on tutustumista Saamelaiskäräjien toimistoihin sekä poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Saamelaiskäräjät tarjoaa kaikille vieraille kahvit ja Sajoksen ravintola Čaijusta voi ostaa kansallispäivän lounaan. Päivään osallistujien kesken arvotaan fanimateriaalia ja pääsylippu vuoden 2019 Ijahis Idja -festivaaliin.

Ohjelma »

 

Saamelaisten kansallispäivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä. Juhlapäivänä kansallispäivä on vielä nuori, sillä suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tuolloin Norjan Trondheimissa järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoituksena oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin.

Saamelaistietoa opetukseen ja muille kiinnostuneille: www.oktavuohta.com

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2019 järjestetään Sajoksessa Karigasniemen koulun sisätilaongelmien takia

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2019 järjestetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa huhtikuun 10.-11. päivinä. Tapahtumaa ei aiemmista tiedoista poiketen järjestetä Utsjoen Karigasniemen koululla ja monitoimihalli Njállassa koululla ilmenneiden vakavien sisäilmaongelmien takia. Asiasta on sovittu koulun, kunnan ja Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan kesken.

Saamelaiskäräjät sai torstaina 10.1. tiedon Karigasniemen koulun vakavista sisäilmaongelmista. Samalla kunnasta toivottiin, että tapahtumaa ei aiemmin sovitusta poiketen järjestetä Karigasniemellä. Sekä Saamelaiskäräjät että Utsjoen kunta pahoittelevat tilannetta. – Tervetuloa Karigasniemelle sitten kun meillä on tulevaisuudessa terveet tilat tai uusi koulu, sanoo Utsjoen sivistysjohtaja Laura Arola.

Tapahtuman ajankohta ja teemat säilyvät entisellään. – Tapahtuma käynnistyy avajaisilla keskiviikkoiltana 10.4. ja jatkuu torstaina 11.4. iltapäivään, kertoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari.

Tapahtuman valtakunnallisena teemana on teatteri ja saamelaisena teemana Kertomisen monet muodot/ Muitaleami máŋggat hámit. Tapahtuman yhteyteen järjestetään myös lähiopetuspäivä saamen kieliä kotiseutualueen kuntien ulkopuolella opiskeleville. Valtakunnallisen teeman ohjeet löytyvät https://nuorikulttuuri.fi/ -sivustolta. Saamelainen teema voi tarkoittaa joikua, livđeä, leʹuddia, tarinan kerrontaa tai muuta lavalla esitettävää sanataidetta. Tarkemmat osallistumisohjeet julkaistaan alkukeväästä, mutta valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt! Seuraa Saamelaiskäräjien verkkosivuja www.samediggi.fi

Tietoja kotiseutualeen kuntien ulkopuolelta saamen kielten lähiopetuspäivään 10.4. osallistumisesta antaa etäopetuspilotin koordinaattori. Seuraa myös hankkeelle avautuvia verkkosivuja!

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto toimii tapahtuman pääjärjestäjänä. Lapin kirjaston Jutaava kirjasto-hanke on mukana järjestelyissä, samoin kuin Saamelaiskäräjien Lastenkulttuurikeskus Mánnu, Saamelaismusiikkikeskus ja Nuorisoneuvosto.

Tapahtuman aikataulu:

  • tarkemmat tiedot tapahtuman lajeista, ilmoittautumisesta, kuljetuksista ja yöpymisistä helmi-maaliskuussa;
  • ilmoittautuminen sekä kilpailuihin osallistuville, että tapahtumayleisölle avautuu verkossa 1.3. ja päättyy 15.3.;
  • taidetapahtuman tuottaja aloittaa työnsä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa noin kahta kuukautta ennen tapahtumaa;
  • Saamelaisnuorten taidetapahtuma Inarissa Sajoksessa 10.-11.4.2019 ja
  • valtakunnallinen TEATRIS-tapahtuma Jyväskylässä 24.-26.5.2019.

Lisätietoja:

  • Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto: anni.nakkalajarvi(at)samediggi.fi, 040 511 1821; ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 040 767 3101;
  • Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen pilottihanke: arla.magga(at)samediggi.fi, 040 198 5033;
  • Jutaava kirjasto-hanke: minna.nakkalajarvi(at)rovaniemi.fi, 016 322 21 77;
  • Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu: petra.magga(at)samediggi.fi, 040 732 5503;
  • Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto: elli-marja.hetta(at)samediggi.fi, 050 382 5179.

Keskustelutilaisuus saamelaisten totuus- ja sovintoprosessista 17.12.

Keskustelutilaisuus saamelaisten totuus- ja sovintoprosessista Sajoksen auditoriossa, Inarissa maanantaina 17.12.2018 klo 1730–1830.

Paikalla tilaisuudessa ovat valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Paula Lehtomäki ja oikeusministeriön johtaja Johanna Suurpää.

Tilaisuudessa on myös tulkkaus suomi – saamen kielet – suomi.

Tilaisuutta voi seurata streamin kautta osoitteessa sogku.fi/live

Kaikki asiasta kiinnostuneet tervetuloa!

 

Saamelaisten asioita koskeva sovintoprosessi -kuulemisraportti

Lisätietoa saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin valmistelusta

Valtioneuvoston tiedote kuulemisraportin julkaisusta (26.11.2018): https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/kuulemisraportti-on-julkaistu

Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista Inariin tiistaina 4.12.

Saamelaiskäräjien hallituksen järjestämät keskustelutilaisuudet jatkuvat. Hallitus järjestää kokouksensa yhteydessä keskustelutilaisuuden Inarissa tiistaina 4.12. klo 18-20. Tilaisuuden tarkoituksena on tavata alueen saamelaisia ja luoda mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista.

Saamelaiskäräjien hallitus toivottaa Inarin alueen saamelaiset tervetulleiksi vaalikauden viidenteen keskustelutilaisuuteen! Tilaisuus järjestetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa tiistaina 4.12. klo 18-20.

Saamelaiskäräjien vuoden 2018 toimintasuunnitelman mukaan hallituksen kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan Utsjoella, Vuotsossa, Helsingissä, Enontekiön Karesuvannossa ja Inarissa. Kokousten yhteydessä järjestetään paikkakunnalla keskustelutilaisuus, jossa hallitus tapaa alueen saamelaisia, kertoo yhteenvetona hallituksen toimista ja luo epävirallisen mahdollisuuden käydä keskusteluja ajankohtaisista asioista.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Kuva: Mika Huisman / Sajos