Keskustelutilaisuus Oulussa 12.11. ja Rovaniemellä 13.11.

Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista!
Saamelaiskäräjien hallituksen järjestämät keskustelutilaisuudet jatkuvat Oulussa ja Rovaniemellä.

Oulu: ti 12.11. klo 17-19,
Bar & Café Keltainen Aitta, Aittatori 25, 90100 Oulu

Rovaniemi: ke 13.11. klo 18-20,
Santa’s Hotel Santa Claus (-1. krs), Korkalonkatu 29, 96200 Rovaniemi

Tilaisuuden tarkoituksena on tavata alueen saamelaisia ja keskustella ajankohtaisista asioista.
Tervetuloa! Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

”Haluamme hallituksen kanssa jatkaa vielä keskustelutilaisuuksien järjestämistä näin loppukaudesta. Keskustelutilaisuudet ovat hyvä tilaisuus päästä keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia Saamelaiskäräjien ja erityisesti hallituksen työstä eri alueiden saamelaisten kanssa. Tilaisuuksissa on myös hyvä mahdollisuus antaa eväitä seuraavalle Saamelaiskäräjien kokoonpanolle”, sanoo puheenjohtaja Sanila-Aikio ja toivottaa kiinnostuneet tervetulleiksi tilaisuuteen.

Vaalikauden viimeinen keskustelutilaisuus pidetään Sevettijärvellä 1.12.2019.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Anna palautetta Saamelaisnuorten taidetapahtumasta 2019!

Saamelaisnuorten taidetapahtumasta on kulunut nyt kuukausi. Palautetta tapahtumasta kerätään Webropolissa keskiviikkoon 22.5. klo 12.00 saakka.

Tapahtuman järjestäjät ottavat mielellään vastaan palautetta tapahtumaa koskien – mikä oli hyvin, mitä voisi tehdä ensi kerralla paremmin? Voitte kirjoittaa palautteenne omin sanoin ja antaa myös ihan konkreettisia esimerkkejä esimerkiksi työpajoista, joita toivoisitte taidetapahtumaan tuleville vuosille.

Palautelomake löytyy täältä:

https://link.webropolsurveys.com/S/085FA4F661795DB9

Tervetuloa keskustelemaan saamelaismatkailun tarpeista ja kehittämisestä Inariin

Osana Lapin matkailustrategian laatimiseen liittyviä aluekierroksia Lapin liitto järjestää Saamelaiskäräjien kanssa 8.5.2019 tilaisuuden, jonne kutsumme keskustelemaan saamelaismatkailun ja saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuvan matkailun tarpeista ja näkymistä. Tämän työpajan tavoitteena on löytää saamelaismatkailuun ja saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuvaan matkailuun liittyviä ideoita ja näkökulmia kirjattavaksi Lapin matkailustrategiaan.

Lapin matkailustrategia osoittaa matkailun kehittämisen keskeiset painopisteet ja suuntaa julkista tukea. Matkailustrategia linjaa myös toimenpiteitä, joilla uusiin matkailun kasvun mahdollisuuksiin voidaan tarttua tehokkaasti, mutta kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen. Saamelaismatkailun kehittäminen yhteistyössä ja vastuullisesti on tärkeää kaikille osapuolille.

Tilaisuus järjestetään 8.5.2019, klo 13.00–16.00 Kultahovilla, Inarissa. Ilmoittaudu tilaisuuteen tämän linkin kautta 30.4.2019 mennessä: https://fi.surveymonkey.com/r/Inari

Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu – hanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä jatkorahoitusta 60 000 €. Tämän rahoituksen turvin hanke jatkaa toimintaansa ensisijaisena tarkoituksena levittää laaja-alaisesti tietoa Saamelaiskäräjien kokouksessa syyskuussa 2018 hyväksytystä Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet– ohjeistuksesta.

Kuva: Anja Vest

 

Lisätietoja

Kirsi Suomi
Suunnittelija, Kulttuurillisesti vastuullinen saamelaismatkailu
010 839 3118
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Kristian Sievers
Projektipäällikkö
040 828 4095
kristian.sievers(at)lapinliitto.fi
http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin-arktinen-matkailuekosysteemi
http://www.lappi.fi/matkailu

Čearpmahat lähtee edustamaan saamelaisnuoria valtakunnalliseen Teatris-tapahtumaan

Vuotsolaisten nuorten teatteriryhmä Čearpmahat lähtee edustamaan saamelaisnuoria valtakunnalliseen Teatris-tapahtumaan Jyväskylään toukokuussa. Ryhmässä on yhteensä neljä nuorta ja sen ohjaajana toimii Mathis Ole Vars. Tuomaristo kehui ryhmän esitystä erityisesti sen selkeästä kokonaisuudesta.

Inarin Sajoksessa keskiviikkona ja torstaina 10.-11.4. järjestetty Saamelaisnuorten taidetapahtuma oli menestys. – Tapahtumaan ei koskaan ole osallistunut niin suurta joukkoa saamelaisnuoria kuin nyt, kertoo tapahtuman pääjärjestäjänä toiminut Anna Lumikivi. – Mukana oli lapsia ja nuoria kaikista saamelaisten kotiseutualueen kouluista ja lisäksi Helsingistä ja Rovaniemeltä. Oli mahdottoman hieno, värikäs ja vauhdikas päivä, mistä huolimatta kaikki meni hienosti ja myös tuloaulaan rakennetuissa työpajoissa ja tarinalaavussa riitti kävijöitä.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman pääteemana oli teatteri, johon osallistui yhteensä 12 saamenkielistä näytelmää. Lisäksi nähtiin Helsingin Pasilan saamenluokkalaisten joikuesitys, joka ihastutti sekä yleisöä että tuomareita. Kaikki esitykset olivat hienoja ja hyvin valmisteltuja, ja tuomareilla oli vaikea tehtävä valita palkittavia ryhmiä.

Tapahtumassa palkittiin stipendillä Karigasniemen koulun 13-vuotias oppilas Aslak Pieski, joka maalasi taidetapahtuman julisteeseen ja postikortteihin painetun ja paljon ihailua saaneen poroaiheisen kuvan.

Valtakunnalliseen Teatris-tapahtumaan lähtevä Čearpmahat-ryhmä voitti esiintymismatkan lisäksi palkinnoksi 300 euron stipendin. Ryhmään kuuluvat Biret-Ingermaria Vars, Helli Alakorva, Mihkal-Máhtte Magga ja Sinna-Briitta Sieppi. Teatris-tapahtuma järjestetään Jyväskylässä 24.-26. toukokuuta.

Lisäksi seuraavat ryhmät palkittiin stipendein:

1) Pasilan peruskoulun saamenluokkalaisten Diidamáilbmi esityksestään Arvečalmmit, jonka oli ohjannut Milla Pulska (100 €),

2) Aivvefal Eanodagas – Sámi Sinderellá, Anne-Mari Kukkonen ja Ulla Magga, Hetasta (200 €)

3) Sueʹnnʹjel siid äʹrbb– Tuõtt avi ǩeeʹles, Hanna-Maaria Kiprianoff ja Seija Sivertsen, Sevettijärveltä (100 €)
4) Davvinásttit – Boahttedolin, Hanna Outakoski ja Satu Nieminen, Karigasniemeltä (100 €)
5) Skállovári idjaskuvlaččat – Oaivvehis olmmoš, Anni Ahlakorpi, Aleksi Ahlakorpi ja Sini Länsman, Utsjoelta (100 €)

 

Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuomareina toimivat elokuvaohjaaja Katja Gauriloff, näyttelijä Anni-Kristiina Juuso sekä näyttelijä/saamenkielisen lasten TV-ohjelman tuottaja Heli Huovinen.

 

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

 

Saamelaisnuorten taidetapahtuma käynnistyy

Nyt se vihdoin alkaa –  Saamelaisnuorten taidetapahtuma käynnistyy keskiviikkona 10.4. avajaisilla! Sajoksen auditoriossa kuullaan musiikkiesityksiä kaikilla kolmella Suomen saamen kielellä klo 18.00 alkaen. Tapahtuman pääpäivänä, torstaina 11.4. auditoriossa lavalle nousevat saamelaisnuoret omilla saamenkielisillä esityksillään.

Torstaina Sajoksen ovet aukeavat klo 8.00, jolloin avataan myös ilmoittautumispiste sekä aulassa ja Soljussa sijaitsevat työpajat. Työpajojen lisäksi voi tutustua saamelaisen lastenkirjallisuuden kustantajiin Dávvi GirjiKolttakulttuurisäätiöAnarâškielâ servi sekä KieletärLisäksi Sámi giella- ja kulturguovddáš Karasjoelta tulee jakamaan Gába-lehteä.

Torstain 11.4. ohjelma:

8:00 Sajoksen ovet aukeavat
Ilmoittautumispiste aukeaa aulassa
Ensiapupiste aukeaa
Työpajat aukeavat aulassa
8:50 Auditorion ovet aukeavat
9:00 Ohjelma alkaa auditoriossa
Seitsemän ensimmäistä esitystä
11:30 Lounastauko alkaa
Yhteiskuva kaikista tapahtumaan osallistuvista Sajoksen etupihalla
Tarinalaavu aukeaa Sajoksen etupihalla
Työpajat jatkuvat aulassa
12:50 Auditorion ovet aukeavat
13:00 Ohjelma jatkuu auditoriossa
Kuusi viimeistä esitystä
15:00 Tuomarit vetäytyvät miettimään päätöksiään
Työpajat jatkuvat aulassa
Auditoriossa näytetään videoita
Tarinalaavun tarinankerronta jatkuu
16:00 Tulosten julkistaminen ja stipendien jako

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Katja Gauriloff, Anni-Kristiina Juuso ja Heli Huovinen taidetapahtuman tuomareiksi – tapahtuman ohjelma julkaistiin

Elokuvaohjaaja Katja Gauriloff, filmitähti/näyttelijä Anni-Kristiina Juuso ja näyttelijä/saamenkielisen lasten TV-ohjelman Unna Junnán tuottaja Heli Huovinen toimivat 10.-11.4. Inarin Sajoksessa järjestettävän Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuomareina. Järjestäjät riemuitsevat tunnettujen elokuva- ja tv-tähtien mukaan tulosta. – Omaa kulttuuria edustavien maineikkaiden henkilöiden näkeminen omassa tapahtumassa on hieno asia. Voi vain kuvitella miltä tuntuu esittää omaa teatteria maailmalla palkittujen taiteilijoiden edessä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman avajaisia vietetään keskiviikkoiltana Sajoksen suuressa auditoriossa klo 18 alkaen. Avajaisissa kuullaan musiikkiesityksiä kaikilla kolmella Suomen saamen kielellä. Kolttasaamelaista musiikkia esittää Anna Lumikivi säestäjänään Katri Kittilä. Amoc ja Ailu Valle räppäävät inarin- ja pohjoissaameksi. Sámi musihkkaakademiijan ohjelmistossa on perinteistä ja uutta saamelaista musiikkia.

Taidetapahtuman avaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman pääpäivänä, torstaina 11.4. nähdään 12 saamelaisnuorten teatteriesitystä. Lisäksi tapahtumapaikalla on mahdollisuuksia monenlaisiin työpajoihin, saamenkieliseen lasten- ja nuorten kirjallisuuteen tutustumiseen tai vaikkapa saamen kielten fonttien lataamiseen omaan puhelimeen ja tablettiin tai kuvien ottamiseen taidetapahtuman selfie-seinällä.

Tapahtumaan odotetaan lähes 500 osallistujaa Helsingin ja Utsjoen väliltä. Teatteriesityksissä on mukana yli 100 nuorta. Tapahtuman kielinä ovat saamen kielet.

Torstain 11.4. ohjelma:

8:00 Sajoksen ovet aukeavat
Ilmoittautumispiste aukeaa aulassa
Ensiapupiste aukeaa
Työpajat aukeavat aulassa
8:50 Auditorion ovet aukeavat
9:00 Ohjelma alkaa auditoriossa
Seitsemän ensimmäistä esitystä
11:30 Lounastauko alkaa
Yhteiskuva kaikista tapahtumaan osallistuvista Sajoksen etupihalla
Tarinalaavu aukeaa Sajoksen etupihalla
Työpajat jatkuvat aulassa
12:50 Auditorion ovet aukeavat
13:00 Ohjelma jatkuu auditoriossa
Kuusi viimeistä esitystä
15:00 Tuomarit vetäytyvät miettimään päätöksiään
Työpajat jatkuvat aulassa
Auditoriossa näytetään videoita
Tarinalaavun tarinankerronta jatkuu
16:00 Tulosten julkistaminen ja stipendien jako

Ohjelmaan voi tulla muutoksia!

Tapahtuma juonnetaan tuttuun tapaan kolmella kielellä: koltan-, inarin- ja pohjoissaameksi. Tapahtuman juontavat koltansaameksi Teemu Titola, inarinsaameksi Satu Aikio ja pohjoissaameksi Aslak Uula Länsman.

Työpajojen lisäksi tapahtumassa voi tavata saamenkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantajia. Tapahtumaan ovat tulossa Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi sekä Kieletär. Lisäksi Sámi giella- ja kulturguovddáš Karasjoelta tulee jakamaan Gába-lehteä.

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Tusina teatteriesityksiä Saamelaisnuorten taidetapahtumaan!

Saamelaisnuorten taidetapahtumaan ilmoittautuminen päättyi 15.3., ja mukaan ilmoittautui suuri määrä esityksiä! Tapahtuman pääpäivänä, torstaina 11.4., nähdään 12 saamenkielistä näytelmää, joihin osallistuu yhteensä yli sata lasta ja nuorta. Taidetapahtuman järjestäjät iloitsevat innokkaasta osallistumisesta tapahtumaan!

Lisätietoja tapahtumasta ja sen aikatauluista julkaistaan perjantaihin 29.3. mennessä. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo varmaa, että torstain 11.4. ohjelma tulee alkamaan aiemmasta tiedosta poiketen jo klo 9.00, jotta kaikille esityksille jää tarpeeksi aikaa ja pitkänmatkalaiset pääsevät hyvissä ajoin kotimatkalle.

Ohjelman tauoilla voi mm. tutustua saamenkieliseen lastenkirjallisuuteen, jota tulevat esittelemään Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi ja Kieletär. Lisäksi tauoilla voi käydä tarinalaavussa kuulemassa saamenkielisiä tarinoita, kiertää työpajoissa esimerkiksi tekemässä oman taidetapahtumapinssin tai jopa ihan oman kirjan! Taidetapahtumaan tulee myös selfieseinä ja opastus saamen kielten fonttien lataamiseen omaan puhelimeen tai tablettiin. Työpajoihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Taidetapahtuma käynnistyy avajaisjuhlalla keskiviikkoiltana 10.4. klo 18 Sajoksen suuressa auditoriossa. Tapahtumaan on ilmoittautunut ryhmiä Helsingistä Utsjoelle ja luvassa on jälleen värikäs ja iloinen saamenkielinen juhlapäivä! Tervetuloa! Tavataan Sajoksessa!

 

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Saamelaisnuorten taidetapahtumaan ilmoittautuminen alkoi

Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on alkanut, ja se tapahtuu
verkossa, Webropolissa. Ilmoittautuminen on avoinna 1.-15.3. Kaikkien tapahtumaan osallistuvien ryhmien tulee täyttää yleinen ilmoittautumislomake
– myös niiden, jotka eivät osallistu teatteri- tai kerrontakatselmukseen.

 

Kaksipäiväinen taidetapahtuma järjestetään tänä keväänä Inarin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 10.-11.4. Tapahtuman valtakunnallisena teemana on teatteri ja saamelaisteemana kertomisen monet muodot. Tapahtuman avajaiset pidetään keskiviikkona 10.4. klo 18.00 alkaen.

 

Ilmoittautumislomakkeet löytyvät täältä:

 

  • Lomake, jolla ilmoitetaan kaikki tapahtumaan osallistuvat kuljetusten ja ruokailujen järjestämistä varten.

https://link.webropolsurveys.com/S/C67FF7C6292352B1

 

Lisäksi kilpailuun osallistuvien ryhmien tulee täyttää erillinen ilmoittautumislomake.

  • Teatteriteemaan osallistuvat ryhmät.

https://link.webropolsurveys.com/S/106AE0C82FC95EED

 

Teatteriteemasta löytyy tarkempaa tietoa valtakunnallisen Teatris-tapahtuman sivuilta: https://nuorikulttuuri.fi/teatris/

 

  • Kertomisen monet muodot-teemaan osallistuvat.

https://link.webropolsurveys.com/S/D42DD998146685CB

 

Kertomisen monet muodot on teemana laaja, ja siinä on lupa käyttää mielikuvitusta. Tärkeintä on, että kerronta on saamenkielistä ja saamelaiskulttuurin sisältä kumpuavaa.
Teemaan sopiva esitys voi olla esimerkiksi tarinankerrontaa, runonlausuntaa, stand up-komiikkaa, joikua, leuʹddia tai livđeä – lavalla esitettävää sanataidetta.

 

Tapahtuman työntekijänä on aloittanut 25.2. Anna Lumikivi, johon voitte olla yhteydessä kaikessa tapahtumaan liittyvässä asiassa. Saamelaiskäräjät järjestää tuttuun tapaan osallistujien matkat, tarvittaessa majoituksen ja tapahtuman pääpäivän ruokailun.

 

Tapahtuman julisteet ovat saapuneet, ja niitä saa Koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta Saamelaiskäräjiltä, Sajoksesta. Tämän vuoden julisteen kuvan on tehnyt 13-vuotias Aslak Pieski Karigasniemen koululta.

 

 

Lisätietoja:

 

Anna Lumikivi

010 839 3174, 040 684 1957

anna.lumikivi(at)samediggi.fi

Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Anna Lumikivi aloitti taidetapahtumatyöntekijänä

Saamelaisnuorten taidetapahtuman järjestelyt lähtevät nyt toden teolla käyntiin. Koltansaamenkielinen muusikko Anna Lumikivi on aloittanut Saamelaisnuorten taidetapahtuman työntekijänä. Taidetapahtuma järjestetään Inarissa Sajoksessa huhtikuun 10.-11. päivinä, teemoina teatteri ja kertomisen monet muodot.

Tapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat valtakunnalliseen Jyväskylässä toukokuussa järjestettävään Teatris-tapahtumaan. Lisäksi palkitaan parhaat kertomisen taitajat. Kertomisen muotoja voivat olla erilaiset sanataiteen muodot sekä joiku/luohti, livđe ja leuʹdd.

Taidetapahtuma on Annalle ennestään tuttu. – Olen osallistunut kilpailuun lapsena ja sen jälkeen ollut pari kertaa tuomarina ja kerran juontajana, kertoo Anna. – On hauskaa päästä järjestämään Saamelaisnuorten taidetapahtumaa, jolla on pitkät perinteet ja suuri vaikutus saamelaisalueen lapsiin ja nuoriin – niin kuin sillä on ollut minuunkin.

Tapahtumaan ilmoittautuminen alkaa pian Webropolissa. Seuraa Saamelaiskäräjien verkkosivuja, tapahtuman omaa Facebook-sivustoa ja osallistu!

Valtakunnallisen Teatris-tapahtuman säännöt löydät täältä:

https://nuorikulttuuri.fi/wp-content/uploads/sites/111/2018/12/saannot-teatris-2019.pdf

 

Yhteystiedot

anna.lumikivi(at)samediggi.fi

puh. 010 8393 174 ja 040 684 1957

Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

Saamelaisten itsemurhien ehkäisyyn lisää työkaluja – poliittista tahtoa, tietoisuutta ja osaamista tarvitaan lisää

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa asuvien saamelaisten itsemurhien vähentämiseksi on entistä enemmän keinoja. Niiden käyttöönotto vaatii kuitenkin lisää rahoitusta, osaavia auttajia ja tietoa saamelaisten kohonneen itsemurhariskin taustatekijöistä. Tämä kaikki edellyttää lisää poliittista tahtoa.

Saamelaisneuvoston yhteistyön tuloksena on saatu aikaan Pohjoismaissa asuvien saamelaisten itsemurhien ehkäisysuunnitelma. Suunnitelmassa keskitytään niihin isoihin haasteisiin, joihin saamelaiset törmäävät pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuristen ja identiteettiin liittyvien paineiden puristuksessa. Suunnitelma tukee itsemurhien kansallista ehkäisytyötä kaikissa kolmessa Pohjoismaassa.

”Meillä on nyt yhteispohjoismainen strateginen suunnitelma siitä, miten saamelaisten itsemurhia voidaan ehkäistä. Nyt on siirryttävä nopeasti käytännön työhön, ja kohdattava itsemurhaa hautovat ihmiset. Käytössä on jo hyviä työkaluja ja käytäntöjä tähän työhön, mutta niitä täytyy levittää entistä laajemmalle. Esimerkiksi Ylä-Lapissa on saatu hyviä kokemuksia kanadalaisesta itsemurhien ehkäisyyn painottuvasta ASIST-koulutuksesta. Sen avulla toteutettiin Ylä-Lapissa itsemurhien ehkäisyn koulutusta osana Hyvät käytännöt pysyvää käyttöön -kärkihanketta vuosina 2017-2018”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Itsemurhien taustalla olevista tekijöistä tarvitaan lisää tietoa

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa saamelaisväestön itsemurhien määrä suhteessa väestömäärään on paikallisten arvioiden mukaan iso. Tilastotietoja on vaikea saada, sillä etnisen taustan tilastointi on laitonta Pohjoismaissa. Saamelaisyhteisöjen arvioiden mukaan suurin riskiryhmä ovat nuoret ja keski-ikäiset miehet. Näistä hyvin harva hakee ongelmiinsa ajoissa apua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tästä syystä itsemurhien ehkäisysuunnitelmassa yksi strateginen painopiste on miesten hyvinvointi.

Saamelaisten pääsy tasaveroisesti terveydenhuoltoon ja mielenterveyspalveluihin on olennaista itsemurhien ehkäisemiseksi.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman tarkoitus on tukea saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja varmistaa, että saamelaisilla on todellinen mahdollisuus päästä vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Samalla tuetaan saamelaisten kulttuurista identiteettiä, mahdollisuutta harjoittaa perinteisiä elinkeinoja ja oikeutta omaan äidinkieleen.

Suunnitelman laatimiseen osallistuneet pitävät tärkeänä, että itsemurhien ehkäisyssä otetaan huomioon erilaiset riskitekijät. Näistä tarvitaan myös lisää tutkimustietoa. Esimerkiksi saamelaisten historiaan liittyviä valtaväestöön yhdenmukaistamisesta syntyneitä traumoja on toistaiseksi käsitelty liian vähän. Samoin liian vähälle huomiolle ovat jääneet saamelaisten seksuaalisen ja muun väkivallan kokemukset ja syyt, jotka johtavat väkivallan tekoon.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman lähtökohtia on myös vähentää saamelaisten etnistä syrjintää ja lisätä erilaisuuden hyväksyntää. Tämä koskee esimerkiksi seksuaalisia vähemmistöjä, joiden keskuudessa itsemurhariski on keskimääräistä suurempi.

Suunnitelmassa painotetaan myös sitä, että saamelaiset tarvitsevat enemmän saamelaisia auttamaan itsemurhien ehkäisyssä. Tavoite on saada saamelaisia tekemään itsemurhien ehkäisytyötä sekä ruohonjuuritasolla että saamelaisten virallisissa instituutioissa ja organisaatioissa.

Koska saamelaisia on neljässä maassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä), itsemurhien ehkäisytyötä on tehtävä yli rajojen. Koska resurssit ovat rajalliset, on varmistettava, että ne parhaat tavat toimia menevät myös rajojen yli. Yhteistyö koskee niin koulutusta, palveluja kuin tilastointia.

Pienessä yhteisössä itsemurha on aina iso asia

”Tarvitsemme enemmän rohkeutta ottaa itsemurha-ajatukset puheeksi. Tähän tarvitaan koulutusta ja osaamista. Itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottaminen on tärkeää eikä asian esille ottamista pidä pelätä. Mikäli itsemurha-ajatuksia on, niihin pääsee käsiksi”, sanoo lääkäri Heidi Eriksen Utsjoelta.

Eriksenin mukaan Suomessa saamelaisten itsemurhariskeihin on puututtu valitettavan myöhään, vaikka tiedossa on ollut jo pitkään, että kantaväestössäkin itsemurhia tehdään enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

”Ero isojen kaupunkien ja pienten yhteisöjen välillä on merkittävä. Yksi itsemurha pienessä yhteisössä on aina erittäin iso asia ja se vaikuttaa koko yhteisöön. Itsemurha saattaa toimia myös mallina muille, joilla on itsetuhoisia ajatuksia. Esimerkiksi saman suvun jäsenten lyhyen ajan sisällä tekemät itsemurhat pienissä yhteisöissä ovat valitettavan yleisiä”, Eriksen kertoo

Umeån yliopiston professori Lars Jacobsson toivoo lisää laadullista tietoa itsemurhien riskitekijöistä. Hän korostaa, että itsemurhalla on monta puolta: se voi olla henkilökohtainen pako masennuksesta, poliittinen protesti tai tarkoitettu rangaistukseksi jostakin. Tutkimuksessa pitäisi keskittyä siihen, mikä on itsemurhan takana oleva ihmisen suurin motiivi. Silloin päästäisiin puuttumaan niihin syihin, jotka vaivaavat yksittäistä ihmistä ja saavat hänet ajattelemaan, suunnittelemaan ja pahimmillaan toteuttamaan itsemurhan.

”Tarvitsemme tietoa siitä, mitä ajatuksia itsemurhaa hautovilla ihmisillä on. Ajattelu on yleistä eikä se ole vielä vaarallista, mutta itsemurhan suunnittelu on jo vaarallista. Itsemurhien ehkäisysuunnitelma yksin ei riitä, ellei samalla sovita konkreettisesti siitä, kuka on vastuussa mistäkin tekemisestä ja toimista. Täytyy löytyä vastuutaho, joka tekee käytännön työtä”, Jacobsson muistuttaa.

Lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa ja poliittisten päättäjien herättelyä. Seminaarissa käydyn paneelikeskustelun kiteyttää oivallisesti tutkija Anne Silviken Norjasta.

”Itsemurhien ehkäisy kuuluu ihan kaikille, meistä jokaiselle”, Silviken muistuttaa.

Inarissa järjestettiin 30.1.–1.2.2019 kansainvälisen arktisten alueiden alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn keskittyvä seminaari. Siihen osallistuvat eri maiden asiantuntijat, tutkijat ja alkuperäiskansojen edustajat vaihtavat kokemuksiaan itsemurhien ehkäisytyöstä ja sen tuloksista. Seminaari on osa Suomen puheenjohtajuutta Arktisessa neuvostossa vuosina 2017-2019.

Artikkeli julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla 31.1.2019:
https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lisätietoja Arktisen neuvoston työstä itsemurhien ehkäisemiseksi: