Ijahis idja-festivaali kartoittaa yleisön toiveita – vastaa kyselyyn

Ijahis Idja -festivaali saavuttaa tänä vuonna 15 vuoden iän. Juhlavuoden kunniaksi järjestäjät haluavat kuulla yleisön ideoita ja ajatuksia liittyen tapahtumaan ja sen kehittämiseen toteuttamalla asiakastyytyväisyyskyselyn verkossa heinäkuun aikana. Kysely tukee järjestäjien työtä kehitettäessä festivaalista vieläkin laadukkaammaksi kokonaisuudeksi. Kyselyn tuottaa yhteistyössä Saamelaiskäräjien musiikkikeskus sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Kyselyyn voi ottaa osaa 2.-31.7. välisenä aikana Saamelaiskäräjien tai Ijahis Idjan verkkosivujen kautta. Kyselyyn voi vastata kaikilla suomessa puhuttavilla saamenkielillä sekä suomeksi. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme tuotepaketin, joka sisältää festivaalipassin (pe-la), vuosien 2017 ja 2018 t-paidat sekä avainnauhan. Kyselyyn voi vastata myös nimettömänä.

Pohjoissaameksi: https://link.webropolsurveys.com/S/0D5DA392B0302549

Inarinsaameksi: https://link.webropolsurveys.com/S/ED7ABCFB92F9FDAB

Koltaksi: https://link.webropolsurveys.com/S/6842F673F055D903

Suomeksi: https://link.webropolsurveys.com/S/DF9CE76CCD9691B0

Ijahis idja 17.–19.8.2018 Inarissa

Ijahis idja-festivaali juhlistaa 15 vuotta – ohjelma julkaistu

Elokuussa järjestettävän Ijahis idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman ohjelma on julkaistu. Inarissa viidettätoista kertaa järjestettävän Ijahis idjan ohjelma on viime vuosien tapaan laaja ja monipuolinen. Festivaaliviikonlopun tarjontaan kuuluu konserttien lisäksi muun muassa keskusteluareena, saamelaiset urheilukilpailut sekä lasten ja nuorten omaa ohjelmaa.

Tapahtuma alkaa perjantaina 17.8. lasten- ja nuortenohjelmalla. Päivän aikana ennakkoon ilmoittautuneet lapset ja nuoret osallistuvat työpajoihin sekä pääsevät näkemään saamelaisia lyhytelokuvia. Omaa osaamistaan lapset ja nuoret pääsevät esittämään Ijahis ija násttážat –nuortenkonsertissa. Myös Solju-yhtye esiintyy Ijahis ija násttážat –nuortenkonsertissa.

Festivaali avataan juhlallisesti perjantaina klo. 18.00. Avajaisohjelmassa esiintyvät joikaaja Nils-Heikki Paltto sekä Indigenous Bastards-yhtye. Avajaisten jälkeen kilpaillaan vauhdikkaassa suopunkisprintissä. Kilpailu käydään Sajoksen piha-alueella. Sen lisäksi festivaalin pääjärjestäjä Anára Sámisearvi ry juhlistaa ohjelmallisesti 35-vuotistaivaltaan.

Perjantain konsertit Ijahis idjan päälavalla tarjoavat jokaiselle jotakin, kun lavalle nousevat Solju-yhtye, norjansaamelainen pop-tähti Kevin Boine sekä kanadalainen DJ-kollektiivi A Tribe Called Red. Varmasti ikimuistoinen ilta tiedossa.

Lauantaipäivä alkaa musiikkiseminaarilla, joka järjestetään saamelaismuseo Siidassa. Juhlavuoden seminaarissa on aiheena Ijahis idja. Paneelikeskustelussa pureudutaan Aslak Palton johdolla festivaalin historiaan sekä sen merkitykseen saamelaiselle musiikille ja muusikoille.

Päivä jatkuu Yle Sápmin tuottamalla Yle Sápmi -areenalla. Kyseessä on keskusteluohjelma, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin ja ihmisiin. Keskusteluita käydään kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. Keskusteluareena järjestetään festivaalialueella, Sajoksen pihalla.

Ilta jatkuu Sajoksen auditoriossa konsertissa ”Luohti ja Suõmmkar”. Konsertissa esiintyvät joikaajat Berit Alette Mienna, Ingá Elisá Påve Idivuoma, Hildá Länsman sekä Iŋgá-Máret Gaup-Juuso. Koltansaamenkielinen Suõmmkar-yhtye puolestaan julkaisee debyyttialbuminsa. Auditoriokonserteista on tullut vuosi vuodelta suositumpia ja ne keräävät yleisöä nauttimaan saamelaismusiikista intiimeissä puitteissa.

Lauantaina ulkoilmakonsertit festivaalialueella avaa Hildá Länsmanin ja Viivi Saarenkylän muodostama Vildá-yhtye. Ijahis idjan ulkolavalla esiintyvät lauantaina myös Felgen Orkester, Amoc & Ailu Valle ja Trio Boogiemen ja Tundra Electro sekä joikuperinteen taitajia. Konserttien ohessa urheillaan. Lauantaina lajina on nopeatempoinen ja tarkkuutta vaativa suopunginheitto. Kilpailu käydään Sajoksen piha-alueella.

Ijahis idja 17.–19.8.2018 Inarissa. Ennakkolipunmyynti alkaa 3.7.2018.

Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, Yle Sápmi ja Hotelli Kultahovi.

Lisätietoja:

Suunnittelija, saamelaismusiikkikeskus/ tuottaja Oula Guttorm, oula.guttorm@samediggi.fi, +358 50 574 2765

Ijahis Idja etsii talkoolaisia!

Ijahis Idja tarvitsee talkoolaisten apua 17.-19.8. liikenteenohjaamisessa, lipunmyynnissä, festivaalialueen siivoamisessa ja festivaaliapulaisina.

Tule sinäkin mukaan Ijahis Idja -porukkaan, niin saat festivaalipassin, jolla pääsee perjantain ja lauantain pääkonsertteihin! Lisäksi vapaaehtoisille tarjotaan lämmin ruoka työpäivänä.

Ilmoitathan nimesi, sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi ja toiveesi siitä, minä päivänä haluaisit työskennellä.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Apulaistuottaja Aleksi Ahlakorpi / aleksi.ahlakorpi@samediggi.fi / +358 40 687 8844

www.ijahisidja.fi

Kuva: Ijahis Idja/ Paadar Images

 

Ijahis idja on alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma, jota on järjestetty Inarin kirkonkylällä vuodesta 2004 lähtien. Tapahtuma on Suomen ainoa saamelaismusiikkiin keskittyvä festivaali. Ijahis idjan ohjelmaan kuuluu niin perinteisen saamelaismusiikin taitajien esityksiä, nousevien saamelaisartistien konsertteja, lasten ohjelmaa, alkuperäiskansavieraiden musiikkiesityksiä sekä urheilukilpailut.

Nähdään Ijahis idjassa!

Saamelaiskäräjät osallistui arktisen alueen taloudellista kehitystä koskevaan seminaariin

Saamelaiskäräjät toi seminaarissa esille näkemyksiään arktisen alueen alkuperäiskansojen taloudelliseen kehitykseen liittyen sekä saamelaisten asemaan EU:ssa. Keskustelujen aiheena oli mm. osallistuminen päätöksentekoon taloudellisen kehityksen yhteydessä, erilaiset kehitysohjelmat ja niiden soveltavuus alkuperäiskansojen taloudellisessa kehityksessä sekä alkuperäiskansojen maaoikeudet.

Saamelaiskäräjien kansainvälisen toiminnan yksi keskeisimmistä tavoitteista on edunvalvonnan sekä edustamisen kehittäminen EU:n suuntaan.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, OECD, (Organization for Economic Cooperation and Development) yhteistyössä Euroopan komission kanssa järjesti seminaarin alkuperäiskansojen taloudellisesta kehityksestä Euroopan arktisella alueella. Seminaarin tarkoituksena oli tuoda keskeiset arktisen alueen sidosryhmät ja toimijat yhteen keskustelemaan arktisen alueen alkuperäiskansojen taloudellisesta kehityksestä sekä esitellä OECD:n projektia aiheeseen liittyen. Saamelaiskäräjien edustajina seminaarissa olivat II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sekä puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff.

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Liitteet

Oarjánnieiddat palkittiin Mikkelin SOUNDS-tapahtumassa

Saamelaisnuorten taidetapahtumassa huhtikuussa jatkoon päässeet Oarjánnieiddat palkittiin Mikkelissä järjestetyssä valtakunnallisessa tapahtumassa kunniakirjalla.

Oarjánnieiddat, eli Inger-Anni Valkeapää, Maren Elle Mäkitalo ja Máret-Elle Valkeapää, esiintyivät tottuneesti ja hurmasivat yleisönsä Nuori Kulttuuri SOUNDS -tapahtumassa Mikkelissä 24. – 27.5. Oarjánnieiddat esittivät pohjoissaamenkielisiä joikuja. Heidät oli kutsuttu myös esiintymään tapahtuman päättäjäisgaalassa, jossa esiintyivät tapahtuman helmet. Tyttöjen ohjaajana toimii Anna Näkkäläjärvi-Länsman.

SOUNDS-tapahtuman päättäjäisgaalassa myöskin Oarjánnieiddat saivat kunniakirjan. Saamelaiskäräjiltä ryhmän mukana Mikkelissä oli saamelaisnuorten taidetapahtumasta vastaava Anni Näkkäjärvi.

Kuvat: Noora Hakulinen/ Nuori Kulttuuri

 

Lisätietoja

https://nuorikulttuuri.fi/?page_id=10

https://nuorikulttuuri.fi/sounds-raati-jakoi-20-kunniakirjaa-lahjakkaille-nuorille-muusikoille/

Saamelaisnuorten taidetapahtuma

Historiallinen rajat ylittävä yhteistyö käyntiin saamelaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi

Inarin Sajokseen kerääntyi saamelaisia ympäri saamenmaata Venäjältä, Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kaksipäiväiseen konferenssiin keskustelemaan aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Lisäksi osallistujia saapui Pohjoismaiden eri ministeriöistä, museovirastosta ja Unescon sihteeristöstä.

– Saamelaiset ovat yksi kansa, joka asuu neljässä eri valtiossa. On tärkeää tehdä yhteistyötä ja vahvistaa saamelaisen aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön ja perinteisen tiedon suojaa, aloitti Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio konferenssin.

– Aineellisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi on muun muassa kansallisia lakeja, mutta kun on puhe aineettomasta kulttuuriperinnöstä, niin usein olemme voimattomia tilanteessa, jos olisi tarve suojella perinteistä tietoa, jatkaa Sanila Aikio linjausten tarpeesta ja säännöistä, kuka omistaa tai ketkä omistavat perinteisen tiedon, kuka tai ketkä hallitsevat sitä, minkälaisilla ehdoilla tietoa hyödynnetään.

– Kieli on keskeisessä asemassa tiedon ja taidon siirtymisessä sukupolvelta toiselle – kirjasta saatu tieto on tärkeää, mutta tässä yhteydessä käytännön osaaminen on keskiössä, painottaa Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo puheenvuorossaan.

– Nyt kun olemme kokoontuneet ympäri saamenmaata, on meillä historiallisesti mahdollista alkaa työstämään sitä, minkä polun valitsemme kulttuuriperintömme suojaksi meille ja meidän jälkipolville, pohtii Keskitalo yhteisten eettisten periaatteiden mahdollisuudesta.

– Meidän täytyy vahvistaa osaamista sekä mahdollistaa yksittäisten tekijöiden työskentely kulttuuriperinnön parissa, Ruotsin Saamelaiskäräjien edustaja Marina Nilsson Ederlöv aikoo viedä mukanaan terveisiä Ruotsin Saamelaiskäräjien poliitikoille konferenssin sisällöstä.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on ottanut toimintaohjelmaansa tavoitteen laatia Pohjoismainen yhteinen linjaus saamelaiselle taide- ja kulttuurisektorille koskien aineettoman kulttuuriperinnön vastuullista ja eettisesti kestävää käyttöä ja suojelua. Yhteinen päämäärä on pitää saamelaiskulttuuri elinvoimaisena vahvistamalla sitä edistämällä ja turvaamalla saamelaisen taiteen ja taiteilijoiden tulevaisuutta sekä saamelaisten omaa kulttuuriperintöä, kieltä ja perinteisiä elinkeinoja.

Urbánbeaivvit konferenssi järjestettiin kolmen Saamelaiskäräjän yhteistyössä 23.-24.5. Inarin Sajoksessa ja se keräsi noin 200 kuulijaa paikan päälle molempina päivinä. Lisäksi konferenssin live stream -lähestystä seurattiin lähes 50 tietokoneyhteyden kautta.

Kiitos kaikille luennoitsijoille, osallistujille ja järjestäjille!

Katso täältä kuvia konferenssista.

Lisätietoja

Riitta Orti-Berg, Suomen Saamelaiskäräjät, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi,  +358 40 840 0383

Nuorisoneuvosto, SSN ja VNK kutsuvat saamelaisnuoret sovintoprosessin keskustelutilaisuuteen Inariin 9.6.

Nuorisoneuvosto, Suomen Saamelaisnuoret ry ja valtioneuvoston kanslia kutsuvat saamelaisnuoret sovintoprosessin keskustelutilaisuuteen Inariin 9.6. klo 14. Tule keskustelemaan muiden nuorten kanssa, millainen mahdollinen saamelaisten sovintoprosessin (komission) pitäisi olla! Alkuperäiskansojen totuus- ja sovintokomissioprosessien päämääränä on tutkia ja tuoda esille koko kansan kollektiivisesti kohdanneita vääryyksiä. Millaisia mielipiteitä sinulla on prosessista? Tule mukaan avoimeen ja epämuodolliseen keskusteluun! Jos osallistut skypen kautta, laita viesti nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsmanille puh.  050 38 25 179.

KENELLE? Saamelaisnuorille

MILLOIN? Lauantaina 9.6. klo 11–14

MISSÄ? Parlamenttisali Solju, Sajos, Inari tai skype

 

KUTSU

SAJOKSEN SOLJUUN INARIIN LAUANTAINA 9.6.2018 KLO 11 – 14

Suomen hallitus on 19.10.2017 ilmoittanut käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin. Sen perustamisesta hallitus on keskustellut yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa. Aloite prosessille on tullut Saamelaiskäräjiltä.

Valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö yhteistyössä Suomen Saamelaiskäräjien kanssa ovat kartoittamassa miten sovintoprosessi (komissio) tulisi panna toimeen ja millainen itse prosessista vastaavan riippumattoman komission tehtävä ja kokoonpano tulisi olla. Mahdollisesti asetettavan komission mandaatista, nimestä tai kokoonpanosta ei ole tehty vielä päätöksiä. Saamelaisten kuuleminen asiasta on asian edistymisen edellytyksenä. Valtio kuulee nyt saamelaisten ajatukset, toiveet, huolet ja ehdotukset asiasta avoimissa keskustelutilaisuuksissa Saamenmaalla ja suurimmissa kaupungeissa Suomessa.

Keskustelutilaisuuksien käytännönjärjestelyissä ja koollekutsumisissa apuna ovat alueilla toimivat yhdistykset. Pohjoissaamenkielisillä alueilla tilaisuuden kielenä on pohjoissaamen kieli. Inarin- ja koltansaamenkielisillä alueilla tilaisuudessa on tulkkaus. Kaikissa tilaisuuksissa kielenä on myös suomen kieli.

Prosesseja, joissa selvitetään historiassa tapahtuneiden vääryyksiä ja pyritään totuuden (eli sen, mitä on tapahtunut) selvittämisellä muun muassa estämään se, että näitä vääryyksiä ei enää tapahtuisi, kutsutaan kansainvälisesti totuuskomissioiksi (truth commission) tai totuus- ja sovintokomissioiksi (truth and reconciliation). Alkuperäiskansoja kohdanneita vääryyksiä selvittävissä komissioissa keskeistä on kollektiivisten vääryyksien esiintuominen ensisijaisesti yksilöä kohdanneiden vääryyksien selvittämisen sijaan. Kollektiivisilla vääryyksillä on ollut, ja on, erinäisiä vaikutuksia yksittäiseen ihmiseen.

Mitä komission Sinun mielestäsi tulisi tutkia ja käsitellä? Onko Sinulla ajatuksia prosessista? Ajatuksesi, huolesi ja toiveesi voit esittää keskustelutilaisuudessa joko suullisesti tai kirjallisesti. Jos et pääse tilaisuuteen, voit toimittaa ajatuksesi sähköpostitse osoitteeseen sapmi@vnk.fi 29.6.2018 mennessä. Yksilöiden ja yhteisön hyväksynnän ja luottamuksen omaavan komission työ voi olla muuttamassa asenteita ja aikaansaada muutoksen parempaan.

Helmikuun 10. päivänä Inarissa järjestetyssä seminaarissa kuultiin kansainvälisten vieraiden tärkeitä ja yksityiskohtaisia hyviä, pahoja ja huomioon otettavia oppeja jo maailmalla toteutetuista totuus- ja sovintoprosesseista. Seminaarin puheenvuorot ovat katsottavissa internetissä Valtioneuvoston kanslian YouTube-kanavalla.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Anni-Kristiina Juuso, valtioneuvoston kanslia, p. +358 295 1601 69

Nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, Saamelaiskäräjät, p. +358 50 38 25 179

Saamelaiskäräjät kiitti Opetushallitusta yhteistyöstä

Saamelaiskäräjät kiitti Opetushallitusta hyvästä yhteistyöstä ja tuesta saamelaisopetuksen kehittämisessä. Opetushallitus on julistanut saamelaiset ja saamelaisen kulttuurin eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden teemakseen. Saamelaiset ja saamelaisopetus olivat maanantaina 28.5. Opetushallituksessa järjestetyn Unna Skábmagovat -tapahtuman teemoina.

Saamelaiskäräjien ja Opetushallituksen yhteistyö on saanut monia uusia muotoja viime vuosina. Opetushallitus on jo pitkään rahoittanut saamenkielistä oppimateriaalityötä. Vuonna 2015 Saamelaiskäräjät toteutti yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa Opetushallituksen rahoittaman Saamen kielikylpy koulussa -opettajien täydennyskoulutushankkeen. Yhteistyö saamen kielikylpyä opetuksessa käsittelevän teemakirjan julkaisemiseksi tänä vuonna jatkuu edelleen.

Saamen kielikylpyopetuksen/ kaksikielisen opetuksen kehittäminen sai vauhtia hankkeesta. Kielikylpyluokka toimii jo Utsjoella. Kielirikasteista opetusta annetaan Enontekiön Hetassa. Kielikylpy- tai kaksikielisten luokkien perustaminen on vireillä Oulussa, Inarissa, Rovaniemellä ja Sodankylän kirkonkylässä. Pasilan peruskoulu Helsingissä aloittaa saame-suomi-kaksikielisen opetuksen tulevana syksynä.

Saamelaiskäräjät ja Opetushallitus ovat tehneet yhteistyötä myös kielikasvatuksen ja tiedottamisen alueilla. Saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2017 avattiin yhteistyössä uudistettu oktavuohta.com -sivusto, joka tarjoaa saamelaistietoa opetukseen. Yhteistyö jatkuu edelleen sivuston materiaalin toimittamisena ja kehittämisenä oppiaineisiin soveltuvaksi oppimateriaaliksi.

Saamelaiskäräjät ja Opetushallitus ovat myös yhteistyössä tehneet saamen kielten oppilaskartoitusta syksyllä 2018 käynnistyväksi suunniteltua saamen kielten etäyhteyksiä käyttävää pilottihanketta varten. Hanketta johtaa Utsjoen kunta, jonka sivistyslautakunta käsittelee hankkeen käynnistämistä kokouksessaan 7. kesäkuuta.

Saamelaiskäräjät on vastannut opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden saamen kielille kääntämisestä. Saamenkieliset asiakirjat on julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen vieraili Inarissa marraskuussa 2017 tutustuen Saamelaiskäräjien toimintaan ja saamelaisopetukseen. Syksyllä Saamelaiskäräjät saa vieraikseen Opetushallituksen kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta kehittävän Poiju-verkoston ja saamelaisopetuksesta virastossa vastaavia virkamiehiä.

Maanantaina järjestettyyn Unna Skábmagovat -tapahtumaan osallistui Saamelaiskäräjiltä koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen ja kokki Anne Tervaniemi. Saamelaiselokuvien katselmuksen tapahtumaan toivat International Sámi Film Institutista elokuvakomissaari Liisa Holmberg ja toiminnanjohtaja Sunná Nousuniemi. Lisäksi tapahtumaan osallistui Skábmagovat -elokuvajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Lehtola.

Lisätietoja:

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, puh. 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön konferenssi 23.–24.5.2018 Sajoksessa #urbánbeaivvit

Konferenssin keskeinen tavoite on laatia yhteinen linjaus saamelaiselle taide- ja kulttuurisektorille, koskien  aineettoman kulttuuriperinnön vastuullista ja eettisesti kestävää käyttöä ja suojelua. Saamelaiskulttuuri halutaan pitää elinvoimaisena vahvistamalla sitä eli edistämällä ja turvaamalla saamelaisen taiteen ja taiteilijoiden tulevaisuutta sekä saamelaisten omaa kulttuuriperintöä,  kieltä ja perinteisiä elinkeinoja. Lisätietoja ja ohjelman löydät tästä.

Konferenssi on kaikille avoin ja konferenssia pystyy seuraamaan myös live striimin kautta osoitteessa sogku.fi/live.

Osallistumismaksu sisältää konferenssi- ja kulttuuriohjelman (konsertit, näyttelyt, näytelmät ja elokuvat), kahvit ja lounaat.

Tapahtumat konferenssin aikana

23.5.2018 klo 12:10

  • Duodjinäyttelyn avajaiset – Ellos duodji!
  • Fia Kaddik: Lyhytkurssi tinalangan punomisesta

23.5.2018 klo 17:45 – 19:30 Kulttuuriohjelma

  • Niillas Holmberg 6. runokirjan julkaiseminen
  • Niillas Holmberg: runojen lausuntaa ja joikuja
  • Inga Victoria Påve: Kertomuksia kuvista

24.5.2018 klo 20:00 – 21:00 Iltaohjelma, Film night with Skábmagovat

Seminaarit

21.-22.5.2018

Perinteisen saamelaismusiikin seminaari  (kutsutuille osallistujille)

Seminaarissa pohditaan perinteiseen saamelaismusiikkiin liittyviä oikeuksia, suhteita ja velvollisuuksia
Järjestäjät: Lapin yliopisto ja Saamelaiskäräjät

Yhteyshenkilö: Piia Nuorgam,  OTM ja väitöskirjatutkija
piia.nuorgam(at)ulapland.fi /+358 44 3131 320

22.5.2018 klo 12:00 – 17:30, Sajos

Miten suojata duodjia, saamenkäsityötä?

Keskusteluseminaari duodjin suojelemisesta (avoin kaikille)
Järjestäjä: Saamelaisneuvosto

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.saamicouncil.net

Ellen Berit Dalbakk, Duodji-merkin projektipäällikkö, kmr(at)saamicouncil.net/ +47 99796 947

Yhteystiedot

Milja Guttorm, konferenssikoordinaattori/ läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus; milja.guttorm(at)taike.fi +358 295 330 865

Riitta Orti-Berg; Suomen Saamelaiskäräjät; riitta.orti-berg(at)samediggi.fi +358 40 840 0383
Susanne Idivuoma; Ruotsin Saamelaiskäräjät; susanne.idivuoma(at)sametinget.se +46 980 780 48
Silja Somby; Norjan Saamelaiskäräjät; silja.somby(at)samediggi.no +47 78 48 42 30

Konferenssin järjestävät yhteistyössä: Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjät, Saamelaistaiteilijaneuvosto, Saamelaisneuvosto, Sámi Duodji-Sameslöjdstiftelsen sekä Taiteen edistämiskeskus

Kuva: Kirsi Suomi

Saamelaiskäräjien keskustelutilaisuus keräsi Vuotson Mokta-tuvan täyteen väkeä

Saamelaiskäräjien hallituksen toinen keskustelutilaisuus pidettiin Vuotson Mokta-tuvalla maanantaina 23.4.2018. Tilaisuus keräsi yhteensä 30 osallistujaa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. 

Saamelaiskäräjien hallitus matkasi kokouksensa jälkeen saamelaisalueen eteläisimpään kylään, Vuotsoon, tapaamaan alueen saamelaisia. Tilaisuuden aluksi puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sekä varapuheenjohtajat Heikki Paltto ja Tuomas Aslak Juuso kertoivat lyhyesti Saamelaiskäräjillä tällä hetkellä työn alla olevista asioista. Tämän jälkeen hallituksen jäsenet Pentti Pieski, Petra Magga-Vars sekä Magreta Sara jatkoivat jokainen vuorollaan puheenvuoroja tuoden esille ajankohtaisia asioita hallituskauden toimista.

Hallituksen puheenvuorojen jälkeen oli osallistujien vuoro kertoa omat terveiset Saamelaiskäräjille. Puheenvuoroja oli runsaasti ja vuotsolaiset toivat erityisesti esille huolen meneillään olevasta Jäämeren ratahankkeesta sekä lisääntyvästä kullankaivuusta Vuotson alueella. Lisäksi muun muassa saamen kielen elpyminen, nuorison paluumuutto sekä vanhustenhoito nousivat esiin keskusteluissa.

– Tilaisuudessa oli oikein positiivinen ilmapiiri ja oli mukava nähdä, että vuotsolaiset olivat näin aktiivisesti liikkeellä, iloitsee puheenjohtaja Sanila-Aikio tilaisuuden jälkeen.

Saamelaiskäräjien hallitus jatkaa syksyllä keskustelutilaisuuksia ja vierailee Inarin lisäksi Utsjoella ja Enontekiön Karesuvannossa. Tilaisuuksista tiedotetaan, kun niiden päivämäärät ovat päätetty.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi