Ođđa čielggadus čalmmustahttá sámemánáid buresveadjima ja vuoigatvuođaid ollašuvvama – Nana oktavuohta lundui nanne buresveadjima, muhto mánát gártet maiddái smiehttat goas sápmelašvuođa gánneha buktit ovdan

/in , , /by

Mánáidáittardeaddji almmustahtii 7.2. Sámemánáid buresveadjin ja vuoigatvuođaid ollašuvvan –čielggadusa, mas sámemánát besse muitalit iežaset oainnuid. Čielggadusas bohte ovdan áššit  mat movttiidahttet, muhto maiddái boktet fuola sámemánáid dilis. Sámedikki ságajođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá, Tuomas Aslak Juuso doaivu, ahte mánáid fuolat ovdamearkka dihtii dálkkádatrievdama váikkuhusain ja sámedieđu váilevašvuođas váldojit duođas. 

Govva: Ville Fofonoff / Sámediggi

Čielggadusas sámemánát evttohit doaibmabijuid, mat dorjot sin buresveadjima ja vuoigatvuođaid ollašuvvama. Mánát gáibidit doaimmaid ee. sámedieđu ja sámegiel astoáiggedoaimmaid lasiheami ja sámegiel oahppamateriálaid buvttadeami ovdii ja maiddái lasi vejolašvuođaid lihkadeapmái. Mánát bukte ovdan maiddái fuola das, makkár doaladumit váldoálbmogis leat sámegiela, kultuvrra ja sámiid vuoigatvuođaid hárrái. Mánáidáittardeaddji maiddái deattuhii sierra cealkámušas (9.2.) ahte sámediggelága ođasmahttin lea vealtameahttun mánáid vuoigatvuođaid ektui.  

– Gávnnahan ahte erenomáš fuola boktá dat, ahte 64 % mánáin muitalii ahte sii čihket sápmelašvuođaset goit muhtumin. Go sii vel muitaledje ahte dábálamos sivva dása lea ballu bilkideamis ja ovdagáttuin, de mu mielas dán galgá váldit hui duođas, dadjá Sámedikki ságájođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá, Tuomas Aslak Juuso.  

Sámemánáid vásáhus lei ahte sámevuođas, sámegielas ja kultuvrras dihtet Suomas hui uhcán. Seamma bohtosii lea boahtán maiddái Oahpahus- ja kulturministeriija sámegielaid ja sámegiel oahpahusa ovdánahttinbargojoavkku buvttadan čielggadus. Sámedikki nuoraidráđđi lea aktiivvalaččat figgan lasihit dieđu ovdamearkka dihtii Dihtosis-fitnu bokte, muhto fidnus ii leat dál ruhtadeapmi.  

Oktavuohta lundui addá sámemánáide návccaid, muhto dálkkádatrievdan boktá fuolaid  

Ságajođiheaddji maiddái illuda dieđuin, mat bohtet ovdan čielggadusas: sámemánát vedjet bures ja sii dovdet iežaset eallima mearkkašahttin.  

– Bohtosiid mielde sámemánáid dilli lea máŋgga dáfus buorre ja sápmelaččaid nana oktavuohta lundui addá návccaid maiddái min mánáide. Mánát álget goittotge juo árrat guoddit fuola kultuvrra seailumis, erenomážit dálkkádatrievdama ja dan konkrehtalaš váikkuhusaid dihtii. Dákkár fuolaide galgat darvánit, ságájođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá deattuha.  

Mánáidáittardeaddji doaimmahat dagai čielggadusa álbmotlaš mánnástrategiija oassin jagi 2022. Čielggadussii serve miehtá Suoma masa čuođi 11-17 jahkásaš máná, geat dovde iežaset sápmelažžan. Čielggadus lea dahkkon ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin.  

Lassedieđut: 

Tuomas Aslak Juuso 
Ságajođiheaddji  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi   

Anne Länsman-Magga 
Sosiála- ja dearvvasvuođačálli 
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi  

Elli-Marja Hetta 
Nuoraidčálli 
050 382 5179 
elli-marja.hetta@samediggi.fi  

Riitta Lehtola-Kosonen 
Má. plánejeaddji 
040 168 5978 
riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi  

Liŋkkat: 

Dihtosis-fidnu

Loppusyksy ja jäätyvä järvi. Taivaalla vaaleanpunaisen sävyjä.Govva: Ville Fofonoff

Maid mun galggan diehtit ráhkkaneami birra? – Dorvvolašvuođabargobádji sámiid ruovttuguovllus – guovllu ássiide

/in , /by

Dilálašvuođas gieđahallat sihke ovttaskas olbmo ja servoša ráhkkaneami. Ulbmilin lea čielggadit, makkár sierraiešvuođat ja dehálaš áššit laktásit ráhkkaneapmái Lappi guovllus almmolaččat ja sámeguovllus erenoamážit. Deaivvadeamis ámmátolbmot muitalit ráhkkaneami birra ja das ságastallat maiddái ovttas.

MANIN dilálašvuohta ordnejuvvo?
Leatgo Davvi- Suoma vásáhusat vajáldahtton ráhkkanan- ja dorvvolašvuođaáššiin? Mii čoaggit dieđuid sierra guovlluid vásáhusain. Koronapandemiija buvttii duođalaš hehttehusdiliid ja vel spiehkastatdili Supmii. Koronakriisa lassin Ukraina soahti lea ovdanbuktán ođđalágan ráhkkaneami dárbbu.

MANIN gánneha oassálastit?
Min jurddan lea, ahte Lappi guovllus leat earálágan dárbbut ráhkkaneamis go máddelabbos Suomas. Mii dárbbašat prošektii dieđuid dis guovllu ássiin ja eará doibmiin. Boađe mielde – du diehtu dárbbašuvvo!

Dieđit mielde dán liŋka bokte: https://link.webropolsurveys.com/S/9296FF7A759A6E65

Dieđit mielde vu 23.1.2023 rádjai (vejolaš tulkomat ja oassálastin báikki alde), vai oaččot liŋkka dilálašvuhtii.

Beasat mielde maiddái dieđiheami haga dán liŋka bokte: https://us06web.zoom.us/j/87252373292

Prográmma

Dorvvolašvuođabargobádji Anára sámekulturguovddáš Sajosis vu 30.1.2023 dmu 16.30–18.30

16.30 Buresboahtin
Mo mun indiviidan sáhtán ráhkkanit?

16.35 Makkár almmolaš ja erenoamáš dárbbut ráhkkaneapmái leat Lappi buresveadjinguovllus?
Krista Lyyra, Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija

16. 55 Panela: Sámeguovllu givrodagat ja vuogit ráhkkaneamis
Ságastallamis mielde ássiid ovddasteapmi Aslak Uula Länsman, Essi Kulju SPEK (72 tuntia – kansalaisten omatoiminen varautuminen- áššedovdi), Eveliina Impiö (gearggusvuođaplánejeaddji Lappi buresveadjinguovlu) ja jođiheaddjin Elina Lindström (Tulevaisuutta luomassa -prošeakta Gielddaidlihttu)

17.25 Tulevaisuutta luomassa- prošeavtta buktosat

  • individuála ráhkkananplána
  • elrávdnjeboatkarávvagat

Oanehis boddu

17.35 Mo eiseválddit vuhtiiváldet sámegielaid iešguđetlágan hehttehusdiliin?
Anne Kirste Aikio, sámedikki gielladorvočálli ja Tuuli Miettunen, vd. ovddidanhoavda Lappi buresveadjinguovlu

17.55 Bargobájit /oktasaš ságastallan ráhkkaneami birra
Maid áššiid galggašii vel vuhtiiváldit ráhkkaneami birra davvin almmolaš ráhkkaneamis?

18.15 Dehálamos loktemat oktasaččat

Dorvvolašvuođabargobádji gullá Dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádusa, Gielddaidlihtu ja Čálganváddolihtu oktasaš ESR Tulevaisuutta luomassa -prošektii. Bargobajis leat ovttasbargoguoibmin maiddái Sámediggi ja Lappi buresveadjinguovlu.

Lassedieđut prošeavttas, man olles namma lea vulobealde liŋkkas:
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vammaisten-ja-ulkomaalaistaustaisten-ihmisten-selviaminen-poikkeus-ja-kriisitilanteissa-tulevaisuutta-luomassa-covid-19-kokemusten-pohjalta

Lassedieđut:

Elina Lindström
prošeaktabargi
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
+358 9 771 2150, +358 46 921 5125
Elina.Lindstrom(at)hyvil.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
Sámediggi
+358 40 182 9998
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Tuuli Miettunen
vd. ovddidanhoavda, sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusat
Lappi buresveadjinguovlu
+358 40 484 2676
tuuli.miettunen(at)lapha.fi

 

Sámediggi giitá oahpahus- ja kulturministeriija sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid skuvlema ruhtadeamis

/in , /by

Sámediggi giitá oahpahus- ja kulturministeriija ruhtadeami mieđiheamis sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid skuvlemii. Oktiibuot measta guokte miljovnna euro ruhtadeapmi mieđihuvvui Oulu universitehttii ja Lappi ámmátallaskuvlii. Skuvlemiid mihttomearrin lea lasihit sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid meari ja lasihit bargiid máhtu, mii laktása sámekultuvrii.

Saamen kieli- ja kulttuurikoulutus sosiaali- ja terveysalalle (2023‒2026) – prošeakta, miiollašuhtto Oulu ja Lappi universitehtaid oktasašbargun, lea ožžon 1 000 000 euro ruhtadeami. Lappi ámmátallaskuvlla Kulttuurisensitiivisen koulutuksen yhteiskehittäminen saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluille -prošeakta ruhtaduvvo 918 634,93 euroin. Prošeakta ollašuhtto Lappi, Oulu ja Diakoniija ámmátallaskuvllaid oktasašbargun.

Sámegielat ja sámekultuvrra mieldásaš bálvalusaid lea vejolaš ordnet dušše, jos daid várás leat oažžun láhkai bargit, geat leat ožžon suorggi skuvlejumi. Sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid buvttadeddjiin leat stuorra váttisvuođat bargiid rekryteremis. Vurdojuvvo, ahte ministeriija mieđihan ruhtadeapmi álkidahttá dili.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso illuda mieđihuvvon ruhtadeamis. – Dán ruhtadeami duohken lea diibmá raportta luohpadan sámeoahpahusa ovddidanbargojoavkku vuđolaš bargu, mii dál buktá bohtosa. Leat Sámedikkis bargan olu dan ovdii, ahte sápmelaččat oččošedje bálvalusaid iežaset gielain ja nu, ahte min kultuvrra váldojuvvo vuhtii, Juuso lohká.

Mieđihuvvon ruhtadeamis lea stuorra mearkkašupmi, dasgo sápmelaččaid vuoigatvuođat sámegielat bálvalusaide ollašuvvet dál hejot. Sámegielat ja kulturmieldásaš sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat leat goittotge dehálaččat sámiid buresveadjima lassin maiddái sámegielaid ja kultuvrra seailumii ja maiddái daid nanosmuvvamii.

– Suopma lea ožžon máŋggaid ávžžuhusaid olmmošrivttiid bearráigeahčči orgánain ahte galggašii buoridit sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid oažžuma. Dát ruhtadeapmi lea okta konkrehtalaš lávki dan guvlui, ahte áššit ovdánit, muitala Sámedikki sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga.

Oahpahus- ja kulturministeriija bargojoavkku várreságajođiheaddjin doaibman skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari doallá mieđihuvvon ruhtadeami mearkkašahttin. – Oulu ja Lappi universitehtat ja ámmátallaskuvllat ožžot dál áibba erenomáš vejolašvuođa dasa, ahte oktasašbarggus ovddiduvvojit skuvlenčovdosat, mat váldet vuhtii sámegielaid ja sámekultuvrra. Mearkkašahtti lea datge, ahte Suomas hállon buot sámegielat leat dál universitehta dási oahppoávdnasat dievas viidodagas, dadjá Aikio-Puoskari. OKM:a 6.2.2020 ásahan sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavku čielggadii ee sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasurggiid bargiid skuvlendárbbuid ja evttohii ministeriijai ruhtadeami dárkkuhussii. Bargojoavku luohpadii loahpparaportta ja sierračielggadusa  oahpahusministerii 15.4.2021.   Oahpahus- ja kulturministeriija rabai allaskuvllaide ruhtadanohcama sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid skuvlemii ja skuvlemiid ovddideapmái geassemánus 2022.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
sosiála- ja dearvvasvuođačálli
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
gielladorvočálli
040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Ulla Aikio-Puoskari
skuvlenčálli
040 767 3101
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Liŋkkat:

OKM:a dieđáhus 2.12.2022 https://okm.fi/-/saamenkielista-sote-henkiloston-koulutusta-rahoitetaan-lahes-kahdella-miljoonalla-eurolla.  

https://www.samediggi.fi/2021/04/15/saamenkielisen-varhaiskasvatuksen-saamelaisopetuksen-ja-saamenkielisten-koulutuspolkujen-vahvistaminen-saa-nyt-uutta-vauhtia/

Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku raporta, OKM:a olggosaddimat 2021:25Čielggadus sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid skuvlema dálá dilis ja ovddidandárbbuin, OKM:a olggosaddimat 2021:18, Tuuli Miettunen

Sámediggi evttoha sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid ollašuhttinplána válmmaštallama

/in , /by

Sámediggi celkkii Lappi buresveadjinguovllu strategiijahápmosis. Sámediggi evttoha, ahte strategiijai galggašii váldit oktan oassin sámegielat bálvalusaid ollašuhttinplána.  

Sámediggi buktá cealkámušsasttis ovdan fuola, ahte dalá buresveadjinguovllu strategiijahápmosis eai boađe doarvái bures ovdan buresveadjinguovllu strategalaš ulbmilat sámi álbmoga ektui. Hápmosis eai maiddái boađe ovdan eará buresveadjinguovllu láhkageatnegahtton ovddasvástádusat, nu mo earret eará bargu sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ektui ja dat mo buresveadjinguovlu áigu daid strategalaččat ollašuhttit.

Sámedikki mielas strategiijas livččii galgan čielgaseabbo buktit ovdan daid strategalaš ulbmiliid ja doaimmaid mat čilgejit buresveadjinguovllu oainnu sámiide guoskevaš gažaldagain.  

Gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvan buresveadjinguovllu bálvalusaid ordnemis ja buvttadeamis 

Lappi buresveadjinguovllu strategiijas galgá váldot vuhtii gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvan buresveadjinguovllu bálvalusaid ordnemis ja buvttadeamis. Sámediggi evttoha danin strategiijai dárkilut, alit dási linnjema das mo buresveadjinguovlu áigu dorvvastit bálvalusaid sámiide, fátmmastit strategiijain sámi álbmoga ja ovddidit sin bálvalusaid.

Danin Sámediggi evttoha ahte strategiijai lasihuvvo čuovvovaš cealkka:  

Sámiid lágas ásahuvvon sajádat, kulturiešstivrejupmi, gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ja sámegielat bálvalusaid oažžuma dorvvasteapmi váldo doarvái viidát vuhtii hálddahusas, bálvalusaid ordnemis, dutkamušas ja ovddideamis.   

Sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid ordnemii ollašuhttinplána

Sámediggi oaidná, ahte vai strategiija lea beaktil ja ávkkálaš maiddái sámegielat ja kultuvrii heivehuvvon bálvalusaid buvttadeapmái ja ovddideapmái, galggašii strategiijai váldit oktan oassin sámegielat bálvalusaid ollašuhttinplána.

Sámegielat bálvalusaid ollašuhttinplána čohkkešii doaimmaid, mat gusket sámegielat ja sámekultuvrii heivehuvvon bálvalusaid. Dat doaimmašii maid strategiija ollašuvvama čuovvunmekanisman  ja doarjjošii sámiid guoskevaš strategalaš ulbmiliid duohtandahkama.

Sámediggi oaidná, ahte sierra ollašuhttinplána lea vealtameahttun, vai buresveadjinguovlu čatnasa sámiid bálvalusaid ollašuvvamii ja ovddideapmái. Sámedikki vásáhus lea, ahte jus sámiid áššin eai leat sierra máinnašumit, báhcá daid ollašuhttin oktagas bargiid duohkái iige daninassii daga dan mii strategiija ulbmil lea, doaibmat stivrejeaddji áššegirjin mearrideaddjiide ja áššiid válmmaštalliide.   

Sámediggi doarju evttohuvvon linnjemiid

Sámediggi hálida dán oktavuođas namuhit, ahte vaikke váillaha dárkilut ovdanbuktimiid sámiide guoskevaš mihttuin, de lea duđavaš daidda merkejumiide mat strategiijas leat muđuid sámiid ektui, nu mo dat ahte strategiijas lea máinnašupmi sámegielat bálvalusaid ovddidanbarggus, ja nu maiddái merkejumit sámegielat diehtojuohkimis, buresveadjinbarggus ja sámegielat bargiid bargguin ja Sámediggi doarju daid merkejumiid.

Loga Sámedikki cealkámuš Lappi buresveadjinguovllu strategiijahápmosis

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
tel. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
Sosiála- ja dearvvasvuođačálli
tel. 010 839 3128 / 040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
Sámi gielladorvočálli
tel. 010 839 3124 / 040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcanláhkái Sámedikki oktavuođas doaibmi Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámeossodaga mearreáigásaš plánejeaddji doaimma

/in , /by

Bargu ollašuhtto oasseáigásažžan (60 %). Bargu álgá 5.1.2023 ja bistá 31.12.2024 rádjai. Sámeossodat vástida sápmelaččaid buresveadjinbálvalusaid ovddideamis, mii lea Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža riikaviidosaš sierrabargu. Plánejeaddji barggut leat meroštallon Sámedikki bargoortnegis.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela máhttu (ásahus 1727/95). Doaimma ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus, viiddes sosiálafuolahusa ja sámekultuvrra dovdamuš ja vásáhus ovddidanbarggus. Mii vuordit maiddái válmmašvuođa iehčanas bargamii, buori organiseren- ja streassagierdannávcca ja buriid ovttasbargo- ja vuorrováikkuhusdáidduid.

Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2 760,63 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvi ahkelasit. Virgegaskavuođas čuvvojuvvo 6 mánotbaji geahččalanáigi. Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 25.11.2022 rádjai čujuhusas https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?b0a127ab

Lassedieđuid barggus oažžu hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemis tel. 010 839 3106.

Anáris 31.10.2022
Sámediggi

Sámediggi galleda Helssegis sode-áššiid dihtii

/in , /by

Sámediggi galleda 11.-12.5.2022 Helssegis sosiála- ja dearvvasvuođaáššiid dihtii. Sámediggi deaivvadii bearaš- ja vuođđobálvalanministtar Aki Lindéniin, Kela váldohoavda Outi Antilain ja maiddái sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija, Kela ja Statistihkkaguovddáža virgeolbmuiguin.

– Galledeapmi lea dehálaš. Min agendas leat máŋggat gažaldagat, mat laktásit sámiid sosiáladorvui, sode-bálvalusaide ja dieđubuvttadeapmái. Seammá oktavuođas mii ovddidit oktasašbarggu ja doalvut dieđuid sámiide dehálaš áššiin, dadjá Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Galledemiide oassálastet Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto, sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga, gielladorvočálli Anne-Kirste Aikio, ealáhus- ja birasláhkačálli Sarita Kämäräinen ja maiddái Sámi Poske má plánejeaddjit Lydia Heikkilä ja Riitta Lehtola-Kosonen. Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio oassálastá deaivvadeapmái Kelain.

Sámedikki ja Kela jahkásaš ráđđádallamat

Sámedikki ja Kela ovddasteaddjit deaivvadit gaskavahku 11.5. Jahkásaš deaivvadeamis árvvoštallo oktasašbargosoahpamušas sohppon áššiid ovdáneapmi.

Deaivvadeamis ságastallo plánas sámi giellalága ollašuvvamis, Kela doarjjahámiid heivvolašvuođas sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargamis, dutkandárbbuin, veajuiduhttimiin sihke sámegielat elektrovnnalaš áššedikšuma ovddideamis.

Sámiid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid oažžun sihke dieđubuvttadeapmi

Sámediggi ságastallá duorastaga 12.5. sámegielagiid ja kulturmieldásaš sode-bálvalusaid oažžumis sihke daid guoski dieđubuvttadeamis bearaš- ja vuođđobálvalanministtar Aki Lindéniin sihke sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija ja Statistihkkaguovddáža virgeolbmuiguin.

– Sámiid buresveadjimii ja dearvvasvuhtii váikkuheaddji áššiid galggašii dálá buorebut sáhttit fuopmášit mearrádusbargamis ja bálvalusaid buvttadeamis, lohká Koivisto.

Lassidieđut:

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiála- ja dearvvasvuođačálli
010 839 3128
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Sámediggi nammadii ovddasteaddjiid Lappi buresveadjinguovllu sámegiela lávdegoddái

/in , /by

Sámediggi nammadii čoahkkimisttis 13.4.2022 Lappi buresveadjinguovllu sámegiela lávdegoddái vihtta lahtu ja vihtta várrelahtu. Sámediggi deattuhii válljemis erenoamážit guovlluguovdasaš ja sierra giellajoavkkuid ovddasteami ja válddii vuhtii Lappi buresveadjinguovllu guovlostivrra juo dahkan mearrádusaid.

Sámedikki nammadan lahttut ja várrelahtut:              

LahttuVárrelahttu
Marko TervaniemiIiris Mäenpää
Klemetti NäkkäläjärviAnne Maria Näkkäläjärvi
Terhi HarjuTauno Ljetoff
Petra Magga VarsInga Koivisto
Ristenrauna MaggaPirita Näkkäläjärvi

Sámegielaid lávdegotti bargun lea váldit beali, mo guovlostivrra mearrádusat čuhcet gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamii. Lávdegoddi maiddái árvvoštallá sámegielat bálvalusaid dárbbu, fálu ja kvaliteahta. Čielggademiid vuođul lávdegoddi bargá guovlostivrii evttohusaid sámegielat bálvalusaid ja bálvalusbálgáid sihke bargiid gielladáidogáibádusaid ja gielladáiddu ovddideapmin.

Sámedikki čoahkkin mearridii maiddái reivve doaimmaheamis Lappi buresveadjinguvlui sámegielaid lávdegotti ásaheami guoskevaš áššis. Reivves Sámediggi muittuha, ahte maiddái Lappi buresveadjinguovlu galgá oasiltis guoddit ovddasvástádusa buot Suoma sámiid giellajoavkkuid ja sierra guovlluid ovddasteamis. Sámediggi muittuha maid, ahte buresveadjinguovllu lávdegoddi galgá lávdegotti lahtuid válljemis vuhtiiváldit lága gáibádusaid mat gusket ee. lávdegotti lahtuid sámegielatvuođa.

Lága mielde lávdegotti lahttun sáhttit válljet dušše sámegielat persovnnaid ja lahtuin unnimustá 40 proseanta galget leat Sámedikki ja nuortalaččaid siidačoahkkima válljen nu, ahte siidačoahkkin sáhttá válljet unnimustá ovtta persovnna.

Sámediggi sávvá, ahte buot lávdegotti lahtuid nammadeaddji oassebealit váldojuvvojit boahttevuođas mielde buot ságastallamiidda ja ráđđádallamiidda, mat gusket lávdegotti čoahkkáibiju.

Sámediggi háliida ovddidit Lappi buresveadjinguovllu bálvalusaid ovttasbarggus nu, ahte sámiid dárbbut earuhuvvojit ja vuhtiiváldojuvvojit bálvalusaid ordnemis. Sode-ođastusa oaiveulbmilin lea bálvalusaid ovttaveardásaš ollašuvvan. Sámiid oasil ulbmila joksan gáibida, ahte sámit ožžot bálvalusaid iežaset gielain ja sápmelaš kulturduogáš váldojuvvo vuhtii. Eamiálbmot sámiid dearvvašvuohta ja buresveadjin lea olles Lappi buresveadjinguovllu oktasaš ášši.

Sámedikki reivve Lappi buresveadjinguvlui sámegielaid lávdegotti guoskevaš áššis (suomagillii)

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságadoalli
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I várreságadoalli
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcanláhkái Sámedikki oktavuođas doaibmi Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámeossodaga mearreáigásaš plánejeaddji doaimma.

/in , /by

Bargu ollašuhttojuvvo oasseáigásažžan (70 %). Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2022 rádjai. Sámeossodat vástida sámiid buorredillebálvalusaid ovddideamis, mii lea Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža riikkadási sierrabargu. Plánejeaddji barggut leat meroštallon Sámedikki bargoortnegis. Plánejeaddji boahtá bargat oktasašbarggus Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámeovttadaga nuppi plánejeaddjiin ja Sámedikki sosiála- ja dearvvasvuođačálliin sihke doaibmat dárbbu mielde plánejeaddji sadjásažžan.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).  Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus, doarvái buorre sosiálafuolahusa ja sámekultuvrra dovdamuš  sihke vásáhus gárgehanbarggus. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2 706,50 €/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhuslasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde.  Virgegaskavuođas čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi. Ohcamušaid oktan mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 9.3.2022 rádjai čujuhusas: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?15056d4b

Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.ekollega.fi

Lassedieđu barggu birra oažžu hálddahushoavda  Pia Ruotsala-Kangasniemes tel. 010 839 3106.

Anáris 22.2.2022                                                          
Sámediggi

Lappi guovllustivrra báikejuohku almmustahtton – sámegiela lávdegotti čoahkkáibidju ii vástit ráđđádallanbohtosa

/in , /by

Yle ođđasiid mielde sámegiela lávdegotti lahtuin guhtta bohtet Sámedikkis ja čieža buresveadjinguovllu áirasiin. 13 – lahttosaš lávdegotti ságajođihanbáikki oažžu guovddášbellodat. Lávdegotti čoahkkáibidju ii vástit dan, maid buresveadjinguovllu gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgána lea ráđđádallan Sámedikkiin. Lappi guovllustivrra stuorámus joavkku guovddáža ságajođiheaddji Markus Lohi dieđihii vuossárgga 14.2. guovllustivrajoavkkuid soahpan báikejuogus.

Buresveadjinguovllu gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgána ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallamiin gávdnui ovttaráđálašvuohta ođđajagemánus 2022, ahte sámegiela lávdegottis leat guhtta buresveadjinguovllu nammadan lahtu, vihtta Sámedikki nammadan lahtu ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima nammadan lahttu. Lassin ráđđádallamiin lea sohppon, ahte lávdegoddi sáhtášii váikkuhit ieš ságajođiheaddji válljemii.

– Dál buresveadjinguovllu bellodagat leat ovttabealagit mearridan sámegiela lávdegotti čoahkkáibijus, eaige leat vuhtii váldán oainnuid, mat bohtet Sámedikki lágas ásahuvvon bargguid bokte. Lea  problemáhtalaš, go ráđđádallangeatnegasvuođa ja ráđđádallamiid bohtosiid eai dáhto gudnejahttit, lohká Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ráđđádallamiin šihtton lávdegotti báikejuohku lei Sámedikki mielde minimaeaktu dasa, ahte Sámedikki lágas ásahuvvon barggut ovddastit sámeálbmoga ja maiddái dikšut sámegiela ja kultuvrra guoski áššiid livčče sáhttán ollašuvvat lávdegotti doaibmasuorgái gullevaš buresveadjinguovllu doaimmas.

– Ráđđádallamiin gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgánain gávnnaimet oktasašipmárdusa sámegiela lávdegotti čoahkkáibijus, mii sihkkarasttášii lávdegotti doarvái buorre áššedovdamuša ja dássebeallásaš ovddastusa. Lean behtton dasa, ahte buresveadjinguovllu stivrajoavkkut garve ráđđádallanbohtosa oalát, dadjá Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Ráđđádallamiin sohppon lávdegotti čoahkkáibidju ja ságajođiheaddjiid válljenvuohki ovdan buktui maiddái gaskaboddosaš válmmaštallandoaibmaorgána politihkalaš čuovvunjovkui, gos leat ovddastuvvon sihke bellodagat ja Sámediggi.

– Lávdegotti čoahkkáibiju birra livčče lean vejolašvuohta ságastallat politihkalaš čuovvunjoavkkus, gos maiddái Sámedikkis lea ovddasteaddji. Dál áššis lea sohppon stivrajoavkkuid gaskkas almmá makkárge gulahallama haga Sámedikkiin. Livččiimet sávvan buoret álggu buresveadjinguovllu mearrádusbargiid ja Sámedikki oktasašbargui, joatká Koivisto.

Buresveadjinguovllu birra addon lága mielde sámegiela lávdegotti lahttun válljejuvvojit sámegielat olbmot. Uhcimustá 40 proseantta lávdegotti lahtuin galgá nammadit Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohan olbmuin nu, ahte siidačoahkkin evttoha dain ovtta olbmo.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Kela ja sámediggi ođasmahttet oktasašbargosoahpamuša – soahpamušain linnjáduvvo Kela sámegielat bálvalusaid ovddideapmi

/in , , /by

Kela ja sámediggi ráđđádallet oktasašbarggus sámiid sosiáladorvvu buorideami várás. Deaivvadeamis, mii lágiduvvo Anáris, ođasmahtto maiddái Kela ja sámedikki 30 jagi deavdi oktasašbargosoahpamuš.

Kela ja sámedikki ovddasteaddjit deaivvadit Anáris sámekulturguovddáš Sajosis duorastaga 18.11. Deaivvadeami dárkkuhussan lea ráđđádallat das, man láhkai Kela ja sámediggi sáhttet ovttas ovddidit sámiid sosiáladorvvu ja sámi giellalága ollašuvvama Kela bálvalusain.

Deaivvadeamis ođasmahtto seammá háve Kela ja sámedikki 30 jagi deavdi oktasašbargosoahpamuš. Kela lea leamaš vuosttas almmolaš bálvalusa doaibmi, gii lea bargan bálvalusaid ovddideami guoski oktasašbargosoahpamuša sámedikkiin.

Kela bajimuš hoavda Outi Antila oassálastá ráđđádallamiidda Anáris. Antila atná oktasašbarggu sámedikkiin dehálažžan, danin go dat veahkeha Kela čuovvut systemáhtalaččat ovttaveardásaš áššedikšuma ollašuvvama.

– Ođđa soahpamuš linnjáda ovddibu dárkilabbot ja viidásabbot Kela sámegielat bálvalusaid ovddidanulbmiliid, muitala Antila.

– Kela ja sámedikki oktasašbargosoahpamuš láhčá vuođu duođalaš ovttaveardásašvuođa ollašuvvamii geavadis. Lea dehálaš, ahte sápmelaš sáhtášii boahttevuođas dikšut Kela-ášši iežas eatnigielain – maiddái elektrovnnalaččat, gávnnaha sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Kela ja sámedikki ođasmahtton oktasašbargosoahpamušas sohppojuvvo ee čuovvovaš áššiid birra:

  • Kela geahččala ulbmildiđolaččat ovddidit sámi giellalága ollašuvvama geavadis.
  • Kela ovddida aktiivvalaččat sámegielat bálvalusaid, nu ahte mielde neahttaáššedikšun.
  • Kela jorgalahttá sámegillii skoviid ja elektrovnnalaš áššedikšuma áššebáhpáriid.
  • Kela juohká dieđuid sámegielat bálvalusain jeavddalaččat.
  • Sámediggi movttiidahttá sámegielagiid geavahit Kela sámegielat bálvalusaid.
  • Kela vuhtii váldá rekryterendoaimmain sámegiela dáiddu ja kulturdovdama.

Kela lea maŋimuš jagiid áigge ovddidan aktiivvalaččat sámegielat bálvalusaid. Kela olggos attii sámegielat neahttasiidduid 2019-2020 ja fállá maiddái Elämässä.fi – siidduin áššedikšunneavvagiid sámegillii. Lassin Kelas sáhttá printet brošyraid ja 30 ovdoskovi sámegillii. Kela fállá beaivválaččat telefon- ja gáiddusbálvaleami davvisámegillii. Kelas lea bargán maiddái sámegielat diehtojuohkima áššedovdi jagi 2020 rájes.

Kela ja sámedikki čuovvovaš deaivvadeami isidastá Kela, ja deaivvadeapmi lágiduvvo Helssegis skábmamánus 2022.

Lassidieđut mediai

Antti Jussila, Kela, áššehasa lagašbálvalusaid boađusovttadaga hoavda, t. 040 834 5703

Anni Koivisto, sámedikki I várreságajođiheaddji, anni.koivisto@samediggi.fi, t. 040 415 5969