Sode-suorggis vátni sámegielaid ja kultuvrra máhtuin – gažademiin čielggadit dárbbu dievasmahttinskuvlejupmái

Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš (Poske) čielggada gažademiin, makkár sámegielaide ja sámekultuvrii laktáseaddji máhttindárbbut sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi ámmátlaččain leat. Bohtosiid vuođul ollašuhtto sosiála- ja dearvvašvuođasuorgái heivehuvvon ámmátlaš dievasmahttinskuvlejupmi. Gažadeapmi lea oassi Lappi universitehta, Lappi ámmátallaskuvlla ja Poske ollašuhttán Máŋggasuorggat ja -dieđalaš máhttu sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ámmátolbmuide (MoniSoTe)-fitnus (ESR-ruhtadan). Dan ulbmilin lea oažžut dieđu Lappi guovllu sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ámmátlaččaid máŋggasuorggat máhttindárbbuin.

Bargoeallima áigeguovdilis máhttindárbbuide geahččalit vástidit máŋggasuorggat ja -dieđalaš ámmátlaš dievasmahttinskuvlejumiin. Dainna nannejit maid sámegielaide ja kultuvrii laktáseaddji máhtuid sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusas.

”Mii sávvat, ahte go čielggadit máhttindárbbuid ja ordnet lasseskuvlejumi, sáhtášeimmet doarjut diekkár bálvalusaid ollašuhttima, mainna váldit sámi áššehasaid ja pasieanttaid dárbbuid buorebut vuhtii go ovdal. Mii leat beroštuvvan sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi ámmátlaččaid máhtuin oalle viidát: sihke giellamáhtus ja ámmátlaš máhtuin”, muitala Poske sámeossodaga plánejeaddji Lydia Heikkilä.

Lydia Heikkilä lea fuolas dála dilis, go sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargiid máhtuin eai leat dárkilis dieđut. ”Mis lea vátni sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargiin, muhto seammá áigge sáhttá geavvat nu, ahte mii eat máhte ávkkástallat buot sámegielat ámmátlaččat máhtuid olles viidodagas”, son suokkarda.

Heikkilä oaidná sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi máhttindárbbuid čielggadeami dehálažžan erenomážit sode-ođastusa dihte. ”Sode-ođastus rievdá vugiid ordnet buot sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid. Sámegielat ámmátlaččaid máhttindárbbuid čielggadeami veahkeha min plánet boahttevuhtii diekkár sámegielat bálvalusaid, mat vástidit buorebut sámeservoša dárbbuide”.

Gažadeapmái sáhttá vástidit čujuhusas https://link.webropolsurveys.com/S/7D42DA9A2AC28BD4

Vástidanáigi lea 22.9.2020 rádjái.

Lassedieđut

Lydia Heikkilä
Plánejeaddji
Davvi Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš, sámeossodat
lydia.heikkila(at)samediggi.fi
tel. 040 592 5531

        

Sámediggi deaivá ministtar Kiuru sode-áššiin – bálvalusaid dáládili dorvvasteapmi ii leat doarvái buorre mihttomearri

Sámediggi deaivá bearaš- ja vuođđobálvalusministtar Kiuru otne borgemánu 17. beaivve Roavvenjárggas ráđđehusa sode-eanangoddedeaivvademiid oktavuođas.  Deaivvadeamis Sámediggi ovdanbuktá ee. ovttaveardásašvuođa ja sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama ja doarvái buori ja čuozihuvvon ruhtadeami dorvvasteami sámiid bálvalusaid oasil sode-ođastusas. 

Sámedikki ovddasteaddjit oassálastet Roavvenjárggas 17.8.2020 ráđđehusa sode-eanangoddedeaivvademiid dilálašvuhtii, man maŋŋel sii deivet bearaš- ja vuođđobálvalusministtar Krista Kiuru. Sámediggi álggahii geassemánus kampánjja ovttaveardásaš sode-bálvalusaid ovdii, ja čalmmustahttá kampánjja sága dál maid ministarii.

– Ovttaveardásašvuođa ollašuvvan sámiid buohta eaktuda positiivvalaš sierradoaimmaid, dasgo sámegielat bálvalusat ja bálvalusat kultuvrra mielde eai ollašuva doarvái bures dálá dilis. Dán dáfus dáládili dorvvasteapmi ii leat doarvái buorre mihttomearri, muhto baicca sode-ođastusa joatkkaválmmaštallamiin galgá duođalaččat váldit vuhtii sámiid gielalaš ja vuođđolágalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama, linnje Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

–  Sámiide galgá lassin dorvvastit doarvái buori sajádaga eamiálbmogin váikkuhit alcceseaset guoski áššiide, dasgo sámit eai leat dušše našuvnnalaš giellaunnitlohku, joatká Juuso.

Suoma ráđđehusa álggahan sode-ođastusa mihttomearri lea, ahte sode-bálvalusat ollašuhttojuvvojit ovttaveardásaččat buohkaide. Sámediggi háliida leat mielde ovddideame sode-ođastusa nu, ahte maiddái sápmelaččaid dárbbut dovdájuvvojit ja váldojuvvojit ođastusas vuhtii. Sámeálbmoga vuordámušaide sávvet cealkámušjorrosa áigge oinnolašvuođa, ja dan mielde dárbbašlaš divuhusaid láhkaevttohusaide.

Sámediggi čalmmustahttá kampánjjastis, ahte ovttaveardásašvuohta ii mearkkaš dan, ahte seammalágan bálvalusat fállojuvvojit buohkaide, muhto baicca dan, ahte áššehasaid iešguđetlágan dárbbut váldojuvvojit vuhtii. Sápmelaččaid oasil ovttaveardásašvuohta ollašuvvá, go sápmelaččat ožžot bálvalusaid iežaset gillii ja nu, ahte sámi kulturduogáš váldojuvvo vuhtii, dahjege sode-bálvalusain dat eaktudivččii dađi lági mielde dihto áššiid oasil positiivvalaš sierrameannudeami.

Oahpásmuva Sámedikki kampánjii ovttaveardásaš sode-bálvalusaid birra čujuhusas www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Oassálastte ságastallamii sosiála medias dovddaldagaiguin: #sodeođastus #sápmelaččat #ovttaveardásašvuohta

 

Lassedieđut:

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságadoalli Leo Aikio tlf. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

sosiála- ja dearvvašvuođačálli Anne Länsman-Magga tlf. 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Sámi álbmotbeaivi 6.2.

Sámediggi ordne rabas uvssaid beaivve Anára Sajosis sámi álbmotbeaivve 6.2.2020 dmu 11-15. Boađe oahpásmuvvat Sámedikki doaimmaide!

Sámedikki almmolaš doaimmahat, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja sámegiela doaimmahat ovdan buktet doaimmaset Sajosis. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe ja Sajosa restoráŋŋa Čaijus sáhttá oastit álbmotbeaivve lunšša.

Sámi álbmotbeaivvi 6.2. prográmma Anáris

Bures boahtin buohkaide!

diibmu 7.00 rájes
Yle Sápmi sádde sámegielat rádioprográmma golmma sámegillii.
Neahttarádio: yle.fi/sapmi

9 Leavgga rohtten leavgastággui ja Sámi soga lávlla, SIIDA

9-17 Siidda čájáhusaide lea nuvttá sisabeassan oppa beaivvi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditoria
• Anára skuvlla sámeluohkát lávlot, čájáhallet ja dánsejit.
• Ovttaslávlun ja musihkka, Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu
• Filbma, Sámi oahpahusguovddáš

10.30-13 Sámi álbmotbeaivvi mállásat, Anára SEARVEGODDEDÁLLU, Sámi Soster rs ja Anára searvegoddi

11-15 SAJOS
• Sámedikki rabas uvssat. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe.
• Sámi arkiivva rabas uvssat

12 ”Njuvčča soajáiguin – Girječálli Yrjö Kokko luottain”, Yrjö Kokko -searvi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida ođasmuvvá 2020-2022, SIIDDA auditorias

12.30 Seailluhit Sámi árbbi, pop up -čájáhusa rahpan, SIIDDA loktafeaskáris

13- Bisppameassu, Anára searvegoddi, Anára sámegirku
Meassu maŋŋá girkokáffe searvegoddedálus, SámiSoster rs ja Anára searvegoddi

18 Filbmaeahket, SAJOS
Filbmaeahket ordnejuvvo ovttasbarggus Sámi dáidaga doarjjasearvvi Visuálalaš Sápmi -Leader prošeavttain.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Sápmi / Suopma
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norga
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suopma
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norga
  • Bántafáŋga 2019, kesto 4 min, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norga
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suopma
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12, Heli Valkama, Sápmi / Suopma
  • Giitu giitu 2019, kesto 6 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga
  • Sámás muinna 2019, kesto 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 9 min, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suopma
  • Ribadit 2019, kesto 10 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga

   

      

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

 

Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargit čoahkkanit Sajosis

Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid oktasaš deaivvadeapmi lágiduvvo jahkásaččat. Dán jagi deaivvadeamis lea dárkkuhus guorahallat ovttas sámiid palliatiiva divššu ja mieđuštandivššu iešvuođaid ja boahttevuođa ovddidandárbbuid sihke gieđahallat eará áigeguovdilis áššiid.

”Oktasaš deaivvademiid dárkkuhussan lea doarjut sámegielat bargiid kultuvrra mieldásaš bargovuogi ja barggus veadjima veardásašdoarjaga bokte. Dán jagi deaivvadeapmái oassálaste sámegielat boarrásiidbargit juohke sámeguovllu gielddas ja Sámisoster rs:s”, muitala deaivvadeami lágideamis vástidan Sámedikki hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Oktasaš deaivvadeamis sámiid palliatiiva divššus ja mieđuštandivššu iešvuođain leaba muitaleamen Sámiid boarrásiidbálvalusaid ovddidanguovddáža hoavda Kristine Gaup-Grønmo ja buohccedivššár Ellen Inga Eira Kárášjogas.

Oktasaš deaivvadeami jahkásaš ordnemis vástida Sámediggi ja deaivvadeapmi lea dárkkuhuvvon buot sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiide.

 

Lassidieđut

Hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Ruhtaministeriija čielggada Suoma ja Norgga rádjaguovlooktasašbarggu

Ruhtaministeriija ásahii Suoma ja Norgga rádjaguovlooktasašbarggu guoski čielggadanprojeavtta áigodahkii 15.5.-31.12.2019. Projeavtta ulbmilin lea lasihit dieđu Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid ássiid ja eiseváldeoktasašbarggu sihke erenomážit sámegielat bálvalusaid perspektiivvas.

Sámedikki ovddasteaddji čielggadanprojeavtta stivrenjoavkkus lea Sámedikki ja stivrra lahttu Magreta Sara ja várrelahttun II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso. Projeavtta čállingoddái gullaba hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi ja ealáhusčálli Sarita Kämäräinen. ”Geasi áigge čállingottis lea oaivil čohkket riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja láhkaásaheami, mat laktásit Suoma ja Norgga gaskasaš rádjaoktasašbargui, sihke listet rádjaoktasašbarggu hástalusaid sierra doaibmasurggiin”, muitala ealáhusčálli Sarita Kämäräinen.

Sámedikki dán doaibmabaji mihttomeriide gullá caggat sámegielat bálvalusbuvttadeami rádjaoktasašbarggu eastagiid. “Dát projeakta doarju oasiltis rádjaoktasašbarggu eakti ovdáneami ja vuordit, ahte projeavtta boađusin oažžut ovddosguvlui konkrehtalaš doaimmaid, mainna caggat rádjaeastagiid nu gielda- ja eiseváldedásis go láhkaásahandásis”, joatká hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Čielggadanprojeavtta ulbmilin lea lasihit dieđu Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid ássiid ja eiseváldeoktasašbarggu sihke erenomážit sámegielat bálvalusaid perspektiivvas. Ulbmilin lea dahkat doaibmabidjoevttohusaid das, mo sáhttá caggat vejolaš almmolaš bálvalusaid geavaheapmái laktáseaddji váttisvuođaid ja mo ovddidit dáid bálvalusaid.

Oaivilin lea čielggadit sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa, gádjundoaimma ja oahpahusdoaimma virgeoapmahaččaid oktasašbarggu sihke dáid doaibmasurggiid guoski bálvalusaid fitnašuvvama ja geavahahttivuođa sihke bargofámu lihkadeami ja ealáhusdoaimma doaibmaeavttuid Suoma ja Norgga rádjaguovllus sihke dahkat dárbbu mielde dáidda guoski doaibmabidjoevttohusaid. Fuopmášupmi giddejuvvo áššiide, mat gusket sámegielat bálvalusaid ordnema ja fitnašuvvama. Oaivilin lea válmmaštallat Suoma ja Norgga gaskkas rájáid rasttildeaddji diliin almmolaš bálvalusaid fitnašuvvama ja geavahahttivuođa dillegovvádusa ja ovddideami vuloš áššiid.

Duogážis lea Davvi-Lappi gielddaid ja Sámedikki ovdanbuktin fuolla das, mo guovllu veahkadaga bálvalusdárbbuid sáhttá maiddái boahttevuođas váldit vuhtii ja dorvvastit ovttaveardásaččat. Čielggadusa dahkama várás ruhtaministeriija lea nammadan veahkkeprofessor, OTT Mirva Lohiniva-Kerkelä. Čielggadanolbmo barggu jođiha ja stivre stivrenjoavku, mii čohkiida ministeriijaid, Sámedikki, guovllu gielddaid, Lappi buohccedikšunbiire ja Lappi lihtu ovddasteaddjiin.

Lassediehtu čielggadanprojeavttas ruhtaministeriija siidduin: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM029:00/2019 

Lassediehtu

Hálddahushoavda Pia-Ruotsala Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, +358 10 839 3106

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi, +358 40 186 7258

Sámi giellarávvehat 21.12.2019 dmu 18-20 – mánáid sápmelaš árabajásgeassin- ja giellalávgunpedagogihkka

Hállojuvvo guovtte- ja máŋggagielatvuođas: Eahkeda fáddán lea mánáid sápmelaš árabajásgeassin- ja giellalávgunpedagogihkka.

Bures boahtin Sámi giellarávvehaga viđat Facebook-njuolggosáddagii 21.2.2019 dmu 18-20. Sáddehusbáikin Sajos, Anár. Njuolggosátta Sámi giellarávvehat-siidduid bokte.https://www.facebook.com/Saamelainen-kielineuvola-197306927529926/

Sáddagis deaivvadit sámegielat árabajásgeassin ja giellabeasseoahpahusa áššedovdiiguin. Marikaisa Laiti ja Rauni Äärelä-Vihriälä leaba min eahkedis mielde áššedovdin ja bargin.

Annika Pasanen ja Riitta Lehtola kommentereba ságastallama gielaealáskahttima ja gieladutkama perspektiivvas. Sáddaga áigge lea vejolaš sáddet áššedovdiide jearaldagaid guoskkadin máná sámegielat oahpahusa.

Munnuide šaddá njuoratmánná: Rávagirji njuoratmáná vuordimii ja dikšumii davvisámegillii

Munnuide šaddá njuoratmánná -rávagirji lea oaivvilduvvon buohkaide máná vuordi vánhemiidda. Rávagirjjáš sisttisdoallá áigeguovdilis dieđu njuoratmáná vuordimis, riegádahttimis, njuoratmáná dikšumis ja mánnábearrašiid bálvalusain. Lassin gieđahallojit vánhenvuohta, párragaskavuohta sihke máná ovdáneapmi ja vuorrováikkuhus mánáin.

Munnuide šaddá njuoratmánná addá dieđu ja geavatlaš geažidemiid buori árgii ja vánhenvuhtii. Dát ođasmahtton preanttus lea buvttaduvvon áššedovdiiguin ja vánhemiiguin ovttasbarggus ovddit prentosiid vuođul.

Sámediggi lea leamaš mielde lasiheamen tekstii sámi bearrašiid guoskevaš kultuvrralaš áššiid ja iešvuođaid. Gihpagis leat váldon vuhtii  sápmelaččaid ealáhusat omd. boazobarggut, bearrašiid guokte- ja máŋggagielalašvuohta sihke sámegielat bearrašiid vuoigatvuođat sámegielat bálvalusaide.

Munnuide šaddá njuoratmánná – rávagirji davvisámegillii lea dál beare neahttahámis.

Prentehusa bissovaš čujuhus lea

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-286-4

Lassedieđut:

Vs. sosiála- ja dearvvasvuođačálli Riitta Lehtola, tel. 010 839 3123, riitta.lehtola(at)samediggi.fi

Sápmelaččaid iešsoardima eastadeapmái lasi bargoneavvut – politihkalaš dáhtu, diđolašvuođa ja čehppodaga dárbbaša lasi

Suomas, Ruoŧas ja Norggas ássan sápmelaččaid iešsoardimiid eastadeapmin leat ain eanet vuogit. Daid atnui váldin gáibida goittotge lasi ruhtadeami, čeahpes veahkeheaddjiid ja dieđu sámiid badjánan iešsoardinriskkaid duogášdahkkiin. Dát buot gáibida lasi politihkalaš dáhtu.

Sámiráđi ovttasbarggu ovttasbarggu boađusin lea šaddan Davviriikkain ássán sápmelaččaid iešsoardimiid eastadan plána. Plánas vuodjut daidda stuorra hástalusaide, maid sápmelaččat deaividit davviriikalaš buresbirgejupmeservodagas kultuvrralaš ja identitehtii laktásan deaddagiid čárvestagas. Plána doarju iešsoardimiid álbmotlaš eastadanbarggus buot golmma Davviriikkas.

”Mis lea dál davviriikalaš strategalaš plána das, mo sápmelaččaid iešsoardimiid sáhttá eastadit. Dál galgá ovdánit jođánit geavatlaš bargui, ja deaivat iešsoardimiid smiehttan olbmuid. Anus leat juo buorit bargoneavvut ja geavadagat dán bargui, muhto daid galgá viiddidit ain eanet. Ovdamearkan Davvi-Sámis leat ožžon buriid vásáhusaid kanadalaš iešsoardimiid eastadeapmái deattuhuvvon ASIST-skuvlejumis. Dan vehkiin ollašuhttui Davvi-Sámis iešsoardimiid skuvlejumis oassin Buorit geavadagat bissovaš atnui -njunušfidnus jagiin 2017-2018”, dadjá sosiála- ja dearvvašvuođaministtar Pirkko Mattila.

Iešsoardimiid duogábeale dahkkiin dárbbašuvvo lasi diehtu

Suomas, Ruoŧas ja Norggas sámeálbmoga iešsoardimiid mearri álbmotmeari ektui lea báikkálaš árvvoštallamiid mielde stuoris. Statistihkkadieđuid lea váttis oažžut, go etnihkalaš duogáža statistihkkii merken lea lagaheapmi Davviriikkain. Sámeservošiid árvvoštallamiid mielde stuorámus riskajoavku leat nuorat ja gaskaahkásaš almmáiolbmot. Dáin hui hárve ohcá buriin áiggiin veahki váttisvuođaidasas sosiála- ja dearvvašvuođa bálvalusain. Dán sivas iešsoardimiid eastadanplánas okta strategalaš deaddočuokkis lea almmáiolbmuid buresbirgejupmi.

Sápmelaččaid beassan ovttaveardásaččat dearvvašvuođafuolahussii ja mielladearvvašvuođabálvalusaide lea deaŧalaš iešsoardimiid eastadeapmin.

Iešsoardimiid eastadanplána mihttomearrin lea doarjut sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja sihkkarastit, ahte sápmelaččain lea duođalaš vejolašvuohta beassat váikkuhit alcces guoskevaš mearrádusaid dahkamii. Seammás doarjut sámiid kultuvrralaš identitehta, vejolašvuođa hárjehit árbevirolaš ealáhusaid ja vuoigatvuođa iežas eatnigiellasis.

Plána gárvvisteapmái oassálastán olbmot atne dehálažžan, ahte iešsoardimiid eastadeamis váldojit vuhtii earálágan riskkat. Dáin dárbbašuvvo lasi dutkandieđu. Ovdamearkan sámiid historjái laktásan váldoálbmogiid heiveheamis šaddan traumaid leat dássážii gieđahallan menddo unnán. Seammá láhkai menddo unna árvui leat báhcán sápmelaččaid seksuála ja eará veahkaválddi vásáhusat ja sivat, mat leat dasto dolvon veahkaválddálaš dahkui.

Iešsoardimiid eastadanplána vuolggasadjin lea maiddái geahpedit sápmelaččaid etnihkalaš olggušteami ja lasihit earáláganvuođa dohkkeheami. Dát guoská ovdamearkan seksuála unnitloguid, geaid gaskavuođas iešsoardinriska lea stuorát gaskamearálaččat.

Plánas deattuhuvvo maiddái dan, ahte sápmelaččat dárbbašit eanet sápmelaččaid veahkehit iešsoardimiid eastadeamis. Mihttomearri lea oažžut sápmelaččaid bargat iešsoardima eastadanbarggu sihke geavatlaš dábálaš dásis ja sápmelaččaid virggálaš institušuvnnain ja organisašuvnnain.

Go sápmelaččat ásset njealji riikkas (Suopma, Ruoŧŧa, Norga ja Ruošša). Iešsoardimiid eastadanbarggu galgá bargat rájáid rastá. Resurssaid rájálašvuođa dihtii galgá sihkkarastit, ahte dat buorit vuogit doaibmat fievrriduvvojit rájáid rastá. Ovttasbargu guoská skuvlejumi, bálvalusaid ja statistihkkabarggu.

Smávva servošis iešsoardin lea álo stuorra oassi

”Dárbbašat eanet roahkkatvuođa hállat iešsoardinjurdagiid birra. Dása dárbbašuvvo skuvlejupmi ja čehppodat. Iešsoardima jurdagiin hállan lea dehálaš ášši iige áššis hállama galgga ballat. Jus iešsoardinjurdagat leat, daidda sáhttá gal vuodjut”, dadjá doavttir Heidi Eriksen Ohcejogas.

Eriksen mielas Suomas sápmelaččaid iešsoardinriskkaide leat seahkanan váidalahtti maŋŋit, vaikke dieđus leamašan juo guhkká, ahte váldoálbmoga gaskavuođasge iešsoardimat leat eanet go eará Davviriikkain.

”Earru stuorra gávpogiid ja smávva servošiid gaskkas lea mearkkašahtti. Okta iešsoardin smávva servošis lea álo hui stuorra ášši ja dat váikkuha olles servošii. Iešsoardin sáhttá doaibmat mállen maiddái earáide, geain leat iešsoardinjurdagat. Ovdamearkan seammá soga lahtuid oanehis áiggi siste dahkkon iešsoardimat leat smávva servošiin šállošahtti dábálaččat”, Eriksen muitala.

Ubmi universiteahta professor Lars Jacobsson sávai lasi kvalitatiivvalaš dieđu iešsoardimiid riskadahkkiin. Son deattuha, ahte iešsoardimis leat máŋga beali: dat sáhttá leat persovnnalaš báhtareapmi nuonddahallamis, politihkalaš proteasta dahje oaivvilduvvon ráŋggáštussan juoga áššái. Dutkamušas galggašii vuodjut dasa, mii lea iešsoardimiid duogábealde olbmo stuorámus motiiva. Dalle beassat seahkanit daidda sivaide, mat deddet ovttaskas olbmo ja ožžot su jurddašit, plánet ja vearrámus dilis ollašuhttit iešsoardima.

”Dárbbašat dieđu das, makkár jurdagat iešsoardima smiehttan olbmuin leat. Jurddašeapmi lea dábálaš iige dat leat vel váralaš, muhto iešsoardima plánen lea jo váralaš. Iešsoardimiid eastadanplána ii okto reahkká, jus ii sohppojuvvo konkrehtalaččat das, geas lea ovddasvástádus mange dahkamis ja doaimmas”, Jacobson muittuha.

Lassin dárbbaša politihkalaš dáhtu ja politihkalaš mearredeaddjiid boktaleami. Semináras lean panelaságastallama čohkke albma bures dutki Anne Silviken Norggas.

”Iešsoardimiid eastadeapmi gullá midjiide buohkaide, juohkehažžii”, Silviken muittuha.

Anáris lei jođus 30.1.-1.2.2019 riikkaidgaskasaš árktalaš guovlluid eamiálbmogiidda gullevaš olbmuid mielladearvvašvuhtii ja iešsoardimiid eastadeapmái vudjon seminára. Dasa oassálaste sierra riikkaid áššedovdit, dutkit ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit ja lonuhedje vásáhusaideaset iešsoardimiid eastadeamis ja dan bohtosiin. Seminára lea oassi Suoma sátnejođiheaddjivuođas Árktalaš ráđis jagiin 2017-2019

Artihkal almmustahtton sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija siidduin 31.1.2019: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lassidieđut:

ráđđádalli virgeolmmoš Meri Larivaara, t. 02951 63634, ovdanamma.sohkanamma(at)stm.fi

Lassidieđut Árktalaš ráđi barggus iešsoardimiid eastadeapmin:

Sámediggi almmuha ohcan láhkai vástideaddji árrabajásgeassinjođiheaddji mearreáigásaš barggu

Sámediggi almmuha ohcan láhkai

Vástideaddji árrabajásgeassinjođiheaddji mearreáigásaš barggu

Bargu álgá, das maŋŋá go ruhtadeapmi lea sihkkaraston, soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2019 rádjai. Vástideaddji árrabajásgeassinjođiheaddji vástida Anarâškielâ servi ry:a doallan golmma giellabeasi – Anára Piervâl ja Piäju sihke Avvilis doaibmi Kuáti – árrabajásgeassima stivremis, ovddideamis ja bargoveahkahálddahusas. Searvvis leat oktiibuot 10 giellabeassebargi ja okta hálddahushoavda. Vástideaddji árrabajásgeassinjođiheaddji doaibmá Sámedikki bargin, muhto lávga oktasašbarggus Anarâškielâ servi njunnošiin ja bargiiguin.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi, nugo pedagogihka kandidáhta dutkkus dahje sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi ámmátallaskuvladutkkus, masa gullet árrabajásgeassima oahput. Lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus sámedikkis 1727/95). Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit bargohárjánupmi árrabajásgeassima ja hálddahusa suorggis ja bargiid hovdemis. Barggus galgá dovdat sámi árrabajásgeassima vuolggasajiid, dárbbuid ja ulbmiliid. Barggus dárbbašuvvojit buorit gulahallandáiddut sihke dáidu bargat oktasašbarggu bearrašiin, giellabesiid eará bargiiguin ja eará oktasašbargoguimmiiguin. Vástideaddji árrabajásgeassinjođiheaddji bargá sámegiela doaimmahagas, man hoavdan doaibmá gielladorvočálli. Barggus čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi. Válljejuvvon bargi galgá ovdanbuktit dohkálaš váldosa rihkusregistaris (L 504/2002).

Jođiheaddji bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV ja I ceahki mielde (vuođđobálká 2713,63 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit sámeguovllu lassi 24 % ja bargohárjánumi mielde ahkelasit. Vástideaddji jođiheaddji doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis, ja bargu dáhpáhuvvá muhtin muddui maiddái anárašgiela giellabesiin Anáris ja Avvilis. Iežas biila lea barggus vealtameahttun. Friijahápmásaš bargoohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 1.2.2019 dmu 16.00 rádjai čujuhusain info(at)samediggi.fi.  Lassidieđuid addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi / tel. 010 839 3124. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit čujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 15.1.2019 Sámediggi