Kaksi saamenpukuun pukeutunutta poikaa kuvattuna takaa päin.

Čielggadus: Sode- bálvalusain stuorra dárbu olbmuide, geat máhttet anáraš- ja nuortalašgielaid

/in , /by

Sámegiela ja kultuvrra máhttu kártejuvvui sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusas bargiide oaivvilduvvon jearahallandutkamuša bokte. Čielggadusa vuođul erenomážit olbmuid, geat máhttet anáraš- ja nuortalašgielaid dárbbaša hohpolaččat lasi.

Dieđáhus: Lappi universitehta ja Sámediggi

Čielggadusas dutkojuvvojedje Suomas hállojuvvon sámegielaid čehppodatdássi ja daid barggus geavaheapmi sihke bargiid máhttu sámekultuvrra birra sode-bálvalusain. Dálá dili árvvoštallama oktavuođas kártejuvvojedje lasseskuvlendárbbut.

– Ulbmilin lei buvttadit dieđu, mo sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa dáláš ja lagaš boahttevuođa bargoeallinhástalusaid sáhtášii ovddalgihtii vuhtiiváldit ja mo daidda sáhtášii vástidit buorebutgo ovdal, Lydia Heikkilä govvida.

Jearahallan lei oaivvilduvvon sode-suorggi bargiide, geat barge sámiiguin sámiid ruovttuguovllus, Lappi buresveadjinguovllus ja eará sajiin Suomas. Jearahallamii vástidedje oktiibuot 84 bargiide gullevaš olbmo.

Heikkilä mielde bohtosat addet oalle rašes gova sámegielat ja kulturvuđot sode-bálvalusaid dilis Suomas. Vástideaddjiin sullii njealjádasas lei sámegiela máhttu, mii lei bargogiela dásis. Bargogiela oasil čielgasit buoremus dilli lei davvisámegielas. Anárašgiela njálmmálaš bargogiellan sáhtii geavahit dušše okta vástideaddji, nuortalašgiela ii giige.

– Beroštahtti ášši sámegielat bálvalusaid buorideami geahččanguovllus lea, ahte go mielde rehkenastit maiddái olbmuid, geain lea passiivvalaš ja árgagiela dását giellamáhttu, mearri loktana badjel beallái vástideaddjiin. Nannemiin sin giellamáhtu sáhtášeimmet oalle geahppa doaimmaiguin duppalastit ámmátolbmuid meari, geain lea davvisámegiela bargogiela dáidu ja oažžut máŋggageardásažžan olbmuid meari, geain lea anárašgiela dáidu.

Dehálamos sivva, manin bargit eai geavahan sámegielaid iežaset bargguin, lei ámmátlaš gielladáiddu váili. Giela čehppodatdásiin ovttas giela geavaheami aktiivvalašvuhtii váikkuhit eará dahkkit, dego leago bargosaji giellaatmosfeara movttiidahtti ja leago lunddolaš geavahit giela.

Čielggadusa vuođul sámegielaid geavaheapmi bargogiellan orošii eaktudeamen viidát nuppástusaid maiddái bálvalanorganisašuvnnaid ráhkadusain ja doaibmanvugiin, dego ovdamearkka dihte bargojuogus ja áššehasrávvemis. Lassin oahpahussii galggašii váldit ođđa vugiid, maid bokte sáhttá buorebut gieđahallat sámegielaid massimii ja ruovttoluotta váldimii vejolaččat gullevaš árgges ja badjesohkabuolvvalaš, oktagaslaš ja searvvušlaš dásiid traumaid.

Áššehasbarggus lea dárbu kultuvrralaš vuorrováikkuhandáidduide

Sámekultuvrralaš máhtu dárbu lea oalle ođđa geahččanguovlu sode-bálvalusain. Gažaldat lea vuosttažettiin áššehasbarggus ja kultuvrralaš vuorrováikkuhandáidduin ja kultuvrralaš duogášipmárdusas, maid das dárbbaša.

– Sámekultuvrralaš máhtu ii leat sáhtán oažžut dábálaččat  sode-suorggi ámmátskuvlejumi oktavuođas, muhto vástideaddjit vásihedje ahte ožžo dan vuosttamužžan iežas sajádaga ja sohka- ja eará persovnnalaš ja servoša fierpmádagaid bokte.

Heikkilä mielde sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid oažžuma ja kvalitehta lea dárbu buoridit, nu ahte bidjá deattu sihke sode-suorggi ámmátlaš vuođđoskuvlejumi sisdoaluide ja ámmáhis doaibmi bargiid dievasmahtti skuvlejupmái. Sámegielaid čehppodatdási buorideami várás galggašii giddet fuomášumi sámegielaid skuvlenbálgáid ovttaláganvuhtii ja čavddisvuhtii sode-suorggis.

– Giellaoahpuid lassin lea dárbu lasseskuvlejupmái vuosttažettiin sámekulturvuđot áššehas- ja dikšobargovugiin, sápmelaš vuorrováikkuhandáidduin ja kultuvrralaš psykososiála doarjaga dárbbuin ja vugiin.

MoniSoTe-fitnu

Jearahallan ollašuhttui oassin Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža (Poske), Lappi universitehta ja Lappi ámmátallaskuvla ollašuhttán ESR-ruhtaduvvon Máŋggasuorggat ja -dieđalaš máhttu sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ámmátolbmuide (MoniSoTe) -fitnus (2020–2022).

Lassedieđut:

SDD Lydia Heikkilä, lydia.heikkila(at)gmail.com, t. +358 40 594 0559

Plánejeaddji Riitta Lehtola-Kosonen, Poske sámeovttadat, riitta.lehtola-kosonen(at)samediggi.fi, t. +358 10 839 3158

Heikkilä, Lydia (2023) Saamen kielten ja kulttuurin osaaminen sote-alalla: Saamenkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisen osaamisen tilanne ja koulutustarpeet

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-333-4

Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga ja WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuva: Anu Rantalaiho.

WHO dohkkehii loahppaárvalusa eamiálbmogiid dearvvasvuođas – Sámediggi oassálasttii loahppaárvalusa válmmaštallamii

/in , , /by

Máilmmi dearvvasvuođaorganisašuvdna WHO dohkkehii loahppaárvalusa eamiálbmogiid dearvvasvuođas 76.  oktasaščoahkkimis Geneves 30.5.2023. Loahppaárvalus lea WHO:s vuosttas loahppaárvalus, mii lea dohkkehuvvon eamiálbmogiid oasil. Sámediggi oassálastii loahppaárvalusa válmmaštallamii.

Govas gurut bealde Sámedikki sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga ja WHO váldohoavda Tedros Adhanom Ghebreyesus. Govva: Anu Rantalaiho.
Govas gurut bealde Sámedikki sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga ja WHO váldohoavda Tedros Adhanom Ghebreyesus. Govva: Anu Rantalaiho.

Dohkkehuvvon loahppaárvalusa vuođul válmmaštallo Globála doaibmaplána (a Global Plan of Action) 79. WHO: a dievasčoahkkimii.

– Dearvvasvuođa ovddideami áššiin galgá guovddážis leat eamiálbmogiid vejolašvuohta oassálastit mearrádusbargamii. Dál álggahuvvon bargu máilmmi dearvvasvuođaorganisašuvnnas addá ođđalágan vejolašvuođa giddet fuopmášumi ON:id eamiálbmotjulggáštusa duohtan dahkamii sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusain, lohká Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámedikki sosiála- ja dearvvasvuođačálli oassálastá WHO:a deavasčoahkkimii Geneves 21.-30.5.2023. – Lea dehálaš, ahte Sámedikkis lea vuosttas háve vejolašvuohta oassálastit WHO:a deavasčoahkkimii Suoma delegašuvnna oassin, dadjá Sámedikki sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga.

Suoma álbmotlaš sáhkavuorru doarjjui loahppaárvalusa dohkkeheami

Suopma bajidii sáhkavuorus ovdan iežasgielat ja kulturvuđot bálvalusaid ja maiddái erenomážit mielladearvvasvuođabálvalusaid mearkkašumi. Dálkkádatrievdan boahtá maiddái váikkuhit sápmelaččaide máŋgga láhkai.

Suopma maiddái deattuhii sáhkavuorus, ahte eamiálbmogiid galgá váldit mielde mearrádusbargamii ja ságastallamii. Suoma sáhkavuoru mielde maiddái dieđubuvttadeami galggašii bargat ovttas eamiálbmogiiguin.

Loahppaárvalus eamiálbmogiid dearvvasvuođas (evttohus)

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
Sosiála- ja dearvvasvuođačálli
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Inka-Saara Arttijeff
Riikkaidgaskasaš áššiid čálli
050 574 7629
inka.saara.arttijeff@samediggi.fi

Sámediggi evttoha sosiáladorvvu gieđahalli bargojoavkku ásaheami 

/in , /by

Sámediggi attii cealkámuša sosiáladorvoođastusa birra. Sámediggi celkkii árbevirolaš ealáhusaiguin bargama sihkkarastimis, sámiid gielalaš vuoigatvuođaid váfisteamis, sámemánáid, -nuoraid ja -bearrašiid sajádaga nannemis ja maiddái dálkkádatrievdamii vuogáiduvvamis. 

Sámediggi evttoha, ahte sosiáladorvokomitea barggu doarjjan ásahuvvo sámiid sosiáladorvvu gieđahalli bargojoavku. Sámediggi maiddái bajida ovdan dárbbu ráđđádallat sosiáladorvoođastusas Sámediggelága 9. paragráffa mielde. 

– Sosiáladorvvu ođadettiin sápmelaččaid galgá váldit vuhtii eamiálbmogin. Sápmelaččaid kulturárbbi ja eamiálbmotidentitehta galgá sihkkarastit láhkaásaheami ásahan geatnegasvuođaid ja olmmošriekteorgánaid addin ávžžuhusaid mielde, lohká Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto. 

Mearrádusbargan dárbbaša doarvái ja rivttes dieđuid sápmelaččaid eallindiliid birra 

Sosiáladorvoođastusa válmmaštallan galgá vuođđuduvvat riitevaš ja rivttes dieđuide sámiid eallindiliid birra. ON:id ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid (TSS) soahpamuša gohcci komitea ávžžuhii Suoma jagi 2021 buoridit dieđučoagginvuogádaga. Buoret dieđučoagginvuogádaga vuođul livčče vejolaš gávdnat joavkkuid, mat leat earáid heajut sajádagas go geavahit ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid. 

Badjeolbmuid sadjásašveahkkelága ođastus lea sámebearrašiid sosiáladorvvu dehálaš oassi 

Mánnábearrašiid sosiáladorvvu ođasmahttima vuolggasadjin lea máná ovdu. Sámegielat ja kulturmieldásaš árrabajásgeassima kvalitehta ja fállan leat dehálaččat sámemánáid vuoigatvuođaid ollašuvvama dihte. Sosiálalaš vuoiggalašvuođa galgá ovddidit árbevirolaš ealáhusaiguin bargi bearrašiid oasil ovdamearkan badjeolbmuid sadjásašveahkkeláhkaásaheami ođasmahttimiin. Sosiáladorvvu ovddidemiin lea vejolaš ovddidit sohkabeliid gaskasaš dásseárvvu. 

– Lea dehálaš, ahte sosiáladorvovuogádat doarju dásseveardásaš vánhenvuođa maiddái bearrašiin, gos bargojuvvo árbevirolaš ealáhusaiguin. Bearašovdduid doaibmevašvuođa galgá guorahallat ja buoridit earret eará árbevirolaš ealáhusain bargi vánhema oassálas vánhemiidfriijavuođa heiveheami buohta, Koivisto gávnnaha. 

Dálkkádatnuppástussii vuogáiduvvama galgá vuhtii váldit sosiáladorvoođastusas 

Sámediggi bajida ovdan dálkkádatnuppástusa váikkuhusaid sámeálbmogii. Birasdiliid ja šattolašvuođa nuppástusat rievdadit sápmelaččaid eallindiliid ja lasihit lihkuhisvuođaid riskka. Árbevirolaš ealáhusaid ekonomalaš gánnáhahttivuohta molsašuddá jahkásaččat ain eanet rievdi dálkkádaga dihte. 

Lassidieđut: 

Anni Koivisto  
I várreságajođiheaddji 
040 415 5969 
anni.koivisto@samediggi.fi 

Kaisa Ruokojärvi 
má. sosiála- ja dearvvasvuođačálli 
040 570 8457 
kaisa.ruokojarvi@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga 
sosiála- ja dearvvasvuođačálli  
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi 

Stáhtaráđđi ásahii njukčamánus 2020 parlamentáralaš sosiáladorvokomitea válmmaštallat sosiáladorvoođastusa guovtte riikkabeaibaji bisti doaibmabadjái. Komitea almmustahtii barggus gaskamuttu smiehttamuša 16.3.2023. Komitea evttohii gaskamuttu smiehttamušas doaibmabijuid mánáid ja bearrašiid sosiáladorvui, bargonákcii ja bargonávccahisvuhtii laktáseaddji ovdduide, bargguhisvuođadorvui, studeremii ja čehppodaga ovddideapmái, ássama doarjagiidda, birgemušdoarjagii, ovdo- ja bálvalanbálgáide ja maiddái sosiáladorvvu ollašuhttimii ja digitalisašuvdnii. Sámediggi guđii cealkámuša 23.5.2023. 

Virgeoapmahaččat čoahkkanit ságastallat sámegielat ja -kultuvrralaš sode-bálvalusain

/in , /by

Sámediggi, sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija ja Lappi buresveadjinguovlu ordnejit 24.5.2023 gáiddusoktavuođa bokte jorba beavddi ságastallama sierra doibmiide. Ságastallama ulbmilin lea ráhkadit oppalaš gova sámegielat ja -kultuvrralaš bálvalusaid dilis sode-ođastusa maŋŋá. Sámegielat ja -kultuvrralaš sode-bálvalusat ovddiduvvojit máŋggain sierra doaibmabijuiguin ja prošeavttaiguin.

Nuppástuvvan doaibmabirrasa mielde lea fuobmájuvvon dárbbu dasa, ahte sierra doaibmabijuin vástideaddji doaibmit čoahkkanit ságastallat dáláš dillegovas. Jorba beavddi ságastallamii oassálastet Sámedikki, sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija ja Lappi buresveadjinguovllu lassin stáhtaráđi kansliija, vuoigatvuođaministeriija, oahpahus- ja kulturministeriija, Lappi guovlohálddahusdoaimmahat, Kela ja sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna.

Sode-ođastusa mielde sode-bálvalusaid ordne Lappi buresveadjinguovlu. Ođastus lea buktán maiddái láhkaásaheapmái nuppástusaid. Sierra virgeoapmahaččain lea sode-bálvalusaid ollisvuođas iežaset ovddasvástádussuorggit.

Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid oažžu hejot

Sámegielat ja -kultuvrralaš sode-bálvalusat ovddiduvvojit máŋggain sierra doaibmabijuiguin. Stuorámus oassi doaibmabijuin leat goittotge prošeaktahámis.

– Sámiid luohttámuš bálvalusaid oažžumii eaktuda dáhkádusa joatkašuvvamis. Dán dihte lea dehálaš ráhkadit oktasaš boahttevuođa oidnosa das, ahte ovddidanbarggu mielde šaddet bálvalusat, mat joatkašuvvet maiddái sierra prošeavttaid nohkama maŋŋá. Sámeservodahkii lea noađđin doaibmabijuid bieđggusvuohta ja mearreáigásašvuohta, dadjá Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Suopma lea ožžon riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid bearráigeahčči orgánain máŋggaid ávžžuhusaid ovddidit sámegielat bálvalusaid oažžuma. Dálá dilis sámegielat bálvalusaid oažžu hejot. Viidát dárkumis sámiid gielalaš vuoigatvuođat eai ollašuva nugo galggašedje lága mielde.

– Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija čuovvu sámegielat bálvalusaid oažžuma ovdáneami ja mieđiha maid dan dárkkuhussii jahkásaččat stáhtadoarjaga. Ministeriijas lea maiddái mearkkašahtti sajádat ovdáneami joatkašuvvama dorvvasteamis. Doaimmaid bokte, mat leat jođus, viggat čoavdit hohpolamos hástalusaid, dego dan, ahte oažžut bargofámu doarvái. Lea dehálaš, ahte doaimmaid, maid dahkat sierra ruhtademiin, sáhtášii synkroneret nu bures go vejolaš, dadjá sosiála- ja dearvvašvuođa ministeriija sosiálaráđđeaddi Juha Luomala

Ráhkaduslaš ođastusaiguin ráhkaduvvojit gáibádusat bálvalusaid lasiheapmái

 Lappi buresveadjinguovllus sámegielat bálvalusaid hástalusaid birra lea diehtu ja daidda lea reagerejuvvon seammás go ođđa organisašuvdna lea huksejuvvon.  Lappi buresveadjinguvlui lea vuođđuduvvon sámegielat bálvalusaid ovddideami várás ovddasvástádusovttadat, ja vuođđuduvvon sámegielat ja -kultuvrralaš bálvalusaid ovddidan- ja bálvalanhoavddaid virggit.

– Ođastusain viggat dasa, ahte oppalaš govva ja ovddasvástádus sámegielat bálvalusain lea čielgasit gos nu iige ášši jávkka stuorra organisašuvdnii. Oppalaš gova oaidnin lea hui dehálaš dál, go bálvalusaid dárkut olles guovllu dásis iige šat dušše gielddaid mielde. Viidát geahččanguovlu, johttibálvalusaid ja gáiddusbálvalusaid ovddideapmi buktet sámegielat bálvalusaid ovddideapmái ođđa vejolašvuođaid, dadjá buresveadjinguovllu sámegielat ja -kultuvrralaš bálvalusaid vd. ovddidanhoavda Tuuli Miettunen.

Buresveadjinguovlu lea álggahan doaimmaidis jagi álggus. Ráhkaduslaš nuppástusaid ollašuhttin váldá áiggi, ja jáhkkimis váikkuhusat sámegielat bálvalusaide bohtet oidnosii vehážiid mielde. Ovdamearkka dihte váilivuođa bargiin, geain lea giellamáhttu, čoavdit ovttas Sámedikkiin ja sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi ámmátolbmuid skuvlejeaddji oahppolágádusaiguin ja jo skuvlejumiid guhkkodagaid dihte váikkuhusat oidnogohtet easkka maŋŋegihtii. Vuordit maiddái ovdal čihkosis leamašan ođđa bálvalandárbbuid oinnolažžan rievdama, maidda reageren eaktuda doarvái buriid ekonomalaš resurssaid.

Lassedieđut:

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiála- ja dearvvašvuođačálli
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Kaisa Ruokojärvi
má. sosiála- ja dearvvašvuođačálli
040 570 8457
kaisa.ruokojarvi@samediggi.fi

Kela ja sámediggi movttiidahttet sámegielagiid geavahit iežaset gielat bálvalusaid

/in , , /by

Kela ja sámediggi ráđđádallet Kela sámegielat bálvalusaid ovddideamis Anáris bearjadaga 5.5. Ráđđádallamiid áššelisttus leat sámegielagiid áššedikšun ja veajuiduhttima ovddideapmi. Lassin suokkardallat ovttas vugiid movttiidahttit áššehasaid geavahit iežaset gielat bálvalusaid.

Kela ovddida sámegielat bálvalusaidis sámegiellalága ja sámedikkiin čulbmojuvvon ovttasbargosoahpamuša mielde. Ovddidanbarggu bohtosiid čuovvut jahkásaš ovttasbargoráđđádallamiin. Dán jagaš ovttasbargoráđđádallamiid doallat sámekulturguovddáš Sajosis Anáris bearjadaga 5.5.2023.

Ovttasbargoráđđádallamiid áššelisttus leat dán háve sámegielagiid áššedikšun Kelas ja sámegielagiid veajuiduhttima ovddideapmi. Sámegielat bálvalusaid geavaheami dárkut sihke áššedikšuma statistihkaid vuođul ja sámegielat áššehasaid sierradárbbuid bokte.

Kela mihttomearrin alla dását ja kultuvrralaš sámegielat bálvalus

Kela neahttasiidduin ja brošyrain muitaluvvo Kela bálvalusaid birra ja ovdduin iešguđetlágan eallindiliid oktavuođas maiddái golmmain sámegielain. Sámegielat áššehas sáhttá jo ohcat máŋggaid Kela ovdduid iežas gielat skoviin. Áššehasbálvalusa oažžu dál davvisáme- ja nuortalašgillii ja dárbbu mielde dulkoma bokte maiddái anárašgillii.

– Min mihttomearrin lea, ahte maiddái sámegielat áššehasat ožžot Kelas áššiid divššodettiin erenomáš buori áššehasvásáhusa, dadjá Kela váldegottálaš áššehasbálvalusaid hoavda Sari Hänninen, guhte oassálastá ráđđádallamiidda báikki alde Anáris.

Kela viggá giddet fuomášumi maiddái sámegielat bálvalusaid kultuvrralašvuhtii. Jagiin 2021-2022 Kela ordnii Mii ovttas -bargobájiid, maid mihttomearrin lei sámegielat bálvalusa ovddideapmi. Bargobájiin šattai Mii ovttas -fierpmádat, mii lea virgeoapmahaččaide oktasaš ja sámediggi koordinere dan. Dan oktavuođas ovddasteaddjit almmolaš hálddahusa sierra doaibmasurggiin sáhttet ovttas ovddidit sámegielat bálvalusaidis.

Sámegielagiid veajuiduhttin ovddiduvvo ovttasbarggus dutkiiguin

Kela ja sámediggi ságastallet Anára deaivvadeamis maiddái sámegielagiidda oaivvilduvvon veajuiduhttima ovddideamis. Kela ordne jahkásaččat muhtun veajuiduhttinkurssaid sierra sámegielagiidda. Sámegielat áššehas sáhttá oažžut dulkoma maiddái eará veajuiduhttimiidda, maid Kela ordne, jos háliida. Eaktun lea goittotge, ahte dulka gávdno. Veajuiduhttin beroštahttá sámegielagiid, muhto seammás sii vásihit, ahte daid ollašuhttinvuohkái laktásit ollu hástalusat.

Kela ja Sámedikki ráđđádallamis miessemánus 2022 gieđahallojuvvoi sámiide fállojuvvon veajuiduhttinbálvalusaid dálá dilli ja gávnnahuvvui, ahte lea dárbu buvttadit bálvalusaid eanet kultuvrralaš vugiin. Kela dutkanjoavku lea álggahan prošeavtta, mas čielggaduvvo dárkilabbot sámegielagiid vásáhusat Kela veajuiduhttimis. Prošeavtta mielde Kela sáhttá ovddidit veajuiduhttimii beassama ja dan ollašuhttinvugiid. Čielggadanprošeakta lea ožžon searvvušlaš miehtama sámedikkis.

Kela ja sámediggi movttiidahttet iskat sámegielat bálvalusaid

Sámegielagat geavahit iežaset gielat bálvalusaid oalle unnán vaikko daid fállan lassána. Kela ja sámediggi vigget ovttas movttiidahttit sámegielagiid oahpásnuvvat fállojuvvon sámegielat bálvalusaide ja geavahit daid.

– Lea dehálaš čájehit, ahte sámegielat bálvalusaid háliidit geavahit ja dáidda lea duođalaš dárbu. Jáhkán, ahte dat nanne lágas dorvvastuvvon bálvalusaid sajádaga ja lasiha dáhtu ovddidit daid. Vásáhusa, maid leat boahtán sámegielat bálvalusaid geavaheamis, leat maiddái mávssolaččat bálvalusaid ovddideami geahččanguovllus, dadjá sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Sámedikki oainnu mielde sámeálbmot ii leat oahppan dikšut áššiid sámegillii virgeoapmahaččaiguin, ja dan dihte movttiideapmi sámegielat áššedikšumii dárbbašuvvo. Sámedikki mielde sámegielaid geavahanvejolašvuođaid viiddideapmi virgeoapmahaččaiguin áššedikšumii lea dehálaš gielaid ealaskasvuođa dáfus.

Lassedieđut mediai

Anni Koivisto, I várreságajođiheaddji, sámediggi, anni.koivisto@samediggi.fi, tel. 040 415 5969

Sari Hänninen, hoavda, Kela váldegottálaš áššehasbálvalusat, sari.hanninen@kela.fi, tel. 040 570 8742

Loga lasi

Kela sámegielat neahttasiiddut (kela.fi)

Kela sámegielat brošyrat (kela.fi)

Sámediggi (samediggi.fi)

Ođđa čielggadus čalmmustahttá sámemánáid buresveadjima ja vuoigatvuođaid ollašuvvama – Nana oktavuohta lundui nanne buresveadjima, muhto mánát gártet maiddái smiehttat goas sápmelašvuođa gánneha buktit ovdan

/in , , /by

Mánáidáittardeaddji almmustahtii 7.2. Sámemánáid buresveadjin ja vuoigatvuođaid ollašuvvan –čielggadusa, mas sámemánát besse muitalit iežaset oainnuid. Čielggadusas bohte ovdan áššit  mat movttiidahttet, muhto maiddái boktet fuola sámemánáid dilis. Sámedikki ságajođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá, Tuomas Aslak Juuso doaivu, ahte mánáid fuolat ovdamearkka dihtii dálkkádatrievdama váikkuhusain ja sámedieđu váilevašvuođas váldojit duođas. 

Govva: Ville Fofonoff / Sámediggi

Čielggadusas sámemánát evttohit doaibmabijuid, mat dorjot sin buresveadjima ja vuoigatvuođaid ollašuvvama. Mánát gáibidit doaimmaid ee. sámedieđu ja sámegiel astoáiggedoaimmaid lasiheami ja sámegiel oahppamateriálaid buvttadeami ovdii ja maiddái lasi vejolašvuođaid lihkadeapmái. Mánát bukte ovdan maiddái fuola das, makkár doaladumit váldoálbmogis leat sámegiela, kultuvrra ja sámiid vuoigatvuođaid hárrái. Mánáidáittardeaddji maiddái deattuhii sierra cealkámušas (9.2.) ahte sámediggelága ođasmahttin lea vealtameahttun mánáid vuoigatvuođaid ektui.  

– Gávnnahan ahte erenomáš fuola boktá dat, ahte 64 % mánáin muitalii ahte sii čihket sápmelašvuođaset goit muhtumin. Go sii vel muitaledje ahte dábálamos sivva dása lea ballu bilkideamis ja ovdagáttuin, de mu mielas dán galgá váldit hui duođas, dadjá Sámedikki ságájođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá, Tuomas Aslak Juuso.  

Sámemánáid vásáhus lei ahte sámevuođas, sámegielas ja kultuvrras dihtet Suomas hui uhcán. Seamma bohtosii lea boahtán maiddái Oahpahus- ja kulturministeriija sámegielaid ja sámegiel oahpahusa ovdánahttinbargojoavkku buvttadan čielggadus. Sámedikki nuoraidráđđi lea aktiivvalaččat figgan lasihit dieđu ovdamearkka dihtii Dihtosis-fitnu bokte, muhto fidnus ii leat dál ruhtadeapmi.  

Oktavuohta lundui addá sámemánáide návccaid, muhto dálkkádatrievdan boktá fuolaid  

Ságajođiheaddji maiddái illuda dieđuin, mat bohtet ovdan čielggadusas: sámemánát vedjet bures ja sii dovdet iežaset eallima mearkkašahttin.  

– Bohtosiid mielde sámemánáid dilli lea máŋgga dáfus buorre ja sápmelaččaid nana oktavuohta lundui addá návccaid maiddái min mánáide. Mánát álget goittotge juo árrat guoddit fuola kultuvrra seailumis, erenomážit dálkkádatrievdama ja dan konkrehtalaš váikkuhusaid dihtii. Dákkár fuolaide galgat darvánit, ságájođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá deattuha.  

Mánáidáittardeaddji doaimmahat dagai čielggadusa álbmotlaš mánnástrategiija oassin jagi 2022. Čielggadussii serve miehtá Suoma masa čuođi 11-17 jahkásaš máná, geat dovde iežaset sápmelažžan. Čielggadus lea dahkkon ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin.  

Lassedieđut: 

Tuomas Aslak Juuso 
Ságajođiheaddji  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi   

Anne Länsman-Magga 
Sosiála- ja dearvvasvuođačálli 
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi  

Elli-Marja Hetta 
Nuoraidčálli 
050 382 5179 
elli-marja.hetta@samediggi.fi  

Riitta Lehtola-Kosonen 
Má. plánejeaddji 
040 168 5978 
riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi  

Liŋkkat: 

Dihtosis-fidnu

Loppusyksy ja jäätyvä järvi. Taivaalla vaaleanpunaisen sävyjä.Govva: Ville Fofonoff

Maid mun galggan diehtit ráhkkaneami birra? – Dorvvolašvuođabargobádji sámiid ruovttuguovllus – guovllu ássiide

/in , /by

Dilálašvuođas gieđahallat sihke ovttaskas olbmo ja servoša ráhkkaneami. Ulbmilin lea čielggadit, makkár sierraiešvuođat ja dehálaš áššit laktásit ráhkkaneapmái Lappi guovllus almmolaččat ja sámeguovllus erenoamážit. Deaivvadeamis ámmátolbmot muitalit ráhkkaneami birra ja das ságastallat maiddái ovttas.

MANIN dilálašvuohta ordnejuvvo?
Leatgo Davvi- Suoma vásáhusat vajáldahtton ráhkkanan- ja dorvvolašvuođaáššiin? Mii čoaggit dieđuid sierra guovlluid vásáhusain. Koronapandemiija buvttii duođalaš hehttehusdiliid ja vel spiehkastatdili Supmii. Koronakriisa lassin Ukraina soahti lea ovdanbuktán ođđalágan ráhkkaneami dárbbu.

MANIN gánneha oassálastit?
Min jurddan lea, ahte Lappi guovllus leat earálágan dárbbut ráhkkaneamis go máddelabbos Suomas. Mii dárbbašat prošektii dieđuid dis guovllu ássiin ja eará doibmiin. Boađe mielde – du diehtu dárbbašuvvo!

Dieđit mielde dán liŋka bokte: https://link.webropolsurveys.com/S/9296FF7A759A6E65

Dieđit mielde vu 23.1.2023 rádjai (vejolaš tulkomat ja oassálastin báikki alde), vai oaččot liŋkka dilálašvuhtii.

Beasat mielde maiddái dieđiheami haga dán liŋka bokte: https://us06web.zoom.us/j/87252373292

Prográmma

Dorvvolašvuođabargobádji Anára sámekulturguovddáš Sajosis vu 30.1.2023 dmu 16.30–18.30

16.30 Buresboahtin
Mo mun indiviidan sáhtán ráhkkanit?

16.35 Makkár almmolaš ja erenoamáš dárbbut ráhkkaneapmái leat Lappi buresveadjinguovllus?
Krista Lyyra, Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija

16. 55 Panela: Sámeguovllu givrodagat ja vuogit ráhkkaneamis
Ságastallamis mielde ássiid ovddasteapmi Aslak Uula Länsman, Essi Kulju SPEK (72 tuntia – kansalaisten omatoiminen varautuminen- áššedovdi), Eveliina Impiö (gearggusvuođaplánejeaddji Lappi buresveadjinguovlu) ja jođiheaddjin Elina Lindström (Tulevaisuutta luomassa -prošeakta Gielddaidlihttu)

17.25 Tulevaisuutta luomassa- prošeavtta buktosat

  • individuála ráhkkananplána
  • elrávdnjeboatkarávvagat

Oanehis boddu

17.35 Mo eiseválddit vuhtiiváldet sámegielaid iešguđetlágan hehttehusdiliin?
Anne Kirste Aikio, sámedikki gielladorvočálli ja Tuuli Miettunen, vd. ovddidanhoavda Lappi buresveadjinguovlu

17.55 Bargobájit /oktasaš ságastallan ráhkkaneami birra
Maid áššiid galggašii vel vuhtiiváldit ráhkkaneami birra davvin almmolaš ráhkkaneamis?

18.15 Dehálamos loktemat oktasaččat

Dorvvolašvuođabargobádji gullá Dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádusa, Gielddaidlihtu ja Čálganváddolihtu oktasaš ESR Tulevaisuutta luomassa -prošektii. Bargobajis leat ovttasbargoguoibmin maiddái Sámediggi ja Lappi buresveadjinguovlu.

Lassedieđut prošeavttas, man olles namma lea vulobealde liŋkkas:
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vammaisten-ja-ulkomaalaistaustaisten-ihmisten-selviaminen-poikkeus-ja-kriisitilanteissa-tulevaisuutta-luomassa-covid-19-kokemusten-pohjalta

Lassedieđut:

Elina Lindström
prošeaktabargi
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
+358 9 771 2150, +358 46 921 5125
Elina.Lindstrom(at)hyvil.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
Sámediggi
+358 40 182 9998
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Tuuli Miettunen
vd. ovddidanhoavda, sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusat
Lappi buresveadjinguovlu
+358 40 484 2676
tuuli.miettunen(at)lapha.fi

 

Sámediggi giitá oahpahus- ja kulturministeriija sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid skuvlema ruhtadeamis

/in , /by

Sámediggi giitá oahpahus- ja kulturministeriija ruhtadeami mieđiheamis sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid skuvlemii. Oktiibuot measta guokte miljovnna euro ruhtadeapmi mieđihuvvui Oulu universitehttii ja Lappi ámmátallaskuvlii. Skuvlemiid mihttomearrin lea lasihit sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid meari ja lasihit bargiid máhtu, mii laktása sámekultuvrii.

Saamen kieli- ja kulttuurikoulutus sosiaali- ja terveysalalle (2023‒2026) – prošeakta, miiollašuhtto Oulu ja Lappi universitehtaid oktasašbargun, lea ožžon 1 000 000 euro ruhtadeami. Lappi ámmátallaskuvlla Kulttuurisensitiivisen koulutuksen yhteiskehittäminen saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluille -prošeakta ruhtaduvvo 918 634,93 euroin. Prošeakta ollašuhtto Lappi, Oulu ja Diakoniija ámmátallaskuvllaid oktasašbargun.

Sámegielat ja sámekultuvrra mieldásaš bálvalusaid lea vejolaš ordnet dušše, jos daid várás leat oažžun láhkai bargit, geat leat ožžon suorggi skuvlejumi. Sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid buvttadeddjiin leat stuorra váttisvuođat bargiid rekryteremis. Vurdojuvvo, ahte ministeriija mieđihan ruhtadeapmi álkidahttá dili.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso illuda mieđihuvvon ruhtadeamis. – Dán ruhtadeami duohken lea diibmá raportta luohpadan sámeoahpahusa ovddidanbargojoavkku vuđolaš bargu, mii dál buktá bohtosa. Leat Sámedikkis bargan olu dan ovdii, ahte sápmelaččat oččošedje bálvalusaid iežaset gielain ja nu, ahte min kultuvrra váldojuvvo vuhtii, Juuso lohká.

Mieđihuvvon ruhtadeamis lea stuorra mearkkašupmi, dasgo sápmelaččaid vuoigatvuođat sámegielat bálvalusaide ollašuvvet dál hejot. Sámegielat ja kulturmieldásaš sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat leat goittotge dehálaččat sámiid buresveadjima lassin maiddái sámegielaid ja kultuvrra seailumii ja maiddái daid nanosmuvvamii.

– Suopma lea ožžon máŋggaid ávžžuhusaid olmmošrivttiid bearráigeahčči orgánain ahte galggašii buoridit sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid oažžuma. Dát ruhtadeapmi lea okta konkrehtalaš lávki dan guvlui, ahte áššit ovdánit, muitala Sámedikki sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga.

Oahpahus- ja kulturministeriija bargojoavkku várreságajođiheaddjin doaibman skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari doallá mieđihuvvon ruhtadeami mearkkašahttin. – Oulu ja Lappi universitehtat ja ámmátallaskuvllat ožžot dál áibba erenomáš vejolašvuođa dasa, ahte oktasašbarggus ovddiduvvojit skuvlenčovdosat, mat váldet vuhtii sámegielaid ja sámekultuvrra. Mearkkašahtti lea datge, ahte Suomas hállon buot sámegielat leat dál universitehta dási oahppoávdnasat dievas viidodagas, dadjá Aikio-Puoskari. OKM:a 6.2.2020 ásahan sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavku čielggadii ee sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasurggiid bargiid skuvlendárbbuid ja evttohii ministeriijai ruhtadeami dárkkuhussii. Bargojoavku luohpadii loahpparaportta ja sierračielggadusa  oahpahusministerii 15.4.2021.   Oahpahus- ja kulturministeriija rabai allaskuvllaide ruhtadanohcama sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid skuvlemii ja skuvlemiid ovddideapmái geassemánus 2022.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
sosiála- ja dearvvasvuođačálli
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
gielladorvočálli
040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Ulla Aikio-Puoskari
skuvlenčálli
040 767 3101
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Liŋkkat:

OKM:a dieđáhus 2.12.2022 https://okm.fi/-/saamenkielista-sote-henkiloston-koulutusta-rahoitetaan-lahes-kahdella-miljoonalla-eurolla.  

https://www.samediggi.fi/2021/04/15/saamenkielisen-varhaiskasvatuksen-saamelaisopetuksen-ja-saamenkielisten-koulutuspolkujen-vahvistaminen-saa-nyt-uutta-vauhtia/

Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku raporta, OKM:a olggosaddimat 2021:25Čielggadus sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid skuvlema dálá dilis ja ovddidandárbbuin, OKM:a olggosaddimat 2021:18, Tuuli Miettunen

Sámediggi evttoha sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid ollašuhttinplána válmmaštallama

/in , /by

Sámediggi celkkii Lappi buresveadjinguovllu strategiijahápmosis. Sámediggi evttoha, ahte strategiijai galggašii váldit oktan oassin sámegielat bálvalusaid ollašuhttinplána.  

Sámediggi buktá cealkámušsasttis ovdan fuola, ahte dalá buresveadjinguovllu strategiijahápmosis eai boađe doarvái bures ovdan buresveadjinguovllu strategalaš ulbmilat sámi álbmoga ektui. Hápmosis eai maiddái boađe ovdan eará buresveadjinguovllu láhkageatnegahtton ovddasvástádusat, nu mo earret eará bargu sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ektui ja dat mo buresveadjinguovlu áigu daid strategalaččat ollašuhttit.

Sámedikki mielas strategiijas livččii galgan čielgaseabbo buktit ovdan daid strategalaš ulbmiliid ja doaimmaid mat čilgejit buresveadjinguovllu oainnu sámiide guoskevaš gažaldagain.  

Gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvan buresveadjinguovllu bálvalusaid ordnemis ja buvttadeamis 

Lappi buresveadjinguovllu strategiijas galgá váldot vuhtii gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvan buresveadjinguovllu bálvalusaid ordnemis ja buvttadeamis. Sámediggi evttoha danin strategiijai dárkilut, alit dási linnjema das mo buresveadjinguovlu áigu dorvvastit bálvalusaid sámiide, fátmmastit strategiijain sámi álbmoga ja ovddidit sin bálvalusaid.

Danin Sámediggi evttoha ahte strategiijai lasihuvvo čuovvovaš cealkka:  

Sámiid lágas ásahuvvon sajádat, kulturiešstivrejupmi, gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ja sámegielat bálvalusaid oažžuma dorvvasteapmi váldo doarvái viidát vuhtii hálddahusas, bálvalusaid ordnemis, dutkamušas ja ovddideamis.   

Sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid ordnemii ollašuhttinplána

Sámediggi oaidná, ahte vai strategiija lea beaktil ja ávkkálaš maiddái sámegielat ja kultuvrii heivehuvvon bálvalusaid buvttadeapmái ja ovddideapmái, galggašii strategiijai váldit oktan oassin sámegielat bálvalusaid ollašuhttinplána.

Sámegielat bálvalusaid ollašuhttinplána čohkkešii doaimmaid, mat gusket sámegielat ja sámekultuvrii heivehuvvon bálvalusaid. Dat doaimmašii maid strategiija ollašuvvama čuovvunmekanisman  ja doarjjošii sámiid guoskevaš strategalaš ulbmiliid duohtandahkama.

Sámediggi oaidná, ahte sierra ollašuhttinplána lea vealtameahttun, vai buresveadjinguovlu čatnasa sámiid bálvalusaid ollašuvvamii ja ovddideapmái. Sámedikki vásáhus lea, ahte jus sámiid áššin eai leat sierra máinnašumit, báhcá daid ollašuhttin oktagas bargiid duohkái iige daninassii daga dan mii strategiija ulbmil lea, doaibmat stivrejeaddji áššegirjin mearrideaddjiide ja áššiid válmmaštalliide.   

Sámediggi doarju evttohuvvon linnjemiid

Sámediggi hálida dán oktavuođas namuhit, ahte vaikke váillaha dárkilut ovdanbuktimiid sámiide guoskevaš mihttuin, de lea duđavaš daidda merkejumiide mat strategiijas leat muđuid sámiid ektui, nu mo dat ahte strategiijas lea máinnašupmi sámegielat bálvalusaid ovddidanbarggus, ja nu maiddái merkejumit sámegielat diehtojuohkimis, buresveadjinbarggus ja sámegielat bargiid bargguin ja Sámediggi doarju daid merkejumiid.

Loga Sámedikki cealkámuš Lappi buresveadjinguovllu strategiijahápmosis

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
tel. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
Sosiála- ja dearvvasvuođačálli
tel. 010 839 3128 / 040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
Sámi gielladorvočálli
tel. 010 839 3124 / 040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcanláhkái Sámedikki oktavuođas doaibmi Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámeossodaga mearreáigásaš plánejeaddji doaimma

/in , /by

Bargu ollašuhtto oasseáigásažžan (60 %). Bargu álgá 5.1.2023 ja bistá 31.12.2024 rádjai. Sámeossodat vástida sápmelaččaid buresveadjinbálvalusaid ovddideamis, mii lea Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža riikaviidosaš sierrabargu. Plánejeaddji barggut leat meroštallon Sámedikki bargoortnegis.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela máhttu (ásahus 1727/95). Doaimma ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus, viiddes sosiálafuolahusa ja sámekultuvrra dovdamuš ja vásáhus ovddidanbarggus. Mii vuordit maiddái válmmašvuođa iehčanas bargamii, buori organiseren- ja streassagierdannávcca ja buriid ovttasbargo- ja vuorrováikkuhusdáidduid.

Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2 760,63 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvi ahkelasit. Virgegaskavuođas čuvvojuvvo 6 mánotbaji geahččalanáigi. Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 25.11.2022 rádjai čujuhusas https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?b0a127ab

Lassedieđuid barggus oažžu hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemis tel. 010 839 3106.

Anáris 31.10.2022
Sámediggi