Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargit čoahkkanit Sajosis

Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid oktasaš deaivvadeapmi lágiduvvo jahkásaččat. Dán jagi deaivvadeamis lea dárkkuhus guorahallat ovttas sámiid palliatiiva divššu ja mieđuštandivššu iešvuođaid ja boahttevuođa ovddidandárbbuid sihke gieđahallat eará áigeguovdilis áššiid.

”Oktasaš deaivvademiid dárkkuhussan lea doarjut sámegielat bargiid kultuvrra mieldásaš bargovuogi ja barggus veadjima veardásašdoarjaga bokte. Dán jagi deaivvadeapmái oassálaste sámegielat boarrásiidbargit juohke sámeguovllu gielddas ja Sámisoster rs:s”, muitala deaivvadeami lágideamis vástidan Sámedikki hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Oktasaš deaivvadeamis sámiid palliatiiva divššus ja mieđuštandivššu iešvuođain leaba muitaleamen Sámiid boarrásiidbálvalusaid ovddidanguovddáža hoavda Kristine Gaup-Grønmo ja buohccedivššár Ellen Inga Eira Kárášjogas.

Oktasaš deaivvadeami jahkásaš ordnemis vástida Sámediggi ja deaivvadeapmi lea dárkkuhuvvon buot sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiide.

 

Lassidieđut

Hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Ruhtaministeriija čielggada Suoma ja Norgga rádjaguovlooktasašbarggu

Ruhtaministeriija ásahii Suoma ja Norgga rádjaguovlooktasašbarggu guoski čielggadanprojeavtta áigodahkii 15.5.-31.12.2019. Projeavtta ulbmilin lea lasihit dieđu Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid ássiid ja eiseváldeoktasašbarggu sihke erenomážit sámegielat bálvalusaid perspektiivvas.

Sámedikki ovddasteaddji čielggadanprojeavtta stivrenjoavkkus lea Sámedikki ja stivrra lahttu Magreta Sara ja várrelahttun II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso. Projeavtta čállingoddái gullaba hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi ja ealáhusčálli Sarita Kämäräinen. ”Geasi áigge čállingottis lea oaivil čohkket riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja láhkaásaheami, mat laktásit Suoma ja Norgga gaskasaš rádjaoktasašbargui, sihke listet rádjaoktasašbarggu hástalusaid sierra doaibmasurggiin”, muitala ealáhusčálli Sarita Kämäräinen.

Sámedikki dán doaibmabaji mihttomeriide gullá caggat sámegielat bálvalusbuvttadeami rádjaoktasašbarggu eastagiid. “Dát projeakta doarju oasiltis rádjaoktasašbarggu eakti ovdáneami ja vuordit, ahte projeavtta boađusin oažžut ovddosguvlui konkrehtalaš doaimmaid, mainna caggat rádjaeastagiid nu gielda- ja eiseváldedásis go láhkaásahandásis”, joatká hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Čielggadanprojeavtta ulbmilin lea lasihit dieđu Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid ássiid ja eiseváldeoktasašbarggu sihke erenomážit sámegielat bálvalusaid perspektiivvas. Ulbmilin lea dahkat doaibmabidjoevttohusaid das, mo sáhttá caggat vejolaš almmolaš bálvalusaid geavaheapmái laktáseaddji váttisvuođaid ja mo ovddidit dáid bálvalusaid.

Oaivilin lea čielggadit sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa, gádjundoaimma ja oahpahusdoaimma virgeoapmahaččaid oktasašbarggu sihke dáid doaibmasurggiid guoski bálvalusaid fitnašuvvama ja geavahahttivuođa sihke bargofámu lihkadeami ja ealáhusdoaimma doaibmaeavttuid Suoma ja Norgga rádjaguovllus sihke dahkat dárbbu mielde dáidda guoski doaibmabidjoevttohusaid. Fuopmášupmi giddejuvvo áššiide, mat gusket sámegielat bálvalusaid ordnema ja fitnašuvvama. Oaivilin lea válmmaštallat Suoma ja Norgga gaskkas rájáid rasttildeaddji diliin almmolaš bálvalusaid fitnašuvvama ja geavahahttivuođa dillegovvádusa ja ovddideami vuloš áššiid.

Duogážis lea Davvi-Lappi gielddaid ja Sámedikki ovdanbuktin fuolla das, mo guovllu veahkadaga bálvalusdárbbuid sáhttá maiddái boahttevuođas váldit vuhtii ja dorvvastit ovttaveardásaččat. Čielggadusa dahkama várás ruhtaministeriija lea nammadan veahkkeprofessor, OTT Mirva Lohiniva-Kerkelä. Čielggadanolbmo barggu jođiha ja stivre stivrenjoavku, mii čohkiida ministeriijaid, Sámedikki, guovllu gielddaid, Lappi buohccedikšunbiire ja Lappi lihtu ovddasteaddjiin.

Lassediehtu čielggadanprojeavttas ruhtaministeriija siidduin: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM029:00/2019 

Lassediehtu

Hálddahushoavda Pia-Ruotsala Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, +358 10 839 3106

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi, +358 40 186 7258

Sámi giellarávvehat 21.12.2019 dmu 18-20 – mánáid sápmelaš árabajásgeassin- ja giellalávgunpedagogihkka

Hállojuvvo guovtte- ja máŋggagielatvuođas: Eahkeda fáddán lea mánáid sápmelaš árabajásgeassin- ja giellalávgunpedagogihkka.

Bures boahtin Sámi giellarávvehaga viđat Facebook-njuolggosáddagii 21.2.2019 dmu 18-20. Sáddehusbáikin Sajos, Anár. Njuolggosátta Sámi giellarávvehat-siidduid bokte.https://www.facebook.com/Saamelainen-kielineuvola-197306927529926/

Sáddagis deaivvadit sámegielat árabajásgeassin ja giellabeasseoahpahusa áššedovdiiguin. Marikaisa Laiti ja Rauni Äärelä-Vihriälä leaba min eahkedis mielde áššedovdin ja bargin.

Annika Pasanen ja Riitta Lehtola kommentereba ságastallama gielaealáskahttima ja gieladutkama perspektiivvas. Sáddaga áigge lea vejolaš sáddet áššedovdiide jearaldagaid guoskkadin máná sámegielat oahpahusa.

Munnuide šaddá njuoratmánná: Rávagirji njuoratmáná vuordimii ja dikšumii davvisámegillii

Munnuide šaddá njuoratmánná -rávagirji lea oaivvilduvvon buohkaide máná vuordi vánhemiidda. Rávagirjjáš sisttisdoallá áigeguovdilis dieđu njuoratmáná vuordimis, riegádahttimis, njuoratmáná dikšumis ja mánnábearrašiid bálvalusain. Lassin gieđahallojit vánhenvuohta, párragaskavuohta sihke máná ovdáneapmi ja vuorrováikkuhus mánáin.

Munnuide šaddá njuoratmánná addá dieđu ja geavatlaš geažidemiid buori árgii ja vánhenvuhtii. Dát ođasmahtton preanttus lea buvttaduvvon áššedovdiiguin ja vánhemiiguin ovttasbarggus ovddit prentosiid vuođul.

Sámediggi lea leamaš mielde lasiheamen tekstii sámi bearrašiid guoskevaš kultuvrralaš áššiid ja iešvuođaid. Gihpagis leat váldon vuhtii  sápmelaččaid ealáhusat omd. boazobarggut, bearrašiid guokte- ja máŋggagielalašvuohta sihke sámegielat bearrašiid vuoigatvuođat sámegielat bálvalusaide.

Munnuide šaddá njuoratmánná – rávagirji davvisámegillii lea dál beare neahttahámis.

Prentehusa bissovaš čujuhus lea

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-286-4

Lassedieđut:

Vs. sosiála- ja dearvvasvuođačálli Riitta Lehtola, tel. 010 839 3123, riitta.lehtola(at)samediggi.fi

Sápmelaččaid iešsoardima eastadeapmái lasi bargoneavvut – politihkalaš dáhtu, diđolašvuođa ja čehppodaga dárbbaša lasi

Suomas, Ruoŧas ja Norggas ássan sápmelaččaid iešsoardimiid eastadeapmin leat ain eanet vuogit. Daid atnui váldin gáibida goittotge lasi ruhtadeami, čeahpes veahkeheaddjiid ja dieđu sámiid badjánan iešsoardinriskkaid duogášdahkkiin. Dát buot gáibida lasi politihkalaš dáhtu.

Sámiráđi ovttasbarggu ovttasbarggu boađusin lea šaddan Davviriikkain ássán sápmelaččaid iešsoardimiid eastadan plána. Plánas vuodjut daidda stuorra hástalusaide, maid sápmelaččat deaividit davviriikalaš buresbirgejupmeservodagas kultuvrralaš ja identitehtii laktásan deaddagiid čárvestagas. Plána doarju iešsoardimiid álbmotlaš eastadanbarggus buot golmma Davviriikkas.

”Mis lea dál davviriikalaš strategalaš plána das, mo sápmelaččaid iešsoardimiid sáhttá eastadit. Dál galgá ovdánit jođánit geavatlaš bargui, ja deaivat iešsoardimiid smiehttan olbmuid. Anus leat juo buorit bargoneavvut ja geavadagat dán bargui, muhto daid galgá viiddidit ain eanet. Ovdamearkan Davvi-Sámis leat ožžon buriid vásáhusaid kanadalaš iešsoardimiid eastadeapmái deattuhuvvon ASIST-skuvlejumis. Dan vehkiin ollašuhttui Davvi-Sámis iešsoardimiid skuvlejumis oassin Buorit geavadagat bissovaš atnui -njunušfidnus jagiin 2017-2018”, dadjá sosiála- ja dearvvašvuođaministtar Pirkko Mattila.

Iešsoardimiid duogábeale dahkkiin dárbbašuvvo lasi diehtu

Suomas, Ruoŧas ja Norggas sámeálbmoga iešsoardimiid mearri álbmotmeari ektui lea báikkálaš árvvoštallamiid mielde stuoris. Statistihkkadieđuid lea váttis oažžut, go etnihkalaš duogáža statistihkkii merken lea lagaheapmi Davviriikkain. Sámeservošiid árvvoštallamiid mielde stuorámus riskajoavku leat nuorat ja gaskaahkásaš almmáiolbmot. Dáin hui hárve ohcá buriin áiggiin veahki váttisvuođaidasas sosiála- ja dearvvašvuođa bálvalusain. Dán sivas iešsoardimiid eastadanplánas okta strategalaš deaddočuokkis lea almmáiolbmuid buresbirgejupmi.

Sápmelaččaid beassan ovttaveardásaččat dearvvašvuođafuolahussii ja mielladearvvašvuođabálvalusaide lea deaŧalaš iešsoardimiid eastadeapmin.

Iešsoardimiid eastadanplána mihttomearrin lea doarjut sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja sihkkarastit, ahte sápmelaččain lea duođalaš vejolašvuohta beassat váikkuhit alcces guoskevaš mearrádusaid dahkamii. Seammás doarjut sámiid kultuvrralaš identitehta, vejolašvuođa hárjehit árbevirolaš ealáhusaid ja vuoigatvuođa iežas eatnigiellasis.

Plána gárvvisteapmái oassálastán olbmot atne dehálažžan, ahte iešsoardimiid eastadeamis váldojit vuhtii earálágan riskkat. Dáin dárbbašuvvo lasi dutkandieđu. Ovdamearkan sámiid historjái laktásan váldoálbmogiid heiveheamis šaddan traumaid leat dássážii gieđahallan menddo unnán. Seammá láhkai menddo unna árvui leat báhcán sápmelaččaid seksuála ja eará veahkaválddi vásáhusat ja sivat, mat leat dasto dolvon veahkaválddálaš dahkui.

Iešsoardimiid eastadanplána vuolggasadjin lea maiddái geahpedit sápmelaččaid etnihkalaš olggušteami ja lasihit earáláganvuođa dohkkeheami. Dát guoská ovdamearkan seksuála unnitloguid, geaid gaskavuođas iešsoardinriska lea stuorát gaskamearálaččat.

Plánas deattuhuvvo maiddái dan, ahte sápmelaččat dárbbašit eanet sápmelaččaid veahkehit iešsoardimiid eastadeamis. Mihttomearri lea oažžut sápmelaččaid bargat iešsoardima eastadanbarggu sihke geavatlaš dábálaš dásis ja sápmelaččaid virggálaš institušuvnnain ja organisašuvnnain.

Go sápmelaččat ásset njealji riikkas (Suopma, Ruoŧŧa, Norga ja Ruošša). Iešsoardimiid eastadanbarggu galgá bargat rájáid rastá. Resurssaid rájálašvuođa dihtii galgá sihkkarastit, ahte dat buorit vuogit doaibmat fievrriduvvojit rájáid rastá. Ovttasbargu guoská skuvlejumi, bálvalusaid ja statistihkkabarggu.

Smávva servošis iešsoardin lea álo stuorra oassi

”Dárbbašat eanet roahkkatvuođa hállat iešsoardinjurdagiid birra. Dása dárbbašuvvo skuvlejupmi ja čehppodat. Iešsoardima jurdagiin hállan lea dehálaš ášši iige áššis hállama galgga ballat. Jus iešsoardinjurdagat leat, daidda sáhttá gal vuodjut”, dadjá doavttir Heidi Eriksen Ohcejogas.

Eriksen mielas Suomas sápmelaččaid iešsoardinriskkaide leat seahkanan váidalahtti maŋŋit, vaikke dieđus leamašan juo guhkká, ahte váldoálbmoga gaskavuođasge iešsoardimat leat eanet go eará Davviriikkain.

”Earru stuorra gávpogiid ja smávva servošiid gaskkas lea mearkkašahtti. Okta iešsoardin smávva servošis lea álo hui stuorra ášši ja dat váikkuha olles servošii. Iešsoardin sáhttá doaibmat mállen maiddái earáide, geain leat iešsoardinjurdagat. Ovdamearkan seammá soga lahtuid oanehis áiggi siste dahkkon iešsoardimat leat smávva servošiin šállošahtti dábálaččat”, Eriksen muitala.

Ubmi universiteahta professor Lars Jacobsson sávai lasi kvalitatiivvalaš dieđu iešsoardimiid riskadahkkiin. Son deattuha, ahte iešsoardimis leat máŋga beali: dat sáhttá leat persovnnalaš báhtareapmi nuonddahallamis, politihkalaš proteasta dahje oaivvilduvvon ráŋggáštussan juoga áššái. Dutkamušas galggašii vuodjut dasa, mii lea iešsoardimiid duogábealde olbmo stuorámus motiiva. Dalle beassat seahkanit daidda sivaide, mat deddet ovttaskas olbmo ja ožžot su jurddašit, plánet ja vearrámus dilis ollašuhttit iešsoardima.

”Dárbbašat dieđu das, makkár jurdagat iešsoardima smiehttan olbmuin leat. Jurddašeapmi lea dábálaš iige dat leat vel váralaš, muhto iešsoardima plánen lea jo váralaš. Iešsoardimiid eastadanplána ii okto reahkká, jus ii sohppojuvvo konkrehtalaččat das, geas lea ovddasvástádus mange dahkamis ja doaimmas”, Jacobson muittuha.

Lassin dárbbaša politihkalaš dáhtu ja politihkalaš mearredeaddjiid boktaleami. Semináras lean panelaságastallama čohkke albma bures dutki Anne Silviken Norggas.

”Iešsoardimiid eastadeapmi gullá midjiide buohkaide, juohkehažžii”, Silviken muittuha.

Anáris lei jođus 30.1.-1.2.2019 riikkaidgaskasaš árktalaš guovlluid eamiálbmogiidda gullevaš olbmuid mielladearvvašvuhtii ja iešsoardimiid eastadeapmái vudjon seminára. Dasa oassálaste sierra riikkaid áššedovdit, dutkit ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit ja lonuhedje vásáhusaideaset iešsoardimiid eastadeamis ja dan bohtosiin. Seminára lea oassi Suoma sátnejođiheaddjivuođas Árktalaš ráđis jagiin 2017-2019

Artihkal almmustahtton sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija siidduin 31.1.2019: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lassidieđut:

ráđđádalli virgeolmmoš Meri Larivaara, t. 02951 63634, ovdanamma.sohkanamma(at)stm.fi

Lassidieđut Árktalaš ráđi barggus iešsoardimiid eastadeapmin:

Sámediggi almmuha ohcan láhkai vástideaddji árrabajásgeassinjođiheaddji mearreáigásaš barggu

Sámediggi almmuha ohcan láhkai

Vástideaddji árrabajásgeassinjođiheaddji mearreáigásaš barggu

Bargu álgá, das maŋŋá go ruhtadeapmi lea sihkkaraston, soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2019 rádjai. Vástideaddji árrabajásgeassinjođiheaddji vástida Anarâškielâ servi ry:a doallan golmma giellabeasi – Anára Piervâl ja Piäju sihke Avvilis doaibmi Kuáti – árrabajásgeassima stivremis, ovddideamis ja bargoveahkahálddahusas. Searvvis leat oktiibuot 10 giellabeassebargi ja okta hálddahushoavda. Vástideaddji árrabajásgeassinjođiheaddji doaibmá Sámedikki bargin, muhto lávga oktasašbarggus Anarâškielâ servi njunnošiin ja bargiiguin.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi, nugo pedagogihka kandidáhta dutkkus dahje sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi ámmátallaskuvladutkkus, masa gullet árrabajásgeassima oahput. Lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus sámedikkis 1727/95). Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit bargohárjánupmi árrabajásgeassima ja hálddahusa suorggis ja bargiid hovdemis. Barggus galgá dovdat sámi árrabajásgeassima vuolggasajiid, dárbbuid ja ulbmiliid. Barggus dárbbašuvvojit buorit gulahallandáiddut sihke dáidu bargat oktasašbarggu bearrašiin, giellabesiid eará bargiiguin ja eará oktasašbargoguimmiiguin. Vástideaddji árrabajásgeassinjođiheaddji bargá sámegiela doaimmahagas, man hoavdan doaibmá gielladorvočálli. Barggus čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi. Válljejuvvon bargi galgá ovdanbuktit dohkálaš váldosa rihkusregistaris (L 504/2002).

Jođiheaddji bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV ja I ceahki mielde (vuođđobálká 2713,63 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit sámeguovllu lassi 24 % ja bargohárjánumi mielde ahkelasit. Vástideaddji jođiheaddji doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis, ja bargu dáhpáhuvvá muhtin muddui maiddái anárašgiela giellabesiin Anáris ja Avvilis. Iežas biila lea barggus vealtameahttun. Friijahápmásaš bargoohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 1.2.2019 dmu 16.00 rádjai čujuhusain info(at)samediggi.fi.  Lassidieđuid addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi / tel. 010 839 3124. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit čujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 15.1.2019 Sámediggi

Sámediggi almmuha ohcanláhkai mearreáigásaš plánejeaddji doaimma

Sámediggi almmuha ohcanláhkai Sámedikki oktavuođas doaibmi Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámeossodaga mearreáigásaš plánejeaddji doaimma.

Bargu ollašuhttojuvvo oasseáigásažžan (70 %). Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá álggos 31.12.2019 rádjai. Sámeossodat vástida sámiid buorredillebálvalusaid ovddideamis, mii lea Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža riikkadási sierrabargu. Plánejeaddji barggut leat meroštallon Sámedikki bargoortnegis.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).  Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus, doarvái buorre sosiálafuolahusa ja sámekultuvrra dovdamuš  sihke vásáhus gárgehanbarggus. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2 596,52 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhuslasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde.  Virgegaskavuođas čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid oktan mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 25.1.2019 dmu 16.00 rádjai čujuhusain info(at)samediggi.fi. Lassedieđu barggu birra oažžu hálddahushoavda  Pia Ruotsala-Kangasniemes tel. 010 839 3106.

Anáris 2.1.2019 Sámediggi

Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi studeanttaid ja bargiid riikkaviidosaš kárten

Poske (Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš) sámeovttadat ollašuhttá gažadeami ovttasbarggus Perhekeskustoimintamalli Lappiin – integroidut monitoimijaiset palvelut perheille (Bearašguovddášdoaibmanmálle Lappii – integrerejuvvon máŋggadoaibmi bálvalusat bearrašiidda) –fidnuin (2017–2018). Boahttevaš eanangodde- ja sode-ođastusa mielde lea dehálaš čielggadit gokčevaččat sámegielat sode-suorggi ámmátolbmuid ámmát- ja gielladáiddu ja sajáiduvvama riikkaviidosaččat. Eanangoddeođastusa mielde sámegielat bálvalusaid buoret koordineren ja ámmátolbmuid kárten lea okta guovddáš gažaldat sámegielat bálvalusaid dorvvasteami dáfus.

Gažadeapmi guoská vuosttaš sajis sámegielat čuvgehus ja sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi ámmátolbmuid gielddain, servviin, searvegottiin ja boahtteáiggi sode-ámmátolbmuid oahppolágádusain. Gažadeapmái sáhttet almmatge oassálastit buohkat, geat háliidit ovdanbuktit iežaset máhtu sámegielaid dáfus. Čielggadeami bohtosat adnojuvvojit eanangodde- ja sode-válmmaštallamis čuozihit sámegielat ámmátolbmuid čuoziheami. Gažadeapmi ollašuhttojuvvo Webprobol-gažadeapmin ja vástideapmi bistá sullii 10-15 minuhta. Muitalit bohtosiid birra jagi 2019 áigge.

Gažadeapmái vástideapmi ii geatnegahte vástideaddji masage ja gažadeapmái sáhttá vástidit iežas namain dahje anonyman. Persovdnadieđuid gieđahallamis čuovvut EU diehtosuodjenjuolggadusaid. Vástádusaid gieđahallet Lape-fidnu prošeaktabargi, Sámedikki sode-čálli, Poske sámeovttadaga plánejeaddji ja Lappi eanangotti sámebálvalusaid plánejeaddji. Vástádusat ja oktavuođadieđut geavahuvvojit dušše sámegielat sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ja čuvgehusbálvalusaid plánemii ja ovddideapmái. Vástádusat seailluhuvvojit fuolalaččat suollemassániin suddjejuvvon muitosákkis. Vástideaddji sáhttá eastit iežas vástádusaid geavaheami maŋálgihtii, nu ahte váldá oktavuođa Poske sámeovttadaga plánejeaddjái.

Giitit váimmolaččat juo ovddalgihtii du vástádusas. Bivdit vástádusaid gažadeapmái 14.12.2018 rádjai.

Oktavuođaolmmoš addá lassedieđuid čielggadusas:

Riitta Lehtola,
riitta.lehtola@poskelappi.fi
p. 040 16 26 424