Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta: Lapin maakunnan tulee varata riittävät resurssit saamenkielisten palvelujen järjestämiseen

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteaa lausunnossaan, että maakunnan tulee varata riittävät resurssit lakisääteisten saamenkielisten palvelujen järjestämiseen. Maakunnan on viranomaisena otettava huomioon niin saamen kielilain velvoitteet kuin yhdenvertaisuuslain mukaiset velvoitteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 

Saamelaiskäräjät pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta lausuntoa saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttamisesta maakunta- ja sote-uudistuksessa. – Saamelaiskäräjät on huolissaan seurannut Lapin maakuntavalmistelussa esiin noussutta tulkintaa saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttamisesta, sanoo hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi. 

– Erityisesti on epäselvyyttä siitä, millä tavalla saamen kielilakia tulkitaan ja miltä osin saamen kielilaki koskettaa eri toimijoita tulevassa sote- ja maakuntamallissa, jatkaa Ruotsala-Kangasniemi. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteaa lausunnossaan, että maakunnan on viranomaisena jo palveluja suunniteltaessa ja kilpailutettaessa otettava huomioon niin saamen kielilain velvoitteet kuin yhdenvertaisuuslain mukaiset velvoitteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi.  

Kuten syrjintälautakunta on jo 11.12.2008 antamassaan päätöksessä todennut, saamelaisten kotiseutualueella viranomaisilla on saamen kielilain mukainen erityinen velvollisuus huolehtia julkisten palveluiden saatavuudesta saamen kielellä ja siten vastuullisen viranomaisen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin aktiivisesti ja riittävän ajoissa saamenkielisten palveluiden asianmukaiseksi turvaamiseksi.  

Lausunnon mukaan saamenkielisen henkilökunnan palkkaaminen maakuntaan on osa tarpeellisia toimenpiteitä, jotta saamenkieliset palvelut saadaan turvattua. – Myös Saamelaiskäräjien tulkinnan mukaan saamen kielilain tarkoituksena on pyrkiä vähentämään tarvetta tulkkaukseen ja näin ollen Lapin maakunnassa tulisi ensisijaisesti palkata saamen kielen taitoista henkilökuntaa, painottaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. 

Lisäksi lausunnossa todetaan, että silloin kun saamenkielisten palvelujen järjestäminen on lakisääteinen velvollisuus, maakunnan tulee varata siihen riittävät resurssit, eikä resurssipulalla tai muulla vastaavalla seikalla ole merkitystä asian oikeudellisessa arvioinnissa. 

Lisätietoja 

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi 

Liitteet 

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi määräaikaisen suunnittelijan tehtävän

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön määräaikaisen suunnittelijan tehtävän.

Tehtävä toteutetaan osa-aikaisena (70 %). Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää aluksi 31.12.2019 saakka. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Suunnittelijan tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.

Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).  Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä sosiaalihuollon ja saamelaiskulttuurin tuntemus sekä kokemus kehittämistyöstä. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2 596,52 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Virkasuhteessa noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 25.1.2019 klo 16.00 mennessä osoitteella info(at)samediggi.fi. Lisätietoja työstä saa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemeltä puh. 010 839 3106.

Inarissa 2.1.2019 Saamelaiskäräjät

Saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden sekä sivi-sote-ammattilaisten valtakunnallinen kartoitus

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö toteuttaa kyselyn yhteistyössä Perhekeskustoimintamalli Lappiin – integroidut monitoimijaiset palvelut perheille -hankkeen kanssa. Tulevien maakunta- ja sote-uudistusten myötä on tärkeää selvittää kattavasti saamenkielisten sivi-sote-alan osaajien ammatti- ja kielitaitoa sekä sijoittumista valtakunnallisesti.

Kysely koskee ensisijaisesti saamenkielisiä sivistys- sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kunnissa, järjestöissä, seurakunnissa sekä tulevaisuuden sote-osaajia oppilaitoksissa. Osallistua voivat kuitenkin kaikki, jotka haluavat tuoda osaamisensa saamen kielten osalta esiin. Selvityksen tuloksia käytetään maakunta- ja sote-valmistelussa kohdentamaan saamenkielisten ammattilaisten kohdentumista. Kysely toteutetaan Webropol-kyselynä ja vastaaminen vie noin 10–15 minuuttia. Tuloksista kerromme vuoden 2019 aikana.

Kyselyyn vastaaminen ei velvoita vastaajaa mihinkään ja vastata voi joko omalla nimellä tai anonyymisti. Henkilötietojen käsittelyssä noudatamme EU:n tietosuoja-asetuksia. Vastauksia käsittelevät Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hankkeen kehittäjätyöntekijä, Saamelaiskäräjien sote-sihteeri, Posken saamelaisyksikön suunnittelija sekä Lapin maakunnan saamelaispalvelujen suunnittelija. Vastauksia ja yhteystietoja käytetään vain saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistyspalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Vastauksia säilytetään turvallisesti salasanalla suojatulla muistitikulla. Vastaaja voi estää omien vastaustensa käytön jälkikäteen ottamalla yhteyttä Posken saamelaisyksikön suunnittelijaan.

Pyydämme vastaukset 14.12.2018 mennessä. Kiitämme lämpimästi jo etukäteen vastauksestasi.

Lisätietoja selvityksestä antaa yhteyshenkilö:

Riitta Lehtola
riitta.lehtola@poskelappi.fi
p. 040 1626 424

Saamelaiskäräjät vetoaa eduskuntaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi

Eduskunta
Kansanedustajat

VETOOMUS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI

Saamelaisväestön palvelutarpeet, kielelliset ja kulttuuriset oikeudet eivät tule perustuslain edellyttämällä tavalla huomioiduksi sote-uudistuksessa. Saamelaiskäräjät haluaa valtion kiinnittävän huomiota riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen varmistamiseksi saamenkieliselle väestölle. Maakuntien rahoituslaki ei sisällä säännöksiä Lapin maakunnalle osoitettavasta rahoituksesta saamenkielisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin tai saamenkielisten palvelujen koko maata koskevaan kehittämistehtävään. Saamelaiskäräjät viittaa oikeusministeriön 9.11.2016 antamaan lausuntoon koskien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistusta, jossa todetaan: ”Oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin eivät toteudu jolleivät kielelliset oikeudet toteudu”.

Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Korvamerkitty valtionavustus on edistänyt saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Se on myös tärkeä osa saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa. Määrärahalla tuotettujen palvelujen järjestämistavoissa ja palvelujen sisällöissä on pystytty huomioimaan saamen kielen lisäksi saamelaisen asiakkaan kulttuuritausta(1). Sosiaali- ja terveyspalveluja tulisi olla nykyistä laajemmin saatavilla inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä myös muille väestöryhmille kuin ikääntyville. Saamelaisväestön palvelutarpeet ovat moninkertaiset määrärahan tasoon (480 000 €) verrattuna. Tämän osoittavat useat alueella tehdyt selvitykset, tutkimukset ja asiakastyytyväisyyskyselyt.

Saamelaisten palvelutyytyväisyys ja palvelujen saatavuus ovat yleistasoltaan selvästi Suomen keskimääräistä tasoa alhaisempia. Kuntakohtaiset erot ovat suuret, mutta myös kuntien eri osissa asuvat saamelaiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden suhteen(2). Oikeusministeriön teettämän selvityksen(3) mukaan saamenkielisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat heikosti saamelaisten kotiseutualueella. Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja oli saanut jollain saamen kielellä vain pieni osa vastaajista. Saamenkielisten palvelujen heikko saatavuus asettaa saamenkielisen väestön valtaväestöön nähden merkittävästi heikompaan asemaan. Vastaajat näkivät erityisen ikävänä saamenkielisille vanhuksille ja lapsille suunnattujen palveluiden puutteet. Lisäksi tarvittaisiin saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia mielenterveyspalveluita. Mielenterveyspalveluissa kieli ja kulttuuri kytkeytyvät merkittävällä tavalla hoitoprosessin onnistumiseen. Laadukkaiden, asiakaslähtöisten saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen lähtökohtana on saamenkielisen peruspalvelutason selkeä parantaminen nykyisestä.

Me allekirjoittaneet Saamelaiskäräjien jäsenet vetoamme Suomen eduskuntaan, että eduskunta korottaisi valtion talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa olevaa valtionavustusta saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi 3 miljoonaan euroon.

Inarissa 29.6.2018

Sanila-Aikio Tiina, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja

Paltto Heikki, Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja

Juuso Tuomas Aslak, Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja

Aikio Jouni, Saamelaiskäräjien jäsen

Avaskari Anu, Saamelaiskäräjien jäsen

Feodoroff Veikko, Saamelaiskäräjien jäsen

Hetta Jouko, Saamelaiskäräjien jäsen

Holmberg Aslak, Saamelaiskäräjien jäsen

Jääskö Neeta, Saamelaiskäräjien jäsen

Keskitalo Pigga, Saamelaiskäräjien jäsen

Kustula Kirsti, Saamelaiskäräjien jäsen

Kyrö Kari, Saamelaiskäräjien jäsen

Magga Ulla-Maarit, Saamelaiskäräjien jäsen

Magga-Vars Petra, Saamelaiskäräjien jäsen

Nuorgam Anne, Saamelaiskäräjien jäsen

Pieski Pentti, Saamelaiskäräjien jäsen

Saijets Janne, Saamelaiskäräjien jäsen

Sanila Tanja, Saamelaiskäräjien jäsen

Sujala Antti, Saamelaiskäräjien jäsen

Tapiola Nilla, Saamelaiskäräjien jäsen

Valkeapää Nihkolas, Saamelaiskäräjien varajäsen

Pekkala Pekka, Saamelaiskäräjien varajäsen

Länsman Asko, Saamelaiskäräjien varajäsen

 

(1) Palvelutarve vuodelle 2020 on 3 milj. euroa.

(2) Heikkilä – Laiti-Hedemäki – Pohjola (2013): Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut.

(3) Saamebarometri 2016. Selvitys saamenkielisistä palveluista saamelaisalueella. Oikeusministeriön julkaisu 39/2016.