Saamen kielen ja kulttuurin tuntemus luo turvallisuuden tunnetta saamelaispotilaan arkeen vuodeosastolla

Saamelaiskäräjät lausui sote-uudistuksesta: Nykytilan vahvistaminen ei ole riittävä tavoite saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi

Saamelaiskäräjät aloittaa Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjan julkaisun syksyn 2020 aikana

Saamen kielten ja kulttuurin osaamisesta pulaa sote-alalla – kyselyllä selvitetään täydennyskoulutuksen tarvetta

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) selvittää kyselyllä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten saamen kieliin ja saamelaiseen kulttuuriin liittyviä osaamistarpeita. Tulosten perusteella toteutetaan sosiaali- ja terveysalalle räätälöityä ammatillista täydennyskoulutusta. Kysely on osa Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Posken toteuttamaa Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (MoniSoTe) -hanketta (ESR-rahoitteinen). Sen tavoitteena on saada tietoa Lapissa toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten monialaisista osaamistarpeista.

Työelämän ajankohtaisiin osaamistarpeisiin pyritään vastaamaan monialaisen ja –tieteisen sote-alan ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla. Tähän liittyen vahvistetaan saamen kieliin ja kulttuuriin liittyvää osaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa.

”Toivomme, että osaamistarpeiden kartoittamisen ja lisäkoulutuksen avulla voisimme tukea sellaisten palveluiden toteuttamista, joissa otetaan entistä paremmin huomioon saamelaisten asiakkaiden ja potilaiden tarpeet. Olemme kiinnostuneet saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisesta laajasti: sekä kieliosaamisesta että ammatillisesta osaamisesta.” kertoo Posken saamelaisyksikön suunnittelija Lydia Heikkilä.

Lydia Heikkilä on huolissaan nykytilanteesta, jossa saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisesta ei ole tarkkaa tietoa. ”Saamenkielisistä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on kova pula, mutta samalla emme välttämättä osaa hyödyntää olemassa olevien kielitaitoisten ammattilaisten osaamista kaikessa laajuudessaan”, hän pohtii.

Heikkilä pitää tärkeänä saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamistarpeiden kartoittamista erityisesti sote-uudistuksen takia. ”Sote-uudistus muuttaa tapoja järjestää kaikkia sosiaali-ja terveyspalveluja. Saamenkielisten ammattilaisten osaamistarpeiden selvittäminen auttaa meitä suunnittelemaan sellaisia tulevaisuuden saamenkielisiä palveluja, jotka vastaavat paremmin saamelaisyhteisön tarpeisiin”.

Kyselyyn voi vastata osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/7D42DA9A2AC28BD4

Vastausaikaa on 22.9.2020 asti.

Lisätietoja

Lydia Heikkilä
Suunnittelija
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, saamelaisyksikkö
lydia.heikkila(at)samediggi.fi
puh. 040 592 5531

 

        

Saamelaiskäräjät tapaa ministeri Kiurun sote-asioissa – palvelujen nykytilan turvaaminen ei riittävä tavoite

Saamelaiskäräjät tapaa perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun tänään 17. elokuuta Rovaniemellä hallituksen sote-maakuntakierroksen yhteydessä.  Tapaamisessa Saamelaiskäräjät nostaa esille mm. yhdenvertaisuuden ja saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisen sekä riittävän ja kohdennetun rahoituksen takaamisen saamelaisten palvelujen osalta sote-uudistuksessa.

Saamelaiskäräjien edustajat osallistuvat Rovaniemellä 17.8.2020 järjestettävään hallituksen sote-maakuntakierroksen tilaisuuteen, jonka jälkeen he tapaavat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun. Saamelaiskäräjät aloitti kesäkuussa kampanjan yhdenvertaisten sote-palvelujen puolesta, ja tuo kampanjan viestiä esille nyt myös ministerille.

– Yhdenvertaisuuden toteutuminen saamelaisten kohdalla edellyttää positiivisia erityistoimia, koska saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut eivät toteudu riittävän hyvin nykyisellään. Tässä mielessä nykytilan turvaaminen ei ole riittävä tavoite, vaan sote-uudistuksen jatkovalmistelussa pitää ottaa aidosti huomioon saamelaisten kielellisten ja perustuslaillisten oikeuksien toteutuminen, linjaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Saamelaisille on lisäksi turvattava riittävä asema alkuperäiskansana vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, sillä saamelaiset eivät ole ainoastaan kansallinen kielivähemmistö, jatkaa Juuso.

Suomen hallituksen käynnistämän sote-uudistuksen tavoitteena on, että sote-palvelut toteutetaan yhdenvertaisesti kaikille. Saamelaiskäräjät haluaa olla kehittämässä sote-uudistusta niin, että myös saamelaisten tarpeet tunnistetaan ja otetaan uudistuksessa huomioon. Saamelaisväestön odotuksille toivotaan lausuntokierroksen aikana näkyvyyttä, ja sen myötä tarpeellisia korjauksia lakiesityksiin.

Saamelaiskäräjät nostaa kampanjassaan esille, että yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisten palveluiden tarjoamista kaikille, vaan asiakkaiden erilaisten tarpeiden huomioimista. Saamelaisten osalta yhdenvertaisuus toteutuu, kun saamelaiset saavat palveluita omalla kielellään ja niin, että saamelainen kulttuuritausta huomioidaan, eli sote-palveluissa se edellyttäisi siten tiettyjen asioiden osalta positiivista erityiskohtelua.

Tutustu Saamelaiskäräjien kampanjaan yhdenvertaisista sote-palveluista osoitteessa www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Ota osaa keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteilla: #soteuudistus #saamelaiset #yhdenvertaisuus

 

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga puh. 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi