Loppusyksy ja jäätyvä järvi. Taivaalla vaaleanpunaisen sävyjä.

Mitä minun pitää tietää varautumisesta? – Turvallisuustyöpaja Saamelaisten kotiseutualueella -alueen asukkaille

Tilaisuudessa käsitellään sekä yksilön että yhteisön varautumista. Tarkoituksena on selvittää, mitä erityispiirteitä ja huomioitavaa liittyy varautumiseen Lapin alueella yleisesti ja saamelaisalueella erityisesti. Tapaamisessa ammattilaiset kertovat varautumisesta ja käydään siitä myös yhteistä keskustelua.

MIKSI tilaisuus järjestetään?

Onko Pohjois- Suomen kokemukset unohdettu varautumis- ja turvallisuusasioissa? Keräämme tietoa eri alueiden kokemuksista. Koronapandemia toi vakavat häiriötilanteet ja jopa poikkeusolot Suomeen. Koronakriisin lisäksi Ukrainan sota on tuonut esiin uudenlaisen varautumisen tarpeen.

MIKSI kannattaa osallistua?

Ajatuksemme on, että Lapin alueella on erilaisia tarpeita varautumisessa kuin etelämpänä Suomessa. Tarvitsemme hankkeelle tietoa teiltä alueen asukkailta ja muilta toimijoilta. Tule mukaan – tietämystäsi kaivataan!

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/S/9296FF7A759A6E65

Ilmoittaudu ma 23.1.2023 mennessä (mahdolliset tulkkaukset ja osallistuminen paikan päällä), jotta saat linkin tapahtumaan.

Pääset mukaan myös ilman ilmoittautumista ja voit seurata lähetystä linkistä https://us06web.zoom.us/j/87252373292 

Ohjelma:

Turvallisuustyöpaja Inarin saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa ma 30.1.2023 klo 16.30–18.30
16.30 Tervetuloa
Miten minä yksilönä voin varautua?

16.35 Mitä yleisiä ja erityisiä tarpeita varautumiseen on Lapin hyvinvointialueella?
Krista Lyyra, STM

16.55 Paneeli: Saamelaisalueen vahvuudet ja keinot varautumisessa
Keskustelussa mukana asukasedustus Aslak Uula Länsman, Essi Kulju SPEK (72 tuntia -kansalaisten omatoiminen varautuminen- asiantuntija), Eveliina Impiö (valmiussuunnittelija Lapin hyvinvointialue) sekä vetäjänä Elina Lindström (Tulevaisuutta luomassa -hanke Kuntaliitto)

17.25 Tulevaisuutta luomassa- hankkeen tuotoksia

  • yksilöllinen varautumissuunnitelma
  • sähkökatko-ohjeet

Pieni tauko

17.35 Miten viranomaiset huomioivat saamen kielet erilaisissa häiriötilanteissa?
Anne Kirste Aikio, saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri ja Tuuli Miettunen, vt. kehittämispäällikkö Lapin hyvinvointialue

17.55 Työpajat /yhteistä keskustelua varautumisesta
Mitkä asiat pitäisi vielä huomioida varautumisessa pohjoisen alueelta yleisessä varautumisessa?

18.15 Tärkeimmät nostot yhteisesti

Turvallisuustyöpaja kuuluu THL:n, Kuntaliiton ja Kehitysvammaliiton yhteiseen ESR Tulevaisuutta luomassa -hankkeeseen. Työpajassa ovat yhteistyökumppaneina myös Saamelaiskäräjät ja Lapin hyvinvointialue.

https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vammaisten-ja-ulkomaalaistaustaisten-ihmisten-selviaminen-poikkeus-ja-kriisitilanteissa-tulevaisuutta-luomassa-covid-19-kokemusten-pohjalta

Lisätietoja:

Elina Lindström
hanketyöntekijä
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
+358 9 771 2150, +358 46 921 5125
Elina.Lindstrom(at)hyvil.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
Saamelaiskäräjät
+358 40 182 9998
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Tuuli Miettunen
vt. saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämispäällikkö
Lapin hyvinvointialue
+358 40 484 2676
tuuli.miettunen(at)lapha.fi

 

 

Saamelaiskäräjät kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen rahoituksesta

Saamelaiskäräjät kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä rahoituksen myöntämisestä saamenkielisen sosiaali- ja terveysalojen henkilöstön koulutukseen. Yhteensä lähes kahden miljoonan euron rahoitus myönnettiin Oulun yliopistolle ja Lapin ammattikorkeakoululle.  Koulutusten tavoitteena on lisätä saamenkielisten sosiaali- ja terveysalojen työntekijöiden määrää ja lisätä työntekijöiden saamelaiskulttuuriin liittyvää osaamista.

Oulun ja Lapin yliopiston yhteistyössä toteutettavaa Saamen kieli- ja kulttuurikoulutus sosiaali- ja terveysalalle (2023‒2026) -hanketta rahoitetaan 1 000 000 eurolla. Lapin ammattikorkeakoulun Kulttuurisensitiivisen koulutuksen yhteiskehittäminen saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluille –hanketta rahoitetaan 918 634,93 eurolla. Hanke toteutetaan Lapin, Oulun ja Diakonia ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Saamenkielisiä ja saamelaisen kulttuurin mukaisia palveluita on mahdollista järjestää vain, jos niitä varten on saatavilla koulutettuja alan ihmisiä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajilla on suuria vaikeuksia henkilöstön rekrytoimisessa. Ministeriön myöntämän rahoituksen odotetaan tuovan helpotusta tilanteeseen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso iloitsee myönnetystä rahoituksesta. – Tämän rahoituksen taustalla on viime vuonna raporttinsa luovuttaneen saamelaisopetuksen kehittämistyöryhmän perusteellinen työ, joka nyt tuottaa tulosta. Olemme Saamelaiskäräjillä tehneet paljon töitä, jotta saamelaiset saisivat palveluita omalla kielellään ja niin, että meidän kulttuurimme huomioidaan, Juuso sanoo.

Myönnetyllä rahoituksella on suuri merkitys, sillä saamelaisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat nykyisin heikosti. Saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuitenkin tärkeitä saamelaisten hyvinvoinnin lisäksi myös saamen kielten ja kulttuurin säilymiselle sekä vahvistumiselle. 

– Suomi on saanut useita suosituksia ihmisoikeuksia valvovilta elimiltä parantaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. Tämä rahoitus on yksi konkreettinen askel siihen suuntaan, että asiat etenevät, sanoo Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän varapuheenjohtajana toiminut koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari pitää myönnettyä rahoitusta merkittävänä. – Oulun ja Lapin yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat nyt aivan erityisen mahdollisuuden saamen kielet ja saamelaisen kulttuurin huomioivien koulutusratkaisujen kehittämiseen yhteistyössä. Merkittävää on sekin, että kaikki Suomessa puhutut kolme saamen kieltä ovat nyt yliopistollisia oppiaineita täydessä laajuudessaan, sanoo Aikio-Puoskari.

OKM:n 6.2.2020 asettama saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmä selvitti mm. saamenkielisen sosiaali- ja terveysalojen henkilöstön koulutustarpeita ja esitti ministeriölle rahoitusta tarkoitukseen. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa ja erityisselvityksensä opetusministerille 15.4.2021. Opetus- ja kulttuuriministeriö avasi korkeakouluille rahoitushaun saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutukseen ja koulutusten kehittämiseen kesäkuussa 2022.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
kieliturvasihteeri
040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Ulla Aikio-Puoskari
koulutussihteeri
040 767 3101
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Linkit:

OKM:n tiedote 2.12.2022 https://okm.fi/-/saamenkielista-sote-henkiloston-koulutusta-rahoitetaan-lahes-kahdella-miljoonalla-eurolla.  

Saamelaiskäräjien tiedote 14.4.2021 https://www.samediggi.fi/2021/04/15/saamenkielisen-varhaiskasvatuksen-saamelaisopetuksen-ja-saamenkielisten-koulutuspolkujen-vahvistaminen-saa-nyt-uutta-vauhtia/

Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän raportti, OKM:n julkaisuja 2021:25

Selvitys saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista, OKM:n julkaisuja 2021:18, Tuuli Miettunen

Saamelaiskäräjät ehdottaa saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden toteuttamisohjelman valmistelua

Saamelaiskäräjät lausui Lapin hyvinvointialueen strategialuonnoksesta. Saamelaiskäräjät ehdottaa, että saamenkielisten palveluiden toteuttamisohjelma liitettäisiin osaksi strategiaa.

Saamelaiskäräjät tuo lausunnossaan esiin huolen siitä, ettei esitetyssä hyvinvointialueen strategialuonnoksessa tuoda tarpeeksi hyvin esiin hyvinvointialueen strategisia tavoitteita suhteessa saamelaisväestöön. Luonnoksessa ei myöskään tule esiin muut hyvinvointialueen lakisääteiset vastuut, kuten muun muassa velvoitteet suhteessa saamelaisten kielellisiin oikeuksiin tai se, miten hyvinvointialue aikoo niitä strategisesti toteuttaa.

Saamelaiskäräjien mielestä strategiassa olisi pitänyt selkeämmin tuoda esiin strategiset tavoitteet ja toimet, jotka linjaavat hyvinvointialueen näkemyksiä saamelaisia koskevissa kysymyksissä.

Kielellisten oikeuksien toteutuminen hyvinvointialueen palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa 

Lapin hyvinvointialueen strategiassa tulee huomioida kielellisten oikeuksien toteutuminen hyvinvointialueen palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Saamelaiskäräjät ehdottaa siksi strategiaan tarkempaa, ylemmän tason linjausta siitä, miten hyvinvointialue aikoo turvata palvelut saamelaisille, huomioida saamelaisväestö strategiassa ja edistää saamelaisia koskevia palveluita.

Siksi Saamelaiskäräjät ehdottaa, että strategiaan lisätään seuraava lause:  

Saamelaisten lainsäädännöllinen asema, kulttuuri-itsehallinto, kielelliset ja kulttuuriset oikeudet ja saamenkielisten palveluiden saatavuuden turvaaminen otetaan asianmukaisesti huomioon hallinnossa, palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden järjestämiseen toteuttamissuunnitelma

Saamelaiskäräjät esittää, jotta strategia olisi tehokas ja vaikuttava saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden tuottamisen ja edistämisen kannalta, tulisi strategiaan sisällyttää saamenkielisten palveluiden toteuttamisohjelma.

Saamenkielisten palveluiden toteuttamisohjelma kokoaisi saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluita koskevia toimenpiteitä. Se toimisi myös strategian toteutumisen valvontamekanismina ja tukisi saamelaisia koskevaa strategisten tavoitteiden toteuttamista.

Saamelaiskäräjät näkee, että erillinen toteuttamisohjelma on välttämätön, jotta hyvinvointialue sitoutuu saamelaisten palveluiden toteutumiseen ja edistämiseen. Saamelaiskäräjien kokemuksen mukaan saamelaisiin kohdistuvien toimenpiteiden toteuttaminen jää yksittäisten työntekijöiden varaan, jos toimenpiteistä ei ole erillisiä mainintoja strategisissa asiakirjoissa. Esityksen mukaan toteuttamisohjelma toimisi ohjaavana asiakirjana päättäjille ja valmistelijoille.

Saamelaiskäräjät tukee ehdotettuja linjauksia

Saamelaiskäräjät on tyytyväinen strategialuonnoksen saamelaisia koskeviin merkintöihin, vaikka kaipaa tarkempia esityksiä saamelaisia koskevista laajemmista tavoitteista. Lisäksi Saamelaiskäräjät on tyytyväinen siihen, että strategiassa on maininta saamenkielisten palveluiden kehittämistyöstä, saamenkielisestä viestinnästä, linjauksista koskien hyvinvointia ja saamenkielisestä henkilöstöstä. Saamelaiskäräjät kannattaa esitettyjä kirjauksia.

Lue Saamelaiskäräjien lausunto Lapin hyvinvointialueen strategialuonnoksesta

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
puh. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
Sosiaali- ja terveyssihteeri
puh. 010 839 3128 / 040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
Saamen kieliturvasihteeri
puh. 010 839 3124 / 040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön määräaikaisen suunnittelijan tehtävän

Tehtävä toteutetaan osa-aikaisena (60 %). Työ alkaa 5.1.2023 ja kestää 31.12.2024 saakka. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Suunnittelijan tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.

Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, laaja sosiaalihuollon ja saamelaiskulttuurin tuntemus sekä kokemus kehittämistyöstä. Odotamme myös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, hyvää organisointi- ja paineensietokykyä sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2 760,63 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Virkasuhteessa noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 25.11.2022 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?b0a127ab

Lisätietoja työstä saa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemeltä puh. 010 839 3106.

Inarissa 31.10.2022
Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät vierailee Helsingissä sote-asioissa

Saamelaiskäräjät vierailee 11.-12.5.2022 Helsingissä sosiaali- ja terveysasioissa. Saamelaiskäräjät tapaa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin, Kelan pääjohtaja Outi Antilan sekä virkahenkilöitä sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kelasta ja Tilastokeskuksesta.

– Vierailu on tärkeä. Agendallamme on useita saamelaisten sosiaaliturvaan, sote-palveluihin ja tiedontuotantoon liittyviä kysymyksiä. Samalla kehitämme yhteistyötä ja viemme viestiä saamelaisille tärkeistä asioista, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Vierailuihin osallistuvat Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga, kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio, elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri Sarita Kämäräinen sekä SámiPosken ma. suunnittelijat Lydia Heikkilä ja Riitta Lehtola-Kosonen. Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio osallistuu tapaamiseen Kelan kanssa.

Saamelaiskäräjien ja Kelan vuosittaiset neuvottelut

Saamelaiskäräjien ja Kelan edustavat tapaavat keskiviikkona 11.5. Vuosittaisessa tapaamisessa tarkastellaan yhteistyösopimuksessa sovittujen asioiden etenemistä.

Tapaamisessa keskustellaan suunnitelmasta saamen kielilain toteutumisesta, Kelan tukimuotojen sopivuudesta saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiselle, tutkimustarpeista, kuntoutuksista sekä saamenkielisen sähköisen asioinnin kehittämisestä.

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus sekä tiedontuotanto

Saamelaiskäräjät keskustelee torstaina 12.5. saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palveluiden saatavuudesta sekä sitä koskevasta tiedontuotannosta perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Tilastokeskuksen virkahenkilöiden kanssa.

– Saamelaisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä tulisi nykyistä paremmin voida tunnistaa päätöksenteossa ja palveluiden tuottamisessa, sanoo Koivisto.

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
010 839 3128
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät nimesi edustajat Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakuntaan

Saamelaiskäräjät nimesi kokouksessaan 13.4.2022 Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakuntaan viisi jäsentä ja viisi varajäsentä. Saamelaiskäräjät painotti valinnassa erityisesti alueellista ja eri kieliryhmien edustusta ja otti huomioon Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston jo tekemät päätökset.

Saamelaiskäräjien nimeämät jäsenet ja varajäsenet:  

JäsenVarajäsen
Marko TervaniemiIiris Mäenpää
Klemetti NäkkäläjärviAnne Maria Näkkäläjärvi
Terhi HarjuTauno Ljetoff
Petra Magga-VarsInga Koivisto
Ristenrauna MaggaPirita Näkkäläjärvi

Saamen kielen lautakunnan tehtävä on ottaa kantaa, miten aluevaltuuston päätökset vaikuttavat kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Lautakunta myös arvioi saamenkielisten palvelujen tarvetta, saatavuutta ja laatua. Selvitysten perusteella lautakunta tekee aluehallitukselle ehdotuksia saamenkielisten palvelujen ja palveluketjujen sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksien ja kielitaidon kehittämiseksi.

Saamelaiskäräjien kokous päätti myös kirjeen toimittamisesta Lapin hyvinvointialueelle koskien saamen kielen lautakunnan asettamista. Kirjeessä Saamelaiskäräjät muistuttaa, että myös Lapin hyvinvointialueen on omalta osaltaan kannettava vastuuta kaikkien Suomen saamelaisten kieliryhmien ja eri alueiden edustuksesta. Samoin Saamelaiskäräjät muistuttaa, että hyvinvointialueen valtuuston on lautakunnan jäsenten valinnassa huomioitava lain vaatimukset koskien mm. lautakunnan jäsenten saamenkielisyyttä.

Lain mukaan lautakunnan jäseniksi voidaan valita vain saamenkielisiä henkilöitä ja jäsenistä vähintään 40 prosenttia tulee olla Saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen valitsemia niin, että kyläkokous voi valita vähintään yhden henkilön.

Saamelaiskäräjät toivoo, että kaikki lautakuntaan jäseniä nimeävät osapuolet otetaan jatkossa mukaan kaikkiin keskusteluihin ja neuvotteluihin, jotka koskevat lautakunnan kokoonpanoa.

Saamelaiskäräjät haluaa kehittää Lapin hyvinvointialueen palveluja yhteistyössä niin, että saamelaisten tarpeet tunnistetaan ja otetaan huomioon palvelujen järjestämisessä. Sote-uudistuksen päätavoitteena on palvelujen yhdenvertainen toteuttaminen. Saamelaisten osalta tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että saamelaiset saavat palveluja omalla kielellään ja saamelainen kulttuuritausta huomioidaan. Alkuperäiskansa saamelaisten terveys ja hyvinvointi on koko Lapin hyvinvointialueen yhteinen asia.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön määräaikaisen suunnittelijan tehtävän

Tehtävä toteutetaan osa-aikaisena (70 %). Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2022 saakka. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Suunnittelijan tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä. Suunnittelija tulee työskentelemään yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön toisen suunnittelijan ja Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteerin kanssa sekä toimimaan tarvittaessa suunnittelijan sijaisena.

Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).  Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä sosiaalihuollon ja saamelaiskulttuurin tuntemus sekä kokemus kehittämistyöstä. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2 706,50  euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Virkasuhteessa noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 9.3.2022 mennessä osoitteessa: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?15056d4b

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.ekollega.fi

Lisätietoja työstä saa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemeltä puh. 010 839 3106.

Inarissa 22.2.2022                                            
Saamelaiskäräjät

Lapin aluevaltuuston paikkajako julkistettu – saamen kielen lautakunnan kokoonpano ei vastaa neuvottelutulosta

Ylen uutisen mukaan saamen kielen lautakunnan jäsenistä kuusi tulee Saamelaiskäräjistä ja seitsemän hyvinvointialueen valtuutetuista. 13-jäsenisen lautakunnan puheenjohtajuuden saa keskusta. Lautakunnan kokoonpano ei vastaa sitä, mitä hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin on neuvotellut Saamelaiskäräjien kanssa. Lapin aluevaltuuston suurimman ryhmän keskustan puheenjohtaja Markus Lohi tiedotti maanantaina 14.2. aluevaltuustoryhmien sopimasta paikkajaosta.

Hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen ja Saamelaiskäräjien välisessä neuvottelussa saavutettiin tammikuussa 2022 yhteisymmärrys siitä, että saamen kielen lautakunnassa on kuusi hyvinvointialueen nimeämää jäsentä, viisi Saamelaiskäräjien nimeämää jäsentä ja yksi Kolttien kyläkokouksen nimeämä jäsen. Lisäksi neuvotteluissa on sovittu, että lautakunta voisi vaikuttaa itse puheenjohtajan valintaan.

– Nyt hyvinvointialueen puolueet ovat yksipuolisesti päättäneet saamen kielen lautakunnan kokoonpanosta, eivätkä ole huomioineet Saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien kautta tulevia näkemyksiä. On ongelmallista, että neuvotteluvelvoitetta ja neuvottelujen tuloksia ei tahdota kunnioittaa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Neuvotteluissa sovittu lautakunnan paikkajako oli Saamelaiskäräjien mukaan minimiedellytys sille, että Saamelaiskäräjien lakimääräiset tehtävät edustaa saamen kansaa sekä hoitaa saamen kieltä ja kulttuuria koskevat asiat olisi voinut toteutua lautakunnan toimialaan kuuluvassa hyvinvointialueen työssä.

– Neuvottelussa väliaikaisen valmistelutoimielimen kanssa saavutimme yhteisymmärryksen saamen kielen lautakunnan kokoonpanosta, joka varmistaisi lautakunnan riittävän asiantuntemuksen ja tasapuolisen edustuksellisuuden. Olen pettynyt siihen, että hyvinvointialueen valtuustoryhmät sivuuttivat neuvottelutuloksen täysin, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Neuvotteluissa sovittu lautakunnan kokoonpano ja puheenjohtajiston valintatapa esiteltiin myös väliaikaisen valmistelutoimielimen poliittiselle seurantaryhmälle, jossa ovat edustettuina sekä puolueet että Saamelaiskäräjät.

– Keskustelua lautakunnan kokoonpanosta olisi ollut mahdollisuus käydä poliittisessa seurantaryhmässä, jossa myös Saamelaiskäräjillä on edustaja. Nyt asia on sovittu valtuustoryhmien välillä ilman minkäänlaista vuoropuhelua Saamelaiskäräjien kanssa. Olisimme toivoneet parempaa alkua hyvinvointialueen päättäjien ja Saamelaiskäräjien yhteistyölle, jatkaa Koivisto.

Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan saamen kielen lautakunnan jäseniksi valitaan saamenkielisiä henkilöitä. Vähintään 40 prosenttia lautakunnan jäsenistä on nimettävä Saamelaiskäräjien sekä kolttien kyläkokouksen esittämistä henkilöistä siten, että kyläkokous esittää näistä yhtä henkilöä.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto ja Kelan pääjohtaja Outi Antila kirjoittavat yhteistyösopimuksen.

Kela ja saamelaiskäräjät uudistavat yhteistyösopimuksensa – sopimuksella linjataan Kelan saamenkielisten palvelujen kehittämistä

Kela ja saamelaiskäräjät neuvottelevat yhteistyöstä saamelaisten sosiaaliturvan parantamiseksi. Inarissa järjestettävässä tapaamisessa uudistetaan myös Kelan ja saamelaiskäräjien 30 vuotta täyttävä yhteistyösopimus.

Kelan ja saamelaiskäräjien edustajat tapaavat Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa torstaina 18.11. Tapaamisen tarkoituksena on neuvotella siitä, miten Kela ja saamelaiskäräjät voivat yhdessä edistää saamelaisten sosiaaliturvan ja saamen kielilain toteutumista Kelan palveluissa.

Tapaamisessa uudistetaan samalla Kelan ja saamelaiskäräjien 30 vuotta täyttävä yhteistyösopimus. Kela on ollut ensimmäisiä julkisen palvelun toimijoita, joka on tehnyt palvelujen kehittämistä koskevan yhteistyösopimuksen saamelaiskäräjien kanssa.

Kelan pääjohtaja Outi Antila osallistuu neuvotteluihin Inarissa. Antila pitää yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa tärkeänä, koska se auttaa Kelaa seuraamaan systemaattisesti yhdenvertaisen asioinnin toteutumista.

– Uusi sopimus linjaa aiempaa tarkemmin ja laajemmin Kelan saamenkielisten palvelujen kehittämistavoitteita, kertoo Antila. 

– Kelan ja saamelaiskäräjien yhteistyösopimus luo pohjan todellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen käytännössä. On merkittävää, että saamelainen voisi tulevaisuudessa hoitaa Kela-asiansa omalla äidinkielellään – myös sähköisesti, toteaa saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Kelan ja saamelaiskäräjien uudistetussa yhteistyösopimuksessa sovitaan mm. seuraavista asioista:

  • Kela pyrkii suunnitelmallisesti edistämään saamen kielilain toteutumista käytännössä.
  • Kela kehittää aktiivisesti saamenkielisiä palveluja, mukaan lukien verkkoasiointia.
  • Kela kääntää saameksi lomakkeita ja sähköisen asioinnin asiakirjoja.
  • Kela viestii saamenkielisistä palveluista säännöllisesti.
  • Saamelaiskäräjät kannustaa saamenkielisiä käyttämään Kelan saamenkielisiä palveluja.
  • Kela huomioi rekrytoinnissa saamen kielen taidon ja kulttuuriosaamisen.

Kela on viime vuosina kehittänyt aktiivisesti saamenkielisiä palvelujaan. Kela julkaisi saamenkieliset verkkosivut 2019–2020 ja tarjoaa myös Elämässä.fi-sivustolla asiointivinkkejä saameksi. Lisäksi Kelalla on tulostettavia esitteitä ja 30 etuuslomaketta saameksi. Kela tarjoaa päivittäin puhelin- ja etäpalvelua pohjoissaameksi. Kelassa on työskennellyt myös saamenkielisen viestinnän asiantuntija vuodesta 2020 lähtien.

Seuraavaa Kelan ja saamelaiskäräjien tapaamista isännöi Kela, ja tapaaminen järjestetään Helsingissä marraskuussa 2022.

Lisätietoa medialle

Antti Jussila, Kela, asiakkaan lähipalvelujen tulosyksikön johtaja, p. 040 834 5703

Anni Koivisto, saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja, anni.koivisto@samediggi.fi, p. 040 415 5969

Pohjoismainen webinaari 31.8.–1.9: Alkuperäiskansoihin kuuluvien vammaisten ja muistisairaiden henkilöiden oikeudet ja kulttuurisensitiiviset palvelut

Tervetuloa pohjoismaiseen webinaariin, jossa keskitytään alkuperäiskansoihin kuuluvien vammaisten ja muistisairaiden henkilöiden oikeuksiin sekä kieli- ja kulttuuriympäristön huomioon ottavien palvelujen tarjontaan alueella.

31.8. –1.9.2021 pidettävä seminaari on avoin kaikille aiheista kiinnostuneille ja maksuton, mutta siihen tulee ilmoittautua. Seminaari on englanninkielinen ja se tulkataan pohjoissaameksi.

Ilmoittautuminen ja tapahtuman tiedot:

Indigenous peoples: language, culture, and life cycle (Pohjoismainen hyvinvointikeskus) 

Tilaisuus on osa Suomen pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuuskautta. Seminaari järjestetään Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen alaisen pohjoismaisen dementiaverkoston ja vammaisalan pohjoismaisen yhteistyöneuvoston yhteistyönä. Järjestäjinä toimivat sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Saamelaiskäräjät, Sámisoster, vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta (VANE) ja Ihmisoikeuskeskus.

Lämpimästi tervetuloa!