Saamelainen kielineuvola 21.2.2019 klo 18-20 – saamelainen varhaiskasvatus- ja kielikylpypedagogiikka

Puhutaan kaksi- ja monikielisyydestä: Illan aiheena saamelainen varhaiskasvatus- ja kielikylpypedagogiikka.

Tervetuloa Saamelaisen kielineuvolan viidenteen Facebook-livelähetykseen 21.2.2019 klo 18-20. Lähetyspaikkana Sajos, Inari. Livestreemaus Saamelainen kielineuvola-sivujen kautta. https://www.facebook.com/Saamelainen-kielineuvola-197306927529926/

Lähetyksessä tapaamme saamelaisen varhaiskasvatuksen ja kielikylpypedagogiikan asiantuntijoita. Marikaisa Laiti ja Rauni Äärelä-Vihriälä ovat illassamme pohjoissaamenkielisen varhaiskasvatuksen ja kielikylpypedagogiikan asiantuntijoina ja tekijöinä.

Annika Pasanen ja Riitta Lehtola kommentoivat keskustelua kielenelvytyksen ja kielentutkimuksen näkökannoista. Lähetyksen aikana on mahdollisuus lähettää asiantuntijoille kysymyksiä koskien lapsen monikielistä varhaiskasvatusta, mutta myös muita illan aihetta koskevia kysymyksiä.

Meille tulee vauva: opas vauvan odotukseen ja hoitoon julkaistu pohjoissaameksi

Meille syntyy vauva –opaskirjanen on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Opas sisältää ajankohtaista tieota vauvan odotuksesta, synnytyksestä, vauvan hoidosta ja lapsiperheen palveluista. Lisäksi käsitellään vanhemmuutta, parisuhdetta sekä lapsen kehitystä ja vuorovaikutusta lapsen kanssa.

Meille tulee vauva antaa tietoa ja käytännön vinkkejä hyvään arkeen ja vanhemmuuteen. Tämä uudistettu painos on tuotettu asiantuntijoiden ja vanhempien yhteistyönä painosten pohjalta.

Saamelaiskäräjät on ollut mukana lisäämässä tekstiin saamelaisia perheitä koskevia kulttuurisia erityispiirteitä. Huomioon on pyritty ottamaan saamelaiset elinkeinot, perheiden kaksi- ja monikielisyys sekä saamenkielisten perheiden oikeudet saamenkielisiin palveluihin.

Meille tulee vauva -opas pohjoissaamenkielellä löytyy vain verkkoversiona.

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-286-4

Lisätietoja

Vs. sosiaali- ja terveyssihteeri Riitta Lehtola, puh. 010 839 3123, riitta.lehtola(at)samediggi.fi

Saamelaisten itsemurhien ehkäisyyn lisää työkaluja – poliittista tahtoa, tietoisuutta ja osaamista tarvitaan lisää

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa asuvien saamelaisten itsemurhien vähentämiseksi on entistä enemmän keinoja. Niiden käyttöönotto vaatii kuitenkin lisää rahoitusta, osaavia auttajia ja tietoa saamelaisten kohonneen itsemurhariskin taustatekijöistä. Tämä kaikki edellyttää lisää poliittista tahtoa.

Saamelaisneuvoston yhteistyön tuloksena on saatu aikaan Pohjoismaissa asuvien saamelaisten itsemurhien ehkäisysuunnitelma. Suunnitelmassa keskitytään niihin isoihin haasteisiin, joihin saamelaiset törmäävät pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuristen ja identiteettiin liittyvien paineiden puristuksessa. Suunnitelma tukee itsemurhien kansallista ehkäisytyötä kaikissa kolmessa Pohjoismaassa.

”Meillä on nyt yhteispohjoismainen strateginen suunnitelma siitä, miten saamelaisten itsemurhia voidaan ehkäistä. Nyt on siirryttävä nopeasti käytännön työhön, ja kohdattava itsemurhaa hautovat ihmiset. Käytössä on jo hyviä työkaluja ja käytäntöjä tähän työhön, mutta niitä täytyy levittää entistä laajemmalle. Esimerkiksi Ylä-Lapissa on saatu hyviä kokemuksia kanadalaisesta itsemurhien ehkäisyyn painottuvasta ASIST-koulutuksesta. Sen avulla toteutettiin Ylä-Lapissa itsemurhien ehkäisyn koulutusta osana Hyvät käytännöt pysyvää käyttöön -kärkihanketta vuosina 2017-2018”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Itsemurhien taustalla olevista tekijöistä tarvitaan lisää tietoa

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa saamelaisväestön itsemurhien määrä suhteessa väestömäärään on paikallisten arvioiden mukaan iso. Tilastotietoja on vaikea saada, sillä etnisen taustan tilastointi on laitonta Pohjoismaissa. Saamelaisyhteisöjen arvioiden mukaan suurin riskiryhmä ovat nuoret ja keski-ikäiset miehet. Näistä hyvin harva hakee ongelmiinsa ajoissa apua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tästä syystä itsemurhien ehkäisysuunnitelmassa yksi strateginen painopiste on miesten hyvinvointi.

Saamelaisten pääsy tasaveroisesti terveydenhuoltoon ja mielenterveyspalveluihin on olennaista itsemurhien ehkäisemiseksi.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman tarkoitus on tukea saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja varmistaa, että saamelaisilla on todellinen mahdollisuus päästä vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Samalla tuetaan saamelaisten kulttuurista identiteettiä, mahdollisuutta harjoittaa perinteisiä elinkeinoja ja oikeutta omaan äidinkieleen.

Suunnitelman laatimiseen osallistuneet pitävät tärkeänä, että itsemurhien ehkäisyssä otetaan huomioon erilaiset riskitekijät. Näistä tarvitaan myös lisää tutkimustietoa. Esimerkiksi saamelaisten historiaan liittyviä valtaväestöön yhdenmukaistamisesta syntyneitä traumoja on toistaiseksi käsitelty liian vähän. Samoin liian vähälle huomiolle ovat jääneet saamelaisten seksuaalisen ja muun väkivallan kokemukset ja syyt, jotka johtavat väkivallan tekoon.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman lähtökohtia on myös vähentää saamelaisten etnistä syrjintää ja lisätä erilaisuuden hyväksyntää. Tämä koskee esimerkiksi seksuaalisia vähemmistöjä, joiden keskuudessa itsemurhariski on keskimääräistä suurempi.

Suunnitelmassa painotetaan myös sitä, että saamelaiset tarvitsevat enemmän saamelaisia auttamaan itsemurhien ehkäisyssä. Tavoite on saada saamelaisia tekemään itsemurhien ehkäisytyötä sekä ruohonjuuritasolla että saamelaisten virallisissa instituutioissa ja organisaatioissa.

Koska saamelaisia on neljässä maassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä), itsemurhien ehkäisytyötä on tehtävä yli rajojen. Koska resurssit ovat rajalliset, on varmistettava, että ne parhaat tavat toimia menevät myös rajojen yli. Yhteistyö koskee niin koulutusta, palveluja kuin tilastointia.

Pienessä yhteisössä itsemurha on aina iso asia

”Tarvitsemme enemmän rohkeutta ottaa itsemurha-ajatukset puheeksi. Tähän tarvitaan koulutusta ja osaamista. Itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottaminen on tärkeää eikä asian esille ottamista pidä pelätä. Mikäli itsemurha-ajatuksia on, niihin pääsee käsiksi”, sanoo lääkäri Heidi Eriksen Utsjoelta.

Eriksenin mukaan Suomessa saamelaisten itsemurhariskeihin on puututtu valitettavan myöhään, vaikka tiedossa on ollut jo pitkään, että kantaväestössäkin itsemurhia tehdään enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

”Ero isojen kaupunkien ja pienten yhteisöjen välillä on merkittävä. Yksi itsemurha pienessä yhteisössä on aina erittäin iso asia ja se vaikuttaa koko yhteisöön. Itsemurha saattaa toimia myös mallina muille, joilla on itsetuhoisia ajatuksia. Esimerkiksi saman suvun jäsenten lyhyen ajan sisällä tekemät itsemurhat pienissä yhteisöissä ovat valitettavan yleisiä”, Eriksen kertoo

Umeån yliopiston professori Lars Jacobsson toivoo lisää laadullista tietoa itsemurhien riskitekijöistä. Hän korostaa, että itsemurhalla on monta puolta: se voi olla henkilökohtainen pako masennuksesta, poliittinen protesti tai tarkoitettu rangaistukseksi jostakin. Tutkimuksessa pitäisi keskittyä siihen, mikä on itsemurhan takana oleva ihmisen suurin motiivi. Silloin päästäisiin puuttumaan niihin syihin, jotka vaivaavat yksittäistä ihmistä ja saavat hänet ajattelemaan, suunnittelemaan ja pahimmillaan toteuttamaan itsemurhan.

”Tarvitsemme tietoa siitä, mitä ajatuksia itsemurhaa hautovilla ihmisillä on. Ajattelu on yleistä eikä se ole vielä vaarallista, mutta itsemurhan suunnittelu on jo vaarallista. Itsemurhien ehkäisysuunnitelma yksin ei riitä, ellei samalla sovita konkreettisesti siitä, kuka on vastuussa mistäkin tekemisestä ja toimista. Täytyy löytyä vastuutaho, joka tekee käytännön työtä”, Jacobsson muistuttaa.

Lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa ja poliittisten päättäjien herättelyä. Seminaarissa käydyn paneelikeskustelun kiteyttää oivallisesti tutkija Anne Silviken Norjasta.

”Itsemurhien ehkäisy kuuluu ihan kaikille, meistä jokaiselle”, Silviken muistuttaa.

Inarissa järjestettiin 30.1.–1.2.2019 kansainvälisen arktisten alueiden alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn keskittyvä seminaari. Siihen osallistuvat eri maiden asiantuntijat, tutkijat ja alkuperäiskansojen edustajat vaihtavat kokemuksiaan itsemurhien ehkäisytyöstä ja sen tuloksista. Seminaari on osa Suomen puheenjohtajuutta Arktisessa neuvostossa vuosina 2017-2019.

Artikkeli julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla 31.1.2019:
https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lisätietoja Arktisen neuvoston työstä itsemurhien ehkäisemiseksi:

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi vastaavan varhaiskasvatusohjaajan määräaikaisen tehtävän

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi

Vastaavan varhaiskasvatusohjaajan määräaikaisen tehtävän

Työ alkaa rahoituksen varmistuessa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2019 asti. Vastaava varhaiskasvatusohjaaja vastaa Anarâškielâ servi ry:n ylläpitämän kolmen kielipesän – Inarin Piervâlin ja Piäjun sekä Ivalossa sijaitsevan Kuátin – varhaiskasvatuksen ohjauksesta, kehittämisestä ja henkilöstöhallinnosta. Yhdistyksellä on yhteensä 10 kielipesätyöntekijää ja yksi hallintopäällikkö. Vastaava varhaiskasvatusohjaaja toimii Saamelaiskäräjien työntekijänä, mutta tiiviissä yhteistyössä Anarâškielâ servin johdon ja työntekijöiden kanssa.

Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus, kuten kasvatustieteen kandidaatin tutkinto tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen opintoja. Lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus saamelaiskäräjistä 1727/95). Tehtävän menestyksekästä hoitamista edesauttaa työkokemus varhaiskasvatuksen ja hallinnon alalta ja henkilöstöjohtamisesta. Työssä on tunnettava saamelaisen varhaiskasvatuksen lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet. Työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä tehdä yhteistyötä perheen, kielipesien muun henkilöstön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Vastaava varhaiskasvatusohjaaja työskentelee saamen kielen toimistossa, jonka esimiehenä toimii kieliturvasihteeri. Tehtävässä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Valitun tulee esittää hyväksyttävä ote rikosrekisteristä (L 504/2002).

Ohjaaja palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja I ryhmän mukaan (peruspalkka 2713,63 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueen lisä 24 % ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vastaavan ohjaajan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, ja työ tapahtuu osin myös inarinsaamen kielipesissä Inarissa ja Ivalossa. Oma auto on työssä välttämätön. Vapaamuotoiset työhakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 1.2.2019 klo 16.00 mennessä osoitteella info(at)samediggi.fi.  Lisätietoja antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi / puh. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 17.1.2019 Saamelaiskäräjät

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta: Lapin maakunnan tulee varata riittävät resurssit saamenkielisten palvelujen järjestämiseen

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteaa lausunnossaan, että maakunnan tulee varata riittävät resurssit lakisääteisten saamenkielisten palvelujen järjestämiseen. Maakunnan on viranomaisena otettava huomioon niin saamen kielilain velvoitteet kuin yhdenvertaisuuslain mukaiset velvoitteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 

Saamelaiskäräjät pyysi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta lausuntoa saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttamisesta maakunta- ja sote-uudistuksessa. – Saamelaiskäräjät on huolissaan seurannut Lapin maakuntavalmistelussa esiin noussutta tulkintaa saamelaisten kielellisten oikeuksien toteuttamisesta, sanoo hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi. 

– Erityisesti on epäselvyyttä siitä, millä tavalla saamen kielilakia tulkitaan ja miltä osin saamen kielilaki koskettaa eri toimijoita tulevassa sote- ja maakuntamallissa, jatkaa Ruotsala-Kangasniemi. 

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta toteaa lausunnossaan, että maakunnan on viranomaisena jo palveluja suunniteltaessa ja kilpailutettaessa otettava huomioon niin saamen kielilain velvoitteet kuin yhdenvertaisuuslain mukaiset velvoitteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi.  

Kuten syrjintälautakunta on jo 11.12.2008 antamassaan päätöksessä todennut, saamelaisten kotiseutualueella viranomaisilla on saamen kielilain mukainen erityinen velvollisuus huolehtia julkisten palveluiden saatavuudesta saamen kielellä ja siten vastuullisen viranomaisen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin aktiivisesti ja riittävän ajoissa saamenkielisten palveluiden asianmukaiseksi turvaamiseksi.  

Lausunnon mukaan saamenkielisen henkilökunnan palkkaaminen maakuntaan on osa tarpeellisia toimenpiteitä, jotta saamenkieliset palvelut saadaan turvattua. – Myös Saamelaiskäräjien tulkinnan mukaan saamen kielilain tarkoituksena on pyrkiä vähentämään tarvetta tulkkaukseen ja näin ollen Lapin maakunnassa tulisi ensisijaisesti palkata saamen kielen taitoista henkilökuntaa, painottaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. 

Lisäksi lausunnossa todetaan, että silloin kun saamenkielisten palvelujen järjestäminen on lakisääteinen velvollisuus, maakunnan tulee varata siihen riittävät resurssit, eikä resurssipulalla tai muulla vastaavalla seikalla ole merkitystä asian oikeudellisessa arvioinnissa. 

Lisätietoja 

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi 

Liitteet 

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi määräaikaisen suunnittelijan tehtävän

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön määräaikaisen suunnittelijan tehtävän.

Tehtävä toteutetaan osa-aikaisena (70 %). Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää aluksi 31.12.2019 saakka. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Suunnittelijan tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.

Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).  Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä sosiaalihuollon ja saamelaiskulttuurin tuntemus sekä kokemus kehittämistyöstä. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2 596,52 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Virkasuhteessa noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 25.1.2019 klo 16.00 mennessä osoitteella info(at)samediggi.fi. Lisätietoja työstä saa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemeltä puh. 010 839 3106.

Inarissa 2.1.2019 Saamelaiskäräjät

Saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden sekä sivi-sote-ammattilaisten valtakunnallinen kartoitus

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö toteuttaa kyselyn yhteistyössä Perhekeskustoimintamalli Lappiin – integroidut monitoimijaiset palvelut perheille -hankkeen kanssa. Tulevien maakunta- ja sote-uudistusten myötä on tärkeää selvittää kattavasti saamenkielisten sivi-sote-alan osaajien ammatti- ja kielitaitoa sekä sijoittumista valtakunnallisesti.

Kysely koskee ensisijaisesti saamenkielisiä sivistys- sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kunnissa, järjestöissä, seurakunnissa sekä tulevaisuuden sote-osaajia oppilaitoksissa. Osallistua voivat kuitenkin kaikki, jotka haluavat tuoda osaamisensa saamen kielten osalta esiin. Selvityksen tuloksia käytetään maakunta- ja sote-valmistelussa kohdentamaan saamenkielisten ammattilaisten kohdentumista. Kysely toteutetaan Webropol-kyselynä ja vastaaminen vie noin 10–15 minuuttia. Tuloksista kerromme vuoden 2019 aikana.

Kyselyyn vastaaminen ei velvoita vastaajaa mihinkään ja vastata voi joko omalla nimellä tai anonyymisti. Henkilötietojen käsittelyssä noudatamme EU:n tietosuoja-asetuksia. Vastauksia käsittelevät Perhekeskustoimintamalli Lappiin -hankkeen kehittäjätyöntekijä, Saamelaiskäräjien sote-sihteeri, Posken saamelaisyksikön suunnittelija sekä Lapin maakunnan saamelaispalvelujen suunnittelija. Vastauksia ja yhteystietoja käytetään vain saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistyspalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Vastauksia säilytetään turvallisesti salasanalla suojatulla muistitikulla. Vastaaja voi estää omien vastaustensa käytön jälkikäteen ottamalla yhteyttä Posken saamelaisyksikön suunnittelijaan.

Pyydämme vastaukset 14.12.2018 mennessä. Kiitämme lämpimästi jo etukäteen vastauksestasi.

Lisätietoja selvityksestä antaa yhteyshenkilö:

Riitta Lehtola
riitta.lehtola@poskelappi.fi
p. 040 1626 424

Saamelaiskäräjät vetoaa eduskuntaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi

Eduskunta
Kansanedustajat

VETOOMUS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI

Saamelaisväestön palvelutarpeet, kielelliset ja kulttuuriset oikeudet eivät tule perustuslain edellyttämällä tavalla huomioiduksi sote-uudistuksessa. Saamelaiskäräjät haluaa valtion kiinnittävän huomiota riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen varmistamiseksi saamenkieliselle väestölle. Maakuntien rahoituslaki ei sisällä säännöksiä Lapin maakunnalle osoitettavasta rahoituksesta saamenkielisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin tai saamenkielisten palvelujen koko maata koskevaan kehittämistehtävään. Saamelaiskäräjät viittaa oikeusministeriön 9.11.2016 antamaan lausuntoon koskien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistusta, jossa todetaan: ”Oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin eivät toteudu jolleivät kielelliset oikeudet toteudu”.

Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Korvamerkitty valtionavustus on edistänyt saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Se on myös tärkeä osa saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa. Määrärahalla tuotettujen palvelujen järjestämistavoissa ja palvelujen sisällöissä on pystytty huomioimaan saamen kielen lisäksi saamelaisen asiakkaan kulttuuritausta(1). Sosiaali- ja terveyspalveluja tulisi olla nykyistä laajemmin saatavilla inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä myös muille väestöryhmille kuin ikääntyville. Saamelaisväestön palvelutarpeet ovat moninkertaiset määrärahan tasoon (480 000 €) verrattuna. Tämän osoittavat useat alueella tehdyt selvitykset, tutkimukset ja asiakastyytyväisyyskyselyt.

Saamelaisten palvelutyytyväisyys ja palvelujen saatavuus ovat yleistasoltaan selvästi Suomen keskimääräistä tasoa alhaisempia. Kuntakohtaiset erot ovat suuret, mutta myös kuntien eri osissa asuvat saamelaiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden suhteen(2). Oikeusministeriön teettämän selvityksen(3) mukaan saamenkielisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat heikosti saamelaisten kotiseutualueella. Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja oli saanut jollain saamen kielellä vain pieni osa vastaajista. Saamenkielisten palvelujen heikko saatavuus asettaa saamenkielisen väestön valtaväestöön nähden merkittävästi heikompaan asemaan. Vastaajat näkivät erityisen ikävänä saamenkielisille vanhuksille ja lapsille suunnattujen palveluiden puutteet. Lisäksi tarvittaisiin saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia mielenterveyspalveluita. Mielenterveyspalveluissa kieli ja kulttuuri kytkeytyvät merkittävällä tavalla hoitoprosessin onnistumiseen. Laadukkaiden, asiakaslähtöisten saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen lähtökohtana on saamenkielisen peruspalvelutason selkeä parantaminen nykyisestä.

Me allekirjoittaneet Saamelaiskäräjien jäsenet vetoamme Suomen eduskuntaan, että eduskunta korottaisi valtion talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa olevaa valtionavustusta saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi 3 miljoonaan euroon.

Inarissa 29.6.2018

Sanila-Aikio Tiina, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja

Paltto Heikki, Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja

Juuso Tuomas Aslak, Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja

Aikio Jouni, Saamelaiskäräjien jäsen

Avaskari Anu, Saamelaiskäräjien jäsen

Feodoroff Veikko, Saamelaiskäräjien jäsen

Hetta Jouko, Saamelaiskäräjien jäsen

Holmberg Aslak, Saamelaiskäräjien jäsen

Jääskö Neeta, Saamelaiskäräjien jäsen

Keskitalo Pigga, Saamelaiskäräjien jäsen

Kustula Kirsti, Saamelaiskäräjien jäsen

Kyrö Kari, Saamelaiskäräjien jäsen

Magga Ulla-Maarit, Saamelaiskäräjien jäsen

Magga-Vars Petra, Saamelaiskäräjien jäsen

Nuorgam Anne, Saamelaiskäräjien jäsen

Pieski Pentti, Saamelaiskäräjien jäsen

Saijets Janne, Saamelaiskäräjien jäsen

Sanila Tanja, Saamelaiskäräjien jäsen

Sujala Antti, Saamelaiskäräjien jäsen

Tapiola Nilla, Saamelaiskäräjien jäsen

Valkeapää Nihkolas, Saamelaiskäräjien varajäsen

Pekkala Pekka, Saamelaiskäräjien varajäsen

Länsman Asko, Saamelaiskäräjien varajäsen

 

(1) Palvelutarve vuodelle 2020 on 3 milj. euroa.

(2) Heikkilä – Laiti-Hedemäki – Pohjola (2013): Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut.

(3) Saamebarometri 2016. Selvitys saamenkielisistä palveluista saamelaisalueella. Oikeusministeriön julkaisu 39/2016.