Suomen valtion tulisi kantaa esitettyä vahvemmin vastuuta alkuperäiskansan hyvinvoinnista

Suomen hallituksen esitys sote-uudistukseksi on annettu eduskunnalle 8. joulukuuta. Hallituksen esitys ei sisällä riittäviä kirjauksia saamenkielisten palvelujen toteuttamisesta eikä Saamelaiskäräjien mahdollisuuksista tulla kuulluksi ja neuvotella sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä. Saamelaisväestön asemaa koskevat muutokset liittyvät saamen kielen lautakunnan kokoonpanoon sekä lautakunnan puheenjohtajan läsnäolo- ja puheoikeuteen aluehallituksen kokouksessa.

– Saamelaiskäräjien keskeisiä esityksiä ei ole otettu lainkaan huomioon. Tämä tarkoittaa taas sitä, etteivät sote-uudistukselle asetetut tavoitteet saamelaisten näkökulmasta toteudu, kommentoi puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso hallituksen esitystä.

Hallituksen esityksen mukaan Lapin hyvinvointialueella toimisi saamen kielen lautakunta, jonka tavoitteena on vahvistaa saamen kielen asemaa palvelujen järjestämisessä. Saamelaiskäräjillä ja Kolttien kyläkokouksella olisi yhteensä oikeus nimetä vähintään 40 % jäsenistä. Kolttien kyläkokouksella olisi yksi edustaja. Lisäksi saamen kielen lautakunnan puheenjohtajalla olisi läsnäolo- ja puheoikeus aluehallituksen kokouksissa.

Tämä ratkaisu voi parantaa saamenkielisten asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia omakielisiin palveluihin, mutta ei kuitenkaan turvaa riittävästi saamelaisten kulttuuri-itsehallinon mukaisia vaikuttamismahdollisuuksia sote-palvelujen kehittämiseen eikä Saamelaiskäräjien neuvotteluasemaa.

Sote-uudistuksessa saamelaiset nähdään kielivähemmistönä muodostuvassa hyvinvointialueessa. Saamelaiskäräjät on sekä neuvotteluissa että lausunnossaan korostanut saamelaisten alkuperäiskansa-aseman huomiointia ja esittänyt mm. selkeää saamenkielisten palveluiden järjestämisvastuuta, riittävää ja kohdennettua rahoitusta, saamelaisväestön osallisuutta sekä Saamelaiskäräjien itsehallintoaseman huomiointia saamelaisväestön hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa.

– Nyt näyttää siltä, että saamelaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan, eikä tälle ole hyväksyttäviä perusteluja. Pyydämme Suomen eduskuntaa arvioimaan uudelleen, miten sote-uudistuksessa voitaisiin esitettyä vahvemmin kantaa vastuuta saamelaisten hyvinvoinnista ja korjaamaan esitystä”, jatkaa I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Saamenkielisten palveluiden järjestämiseen ei esitetä ratkaisua sote-lainsäädännössä

Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutuminen riippuu esityksen mukaan ensisijaisesti siitä, miten saamenkieliset palvelut järjestetään ja toteutetaan hyvinvointialueen uudessa organisaatiossa. Saamelaisilla olisi oikeus osallistua saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisten neuvottelujen kautta. Saamelaiskäräjien ja hyvinvointialueen välille ei esitetä neuvotteluvelvoitetta tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista tai työnjaosta – kuten kuntien ja hyvinvointialueen välille esitetään.

Saamelaiskäräjien esitystä saamenkielisten palvelujen järjestämisvastuusta, ei ole sisällytetty hallituksen esitykseen. Hallituksen esityksen mukaan asiakkaalla olisi oikeus käyttää saamen kielilain tarkoittamalla tavalla saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä Lapin hyvinvointialueella sellaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joita tuotettaisiin vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa palvelun tuottajan toimipisteissä.

Edistysaskeleena edelliseen sote-valmisteluun nähden Lapin hyvinvointialueen rahoitukseen esitetään saamenkielisyyslisää. Sen sijaan saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tai Lapin hyvinvointialueen vastuulle osoitettuun saamenkielisten ja kulttuurinmukaisen palvelujen valtakunnalliseen kehittämiseen ei osoiteta erillistä rahoitusta. Tosiasiallinen saamenkielisten palveluiden toteutuminen voi kuitenkin kohdata haasteita siinä, että lisäosan käyttötarkoitusta ei ole sidottu saamenkielisten palveluiden järjestämiseen.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Lastensuojelussa keskeistä on kuunteleminen, puhuminen ja ymmärtäminen – yhteisen kielen merkitys ja perheen kulttuuriin perehtyminen on olennaisen tärkeää

Saamelaisessa sosiaalityössä luottamusta ja asiakaslähtöisyyttä rakennetaan yhteisen kielen, ymmärryksen ja yhteisten kulttuuristen arvojen kautta

Palvelujen viidakossa – Erityislapset ja kielen ja kulttuuritaustan merkitys sote-palveluissa 

Saamelaisuuden merkitys mielenterveystyössä – kieli, kulttuuri, identiteetti ja sote-uudistus 

Sote-uudistuksen tulisi tarkoittaa palveluiden parantumista – ei riittämättömyyteen tyytymistä 

Saamen kielen ja kulttuurin tuntemus luo turvallisuuden tunnetta saamelaispotilaan arkeen vuodeosastolla