Posken saamelaisyksikkö kartoittaa saamenkielisiä yksityisen ja kolmannen sektorin sote-alan työntekijöitä

Yksityisen tai kolmannen sektorin saamenkielinen sote-alan työntekijä, vastaa kyselyyn!

Posken saamelaisyksikkö kartoittaa yhdessä Saamelaiskäräjien, Tulevaisuuden Sote-keskus -hankkeen, Sote-rakenneuudistus Lapissa -hankkeen ja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa saamenkielisiä sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan työntekijöitä, jotka työskentelevät yksityisellä tai kolmannella sektorilla.

Kartoituksen tavoitteena on helpottaa ja parantaa saamenkielisten palveluiden saatavuutta yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. 23.6.2021 hyväksytyssä sote-uudistuksessa on turvattu hyvinvointialueiden oikeus hankkia palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta, jos se on tarpeen, että palvelut saadaan asianmukaisesti ja yhdenvertaisesti hoidettua.

Kartoitus toteutetaan Webropol-kyselyllä, johon pääset vastaamaan suomeksi tästä (kysely avautuu uuteen ikkunaan).

Kyselyyn voi vastata myös millä tahansa suomessa puhutuista saamenkielistä (kysely avautuu uuteen ikkunaan):

pohjoissaameksi

inarinsaameksi

koltansaameksi

 

Lisätietoja

Ida Pirttijärvi

Posken saamelaisyksikön ma. suunnittelija

010 839 3127

ida.pirttijarvi(at)samediggi.fi

 

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön suunnittelijan viransijaisuuden

Tehtävä toteutetaan osa-aikaisena 70 %:n työajalla. Työ alkaa heti ja kestää 31.7.2021 saakka. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Suunnittelijan tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä. 

Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).  Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä sosiaalihuollon ja saamelaiskulttuurin tuntemus sekä kokemus kehittämistyöstä. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2 680,50 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?c199b265 19.5.2021 mennessä.

Lisätietoja työstä saa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemeltä puh. 010 839 3106.

Inarissa 5.5.2021
Saamelaiskäräjät

Suomen valtion tulisi kantaa esitettyä vahvemmin vastuuta alkuperäiskansan hyvinvoinnista

Suomen hallituksen esitys sote-uudistukseksi on annettu eduskunnalle 8. joulukuuta. Hallituksen esitys ei sisällä riittäviä kirjauksia saamenkielisten palvelujen toteuttamisesta eikä Saamelaiskäräjien mahdollisuuksista tulla kuulluksi ja neuvotella sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä. Saamelaisväestön asemaa koskevat muutokset liittyvät saamen kielen lautakunnan kokoonpanoon sekä lautakunnan puheenjohtajan läsnäolo- ja puheoikeuteen aluehallituksen kokouksessa.

– Saamelaiskäräjien keskeisiä esityksiä ei ole otettu lainkaan huomioon. Tämä tarkoittaa taas sitä, etteivät sote-uudistukselle asetetut tavoitteet saamelaisten näkökulmasta toteudu, kommentoi puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso hallituksen esitystä.

Hallituksen esityksen mukaan Lapin hyvinvointialueella toimisi saamen kielen lautakunta, jonka tavoitteena on vahvistaa saamen kielen asemaa palvelujen järjestämisessä. Saamelaiskäräjillä ja Kolttien kyläkokouksella olisi yhteensä oikeus nimetä vähintään 40 % jäsenistä. Kolttien kyläkokouksella olisi yksi edustaja. Lisäksi saamen kielen lautakunnan puheenjohtajalla olisi läsnäolo- ja puheoikeus aluehallituksen kokouksissa.

Tämä ratkaisu voi parantaa saamenkielisten asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia omakielisiin palveluihin, mutta ei kuitenkaan turvaa riittävästi saamelaisten kulttuuri-itsehallinon mukaisia vaikuttamismahdollisuuksia sote-palvelujen kehittämiseen eikä Saamelaiskäräjien neuvotteluasemaa.

Sote-uudistuksessa saamelaiset nähdään kielivähemmistönä muodostuvassa hyvinvointialueessa. Saamelaiskäräjät on sekä neuvotteluissa että lausunnossaan korostanut saamelaisten alkuperäiskansa-aseman huomiointia ja esittänyt mm. selkeää saamenkielisten palveluiden järjestämisvastuuta, riittävää ja kohdennettua rahoitusta, saamelaisväestön osallisuutta sekä Saamelaiskäräjien itsehallintoaseman huomiointia saamelaisväestön hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa.

– Nyt näyttää siltä, että saamelaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan, eikä tälle ole hyväksyttäviä perusteluja. Pyydämme Suomen eduskuntaa arvioimaan uudelleen, miten sote-uudistuksessa voitaisiin esitettyä vahvemmin kantaa vastuuta saamelaisten hyvinvoinnista ja korjaamaan esitystä”, jatkaa I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Saamenkielisten palveluiden järjestämiseen ei esitetä ratkaisua sote-lainsäädännössä

Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutuminen riippuu esityksen mukaan ensisijaisesti siitä, miten saamenkieliset palvelut järjestetään ja toteutetaan hyvinvointialueen uudessa organisaatiossa. Saamelaisilla olisi oikeus osallistua saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisten neuvottelujen kautta. Saamelaiskäräjien ja hyvinvointialueen välille ei esitetä neuvotteluvelvoitetta tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista tai työnjaosta – kuten kuntien ja hyvinvointialueen välille esitetään.

Saamelaiskäräjien esitystä saamenkielisten palvelujen järjestämisvastuusta, ei ole sisällytetty hallituksen esitykseen. Hallituksen esityksen mukaan asiakkaalla olisi oikeus käyttää saamen kielilain tarkoittamalla tavalla saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueen kunnissa tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä Lapin hyvinvointialueella sellaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joita tuotettaisiin vain kotiseutualueen kuntien ulkopuolella sijaitsevissa palvelun tuottajan toimipisteissä.

Edistysaskeleena edelliseen sote-valmisteluun nähden Lapin hyvinvointialueen rahoitukseen esitetään saamenkielisyyslisää. Sen sijaan saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tai Lapin hyvinvointialueen vastuulle osoitettuun saamenkielisten ja kulttuurinmukaisen palvelujen valtakunnalliseen kehittämiseen ei osoiteta erillistä rahoitusta. Tosiasiallinen saamenkielisten palveluiden toteutuminen voi kuitenkin kohdata haasteita siinä, että lisäosan käyttötarkoitusta ei ole sidottu saamenkielisten palveluiden järjestämiseen.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Lastensuojelussa keskeistä on kuunteleminen, puhuminen ja ymmärtäminen – yhteisen kielen merkitys ja perheen kulttuuriin perehtyminen on olennaisen tärkeää

Saamelaisessa sosiaalityössä luottamusta ja asiakaslähtöisyyttä rakennetaan yhteisen kielen, ymmärryksen ja yhteisten kulttuuristen arvojen kautta

Palvelujen viidakossa – Erityislapset ja kielen ja kulttuuritaustan merkitys sote-palveluissa 

Saamelaisuuden merkitys mielenterveystyössä – kieli, kulttuuri, identiteetti ja sote-uudistus