Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga ja WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuva: Anu Rantalaiho.

WHO hyväksyi julkilausuman alkuperäiskansojen terveydestä – Saamelaiskäräjät osallistui julkilausuman valmisteluun

Maailman terveysjärjestö WHO hyväksyi julkilausuman alkuperäiskansojen terveydestä 76. yleiskokouksessaan Genevessä 30.5.2023. Julkilausuma on WHO:ssa ensimmäinen julkilausuma, joka on hyväksytty alkuperäiskansojen osalta. Saamelaiskäräjät osallistui julkilausuman valmisteluun.

Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga ja WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuva: Anu Rantalaiho.
Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga ja WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuva: Anu Rantalaiho.

Hyväksytyn julkilausuman pohjalta valmistellaan Globaali toimintasuunnitelma (a Global Plan of Action) 79. WHO:n yleiskokoukseen.

– Terveyden edistämisen keskiössä tulee olla alkuperäiskansojen osallisuus päätöksenteossa. Nyt aloitettu työ maailman terveysjärjestössä antaa uudenlaisen mahdollisuuden kiinnittää huomiota YK:n alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanemiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri osallistuu WHO:n yleiskokoukseen Genevessä 21.-30.5.2023. – On merkittävää, että Saamelaiskäräjillä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus osallistua WHO:n yleiskokoukseen osana Suomen delegaatiota, sanoo Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga.

Suomen kansallinen puheenvuoro tuki julkilausuman hyväksymistä

Suomi nosti puheenvuorossaan esille omakielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden sekä erityisesti mielenterveyspalveluiden merkityksen. Ilmastonmuutos tulee myös vaikuttamaan saamelaisiin monin eri tavoin.

Suomi myös painotti puheenvuorossaan, että alkuperäiskansat tulee osallistaa päätöksentekoon ja keskusteluun. Suomen puheenvuoron mukaan myös tiedontuotanto tulisi tehdä yhdessä alkuperäiskansojen kanssa.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
Sosiaali- ja terveyssihteeri
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Inka-Saara Arttijeff
Kansainvälisten asioiden sihteeri
050 574 7629
inka.saara.arttijeff@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät esittää sosiaaliturvaa käsittelevän työryhmän asettamista

Saamelaiskäräjät antoi lausunnon sosiaaliturvauudistuksesta. Saamelaiskäräjät lausui perinteisten elinkeinojen harjoittamisen turvaamisesta, saamelaisten kielellisten oikeuksien varmistamisesta, saamelaislasten, -nuorten ja -perheiden aseman vahvistamisesta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. 

Saamelaiskäräjät esittää, että sosiaaliturvakomitean työn tueksi asetetaan saamelaisten sosiaaliturvaa käsittelevä työryhmä. Lisäksi Saamelaiskäräjät nostaa esille tarpeen käydä sosiaaliturvauudistuksesta Saamelaiskäräjälain 9. pykälän mukaiset neuvottelut. 

– Sosiaaliturvaa uudistettaessa saamelaiset tulee huomioida alkuperäiskansana. Saamelaisten kulttuuriperintö ja alkuperäiskansaidentiteetti on turvattava lainsäädännön asettamien velvoitteiden ja ihmisoikeuselinten antamien suositusten mukaisesti, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto. 

Päätöksenteko tarvitsee riittävää ja oikeaa tietoa saamelaisten elinoloista 

Sosiaaliturvauudistuksen valmistelun tulee pohjautua riittävään ja oikeaan tietoon saamelaisten elinoloista. YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) sopimusta valvova komitea suositti Suomea vuonna 2021 parantamaan tiedonkeruujärjestelmäänsä. Paremman tiedonkeruujärjestelmän avulla olisi mahdollista tunnistaa ryhmät, jotka ovat muita heikommassa asemassa käyttäessään taloudellisia, sosiaalisia, ja sivistyksellisiä oikeuksiaan. 

Poronhoitajien sijaisapulain uudistaminen on merkittävä osa saamelaisperheiden sosiaaliturvaa 

Lapsiperheiden sosiaaliturvan uudistamisen lähtökohtana on lapsen etu. Saamenkielisen ja kulttuurinmukaisen varhaiskasvatuksen laatu ja saatavuus on olennaista saamelaislasten oikeuksien toteutumiseksi. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta tulee edistää perinteisiä elinkeinoja harjoittavien perheiden osalta esimerkiksi poronhoitajien sijaisapulainsäädäntöä uudistamalla. Sosiaaliturvaa kehittämällä on mahdollista edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. 

– On tärkeää, että sosiaaliturvajärjestelmä tukee tasavertaista vanhemmuutta myös perheissä, joissa harjoitetaan perinteisiä elinkeinoja. Perhe-etuuksien toimivuutta on tarkasteltava ja parannettava muun muassa perinteisessä elinkeinossa toimivan vanhemman osittaisen vanhempainvapaan soveltamisen osalta, Koivisto toteaa. 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on huomioitava sosiaaliturvauudistuksessa 

Saamelaiskäräjät nostaa esille ilmastonmuutoksen vaikutukset saamelaisväestöön. Ympäristöolosuhteiden ja kasvillisuuden muutokset muuttavat saamelaisten elinoloja ja lisäävät onnettomuuksien riskiä. Perinteisten elinkeinojen taloudellinen kannattavuus vaihtelee vuosittain yhä enemmän muuttuvan ilmaston vuoksi. 

Lisätietoja: 

Anni Koivisto  
I varapuheenjohtaja 
040 415 5969 
anni.koivisto@samediggi.fi 

Kaisa Ruokojärvi 
ma. sosiaali- ja terveyssihteeri 
040 570 8457 
kaisa.ruokojarvi@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga 
sosiaali- ja terveyssihteeri  
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi 

Valtioneuvosto asetti maaliskuussa 2020 parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean valmistelemaan sosiaaliturvauudistusta kahden eduskuntakauden kestävälle toimikaudelle. Komitea julkaisi työstään välimietinnön 16.3.2023. Komitea esitti välimietinnössään toimenpiteitä lasten ja perheiden sosiaaliturvaan, työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyviin etuuksiin, työttömyysturvaan, opiskeluun ja osaamisen kehittämiseen, asumisen tukiin, toimeentulotukeen, etuus- ja palvelupolkuihin sekä sosiaaliturvan toimeenpanoon ja digitalisaatioon. Saamelaiskäräjät jätti lausuntonsa 23.5.2023. 

Viranomaiset kokoontuvat keskustelemaan saamenkielisistä ja kulttuurinmukaisista sote-palveluista

Saamelaiskäräjät, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Lapin hyvinvointialue järjestävät 24.5.2023 etäyhteyksin pyöreän pöydän keskustelun eri toimijoille. Keskustelun tavoitteena on luoda kokonaiskuva saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden tilanteesta sote-uudistuksen jälkeen. Saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia sote-palveluita edistetään monilla eri toimenpiteillä ja hankkeilla.

Muuttuneen toimintaympäristön myötä on nähty tarve sille, että eri toimenpiteistä vastaavat toimijat kokoontuvat keskustelemaan nykyisestä tilannekuvasta. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuvat Saamelaiskäräjien, sosiaali- ja terveysministeriö ja Lapin hyvinvointialueen lisäksi valtioneuvoston kanslia, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Lapin aluehallintovirasto, Kela ja saamelaisten totuus- ja sovintokomissio.

Sote-uudistuksen myötä sote-palvelut järjestää Lapin hyvinvointialue. Uudistus on tuonut myös lainsäädäntömuutoksia. Eri viranomaisilla on sote-palveluiden kokonaisuudessa omat vastuualueensa.

Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus on heikkoa

Saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia sote-palveluita edistetään monilla eri toimenpiteillä. Suuri osa toimenpiteistä on kuitenkin hankemuotoisia.

– Saamelaisten luottamus palveluiden saatavuuteen edellyttää takuuta jatkuvuudesta. Tämän vuoksi on tärkeää muodostaa yhteinen tulevaisuuden näkymä siitä, että kehittämistyön myötä syntyy palveluita, jotka jatkuvat myös erilaisten hankkeiden päätyttyä. Saamelaisyhteiskunnalle toimenpiteiden pirstaleisuus ja määräaikaisuus on kuormittavaa, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Suomi on saanut kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia valvovilta elimiltä useita suosituksia edistää saamenkielisten palveluiden saatavuutta. Nykyisessä tilanteessa saamenkielisten palveluiden saatavuus on heikkoa. Laajemmassa tarkastelussa saamelaisten kielelliset oikeudet eivät lain edellyttämällä tavalla toteudu.

– Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa saamenkielisten palveluiden saatavuuden kehittymistä ja myöntää myös tähän tarkoitukseen vuosittaisen valtionavustuksen. Ministeriö on myös merkittävässä asemassa kehittymisen jatkuvuuden turvaamisessa. Käynnissä olevien toimien avulla pyritään ratkaisemaan kiireellisimpiä haasteita, kuten riittävän työvoiman saatavuutta. On tärkeää, että eri rahoituksilla tehtävät toimet pystyttäisiin synkronoimaan mahdollisimman hyvin, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Juha Luomala.

Rakenteellisilla uudistuksilla luodaan edellytyksiä palveluiden lisäämiseksi

Lapin hyvinvointialueella saamenkielisten palveluiden haasteet on tiedostettu ja niihin on reagoitu uutta organisaatiota rakennettaessa. Lapin hyvinvointialueelle on perustettu saamenkielisten palveluiden kehittämisen vastuuyksikkö ja saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämis- ja palvelupäälliköiden virat.

– Uudistuksilla pyritään siihen, että kokonaiskuva ja vastuu saamenkielisistä palveluista on selkeästi jossain eikä asia huku isoon organisaatioon. Kokonaiskuvan hahmottaminen on erityisen tärkeää nyt, kun palveluita tarkastellaan koko alueen tasolla eikä enää kuntakohtaisesti. Laajempi näkökulma, liikkuvien palveluiden ja etäpalveluiden kehittäminen tuovat saamenkielisten palveluiden kehittämiseen uusia mahdollisuuksia, sanoo Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden vt. kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen.

Hyvinvointialue on aloittanut toimintansa vuoden alussa. Rakenteellisten muutosten läpivieminen vaatii aikaa, ja on odotettavissa, että vaikutukset saamenkielisiin palveluihin tulevat näkyviin pikkuhiljaa. Esimerkiksi pulaa kielitaitoisista työntekijöistä ratkotaan yhdessä Saamelaiskäräjien ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kouluttavien oppilaitosten kanssa ja jo koulutusten pituuden vuoksi vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä. Odotettavissa on myös uusien, aiemmin piilevänä olleiden palvelutarpeiden näkyväksi tulemista, joihin reagointi edellyttää riittäviä taloudellisia resursseja.

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Kaisa Ruokojärvi
ma. sosiaali- ja terveyssihteeri
040 570 8457
kaisa.ruokojarvi@samediggi.fi

Kela ja saamelaiskäräjät kannustavat saamenkielisiä käyttämään omakielisiä palveluja

Kela ja saamelaiskäräjät neuvottelevat Kelan saamenkielisten palvelujen kehittämisestä Inarissa perjantaina 5.5. Neuvottelujen asialistalla ovat saamenkielisten asiointi ja kuntoutuksen kehittäminen. Lisäksi pohditaan yhdessä keinoja rohkaista asiakkaita omakielisten palvelujen käyttöön.

Kela kehittää saamenkielisiä palvelujaan saamen kielilain sekä saamelaiskäräjien kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ohjaamana. Kehittämistyön tuloksia seurataan vuosittaisissa yhteistyöneuvotteluissa. Tämänvuotiset yhteistyöneuvottelut pidetään saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa perjantaina 5.5.2023.

Yhteistyöneuvottelujen asialistalla ovat tällä kertaa saamenkielisten asiointi Kelassa ja saamenkielisten kuntoutuksen kehittäminen. Saamenkielisten palvelujen käyttöä tarkastellaan sekä asioinnin tilastojen avulla että saamenkielisten asiakkaiden erityistarpeiden kautta.

Kelan tavoitteena laadukas ja kulttuurinmukainen saamenkielinen palvelu

Kelan verkkosivuilla ja esitteissä kerrotaan Kelan palveluista ja etuuksista eri elämäntilanteissa myös kolmella saamen kielellä. Saamenkielinen asiakas voi jo hakea monia Kelan etuuksia omakielisellä lomakkeella. Asiakaspalvelua saa tällä hetkellä pohjois- ja koltansaameksi sekä tulkattuna tarpeen mukaan myös inarinsaameksi.

– Tavoitteenamme on, että myös saamenkieliset asiakkaat saavat Kelassa asioidessaan erinomaisen asiakaskokemuksen, sanoo Kelan valtakunnallisten asiakkuuspalvelujen johtaja Sari Hänninen, joka osallistuu neuvotteluihin paikan päällä Inarissa.

Kela pyrkii kiinnittämään huomiota myös saamenkielisten palvelujen kulttuurinmukaisuuteen. Vuosina 2021–2022 Kela järjesti Mii ovttas -työpajasarjan, jonka tavoitteena oli saamenkielisen palvelun kehittäminen. Työpajoista syntyi viranomaisten yhteinen ja saamelaiskäräjien koordinoima Mii ovttas -verkosto, jossa edustajat julkishallinnon eri toimialoilta voivat yhdessä kehittää saamenkielisiä palvelujaan.

Saamenkielisten kuntoutusta kehitetään yhteistyössä tutkijoiden kanssa

Kela järjestää erikseen kuntoutuskursseja saamenkielisille. Saamenkielinen asiakas voi saada tulkkausta myös muihin Kelan järjestämiin kuntoutuksiin niin halutessaan ja edellyttäen, että tulkki löytyy. Kuntoutus kiinnostaa saamenkielisiä, mutta samalla he kokevat, että niiden toteutustapaan liittyy paljon haasteita.

Kelan ja Saamelaiskäräjien neuvottelussa toukokuussa 2022 käsiteltiin saamelaisille tarjottujen kuntoutuspalvelujen nykytilaa ja todettiin tarve palvelujen nykyistä kulttuurinmukaisemmalle tuottamiselle. Kelan tutkimusryhmä on aloittanut hankkeen, jossa selvitetään tarkemmin saamenkielisten kokemuksia Kelan kuntoutuksesta. Hankkeen myötä Kela voi kehittää kuntoutukseen ohjautumista ja sen toteutumista. Selvityshanke on saanut yhteisöllisen hyväksynnän saamelaiskäräjiltä.

Kela ja saamelaiskäräjät rohkaisevat kokeilemaan saamenkielisiä palveluja

Saamenkieliset käyttävät omakielisiä palveluja varsin vähän lisääntyvästä tarjonnasta huolimatta. Kela ja saamelaiskäräjät pyrkivät yhdessä rohkaisemaan saamenkielisiä tutustumaan tarjolla oleviin saamenkielisiin palveluihin ja käyttämään niitä.

– On tärkeää osoittaa, että saamenkielisiä palveluja halutaan käyttää ja niille on todellinen tarve. Uskon, että se vahvistaa laissa turvattujen palvelujen asemaa ja lisää tahtoa kehittää niitä. Saamenkielisten palvelujen käyttämisestä saatavat kokemukset ovat myös arvokkaita palvelujen kehittämisen näkökulmasta, sanoo saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisväestö ei ole tottunut asioimaan saameksi viranomaisissa, ja sen takia kannustusta saamenkieliseen asiointiin tarvitaan. Saamelaiskäräjien mukaan saamen kielten käyttömahdollisuuksien laajentaminen viranomaisasiointiin on tärkeää kielten elinvoimaisuuden kannalta.

Lisätietoja medialle

Anni Koivisto, I varapuheenjohtaja, saamelaiskäräjät, anni.koivisto@samediggi.fi, puh. 040 415 5969

Sari Hänninen, johtaja, Kelan valtakunnalliset asiakkuuspalvelut, sari.hanninen@kela.fi, puh. 040 570 8742

Lue lisää

Kelan saamenkieliset verkkosivut (kela.fi)

Kelan saamenkieliset esitteet (kela.fi)

Saamelaiskäräjät (samediggi.fi)

Tuore selvitys valaisee saamelaislasten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista – Vahva luontosuhde vahvistaa hyvinvointia, mutta lapset joutuvat myös välttelemään saamelaisuuden esille tuomista tietyissä tilanteissa 

Lapsiasiavaltuutettu julkaisi 7.2. Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen -selvityksen, jossa saamelaislapset pääsivät itse kertomaan näkemyksiään. Selvitys toi esille sekä ilahduttavia että huolestuttavia seikkoja saamelaislasten tilanteesta. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso toivoo, että lasten huolet esimerkiksi ilmastonmuuton vaikutuksista ja saamelaistiedon vähäisyydestä otetaan vakavasti.  

Kuva: Ville Fofonoff / Saamelaiskäräjät

Selvityksessä saamelaislapset esittävät toimenpiteitä hyvinvointinsa ja oikeuksiensa toteutumisen tueksi. Toimenpiteitä kaivataan mm. saamelaistiedon lisäämiseksi, saamenkielisen vapaa-ajantoiminnan lisäämiseksi, saamenkielisten oppimateriaalien tuottamiseksi sekä liikkumisen mahdollisuuksien lisäämiseksi. Lapset toivat esille myös huolta valtaväestön suhtautumisesta saamen kieltä, kulttuuria ja saamelaisten oikeuksia kohtaan. Erillisessä kannanotossaan (9.2.) lapsiasiavaltuutettu korosti myös saamelaiskäräjälain uudistamisen välttämättömyyttä lasten oikeuksien kannalta. 

– Pidän erityisen huolestuttavana, että jopa 64 % lapsista kertoi välttävänsä saamelaisuuden esille tuomista ainakin jossain tilanteissa.  Kun he vielä kertoivat, että yleisin syy tälle oli pelko pilkasta tai ennakkoluuloista, niin näen, että tämä on otettava vakavasti, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.  

Saamelaislapset myös kokivat, että saamelaisuudesta, saamen kielistä ja kulttuurista tiedetään Suomessa todella vähän. Samaan lopputulokseen on päätynyt myös Opetus- ja kulttuuriministeriön saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän tuottama selvitys. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on aktiivisesti pyrkinyt lisäämään tietoa esimerkiksi Dihtosis-hankkeen avulla, mutta hankkeella ei tällä hetkellä ole rahoitusta.  

Luontosuhde tuo saamelaislapsille voimia, mutta ilmastonmuutos huolestuttaa 

Puheenjohtaja Juuso myös iloitsee selvityksessä esille nousseista tiedoista: saamelaislapset voivat hyvin ja kokevat elämänsä merkitykselliseksi. 

– Tulosten mukaan saamelaislasten tilanne on monelta osin hyvä ja saamelaisten vahva luontosuhde tuo voimaa myös lapsillemme. Sen vastapainona kuitenkin on myös jo varhain kannettu huoli kulttuurin säilymisestä, erityisesti ilmastonmuutoksen ja sen konkreettisten vaikutusten takia. Tähän huoleen on tartuttava, puheenjohtaja Juuso painottaa.   

Lapsiasiavaltuutetun toimisto toteutti selvityksen osana kansallista lapsistrategiaa vuoden 2022 aikana. Selvitykseen osallistui lähes sata 11–17-vuotiasta, itsensä saamelaiseksi kokevaa lasta kaikkialta Suomesta. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa.  

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi   

Anne Länsman-Magga 
Sosiaali- ja terveyssihteeri 
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi  

Elli-Marja Hetta 
Nuorisosihteeri 
050 382 5179 
elli-marja.hetta@samediggi.fi  

Riitta Lehtola-Kosonen 
Ma. Suunnittelija 
040 168 5978 
riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi  

Linkit: 

Dihtosis-hanke 

www.samediggi.fi 

Loppusyksy ja jäätyvä järvi. Taivaalla vaaleanpunaisen sävyjä.

Mitä minun pitää tietää varautumisesta? – Turvallisuustyöpaja Saamelaisten kotiseutualueella -alueen asukkaille

Tilaisuudessa käsitellään sekä yksilön että yhteisön varautumista. Tarkoituksena on selvittää, mitä erityispiirteitä ja huomioitavaa liittyy varautumiseen Lapin alueella yleisesti ja saamelaisalueella erityisesti. Tapaamisessa ammattilaiset kertovat varautumisesta ja käydään siitä myös yhteistä keskustelua.

MIKSI tilaisuus järjestetään?

Onko Pohjois- Suomen kokemukset unohdettu varautumis- ja turvallisuusasioissa? Keräämme tietoa eri alueiden kokemuksista. Koronapandemia toi vakavat häiriötilanteet ja jopa poikkeusolot Suomeen. Koronakriisin lisäksi Ukrainan sota on tuonut esiin uudenlaisen varautumisen tarpeen.

MIKSI kannattaa osallistua?

Ajatuksemme on, että Lapin alueella on erilaisia tarpeita varautumisessa kuin etelämpänä Suomessa. Tarvitsemme hankkeelle tietoa teiltä alueen asukkailta ja muilta toimijoilta. Tule mukaan – tietämystäsi kaivataan!

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/S/9296FF7A759A6E65

Ilmoittaudu ma 23.1.2023 mennessä (mahdolliset tulkkaukset ja osallistuminen paikan päällä), jotta saat linkin tapahtumaan.

Pääset mukaan myös ilman ilmoittautumista ja voit seurata lähetystä linkistä https://us06web.zoom.us/j/87252373292 

Ohjelma:

Turvallisuustyöpaja Inarin saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa ma 30.1.2023 klo 16.30–18.30
16.30 Tervetuloa
Miten minä yksilönä voin varautua?

16.35 Mitä yleisiä ja erityisiä tarpeita varautumiseen on Lapin hyvinvointialueella?
Krista Lyyra, STM

16.55 Paneeli: Saamelaisalueen vahvuudet ja keinot varautumisessa
Keskustelussa mukana asukasedustus Aslak Uula Länsman, Essi Kulju SPEK (72 tuntia -kansalaisten omatoiminen varautuminen- asiantuntija), Eveliina Impiö (valmiussuunnittelija Lapin hyvinvointialue) sekä vetäjänä Elina Lindström (Tulevaisuutta luomassa -hanke Kuntaliitto)

17.25 Tulevaisuutta luomassa- hankkeen tuotoksia

  • yksilöllinen varautumissuunnitelma
  • sähkökatko-ohjeet

Pieni tauko

17.35 Miten viranomaiset huomioivat saamen kielet erilaisissa häiriötilanteissa?
Anne Kirste Aikio, saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri ja Tuuli Miettunen, vt. kehittämispäällikkö Lapin hyvinvointialue

17.55 Työpajat /yhteistä keskustelua varautumisesta
Mitkä asiat pitäisi vielä huomioida varautumisessa pohjoisen alueelta yleisessä varautumisessa?

18.15 Tärkeimmät nostot yhteisesti

Turvallisuustyöpaja kuuluu THL:n, Kuntaliiton ja Kehitysvammaliiton yhteiseen ESR Tulevaisuutta luomassa -hankkeeseen. Työpajassa ovat yhteistyökumppaneina myös Saamelaiskäräjät ja Lapin hyvinvointialue.

https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vammaisten-ja-ulkomaalaistaustaisten-ihmisten-selviaminen-poikkeus-ja-kriisitilanteissa-tulevaisuutta-luomassa-covid-19-kokemusten-pohjalta

Lisätietoja:

Elina Lindström
hanketyöntekijä
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
+358 9 771 2150, +358 46 921 5125
Elina.Lindstrom(at)hyvil.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
Saamelaiskäräjät
+358 40 182 9998
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Tuuli Miettunen
vt. saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämispäällikkö
Lapin hyvinvointialue
+358 40 484 2676
tuuli.miettunen(at)lapha.fi

 

 

Saamelaiskäräjät kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen rahoituksesta

Saamelaiskäräjät kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä rahoituksen myöntämisestä saamenkielisen sosiaali- ja terveysalojen henkilöstön koulutukseen. Yhteensä lähes kahden miljoonan euron rahoitus myönnettiin Oulun yliopistolle ja Lapin ammattikorkeakoululle.  Koulutusten tavoitteena on lisätä saamenkielisten sosiaali- ja terveysalojen työntekijöiden määrää ja lisätä työntekijöiden saamelaiskulttuuriin liittyvää osaamista.

Oulun ja Lapin yliopiston yhteistyössä toteutettavaa Saamen kieli- ja kulttuurikoulutus sosiaali- ja terveysalalle (2023‒2026) -hanketta rahoitetaan 1 000 000 eurolla. Lapin ammattikorkeakoulun Kulttuurisensitiivisen koulutuksen yhteiskehittäminen saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluille –hanketta rahoitetaan 918 634,93 eurolla. Hanke toteutetaan Lapin, Oulun ja Diakonia ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Saamenkielisiä ja saamelaisen kulttuurin mukaisia palveluita on mahdollista järjestää vain, jos niitä varten on saatavilla koulutettuja alan ihmisiä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajilla on suuria vaikeuksia henkilöstön rekrytoimisessa. Ministeriön myöntämän rahoituksen odotetaan tuovan helpotusta tilanteeseen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso iloitsee myönnetystä rahoituksesta. – Tämän rahoituksen taustalla on viime vuonna raporttinsa luovuttaneen saamelaisopetuksen kehittämistyöryhmän perusteellinen työ, joka nyt tuottaa tulosta. Olemme Saamelaiskäräjillä tehneet paljon töitä, jotta saamelaiset saisivat palveluita omalla kielellään ja niin, että meidän kulttuurimme huomioidaan, Juuso sanoo.

Myönnetyllä rahoituksella on suuri merkitys, sillä saamelaisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat nykyisin heikosti. Saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuitenkin tärkeitä saamelaisten hyvinvoinnin lisäksi myös saamen kielten ja kulttuurin säilymiselle sekä vahvistumiselle. 

– Suomi on saanut useita suosituksia ihmisoikeuksia valvovilta elimiltä parantaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. Tämä rahoitus on yksi konkreettinen askel siihen suuntaan, että asiat etenevät, sanoo Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän varapuheenjohtajana toiminut koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari pitää myönnettyä rahoitusta merkittävänä. – Oulun ja Lapin yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat nyt aivan erityisen mahdollisuuden saamen kielet ja saamelaisen kulttuurin huomioivien koulutusratkaisujen kehittämiseen yhteistyössä. Merkittävää on sekin, että kaikki Suomessa puhutut kolme saamen kieltä ovat nyt yliopistollisia oppiaineita täydessä laajuudessaan, sanoo Aikio-Puoskari.

OKM:n 6.2.2020 asettama saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmä selvitti mm. saamenkielisen sosiaali- ja terveysalojen henkilöstön koulutustarpeita ja esitti ministeriölle rahoitusta tarkoitukseen. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa ja erityisselvityksensä opetusministerille 15.4.2021. Opetus- ja kulttuuriministeriö avasi korkeakouluille rahoitushaun saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutukseen ja koulutusten kehittämiseen kesäkuussa 2022.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
kieliturvasihteeri
040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Ulla Aikio-Puoskari
koulutussihteeri
040 767 3101
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Linkit:

OKM:n tiedote 2.12.2022 https://okm.fi/-/saamenkielista-sote-henkiloston-koulutusta-rahoitetaan-lahes-kahdella-miljoonalla-eurolla.  

Saamelaiskäräjien tiedote 14.4.2021 https://www.samediggi.fi/2021/04/15/saamenkielisen-varhaiskasvatuksen-saamelaisopetuksen-ja-saamenkielisten-koulutuspolkujen-vahvistaminen-saa-nyt-uutta-vauhtia/

Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän raportti, OKM:n julkaisuja 2021:25

Selvitys saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista, OKM:n julkaisuja 2021:18, Tuuli Miettunen

Saamelaiskäräjät ehdottaa saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden toteuttamisohjelman valmistelua

Saamelaiskäräjät lausui Lapin hyvinvointialueen strategialuonnoksesta. Saamelaiskäräjät ehdottaa, että saamenkielisten palveluiden toteuttamisohjelma liitettäisiin osaksi strategiaa.

Saamelaiskäräjät tuo lausunnossaan esiin huolen siitä, ettei esitetyssä hyvinvointialueen strategialuonnoksessa tuoda tarpeeksi hyvin esiin hyvinvointialueen strategisia tavoitteita suhteessa saamelaisväestöön. Luonnoksessa ei myöskään tule esiin muut hyvinvointialueen lakisääteiset vastuut, kuten muun muassa velvoitteet suhteessa saamelaisten kielellisiin oikeuksiin tai se, miten hyvinvointialue aikoo niitä strategisesti toteuttaa.

Saamelaiskäräjien mielestä strategiassa olisi pitänyt selkeämmin tuoda esiin strategiset tavoitteet ja toimet, jotka linjaavat hyvinvointialueen näkemyksiä saamelaisia koskevissa kysymyksissä.

Kielellisten oikeuksien toteutuminen hyvinvointialueen palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa 

Lapin hyvinvointialueen strategiassa tulee huomioida kielellisten oikeuksien toteutuminen hyvinvointialueen palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Saamelaiskäräjät ehdottaa siksi strategiaan tarkempaa, ylemmän tason linjausta siitä, miten hyvinvointialue aikoo turvata palvelut saamelaisille, huomioida saamelaisväestö strategiassa ja edistää saamelaisia koskevia palveluita.

Siksi Saamelaiskäräjät ehdottaa, että strategiaan lisätään seuraava lause:  

Saamelaisten lainsäädännöllinen asema, kulttuuri-itsehallinto, kielelliset ja kulttuuriset oikeudet ja saamenkielisten palveluiden saatavuuden turvaaminen otetaan asianmukaisesti huomioon hallinnossa, palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa.

Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden järjestämiseen toteuttamissuunnitelma

Saamelaiskäräjät esittää, jotta strategia olisi tehokas ja vaikuttava saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden tuottamisen ja edistämisen kannalta, tulisi strategiaan sisällyttää saamenkielisten palveluiden toteuttamisohjelma.

Saamenkielisten palveluiden toteuttamisohjelma kokoaisi saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluita koskevia toimenpiteitä. Se toimisi myös strategian toteutumisen valvontamekanismina ja tukisi saamelaisia koskevaa strategisten tavoitteiden toteuttamista.

Saamelaiskäräjät näkee, että erillinen toteuttamisohjelma on välttämätön, jotta hyvinvointialue sitoutuu saamelaisten palveluiden toteutumiseen ja edistämiseen. Saamelaiskäräjien kokemuksen mukaan saamelaisiin kohdistuvien toimenpiteiden toteuttaminen jää yksittäisten työntekijöiden varaan, jos toimenpiteistä ei ole erillisiä mainintoja strategisissa asiakirjoissa. Esityksen mukaan toteuttamisohjelma toimisi ohjaavana asiakirjana päättäjille ja valmistelijoille.

Saamelaiskäräjät tukee ehdotettuja linjauksia

Saamelaiskäräjät on tyytyväinen strategialuonnoksen saamelaisia koskeviin merkintöihin, vaikka kaipaa tarkempia esityksiä saamelaisia koskevista laajemmista tavoitteista. Lisäksi Saamelaiskäräjät on tyytyväinen siihen, että strategiassa on maininta saamenkielisten palveluiden kehittämistyöstä, saamenkielisestä viestinnästä, linjauksista koskien hyvinvointia ja saamenkielisestä henkilöstöstä. Saamelaiskäräjät kannattaa esitettyjä kirjauksia.

Lue Saamelaiskäräjien lausunto Lapin hyvinvointialueen strategialuonnoksesta

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
puh. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
Sosiaali- ja terveyssihteeri
puh. 010 839 3128 / 040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
Saamen kieliturvasihteeri
puh. 010 839 3124 / 040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät julistaa haettavaksi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön määräaikaisen suunnittelijan tehtävän

Tehtävä toteutetaan osa-aikaisena (60 %). Työ alkaa 5.1.2023 ja kestää 31.12.2024 saakka. Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä. Suunnittelijan tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.

Kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, laaja sosiaalihuollon ja saamelaiskulttuurin tuntemus sekä kokemus kehittämistyöstä. Odotamme myös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, hyvää organisointi- ja paineensietokykyä sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2 760,63 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Virkasuhteessa noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 25.11.2022 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?b0a127ab

Lisätietoja työstä saa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemeltä puh. 010 839 3106.

Inarissa 31.10.2022
Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät vierailee Helsingissä sote-asioissa

Saamelaiskäräjät vierailee 11.-12.5.2022 Helsingissä sosiaali- ja terveysasioissa. Saamelaiskäräjät tapaa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin, Kelan pääjohtaja Outi Antilan sekä virkahenkilöitä sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kelasta ja Tilastokeskuksesta.

– Vierailu on tärkeä. Agendallamme on useita saamelaisten sosiaaliturvaan, sote-palveluihin ja tiedontuotantoon liittyviä kysymyksiä. Samalla kehitämme yhteistyötä ja viemme viestiä saamelaisille tärkeistä asioista, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Vierailuihin osallistuvat Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga, kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio, elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri Sarita Kämäräinen sekä SámiPosken ma. suunnittelijat Lydia Heikkilä ja Riitta Lehtola-Kosonen. Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio osallistuu tapaamiseen Kelan kanssa.

Saamelaiskäräjien ja Kelan vuosittaiset neuvottelut

Saamelaiskäräjien ja Kelan edustavat tapaavat keskiviikkona 11.5. Vuosittaisessa tapaamisessa tarkastellaan yhteistyösopimuksessa sovittujen asioiden etenemistä.

Tapaamisessa keskustellaan suunnitelmasta saamen kielilain toteutumisesta, Kelan tukimuotojen sopivuudesta saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiselle, tutkimustarpeista, kuntoutuksista sekä saamenkielisen sähköisen asioinnin kehittämisestä.

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus sekä tiedontuotanto

Saamelaiskäräjät keskustelee torstaina 12.5. saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palveluiden saatavuudesta sekä sitä koskevasta tiedontuotannosta perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Tilastokeskuksen virkahenkilöiden kanssa.

– Saamelaisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä tulisi nykyistä paremmin voida tunnistaa päätöksenteossa ja palveluiden tuottamisessa, sanoo Koivisto.

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
010 839 3128
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi