Saamelaiskäräjät kampanjoi yhdenvertaisten sote-palveluiden puolesta

Suomen hallituksen käynnistämän sote-uudistuksen tavoitteena on, että sote-palvelut toteutetaan yhdenvertaisesti kaikille. Lisäksi Marinin hallitusohjelmassa on selkeät linjaukset kielellisten oikeuksien käytännön toteutumisen turvaamisesta saamen kielellä. Tämä on asettanut korkeita odotuksia myös saamelaisten sote-palvelujen kehittämisen osalta.

– Olen huolissani, että tavoitteet eivät näy riittävällä tavalla maanantaina lausuntokierrokselle lähteneessä esitysluonnoksessa, vaan nyt keskitytään ylläpitämään nykytilaa, jossa erilaisten selvitysten ja tutkimusten mukaan saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat heikosti, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Palveluita omalla kielellä, kulttuuritausta huomioiden

Saamelaiskäräjät haluaa olla kehittämässä sote-uudistusta niin, että myös saamelaisten tarpeet tunnistetaan ja otetaan uudistuksessa huomioon. Saamelaisväestön odotuksille toivotaan lausuntokierroksen aikana näkyvyyttä, ja sen myötä tarpeellisia korjauksia lakiesityksiin. Tämän takia Saamelaiskäräjät käynnistää oman kampanjan pääviestinä yhdenvertaisuuden edistäminen sote-uudistuksessa.

– Yhdenvertaisuuden pitäisi näkyä lainsäädännössä linjakkaasti aina palvelujen järjestämisvastuusta osallisuuteen ja riittävään rahoitukseen. Näitä teemoja haluamme kampanjallamme konkretisoida, jatkaa I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Kampanjalla halutaan tuoda esille, että yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisten palveluiden tarjoamista kaikille, vaan asiakkaiden erilaisten tarpeiden huomioimista. Saamelaisten osalta yhdenvertaisuus toteutuu, kun saamelaiset saavat palveluita omalla kielellään ja niin, että saamelainen kulttuuritausta huomioidaan.

Tutustu Saamelaiskäräjien kampanjaan yhdenvertaisista sote-palveluista kampanjasivustolla www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Ota osaa keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteilla:

#sote-uudistus #saamelaiset #yhdenvertaisuus

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. 

Saamelaiskäräjät järjestää avoimien ovien päivän Inarin Sajoksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2020 klo 11-15. Tule tutustumaan Saamelaiskäräjien toimintaan!

Saamelaiskäräjien yleinen toimisto, koulutus- ja oppimateriaalitoimisto sekä saamen kielen toimisto esittäytyvät Sajoksessa. Saamelaiskäräjät tarjoaa kaikille vieraille kahvit ja Sajoksen ravintola Čaijusta voi ostaa kansallispäivän lounaan.

» Saamelaistietoa opetukseen ja muille kiinnostuneille: www.oktavuohta.com
» Tunti saamea kaikille! – Avoimet oppitunnit 5.2.

Saamelaisten kansallispäivän 6.2. ohjelma Inarissa

Tervetuloa kaikille!

kello 7.00 alkaen
Yle Sápmi lähettää saamenkielistä ohjelmaa kolmella saamen kielellä.
Nettiradio: yle.fi/sapmi

9 Lipunnosto ja Saamen suvun laulu, SIIDA

9-17 Siidan näyttelyihin on vapaa pääsy koko päivän, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditorio
• Inarin koulun saamenluokat laulavat, näyttelevät ja tanssivat.
• Yhteislaulu ja musiikkia, Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu
• Filmi, Saamelaisalueen koulutuskeskus

10.30-13
Saamelaisten kansallispäivän lounas, Inarin SEURAKUNTAKOTI, Sámi Soster ry ja Inarin seurakunta

11-15 SAJOS
• Saamelaiskäräjien avoimet ovet. Saamelaiskäräjät tarjoaa vieraille juhlakahvit.
• Saamelaisarkiston avoimet ovet

12 ”Laulujoutsenen siivin – Kirjailija Yrjö Kokon jalanjäljillä”, Yrjö Kokko -seura / Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida uudistuu 2020-2022, SIIDAN auditoriossa

12.30 Saamelaista perintöä säilyttäen, pop up -näyttelyn avajaiset, SIIDAN yläaulassa

13– Piispanmessu, Inarin saamelaiskirkko, Inarin srk
Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntakodilla, Sámi Soster ry ja Inarin srk

18 Elokuvailta, SAJOS
Näytös järjestetään yhteistyössä Saamelaistaiteen tukiyhdistyksen Visuálalaš Sápmi-Leader hankkeen kanssa.

  • Siuttajoen erotus 2019, kesto 02´, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suomi
  • Čáhcerávga 2019, kesto 05´, Suvi West, Sápmi / Suomi
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, kesto 07´, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norja
  • Jearrat máttaráhkus 2019, kesto 04´, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suomi
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, kesto 09´, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norja
  • Bántafáŋga 2019, kesto 04´, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norja
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, kesto 03´, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suomi
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, kesto 12´, Heli Valkama, Sápmi / Suomi
  • Giitu giitu 2019, kesto 06´, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norja
  • Sámás muinna 2019, kesto 03´, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suomi
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 09´, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suomi
  • Ribadit 2019, kesto 10´, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norja

     

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

 

Saamenkieliset sosiaali- ja terveydenalan työntekijät kokoontuvat Sajoksessa

Saamenkielisten sosiaali- ja terveydenalan työntekijöiden verkostotapaaminen järjestetään vuosittain. Tämän vuoden tapaamisessa on tarkoituksena pohtia yhdessä saamelaisten palliatiivisen hoidon syöpäpotilaille ja saattohoidon erityispiirteitä ja tulevaisuuden kehittämistarpeita sekä käydä läpi muita ajankohtaisia asioita.

”Verkostotapaamisten tarkoituksena on tukea saamenkielisten työntekijöiden kulttuurinmukaista työotetta ja työssäjaksamista vertaistuen kautta. Tänä vuonna tapaamiseen osallistui saamenkielisiä vanhustyöntekijöitä jokaisesta saamelaisalueen kunnasta ja Sámisoster ry:stä”, sanoo tapaamisen järjestämisestä vastannut Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Verkostotapaamisessa saamelaisesta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidon erityispiirteistä puhumassa ovat Saamelaisten vanhuspalveluiden kehittämiskeskuksen Johtaja Kristine Gaup-Grønmo ja sairaanhoitaja Ellen Inga Eira Karasjoelta.

Verkostotapaamisen vuosittaisesta järjestämisestä vastaa Saamelaiskäräjät ja tapaaminen on tarkoitettu kaikille saamenkielisille sosiaali- ja terveydenalan työntekijöille.

 

Lisätietoja

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Valtion talousarvio vuodelle 2020 julkaistu – Saamenkielisten sote-palvelujen kehittämisen rahoitus pienenee

Valtiovarainminiteriön ehdotus vuoden 2020 talousarvioksi on julkaistu. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen ei ole tiedossa edelleenkään määrärahan korotusta. Ehdotuksen mukaan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyksikön rahoitus pienenee huomattavasti, mikä vaarantaa saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen.

Saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa heikosti

Saamelaiskäräjät on useaan otteeseen esittänyt saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen korotusta. Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen tarve on lisääntynyt ja monialaistunut nykyiseen määrärahan tasoon nähden. Esityksen mukaan vuoden 2020 valtionavustuksen määrä pysyy 480 000 eurossa.

”Kielelliset oikeudet on otettava vakavasti. Saamenkielisissä palveluissa korostuu myös saamelaiskulttuurin tuntemuksen merkitys. On ehdottoman tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluja olisi nykyistä laajemmin saatavilla inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä, myös muille väestöryhmille kuin ikääntyville”, perustelee hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi määrärahan korotustarvetta.

Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Tätä valtionavustusta ei ole korotettu vuoden 2004 jälkeen ja vuodelle 2020 määrärahan todellinen tarve olisi 3 milj. euroa. Valtionavustus turvaa käytännössä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta saamelaisten kotiseutualueella. Avustuksen turvin alueella työskentelee vuosittain 20-25 saamenkielistä sosiaali- ja terveysalan työntekijää pääosin ikääntyneiden kotipalvelussa sekä palvelu- ja hoitoyksiköissä.

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyksikön rahoitus epävarmaa

Valtion talousarviossa vuodelle 2020 sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan valtionavustuksesi on esitetty 2,25 miljoonaa euroa, josta saamelaisyksikön osuus olisi 33 750 euroa. Tämä on jatkoa useita vuosia jatkuneille osaamiskeskusten määrärahojen leikkauksille ja merkitsee Posken saamelaisyksikön kannalta dramaattista määrärahan pienenemistä. Käytännössä se tarkoittaa ainoan työntekijän työpanoksen vähentämistä 50 % työajalle sekä toimintakulujen leikkaamista minimiin.

Posken saamelaisyksikön erityistehtävänä on saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen valtakunnallisella tasolla. Saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen kehittämistarpeet ovat monialaiset osana käynnissä olevaa laajaa-alaista sote-uudistusta.

”Määrärahojen leikkaus on ristiriidassa sen kanssa, että hallitusohjelmassa sitoudutaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen sekä saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämiseen”, vastaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Katso valtion talousarvioesitys 2020 täältä.

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Valtiovarainministeriö selvittää Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä

Valtiovarainministeriö asetti Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä koskevan selvityshankkeen ajalle 15.5.-31.12.2019. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta.

Saamelaiskäräjien edustaja selvityshankkeen ohjausryhmässä on Saamelaiskäräjien ja hallituksen jäsen Magreta Sara ja varajäsenenä II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Hankkeen sihteeristöön kuuluvat hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi ja elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen. ”Kesän aikana sihteeristön on tarkoitus kerätä kasaan Suomen ja Norjan väliseen rajayhteistyöhön liittyvät kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö sekä listata rajayhteistyön haasteita eri toimialoilla”, sanoo elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Saamelaiskäräjien kuluvan toimikauden tavoitteisiin kuuluu saamenkielisen palvelutuotannon rajayhteistyön esteiden poistaminen. “Tämä hanke tukee omalta osaltaan rajayhteistyön aitoa edistymistä ja odotamme, että hankkeen tuloksena saamme eteenpäin konkreettisia toimia rajaesteiden poistamiseksi niin kunta- ja viranomaistasolla kuin lainsäädäntötasolla”, jatkaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Selvityshankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta. Tavoitteena on tehdä toimenpide-ehdotuksia mahdollisten julkisten palvelujen käyttöön liittyvien ongelmien poistamiseksi ja näiden palvelujen kehittämiseksi.

Tarkoituksena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja opetustoimen viranomaisten yhteistyötä sekä näitä toimialoja koskevien palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä Suomen ja Norjan rajaseudulla sekä tehdä tarvittaessa näitä koskevia toimenpide-ehdotuksia. Huomiota kiinnitetään saamenkielisten palvelujen järjestämistä ja saatavuutta koskeviin seikkoihin. Tarkoituksena on valmistella Suomen ja Norjan välillä rajat ylittävissä tilanteissa julkisten palvelujen saatavuuden ja käytettävyyden tilannekuvaa ja kehittämiskohteita.

Taustalla on Pohjois-Lapin kuntien ja Saamelaiskäräjien esittämä huoli siitä, miten alueen väestön palvelutarpeet voidaan myös tulevaisuudessa huomioida ja turvata yhdenvertaisesti. Selvityksen tekemistä varten valtiovarainministeriö on nimennyt apulaisprofessori, OTT Mirva Lohiniva-Kerkelän. Selvityshenkilön työtä johtaa ja ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu ministeriöiden, Saamelaiskäräjien, alueen kuntien, Lapin sairaanhoitopiirin ja Lapin liiton edustajista.

Lisätietoja selvityshankkeesta valtiovarainministeriön sivuilta: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM029:00/2019

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia-Ruotsala Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, +358 10 839 3106

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi, +358 40 186 7258

Saamelainen kielineuvola 21.2.2019 klo 18-20 – saamelainen varhaiskasvatus- ja kielikylpypedagogiikka

Puhutaan kaksi- ja monikielisyydestä: Illan aiheena saamelainen varhaiskasvatus- ja kielikylpypedagogiikka.

Tervetuloa Saamelaisen kielineuvolan viidenteen Facebook-livelähetykseen 21.2.2019 klo 18-20. Lähetyspaikkana Sajos, Inari. Livestreemaus Saamelainen kielineuvola-sivujen kautta. https://www.facebook.com/Saamelainen-kielineuvola-197306927529926/

Lähetyksessä tapaamme saamelaisen varhaiskasvatuksen ja kielikylpypedagogiikan asiantuntijoita. Marikaisa Laiti ja Rauni Äärelä-Vihriälä ovat illassamme pohjoissaamenkielisen varhaiskasvatuksen ja kielikylpypedagogiikan asiantuntijoina ja tekijöinä.

Annika Pasanen ja Riitta Lehtola kommentoivat keskustelua kielenelvytyksen ja kielentutkimuksen näkökannoista. Lähetyksen aikana on mahdollisuus lähettää asiantuntijoille kysymyksiä koskien lapsen monikielistä varhaiskasvatusta, mutta myös muita illan aihetta koskevia kysymyksiä.

Meille tulee vauva: opas vauvan odotukseen ja hoitoon julkaistu pohjoissaameksi

Meille syntyy vauva –opaskirjanen on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Opas sisältää ajankohtaista tieota vauvan odotuksesta, synnytyksestä, vauvan hoidosta ja lapsiperheen palveluista. Lisäksi käsitellään vanhemmuutta, parisuhdetta sekä lapsen kehitystä ja vuorovaikutusta lapsen kanssa.

Meille tulee vauva antaa tietoa ja käytännön vinkkejä hyvään arkeen ja vanhemmuuteen. Tämä uudistettu painos on tuotettu asiantuntijoiden ja vanhempien yhteistyönä painosten pohjalta.

Saamelaiskäräjät on ollut mukana lisäämässä tekstiin saamelaisia perheitä koskevia kulttuurisia erityispiirteitä. Huomioon on pyritty ottamaan saamelaiset elinkeinot, perheiden kaksi- ja monikielisyys sekä saamenkielisten perheiden oikeudet saamenkielisiin palveluihin.

Meille tulee vauva -opas pohjoissaamenkielellä löytyy vain verkkoversiona.

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-286-4

Lisätietoja

Vs. sosiaali- ja terveyssihteeri Riitta Lehtola, puh. 010 839 3123, riitta.lehtola(at)samediggi.fi

Saamelaisten itsemurhien ehkäisyyn lisää työkaluja – poliittista tahtoa, tietoisuutta ja osaamista tarvitaan lisää

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa asuvien saamelaisten itsemurhien vähentämiseksi on entistä enemmän keinoja. Niiden käyttöönotto vaatii kuitenkin lisää rahoitusta, osaavia auttajia ja tietoa saamelaisten kohonneen itsemurhariskin taustatekijöistä. Tämä kaikki edellyttää lisää poliittista tahtoa.

Saamelaisneuvoston yhteistyön tuloksena on saatu aikaan Pohjoismaissa asuvien saamelaisten itsemurhien ehkäisysuunnitelma. Suunnitelmassa keskitytään niihin isoihin haasteisiin, joihin saamelaiset törmäävät pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuristen ja identiteettiin liittyvien paineiden puristuksessa. Suunnitelma tukee itsemurhien kansallista ehkäisytyötä kaikissa kolmessa Pohjoismaassa.

”Meillä on nyt yhteispohjoismainen strateginen suunnitelma siitä, miten saamelaisten itsemurhia voidaan ehkäistä. Nyt on siirryttävä nopeasti käytännön työhön, ja kohdattava itsemurhaa hautovat ihmiset. Käytössä on jo hyviä työkaluja ja käytäntöjä tähän työhön, mutta niitä täytyy levittää entistä laajemmalle. Esimerkiksi Ylä-Lapissa on saatu hyviä kokemuksia kanadalaisesta itsemurhien ehkäisyyn painottuvasta ASIST-koulutuksesta. Sen avulla toteutettiin Ylä-Lapissa itsemurhien ehkäisyn koulutusta osana Hyvät käytännöt pysyvää käyttöön -kärkihanketta vuosina 2017-2018”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Itsemurhien taustalla olevista tekijöistä tarvitaan lisää tietoa

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa saamelaisväestön itsemurhien määrä suhteessa väestömäärään on paikallisten arvioiden mukaan iso. Tilastotietoja on vaikea saada, sillä etnisen taustan tilastointi on laitonta Pohjoismaissa. Saamelaisyhteisöjen arvioiden mukaan suurin riskiryhmä ovat nuoret ja keski-ikäiset miehet. Näistä hyvin harva hakee ongelmiinsa ajoissa apua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tästä syystä itsemurhien ehkäisysuunnitelmassa yksi strateginen painopiste on miesten hyvinvointi.

Saamelaisten pääsy tasaveroisesti terveydenhuoltoon ja mielenterveyspalveluihin on olennaista itsemurhien ehkäisemiseksi.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman tarkoitus on tukea saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja varmistaa, että saamelaisilla on todellinen mahdollisuus päästä vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Samalla tuetaan saamelaisten kulttuurista identiteettiä, mahdollisuutta harjoittaa perinteisiä elinkeinoja ja oikeutta omaan äidinkieleen.

Suunnitelman laatimiseen osallistuneet pitävät tärkeänä, että itsemurhien ehkäisyssä otetaan huomioon erilaiset riskitekijät. Näistä tarvitaan myös lisää tutkimustietoa. Esimerkiksi saamelaisten historiaan liittyviä valtaväestöön yhdenmukaistamisesta syntyneitä traumoja on toistaiseksi käsitelty liian vähän. Samoin liian vähälle huomiolle ovat jääneet saamelaisten seksuaalisen ja muun väkivallan kokemukset ja syyt, jotka johtavat väkivallan tekoon.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman lähtökohtia on myös vähentää saamelaisten etnistä syrjintää ja lisätä erilaisuuden hyväksyntää. Tämä koskee esimerkiksi seksuaalisia vähemmistöjä, joiden keskuudessa itsemurhariski on keskimääräistä suurempi.

Suunnitelmassa painotetaan myös sitä, että saamelaiset tarvitsevat enemmän saamelaisia auttamaan itsemurhien ehkäisyssä. Tavoite on saada saamelaisia tekemään itsemurhien ehkäisytyötä sekä ruohonjuuritasolla että saamelaisten virallisissa instituutioissa ja organisaatioissa.

Koska saamelaisia on neljässä maassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä), itsemurhien ehkäisytyötä on tehtävä yli rajojen. Koska resurssit ovat rajalliset, on varmistettava, että ne parhaat tavat toimia menevät myös rajojen yli. Yhteistyö koskee niin koulutusta, palveluja kuin tilastointia.

Pienessä yhteisössä itsemurha on aina iso asia

”Tarvitsemme enemmän rohkeutta ottaa itsemurha-ajatukset puheeksi. Tähän tarvitaan koulutusta ja osaamista. Itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottaminen on tärkeää eikä asian esille ottamista pidä pelätä. Mikäli itsemurha-ajatuksia on, niihin pääsee käsiksi”, sanoo lääkäri Heidi Eriksen Utsjoelta.

Eriksenin mukaan Suomessa saamelaisten itsemurhariskeihin on puututtu valitettavan myöhään, vaikka tiedossa on ollut jo pitkään, että kantaväestössäkin itsemurhia tehdään enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

”Ero isojen kaupunkien ja pienten yhteisöjen välillä on merkittävä. Yksi itsemurha pienessä yhteisössä on aina erittäin iso asia ja se vaikuttaa koko yhteisöön. Itsemurha saattaa toimia myös mallina muille, joilla on itsetuhoisia ajatuksia. Esimerkiksi saman suvun jäsenten lyhyen ajan sisällä tekemät itsemurhat pienissä yhteisöissä ovat valitettavan yleisiä”, Eriksen kertoo

Umeån yliopiston professori Lars Jacobsson toivoo lisää laadullista tietoa itsemurhien riskitekijöistä. Hän korostaa, että itsemurhalla on monta puolta: se voi olla henkilökohtainen pako masennuksesta, poliittinen protesti tai tarkoitettu rangaistukseksi jostakin. Tutkimuksessa pitäisi keskittyä siihen, mikä on itsemurhan takana oleva ihmisen suurin motiivi. Silloin päästäisiin puuttumaan niihin syihin, jotka vaivaavat yksittäistä ihmistä ja saavat hänet ajattelemaan, suunnittelemaan ja pahimmillaan toteuttamaan itsemurhan.

”Tarvitsemme tietoa siitä, mitä ajatuksia itsemurhaa hautovilla ihmisillä on. Ajattelu on yleistä eikä se ole vielä vaarallista, mutta itsemurhan suunnittelu on jo vaarallista. Itsemurhien ehkäisysuunnitelma yksin ei riitä, ellei samalla sovita konkreettisesti siitä, kuka on vastuussa mistäkin tekemisestä ja toimista. Täytyy löytyä vastuutaho, joka tekee käytännön työtä”, Jacobsson muistuttaa.

Lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa ja poliittisten päättäjien herättelyä. Seminaarissa käydyn paneelikeskustelun kiteyttää oivallisesti tutkija Anne Silviken Norjasta.

”Itsemurhien ehkäisy kuuluu ihan kaikille, meistä jokaiselle”, Silviken muistuttaa.

Inarissa järjestettiin 30.1.–1.2.2019 kansainvälisen arktisten alueiden alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn keskittyvä seminaari. Siihen osallistuvat eri maiden asiantuntijat, tutkijat ja alkuperäiskansojen edustajat vaihtavat kokemuksiaan itsemurhien ehkäisytyöstä ja sen tuloksista. Seminaari on osa Suomen puheenjohtajuutta Arktisessa neuvostossa vuosina 2017-2019.

Artikkeli julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla 31.1.2019:
https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lisätietoja Arktisen neuvoston työstä itsemurhien ehkäisemiseksi:

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi vastaavan varhaiskasvatusohjaajan määräaikaisen tehtävän

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi

Vastaavan varhaiskasvatusohjaajan määräaikaisen tehtävän

Työ alkaa rahoituksen varmistuessa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2019 asti. Vastaava varhaiskasvatusohjaaja vastaa Anarâškielâ servi ry:n ylläpitämän kolmen kielipesän – Inarin Piervâlin ja Piäjun sekä Ivalossa sijaitsevan Kuátin – varhaiskasvatuksen ohjauksesta, kehittämisestä ja henkilöstöhallinnosta. Yhdistyksellä on yhteensä 10 kielipesätyöntekijää ja yksi hallintopäällikkö. Vastaava varhaiskasvatusohjaaja toimii Saamelaiskäräjien työntekijänä, mutta tiiviissä yhteistyössä Anarâškielâ servin johdon ja työntekijöiden kanssa.

Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus, kuten kasvatustieteen kandidaatin tutkinto tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen opintoja. Lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus saamelaiskäräjistä 1727/95). Tehtävän menestyksekästä hoitamista edesauttaa työkokemus varhaiskasvatuksen ja hallinnon alalta ja henkilöstöjohtamisesta. Työssä on tunnettava saamelaisen varhaiskasvatuksen lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet. Työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä tehdä yhteistyötä perheen, kielipesien muun henkilöstön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Vastaava varhaiskasvatusohjaaja työskentelee saamen kielen toimistossa, jonka esimiehenä toimii kieliturvasihteeri. Tehtävässä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Valitun tulee esittää hyväksyttävä ote rikosrekisteristä (L 504/2002).

Ohjaaja palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja I ryhmän mukaan (peruspalkka 2713,63 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueen lisä 24 % ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vastaavan ohjaajan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, ja työ tapahtuu osin myös inarinsaamen kielipesissä Inarissa ja Ivalossa. Oma auto on työssä välttämätön. Vapaamuotoiset työhakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 1.2.2019 klo 16.00 mennessä osoitteella info(at)samediggi.fi.  Lisätietoja antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi / puh. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 17.1.2019 Saamelaiskäräjät