Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistavat saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä

/in , /by

Saamelaiskäräjät ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) allekirjoittavat keskiviikkona 29.11.2023 yhteistyösopimuksen Suomen saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Inarissa järjestettävässä tapaamisessa aloitetaan käytännön toimien yhteinen valmistelu.

Allekirjoitustilaisuuden suoraa lähetystä voi seurata keskiviikkona 29.11.2023 klo 13 alkaen saamen kielillä ja suomeksi. Seuraa lähetystä täällä (Zoom)

Saamelaiskäräjien ja THL:n johtajat tapaavat Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.

Tapaamisessa allekirjoitettavalla yhteistyösopimuksella Saamelaiskäräjät ja THL haluavat vahvistaa saamelaisasioita koskevaa yhteistyötä. Yhteistyösopimus sisältää vuosittaiset yhteistyöneuvottelut, joissa sovitaan tarkemmin vuosittaisista toimista.

”Sopimus on merkittävä, sillä sen avulla luodaan rakenteet, joiden kautta saamelaiset ovat osana heitä koskevissa prosesseissa ja niiden suunnittelussa. On tärkeää, että tiedontuotannossa tunnistetaan saamelaisten kollektiiviset alkuperäiskansaoikeudet”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

”Saamelaiset alkuperäiskansana ovat tärkeä osa Suomen moninaista väestöä. Haluamme THL:ssa ottaa heidät vastaisuudessa paremmin huomioon toiminnassamme ja tehdä sen hyvässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa saamelaisväestön ja Saamelaiskäräjien kanssa”, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta.

Sopimus linjaa konkreettisia tekoja yhteistyölle

Saamelaiskäräjien ja THL:n yhteistyösopimuksessa sovitaan yhteisistä toimista muun muassa seuraavaa:

  • Suunnitellaan yhteistyössä tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä kehitetään THL:n materiaaleja Suomen saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
  • Suunnitellaan yhdessä tietotuotantoon ja tiedon hallintaan liittyviä ohjeistuksia, joissa huomioidaan saamelaisia koskevan tiedon erityislaatuisuus.
  • Perustetaan saamelaisasioiden kumppaniraati osaksi THL:n kulttuurisen moninaisuuden toimintoa. Kumppaniraadin tarkoituksena on olla yhteistyöverkostona saamelaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäville toimijoille ja varmistaa tiedonkulkua ja yhteistyötä.

Lisäksi yhteistyösopimus tuo THL:n toimintaan tavoitteita, joilla lisätään henkilöstön osaamista saamen kielestä, kulttuurista ja alkuperäiskansan oikeuksista. Myös laitoksen saamenkielistä viestintää kehitetään.

Yhteistyöllä edistetään lakien toteutumista

Yhteistyösopimuksen taustalla on THL:n pyrkimys edistää saamelaisväestön terveyttä ja hyvinvointia osana laitoksen lakisääteistä tehtävää edistää Suomen väestön terveyttä ja hyvinvointia. Saamelaiskäräjien lakisääteinen tehtävä on toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja ylläpitää saamelaisten kieltä ja kulttuuria.

Yhteistyöllä edistetään myös YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista (A/RES/61/295) ja alkuperäiskansojen maailmankonferenssina tunnetun YK:n yleiskokouksen korkean tason täysistunnon loppuasiakirjan (A/RES/69/2) tavoitteita, joilla edistetään saamelaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Lisätietoja

Tuomas Aslak Juuso
Saamelaiskäräjät, puheenjohtaja
puh. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
Saamelaiskäräjät, sosiaali- ja terveyssihteeri
puh. 040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Markku Tervahauta
THL, pääjohtaja
puh. 029 524 6001
markku.tervahauta@thl.fi

Anu Castaneda
THL, tutkimusprofessori
puh. 029 524 7848
anu.castaneda@thl.fi

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ja puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjät tapasi valtioneuvoston edustajia Helsingissä 

/in , , , /by

Saamelaiskäräjien delegaatio tapasi viime viikolla 25.-27.10. puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson johdolla valtioneuvoston edustajia Helsingissä. Tapaamisten tavoitteena oli edistää rakentavaa vuoropuhelua ja yhteistyötä hallituksen ja saamelaisten välillä Orpon hallitusohjelman sitoumusten mukaisesti.  

Viikon aikana Saamelaiskäräjien delegaatio tapasi valtioneuvoston edustajista ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok), puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) sekä työministeri Arto Satosen (kok). Puheenaiheina tapaamisissa olivat esimerkiksi EU:n biodiversiteettisopimuksen kansallinen toimeenpano, Suomen NATO-jäsenyyden vaikutukset saamelaisten kotiseutualueella sekä saamenkielisen henkilöstön saatavuuden varmistaminen erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla.  

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ja puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Saamelaiskäräjien delegaatio tapasi puolustusministeri Antti Häkkäsen.
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja työministeri Arto Satonen.
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja liikenne- ja viestintäministerin (Lulu Ranne, PS) valtiosihteeri Marjo Lindgren.

– Kävimme hedelmällistä vuoropuhelua monenlaisista saamelaisia koskettavista asiakokonaisuuksista. Pohdimme yhdessä esimerkiksi keinoja parantaa saamenkielisten asevelvollisten palveluita sekä sitä, kuinka saamelaisten osallisuus huomioidaan työllisyystoimia uudistaessa, esimerkiksi aikuiskoulutustuen korvaavia mekanismeja suunnitellessa, kertoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.  

Tapaamisessa liikenne- ja viestintäministerin (Lulu Ranne, PS) valtiosihteeri Marjo Lindgrenin kanssa keskustelunaiheita olivat mm. tieverkoston ja viestintäyhteyksien kunto saamelaisten kotiseutualueella, kuten esimerkiksi tieyhteydet Inari-Pokka ja Inari-Sevettijärvi välillä sekä tieverkosto Utsjoen ja Kilpisjärven alueilla. Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin (Ville Tavio, PS) erityisavustaja Tuomas Tähden kanssa keskusteltiin erityisesti alkuperäiskansoista Suomen kehityspolitiikassa. Delegaatio tapasi myös mm. Oikeusministerin (Leena Meri, PS) valtiosihteeri Teija Makkosen saamelaiskäräjälain uudistuksen aikatauluihin liittyen. Lisäksi Saamelaiskäräjien edustajat tapasivat virkamiestasolla sosiaali- ja terveysministerin (Kaisa Juuso, PS) erityisavustaja Hannu Peurasaaren, jonka kanssa keskusteltiin mm. saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palveluiden saatavuuden turvaamisesta erityisesti saamenkielisten mielenterveyspalveluiden osalta. 

– Löysimme tapaamisissa yhteistä tahtotilaa monen asian edistämiseksi esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Toivonkin, että hyvin käynnistynyt yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa ja löydämme yhteisiä ratkaisuja monissa saamelaisia koskettavissa asioissa, toteaa Juuso.  

Saamelaiskäräjien delegaatioon viikon aikana kuuluivat puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, lakimiessihteeri Kalle Varis, elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri Sarita Kämäräinen, vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär, kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga sekä puheenjohtajan avustaja Niina Siivikko. Lisäksi etäyhteyksin osallistuivat kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff sekä sosiaali- ja terveyssihteeri Kaisa Ruokojärvi. 

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja 
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Kaksi saamenpukuun pukeutunutta poikaa kuvattuna takaa päin.Kuva: Ville Fofonoff

Selvitys: Inarin- ja koltansaamen osaajista suuri puute sote-palveluissa

/in , /by

Saamen kielten ja kulttuurin osaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa kartoitettiin henkilöstölle kohdistetun kyselytutkimuksen avulla. Selvityksen perusteella erityisesti inarin- ja koltansaamen osaajia tarvitaan kiireesti lisää.

Tiedote: Lapin yliopisto ja Saamelaiskäräjät

Selvityksessä tarkasteltiin Suomessa puhuttujen saamen kielten osaamistasoa ja työkäyttöä sekä työntekijöiden saamelaiskulttuurista osaamista sote-palveluissa. Nykytilan arvioinnin ohella kartoitettiin lisäkoulutustarpeita.

– Tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisiin ja lähitulevaisuuden työelämähaasteisiin voitaisiin varautua ja vastata entistä paremmin, Lydia Heikkilä kuvailee.

Kysely kohdistettiin sote-alan henkilöstölle, joka työskenteli saamelaisten parissa saamelaisten kotiseutualueella, Lapin hyvinvointialueella ja muualla Suomessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 84 henkilöstöön kuuluvaa.

Heikkilän mukaan tulokset antavat varsin karun kuvan saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palveluiden tilanteesta Suomessa. Vastaajista noin neljäsosalla oli työkielentasoinen saamen kielen taito. Työkielitaidon osalta selvästi paras tilanne oli pohjoissaamessa. Inarinsaamea suullisena työkielenään pystyi käyttämään vain yksi vastaaja, koltansaamea ei kukaan.

– Kiinnostavaa saamenkielisten palvelujen edistämisen näkökulmasta on, että kun mukaan lasketaan myös passiivisen ja arkikielen tasoisen kielitaidon omaavat, määrä nousee hieman yli puoleen vastaajista. Heidän kielitaitoaan vahvistamalla voitaisiin suhteellisen kevyin toimin kaksinkertaistaa työkielenään pohjoissaamea taitavan ammattihenkilöstön määrä ja moninkertaistaa inarinsaamen kieltä taitavien määrä.

Tärkein syy, miksi työntekijät eivät käyttäneet saamen kieliä työssään, oli ammatillisen kielitaidon riittämättömyys. Kielen osaamistason ohella kielen käytön aktiivisuuteen vaikuttivat muut tekijät, kuten työpaikan kieli-ilmapiirin kannustavuus sekä kielen käytön luontevuus.

Selvityksen perusteella saamen kielten käyttö työkielenä näyttäisi edellyttävän laaja-alaisempia muutoksia myös palveluorganisaatioiden rakenteissa ja toimintatavoissa, kuten esimerkiksi työnjaossa ja asiakasohjauksessa. Lisäksi opetukseen tulisi ottaa uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan paremmin käsitellä saamen kielten menettämiseen sekä takaisin ottamiseen mahdollisesti liittyviä arkoja ja ylisukupolvisia, yksilöllisen ja yhteisöllisen tason traumoja.

Asiakastyössä tarvitaan kulttuurisia vuorovaikutustaitoja

Saamelaiskulttuurisen osaamisen tarve on varsin uusi näkökulma sote-palveluissa. Kyse on ensisijaisesti asiakastyöstä ja siinä tarvittavista kulttuurisista vuorovaikutustaidoista sekä kulttuurisesta taustaymmärryksestä.

– Saamelaiskulttuurista osaamista ei ollut tyypillisesti saatu sote-alan ammatillisen koulutuksen yhteydessä, vaan vastaajat kokivat saaneensa sen ensisijaisesti oman asemansa ja suku- sekä muiden henkilökohtaisten ja yhteisön verkostojen kautta.

Heikkilän mukaan saamenkielisten ja kulttuurin mukaisten palveluiden saatavuutta ja laatua on tarpeen parantaa panostamalla sekä sote-alan ammatillisen peruskoulutuksen sisältöihin että ammatissa toimivan henkilöstön täydentävään koulutukseen. Saamen kielten osaamistason kohottamiseksi olisi kiinnitettävä huomiota saamen kielten koulutuspolkujen yhtenäisyyteen ja eheyteen sote-alalla.

– Kieliopintojen lisäksi on tarvetta lisäkoulutukseen ensisijaisesti saamelaiskulttuurin mukaisista asiakas- ja hoitotyömenetelmistä, saamelaisista vuorovaikutustaidoista sekä kulttuurisista psykososiaalisen tuen tarpeista ja menetelmistä.

MoniSoTe-hanke

Kysely toteutettiin osana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske), Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamaa ESR-rahoitteista Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (MoniSoTe) -hanketta (2020–2022).

Julkaisun tiedot

Heikkilä, Lydia (2023) Saamen kielten ja kulttuurin osaaminen sote-alalla: Saamenkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisen osaamisen tilanne ja koulutustarpeet

Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-333-4

Lisätietoja:

YTT Lydia Heikkilä, lydia.heikkila(at)gmail.com, p. +358 40 594 0559

Suunnittelija Riitta Lehtola-Kosonen, Posken saamelaisyksikkö, riitta.lehtola-kosonen(at)samediggi.fi, p. +358 10 839 3158

Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga ja WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuva: Anu Rantalaiho.

WHO hyväksyi julkilausuman alkuperäiskansojen terveydestä – Saamelaiskäräjät osallistui julkilausuman valmisteluun

/in , , /by

Maailman terveysjärjestö WHO hyväksyi julkilausuman alkuperäiskansojen terveydestä 76. yleiskokouksessaan Genevessä 30.5.2023. Julkilausuma on WHO:ssa ensimmäinen julkilausuma, joka on hyväksytty alkuperäiskansojen osalta. Saamelaiskäräjät osallistui julkilausuman valmisteluun.

Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga ja WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuva: Anu Rantalaiho.
Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga ja WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuva: Anu Rantalaiho.

Hyväksytyn julkilausuman pohjalta valmistellaan Globaali toimintasuunnitelma (a Global Plan of Action) 79. WHO:n yleiskokoukseen.

– Terveyden edistämisen keskiössä tulee olla alkuperäiskansojen osallisuus päätöksenteossa. Nyt aloitettu työ maailman terveysjärjestössä antaa uudenlaisen mahdollisuuden kiinnittää huomiota YK:n alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanemiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri osallistuu WHO:n yleiskokoukseen Genevessä 21.-30.5.2023. – On merkittävää, että Saamelaiskäräjillä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus osallistua WHO:n yleiskokoukseen osana Suomen delegaatiota, sanoo Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga.

Suomen kansallinen puheenvuoro tuki julkilausuman hyväksymistä

Suomi nosti puheenvuorossaan esille omakielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden sekä erityisesti mielenterveyspalveluiden merkityksen. Ilmastonmuutos tulee myös vaikuttamaan saamelaisiin monin eri tavoin.

Suomi myös painotti puheenvuorossaan, että alkuperäiskansat tulee osallistaa päätöksentekoon ja keskusteluun. Suomen puheenvuoron mukaan myös tiedontuotanto tulisi tehdä yhdessä alkuperäiskansojen kanssa.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
Sosiaali- ja terveyssihteeri
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Inka-Saara Arttijeff
Kansainvälisten asioiden sihteeri
050 574 7629
inka.saara.arttijeff@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät esittää sosiaaliturvaa käsittelevän työryhmän asettamista

/in , /by

Saamelaiskäräjät antoi lausunnon sosiaaliturvauudistuksesta. Saamelaiskäräjät lausui perinteisten elinkeinojen harjoittamisen turvaamisesta, saamelaisten kielellisten oikeuksien varmistamisesta, saamelaislasten, -nuorten ja -perheiden aseman vahvistamisesta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. 

Saamelaiskäräjät esittää, että sosiaaliturvakomitean työn tueksi asetetaan saamelaisten sosiaaliturvaa käsittelevä työryhmä. Lisäksi Saamelaiskäräjät nostaa esille tarpeen käydä sosiaaliturvauudistuksesta Saamelaiskäräjälain 9. pykälän mukaiset neuvottelut. 

– Sosiaaliturvaa uudistettaessa saamelaiset tulee huomioida alkuperäiskansana. Saamelaisten kulttuuriperintö ja alkuperäiskansaidentiteetti on turvattava lainsäädännön asettamien velvoitteiden ja ihmisoikeuselinten antamien suositusten mukaisesti, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto. 

Päätöksenteko tarvitsee riittävää ja oikeaa tietoa saamelaisten elinoloista 

Sosiaaliturvauudistuksen valmistelun tulee pohjautua riittävään ja oikeaan tietoon saamelaisten elinoloista. YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) sopimusta valvova komitea suositti Suomea vuonna 2021 parantamaan tiedonkeruujärjestelmäänsä. Paremman tiedonkeruujärjestelmän avulla olisi mahdollista tunnistaa ryhmät, jotka ovat muita heikommassa asemassa käyttäessään taloudellisia, sosiaalisia, ja sivistyksellisiä oikeuksiaan. 

Poronhoitajien sijaisapulain uudistaminen on merkittävä osa saamelaisperheiden sosiaaliturvaa 

Lapsiperheiden sosiaaliturvan uudistamisen lähtökohtana on lapsen etu. Saamenkielisen ja kulttuurinmukaisen varhaiskasvatuksen laatu ja saatavuus on olennaista saamelaislasten oikeuksien toteutumiseksi. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta tulee edistää perinteisiä elinkeinoja harjoittavien perheiden osalta esimerkiksi poronhoitajien sijaisapulainsäädäntöä uudistamalla. Sosiaaliturvaa kehittämällä on mahdollista edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. 

– On tärkeää, että sosiaaliturvajärjestelmä tukee tasavertaista vanhemmuutta myös perheissä, joissa harjoitetaan perinteisiä elinkeinoja. Perhe-etuuksien toimivuutta on tarkasteltava ja parannettava muun muassa perinteisessä elinkeinossa toimivan vanhemman osittaisen vanhempainvapaan soveltamisen osalta, Koivisto toteaa. 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on huomioitava sosiaaliturvauudistuksessa 

Saamelaiskäräjät nostaa esille ilmastonmuutoksen vaikutukset saamelaisväestöön. Ympäristöolosuhteiden ja kasvillisuuden muutokset muuttavat saamelaisten elinoloja ja lisäävät onnettomuuksien riskiä. Perinteisten elinkeinojen taloudellinen kannattavuus vaihtelee vuosittain yhä enemmän muuttuvan ilmaston vuoksi. 

Lisätietoja: 

Anni Koivisto  
I varapuheenjohtaja 
040 415 5969 
anni.koivisto@samediggi.fi 

Kaisa Ruokojärvi 
ma. sosiaali- ja terveyssihteeri 
040 570 8457 
kaisa.ruokojarvi@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga 
sosiaali- ja terveyssihteeri  
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi 

Valtioneuvosto asetti maaliskuussa 2020 parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean valmistelemaan sosiaaliturvauudistusta kahden eduskuntakauden kestävälle toimikaudelle. Komitea julkaisi työstään välimietinnön 16.3.2023. Komitea esitti välimietinnössään toimenpiteitä lasten ja perheiden sosiaaliturvaan, työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyviin etuuksiin, työttömyysturvaan, opiskeluun ja osaamisen kehittämiseen, asumisen tukiin, toimeentulotukeen, etuus- ja palvelupolkuihin sekä sosiaaliturvan toimeenpanoon ja digitalisaatioon. Saamelaiskäräjät jätti lausuntonsa 23.5.2023. 

Viranomaiset kokoontuvat keskustelemaan saamenkielisistä ja kulttuurinmukaisista sote-palveluista

/in , /by

Saamelaiskäräjät, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Lapin hyvinvointialue järjestävät 24.5.2023 etäyhteyksin pyöreän pöydän keskustelun eri toimijoille. Keskustelun tavoitteena on luoda kokonaiskuva saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden tilanteesta sote-uudistuksen jälkeen. Saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia sote-palveluita edistetään monilla eri toimenpiteillä ja hankkeilla.

Muuttuneen toimintaympäristön myötä on nähty tarve sille, että eri toimenpiteistä vastaavat toimijat kokoontuvat keskustelemaan nykyisestä tilannekuvasta. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuvat Saamelaiskäräjien, sosiaali- ja terveysministeriö ja Lapin hyvinvointialueen lisäksi valtioneuvoston kanslia, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Lapin aluehallintovirasto, Kela ja saamelaisten totuus- ja sovintokomissio.

Sote-uudistuksen myötä sote-palvelut järjestää Lapin hyvinvointialue. Uudistus on tuonut myös lainsäädäntömuutoksia. Eri viranomaisilla on sote-palveluiden kokonaisuudessa omat vastuualueensa.

Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus on heikkoa

Saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia sote-palveluita edistetään monilla eri toimenpiteillä. Suuri osa toimenpiteistä on kuitenkin hankemuotoisia.

– Saamelaisten luottamus palveluiden saatavuuteen edellyttää takuuta jatkuvuudesta. Tämän vuoksi on tärkeää muodostaa yhteinen tulevaisuuden näkymä siitä, että kehittämistyön myötä syntyy palveluita, jotka jatkuvat myös erilaisten hankkeiden päätyttyä. Saamelaisyhteiskunnalle toimenpiteiden pirstaleisuus ja määräaikaisuus on kuormittavaa, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Suomi on saanut kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia valvovilta elimiltä useita suosituksia edistää saamenkielisten palveluiden saatavuutta. Nykyisessä tilanteessa saamenkielisten palveluiden saatavuus on heikkoa. Laajemmassa tarkastelussa saamelaisten kielelliset oikeudet eivät lain edellyttämällä tavalla toteudu.

– Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa saamenkielisten palveluiden saatavuuden kehittymistä ja myöntää myös tähän tarkoitukseen vuosittaisen valtionavustuksen. Ministeriö on myös merkittävässä asemassa kehittymisen jatkuvuuden turvaamisessa. Käynnissä olevien toimien avulla pyritään ratkaisemaan kiireellisimpiä haasteita, kuten riittävän työvoiman saatavuutta. On tärkeää, että eri rahoituksilla tehtävät toimet pystyttäisiin synkronoimaan mahdollisimman hyvin, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos Juha Luomala.

Rakenteellisilla uudistuksilla luodaan edellytyksiä palveluiden lisäämiseksi

Lapin hyvinvointialueella saamenkielisten palveluiden haasteet on tiedostettu ja niihin on reagoitu uutta organisaatiota rakennettaessa. Lapin hyvinvointialueelle on perustettu saamenkielisten palveluiden kehittämisen vastuuyksikkö ja saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämis- ja palvelupäälliköiden virat.

– Uudistuksilla pyritään siihen, että kokonaiskuva ja vastuu saamenkielisistä palveluista on selkeästi jossain eikä asia huku isoon organisaatioon. Kokonaiskuvan hahmottaminen on erityisen tärkeää nyt, kun palveluita tarkastellaan koko alueen tasolla eikä enää kuntakohtaisesti. Laajempi näkökulma, liikkuvien palveluiden ja etäpalveluiden kehittäminen tuovat saamenkielisten palveluiden kehittämiseen uusia mahdollisuuksia, sanoo Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden vt. kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen.

Hyvinvointialue on aloittanut toimintansa vuoden alussa. Rakenteellisten muutosten läpivieminen vaatii aikaa, ja on odotettavissa, että vaikutukset saamenkielisiin palveluihin tulevat näkyviin pikkuhiljaa. Esimerkiksi pulaa kielitaitoisista työntekijöistä ratkotaan yhdessä Saamelaiskäräjien ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kouluttavien oppilaitosten kanssa ja jo koulutusten pituuden vuoksi vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä. Odotettavissa on myös uusien, aiemmin piilevänä olleiden palvelutarpeiden näkyväksi tulemista, joihin reagointi edellyttää riittäviä taloudellisia resursseja.

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Kaisa Ruokojärvi
ma. sosiaali- ja terveyssihteeri
040 570 8457
kaisa.ruokojarvi@samediggi.fi

Kela ja saamelaiskäräjät kannustavat saamenkielisiä käyttämään omakielisiä palveluja

/in , , /by

Kela ja saamelaiskäräjät neuvottelevat Kelan saamenkielisten palvelujen kehittämisestä Inarissa perjantaina 5.5. Neuvottelujen asialistalla ovat saamenkielisten asiointi ja kuntoutuksen kehittäminen. Lisäksi pohditaan yhdessä keinoja rohkaista asiakkaita omakielisten palvelujen käyttöön.

Kela kehittää saamenkielisiä palvelujaan saamen kielilain sekä saamelaiskäräjien kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ohjaamana. Kehittämistyön tuloksia seurataan vuosittaisissa yhteistyöneuvotteluissa. Tämänvuotiset yhteistyöneuvottelut pidetään saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa perjantaina 5.5.2023.

Yhteistyöneuvottelujen asialistalla ovat tällä kertaa saamenkielisten asiointi Kelassa ja saamenkielisten kuntoutuksen kehittäminen. Saamenkielisten palvelujen käyttöä tarkastellaan sekä asioinnin tilastojen avulla että saamenkielisten asiakkaiden erityistarpeiden kautta.

Kelan tavoitteena laadukas ja kulttuurinmukainen saamenkielinen palvelu

Kelan verkkosivuilla ja esitteissä kerrotaan Kelan palveluista ja etuuksista eri elämäntilanteissa myös kolmella saamen kielellä. Saamenkielinen asiakas voi jo hakea monia Kelan etuuksia omakielisellä lomakkeella. Asiakaspalvelua saa tällä hetkellä pohjois- ja koltansaameksi sekä tulkattuna tarpeen mukaan myös inarinsaameksi.

– Tavoitteenamme on, että myös saamenkieliset asiakkaat saavat Kelassa asioidessaan erinomaisen asiakaskokemuksen, sanoo Kelan valtakunnallisten asiakkuuspalvelujen johtaja Sari Hänninen, joka osallistuu neuvotteluihin paikan päällä Inarissa.

Kela pyrkii kiinnittämään huomiota myös saamenkielisten palvelujen kulttuurinmukaisuuteen. Vuosina 2021–2022 Kela järjesti Mii ovttas -työpajasarjan, jonka tavoitteena oli saamenkielisen palvelun kehittäminen. Työpajoista syntyi viranomaisten yhteinen ja saamelaiskäräjien koordinoima Mii ovttas -verkosto, jossa edustajat julkishallinnon eri toimialoilta voivat yhdessä kehittää saamenkielisiä palvelujaan.

Saamenkielisten kuntoutusta kehitetään yhteistyössä tutkijoiden kanssa

Kela järjestää erikseen kuntoutuskursseja saamenkielisille. Saamenkielinen asiakas voi saada tulkkausta myös muihin Kelan järjestämiin kuntoutuksiin niin halutessaan ja edellyttäen, että tulkki löytyy. Kuntoutus kiinnostaa saamenkielisiä, mutta samalla he kokevat, että niiden toteutustapaan liittyy paljon haasteita.

Kelan ja Saamelaiskäräjien neuvottelussa toukokuussa 2022 käsiteltiin saamelaisille tarjottujen kuntoutuspalvelujen nykytilaa ja todettiin tarve palvelujen nykyistä kulttuurinmukaisemmalle tuottamiselle. Kelan tutkimusryhmä on aloittanut hankkeen, jossa selvitetään tarkemmin saamenkielisten kokemuksia Kelan kuntoutuksesta. Hankkeen myötä Kela voi kehittää kuntoutukseen ohjautumista ja sen toteutumista. Selvityshanke on saanut yhteisöllisen hyväksynnän saamelaiskäräjiltä.

Kela ja saamelaiskäräjät rohkaisevat kokeilemaan saamenkielisiä palveluja

Saamenkieliset käyttävät omakielisiä palveluja varsin vähän lisääntyvästä tarjonnasta huolimatta. Kela ja saamelaiskäräjät pyrkivät yhdessä rohkaisemaan saamenkielisiä tutustumaan tarjolla oleviin saamenkielisiin palveluihin ja käyttämään niitä.

– On tärkeää osoittaa, että saamenkielisiä palveluja halutaan käyttää ja niille on todellinen tarve. Uskon, että se vahvistaa laissa turvattujen palvelujen asemaa ja lisää tahtoa kehittää niitä. Saamenkielisten palvelujen käyttämisestä saatavat kokemukset ovat myös arvokkaita palvelujen kehittämisen näkökulmasta, sanoo saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisväestö ei ole tottunut asioimaan saameksi viranomaisissa, ja sen takia kannustusta saamenkieliseen asiointiin tarvitaan. Saamelaiskäräjien mukaan saamen kielten käyttömahdollisuuksien laajentaminen viranomaisasiointiin on tärkeää kielten elinvoimaisuuden kannalta.

Lisätietoja medialle

Anni Koivisto, I varapuheenjohtaja, saamelaiskäräjät, anni.koivisto@samediggi.fi, puh. 040 415 5969

Sari Hänninen, johtaja, Kelan valtakunnalliset asiakkuuspalvelut, sari.hanninen@kela.fi, puh. 040 570 8742

Lue lisää

Kelan saamenkieliset verkkosivut (kela.fi)

Kelan saamenkieliset esitteet (kela.fi)

Saamelaiskäräjät (samediggi.fi)

Kuva: Ville Fofonoff

Tuore selvitys valaisee saamelaislasten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista – Vahva luontosuhde vahvistaa hyvinvointia, mutta lapset joutuvat myös välttelemään saamelaisuuden esille tuomista tietyissä tilanteissa 

/in , , /by

Lapsiasiavaltuutettu julkaisi 7.2. Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen -selvityksen, jossa saamelaislapset pääsivät itse kertomaan näkemyksiään. Selvitys toi esille sekä ilahduttavia että huolestuttavia seikkoja saamelaislasten tilanteesta. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso toivoo, että lasten huolet esimerkiksi ilmastonmuuton vaikutuksista ja saamelaistiedon vähäisyydestä otetaan vakavasti.  

Kuva: Ville Fofonoff / Saamelaiskäräjät

Selvityksessä saamelaislapset esittävät toimenpiteitä hyvinvointinsa ja oikeuksiensa toteutumisen tueksi. Toimenpiteitä kaivataan mm. saamelaistiedon lisäämiseksi, saamenkielisen vapaa-ajantoiminnan lisäämiseksi, saamenkielisten oppimateriaalien tuottamiseksi sekä liikkumisen mahdollisuuksien lisäämiseksi. Lapset toivat esille myös huolta valtaväestön suhtautumisesta saamen kieltä, kulttuuria ja saamelaisten oikeuksia kohtaan. Erillisessä kannanotossaan (9.2.) lapsiasiavaltuutettu korosti myös saamelaiskäräjälain uudistamisen välttämättömyyttä lasten oikeuksien kannalta. 

– Pidän erityisen huolestuttavana, että jopa 64 % lapsista kertoi välttävänsä saamelaisuuden esille tuomista ainakin jossain tilanteissa.  Kun he vielä kertoivat, että yleisin syy tälle oli pelko pilkasta tai ennakkoluuloista, niin näen, että tämä on otettava vakavasti, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.  

Saamelaislapset myös kokivat, että saamelaisuudesta, saamen kielistä ja kulttuurista tiedetään Suomessa todella vähän. Samaan lopputulokseen on päätynyt myös Opetus- ja kulttuuriministeriön saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän tuottama selvitys. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on aktiivisesti pyrkinyt lisäämään tietoa esimerkiksi Dihtosis-hankkeen avulla, mutta hankkeella ei tällä hetkellä ole rahoitusta.  

Luontosuhde tuo saamelaislapsille voimia, mutta ilmastonmuutos huolestuttaa 

Puheenjohtaja Juuso myös iloitsee selvityksessä esille nousseista tiedoista: saamelaislapset voivat hyvin ja kokevat elämänsä merkitykselliseksi. 

– Tulosten mukaan saamelaislasten tilanne on monelta osin hyvä ja saamelaisten vahva luontosuhde tuo voimaa myös lapsillemme. Sen vastapainona kuitenkin on myös jo varhain kannettu huoli kulttuurin säilymisestä, erityisesti ilmastonmuutoksen ja sen konkreettisten vaikutusten takia. Tähän huoleen on tartuttava, puheenjohtaja Juuso painottaa.   

Lapsiasiavaltuutetun toimisto toteutti selvityksen osana kansallista lapsistrategiaa vuoden 2022 aikana. Selvitykseen osallistui lähes sata 11–17-vuotiasta, itsensä saamelaiseksi kokevaa lasta kaikkialta Suomesta. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa.  

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi   

Anne Länsman-Magga 
Sosiaali- ja terveyssihteeri 
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi  

Elli-Marja Hetta 
Nuorisosihteeri 
050 382 5179 
elli-marja.hetta@samediggi.fi  

Riitta Lehtola-Kosonen 
Ma. Suunnittelija 
040 168 5978 
riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi  

Linkit: 

Dihtosis-hanke 

www.samediggi.fi 

Loppusyksy ja jäätyvä järvi. Taivaalla vaaleanpunaisen sävyjä.

Mitä minun pitää tietää varautumisesta? – Turvallisuustyöpaja Saamelaisten kotiseutualueella -alueen asukkaille

/in , /by

Tilaisuudessa käsitellään sekä yksilön että yhteisön varautumista. Tarkoituksena on selvittää, mitä erityispiirteitä ja huomioitavaa liittyy varautumiseen Lapin alueella yleisesti ja saamelaisalueella erityisesti. Tapaamisessa ammattilaiset kertovat varautumisesta ja käydään siitä myös yhteistä keskustelua.

MIKSI tilaisuus järjestetään?

Onko Pohjois- Suomen kokemukset unohdettu varautumis- ja turvallisuusasioissa? Keräämme tietoa eri alueiden kokemuksista. Koronapandemia toi vakavat häiriötilanteet ja jopa poikkeusolot Suomeen. Koronakriisin lisäksi Ukrainan sota on tuonut esiin uudenlaisen varautumisen tarpeen.

MIKSI kannattaa osallistua?

Ajatuksemme on, että Lapin alueella on erilaisia tarpeita varautumisessa kuin etelämpänä Suomessa. Tarvitsemme hankkeelle tietoa teiltä alueen asukkailta ja muilta toimijoilta. Tule mukaan – tietämystäsi kaivataan!

Ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta: https://link.webropolsurveys.com/S/9296FF7A759A6E65

Ilmoittaudu ma 23.1.2023 mennessä (mahdolliset tulkkaukset ja osallistuminen paikan päällä), jotta saat linkin tapahtumaan.

Pääset mukaan myös ilman ilmoittautumista ja voit seurata lähetystä linkistä https://us06web.zoom.us/j/87252373292 

Ohjelma:

Turvallisuustyöpaja Inarin saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa ma 30.1.2023 klo 16.30–18.30
16.30 Tervetuloa
Miten minä yksilönä voin varautua?

16.35 Mitä yleisiä ja erityisiä tarpeita varautumiseen on Lapin hyvinvointialueella?
Krista Lyyra, STM

16.55 Paneeli: Saamelaisalueen vahvuudet ja keinot varautumisessa
Keskustelussa mukana asukasedustus Aslak Uula Länsman, Essi Kulju SPEK (72 tuntia -kansalaisten omatoiminen varautuminen- asiantuntija), Eveliina Impiö (valmiussuunnittelija Lapin hyvinvointialue) sekä vetäjänä Elina Lindström (Tulevaisuutta luomassa -hanke Kuntaliitto)

17.25 Tulevaisuutta luomassa- hankkeen tuotoksia

  • yksilöllinen varautumissuunnitelma
  • sähkökatko-ohjeet

Pieni tauko

17.35 Miten viranomaiset huomioivat saamen kielet erilaisissa häiriötilanteissa?
Anne Kirste Aikio, saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri ja Tuuli Miettunen, vt. kehittämispäällikkö Lapin hyvinvointialue

17.55 Työpajat /yhteistä keskustelua varautumisesta
Mitkä asiat pitäisi vielä huomioida varautumisessa pohjoisen alueelta yleisessä varautumisessa?

18.15 Tärkeimmät nostot yhteisesti

Turvallisuustyöpaja kuuluu THL:n, Kuntaliiton ja Kehitysvammaliiton yhteiseen ESR Tulevaisuutta luomassa -hankkeeseen. Työpajassa ovat yhteistyökumppaneina myös Saamelaiskäräjät ja Lapin hyvinvointialue.

https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vammaisten-ja-ulkomaalaistaustaisten-ihmisten-selviaminen-poikkeus-ja-kriisitilanteissa-tulevaisuutta-luomassa-covid-19-kokemusten-pohjalta

Lisätietoja:

Elina Lindström
hanketyöntekijä
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
+358 9 771 2150, +358 46 921 5125
Elina.Lindstrom(at)hyvil.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
Saamelaiskäräjät
+358 40 182 9998
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Tuuli Miettunen
vt. saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämispäällikkö
Lapin hyvinvointialue
+358 40 484 2676
tuuli.miettunen(at)lapha.fi

 

 

Saamelaiskäräjät kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen rahoituksesta

/in , /by

Saamelaiskäräjät kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä rahoituksen myöntämisestä saamenkielisen sosiaali- ja terveysalojen henkilöstön koulutukseen. Yhteensä lähes kahden miljoonan euron rahoitus myönnettiin Oulun yliopistolle ja Lapin ammattikorkeakoululle.  Koulutusten tavoitteena on lisätä saamenkielisten sosiaali- ja terveysalojen työntekijöiden määrää ja lisätä työntekijöiden saamelaiskulttuuriin liittyvää osaamista.

Oulun ja Lapin yliopiston yhteistyössä toteutettavaa Saamen kieli- ja kulttuurikoulutus sosiaali- ja terveysalalle (2023‒2026) -hanketta rahoitetaan 1 000 000 eurolla. Lapin ammattikorkeakoulun Kulttuurisensitiivisen koulutuksen yhteiskehittäminen saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluille –hanketta rahoitetaan 918 634,93 eurolla. Hanke toteutetaan Lapin, Oulun ja Diakonia ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Saamenkielisiä ja saamelaisen kulttuurin mukaisia palveluita on mahdollista järjestää vain, jos niitä varten on saatavilla koulutettuja alan ihmisiä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajilla on suuria vaikeuksia henkilöstön rekrytoimisessa. Ministeriön myöntämän rahoituksen odotetaan tuovan helpotusta tilanteeseen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso iloitsee myönnetystä rahoituksesta. – Tämän rahoituksen taustalla on viime vuonna raporttinsa luovuttaneen saamelaisopetuksen kehittämistyöryhmän perusteellinen työ, joka nyt tuottaa tulosta. Olemme Saamelaiskäräjillä tehneet paljon töitä, jotta saamelaiset saisivat palveluita omalla kielellään ja niin, että meidän kulttuurimme huomioidaan, Juuso sanoo.

Myönnetyllä rahoituksella on suuri merkitys, sillä saamelaisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat nykyisin heikosti. Saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuitenkin tärkeitä saamelaisten hyvinvoinnin lisäksi myös saamen kielten ja kulttuurin säilymiselle sekä vahvistumiselle. 

– Suomi on saanut useita suosituksia ihmisoikeuksia valvovilta elimiltä parantaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. Tämä rahoitus on yksi konkreettinen askel siihen suuntaan, että asiat etenevät, sanoo Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän varapuheenjohtajana toiminut koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari pitää myönnettyä rahoitusta merkittävänä. – Oulun ja Lapin yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat nyt aivan erityisen mahdollisuuden saamen kielet ja saamelaisen kulttuurin huomioivien koulutusratkaisujen kehittämiseen yhteistyössä. Merkittävää on sekin, että kaikki Suomessa puhutut kolme saamen kieltä ovat nyt yliopistollisia oppiaineita täydessä laajuudessaan, sanoo Aikio-Puoskari.

OKM:n 6.2.2020 asettama saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmä selvitti mm. saamenkielisen sosiaali- ja terveysalojen henkilöstön koulutustarpeita ja esitti ministeriölle rahoitusta tarkoitukseen. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa ja erityisselvityksensä opetusministerille 15.4.2021. Opetus- ja kulttuuriministeriö avasi korkeakouluille rahoitushaun saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutukseen ja koulutusten kehittämiseen kesäkuussa 2022.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
kieliturvasihteeri
040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Ulla Aikio-Puoskari
koulutussihteeri
040 767 3101
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Linkit:

OKM:n tiedote 2.12.2022 https://okm.fi/-/saamenkielista-sote-henkiloston-koulutusta-rahoitetaan-lahes-kahdella-miljoonalla-eurolla.  

Saamelaiskäräjien tiedote 14.4.2021 https://www.samediggi.fi/2021/04/15/saamenkielisen-varhaiskasvatuksen-saamelaisopetuksen-ja-saamenkielisten-koulutuspolkujen-vahvistaminen-saa-nyt-uutta-vauhtia/

Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän raportti, OKM:n julkaisuja 2021:25

Selvitys saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista, OKM:n julkaisuja 2021:18, Tuuli Miettunen