Virgeomâhááh čokkâneh savâstâllâđ sämikielâlijn já kulttuurmiäldásijn soti-palvâlusâin

/in , /by

Sämitigge, sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö sehe Laapi pyereestvaijeemkuávlu uárnejeh 24.5.2023 káidusohtâvuođâiguin jurbâ peevdi savâstâllâm sierâ tuáimeid. Savâstâllâm ulmen lii hammiđ oleskove sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi tiileest soti-uđâsmittem maŋa. Sämikielâliih já kulttuurmiäldásiih soti-palvâlusah ovdeduvvojeh maaŋgâi sierâ toimâiguin já havâiguin.

Nubásmum toimâpirrâs mield lii huámmášum tárbu toos, ete sierâ tooimâin västideijee tuáimeeh čokkâneh savâstâllâđ tááláá tiileest. Jurbâ peevdi savâstâlmân uásálisteh Sämitige, sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö ja Laapi pyereestvaijeemkuávlu lasseen staatârääđi kanslia, riehtiministeriö, máttááttâs- já kulttuurministeriö, Laapi kuávluhaldâttâhvirgádâh, Kela já sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio.

Soti-uđâsmittem mield soti-palvâlusâid uárnee Laapi pyereestvaijeemkuávlu. Uđâsmittem lii puáhtám meid lahâasâttemnubástusâid. Sierâ virgeomâháin láá soti-palvâlusâi olesvuođâst jieijâs ovdâsvástádâskuávluh.

Sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnimvuotâ lii hyeni

Sämikielâliih já kulttuurmiäldásiih soti-palvâlusah ovdeduvvojeh maaŋgâin sierâ toimâiguin. Iänááš uási tooimâin láá liijká haavâi häämist.

– Sämmilij luáttámuš palvâlusâi finnimvuotân váátá visásmittem jotkuuvâšvuođâst. Taan tiet lii tehálâš hammiđ ohtsâš puátteevuođâ uáinu tast, ete ovdedempargo mield šaddeh palvâlusah, moh juátkojeh meid sierâlágán haavâi nuuhâm maŋa. Sämisiärvádâhân tooimâi piäđgulâšvuotâ já meriáigásâšvuotâ lii nuáđđin, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Suomâ lii finnim aalmugijkoskâsijd olmoošvuoigâdvuođâid koccee orgaanijn maaŋgâid avžuuttâsâid ovdediđ sämikielâlij palvâlusâin finnimvuođâ. Tááláá tiileest sämikielâlij palvâlusâi finnimvuotâ lii hyeni. Vijđásubbooht kejâdijn sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah iä olášuu lahâasâttem vaattâm vuovvijn.

– Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö čuávu sämikielâlij palvâlusâi finnimvuođâ ovdánem já mieđeet meid taan tárguttâsân ihásii staatâtorjuu. Ministeriö lii meid merhâšittee sajattuvâst ovdánem jotkuuvâšvuođâ turviimist. Joođoost orroo toimâiguin viggeh čuávdiđ huápumus hástusijd, tego tuárvi pargovyeimi finnim. Lii tehálâš, ete pastaččijm synkronistiđ sierâ ruttâdmijguin porgâmnáál tooimâid nuuvt pyereest ko máhđulâš, iätá sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö sosiaalneuvos Juha Luomala.

Ráhtuslij uđâsmitmijguin vuáđuduvvojeh hináh palvâlusâi lasseetmân

 Laapi pyereestvaijeemkuávlust sämikielâlij palvâlusâi hástuseh láá tiäđust já tooid láá reagistám uđđâ organisaatio rähtidijn.  Laapi pyereestvaijeemkuávlust lii vuáđudum sämikielâlij palvâlusâi ovdedem ovdâsvástádâsohtâdâh, já láá vuáđudum sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi ovdedem- já palvâlemhoovdâi virgeh.

– Uđâsmitmijguin viggeh toos, ete oleskove já ovdâsvástádâs sämikielâlijn palvâlusâin lii čielgâsávt kostnii, ige äšši lappuu stuorrâ organisaation. Oleskove hammim lii eromâš tehálâš tääl, ko palvâlusâid tárkkojeh oles kuávlu tääsist ige innig kieldâkuáhtásávt. Vijđásub uáinu, jottee palvâlusâi já káiduspalvâlusâi ovdedem pyehtih sämikielâlij palvâlusâi oovdedmân uđđâ máhđulâšvuođâid, iätá Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi vt. ovdedemhovdâ Tuuli Miettunen.

Pyereestvaijeemkuávlu lii algâttâm tooimâs ive aalgâst. Ráhtuslij nubástusâi olášuttem váátá ääigi, já puáhtá vyerdiđ, ete vaikuttâsah sämikielâláid palvâlussáid puátih uáinusân kuuloold. Ovdâmerkkân kielâ mättee pargei vááijuvvuotâ čuávdoo oovtâst Sämitiggijn já sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi áámmátulmuid škuávlejeijee oppâlájádâsâiguin já jo škovliimij kukkoduv tiet vaikuttâsah puátih uáinusân váhá maŋeláá. Vyerdimist lii meid uđđâ, tolebáá čiähusist orroo palvâlemtáárbui uáinojeijen puáttim, moid reagistem váátá tuárvi ekonomâlijd resursijd.

Lasetiäđuh:

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Kaisa Ruokojärvi
má. sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
040 570 8457
kaisa.ruokojarvi@samediggi.fi

Kela já Sämitigge movtijditeh sämikielâlijd kevttiđ jieijâskielâlijd palvâlusâid

/in , , /by

Kela já Sämitigge ráđádâleh Kela sämikielâlij palvâlusâi oovdedmist Anarist vástuppeeivi 5.5. Ráđádâlmij äššilistoost láá sämikielâlij ášástâllâm já vajodittem ovdedem. Toos lasseen suogârdeh oovtâst vuovijd ruokâsmittiđ äššigâsâid kevttiđ jieijâskielâlijd palvâlusâid.

Kela oovded jieijâs sämikielâlijd palvâlusâid säämi kielâlaavâ sehe Sämitiggijn tohhum oovtâstpargosopâmuš vuáđuld. Ovdedempargo puátusijd čuávuh jyehi ive oovtâstpargoráđádâlmijn. Taan ive oovtâstpargoráđádâlmeh tuállojeh Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist vástuppeeivi 5.5.2023.

Oovtâstpargoráđádâlmij äššilistoost láá taan tove sämikielâlij ášástâllâm Kelast já sämikielâlij vajodittem ovdedem. Sämikielâlij palvâlusâi kevttim tárkkojuvvoo sehe ášástâllâm lovottuvâi já sämikielâlij äššigâsâi sierânâstáárbui peht.

Kela ulmen šievšlaajâg já kulttuurmiäldásâš sämikielâlâš palvâlus

Kela nettisiijđoin já tieđettemčálusijn muštâleh Kela palvâlusâin já hiäđuin sierâ eellimtiilijn meid kuulmâ sämikielân. Sämikielâlâš äššigâs puáhtá jo uuccâđ maaŋgâid Kela hiäđuid jieijâskielâlâš luámáttuvváin. Äššigâspalvâlem finnee tääl tavesämi- já nuorttâlâškielân sehe táárbu mield tulkkum anarâškielân.

– Mii ulmen lii, ete meid sämikielâliih äššigâsah finnejeh Kelast ášástâldijnis eromâš pyere äššigâsvuáttámuš, iätá Kela väldikodálij äššigâsvuotâpalvâlusâi hovdâ Sari Hänninen, kote siärvá ráđádâlmáid pääihi alne Anarist.

Kela viggá kiddiđ huámmášume meid sämikielâlij palvâlusâi kulttuurmiäldásâšvuotân. Iivij 2021–2022 Kela ornij Mij oovtâst -pargopáájárááiđu, mon ulmen lâi sämikielâlii palvâlus ovdedem. Pargopáájáin šoodâi virgeomâhái ohtsâš já Sämitige koordinistem Mij oovtâst -viärmádâh, mast ovdâsteijeeh almoshaldâttuv sierâ toimâsuorgijn pyehtih oovtâst ovdediđ jieijâs sämikielâlijd palvâlusâid.

Sämikielâlij vajodittem ovdeduvvoo oovtâstpargoost totkeiguin

Kela uárnee sierâ vajodittemkuursâid sämikieláid. Sämikielâlâš äššigâs puáhtá finniđ tulkkum meid eres Kela ornim vajoditmáid, jis haalijd, já toin iävttoin, ete tulkkâ kávnoo. Vajodittem kiäsut sämikielâlijd, mutâ siämmást sij aneh, ete tai olášuttemvuáhán lohtâseh ennuv hástuseh.

Kela já Sämitige ráđádâlmijn vyesimáánust 2022 kieđâvuššii sämmiláid fallum vajodittempalvâlusâi tááláá tile já pahudii táárbu pyevtittiđ palvâlusâid, moh láá ovdiist eenâb kulttuur miäldásiih. Kela tutkâmjuávkku lii algâttâm haavâ, mast selvâtteh tärhibeht sämikielâlij vuáttámušâid Kela vajoditmist. Haavâ mield Kela puáhtá ovdediđ vajoditmân stivrim já ton olášume. Čielgiittâshaahâ lii finnim siärvuslii tuhhiittem Sämitiggeest.

Kela já Sämitigge ruokâsmiteh keččâliđ sämikielâlij palvâlusâid

Sämikielâliih kevttih jieijâskielâlijd palvâlusâid uáli uccáá, veikâ falâldâh lii puáránâm. Kela já Sämitigge viggeh oovtâst ruokâsmittiđ sämikielâlijd uápásmuđ fálusist orroo sämikielâláid palvâlussáid já kevttiđ taid.

– Lii tehálâš čäittiđ, ete lii haalu kevttiđ sämikielâlijd palvâlusâid já toid lii tuođâlâš tárbu. Mun oskom, ete tot naanood laavâst torvejum palvâlusâi sajattuv já lasseet haalu ovdediđ taid. Sämikielâlij palvâlusâi kevttimist finnimnáál vuáttámušah láá meid mávsuliih palvâlusâi ovdedem uáinust, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Sämitige uáinu mield sämiaalmug ij lah hárjánâm ášástâllâđ sämikielân virgeomâháin, já tondiet tarbâšuvvoo ruokâsmittem sämikielâlii ášástâlmân. Sämitige mield sämikielâi kevttimmáhđulâšvuođâi vijđedem virgeomâhâšášástâlmân lii tehálâš kielâi eellimvuáimálâšvuođâ tiet.

Lasetiäđuh median

Anni Koivisto, I värisaavâjođetteijee, Sämitigge, anni.koivisto@samediggi.fi, puh. 040 415 5969

Sari Hänninen, hovdâ, Kela väldikodáliih äššigâsvuotâpalvâlusah, sari.hanninen@kela.fi, puh. 040 570 8742

Luuvâ lase

Kela sämikielâliih nettisiijđoh (kela.fi)

Kela sämikielâliih tieđettemčáluseh (kela.fi)

Sämitigge (samediggi.fi)

Vorâs čielgiittâs čyevvee sämipárnái pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume – Nanos luándukoskâvuotâ naanood pyereestvaijeem, mutâ párnááh karttih meiddei velttâliđ sämivuođâ uáinusân pyehtim tiätu tiilijn

/in , , /by

Pärniäššiváldálâš almostitij 7.2. Sämipárnái pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume -čielgiittâs, mast sämipárnááh peesih jiejah muštâliđ sii uáinuid.  Čielgiittâs puovtij oovdân sehe ilolâš ete huolâstuttee aašijd sämipárnái tiileest.  Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tuáivu, ete párnái huolâid ovdâmerkkân šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin já tiäđu vááijuvvuotâ sämmilijn váldoo tuođâlávt.

Kove: Ville Fofonoff / Sämitigge

Čielgiittâsâst sämipárnááh iävtutteh tooimâid sii pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume toorjân.  Tooimâid käibideh el. tiäđu lasseetmân sämmilijn, sämikielâlâš astoäigitooimâi lasseetmân, sämikielâlâš oppâmateriaalij pyevtitmân sehe lihâdemmáhđulâšvuođâi lasseetmân.  Párnááh puohtii oovdân meiddei huolâ tast maht válduaalmug reagist sämikieláid já kulttuurân já sämmilij vuoigâdvuođáid. Sierâ peliväldimist (9.2.) pärniäššiváldálâš tiäduttij meiddei sämitiggelaavâ uđâsmittem velttidmettumvuođâ párnái vuoigâdvuođâi keežild.  

– Anam eromâš huolâstutten, ete jobâ 64 % párnáin velttih čäittiđ sämivuođâ aainâs-uv mottoom tiilijn.   Ko sii vala muštâlii, ete táválumos suijâ taas lâi   palo pilkkedmist teikkâ munekááduin, te uáinám, ete taan ferttee väldiđ tuođâlávt, paahud Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.   

Sämipárnááh meiddei tubdii, ete sämivuođâst, sämikielâin já kulttuurist Suomâst tiettih uáli jo uccáá.  Siämmáá loppâpuátusân lii peessâm meiddei Máttááttâs- já kulttuurministeriö sämikielâi já sämikielâlâš máttááttâs ovdedempargojuávhu pyevtittâm čielgiittâs.  Sämitige nuorâirääđi lii aktiivlávt viggâm lasettiđ tiäđu ovdâmerkkân Dihtosis–haavâ äävhild, mutâ haavâst ij tääl lah ruttâdem.   

Luándukoskâvuotâ puáhtá sämipárnáid vuomijd, mutâ šoŋŋâdâhnubástus huolâstut.  

Saavâjođetteijee Juuso meiddei illood čielgiittâsâst oovdân pajanâm tiäđuin: sämipárnááh vajeh pyereest já tobdeh sii eellim merhâšitten.  

– Puátusij mieldi sämipárnái tile lii maaŋgâ oosijn pyeri já sämmilij noonâ luándukoskâvuotâ puáhtá vyeimi meiddei mii párnáidân.  Ton vyestitiäddun kuittâg lii meiddei jo aarrâd kuoddum huolâ kulttuur siäilumist, eromâšávt šoŋŋâdâhnubástus já tom konkreetlâš vaikuttâsâi keežild.  Taan huolân ferttee tarvaniđ, saavâjođetteijee Juuso tiäddut.    

Pärniäššiváldálii toimâttâh olášutij čielgiittâs uássin aalmuglâš párnášstrategia ive 2022 ääigi.  Čielgiittâsân uásálistij aldasáid čyeti 11-17 ihásâš párnážid, kiäh tobdeh jieijah sämmilâžžân miätá Suomâ.  Čielgiittâs olášuttii Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim oovtâstpargon.   

Lasetiäđuh:  

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi   

Anne Länsman-Magga 
Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee 
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi  

Elli-Marja Hetta 
Nuorâičällee 
050 382 5179 
elli-marja.hetta@samediggi.fi  

Riitta Lehtola-Kosonen 
Má.. Vuávájeijee 
040 168 5978 
riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi  

Liiŋkah:  

Dihtosis-hanke 

Loppusyksy ja jäätyvä järvi. Taivaalla vaaleanpunaisen sävyjä.Kove: Ville Fofonoff

Maid mun koolgâm tiettiđ varriidâtmist? – Torvolâšvuotâpargopääji sämmilij päikkikuávlust – kuávlu ässeid

/in , /by

Tilálâšvuođâst kieđâvuššoo sehe ovtâskâs ulmuu ete siärváduv varriidâttâm. Tárguttâssân lii čielgâdiđ, magareh sierânâsjiešvuođah láá Laapi kuávlust já maid kalga väldiđ huámmášumán almolávt Laapist já sämikuávlust eromâšávt. Teivâdmist áámmátulmuuh muštâleh varriidâtmist já ääšist lii meid ohtsâš savâstâllâm.

MANE tilálâšvuotâ uárnejuvvoo?
Lii-uv Tave-Suomâ feeriimeh vájáldittum varriidâttâm- já torvolâšvuotâaašijn? Mij nuurrâp tiäđu jieškote-uv kuávlu feeriimijn. Koronapandemia puovtij tuođâlâš hemâdâstiilijd já jobâ spiekâstâhtiilijd Suomân. Koronakriisâ lasseen Ukraina suáti lii puáhtám oovdân uđđâlágán varriidâttâm táárbu.

MANE kannat uásálistiđ?
Mij juurdân lii, ete Laapi kuávlust láá sierâlágán táárbuh varriidâtmist ko mäddeeb Suomâst. Mij tarbâšep haahân tiäđu tist kuávlu ässein já eres tuáimein. Puáđi mieldi – mii tarbâšep tuu tietimâd!

Almoot jieijâd mieldi taan liiŋkâ peht: https://link.webropolsurveys.com/S/9296FF7A759A6E65

Almoot jieijâd majemustáá vu 23.1.2023 (máhđulâš tulkkuumeh já uásálistem pääihi alne, vâi finniih liiŋkâ tábáhtusân.

Tun peesah mieldi meiddei almottâthánnáá taan liiŋkâ peht: https://us06web.zoom.us/j/87252373292

Ohjelm:

Torvolâšvuotâpargopääji Aanaar sämikulttuurkuávdáš Sajosist vu 30.1.2023 tme 16.30-18.30

16.30 Tiervâpuáttim
Maht mun puávtám varriidâttâđ ovtâskâs olmožin?

16.35 Maggaar almolâš- já sierânâstáárbuh varriidâtmân láá Laapi pyereestvaijeemkuávlust?
Krista Lyyra, STM

16.55 Paneel: Sämikuávlu nanosvuođah já vyevih varriidâtmist
Savâstâlmist lii mieldi ässeeovdâsteijen Aslak Uula Länsman, Essi Kulju SPEK (72 tijmed aalmugjesânij jieštuáimálâš varriidâttâm- äššitobdee), Eveliina Impiö (varriidâttâmvuávájeijee Laapi pyereestvaijeemkuávlu) sehe jođetteijen Elina Lindström (Tulevaisuutta luomassa – haahâ Kuntaliitto)

17.25 Tulevaisuutta luomassa- haavâ pyevtittâsah

  • Ohtâgâslâš varriidâttâmvuávám
  • Šleđgâpotkâ-ravvuuh

Uánihis puddâ

17.35 Maht esiväldi váldá huámmášumán sämikielâid jieškote-uvlágán hemâdâstiilijn?
Anne Kirste Aikio, Sämitige kielâtorvočällee já Tuuli Miettunen, vt. ovdedemhovdâ Laapi pyereestvaijeemkuávlu

17.55 Pargopääjih /ohtâsâš savâstâllâm varriidâtmist
Maggaar aašijd kolgâččij vala väldiđ huámmášumán varriidâtmist tavekuávlust almolâš varriidâtmist?

18.15 Tehálumos ääših ohtâsávt

Torvolâšvuotâpargopääji kulá THL, Kuntaliitto já Kehitysvammaliitto ohtsâš ESR Tulevaisuutta luomassa – haahân. Pargopääjist láá oovtâstpargokyeimin meiddei Sämitigge já Laapi pyereestvaijeemkuávlu.

Lasetiäđu haavâst vuoluubeln liiŋkâst:
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vammaisten-ja-ulkomaalaistaustaisten-ihmisten-selviaminen-poikkeus-ja-kriisitilanteissa-tulevaisuutta-luomassa-covid-19-kokemusten-pohjalta

Lasetiäđuh:

Elina Lindström
proojeektpargee
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
+358 9 771 2150, +358 46 921 5125
Elina.Lindstrom(at)hyvil.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
Sämetigge
+358 40 182 9998
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Tuuli Miettunen
vt. sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi ovdedemhovdâ
Laapi pyereestvaijeemkuávlu
+358 40 484 2676
tuuli.miettunen(at)lapha.fi

 

 

Sämitigge kijttá máttááttâs- já kulttuurministeriö sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargei škovlim ruttâdmist

/in , /by

Sämitigge kijttá máttááttâs- já kulttuurministeriö ruttâdem mieđeetmist sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij sämikielâlij pargei škovliimân. Ohtsis aldasávt kyevti miljovn euro ruttâdem mieđettui Oulu ollâopâttâhân já Laapi áámmátollâškoovlân. Škovlim ulmen lii lasettiđ sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij sämikielâlij pargei mere já lasettiđ pargei mättim sämikulttuurist.

Sämikielâ- já sämikulttuurškovlim sosiaal- já tiervâsvuotâsuárgán (2023‒2026) -haahâ, mii olášuttoo Oulu já Laapi ollâopâttuvâi ohtsâšpargon, ruttâduvvoo 1 000 000 euroin. Laapi áámmátollâškoovlâ Kulttuursensitiivlii škovlim ohtsâšovdedem sämmilij sosiaal- já tiervâsvuotâpalvâlussáid –haahâ ruttâduvvoo 918 634,93 euroin. Haahâ olášuttoo Laapi, Oulu já Diakonia áámmátollâškoovlâi ohtsâšpargon.

Sämikielâlijd já sämikulttuur miäldásijd palvâlusâid lii máhđulâš orniđ tuš, jis toi várás láá finniimist škuávlejum syergi ulmuuh. Sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi pyevtitteijein láá stuorrâ vaigâdvuođah pargei rekrytistmist. Ministeriö mieđettem ruttâdem puovtiš tilán pyeredem.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso illood mieđettum ruttâdmist. – Taan ruttâdem tuáváást lii moonnâm ive raportis luovâttâm sämimáttááttâs ovdedempargojuávhu vuáđulâš pargo, mii tääl pyevtit puátusijd. Mij lep Sämitiggeest porgâm korrâsávt, vâi sämmiliih finniiččii palvâlusâid jieijâs kielân já tienuuvt, ete mii kulttuur váldoo huámmášumán, Juuso iätá.

Mieđettum ruttâdmist lii stuorrâ merhâšume, tastko sämmilij vuoigâdvuođah sämikielâláid palvâlussáid olášuveh tääl hiäjuht. Sämikielâliih já kulttuurmiäldásiih sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah láá kuittâg teháliih sämmilij pyereestvaijeem lasseen meid sämikielâi já -kulttuur siäilum sehe kiävrum tiet. 

– Suomâ lii finnim maaŋgâid avžuuttâsâid olmoošvuoigâdvuođâid koccee orgaanijn sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnim pyereedmist. Taat ruttâdem lii ohtâ konkreetlâš lävkki toho kulij, ete ääših ovdáneh, iätá Sämitige sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga.

Škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari, kote lii toimâm máttááttâs- já kulttuurministeriö pargojuávhu värisaavâjođetteijen, ana mieđettum ruttâdem tehálâžžân. – Oulu já Laapi ollâopâttuvah já áámmátollâškoovlah finnejeh tääl aaibâš eromâš máhđulâšvuođâ sämikielâid já sämikulttuur huámmášumán väldee škovlimčuávdusij oovdedmân ohtsâšpargon. Merhâšittee lii meid tot, ete puoh Suomâst sarnum kulmâ sämikielâ láá tääl ollâopâttuv oppâamnâseh oles vijđoduvâst, iätá Aikio-Puoskari.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö 6.2.2020 asâttem sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs ovdedempargojuávkku selvâttij ei. sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij pargei škovlimtáárbuid já oovdânpuovtij ministeriön ruttâdem ton tárguttâsân. Pargojuávkku luovâttij loppâraportis já sierânâsčielgiittâsâs máttááttâsministerân 15.4.2021. Máttááttâs- já kulttuurministeriö leehâi ollâškovláid ruttâdemuuccâm sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargei škovliimân já škovliimij oovdedmân kesimáánust 2022.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
kielâtorvočällee
040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Ulla Aikio-Puoskari
škovlimčällee
040 767 3101
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi 

Liiŋkah:

Máttááttâs- já kulttuurministeriö tiäđáttâs 2.12.2022 https://okm.fi/-/saamenkielista-sote-henkiloston-koulutusta-rahoitetaan-lahes-kahdella-miljoonalla-eurolla.  

Sämitige tiäđáttâs 15.4.2021 https://www.samediggi.fi/2021/04/15/samikielalii-arasoddadem-samimattaattas-ja-samikielalii-skovlimpalgai-nanodem-finnee-taal-udda-liavtu/?lang=an

Sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs ovdedempargojuávhu raapoort, Máttááttâs- já kulttuurministeriö almostitmeh 2021:25

Čielgiittâs sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargei škovlim tááláá tiileest já ovdedemtáárbuin, Máttááttâs- já kulttuurministeriö almostitmeh 2021:18, Tuuli Miettunen

Sämitigge iävtut sämikielâlij já  kulttuurmiäldásij palvâlusâi olášuttemvuávám valmâštâllâm

/in , /by

Sämitigge ceelhij Laapi pyereestvaijeemkuávlu strategiahammiittâsâst. Sämitigge iävtut, ete sämikielâlij palvâlusâi olášuttemvuávám valduuččij strategia uássin.

Sämitigge puáhtá ciälkkámušâstis oovdân huolâ tast, ete pyereestvaijeemkuávlu iävtuttum strategiahammiittâsâst iä pyevti tuárvi pyereest oovdân pyereestvaijeemkuávlu strategisijd uulmijd sämiaalmug háárán. Hammiittâsâst iä meid puáđi oovdân pyereestvaijeemkuávlu eres lahâaasâtliih ovdâsvástádâsah, tego eereeb iärrás kenigâsvuođah sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi háárán tâi tot, ete maht pyereestvaijeemkuávlu áigu taid strategisávt olášuttiđ.

Sämitige mielâst strategiast liččii puáhtám čielgâsubbooht pyehtiđ oovdân strategisijd uulmijd já tooimâid, moh čielgejeh pyereestvaijeemkuávlu uáinuid sämmiláid kyeskee koččâmušâin.

Kielâlij vuoigâdvuođâi olášume pyereestvaijeemkuávlu palvâlusâi orniimist já pyevtitmist 

Laapi pyereestvaijeemkuávlu strategiast kalga väldiđ huámmášumán kielâlij vuoigâdvuođâi olášume pyereestvaijeemkuávlu palvâlusâi orniimist já pyevtitmist. Sämitigge iävtut tondiet strategian tärkkilub, aaleeb tääsi linjim tast, ete maht pyereestvaijeemkuávlu áigu turviđ palvâlusâid sämmiláid, väldiđ sämiaalmug huámmášumán strategiast já ovdediđ sämmiláid kyeskee palvâlusâid.

Tondiet Sämitigge iävtut, ete strategian lasettuvvoo čuávuvâš ceelhâ:  

Sämmilij laavâst meridum sajattâh, kulttuurjiešhaldâšem, kielâliih já kulttuurliih vuoigâdvuođah já sämikielâlij palvâlusâi finnim turvim váldojeh ääšimiäldásávt huámmášumán haldâttuvâst, palvâlusâi orniimist já pyevtitmist.

Sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi orniimân olášuttemvuávám

Sämitigge ana, ete vâi strategia ličij pehtilis já ávhálâš sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi pyevtittem já ovdedem tááhust, te strategian kolgâččii väldiđ sämikielâlij palvâlusâi olášuttemvuávám.

Sämikielâlij palvâlusâi olášuttemvuávám čokkiiččij sämikielâláid já kulttuurmiäldásáid palvâlussáid kyeskee tooimâid. Tot toimâččij meid strategia olášume čuávvummekanismin já tuárjuččij sämmiláid kyeskee strategisij uulmij olášume.

Sämitigge ana, ete sierâ olášuttemvuávám lii velttidmettum, vâi pyereestvaijeemkuávlu čonâdât sämmilij palvâlusâi olášumán já oovdedmân. Sämitige feerim mield sämmiláid čyeccee tooimâi olášuttem páácá ovtâskâs pargei tuáhá, jis tooimâin iä lah sierâ mainâšumeh strategisijn äššikirjijn. Iävtuttâs mield olášuttemvuávám toimâččij räđđejeijee äššikirjen merideijeid já aašij valmâštâlleid.

Sämitigge tuárju iävtuttum linjáid

Sämitigge lii tuđâvâš strategiahammiittâs sämmiláid kyeskee merkkiimáid, veikâ käibid-uv tärhibijd iävtuttâsâid vijđásub uulmijn sämmilij háárán. Sämitigge lii meid tuđâvâš toos, ete strategiast láá mainâšum sämikielâlij palvâlusâi ovdedempargo, sämikielâlâš viestâdem já merkkiimeh, moh kyeskih pyereestvajemân já sämikielâláid pargeid. Sämitigge kyeddit iävtuttum merkkiimijd.

Luuvâ Sämitige ciälkkámuš Laapi pyereestvaijeemkuávlu strategiahammiittâsâst

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
puh. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
puh. 010 839 3128 / 040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
Säämi kielâtorvočällee
puh. 010 839 3124 / 040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál Sämitige ooleest tuáimee Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá sämiohtâduv meriáigásii vuávájeijee pargo

/in , /by

Pargo olášuttoo uásiáigásâžžân (60 %). Pargo álgá 5.1.2023 já pištá 31.12.2024 räi. Sämiohtâdâh västid sämmilij pyereestvaijeempalvâlusâi oovdedmist, mii lii Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá väldikodálâš eromâšpargo. Vuávájeijee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornigist.

Tohálâšvuotâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittáámist iššeed hiäivulâš ollâškovlâtođhos, vijđes sosiaalhuolâttâs já sämikulttuur tubdâm sehe hárjánem ovdedempargoost. Mij vyerdip meid kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân, šiev ornijdemnaavcâid já naavcâ killáđ streesi sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid.

Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2 760,63 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já hárjánemlaseh pargohárjánem mield. Virgekoskâvuođâst lii 6 mánuppaje keččâlemäigi. Ucâmušâid lahtosijguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 25.11.2022 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?b0a127ab

Lasetiäđuid pargoost finnee haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemist puh. 010 839 3106.

Anarist 31.10.2022
Sämitigge

Sämitigge kuállee Helsigist soti-ašijguin

/in , /by

Sämitigge kuállee 11.-12.5.2022 Helsigist sosiaal- já tiervâsvuotâašijguin. Sämitigge tiäivá peerâ- já vuáđupalvâlusminister Aki Lindén, Kela uáivihovdâ Outi Antila sehe virgeulmuid sosiaal- já tiervâsvuođâministeriöst, Kelast já Tilastokeskusist.

– Kollim lii tehálâš. Mii agendast láá maaŋgah koččâmušah, moh lohtâseh sämmilij sosiaaltoorvon, soti-palvâlussáid já tiäđupyevtitmân. Siämmást mij ovdedep oovtâstpargo já tuálvup viestâ sämmiláid tehálijn aašijn, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Kollimáid uásálisteh Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga, kielâtorvočällee Anne-Kirste Aikio, iäláttâs- já pirâslahâčällee Sarita Kämäräinen sehe SámiPoske má. vuávájeijeeh Lydia Heikkilä já Riitta Lehtola-Kosonen. Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio uásálist teivâdmân, mii lii Kelain.

Sämitige já Kela jyehi-ivvááš ráđádâlmeh

Sämitige já Kela ovdâsteijeeh teivih koskoho 11.5. Jyehi-ivvááš teivâdmist tárkkojeh oovtâstpargosopâmušâst soppum aašij ovdánem.

Teivâdmist savâstâleh vuáváámist säämi kielâlaavâ olášuumeest, Kela toorjâhaamij hiäivulâšvuođâst sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi háárjutmân, tutkâmtáárbuin, vajoiditmijn sehe sämikielâlii šleđgâlii ášástâllâm oovdedmist.

Sämmilij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnim sehe tiäđupyevtittem

Sämitigge savâstâl tuorâstuv 12.5. sämikielâlij já kulttuurmiäldásij soti-palvâlusâi finniimist sehe toos kyeskee tiäđupyevtitmist peerâ- já vuáđupalvâlusminister Aki Lindénijn sehe sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö já Tilastokeskus virgeulmuiguin.

– Sämmilij pyereestvajemân já tiervâsvuotân vaigutteijee tahheid kolgâččii tááláást pyerebeht pyehtiđ tubdâstiđ miärádâstohâmist já palvâlusâi pyevtitmist, iätá Koivisto.

Lasetiäđuh:

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
010 839 3128
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Sämitigge nomâttij jesânijd Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikoodán

/in , /by

Sämitigge nomâttij čuákkimistis 13.4.2022 Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikoodán vittâ jeessân já vittâ värijeessân. Sämitigge tiäduttij valjiimist eromâšávt kuávlulii já jieškote-uv kielâjuávhui ovdâstem já vaaldij huámmášumán Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustiivrâ jo toohâm miärádâsâid.

Sämitige nomâttem jesâneh já värijesâneh:                

JeessânVärijeessân
Marko TervaniemiIiris Mäenpää
Klemetti NäkkäläjärviAnne Maria Näkkäläjärvi
Terhi HarjuTauno Ljetoff
Petra Magga-VarsInga Koivisto
Ristenrauna MaggaPirita Näkkäläjärvi

Sämikielâ lävdikode pargon lii väldiđ pele toos, ete maht kuávlustiivrâ miärádâsah vaigutteh kielâlij vuoigâdvuođâi olášumán. Lävdikodde meid árvuštâl sämikielâlij palvâlusâi táárbu, finnim já kvaliteet. Čielgiittâsâi vuáđuld lävdikodde taha kuávluhaldâttâsân iävtuttâsâid sämikielâlij palvâlusâi já palvâluskuálusij sehe pargei kielâtáiđuvátámâšâi já kielâtááiđu ovdedem várás.

Sämitige čuákkim meridij meid toimâttiđ Laapi pyereestvaijeemkuávlun reeivâ, mii kuáská sämikielâ lävdikode aasâtmân. Reeivâst Sämitigge muštoot, ete meid Laapi pyereestvaijeemkuávlu kalga jieijâs uásild kyeddiđ ovdâsvástádâs puoh Suomâ sämmilij kielâjuávhui já sierâ kuávlui oovdâstmist. Sämitigge muštoot meid, ete pyereestvaijeemkuávlu stivrâ kalga lävdikode jesânij valjiimist väldiđ huámmášumán laavâ vátámâšâid, moh kyeskih ei. lävdikode jesânij sämikielâlâšvuotân.

Laavâ mield lävdikode jesânin pyehtih valjiđ tuš sämikielâlijd ulmuid já jesânijn ucemustáá 40 prosenttid kalgeh leđe Sämitige já nuorttâlij sijdâčuákkim valjim ulmuuh tienuuvt, ete sijdâčuákkim puáhtá valjiđ ucemustáá oovtâ ulmuu.

Sämitigge tuáivu, ete puoh uásipeleh, kiäh nomâtteh jesânijd lävdikoodán, váldojeh puátteevuođâst fáárun puoh savâstâlmáid já ráđádâlmáid, moh kyeskih lävdikode jeessânjuávkun.

Sämitigge haalijd ovdediđ Laapi pyereestvaijeemkuávlu palvâlusâid tienuuvt, ete sämmilij táárbuh tubdâstuvvojeh já váldojeh huámmášumán palvâlusâi orniimist. Sote-uđâsmittem váldu-ulmen lii palvâlusâi oovtviärdásâš olášuttem. Sämmilij uásild ulme olášuttem váátá tom, ete sämmiliih finnejeh palvâlusâid jieijâs kielân já sämmilâš kulttuurtuávááš váldoo huámmášumán. Algâaalmug sämmilij tiervâsvuotâ já pyereestvaijeem lii oles Laapi pyereestvaijeemkuávlu ohtsâš äšši.

Lasetiäduh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál ton ohtâvuođâst tuáimee Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá sämiohtâduv meriáigásâš vuávájeijee pargo

/in , /by

Pargo olášuttoo uásiáigásâžžân (70 %). Pargo álgá sopâmuš mield já pištá aalgâst 31.12.2022 räi. Sämiohtâdâh västid sämmilij pyereestvaijeempalvâlusâi oovdedmist, mii lii Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättim¬kuávdáá väldikodálâš sierânâspargo. Vuávájeijee pargoh láá miäruštâllum sämitige pargo-oornigist. Vuávájeijee parga oovtâstpargoost Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá sämiohtâduv nube vuávájeijein já Sämitige sosiaal- já tiervâsvuotâčällein sehe tuáimá táárbu mield vuávájeijee sajasâžžân.

Tohálâšvuođâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasevátámâššân sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).  Pargo miänástuvvee tipšom iššeed hiäivulâš ollâškovlâtođhos já kelijdeijee sosiaalhuolâttâs já sämikulttuur tubdâmuš sehe hárjánem ovdedempargoost.  Pälkki miärášuvá sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2 706,50 €/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Virgekoskâvuođâst lii kyevti mánuppaje keččâlemäigi. Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 9.3.2022 räi čujottâssân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?15056d4b

Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.ekollega.fi

Lasetiäđuid pargoost uážžu haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemist puh. 010 839 3106.

Anarist 22.2.2022
Sämitigge