Maid mun koolgâm tiettiđ varriidâtmist? – Torvolâšvuotâpargopääji sämmilij päikkikuávlust – kuávlu ässeid

Tilálâšvuođâst kieđâvuššoo sehe ovtâskâs ulmuu ete siärváduv varriidâttâm. Tárguttâssân lii čielgâdiđ, magareh sierânâsjiešvuođah láá Laapi kuávlust já maid kalga väldiđ huámmášumán almolávt Laapist já sämikuávlust eromâšávt. Teivâdmist áámmátulmuuh muštâleh varriidâtmist já ääšist lii meid ohtsâš savâstâllâm.

MANE tilálâšvuotâ uárnejuvvoo?
Lii-uv Tave-Suomâ feeriimeh vájáldittum varriidâttâm- já torvolâšvuotâaašijn? Mij nuurrâp tiäđu jieškote-uv kuávlu feeriimijn. Koronapandemia puovtij tuođâlâš hemâdâstiilijd já jobâ spiekâstâhtiilijd Suomân. Koronakriisâ lasseen Ukraina suáti lii puáhtám oovdân uđđâlágán varriidâttâm táárbu.

MANE kannat uásálistiđ?
Mij juurdân lii, ete Laapi kuávlust láá sierâlágán táárbuh varriidâtmist ko mäddeeb Suomâst. Mij tarbâšep haahân tiäđu tist kuávlu ässein já eres tuáimein. Puáđi mieldi – mii tarbâšep tuu tietimâd!

Almoot jieijâd mieldi taan liiŋkâ peht: https://link.webropolsurveys.com/S/9296FF7A759A6E65

Almoot jieijâd majemustáá vu 23.1.2023 (máhđulâš tulkkuumeh já uásálistem pääihi alne, vâi finniih liiŋkâ tábáhtusân.

Tun peesah mieldi meiddei almottâthánnáá taan liiŋkâ peht: https://us06web.zoom.us/j/87252373292

Ohjelm:

Torvolâšvuotâpargopääji Aanaar sämikulttuurkuávdáš Sajosist vu 30.1.2023 tme 16.30-18.30

16.30 Tiervâpuáttim
Maht mun puávtám varriidâttâđ ovtâskâs olmožin?

16.35 Maggaar almolâš- já sierânâstáárbuh varriidâtmân láá Laapi pyereestvaijeemkuávlust?
Krista Lyyra, STM

16.55 Paneel: Sämikuávlu nanosvuođah já vyevih varriidâtmist
Savâstâlmist lii mieldi ässeeovdâsteijen Aslak Uula Länsman, Essi Kulju SPEK (72 tijmed aalmugjesânij jieštuáimálâš varriidâttâm- äššitobdee), Eveliina Impiö (varriidâttâmvuávájeijee Laapi pyereestvaijeemkuávlu) sehe jođetteijen Elina Lindström (Tulevaisuutta luomassa – haahâ Kuntaliitto)

17.25 Tulevaisuutta luomassa- haavâ pyevtittâsah

  • Ohtâgâslâš varriidâttâmvuávám
  • Šleđgâpotkâ-ravvuuh

Uánihis puddâ

17.35 Maht esiväldi váldá huámmášumán sämikielâid jieškote-uvlágán hemâdâstiilijn?
Anne Kirste Aikio, Sämitige kielâtorvočällee já Tuuli Miettunen, vt. ovdedemhovdâ Laapi pyereestvaijeemkuávlu

17.55 Pargopääjih /ohtâsâš savâstâllâm varriidâtmist
Maggaar aašijd kolgâččij vala väldiđ huámmášumán varriidâtmist tavekuávlust almolâš varriidâtmist?

18.15 Tehálumos ääših ohtâsávt

Torvolâšvuotâpargopääji kulá THL, Kuntaliitto já Kehitysvammaliitto ohtsâš ESR Tulevaisuutta luomassa – haahân. Pargopääjist láá oovtâstpargokyeimin meiddei Sämitigge já Laapi pyereestvaijeemkuávlu.

Lasetiäđu haavâst vuoluubeln liiŋkâst:
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vammaisten-ja-ulkomaalaistaustaisten-ihmisten-selviaminen-poikkeus-ja-kriisitilanteissa-tulevaisuutta-luomassa-covid-19-kokemusten-pohjalta

Lasetiäđuh:

Elina Lindström
proojeektpargee
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
+358 9 771 2150, +358 46 921 5125
Elina.Lindstrom(at)hyvil.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
Sämetigge
+358 40 182 9998
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Tuuli Miettunen
vt. sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi ovdedemhovdâ
Laapi pyereestvaijeemkuávlu
+358 40 484 2676
tuuli.miettunen(at)lapha.fi

 

 

Sämitigge kijttá máttááttâs- já kulttuurministeriö sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargei škovlim ruttâdmist

Sämitigge kijttá máttááttâs- já kulttuurministeriö ruttâdem mieđeetmist sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij sämikielâlij pargei škovliimân. Ohtsis aldasávt kyevti miljovn euro ruttâdem mieđettui Oulu ollâopâttâhân já Laapi áámmátollâškoovlân. Škovlim ulmen lii lasettiđ sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij sämikielâlij pargei mere já lasettiđ pargei mättim sämikulttuurist.

Sämikielâ- já sämikulttuurškovlim sosiaal- já tiervâsvuotâsuárgán (2023‒2026) -haahâ, mii olášuttoo Oulu já Laapi ollâopâttuvâi ohtsâšpargon, ruttâduvvoo 1 000 000 euroin. Laapi áámmátollâškoovlâ Kulttuursensitiivlii škovlim ohtsâšovdedem sämmilij sosiaal- já tiervâsvuotâpalvâlussáid –haahâ ruttâduvvoo 918 634,93 euroin. Haahâ olášuttoo Laapi, Oulu já Diakonia áámmátollâškoovlâi ohtsâšpargon.

Sämikielâlijd já sämikulttuur miäldásijd palvâlusâid lii máhđulâš orniđ tuš, jis toi várás láá finniimist škuávlejum syergi ulmuuh. Sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi pyevtitteijein láá stuorrâ vaigâdvuođah pargei rekrytistmist. Ministeriö mieđettem ruttâdem puovtiš tilán pyeredem.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso illood mieđettum ruttâdmist. – Taan ruttâdem tuáváást lii moonnâm ive raportis luovâttâm sämimáttááttâs ovdedempargojuávhu vuáđulâš pargo, mii tääl pyevtit puátusijd. Mij lep Sämitiggeest porgâm korrâsávt, vâi sämmiliih finniiččii palvâlusâid jieijâs kielân já tienuuvt, ete mii kulttuur váldoo huámmášumán, Juuso iätá.

Mieđettum ruttâdmist lii stuorrâ merhâšume, tastko sämmilij vuoigâdvuođah sämikielâláid palvâlussáid olášuveh tääl hiäjuht. Sämikielâliih já kulttuurmiäldásiih sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah láá kuittâg teháliih sämmilij pyereestvaijeem lasseen meid sämikielâi já -kulttuur siäilum sehe kiävrum tiet. 

– Suomâ lii finnim maaŋgâid avžuuttâsâid olmoošvuoigâdvuođâid koccee orgaanijn sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnim pyereedmist. Taat ruttâdem lii ohtâ konkreetlâš lävkki toho kulij, ete ääših ovdáneh, iätá Sämitige sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga.

Škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari, kote lii toimâm máttááttâs- já kulttuurministeriö pargojuávhu värisaavâjođetteijen, ana mieđettum ruttâdem tehálâžžân. – Oulu já Laapi ollâopâttuvah já áámmátollâškoovlah finnejeh tääl aaibâš eromâš máhđulâšvuođâ sämikielâid já sämikulttuur huámmášumán väldee škovlimčuávdusij oovdedmân ohtsâšpargon. Merhâšittee lii meid tot, ete puoh Suomâst sarnum kulmâ sämikielâ láá tääl ollâopâttuv oppâamnâseh oles vijđoduvâst, iätá Aikio-Puoskari.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö 6.2.2020 asâttem sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs ovdedempargojuávkku selvâttij ei. sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij pargei škovlimtáárbuid já oovdânpuovtij ministeriön ruttâdem ton tárguttâsân. Pargojuávkku luovâttij loppâraportis já sierânâsčielgiittâsâs máttááttâsministerân 15.4.2021. Máttááttâs- já kulttuurministeriö leehâi ollâškovláid ruttâdemuuccâm sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargei škovliimân já škovliimij oovdedmân kesimáánust 2022.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
kielâtorvočällee
040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Ulla Aikio-Puoskari
škovlimčällee
040 767 3101
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi 

Liiŋkah:

Máttááttâs- já kulttuurministeriö tiäđáttâs 2.12.2022 https://okm.fi/-/saamenkielista-sote-henkiloston-koulutusta-rahoitetaan-lahes-kahdella-miljoonalla-eurolla.  

Sämitige tiäđáttâs 15.4.2021 https://www.samediggi.fi/2021/04/15/samikielalii-arasoddadem-samimattaattas-ja-samikielalii-skovlimpalgai-nanodem-finnee-taal-udda-liavtu/?lang=an

Sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs ovdedempargojuávhu raapoort, Máttááttâs- já kulttuurministeriö almostitmeh 2021:25

Čielgiittâs sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargei škovlim tááláá tiileest já ovdedemtáárbuin, Máttááttâs- já kulttuurministeriö almostitmeh 2021:18, Tuuli Miettunen

Sämitigge iävtut sämikielâlij já  kulttuurmiäldásij palvâlusâi olášuttemvuávám valmâštâllâm

Sämitigge ceelhij Laapi pyereestvaijeemkuávlu strategiahammiittâsâst. Sämitigge iävtut, ete sämikielâlij palvâlusâi olášuttemvuávám valduuččij strategia uássin.

Sämitigge puáhtá ciälkkámušâstis oovdân huolâ tast, ete pyereestvaijeemkuávlu iävtuttum strategiahammiittâsâst iä pyevti tuárvi pyereest oovdân pyereestvaijeemkuávlu strategisijd uulmijd sämiaalmug háárán. Hammiittâsâst iä meid puáđi oovdân pyereestvaijeemkuávlu eres lahâaasâtliih ovdâsvástádâsah, tego eereeb iärrás kenigâsvuođah sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi háárán tâi tot, ete maht pyereestvaijeemkuávlu áigu taid strategisávt olášuttiđ.

Sämitige mielâst strategiast liččii puáhtám čielgâsubbooht pyehtiđ oovdân strategisijd uulmijd já tooimâid, moh čielgejeh pyereestvaijeemkuávlu uáinuid sämmiláid kyeskee koččâmušâin.

Kielâlij vuoigâdvuođâi olášume pyereestvaijeemkuávlu palvâlusâi orniimist já pyevtitmist 

Laapi pyereestvaijeemkuávlu strategiast kalga väldiđ huámmášumán kielâlij vuoigâdvuođâi olášume pyereestvaijeemkuávlu palvâlusâi orniimist já pyevtitmist. Sämitigge iävtut tondiet strategian tärkkilub, aaleeb tääsi linjim tast, ete maht pyereestvaijeemkuávlu áigu turviđ palvâlusâid sämmiláid, väldiđ sämiaalmug huámmášumán strategiast já ovdediđ sämmiláid kyeskee palvâlusâid.

Tondiet Sämitigge iävtut, ete strategian lasettuvvoo čuávuvâš ceelhâ:  

Sämmilij laavâst meridum sajattâh, kulttuurjiešhaldâšem, kielâliih já kulttuurliih vuoigâdvuođah já sämikielâlij palvâlusâi finnim turvim váldojeh ääšimiäldásávt huámmášumán haldâttuvâst, palvâlusâi orniimist já pyevtitmist.

Sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi orniimân olášuttemvuávám

Sämitigge ana, ete vâi strategia ličij pehtilis já ávhálâš sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi pyevtittem já ovdedem tááhust, te strategian kolgâččii väldiđ sämikielâlij palvâlusâi olášuttemvuávám.

Sämikielâlij palvâlusâi olášuttemvuávám čokkiiččij sämikielâláid já kulttuurmiäldásáid palvâlussáid kyeskee tooimâid. Tot toimâččij meid strategia olášume čuávvummekanismin já tuárjuččij sämmiláid kyeskee strategisij uulmij olášume.

Sämitigge ana, ete sierâ olášuttemvuávám lii velttidmettum, vâi pyereestvaijeemkuávlu čonâdât sämmilij palvâlusâi olášumán já oovdedmân. Sämitige feerim mield sämmiláid čyeccee tooimâi olášuttem páácá ovtâskâs pargei tuáhá, jis tooimâin iä lah sierâ mainâšumeh strategisijn äššikirjijn. Iävtuttâs mield olášuttemvuávám toimâččij räđđejeijee äššikirjen merideijeid já aašij valmâštâlleid.

Sämitigge tuárju iävtuttum linjáid

Sämitigge lii tuđâvâš strategiahammiittâs sämmiláid kyeskee merkkiimáid, veikâ käibid-uv tärhibijd iävtuttâsâid vijđásub uulmijn sämmilij háárán. Sämitigge lii meid tuđâvâš toos, ete strategiast láá mainâšum sämikielâlij palvâlusâi ovdedempargo, sämikielâlâš viestâdem já merkkiimeh, moh kyeskih pyereestvajemân já sämikielâláid pargeid. Sämitigge kyeddit iävtuttum merkkiimijd.

Luuvâ Sämitige ciälkkámuš Laapi pyereestvaijeemkuávlu strategiahammiittâsâst

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
puh. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
puh. 010 839 3128 / 040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
Säämi kielâtorvočällee
puh. 010 839 3124 / 040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál Sämitige ooleest tuáimee Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá sämiohtâduv meriáigásii vuávájeijee pargo

Pargo olášuttoo uásiáigásâžžân (60 %). Pargo álgá 5.1.2023 já pištá 31.12.2024 räi. Sämiohtâdâh västid sämmilij pyereestvaijeempalvâlusâi oovdedmist, mii lii Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá väldikodálâš eromâšpargo. Vuávájeijee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornigist.

Tohálâšvuotâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittáámist iššeed hiäivulâš ollâškovlâtođhos, vijđes sosiaalhuolâttâs já sämikulttuur tubdâm sehe hárjánem ovdedempargoost. Mij vyerdip meid kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân, šiev ornijdemnaavcâid já naavcâ killáđ streesi sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid.

Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2 760,63 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já hárjánemlaseh pargohárjánem mield. Virgekoskâvuođâst lii 6 mánuppaje keččâlemäigi. Ucâmušâid lahtosijguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 25.11.2022 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?b0a127ab

Lasetiäđuid pargoost finnee haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemist puh. 010 839 3106.

Anarist 31.10.2022
Sämitigge

Sämitigge kuállee Helsigist soti-ašijguin

Sämitigge kuállee 11.-12.5.2022 Helsigist sosiaal- já tiervâsvuotâašijguin. Sämitigge tiäivá peerâ- já vuáđupalvâlusminister Aki Lindén, Kela uáivihovdâ Outi Antila sehe virgeulmuid sosiaal- já tiervâsvuođâministeriöst, Kelast já Tilastokeskusist.

– Kollim lii tehálâš. Mii agendast láá maaŋgah koččâmušah, moh lohtâseh sämmilij sosiaaltoorvon, soti-palvâlussáid já tiäđupyevtitmân. Siämmást mij ovdedep oovtâstpargo já tuálvup viestâ sämmiláid tehálijn aašijn, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Kollimáid uásálisteh Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga, kielâtorvočällee Anne-Kirste Aikio, iäláttâs- já pirâslahâčällee Sarita Kämäräinen sehe SámiPoske má. vuávájeijeeh Lydia Heikkilä já Riitta Lehtola-Kosonen. Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio uásálist teivâdmân, mii lii Kelain.

Sämitige já Kela jyehi-ivvááš ráđádâlmeh

Sämitige já Kela ovdâsteijeeh teivih koskoho 11.5. Jyehi-ivvááš teivâdmist tárkkojeh oovtâstpargosopâmušâst soppum aašij ovdánem.

Teivâdmist savâstâleh vuáváámist säämi kielâlaavâ olášuumeest, Kela toorjâhaamij hiäivulâšvuođâst sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi háárjutmân, tutkâmtáárbuin, vajoiditmijn sehe sämikielâlii šleđgâlii ášástâllâm oovdedmist.

Sämmilij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnim sehe tiäđupyevtittem

Sämitigge savâstâl tuorâstuv 12.5. sämikielâlij já kulttuurmiäldásij soti-palvâlusâi finniimist sehe toos kyeskee tiäđupyevtitmist peerâ- já vuáđupalvâlusminister Aki Lindénijn sehe sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö já Tilastokeskus virgeulmuiguin.

– Sämmilij pyereestvajemân já tiervâsvuotân vaigutteijee tahheid kolgâččii tááláást pyerebeht pyehtiđ tubdâstiđ miärádâstohâmist já palvâlusâi pyevtitmist, iätá Koivisto.

Lasetiäđuh:

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
010 839 3128
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Sämitigge nomâttij jesânijd Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikoodán

Sämitigge nomâttij čuákkimistis 13.4.2022 Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikoodán vittâ jeessân já vittâ värijeessân. Sämitigge tiäduttij valjiimist eromâšávt kuávlulii já jieškote-uv kielâjuávhui ovdâstem já vaaldij huámmášumán Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustiivrâ jo toohâm miärádâsâid.

Sämitige nomâttem jesâneh já värijesâneh:                

JeessânVärijeessân
Marko TervaniemiIiris Mäenpää
Klemetti NäkkäläjärviAnne Maria Näkkäläjärvi
Terhi HarjuTauno Ljetoff
Petra Magga-VarsInga Koivisto
Ristenrauna MaggaPirita Näkkäläjärvi

Sämikielâ lävdikode pargon lii väldiđ pele toos, ete maht kuávlustiivrâ miärádâsah vaigutteh kielâlij vuoigâdvuođâi olášumán. Lävdikodde meid árvuštâl sämikielâlij palvâlusâi táárbu, finnim já kvaliteet. Čielgiittâsâi vuáđuld lävdikodde taha kuávluhaldâttâsân iävtuttâsâid sämikielâlij palvâlusâi já palvâluskuálusij sehe pargei kielâtáiđuvátámâšâi já kielâtááiđu ovdedem várás.

Sämitige čuákkim meridij meid toimâttiđ Laapi pyereestvaijeemkuávlun reeivâ, mii kuáská sämikielâ lävdikode aasâtmân. Reeivâst Sämitigge muštoot, ete meid Laapi pyereestvaijeemkuávlu kalga jieijâs uásild kyeddiđ ovdâsvástádâs puoh Suomâ sämmilij kielâjuávhui já sierâ kuávlui oovdâstmist. Sämitigge muštoot meid, ete pyereestvaijeemkuávlu stivrâ kalga lävdikode jesânij valjiimist väldiđ huámmášumán laavâ vátámâšâid, moh kyeskih ei. lävdikode jesânij sämikielâlâšvuotân.

Laavâ mield lävdikode jesânin pyehtih valjiđ tuš sämikielâlijd ulmuid já jesânijn ucemustáá 40 prosenttid kalgeh leđe Sämitige já nuorttâlij sijdâčuákkim valjim ulmuuh tienuuvt, ete sijdâčuákkim puáhtá valjiđ ucemustáá oovtâ ulmuu.

Sämitigge tuáivu, ete puoh uásipeleh, kiäh nomâtteh jesânijd lävdikoodán, váldojeh puátteevuođâst fáárun puoh savâstâlmáid já ráđádâlmáid, moh kyeskih lävdikode jeessânjuávkun.

Sämitigge haalijd ovdediđ Laapi pyereestvaijeemkuávlu palvâlusâid tienuuvt, ete sämmilij táárbuh tubdâstuvvojeh já váldojeh huámmášumán palvâlusâi orniimist. Sote-uđâsmittem váldu-ulmen lii palvâlusâi oovtviärdásâš olášuttem. Sämmilij uásild ulme olášuttem váátá tom, ete sämmiliih finnejeh palvâlusâid jieijâs kielân já sämmilâš kulttuurtuávááš váldoo huámmášumán. Algâaalmug sämmilij tiervâsvuotâ já pyereestvaijeem lii oles Laapi pyereestvaijeemkuávlu ohtsâš äšši.

Lasetiäduh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál ton ohtâvuođâst tuáimee Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá sämiohtâduv meriáigásâš vuávájeijee pargo

Pargo olášuttoo uásiáigásâžžân (70 %). Pargo álgá sopâmuš mield já pištá aalgâst 31.12.2022 räi. Sämiohtâdâh västid sämmilij pyereestvaijeempalvâlusâi oovdedmist, mii lii Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättim¬kuávdáá väldikodálâš sierânâspargo. Vuávájeijee pargoh láá miäruštâllum sämitige pargo-oornigist. Vuávájeijee parga oovtâstpargoost Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá sämiohtâduv nube vuávájeijein já Sämitige sosiaal- já tiervâsvuotâčällein sehe tuáimá táárbu mield vuávájeijee sajasâžžân.

Tohálâšvuođâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasevátámâššân sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).  Pargo miänástuvvee tipšom iššeed hiäivulâš ollâškovlâtođhos já kelijdeijee sosiaalhuolâttâs já sämikulttuur tubdâmuš sehe hárjánem ovdedempargoost.  Pälkki miärášuvá sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2 706,50 €/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Virgekoskâvuođâst lii kyevti mánuppaje keččâlemäigi. Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 9.3.2022 räi čujottâssân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?15056d4b

Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.ekollega.fi

Lasetiäđuid pargoost uážžu haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemist puh. 010 839 3106.

Anarist 22.2.2022
Sämitigge

Laapi kuávlustiivrâ päikkijuáhu lii almostittum – sämikielâ lävdikode jeessânjuáhu ij västid ráđádâllâmpuáttus

Yle uđđâsij mield sämikielâ lävdikode jesânijn kuttâ puátih Sämitiggeest já čiččâm pyereestvaijeemkuávlu airâsijn. 13 jeessân lävdikode saavâjođettem finnee kuávdáš. Lävdikode jeessânjuáhu ij västid tom, maid pyereestvaijeemkuávlu koskâpuddâsâš valmâštâllâmtoimâorgaan lii ráđádâllâm Sämitiggijn. Laapi kuávlustiivrâ stuárráámus juávhu kuávdáá saavâjođetteijee Markus Lohi tieđettij vuossaargâ 14.2. päikkijuávust, mon kuávlustivrâjuávhuh láá sooppâm.

Pyereestvaijeemkuávlu koskâpuddâsii valmâštâllâmtoimâorgaan já Sämitige ráđádâlmist šoodâi uđđâivemáánust 2022 ohtsâšibárdâs tast, ete sämikielâ lävdikoddeest láá kuttâ pyereestvaijeemkuávlu nomâttem jeessân, vittâ Sämitige nomâttem jeessân já ohtâ Nuorttâlij sijdâčuákkim nomâttem jeessân. Toos lasseen ráđádâlmijn láá sooppâm, ete lävdikodde puávtáččij jieš vaiguttiđ saavâjođetteijee valjiimân.

– Tääl pyereestvaijeemkuávlu piäláduvah láá oovtpiälálávt meridâm sämikielâ lävdikode jesânijn, iäge lah váldám huámmášumán Sämitige lahâaasâtlii pargoi peht puáttám uáinuid. Lii váádduh, ete iä haalijd kunnijâttiđ ráđádâllâmkenigâsvuođâ já ráđádâlmij puátusijd, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Ráđádâlmijn soppum lävdikode päikkijuáhu lâi Sämitige mield miiniimiähtu toos, ete Sämitige lahâaasâtliih pargoh ovdâstiđ sämiaalmug sehe hoittáđ sämikielân já -kulttuurân kyeskee aašijd liččii puáhtám olášuđ tast pyereestvaijeemkuávlu pargoost, mii kulá lävdikode toimâsuárgán.

– Ráđádâlmist koskâpuddâsii valmâštâllâmtoimâorgaanáin šoodâi ohtsâšibárdâs sämikielâ lävdikode jeessânjuávust, mii visásmitáččij lävdikode kelijdeijee äššitubdâmuš já täsipiälálii ovdâstem. Mun lam pettâšum toos, ete pyereestvaijeemkuávlu stivrâjuávhuh iä kunnijâttám ráđádâllâm puáttus, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Ráđádâlmijn soppum lävdikode jeessânjuáhu já saavâjođetteijei valjimvyehi oovdânpuohtui meid koskâpuddâsii valmâštâllâmtoimâorgaan poolitlii čuávvumjuávkun, mast lijjii ovdâstum sehe piäláduvah já Sämitigge.

– Lii vaidâlittee, ete iä savâstâllâm lävdikode juávust poolitlii čuávvumjuávhoin, mast meid Sämitiggeest lâi ovdâsteijee. Tääl äšši lii soppum stivrâjuávhui kooskâ tienuuvt, ete ij lamaš ollágin vuárusavâstâllâm Sämitiggijn. Mij liččijm tuáivum pyereeb aalgâ pyereestvaijeemkuávlu merideijei já Sämitige oovtâstpaargon, juátká Koivisto.

Pyereestvaijeemkuávlust adelum laavâ mield sämikielâ lävdikode jesânin väljejeh sämikielâlijd ulmuid. Ucemustáá 40 prosenttid lävdikode jesânijn kalga nomâttiđ Sämitige sehe Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttem ulmuin tienuuvt, ete sijdâčuákkim iävtut tain oovtâ ulmuu.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Kela já sämitigge uđâsmiteh oovtâstpargosopâmuš – sopâmuššáin linjejeh Kela sämikielâlij palvâlusâi ovdedem

Kela já sämitigge ráđádâleh oovtâstpargoost sämmilij sosiaaltorvo pyeredem várás. Teivâdmist, mii uárnejuvvoo Anarist, uđâsmiteh meid Kela já sämitige 30 ihheed pištám oovtâstpargosopâmuš.

Kela já sämitige ovdâsteijeeh teivih Anarist Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist tuorâstuv 18.11. Teivâm ulmen lii ráđádâllâđ tast, maht Kela já sämitigge pyehtih oovtâst ovdediđ sämmilij sosiaaltorvo já säämi kielâlaavâ olášume Kela palvâlusâin.

Teivâdmist uđâsmiteh siämmást Kela já sämitige oovtâstpargosopâmuš, mii tiävdá 30 ihheed. Kela lii lamaš ohtâ vuossâmuin almos palvâlus tuáimein, kote lii toohâm palvâlusâi oovdedmân kyeskee oovtâstpargosopâmuš sämitiggijn.

Kela uáivihovdâ Outi Antila uásálist ráđádâlmáid Anarist. Antila ana oovtâstpargo sämitiggijn tehálâžžân, ko tot iššeed Kela čuávvuđ systemaatlávt oovtviärdásii ášástâllâm olášume.

– Uđđâ sopâmuš linjáá ovdiist tärhibeht já vijđásubbooht Kela sämikielâlij palvâlusâi ovdedemuulmijd, muštâl Antila. 

– Kela já sämitige oovtâstpargosopâmuš lááčá vuáđu tuođâlii oovtviärdásâšvuođâ keevâtlii olášumán. Lii merhâšittee, ete sämmilâš puávtáččij puátteevuođâst hoittáđ jieijâs Kela-aašijd jieijâs eenikielân – meid šleđgâlávt, paahud sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Kela já sämitige uđâsmittum oovtâstpargosopâmušâst suápih ei. čuávvoo aašijn:

  • Kela viggá systemaatlávt ovdediđ säämi kielâlaavâ keevâtlii olášume.
  • Kela oovded aktiivlávt sämikielâlijd palvâlusâid, meid viermiášástâllâm.
  • Kela jurgâl sämikielân luámáttuvâid já šleđgâlii ášástâllâm äššikiirjijd.
  • Kela viestâd sämikielâlijn palvâlusâin merikoskâsávt.
  • Sämitigge movtijdit sämikielâlijd ulmuid kevttiđ Kela sämikielâlijd palvâlusâid.
  • Kela váldá rekrytistmist huámmášumán sämikielâ tááiđu já kulttuurmättim.

Kela lii majemui iivij ääigi ovdedâm aktiivlávt jieijâs sämikielâlijd palvâlusâid. Kela almostitij sämikielâlijd viermisiijđoid 2019–2020 já fáálá meid Elämässä.fi-siijđoin ášástâllâmoonâid sämikielân. Toos lasseen Kelast láá printtimnáál tieđettemčáállusijd já 30 hiätuluámáttâhhâd sämikielân. Kela fáálá piäiválávt puhelin- já káiduspalvâlem tavesämikielân. Kelast lii porgâm meid sämikielâlii viestâdem äššitobdee ive 2020 rääjist.

Čuávvoo Kela já sämitige teivâm uárnee Kela, já teivâm uárnejuvvoo Helsigist skammâmáánust 2022.

Lasetiäđuh median

Antti Jussila, Kela, äššigâs aldapalvâlusâi puáđusohtâduv hovdâ, p. 040 834 5703

Anni Koivisto, sämitige I värisaavâjođetteijee, anni.koivisto@samediggi.fi, p. 040 415 5969

Tave-eennâmlâš webinaar 31.8.–1.9: Algâaalmugij vádulij já muštopyeccee ulmui vuoigâdvuođah já kulttuursensitiivliih palvâlusah

Tiervâpuáttim tave-eennâmlii webinaarân, mast vuáijup algâaalmugij vádulij já muštopyeccei ulmui vuoigâdvuođáid sehe kielâ- já kulttuurpirrâs huámmášumán väldee palvâlusâi falâldâhân kuávlust.

Seminaar, mii tuálloo 31.8. –1.9.2021, lii nuuvtá já ávus puohháid, kiäid fáddá kiäsut. Toos kalga almottâttâđ. Seminaar lii eŋgâlâskielâlâš já tot tulkkojuvvoo tavesämikielân.

Almottâttâm já tábáhtus tiäđuh:

Indigenous peoples: language, culture, and life cycle (Tave-eennâmlâš pyereestvaijeemkuávdáš) 

Tilálâšvuotâ lii uási Suomâ tave-eennâmlii ministerrääđi saavâjođettempaje. Seminaar uárnejuvvoo Tave-eennâmlii pyereestvaijeemkuávdáá vuálásii tave-eennâmlii dementiaviärmáduv já vádulâšsyergi tave-eennâmlii oovtâstpargorääđi oovtâstpargon. Uárnejeijen tuáimih sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö, Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâs (THL), Sämitigge, Sámisoster, vádulij ulmui vuoigâdvuođâi ráđádâllâmkodde (VANE) já Olmoošvuoigâdvuotâkuávdáš.

Lieggâsávt tiervâpuáttim!