Sämitigge já Tiervâsvuođâ lájádâs nannejeh oovtâstpargo, mii kuáská sämiaššijd

/in , /by

Sämitigge já Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâs (THL) vuáláčäälih koskoho 29.11.2023 oovtâstpargosopâmuš Suomâ sämiaalmug tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem ovdedem várás.  Teivâdmist Anarist algâttuvvoo keevâtlâš tooimâi ohtâsâš valmâštâllâm.

Vuáláčäällimtilálâšvuođâ njuolgâ vuolgâttâs puáhtá čuávvuđ koskoho 29.11.2023 tme 13 rääjist sämikieláid já suomâkielân.  Čuávu vuolgâttâs tääbbin (Zoom)

Sämitige já THL jođetteijeeh teivâv Anarist Sämikulttuurkuávdáš Sajosist. 

Sämitigge já THL halijdeh nonniđ sämiaššijd kyeskee oovtâstpargo oovtâstpargosopâmušâin, mii vuáláčálloo teivâdmist.  Oovtâstpargosopâmušân kuleh ovtâspargoráđádâlmeh jyehi ive, moin suáppoo tärhibeht ihásâš tooimâin. 

Sopâmuš lii merhâšittee, tastko ton äävhild huksejuvvoo vuáđu, mon peht sämmiliih láá uássin sijjân kyeskee prosesijn já tai vuáváámist.  Lii tehálâš, ete tiäđui puovtâdem ohtâvuođâst sämmilij kollektiivlâš algâaalmugvuoigâdvuođah iäruttuvvojeh”, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

“Sämmiliih algâaalmugin láá tehálâš uási Suomâ maaŋgâmuđusâš aalmug.  Mij halijdep THL:st väldiđ sii puátteeääigist pyerebeht huámmášumán mii tooimâin já porgâđ tom pyere oovtâstpargoost já vuáruvaiguttâsâst sämiaalmug já Sämitiggijn, iätá THL uáivijođetteijee Markku Tervahauta.

Sopâmuš linjáá konkreet tavoid oovtâstpaargon

Sämitige já THL oovtâstpargosopâmušâst suápih ohtsâš tooimâin eereeb iärrás čuávuvâš:

  • Vuáváđ oovtâstpargoost tutkâmuš- já ovdedemhaavâid sehe ovdediđ THL materiaalijd Suomâ sämiaalmug tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem ovdedem várás. 
  • Vuáváđ oovtâst tiäđu pyevtitmân já tiäđu haaldâšmân lohtâseijee ravvuid, moin váldoo huámmášumán sämmiláid kyeskee tiäđu eromâšvuođâ.
  • Vuáđudiđ sämiaašij kyeimiraati uássin THL kulttuurlâš maaŋgânálásâšvuođâ tooimâ. Kyeimiraati tárguttâssân lii toimâđ oovtâstpargoviärmádâhhân sämmilij tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem ovdedeijee tuáimeid já visásmittiđ tiäđujotteem já oovtâstpargo.

Lasseen oovtâstpargosopâmuš puáhtá THL tooimân uulmijd, moin lasettuvvoo pargovievâ máátu sämikielâst, kulttuurist já algâaalmug vuoigâdvuođâin.  Meiddei lájádâs sämikielâg viestâdem ovdeduvvoo.

Oovtâstpargoin ovdediđ laavâi olášume

Oovtâstpargosopâmuš tuáváást lii THL viggâmuš ovdediđ sämiaalmug tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem uássin lájádâs lahâaasâtlâš pargo ovdediđ Suomâ aalmug tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem.  Sämitige lahâaasâtlâš pargo lii olášuttiđ sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem já paijeentoollâđ sämmilij kielâ já kulttuur.

Oovtâstpargoin ovdeduvvoo meid ON julgáštus algâaalmugij vuoigâdvuođâin (A/RES/61/295) já algâaalmugij maailmkonferensin tubdum ON almosčuákkim ollâ tääsi olesčuákkim loppâäššikirje (A/RES/69/2) uulmijd, moin ovdediđ sämmilij tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem.

Lasetiäđuh

Tuomas Aslak Juuso
Sämitigge, saavâjođetteijee
puh. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
Sämitigge, sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
puh. 040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Markku Tervahauta
THL, uáivihovdâ
puh. 029 524 6001
markku.tervahauta@thl.fi

Anu Castaneda
THL, tutkâmušprofessor
puh. 029 524 7848
anu.castaneda@thl.fi

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen ja puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sämitigge teivâdij staatârääđi ovdâsteijeid Helsigist 

/in , , , /by

Sämitige delegaatio teivâdij moonnâm ohhoost 25.-27.10. saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso jođettâsâst staatârääđi ovdâsteijeid Helsigist. Teivâdmij ulmen lâi ovdediđ pyeri savâstâllâm já oovtâstpargo haldâttâs já sämmilij kooskâst Orpo haldâttâsohjelm čonâdâtmij miäldásávt.  

Oho ääigi Sämitige delegaatio teivâdij staatârääđi ovdâsteijein pirâs- já šoŋŋâdâhminister Kai Mykkäsii (kok), piäluštâsminister Antti Häkkäsii (kok) sehe pargominister Arto Satosii (kok). Teivâdmij fáddán lijjii ovdâmerkkân EU biodiversiteetsopâmuš aalmuglâš olášuttem, Suomâ NATO-jeessânvuođâ vaikuttâsah sämmilij päikkikuávlust sehe sämikielâlij pargei finnim visásmittem eromâšávt suorgijn, main lii vááijuvvuotâ pargovyeimist.  

Pirâs- já šoŋŋâdâhminister Kai Mykkänen já saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.
Pirâs- já šoŋŋâdâhminister Kai Mykkänen já saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.
Sämitige delegaatio teivâdij piäluštâsminister Antti Häkkäsii.
Sämitige delegaatio teivâdij piäluštâsminister Antti Häkkäsii.
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já pargominister Arto Satonen.
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já pargominister Arto Satonen.
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já jotolâh- já viestâdemminister (Lulu Ranne, PS) staatâčällee Marjo Lindgren.
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já jotolâh- já viestâdemminister (Lulu Ranne, PS) staatâčällee Marjo Lindgren.

– Mist lijjii pyereh savâstâlmeh maaŋgâlágánijn sämmiláid kyeskee äššiolesvuođâin. Mij suogârdâlâim oovtâst ovdâmerkkân vuovijd pyerediđ sämikielâlij viärjukenigâsâi palvâlusâid sehe tom, maht sämmilij uásálâšvuotâ váldoo huámmášumán pargolâšvuotâtooimâi uđâsmitmijn, ovdâmerkkân ko vuávájuvvojeh mekanismeh rävisolmoošškovlimtorjuu sajan, muštâl saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.  

Teivâdmist jotolâh- já viestâdemminister (Lulu Ranne, PS) staatâčällee Marjo Lindgrenijn savâstâllâmfáddán lijjii ei. maađijviärmáduv já viestâdemohtâvuođâi oornig sämmilij päikkikuávlust, tego ovdâmerkkân maađijohtâvuođah Aanaar-Pokka já Aanaar-Čevetjävri kooskâst sehe maađijviärmádâh Ucjuv já Kilbisjäävri kuávluin. Olgoeennâmkävppi- já ovdedemminister (Ville Tavio, PS) sierânâsišedeijee Tuomas Tähtijn savâstâllii eromâšávt algâaalmugijn Suomâ ovdedempolitiikist. Delegaatio teivâdij meid mm. riehtiminister (Leena Meri, PS) staatâčällee Teija Makkosii sämitiggelaavâ uđâsmittem äigitaavlui háárán. Toos lasseen Sämitige ovdâsteijeeh teivâdii virgeolmooštääsist sosiaal- já tiervâsvuođâminister (Kaisa Juuso, PS) sierânâsišedeijee Hannu Peurasaari, kiäin savâstâllii ei. sämikielâlij já kulttuurmiäldásij soti-palvâlusâi finnim turviimist eromâšávt sämikielâlij mielâtiervâsvuođâpalvâlusâi uásild. 

– Mij kaavnâim teivâdmijn ohtsii táttutile maaŋgâ ääši ovdedem várás ovdâmerkkân jotolâh- já viestâdemministeriöin. Mun tuáivum-uv, ete pyereest álgám oovtâstpargo juátkoo meid puátteevuođâst já mij kavnâp ohtsijd čuávdusijd maaŋgâin sämmiláid kyeskee aašijn, paahud Juuso.  

Sämitige delegaation oho ääigi kullii saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, lahâčällee Kalle Varis, iäláttâs- já pirâslahâčällee Sarita Kämäräinen, vs. pirâsčällee Tiina Lovisa Solbär, kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga sehe saavâjođetteijee išedeijee Niina Siivikko. Toos lasseen káidusohtâvuođáin uásálistijn aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff sehe sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Kaisa Ruokojärvi. 

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Kaksi saamenpukuun pukeutunutta poikaa kuvattuna takaa päin.

Čielgiittâs: Anarâš- já nuorttâlâškielâ mättee ulmuin stuorrâ vänivuotâ soti-palvâlusâin

/in , /by

Pargeid uáivildum koijâdâllâmtutkâmuš vievâst selvâttui sämikielâi já -kulttuur mättim sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâsâst. Čielgiittâs vuáđuld eromâšávt anarâš- já nuorttâlâškielâ mättee ulmuuh tarbâšuvvojeh huápust lase.

Tiäđáttâs: Laapi ollâopâttâh já Sämitigge

Čielgiittâsâst selvâttui Suomâst sarnum sämikielâ mättim tääsi já kiävttu pargoost sehe pargei sämikulttuur mättim soti-palvâlusâin. Tááláá tile árvuštâllâm paaldâst selvâttuvvojii laseškovlimtáárbuh.

– Ulmen lâi pyevtittiđ tiäđu tast, maht puávtáččii varriidâttâđ já västidiđ ovdiist pyerebeht sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs tááláid já aldapuátteevuođâ pargoeellimhástusijd, Lydia Heikkilä kovvee.

Koijâdâllâm čujottui soti-syergi pargeid, kiäh porguu sämmilijguin sämikuávlust sehe Laapi já Suomâ eres kuávluin. Koijâdâlmân västidii ohtsis 84 parged.

Heikkilä mield puátuseh adeleh viehâ ilottes kove sämikielâlij já kulttuurmiäldásij soti-palvâlusâi tiileest Suomâst. Västideijein suulân niäljádâsâst lâi pargokielâtääsi sämikielâ máttu. Pargokielâtääsi mättein čielgâsávt pyeremus tile lâi tavesämikielâst. Anarâškielâ njálmálâžžân pargokiellân puovtij kevttiđ tuš ohtâ västideijee, nuorttâlâškielâ ij kihheen.

– Mielâkiddiivâš äšši sämikielâlij palvâlusâi ovdedem uáinust lii, ete ko mieldi rekinistojeh meid passiivlii já argâkielâ tääsi mätteeh, te meeri šadda váhá paijeel piälán västideijei meereest. Sii kielâmáátu naanoodmáin puávtáččij kenski viehâ uccâ toimâiguin kyevtkiärdásmittiđ tavesämikielâ mättee áámmátulmui mere já maaŋgâkiärdásmittiđ anarâškielâ sárnoo pargei mere.

Tehálumos suijâ toos, mondiet pargeeh iä kiävttám sämikielâid pargostis, lâi tot, ete áámmátlâš kielâmáttu ij rijttám. Kielâ mättimtääsi paaldâst kielâ kevttim aktiivlâšvuotân vaiguttii eres tahheeh, tego pargosaje kielâpirrâduv movtijdeijeevuotâ sehe kielâ kevttim luándulâšvuotâ.

Čielgiittâs vuáđuld oroččij, ete sämikielâi kevttim pargokiellân váátá vijđásub nubástusâid meid palvâlemorganisaatioi ráhtusijn já toimâvuovijn, tego ovdâmerkkân pargojuávust já äššigâsstivriimist. Toos lasseen máttááttâsân kolgâččii väldiđ uđđâ vuovijd, moiguin puáhtá pyerebeht kieđâvuššâđ sämikielâi moonâtmân sehe maasâd väldimân máhđulávt lohtâseijee herkis já suhâpoolvâi paijeel ulâtteijee, ovtâskâs ulmuu já siärvuslii tääsi traumaid.

Äššigâspargoost tarbâšuvvojeh kulttuurliih vuáruvaikuttâstááiđuh

Sämikulttuurlii mättim tárbu lii viehâ uđđâ uáinu soti-palvâlusâin. Koččâmuš lii vuosâsaajeest äššigâspargoost já tast tárbulijn kulttuurlijn vuáruvaikuttâstááiđuin sehe kulttuurlii tuáváá ibbeerdmist.

– Tijpâlâš lâi, ete sämikulttuur mättim ij lamaš finnejum soti-syergi áámmátlii škovlim ooleest, peic västideijei mielâst sij lijjii finnim tom vuosâsaajeest jieijâs sajattuv já hiäimu- sehe eres ohtâvuođâi peht priivaateellim já siärvus ooleest.

Heikkilä mield sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi finnim já kvaliteet lii tárbu pyerediđ lasseetmáin resursijd sehe soti-syergi áámmátlii vuáđuškovlim siskáldâssáid já ámáttist tuáimee pargei tievâsmittee škovliimân. Sämikielâi mättimtääsi paajeedmân kolgâččij kiddiđ huámmášume sämikielâi škovlimpálgái ohtâlâsvuotân já čavdesvuotân soti-syergist.

– Kielâuápui lasseen lii tárbu laseškovliimân vuosâsaajeest sämikulttuur miäldásijn äššigâs- já tipšopargovuáháduvâin, sämmilij vuáruvaikuttâstááiđuin sehe kulttuurlijn psykososiaallii torjuu táárbuin já vuáháduvâin.

MoniSoTe-haahâ

Koijâdâllâm olášuttui uássin Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá (Poske), Laapi ollâopâttuv já Laapi áámmátollâškoovlâ olášuttem Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (Maaŋgâ syergi já tiettuu mättim sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs áámmátulmuid) (MoniSoTe) -haavâ, mon ruttâd ESR.

Lasetiäđuh:

YTT Lydia Heikkilä, lydia.heikkila(at)gmail.com, p. +358 40 594 0559

Vuávájeijee Riitta Lehtola-Kosonen, Poske sämiohtâdâh, riitta.lehtola-kosonen(at)samediggi.fi, p. +358 10 839 3158

Heikkilä, Lydia (2023) Saamen kielten ja kulttuurin osaaminen sote-alalla: Saamenkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisen osaamisen tilanne ja koulutustarpeet

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-333-4

Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga ja WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuva: Anu Rantalaiho.

WHO tuhhiittij julgáštâs algâaalmugij tiervâsvuođâst – Sämitigge uásálistij julgáštâs valmâštâlmân

/in , , /by

Maailm tiervâsvuotâorganisaatio WHO tuhhiittij julgáštâs algâaalmugij tiervâsvuođâst 76. almosčuákkimstis Genevest 30.5.2023. Julgáštâs lii WHO:st vuossâmuš julgáštâs, mii lii tuhhiittum algâaalmugij uásild. Sämitigge uásálistij julgáštâs valmâštâlmân.

Kooveest čižetpeln Sämitige sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga já WHO uáivihovdâ Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kove: Anu Rantalaiho.
Kooveest čižetpeln Sämitige sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga já WHO uáivihovdâ Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kove: Anu Rantalaiho.

Tuhhiittum julgáštâs vuáđuld valmâštâlloo Gloobaal toimâvuávám (a Global Plan of Action) 79. WHO almosčuákkimân.

– Tiervâsvuođâ ovdedem kuávdáást kalga leđe algâaalmugij uásálâšvuotâ miärádâstohâmân. Tääl algâttum pargo maailm tiervâsvuotâorganisaatiost addel uđđâlágán máhđulâšvuođâ kiddiđ huámmášume OA algâaalmugjulgáštâs olášutmân sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâin, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitige sosiaal- já tiervâsvuođâčällee uásálist WHO almosčuákkimân Genevest 21.-30.5.2023. – Lii merhâšittee, ete Sämitiggeest lii vuossâmuu tove máhđulâšvuotâ uásálistiđ WHO almosčuákkimân Suomâ delegaatio uássin, iätá Sämitige sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga.

Suomâ aalmuglâš sahâvuáru kyedittij julgáštâs tuhhiittem

Suomâ pajedij sahâvuárustis oovdân jieijâskielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi sehe eromâšávt mielâtiervâsvuođâpalvâlusâi merhâšume. Šoŋŋâdâhnubástus vaaigut meid sämmiláid maaŋgâi sierâ vuovijguin.

Suomâ meid tiäduttij sahâvuárustis, ete algâaalmugijd kalga väldiđ mieldi miärádâstohâmân já savâstâlmân. Suomâ sahâvuáru mield meid tiäđupyevtittem kolgâččii porgâđ oovtâst algâaalmugijguin.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Inka Saara Arttijeff
Aalmugijkoskâsij aašij čällee
050 574 7629
inka-saara.arttijeff@samediggi.fi

Sämitigge iävtut sosiaaltorvo kieđâvuššee pargojuávhu asâttem

/in , /by

Sämitigge adelij ciälkkámuš sosiaaltorvouđâsmitmist.  Sämitigge ceelhij ärbivuáválâš iäláttâsâi hárjuttem turviimist , sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi visásmitmist, sämipárnái, -nuorâi já perrui sajattuv naanoodmist sehe šoŋŋâdâhnubástusân vuáháduumeest.  

Sämitigge iävtut, ete sosiaaltorvokomitea pargo toorjân asâttuvvoo sämmilij sosiaaltorvo kieđâvuššee pargojuávkku.  Lasseen Sämitigge loptee uáinusân táárbu toohâđ sosiaaltorvouđâsmitmist Sämitiggelaavâ 9. ceehi miäldásâš ráđádâlmijd.  

– Sosiaaltorvo uđâsmitmist sämmilijd kalga väldiđ huámmášumán algâaalmugin.  Sämmilij kulttuurärbi já algâaalmugidentiteet ferttee turviđ lahâasâttemist asâttum kenigâsvuođâi já olmoošvuoigâdvuođâorgaanij adelum avžuuttâsâi miäldásávt, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.  

Miärádâstoohâm taarbâš tuárvi já rievtis tiäđu sämmilij eellimtiilijn 

Sosiaaltorvouđâsmittem valmâštâllâm kalga vuáđudiđ tuárvi já rievtis tiätun sämmilij eellimtiilijn.  OA ekonomâlâš, sosiaallâš já čuovviittâslâš vuoigâdvuođâi (TSS) sopâmuš koccee komitea avžuuttij Suomâ ive 2021 pyerediđ tiäđunuurrâmvuáháduvâs.  Pyereeb tiäđunuurrâmvuáháduv vievâst ličij máhđulâš tubdâđ juávhuid, moh láá hiäjub sajattuvvâst iärrásij iähtun ko kevttih ekonomâlâš, sosiallâš já čuovviittâslâš vuoigâdvuođâidis.  

Puásuiulmui sajasâšišelaavâ uđâsmittem lii merhâšittee uási sämiperrui sosiaaltorvo 

Páárnášperrui sosiaaltorvo uđâsmittem vuolgâsaijeen lii párnáá hiätu.  Sämikielâlâš já kulttuurmiäldálâs arâšoddâdem kvaliteet já finnimvuotâ lii kuávdášlâš äšši sämipárnái vuoigâdvuođâi olášuttem tiet.  Sosiaallâš vuoigâlâšvuođâ kalga ovdediđ ärbivuáválâš iäláttâsâi hárjuttee perrui uásild ovdâmerkkân puásuiulmui sajasâšišelahâasâttem uđâsmitmáin.  Sosiaaltorvo oovdedmáin lii máhđulâš ovdediđ suhâpeelij koskâsâš täsiáárvu.  

-Lii tehálâš, ete sosiaaltorvovuáhádâh tuárju oovtâitosâš vaanhimvuođâ meiddei perruin, moin hárjutteh ärbivuáválâš iäláttâsâid.  Peerâhiäđui toimâmvuođâ ferttee tarkkuđ já pyerediđ eereeb iärrás ärbivuáválâš iäláttâsâin tuáimee vanhim uásiáigásâš vaanhimijriijâ heiviittem uásild, Koivisto paahud.  

Šoŋŋâdâhnubástusân vuáhudem ferttee väldiđ huámmášumán sosiaaltorvouđâsmitmist 

Sämitigge loptee uáinusân šoŋŋâdâhnubástus vaiguttâsâid sämiaalmugân.  Pirâstiilij já šadolâšvuođâ nubástusah nubásmiteh sämmilij eellimtiilijd já lasetteh paartij riiskâ.  Ärbivuáválâš iäláttâsâi ekonomâlâš kannattitteevuotâ mulsâšuvá jyehi ive ain eenâb nubástuvvee šoŋŋâduv tiet.  

Luuvâ ciälkkámuš tääbbin. 

Lasetiäđuh:  

Anni Koivisto  
I värisaavâjođetteijee 
040 415 5969 
anni.koivisto@samediggi.fi 

Kaisa Ruokojärvi 
mä. sosiaal- já tiervâsvuođâčällee 
040 570 8457 
kaisa.ruokojarvi@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga 
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee  
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi 

Statârääđi asâttij njuhčâmáánust 2020 parlamentaarlâš sosiaaltorvokomitea valmâštâllâđ sosiaaltorvouđâsmittem kyevti ovdâskoddepaje pištee toimâpajan.  Komitea almostitij pargostis koskâselvâttem 16.3.2023.  Komitea iävtuttij kosâselvâttemist tooimâid párnái já perrui sosiaaltorvon, pargonaahcân já pargonavcâttesvuotân lohtâseijee hiäđoid, pargottesvuođâtorvon, oppâmân já tááiđui oovdedmân, aassâm torjuid, áigápuátutorjui, hiätu- já palvâlempálgáid sehe sosiaaltorvo tooimânpieijâmân já digitalisaation. Sämitigge adelij ciälkkámuš 23.5.2023.  

Virgeomâhááh čokkâneh savâstâllâđ sämikielâlijn já kulttuurmiäldásijn soti-palvâlusâin

/in , /by

Sämitigge, sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö sehe Laapi pyereestvaijeemkuávlu uárnejeh 24.5.2023 káidusohtâvuođâiguin jurbâ peevdi savâstâllâm sierâ tuáimeid. Savâstâllâm ulmen lii hammiđ oleskove sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi tiileest soti-uđâsmittem maŋa. Sämikielâliih já kulttuurmiäldásiih soti-palvâlusah ovdeduvvojeh maaŋgâi sierâ toimâiguin já havâiguin.

Nubásmum toimâpirrâs mield lii huámmášum tárbu toos, ete sierâ tooimâin västideijee tuáimeeh čokkâneh savâstâllâđ tááláá tiileest. Jurbâ peevdi savâstâlmân uásálisteh Sämitige, sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö ja Laapi pyereestvaijeemkuávlu lasseen staatârääđi kanslia, riehtiministeriö, máttááttâs- já kulttuurministeriö, Laapi kuávluhaldâttâhvirgádâh, Kela já sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio.

Soti-uđâsmittem mield soti-palvâlusâid uárnee Laapi pyereestvaijeemkuávlu. Uđâsmittem lii puáhtám meid lahâasâttemnubástusâid. Sierâ virgeomâháin láá soti-palvâlusâi olesvuođâst jieijâs ovdâsvástádâskuávluh.

Sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnimvuotâ lii hyeni

Sämikielâliih já kulttuurmiäldásiih soti-palvâlusah ovdeduvvojeh maaŋgâin sierâ toimâiguin. Iänááš uási tooimâin láá liijká haavâi häämist.

– Sämmilij luáttámuš palvâlusâi finnimvuotân váátá visásmittem jotkuuvâšvuođâst. Taan tiet lii tehálâš hammiđ ohtsâš puátteevuođâ uáinu tast, ete ovdedempargo mield šaddeh palvâlusah, moh juátkojeh meid sierâlágán haavâi nuuhâm maŋa. Sämisiärvádâhân tooimâi piäđgulâšvuotâ já meriáigásâšvuotâ lii nuáđđin, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Suomâ lii finnim aalmugijkoskâsijd olmoošvuoigâdvuođâid koccee orgaanijn maaŋgâid avžuuttâsâid ovdediđ sämikielâlij palvâlusâin finnimvuođâ. Tááláá tiileest sämikielâlij palvâlusâi finnimvuotâ lii hyeni. Vijđásubbooht kejâdijn sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah iä olášuu lahâasâttem vaattâm vuovvijn.

– Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö čuávu sämikielâlij palvâlusâi finnimvuođâ ovdánem já mieđeet meid taan tárguttâsân ihásii staatâtorjuu. Ministeriö lii meid merhâšittee sajattuvâst ovdánem jotkuuvâšvuođâ turviimist. Joođoost orroo toimâiguin viggeh čuávdiđ huápumus hástusijd, tego tuárvi pargovyeimi finnim. Lii tehálâš, ete pastaččijm synkronistiđ sierâ ruttâdmijguin porgâmnáál tooimâid nuuvt pyereest ko máhđulâš, iätá sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö sosiaalneuvos Juha Luomala.

Ráhtuslij uđâsmitmijguin vuáđuduvvojeh hináh palvâlusâi lasseetmân

 Laapi pyereestvaijeemkuávlust sämikielâlij palvâlusâi hástuseh láá tiäđust já tooid láá reagistám uđđâ organisaatio rähtidijn.  Laapi pyereestvaijeemkuávlust lii vuáđudum sämikielâlij palvâlusâi ovdedem ovdâsvástádâsohtâdâh, já láá vuáđudum sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi ovdedem- já palvâlemhoovdâi virgeh.

– Uđâsmitmijguin viggeh toos, ete oleskove já ovdâsvástádâs sämikielâlijn palvâlusâin lii čielgâsávt kostnii, ige äšši lappuu stuorrâ organisaation. Oleskove hammim lii eromâš tehálâš tääl, ko palvâlusâid tárkkojeh oles kuávlu tääsist ige innig kieldâkuáhtásávt. Vijđásub uáinu, jottee palvâlusâi já káiduspalvâlusâi ovdedem pyehtih sämikielâlij palvâlusâi oovdedmân uđđâ máhđulâšvuođâid, iätá Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi vt. ovdedemhovdâ Tuuli Miettunen.

Pyereestvaijeemkuávlu lii algâttâm tooimâs ive aalgâst. Ráhtuslij nubástusâi olášuttem váátá ääigi, já puáhtá vyerdiđ, ete vaikuttâsah sämikielâláid palvâlussáid puátih uáinusân kuuloold. Ovdâmerkkân kielâ mättee pargei vááijuvvuotâ čuávdoo oovtâst Sämitiggijn já sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi áámmátulmuid škuávlejeijee oppâlájádâsâiguin já jo škovliimij kukkoduv tiet vaikuttâsah puátih uáinusân váhá maŋeláá. Vyerdimist lii meid uđđâ, tolebáá čiähusist orroo palvâlemtáárbui uáinojeijen puáttim, moid reagistem váátá tuárvi ekonomâlijd resursijd.

Lasetiäđuh:

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Kaisa Ruokojärvi
má. sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
040 570 8457
kaisa.ruokojarvi@samediggi.fi

Kela já Sämitigge movtijditeh sämikielâlijd kevttiđ jieijâskielâlijd palvâlusâid

/in , , /by

Kela já Sämitigge ráđádâleh Kela sämikielâlij palvâlusâi oovdedmist Anarist vástuppeeivi 5.5. Ráđádâlmij äššilistoost láá sämikielâlij ášástâllâm já vajodittem ovdedem. Toos lasseen suogârdeh oovtâst vuovijd ruokâsmittiđ äššigâsâid kevttiđ jieijâskielâlijd palvâlusâid.

Kela oovded jieijâs sämikielâlijd palvâlusâid säämi kielâlaavâ sehe Sämitiggijn tohhum oovtâstpargosopâmuš vuáđuld. Ovdedempargo puátusijd čuávuh jyehi ive oovtâstpargoráđádâlmijn. Taan ive oovtâstpargoráđádâlmeh tuállojeh Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist vástuppeeivi 5.5.2023.

Oovtâstpargoráđádâlmij äššilistoost láá taan tove sämikielâlij ášástâllâm Kelast já sämikielâlij vajodittem ovdedem. Sämikielâlij palvâlusâi kevttim tárkkojuvvoo sehe ášástâllâm lovottuvâi já sämikielâlij äššigâsâi sierânâstáárbui peht.

Kela ulmen šievšlaajâg já kulttuurmiäldásâš sämikielâlâš palvâlus

Kela nettisiijđoin já tieđettemčálusijn muštâleh Kela palvâlusâin já hiäđuin sierâ eellimtiilijn meid kuulmâ sämikielân. Sämikielâlâš äššigâs puáhtá jo uuccâđ maaŋgâid Kela hiäđuid jieijâskielâlâš luámáttuvváin. Äššigâspalvâlem finnee tääl tavesämi- já nuorttâlâškielân sehe táárbu mield tulkkum anarâškielân.

– Mii ulmen lii, ete meid sämikielâliih äššigâsah finnejeh Kelast ášástâldijnis eromâš pyere äššigâsvuáttámuš, iätá Kela väldikodálij äššigâsvuotâpalvâlusâi hovdâ Sari Hänninen, kote siärvá ráđádâlmáid pääihi alne Anarist.

Kela viggá kiddiđ huámmášume meid sämikielâlij palvâlusâi kulttuurmiäldásâšvuotân. Iivij 2021–2022 Kela ornij Mij oovtâst -pargopáájárááiđu, mon ulmen lâi sämikielâlii palvâlus ovdedem. Pargopáájáin šoodâi virgeomâhái ohtsâš já Sämitige koordinistem Mij oovtâst -viärmádâh, mast ovdâsteijeeh almoshaldâttuv sierâ toimâsuorgijn pyehtih oovtâst ovdediđ jieijâs sämikielâlijd palvâlusâid.

Sämikielâlij vajodittem ovdeduvvoo oovtâstpargoost totkeiguin

Kela uárnee sierâ vajodittemkuursâid sämikieláid. Sämikielâlâš äššigâs puáhtá finniđ tulkkum meid eres Kela ornim vajoditmáid, jis haalijd, já toin iävttoin, ete tulkkâ kávnoo. Vajodittem kiäsut sämikielâlijd, mutâ siämmást sij aneh, ete tai olášuttemvuáhán lohtâseh ennuv hástuseh.

Kela já Sämitige ráđádâlmijn vyesimáánust 2022 kieđâvuššii sämmiláid fallum vajodittempalvâlusâi tááláá tile já pahudii táárbu pyevtittiđ palvâlusâid, moh láá ovdiist eenâb kulttuur miäldásiih. Kela tutkâmjuávkku lii algâttâm haavâ, mast selvâtteh tärhibeht sämikielâlij vuáttámušâid Kela vajoditmist. Haavâ mield Kela puáhtá ovdediđ vajoditmân stivrim já ton olášume. Čielgiittâshaahâ lii finnim siärvuslii tuhhiittem Sämitiggeest.

Kela já Sämitigge ruokâsmiteh keččâliđ sämikielâlij palvâlusâid

Sämikielâliih kevttih jieijâskielâlijd palvâlusâid uáli uccáá, veikâ falâldâh lii puáránâm. Kela já Sämitigge viggeh oovtâst ruokâsmittiđ sämikielâlijd uápásmuđ fálusist orroo sämikielâláid palvâlussáid já kevttiđ taid.

– Lii tehálâš čäittiđ, ete lii haalu kevttiđ sämikielâlijd palvâlusâid já toid lii tuođâlâš tárbu. Mun oskom, ete tot naanood laavâst torvejum palvâlusâi sajattuv já lasseet haalu ovdediđ taid. Sämikielâlij palvâlusâi kevttimist finnimnáál vuáttámušah láá meid mávsuliih palvâlusâi ovdedem uáinust, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Sämitige uáinu mield sämiaalmug ij lah hárjánâm ášástâllâđ sämikielân virgeomâháin, já tondiet tarbâšuvvoo ruokâsmittem sämikielâlii ášástâlmân. Sämitige mield sämikielâi kevttimmáhđulâšvuođâi vijđedem virgeomâhâšášástâlmân lii tehálâš kielâi eellimvuáimálâšvuođâ tiet.

Lasetiäđuh median

Anni Koivisto, I värisaavâjođetteijee, Sämitigge, anni.koivisto@samediggi.fi, puh. 040 415 5969

Sari Hänninen, hovdâ, Kela väldikodáliih äššigâsvuotâpalvâlusah, sari.hanninen@kela.fi, puh. 040 570 8742

Luuvâ lase

Kela sämikielâliih nettisiijđoh (kela.fi)

Kela sämikielâliih tieđettemčáluseh (kela.fi)

Sämitigge (samediggi.fi)

Vorâs čielgiittâs čyevvee sämipárnái pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume – Nanos luándukoskâvuotâ naanood pyereestvaijeem, mutâ párnááh karttih meiddei velttâliđ sämivuođâ uáinusân pyehtim tiätu tiilijn

/in , , /by

Pärniäššiváldálâš almostitij 7.2. Sämipárnái pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume -čielgiittâs, mast sämipárnááh peesih jiejah muštâliđ sii uáinuid.  Čielgiittâs puovtij oovdân sehe ilolâš ete huolâstuttee aašijd sämipárnái tiileest.  Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tuáivu, ete párnái huolâid ovdâmerkkân šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin já tiäđu vááijuvvuotâ sämmilijn váldoo tuođâlávt.

Kove: Ville Fofonoff / Sämitigge

Čielgiittâsâst sämipárnááh iävtutteh tooimâid sii pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume toorjân.  Tooimâid käibideh el. tiäđu lasseetmân sämmilijn, sämikielâlâš astoäigitooimâi lasseetmân, sämikielâlâš oppâmateriaalij pyevtitmân sehe lihâdemmáhđulâšvuođâi lasseetmân.  Párnááh puohtii oovdân meiddei huolâ tast maht válduaalmug reagist sämikieláid já kulttuurân já sämmilij vuoigâdvuođáid. Sierâ peliväldimist (9.2.) pärniäššiváldálâš tiäduttij meiddei sämitiggelaavâ uđâsmittem velttidmettumvuođâ párnái vuoigâdvuođâi keežild.  

– Anam eromâš huolâstutten, ete jobâ 64 % párnáin velttih čäittiđ sämivuođâ aainâs-uv mottoom tiilijn.   Ko sii vala muštâlii, ete táválumos suijâ taas lâi   palo pilkkedmist teikkâ munekááduin, te uáinám, ete taan ferttee väldiđ tuođâlávt, paahud Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.   

Sämipárnááh meiddei tubdii, ete sämivuođâst, sämikielâin já kulttuurist Suomâst tiettih uáli jo uccáá.  Siämmáá loppâpuátusân lii peessâm meiddei Máttááttâs- já kulttuurministeriö sämikielâi já sämikielâlâš máttááttâs ovdedempargojuávhu pyevtittâm čielgiittâs.  Sämitige nuorâirääđi lii aktiivlávt viggâm lasettiđ tiäđu ovdâmerkkân Dihtosis–haavâ äävhild, mutâ haavâst ij tääl lah ruttâdem.   

Luándukoskâvuotâ puáhtá sämipárnáid vuomijd, mutâ šoŋŋâdâhnubástus huolâstut.  

Saavâjođetteijee Juuso meiddei illood čielgiittâsâst oovdân pajanâm tiäđuin: sämipárnááh vajeh pyereest já tobdeh sii eellim merhâšitten.  

– Puátusij mieldi sämipárnái tile lii maaŋgâ oosijn pyeri já sämmilij noonâ luándukoskâvuotâ puáhtá vyeimi meiddei mii párnáidân.  Ton vyestitiäddun kuittâg lii meiddei jo aarrâd kuoddum huolâ kulttuur siäilumist, eromâšávt šoŋŋâdâhnubástus já tom konkreetlâš vaikuttâsâi keežild.  Taan huolân ferttee tarvaniđ, saavâjođetteijee Juuso tiäddut.    

Pärniäššiváldálii toimâttâh olášutij čielgiittâs uássin aalmuglâš párnášstrategia ive 2022 ääigi.  Čielgiittâsân uásálistij aldasáid čyeti 11-17 ihásâš párnážid, kiäh tobdeh jieijah sämmilâžžân miätá Suomâ.  Čielgiittâs olášuttii Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim oovtâstpargon.   

Lasetiäđuh:  

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi   

Anne Länsman-Magga 
Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee 
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi  

Elli-Marja Hetta 
Nuorâičällee 
050 382 5179 
elli-marja.hetta@samediggi.fi  

Riitta Lehtola-Kosonen 
Má.. Vuávájeijee 
040 168 5978 
riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi  

Liiŋkah:  

Dihtosis-hanke 

Loppusyksy ja jäätyvä järvi. Taivaalla vaaleanpunaisen sävyjä.Kove: Ville Fofonoff

Maid mun koolgâm tiettiđ varriidâtmist? – Torvolâšvuotâpargopääji sämmilij päikkikuávlust – kuávlu ässeid

/in , /by

Tilálâšvuođâst kieđâvuššoo sehe ovtâskâs ulmuu ete siärváduv varriidâttâm. Tárguttâssân lii čielgâdiđ, magareh sierânâsjiešvuođah láá Laapi kuávlust já maid kalga väldiđ huámmášumán almolávt Laapist já sämikuávlust eromâšávt. Teivâdmist áámmátulmuuh muštâleh varriidâtmist já ääšist lii meid ohtsâš savâstâllâm.

MANE tilálâšvuotâ uárnejuvvoo?
Lii-uv Tave-Suomâ feeriimeh vájáldittum varriidâttâm- já torvolâšvuotâaašijn? Mij nuurrâp tiäđu jieškote-uv kuávlu feeriimijn. Koronapandemia puovtij tuođâlâš hemâdâstiilijd já jobâ spiekâstâhtiilijd Suomân. Koronakriisâ lasseen Ukraina suáti lii puáhtám oovdân uđđâlágán varriidâttâm táárbu.

MANE kannat uásálistiđ?
Mij juurdân lii, ete Laapi kuávlust láá sierâlágán táárbuh varriidâtmist ko mäddeeb Suomâst. Mij tarbâšep haahân tiäđu tist kuávlu ässein já eres tuáimein. Puáđi mieldi – mii tarbâšep tuu tietimâd!

Almoot jieijâd mieldi taan liiŋkâ peht: https://link.webropolsurveys.com/S/9296FF7A759A6E65

Almoot jieijâd majemustáá vu 23.1.2023 (máhđulâš tulkkuumeh já uásálistem pääihi alne, vâi finniih liiŋkâ tábáhtusân.

Tun peesah mieldi meiddei almottâthánnáá taan liiŋkâ peht: https://us06web.zoom.us/j/87252373292

Ohjelm:

Torvolâšvuotâpargopääji Aanaar sämikulttuurkuávdáš Sajosist vu 30.1.2023 tme 16.30-18.30

16.30 Tiervâpuáttim
Maht mun puávtám varriidâttâđ ovtâskâs olmožin?

16.35 Maggaar almolâš- já sierânâstáárbuh varriidâtmân láá Laapi pyereestvaijeemkuávlust?
Krista Lyyra, STM

16.55 Paneel: Sämikuávlu nanosvuođah já vyevih varriidâtmist
Savâstâlmist lii mieldi ässeeovdâsteijen Aslak Uula Länsman, Essi Kulju SPEK (72 tijmed aalmugjesânij jieštuáimálâš varriidâttâm- äššitobdee), Eveliina Impiö (varriidâttâmvuávájeijee Laapi pyereestvaijeemkuávlu) sehe jođetteijen Elina Lindström (Tulevaisuutta luomassa – haahâ Kuntaliitto)

17.25 Tulevaisuutta luomassa- haavâ pyevtittâsah

  • Ohtâgâslâš varriidâttâmvuávám
  • Šleđgâpotkâ-ravvuuh

Uánihis puddâ

17.35 Maht esiväldi váldá huámmášumán sämikielâid jieškote-uvlágán hemâdâstiilijn?
Anne Kirste Aikio, Sämitige kielâtorvočällee já Tuuli Miettunen, vt. ovdedemhovdâ Laapi pyereestvaijeemkuávlu

17.55 Pargopääjih /ohtâsâš savâstâllâm varriidâtmist
Maggaar aašijd kolgâččij vala väldiđ huámmášumán varriidâtmist tavekuávlust almolâš varriidâtmist?

18.15 Tehálumos ääših ohtâsávt

Torvolâšvuotâpargopääji kulá THL, Kuntaliitto já Kehitysvammaliitto ohtsâš ESR Tulevaisuutta luomassa – haahân. Pargopääjist láá oovtâstpargokyeimin meiddei Sämitigge já Laapi pyereestvaijeemkuávlu.

Lasetiäđu haavâst vuoluubeln liiŋkâst:
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vammaisten-ja-ulkomaalaistaustaisten-ihmisten-selviaminen-poikkeus-ja-kriisitilanteissa-tulevaisuutta-luomassa-covid-19-kokemusten-pohjalta

Lasetiäđuh:

Elina Lindström
proojeektpargee
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
+358 9 771 2150, +358 46 921 5125
Elina.Lindstrom(at)hyvil.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
Sämetigge
+358 40 182 9998
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Tuuli Miettunen
vt. sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi ovdedemhovdâ
Laapi pyereestvaijeemkuávlu
+358 40 484 2676
tuuli.miettunen(at)lapha.fi

 

 

Sämitigge kijttá máttááttâs- já kulttuurministeriö sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargei škovlim ruttâdmist

/in , /by

Sämitigge kijttá máttááttâs- já kulttuurministeriö ruttâdem mieđeetmist sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij sämikielâlij pargei škovliimân. Ohtsis aldasávt kyevti miljovn euro ruttâdem mieđettui Oulu ollâopâttâhân já Laapi áámmátollâškoovlân. Škovlim ulmen lii lasettiđ sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij sämikielâlij pargei mere já lasettiđ pargei mättim sämikulttuurist.

Sämikielâ- já sämikulttuurškovlim sosiaal- já tiervâsvuotâsuárgán (2023‒2026) -haahâ, mii olášuttoo Oulu já Laapi ollâopâttuvâi ohtsâšpargon, ruttâduvvoo 1 000 000 euroin. Laapi áámmátollâškoovlâ Kulttuursensitiivlii škovlim ohtsâšovdedem sämmilij sosiaal- já tiervâsvuotâpalvâlussáid –haahâ ruttâduvvoo 918 634,93 euroin. Haahâ olášuttoo Laapi, Oulu já Diakonia áámmátollâškoovlâi ohtsâšpargon.

Sämikielâlijd já sämikulttuur miäldásijd palvâlusâid lii máhđulâš orniđ tuš, jis toi várás láá finniimist škuávlejum syergi ulmuuh. Sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi pyevtitteijein láá stuorrâ vaigâdvuođah pargei rekrytistmist. Ministeriö mieđettem ruttâdem puovtiš tilán pyeredem.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso illood mieđettum ruttâdmist. – Taan ruttâdem tuáváást lii moonnâm ive raportis luovâttâm sämimáttááttâs ovdedempargojuávhu vuáđulâš pargo, mii tääl pyevtit puátusijd. Mij lep Sämitiggeest porgâm korrâsávt, vâi sämmiliih finniiččii palvâlusâid jieijâs kielân já tienuuvt, ete mii kulttuur váldoo huámmášumán, Juuso iätá.

Mieđettum ruttâdmist lii stuorrâ merhâšume, tastko sämmilij vuoigâdvuođah sämikielâláid palvâlussáid olášuveh tääl hiäjuht. Sämikielâliih já kulttuurmiäldásiih sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah láá kuittâg teháliih sämmilij pyereestvaijeem lasseen meid sämikielâi já -kulttuur siäilum sehe kiävrum tiet. 

– Suomâ lii finnim maaŋgâid avžuuttâsâid olmoošvuoigâdvuođâid koccee orgaanijn sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnim pyereedmist. Taat ruttâdem lii ohtâ konkreetlâš lävkki toho kulij, ete ääših ovdáneh, iätá Sämitige sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga.

Škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari, kote lii toimâm máttááttâs- já kulttuurministeriö pargojuávhu värisaavâjođetteijen, ana mieđettum ruttâdem tehálâžžân. – Oulu já Laapi ollâopâttuvah já áámmátollâškoovlah finnejeh tääl aaibâš eromâš máhđulâšvuođâ sämikielâid já sämikulttuur huámmášumán väldee škovlimčuávdusij oovdedmân ohtsâšpargon. Merhâšittee lii meid tot, ete puoh Suomâst sarnum kulmâ sämikielâ láá tääl ollâopâttuv oppâamnâseh oles vijđoduvâst, iätá Aikio-Puoskari.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö 6.2.2020 asâttem sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs ovdedempargojuávkku selvâttij ei. sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsuorgij pargei škovlimtáárbuid já oovdânpuovtij ministeriön ruttâdem ton tárguttâsân. Pargojuávkku luovâttij loppâraportis já sierânâsčielgiittâsâs máttááttâsministerân 15.4.2021. Máttááttâs- já kulttuurministeriö leehâi ollâškovláid ruttâdemuuccâm sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargei škovliimân já škovliimij oovdedmân kesimáánust 2022.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Anne Kirste Aikio
kielâtorvočällee
040 707 5626
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Ulla Aikio-Puoskari
škovlimčällee
040 767 3101
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi 

Liiŋkah:

Máttááttâs- já kulttuurministeriö tiäđáttâs 2.12.2022 https://okm.fi/-/saamenkielista-sote-henkiloston-koulutusta-rahoitetaan-lahes-kahdella-miljoonalla-eurolla.  

Sämitige tiäđáttâs 15.4.2021 https://www.samediggi.fi/2021/04/15/samikielalii-arasoddadem-samimattaattas-ja-samikielalii-skovlimpalgai-nanodem-finnee-taal-udda-liavtu/?lang=an

Sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs ovdedempargojuávhu raapoort, Máttááttâs- já kulttuurministeriö almostitmeh 2021:25

Čielgiittâs sämikielâlii sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi pargei škovlim tááláá tiileest já ovdedemtáárbuin, Máttááttâs- já kulttuurministeriö almostitmeh 2021:18, Tuuli Miettunen