Sämitigge kuállee Helsigist soti-ašijguin

Sämitigge kuállee 11.-12.5.2022 Helsigist sosiaal- já tiervâsvuotâašijguin. Sämitigge tiäivá peerâ- já vuáđupalvâlusminister Aki Lindén, Kela uáivihovdâ Outi Antila sehe virgeulmuid sosiaal- já tiervâsvuođâministeriöst, Kelast já Tilastokeskusist.

– Kollim lii tehálâš. Mii agendast láá maaŋgah koččâmušah, moh lohtâseh sämmilij sosiaaltoorvon, soti-palvâlussáid já tiäđupyevtitmân. Siämmást mij ovdedep oovtâstpargo já tuálvup viestâ sämmiláid tehálijn aašijn, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Kollimáid uásálisteh Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga, kielâtorvočällee Anne-Kirste Aikio, iäláttâs- já pirâslahâčällee Sarita Kämäräinen sehe SámiPoske má. vuávájeijeeh Lydia Heikkilä já Riitta Lehtola-Kosonen. Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio uásálist teivâdmân, mii lii Kelain.

Sämitige já Kela jyehi-ivvááš ráđádâlmeh

Sämitige já Kela ovdâsteijeeh teivih koskoho 11.5. Jyehi-ivvááš teivâdmist tárkkojeh oovtâstpargosopâmušâst soppum aašij ovdánem.

Teivâdmist savâstâleh vuáváámist säämi kielâlaavâ olášuumeest, Kela toorjâhaamij hiäivulâšvuođâst sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi háárjutmân, tutkâmtáárbuin, vajoiditmijn sehe sämikielâlii šleđgâlii ášástâllâm oovdedmist.

Sämmilij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi finnim sehe tiäđupyevtittem

Sämitigge savâstâl tuorâstuv 12.5. sämikielâlij já kulttuurmiäldásij soti-palvâlusâi finniimist sehe toos kyeskee tiäđupyevtitmist peerâ- já vuáđupalvâlusminister Aki Lindénijn sehe sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö já Tilastokeskus virgeulmuiguin.

– Sämmilij pyereestvajemân já tiervâsvuotân vaigutteijee tahheid kolgâččii tááláást pyerebeht pyehtiđ tubdâstiđ miärádâstohâmist já palvâlusâi pyevtitmist, iätá Koivisto.

Lasetiäđuh:

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaal- já tiervâsvuođâčällee
010 839 3128
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Sämitigge nomâttij jesânijd Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikoodán

Sämitigge nomâttij čuákkimistis 13.4.2022 Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikoodán vittâ jeessân já vittâ värijeessân. Sämitigge tiäduttij valjiimist eromâšávt kuávlulii já jieškote-uv kielâjuávhui ovdâstem já vaaldij huámmášumán Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustiivrâ jo toohâm miärádâsâid.

Sämitige nomâttem jesâneh já värijesâneh:                

JeessânVärijeessân
Marko TervaniemiIiris Mäenpää
Klemetti NäkkäläjärviAnne Maria Näkkäläjärvi
Terhi HarjuTauno Ljetoff
Petra Magga-VarsInga Koivisto
Ristenrauna MaggaPirita Näkkäläjärvi

Sämikielâ lävdikode pargon lii väldiđ pele toos, ete maht kuávlustiivrâ miärádâsah vaigutteh kielâlij vuoigâdvuođâi olášumán. Lävdikodde meid árvuštâl sämikielâlij palvâlusâi táárbu, finnim já kvaliteet. Čielgiittâsâi vuáđuld lävdikodde taha kuávluhaldâttâsân iävtuttâsâid sämikielâlij palvâlusâi já palvâluskuálusij sehe pargei kielâtáiđuvátámâšâi já kielâtááiđu ovdedem várás.

Sämitige čuákkim meridij meid toimâttiđ Laapi pyereestvaijeemkuávlun reeivâ, mii kuáská sämikielâ lävdikode aasâtmân. Reeivâst Sämitigge muštoot, ete meid Laapi pyereestvaijeemkuávlu kalga jieijâs uásild kyeddiđ ovdâsvástádâs puoh Suomâ sämmilij kielâjuávhui já sierâ kuávlui oovdâstmist. Sämitigge muštoot meid, ete pyereestvaijeemkuávlu stivrâ kalga lävdikode jesânij valjiimist väldiđ huámmášumán laavâ vátámâšâid, moh kyeskih ei. lävdikode jesânij sämikielâlâšvuotân.

Laavâ mield lävdikode jesânin pyehtih valjiđ tuš sämikielâlijd ulmuid já jesânijn ucemustáá 40 prosenttid kalgeh leđe Sämitige já nuorttâlij sijdâčuákkim valjim ulmuuh tienuuvt, ete sijdâčuákkim puáhtá valjiđ ucemustáá oovtâ ulmuu.

Sämitigge tuáivu, ete puoh uásipeleh, kiäh nomâtteh jesânijd lävdikoodán, váldojeh puátteevuođâst fáárun puoh savâstâlmáid já ráđádâlmáid, moh kyeskih lävdikode jeessânjuávkun.

Sämitigge haalijd ovdediđ Laapi pyereestvaijeemkuávlu palvâlusâid tienuuvt, ete sämmilij táárbuh tubdâstuvvojeh já váldojeh huámmášumán palvâlusâi orniimist. Sote-uđâsmittem váldu-ulmen lii palvâlusâi oovtviärdásâš olášuttem. Sämmilij uásild ulme olášuttem váátá tom, ete sämmiliih finnejeh palvâlusâid jieijâs kielân já sämmilâš kulttuurtuávááš váldoo huámmášumán. Algâaalmug sämmilij tiervâsvuotâ já pyereestvaijeem lii oles Laapi pyereestvaijeemkuávlu ohtsâš äšši.

Lasetiäduh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál ton ohtâvuođâst tuáimee Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá sämiohtâduv meriáigásâš vuávájeijee pargo

Pargo olášuttoo uásiáigásâžžân (70 %). Pargo álgá sopâmuš mield já pištá aalgâst 31.12.2022 räi. Sämiohtâdâh västid sämmilij pyereestvaijeempalvâlusâi oovdedmist, mii lii Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättim¬kuávdáá väldikodálâš sierânâspargo. Vuávájeijee pargoh láá miäruštâllum sämitige pargo-oornigist. Vuávájeijee parga oovtâstpargoost Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá sämiohtâduv nube vuávájeijein já Sämitige sosiaal- já tiervâsvuotâčällein sehe tuáimá táárbu mield vuávájeijee sajasâžžân.

Tohálâšvuođâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasevátámâššân sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).  Pargo miänástuvvee tipšom iššeed hiäivulâš ollâškovlâtođhos já kelijdeijee sosiaalhuolâttâs já sämikulttuur tubdâmuš sehe hárjánem ovdedempargoost.  Pälkki miärášuvá sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2 706,50 €/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Virgekoskâvuođâst lii kyevti mánuppaje keččâlemäigi. Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 9.3.2022 räi čujottâssân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?15056d4b

Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.ekollega.fi

Lasetiäđuid pargoost uážžu haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemist puh. 010 839 3106.

Anarist 22.2.2022
Sämitigge

Laapi kuávlustiivrâ päikkijuáhu lii almostittum – sämikielâ lävdikode jeessânjuáhu ij västid ráđádâllâmpuáttus

Yle uđđâsij mield sämikielâ lävdikode jesânijn kuttâ puátih Sämitiggeest já čiččâm pyereestvaijeemkuávlu airâsijn. 13 jeessân lävdikode saavâjođettem finnee kuávdáš. Lävdikode jeessânjuáhu ij västid tom, maid pyereestvaijeemkuávlu koskâpuddâsâš valmâštâllâmtoimâorgaan lii ráđádâllâm Sämitiggijn. Laapi kuávlustiivrâ stuárráámus juávhu kuávdáá saavâjođetteijee Markus Lohi tieđettij vuossaargâ 14.2. päikkijuávust, mon kuávlustivrâjuávhuh láá sooppâm.

Pyereestvaijeemkuávlu koskâpuddâsii valmâštâllâmtoimâorgaan já Sämitige ráđádâlmist šoodâi uđđâivemáánust 2022 ohtsâšibárdâs tast, ete sämikielâ lävdikoddeest láá kuttâ pyereestvaijeemkuávlu nomâttem jeessân, vittâ Sämitige nomâttem jeessân já ohtâ Nuorttâlij sijdâčuákkim nomâttem jeessân. Toos lasseen ráđádâlmijn láá sooppâm, ete lävdikodde puávtáččij jieš vaiguttiđ saavâjođetteijee valjiimân.

– Tääl pyereestvaijeemkuávlu piäláduvah láá oovtpiälálávt meridâm sämikielâ lävdikode jesânijn, iäge lah váldám huámmášumán Sämitige lahâaasâtlii pargoi peht puáttám uáinuid. Lii váádduh, ete iä haalijd kunnijâttiđ ráđádâllâmkenigâsvuođâ já ráđádâlmij puátusijd, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Ráđádâlmijn soppum lävdikode päikkijuáhu lâi Sämitige mield miiniimiähtu toos, ete Sämitige lahâaasâtliih pargoh ovdâstiđ sämiaalmug sehe hoittáđ sämikielân já -kulttuurân kyeskee aašijd liččii puáhtám olášuđ tast pyereestvaijeemkuávlu pargoost, mii kulá lävdikode toimâsuárgán.

– Ráđádâlmist koskâpuddâsii valmâštâllâmtoimâorgaanáin šoodâi ohtsâšibárdâs sämikielâ lävdikode jeessânjuávust, mii visásmitáččij lävdikode kelijdeijee äššitubdâmuš já täsipiälálii ovdâstem. Mun lam pettâšum toos, ete pyereestvaijeemkuávlu stivrâjuávhuh iä kunnijâttám ráđádâllâm puáttus, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Ráđádâlmijn soppum lävdikode jeessânjuáhu já saavâjođetteijei valjimvyehi oovdânpuohtui meid koskâpuddâsii valmâštâllâmtoimâorgaan poolitlii čuávvumjuávkun, mast lijjii ovdâstum sehe piäláduvah já Sämitigge.

– Lii vaidâlittee, ete iä savâstâllâm lävdikode juávust poolitlii čuávvumjuávhoin, mast meid Sämitiggeest lâi ovdâsteijee. Tääl äšši lii soppum stivrâjuávhui kooskâ tienuuvt, ete ij lamaš ollágin vuárusavâstâllâm Sämitiggijn. Mij liččijm tuáivum pyereeb aalgâ pyereestvaijeemkuávlu merideijei já Sämitige oovtâstpaargon, juátká Koivisto.

Pyereestvaijeemkuávlust adelum laavâ mield sämikielâ lävdikode jesânin väljejeh sämikielâlijd ulmuid. Ucemustáá 40 prosenttid lävdikode jesânijn kalga nomâttiđ Sämitige sehe Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttem ulmuin tienuuvt, ete sijdâčuákkim iävtut tain oovtâ ulmuu.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Kela já sämitigge uđâsmiteh oovtâstpargosopâmuš – sopâmuššáin linjejeh Kela sämikielâlij palvâlusâi ovdedem

Kela já sämitigge ráđádâleh oovtâstpargoost sämmilij sosiaaltorvo pyeredem várás. Teivâdmist, mii uárnejuvvoo Anarist, uđâsmiteh meid Kela já sämitige 30 ihheed pištám oovtâstpargosopâmuš.

Kela já sämitige ovdâsteijeeh teivih Anarist Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist tuorâstuv 18.11. Teivâm ulmen lii ráđádâllâđ tast, maht Kela já sämitigge pyehtih oovtâst ovdediđ sämmilij sosiaaltorvo já säämi kielâlaavâ olášume Kela palvâlusâin.

Teivâdmist uđâsmiteh siämmást Kela já sämitige oovtâstpargosopâmuš, mii tiävdá 30 ihheed. Kela lii lamaš ohtâ vuossâmuin almos palvâlus tuáimein, kote lii toohâm palvâlusâi oovdedmân kyeskee oovtâstpargosopâmuš sämitiggijn.

Kela uáivihovdâ Outi Antila uásálist ráđádâlmáid Anarist. Antila ana oovtâstpargo sämitiggijn tehálâžžân, ko tot iššeed Kela čuávvuđ systemaatlávt oovtviärdásii ášástâllâm olášume.

– Uđđâ sopâmuš linjáá ovdiist tärhibeht já vijđásubbooht Kela sämikielâlij palvâlusâi ovdedemuulmijd, muštâl Antila. 

– Kela já sämitige oovtâstpargosopâmuš lááčá vuáđu tuođâlii oovtviärdásâšvuođâ keevâtlii olášumán. Lii merhâšittee, ete sämmilâš puávtáččij puátteevuođâst hoittáđ jieijâs Kela-aašijd jieijâs eenikielân – meid šleđgâlávt, paahud sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Kela já sämitige uđâsmittum oovtâstpargosopâmušâst suápih ei. čuávvoo aašijn:

  • Kela viggá systemaatlávt ovdediđ säämi kielâlaavâ keevâtlii olášume.
  • Kela oovded aktiivlávt sämikielâlijd palvâlusâid, meid viermiášástâllâm.
  • Kela jurgâl sämikielân luámáttuvâid já šleđgâlii ášástâllâm äššikiirjijd.
  • Kela viestâd sämikielâlijn palvâlusâin merikoskâsávt.
  • Sämitigge movtijdit sämikielâlijd ulmuid kevttiđ Kela sämikielâlijd palvâlusâid.
  • Kela váldá rekrytistmist huámmášumán sämikielâ tááiđu já kulttuurmättim.

Kela lii majemui iivij ääigi ovdedâm aktiivlávt jieijâs sämikielâlijd palvâlusâid. Kela almostitij sämikielâlijd viermisiijđoid 2019–2020 já fáálá meid Elämässä.fi-siijđoin ášástâllâmoonâid sämikielân. Toos lasseen Kelast láá printtimnáál tieđettemčáállusijd já 30 hiätuluámáttâhhâd sämikielân. Kela fáálá piäiválávt puhelin- já káiduspalvâlem tavesämikielân. Kelast lii porgâm meid sämikielâlii viestâdem äššitobdee ive 2020 rääjist.

Čuávvoo Kela já sämitige teivâm uárnee Kela, já teivâm uárnejuvvoo Helsigist skammâmáánust 2022.

Lasetiäđuh median

Antti Jussila, Kela, äššigâs aldapalvâlusâi puáđusohtâduv hovdâ, p. 040 834 5703

Anni Koivisto, sämitige I värisaavâjođetteijee, anni.koivisto@samediggi.fi, p. 040 415 5969

Tave-eennâmlâš webinaar 31.8.–1.9: Algâaalmugij vádulij já muštopyeccee ulmui vuoigâdvuođah já kulttuursensitiivliih palvâlusah

Tiervâpuáttim tave-eennâmlii webinaarân, mast vuáijup algâaalmugij vádulij já muštopyeccei ulmui vuoigâdvuođáid sehe kielâ- já kulttuurpirrâs huámmášumán väldee palvâlusâi falâldâhân kuávlust.

Seminaar, mii tuálloo 31.8. –1.9.2021, lii nuuvtá já ávus puohháid, kiäid fáddá kiäsut. Toos kalga almottâttâđ. Seminaar lii eŋgâlâskielâlâš já tot tulkkojuvvoo tavesämikielân.

Almottâttâm já tábáhtus tiäđuh:

Indigenous peoples: language, culture, and life cycle (Tave-eennâmlâš pyereestvaijeemkuávdáš) 

Tilálâšvuotâ lii uási Suomâ tave-eennâmlii ministerrääđi saavâjođettempaje. Seminaar uárnejuvvoo Tave-eennâmlii pyereestvaijeemkuávdáá vuálásii tave-eennâmlii dementiaviärmáduv já vádulâšsyergi tave-eennâmlii oovtâstpargorääđi oovtâstpargon. Uárnejeijen tuáimih sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö, Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâs (THL), Sämitigge, Sámisoster, vádulij ulmui vuoigâdvuođâi ráđádâllâmkodde (VANE) já Olmoošvuoigâdvuotâkuávdáš.

Lieggâsávt tiervâpuáttim!

Poske sämiohtâdâh kärttee tiäđuid sämikielâlijn priivaat já kuálmád sektor soti-syergi pargein

Poske sämiohtâdâh haalijd tääl oovtâstpargoost Sämitiggijn, Tulevaisuuden Sote-keskus (Puátteevuođâ Soti-kuávdáš) -havváin, Sote-rakenneuudistus Lapissa (Soti-ráhtusuđâsmittem Laapist) -havváin ja Laapi pyecceetipšopirrâduvváin karttiđ sämikielâlijd sosiaal-, tiervâsvuotâ- já pyereestvaijeemsyergi pargeid priivaat já kuálmád sektorist, vâi puátteevuođâst puáhtá visásmittiđ sämikielâlij palvâlusâi finnim meid talle ko pyevtitteijen lii priivaat palvâluspyevtitteijee já kuálmád sektor.

23.6.2021 tuhhiittum soti-uđâsmitmist lii torvejum pyereestvaijeemkuávlui vuoigâdvuotâ haahâđ palvâlusâid priivaat palvâluspyevtitteijest, jis toos lii tárbu vâi palvâlusah hoittájuvvojeh ulmemiäldásávt já oovtviärdásávt.

Västid koijâdâlmân suomâkielân (liŋkkâ lekkâs uđđâ laasân).

Västid koijâdâlmân sämikielân (liŋkkâ lekkâs uđđâ laasân).

 

Lasetiäđuh

Ida Pirttijärvi,

010 839 3127

ida.pirttijarvi(at)samediggi.fi

 

Sämitigge almoot uuccâmnáál Sämitige ohtâvuođâst tuáimee Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá sämmilâšohtâduv vuávájeijee virgesajasâšvuođâ

Toimâ olášuttoo uásiáigásâžžân 70 % pargoaigijn. Pargo álgá tállân já pištá 31.7.2021 räi. Sämmilâšohtâdâh västid sämmilij pyereestvaijeempalvâlusâi oovdedmist, mii lii Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá väldikodálâš eromâšpargo. Vuávájeijee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornigist.

Tohálâšvuotâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já toos lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).  Pargo miänástuvvee hoittám iššeed hiäivulâš ollâškovlâtođhos, kelijdeijee sosiaalhuolâttâs já sämikulttuur tubdâm sehe hárjánem ovdedempargoost. Pälkki meriduvvoo Sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2 680,50 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já hárjánemlaseh, moh meriduvvojeh pargohárjánem mield.

Ucâmušâid lahtosijguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?c199b265 19.5.2021 räi.

Lasetiäđuid pargoost finnee haldâttâhhoovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemist puh. 010 839 3106.

Anarist 5.5.2021 Sämitigge

Suomâ staatâ kolgâččij kyeddiđ eenâb ovdâsvástádâs algâaalmug pyereestvajemist, ko maid lii oovdânpuáhtám

Suomâ haldâttâs iävtuttâs soti-uđâsmitmin lii adelum ovdâskoodán juovlâmáánu 8. peeivi. Haldâttâs iävtuttâs ij ane sistees tuárvi kirjimijd sämikielâlij palvâlusâi olášutmist ige Sämitige máhđulâšvuođâin šoddâđ kulluđ já ráđádâllâđ sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi oovdedmist. Sämiaalmug sajattâhân kyeskee nubástusah lohtâseh sämikielâ lävdikode čuákánpieijâmân sehe lävdikode saavâjođetteijee mieldiorroom- já sárnumvuoigâdvuotân kuávluhaldâttâs čuákkimijn.

– Sämitige tehálijd iävtuttâsâid iä lah váldám ollágin huámmášumán. Taat meerhâš vuod tom, ete soti-uđâsmitmân asâttum ulmeh iä sämmilij uáinust olášuu, kommentist saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso haldâttâs iävtuttâst.

Haldâttâs iävtuttâs mield Laapi pyereestvaijeemkuávlust toimâččij sämikielâ lävdikodde, mon ulmen lii nonniđ sämikielâ sajattuv palvâlusâi orniimist. Sämitiggeest já Nuorttâlij sijdâčuákkimist ličij ohtsis vuoigâdvuotâ nomâttiđ ucemustáá 40 % jesânijn. Nuorttâlij sijdâčuákkimist ličij ohtâ ovdâsteijee. Toos lasseen sämikielâ lävdikode saavâjođetteijest ličij mieldiorroom- já sárnumvuoigâdvuotâ kuávluhaldâttâs čuákkimijn.

Taat čuávdus puávtáččij pyerediđ sämikielâlij ässei vaiguttemmáhđulâšvuođâid jieškielâláid palvâlussáid, mutâ ij kuittâg turvii tuárvi sämmilij kulttuurjiešhaldâšem miäldásijd vaiguttemmáhđulâšvuođâid soti-palvâlusâi oovdedmân ige Sämitige ráđádâllâmsajattuv.

Sote-uđâsmitmist sämmilijd aneh kielâucceeblohhoon šoddâmnáál pyereestvaijeemkuávlust. Sämitigge lii sehe ráđádâlmijn já ciälkkámušâstis tiäduttâm sämmilij algâaalmugsajattuv huámmášumán väldim já iävtuttâm ei. čielgâ sämikielâlij palvâlusâi ornimovdâsvástádâs, kelijdeijee já čuosâttum ruttâdem, sämiaalmug kuáskulâšvuođâ sehe Sämitige jiešhaldâšemsajattuv huámmášumán väldim miärádâstohâmist, mii kuáská sämiaalmug pyereestvajemân.

– Tääl oro, ete piejih sämmilijd eresárvusii sajattâhân, iäge taas lah tuhhiittettee aagah.  Mij pivdep Suomâ ovdâskode árvuštâllâđ uđđâsist, ete maht soti-uđâmitmist pastaččii nanosubbooht, ko maid láá iävtuttâm, kyeddiđ ovdâsvástádâs sämmilij pyereestvajemist ja tivvoođ iävtuttâs, juátká I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Sämikielâlij palvâlusâi orniimân iä iävtut čuávdus soti-lahâaasâtmist

Sämikielâlij já kulttuurmiäldásij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi olášume lii iävtuttâs mield vuosâsaajeest kiddâ tast, ete maht uárnejeh já olášuteh sämikielâlijd palvâlusâid pyereestvaijeemkuávlu uđđâ ornijduumeest. Sämmilijn ličij vuoigâdvuotâ uásálistiđ sämitiggelaavâ 9 § miäldásij ráđádâlmij peht. Sämitige já pyereestvaijeemkuávlu kooskân iä iävtut ráđádâllâmkenigâsvuođâ pargoidis hoittáámân lohtâseijee oovtâstpargoost, uulmijn tâi pargojuávust – tego iävtutteh kieldâi já pyereestvaijeemkuávlu kooskân.

Sämitige iävtuttâs sämikielâlij palvâlusâi ornimovdâsvástádâsâst ij lah valdum haldâttâs iävtuttâsân. Haldâttâs iävtuttâs mield äššigâsâst ličij vuoigâdvuotâ kevttiđ säämi kielâlaavâ uáivildem vuovvijn sämikielâ sämmilij päikkikuávlu kieldâin pyevtittum sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâin sehe Laapi pyereestvaijeemkuávlust tagarijn sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâin, maid pyevtitteh tuš päikkikuávlu kieldâi ulguubeln orroo palvâluspyevtitteijee toimâsoojijn.

Ovdánmin oovdeb soti-valmâštâllâm háárán iävtutteh Laapi pyereestvaijeemkuávlu ruttâdmân sämikielâ lase. Mutâ sämiaalmug tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem oovdedmân tâi Laapi pyereestvaijeemkuávlu ovdâsvástádâsân čujottum sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi väldikodálii oovdedmân iä čuujoot sierâ ruttâdem. Tuođâlâš sämikielâlij palvâlusâi olášume puáhtá kuittâg teivâđ hástusijd tast, ete laseuási kevttimtárguttâs ij lah čonnum sämikielâlij palvâlusâi orniimân.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Sämitigge almostitškuát Sämmiliih soti-uđâsmitmist -blogirááiđu čoovčâ 2020 ääigi