Ministeriija mieđihii lasseruđa Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii – Sámediggi giitá!

Oahpahus- ja kulturministeriija lea mieđihan Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ordnemii mearreruđa, mainna sihkkarastojuvvo dat, ahte dáiddadáhpáhusa ordnen lihkostuvvá boahtte vahkku duorastaga 12.4. seammaláhkai go ovdalge. Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio giitá kulturminister Sampo Terho dan ovddas, ahte sámenuoraide nu mávssolaš dáhpáhusa lea vejolaš ordnet. 

– Sávan sámenuoraide ja gehččiide ilolaš buresboahtima Sajosii boahtte vahku duorastaga, go Sámenuoraid dáiddadáhpáhus deavdá stuorra auditoria sámegielat musihkain ja tubben-videoiguin, dadjá Sanila-Aikio.

Sámedikki II várreságadoalli Tuomas-Aslak Juuso lea hui duđavaš dasa, ahte ministeriija árvvoštalai dáiddadáhpáhusa ruhtadanášši ođđasit. – Ministeriijas leat ipmirdan dáiddadáhpáhusa erenoamáš rolla. Dáhpáhusa sihkkarastin doarvái stuorra ruhtademiin – dál ja boahttevuođas – galggašii leat čielga prioritehta juohke jagi, dadjá Juuso.

– Dáhpáhussii lea sullii vahkku, ja dál de leage áibbas somá viimmat diehtit, ahte mis dattetge lea ruhta ordnet dan, dadjá dáhpáhusa buvttadaddji Aleksi Ahlakorpi. – Mánáid ja nuoraid kultuvrii guoskevaš áššit eai goassege galggaše leat ná eahpesihkkaris vuođu alde. Eandalii go ii leat sáhka stuorra supmiin.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 1970-logu rájes

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa leat ordnen gitta 1970-logu rájes ja dat lea logiid jagiid mielde šattan deháleamos dáhpáhus, mii doarju sámegielat nuoraid dáiddabargguid, identitehta, oktiigullevašvuođa ja sámegielaid geavaheami. Dáhpáhus lea sturron soames logi olbmo deaivvadeamis kulturdáhpáhussan, masa čoahkkanit jahkásaččat sullii 400 olbmo, ja masa skuvllat ja skuvllaid olggobeale nuorat ja nuoraid joavkkut ráhkkanit olles jagi. Dáhpáhus gullá sámiid ruovttuguovllu skuvllaid jahkásaš bargoortnegii.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea fállan nuoraide vuosttas iežasgielat gehččiid sihke ovdanbuktimiid sin iežaset servošii. Dáiddadáhpáhus lea lasihan ja duvdán beroštumi sierra dáiddasurggiide, ja maiddái iežas dáidduid ovddideapmái. Vejolašvuohta dáidduidis ovdanbuktimii iežasgielat gehččiide ja eará sámenuoraide lea leamašan hui movttiidahtti.

Dáhpáhusa mearkkašumi lokte maiddái dat, ahte sámeguovllus ii leat leamašan sámegielat nuoraidbargu, eai musihkkaskuvllat eaige dánsa- dahje teáhterskuvllat. Dáiddadáhpáhus lea maiddái lasihan dáiddasurggiid bagadeddjiid logu ja máhtu. Buot mávssoleamos bagadeaddjit nuoraide leat jagiid čađa leamašan sámegielat oahpaheaddjit.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus gullá riikkaviidosaš Nuorra kultuvra -dáhpáhussii, man temáid mielde maiddái sámenuoraid dáhpáhus ordnejuvvo. Boahtte vahku dáhpáhusas Anáris válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit SOUNDS2018 -musihkkadáhpáhussii, mii dollojuvvo Mikkelis.

Dáiddadáhpáhusa ordnejeaddjit leat háliidan doarjut Nuorra kultuvra -temáid lassin jahkásaččat maid sámiid árbevieruid máhttima. Sámetemán leat leamašan ee. duodji, juoiganárbevierru (luohti, livđe ja leu´dd) sihke njoarosteapmi.

Muhtin jagiid leat movttiidahttán govvadáidagiidda ja sámegielat čállimii. Jagis 2008 dáiddadáhpáhusa bohtosiin almmustuvai sámenuoraid iežaset dáiddaantologiija Bearralat – Cimcâheh – Ciimʹciǩ. Girjji govat ja  teavsttat (muitalusat, teáhtergiehtačálus, divttat ja ráidogovat) leat visot nuoraid iežaset duojit.  Dáiddadáhpáhusplakáhtain, poastakoarttain ja oassálastinduođaštusain leat geavahuvvon nuoraid iežaset dáiddaduojit.

Lassedieđut 12.4. dáhpáhusas, mii ordnejuvvo Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis:

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa buvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi
aleksi.ahlakorpi(at)samediggi.fi
+358 10 8393 128, +358 40 687 8844

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus cuoŋománus Anáris – tubedeaddji Mansikkka duopmárin

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo dán jagi 12.4. Anáris. Jagi 2018 dáiddadáhpáhusa teman lea ”iežas jietna” ja dáhpáhusa fáttát leat musihkka ja tubben dahjege YouTube-videoid govven. – Musihkka lea maiddai riikadásis fáddán dán jagi ja go teman lea iežas jietna, heive tubben maiddái hui bures midjiide, muitala Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa buvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi.

Tubben-gilvvu duopmárin lea Mansikkka dahjege Maiju Voutilainen, gii lea okta Suoma bivnnuheamos tubededdjiin. Su kanála čuvvot badjel 160.000 olbmo. – Lea gal somá oažžut dákkár beakkálmasa duopmárin midjiide. Mansikkkahan finai duorastaga 15.2. Anáris doallamin tubben skuvlejumi nuoraide ja dan ledje čuovvumin čuođemat nuora ja máná Sajosis ja vel lasi streama bokte, illuda Ahlakorpi.

Dán jagáš dáiddadáhpáhus galggai álgoálggos lágidit Vuohčus, muhto Soađegili gieldda gádjuneisseváldi mielas Vuohču skuvlla sále lea menddo unni dáhpáhussii. – Šállošan go mii eat beassan Vuhččui, muhto ovttalahkai dán sáhttá gal jo gohčojit positiivalaš váttisvuohtan. Mis leat jo nu ollu sámi nuorat ja sámegiela hálli nuorat, ahte ii meinne gávdnot doarvái stuorra sadji dáhpáhussii. Maiddái mánáid ja nuoraid dorvvolašvuohta lea midjiide hui dehálaš ja dasa gullevaš áššiid galgá váldit bures vuhtii dáhpáhusa plánemis, deattuha Ahlakorpi.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa lágida Sámediggi. Tubben gilvu boahtá leat ovttasbarggus Arktista pedagogiikkaa -fidnuin ja das lea duopmárin tubeteaddji Mansikkka.

Lassedieđut dáiddadáhpáhusas bohtet maŋŋelis skuvllaide ja mediai.

Diehtu gávdno maiddai siidus: http://www.samediggi.fi/2018/01/21/samenuoraid-daiddadahpahusa-2018-sladjan-musihkka-ja-youtubben/?lang=dav ja Facebookis https://www.facebook.com/daiddadahpahus/

Aleksi Ahlakorpi buvttadeaddji

tuottaja Sámenuoraid dáiddadáhpáhus

010 839 3128

aleksi.ahlakorpi@samediggi.fi

Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus bovdejit ávvudit sámiid álbmotbeaivve!

Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus bovdejit ávvudit sámiid álbmotbeaivve. – Sámiid álbmotbeaivi addá buori vejolašvuođa oahpásmuvvat sámiide Eurohpa áidna eamiálbmogin ja maiddái sámiid kulturtradišuvnnaide, dadjá Oahpahusráđđehusa oaivehoavda Olli-Pekka Heinonen.

Dieđáhus 4.2.2018

Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus bovdejit doallat sámiid álbmotbeaivve!

Sámiid álbmotbeaivi dollojuvvo guovvamánu 6. beaivve. Dat lea doaisttážii oalle nuorra ávvubeaivi, daningo suopmelaš albmenáhkkii beaivi merkejuvvui jagi 2004. Álbmotbeaivvis mearriduvvui goittotge juo jagi 1992 ja ávvubeaivve ruohttasat ollet badjel čuohte jagi duohkái, jahkái 1917. Dalle Norgga Troanddimis lágiduvvui vuosttas davviriikkalaš sámečoahkkin, man dárkkuhussan lei guorahallat sámiid eallinvejolašvuođaid ja váldit beali sámiid guoski gažaldagaide. Gehččo, ahte sámiid politihkalaš diđolašvuohta bohciidii duon áigge. Álbmotbeaivi lea okta sámiid iežas leavgabeivviin, muhto maiddái Suoma, Ruoŧa ja Norgga virgeoapmahaččat ávžžuhit ahte dollo almmolaš leavgabeaivi.

Justa gárvánan kulturárbebarometra bohtosat muitalit čielgasit, ahte lea beroštupmi gáhttet iežas kulturárbbi ja – birrasa. Deháleamos áššin, maid gáhttet, leat vástideaddjit nammadan luonddu, birrasa, dábiid, árbevieruid ja gieđadáidduid sihke giela. Oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi leat ráđđádallan gáiddusoktavuođaid ávkkástalli golmmajahkásaš oahpahusa ovddidandoaimmas, man vehkiin sáhtášii buoridit erenomážit sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi mánáid vejolašvuođaid oažžut dievasmahtti sámegiela oahpahusa.

– Iežas eatnigiella lea dat gaskoapmi, mainna buoremusat ovdanbuktit iežamet, dovdduideamet, jurdagiiddámet sihke gulahallat earáiguin. Leamašan vuogas fuopmášit, mo sámenuorat atnet árvvus iežaset giela ja kulturárbbi ja háliidit sihkkarastit dan jotkkolašvuođa, oahpahusministtar Sanni Grahn-Laasonen dadjá.

Oahpahusráđđehusa oaivehoavda Olli-Pekka Heinonen deattuha, ahte sámiid álbmotbeaivvi doallan skuvllain ollašuhttá oasistis maiddái vuođđooahpahusa oahppoplána vuođustusaid linnjádemiid, maid mielde skuvla oahppi searvvušin buktá ovdan sámekultuvrra mearkkašumi Suomas. Dat ovddida ovttaskas olbmuid ja joavkkuid gaskasaš áddejumi ja gudnejahttima sihke vásttolaš doaimma. Skuvlaservošis galgá gávnnahit, ahte vuoigatvuohta iežas gillii ja kultuvrii lea vuođđovuoigatvuohta.

– Sámiid álbmotbeaivi addá buori vejolašvuođa oahpásmuvvat sámiide Eurohpa áidna eamiálbmogin ja maiddái sámiid kulturtradišuvnnaide, Heinonen gávnnaha.

Sámiid álbmotbeaivve doallamis sáhttá ávkin geavahit materiála, man Oahpahusráđđehus lea buvttadan oktasašbarggus Sámedikkiin.www.oktavuohta.com -siidduin gávdnojit dieđut sámiin, sámegielain, sámekultuvrras sihke materiála ja bargoneavvut oahpahusa ávkin.

Sámiid álbmotbeaivve doallama sáhttá čuovvut maiddái medias. Yle Sápmi čuovvu álbmotbeaivve dáhpáhusaid oktasašbarggus kránnjáriikkaid sámi rádio- ja tv-doaimmahusaiguin, nu rádio- ja tv-vuolggahusain go neahtas ja sosiálalaš medias.

Oahpahusráđđehus lea nammadan sámiid ja sámekultuvrra maiddái váldotemán eurohpalaš kulturárbejagi 2018 doallamis.

Lassidieđut Oahpahusráđđehusas:
Oahpahusráđđealmmái, ovttadaga hoavda Leena Nissilä: leena.nissila@oph.fi
Oahpahusráđđealmmái Susanna Rajala: susanna.rajala@oph.fi
Bajit dárkkisteaddji Maria Edel: maria.edel@oph.fi
Opahpahusráđđealmmái Paula Mattila: paula.mattila@minedu.fi

Lassidieđut Oahpahus- ja kulturministeriijas:
Sierraveahkki Daniel Sazonov: daniel.sazonov@minedu.fi
Oahpahusráđđealmmái Anne Onnela: anne.onnela@minedu.fi