Geassebargit álggahedje bargguset skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas

Oahppamateriálabargit álggahedje bargguset Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, ja sin bargu bistá guokte mánu. Doaimmahagas álggahedje ovcci sámegielat oahppamateriálabargi, geat ovddastit sihke anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela. Doaimmahagas leat vuosttaš háve ná máŋga geassebargi.

Miessemánu álggus leaba álggahan Terhi Harju, nuortalašgielat oahppamateriálabargi, ja Gabriela Satokangas, guhte bargá fas davvisámegielat materiála. Geassemánu álggus oahppamateriálabargiid jovkui serve lassin nuortalašgielat bargi Anna-Katariina Feodoroff ja davvisámegiela oahppamateriálabargit Solja Magga, Risten Mustonen, Sunná Länsman ja Rauna Vieltojärvi. Anárašgiela oahppamateriálabargin álggaheigga Henna Lehtola ja Tiina Jäppinen.

Geasi áigge bargit earret eará jorgalit, dárkkistit materiálaid čállima ja maiddái ráhkadit ja ovddidit erenomážit digitála oahppamateriála. Okta prošeavttain lea Bluppe-jietnagirjjiid báddenbargu. Geasi mielde bargit maid nuppástuhttet juo válmmaš oahppamateriálaid digitála hápmái. Materiálaid digitaliseren laktása seammás ođđa sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnui, nu ahte nu máŋgga mánás, nuoras go maiddái rávesolbmos lea vejolašvuohta oahppat sámegielaid.

 

Lassidieđut:

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu álgá 

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu álgá, go Ohcejoga stivra lea vuos dohkkehan fidnu iežasruhtadanoasi. Ohcejoga gieldda čuvgehuslávdegoddi válljii iežas čoahkkimis 7.6. fidnu prošeaktahoavdan luohkáoahpaheaddji Eila Tapiola. Hoavdda bargui ledje njeallje ohcci. Prošeaktahoavda bargagoahtá borgemánus álggus. Sámedikkis prošeaktakoordináhtorin lea álggahan fil.magist. Arla Magga, guhte bargá skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas.

Ohcejoga gielda oaččui miessemánus Oahpahus- ja kulturministeriijas ruhtadeami sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnui, mii álgá dál. Prošeaktabargiid lassin iežaska bargomeari fidnui geavaheaba maiddái Ohcejoga gieldda čuvgehushoavda Laura Arola ja Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari.

Fidnu lágida gáiddusoahpahusa, mii álgá geavatlaččat čakčalohkanbaji 2018-2019 áigge. Dalle maid fidnu goalmmát ovttasbargoguoibmi lea válljejuvvon. Ohcejoga gielda bidjá dál johttui fálaldatgilvvu oahpahusa fierbmebálvalusaid ja teknihkalaš doarjaga ollašuhttimis. Čakčalohkanbaji áigge teknihkalaš doarjja ja fierbmebálvalusat ostojuvvojit Sámeguovllu oahpahusguovddáža virtuálaskuvllas. Sámediggi joatká ohppiidkártema, mii lea álgán giđđat 2018. Ulbmilin lea ahte nu máŋga sámeoahppi jo vejolaš ožžot sámegiela oahpahusa riikkaviidosaččat.

Fuolaheaddjit, geat ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja sávvet iežaset mánáide anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela oahpahusa, sáhttet váldit oktavuođa Arla Maggai, jos sii eai juo leat almmuhan mánáideaset oahpahussii. Fidnu dárbbaša čuovvovaš dieđuid:

  • Oahppi namma,
  • jahkeluohkká čakčat 2018,
  • sámegiella, man oahpahusa fuolaheaddjit sávvet
  • leago giella oahppi eatnigiella vai nubbi giella vai vierisgiella
  • leago oahppi leamašan sámegielat árrabajásgeassimis dahje ožžon sámegiela oahpahusa ovdal
  • gielda ja skuvla, man oahppi vázzá
  • rektora namma ja oktavuođaváldindieđut
  • fuolaheaddji namma ja oktavuođaváldindieđut.

 

Lassidieđut:

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 8393 112

Prošeaktakoordináhtor Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

Čuvgehushoavda Laura Arola, laura.arola(at)utsjoki.fi, 040 7447 630

Vuosttaš digitála oahppamateriála almmustahtton

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat mearrida sámegielat oahppamateriálaid ráhkadeami, ja dat bidjá návccaid deaddiluvvon oahppamateriála lassin maid materiálaid digitálavuhtii. Vuordda lea ahte digitála oahppamateriálat šaddet ain dábáleabbon iešguđet oahppolágádusas.

Skuvlen ja oahppamateriáladoaimmahaga ođđaseamos digitála materiála lea Gea 1 Gollemeahcci (http://iioppi.fi/Saame/Gea/1/). Materiála lea oaivvilduvvon vuolleskuvlla vuosttaš luohká ohppiide, geat lohket davvisámegiela vierisgiellan. Digimateriála ja dan hárjehusat fállet  Gea 1 -lohkangirjji sisdoalu digitála hámis, nu ahte materiála lea sihke jietnagirji ja digitála oahppamateriála.

Gea 1 -digimateriála hárjehusat leat iešguđegelágan jietnadan-, stávval- ja sátnerádjohárjehusat, mat čuvvot lohkangirjji sisdoalu ja sátneráju. Oahppi sáhttá hárjehallat sámegiela iehčanassii, muhto digimateriálas leat maid dakkár hárjehusat, mat arvvosmahttet bargat ja čoavdit gielalaš čuolmmaid ovttas earáiguin. Digimateriála vuolggasadjin lea leamašan sámegiela oahppan spealulágan ja vuorrováikkuhuslaš birrasis.

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas ráhkaduvvojit digitála oahppamateriálat buot golmma sámegillii, mat hubmojuvvojit Suomas. Ovdamearkka dihte davvisámegillii lea boahtime ovdaskuvlla birasdieđu oahppamateriála. Anárašgillii ráhkaduvvo dán geasi mielde digimateriála viđát ja guđát luohká servodatoahpa ja historjjá oahppoávdnasiidda. Dáid lassin plánan lea ráhkadit oahpahusfilmmažiid guđege sámegiela bustávain.

Sámediggi lea ovdal almmustahttán digitála materiála earret eará árrabajásgeassinbargiide ja vánhemiidda materiálabáŋkkus Kuáti (http://www.kuati.fi/intro.php). Dan lassin Norggas Árktalaš universitehta ja Giellatekno leat ovttas ráhkadan davvisámegiela studeremii heivvolaš OAHPA -materiála (http://oahpa.no/davvi/).

 

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat sávvá buohkaide somás studerenbottuid fierpmis!

 

Sámediggi bálkkašii viššalis sámegiela oahppiid

Sámediggi attii skuvllaid giđđafeasttain stipeanddaid oahppiide, geat leat bures menestuvvan sámegiela oahpuin. Stipeanddat juhkkojuvvojedje oktiibuot guhtta ođđa stuđentii, geat leat čađahan sámegiela iskosa stuđeantadutkosis, njealljenuppelot vuođđooahpahusa čađahan oahppái ja gávcci Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan oahppái.

 

Sámedikki stipeandda ožžo čuovvovaš nuorat:

 

Stuđeanttat:

Avvila logahat: Iina Kyrö (anárašgiella), Janita Känsälä (davvisámegiella), Sara Keränen (davvisámegiella)

Ovnnešvári logahat, Roavvenjárga: Hilla Tähkäpää (davvisámegiella)

Ohcejoga sámelogahat: Jere Pieski (davvisámegiella), Miska Pohjanrinne (davvisámegiella)

 

Vuođđooahpahusa čađahan oahppit:

Anára skuvla: Elna Aikio (davvisámegiella), Hanno Länsman (davvisámegiella), Maiju Sigga Seurujärvi (anárašgiella), Anna Pyykkö (anárašgiella)

Avvila badjeskuvla: Elle-Noora Haataja (davvisámegiella), Taina Hakovirta (anárašgiella)

Gáregasnjárgga skuvla: Eelis Niittyvuopio (davvisámegiella)

Jávregiliid skuvla, Soađegilli: Mette Penttinen (davvisámegiella)

Heahtá vuođđoskuvla: Sunna Siilasjoki (davvisámegiella), Niillas-Iisko Näkkäläjärvi (davvisámegiella)

Ohcejohnjálmmi skuvla: Álgen Aikio (davvisámegiella), Mihkku Laiti (davvisámegiella)

Aleksanteri Kena skuvla, Soađegilli: Minja Ylilokka (davvisámegiella), Meeri Sieppi (davvisámegiella)

 

Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan oahppit:

Anárašgiella: Tytti Kyrö

Davvisámegiella: Teija Kaartokallio

Nuortalašgiella: Almira Gerasimoff, Anne Mäkinen, Eveliina Feodoroff-Rantala, Maarit Haltta, Minna Moshnikoff, Sari Saxholm

 

Sámediggi sávvá lihku ja buorre geasseluomu buohkaide!

Sámediggi giittii Oahpahusráđđehusa ovttasbarggus

Sámediggi giittii Oahpahusráđđehusa buori ovttasbarggus ja sámeoahpahusa ovddideami duvdimis. Oahpahusráđđehus lea almmuhan sámiid ja sámi kultuvrra iežas temán eurohpalaš kulturárbejahkái 2018. Sápmelaččat ja sámeoahpahus ledje vuossárgga 28.5. fáddán Oahpahusráđđehusas ordnejuvvon Unna Skábmagovat -dáhpáhusas.

Sámedikki ja Oahpahusráđđehusa ovttasbarggus leat leamaš máŋggat ođđa áššit maŋimuš jagiin. Oahpahusráđđehus lea juo guhká ruhtadan sámegielat oahppamateriálabarggu. Sámediggi ollašuhttii ovttasbarggus Oulu universitehtain jagis 2015 Sámi giellalávgun skuvllas -oahpaheaddjiid dievasmahttinskuvlejumi, man Oahpahusráđđehus ruhtadii. Ovttasbargu sámi giellalávgunoahpahusa gieđahalli temágirjji olis joatkkašuvvá ain ja girji almmuhuvvo dán jagi.

Sámi giellalávgunoahpahus/ guovttegielat oahpahus oaččui ávkki skuvlenfitnus. Giellalávgunluohkká doaibmá juo Ohcejotnjálmmis. Giela riggodahtti oahpahus addojuvvo Eanodaga Heahtás. Oulus, Anáris, Roavvenjárggas ja Soađegili girkosiiddas leat plánat giellalávgun- dahje guovttegielat oahpahusa álggaheamis. Pasila vuođđoskuvla Helssegis álggaha sámi-suoma-guovttegielat oahpahusa boahtte čavčča.

Sámediggi ja Oahpahusráđđehus leat ovttasbargan maid giellabajásgeassimis ja diehtojuohkimis. Sámiid álbmotbeaivve 6.2.2017 rahppokuvvojedje oktasašbargun ođasmahttojuvvon oktavuohta.com -siiddut, mat fállet sámedieđu oahpahussii. Ovttasbargu joatkkašuvvá ain siidduid doaimmahemiin ja ovddidemiin iešguđet oahppaávdnasiidda heihevuvvon oahppamateriálan.

Sámediggi ja Oahpahusráđđehus leat maiddái ovttas kárten sámeoahppiid sámegielaid gáiddusoktavuođaid geavaheaddji pilohttaprošektii, mii galggašii beassat johtui čakčat 2018. Ohcejoga gielda jođiha prošeavtta, man čuvgehuslávdegoddi gieđahallá prošeavtta johtui bidjama čoahkkimistis geassemánu 7. beaivve.

Sámediggi lea váldán ovttasvástádusa maid oahppaplána- ja árabajásgeassinplána vuođuštusaid jorgaleamis sámegielaide. Sámegielat áššegirjjit leat almmuhuvvon Oahpahusráđđehusa fierbmesiidduin.

Oahpahusráđđehusa oaivehoavda Olli-Pekka Heinonen galledii Anáris skábmamánus 2017 ja oahpásnuvai Sámedikki doaimmaide ja sámeoahpahussii. Čakčat Sámediggi oažžu guossin sámeoahpahusas vástideaddji virgeolbmuid ja Oahpahusráđđehusa Poiju-fierpmádaga, mii ovddida giella- ja kulturjoavkkuid oahpahusa Suomas.

Unna Skábmagovat -dáhpáhussii oassálastii Sámedikkis skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, Sámi oahpahusguovddážis rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen ja goahkka Anne Tervaniemi. Filbmakomissára Liisa Holmberg ja doaimmajođiheaddji Sunná Nousiniemi International Sámi Film Instituhtas buvttiiga dáhpáhussii sámi oanehisfilmmaid ráiddu. Dasa lassin dáhpáhussii oassálastii Skábmagovat -filbmafestivála dáiddalaš jođiheaddji Jorma Lehtola.

Lassidieđut

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, t. 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Ministeriija mieđihii lasseruđa Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii – Sámediggi giitá!

Oahpahus- ja kulturministeriija lea mieđihan Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ordnemii mearreruđa, mainna sihkkarastojuvvo dat, ahte dáiddadáhpáhusa ordnen lihkostuvvá boahtte vahkku duorastaga 12.4. seammaláhkai go ovdalge. Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio giitá kulturminister Sampo Terho dan ovddas, ahte sámenuoraide nu mávssolaš dáhpáhusa lea vejolaš ordnet. 

– Sávan sámenuoraide ja gehččiide ilolaš buresboahtima Sajosii boahtte vahku duorastaga, go Sámenuoraid dáiddadáhpáhus deavdá stuorra auditoria sámegielat musihkain ja tubben-videoiguin, dadjá Sanila-Aikio.

Sámedikki II várreságadoalli Tuomas-Aslak Juuso lea hui duđavaš dasa, ahte ministeriija árvvoštalai dáiddadáhpáhusa ruhtadanášši ođđasit. – Ministeriijas leat ipmirdan dáiddadáhpáhusa erenoamáš rolla. Dáhpáhusa sihkkarastin doarvái stuorra ruhtademiin – dál ja boahttevuođas – galggašii leat čielga prioritehta juohke jagi, dadjá Juuso.

– Dáhpáhussii lea sullii vahkku, ja dál de leage áibbas somá viimmat diehtit, ahte mis dattetge lea ruhta ordnet dan, dadjá dáhpáhusa buvttadaddji Aleksi Ahlakorpi. – Mánáid ja nuoraid kultuvrii guoskevaš áššit eai goassege galggaše leat ná eahpesihkkaris vuođu alde. Eandalii go ii leat sáhka stuorra supmiin.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 1970-logu rájes

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa leat ordnen gitta 1970-logu rájes ja dat lea logiid jagiid mielde šattan deháleamos dáhpáhus, mii doarju sámegielat nuoraid dáiddabargguid, identitehta, oktiigullevašvuođa ja sámegielaid geavaheami. Dáhpáhus lea sturron soames logi olbmo deaivvadeamis kulturdáhpáhussan, masa čoahkkanit jahkásaččat sullii 400 olbmo, ja masa skuvllat ja skuvllaid olggobeale nuorat ja nuoraid joavkkut ráhkkanit olles jagi. Dáhpáhus gullá sámiid ruovttuguovllu skuvllaid jahkásaš bargoortnegii.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea fállan nuoraide vuosttas iežasgielat gehččiid sihke ovdanbuktimiid sin iežaset servošii. Dáiddadáhpáhus lea lasihan ja duvdán beroštumi sierra dáiddasurggiide, ja maiddái iežas dáidduid ovddideapmái. Vejolašvuohta dáidduidis ovdanbuktimii iežasgielat gehččiide ja eará sámenuoraide lea leamašan hui movttiidahtti.

Dáhpáhusa mearkkašumi lokte maiddái dat, ahte sámeguovllus ii leat leamašan sámegielat nuoraidbargu, eai musihkkaskuvllat eaige dánsa- dahje teáhterskuvllat. Dáiddadáhpáhus lea maiddái lasihan dáiddasurggiid bagadeddjiid logu ja máhtu. Buot mávssoleamos bagadeaddjit nuoraide leat jagiid čađa leamašan sámegielat oahpaheaddjit.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus gullá riikkaviidosaš Nuorra kultuvra -dáhpáhussii, man temáid mielde maiddái sámenuoraid dáhpáhus ordnejuvvo. Boahtte vahku dáhpáhusas Anáris válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit SOUNDS2018 -musihkkadáhpáhussii, mii dollojuvvo Mikkelis.

Dáiddadáhpáhusa ordnejeaddjit leat háliidan doarjut Nuorra kultuvra -temáid lassin jahkásaččat maid sámiid árbevieruid máhttima. Sámetemán leat leamašan ee. duodji, juoiganárbevierru (luohti, livđe ja leu´dd) sihke njoarosteapmi.

Muhtin jagiid leat movttiidahttán govvadáidagiidda ja sámegielat čállimii. Jagis 2008 dáiddadáhpáhusa bohtosiin almmustuvai sámenuoraid iežaset dáiddaantologiija Bearralat – Cimcâheh – Ciimʹciǩ. Girjji govat ja  teavsttat (muitalusat, teáhtergiehtačálus, divttat ja ráidogovat) leat visot nuoraid iežaset duojit.  Dáiddadáhpáhusplakáhtain, poastakoarttain ja oassálastinduođaštusain leat geavahuvvon nuoraid iežaset dáiddaduojit.

Lassedieđut 12.4. dáhpáhusas, mii ordnejuvvo Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis:

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa buvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi
aleksi.ahlakorpi(at)samediggi.fi
+358 10 8393 128, +358 40 687 8844

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus cuoŋománus Anáris – tubedeaddji Mansikkka duopmárin

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo dán jagi 12.4. Anáris. Jagi 2018 dáiddadáhpáhusa teman lea ”iežas jietna” ja dáhpáhusa fáttát leat musihkka ja tubben dahjege YouTube-videoid govven. – Musihkka lea maiddai riikadásis fáddán dán jagi ja go teman lea iežas jietna, heive tubben maiddái hui bures midjiide, muitala Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa buvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi.

Tubben-gilvvu duopmárin lea Mansikkka dahjege Maiju Voutilainen, gii lea okta Suoma bivnnuheamos tubededdjiin. Su kanála čuvvot badjel 160.000 olbmo. – Lea gal somá oažžut dákkár beakkálmasa duopmárin midjiide. Mansikkkahan finai duorastaga 15.2. Anáris doallamin tubben skuvlejumi nuoraide ja dan ledje čuovvumin čuođemat nuora ja máná Sajosis ja vel lasi streama bokte, illuda Ahlakorpi.

Dán jagáš dáiddadáhpáhus galggai álgoálggos lágidit Vuohčus, muhto Soađegili gieldda gádjuneisseváldi mielas Vuohču skuvlla sále lea menddo unni dáhpáhussii. – Šállošan go mii eat beassan Vuhččui, muhto ovttalahkai dán sáhttá gal jo gohčojit positiivalaš váttisvuohtan. Mis leat jo nu ollu sámi nuorat ja sámegiela hálli nuorat, ahte ii meinne gávdnot doarvái stuorra sadji dáhpáhussii. Maiddái mánáid ja nuoraid dorvvolašvuohta lea midjiide hui dehálaš ja dasa gullevaš áššiid galgá váldit bures vuhtii dáhpáhusa plánemis, deattuha Ahlakorpi.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa lágida Sámediggi. Tubben gilvu boahtá leat ovttasbarggus Arktista pedagogiikkaa -fidnuin ja das lea duopmárin tubeteaddji Mansikkka.

Lassedieđut dáiddadáhpáhusas bohtet maŋŋelis skuvllaide ja mediai.

Diehtu gávdno maiddai siidus: http://www.samediggi.fi/2018/01/21/samenuoraid-daiddadahpahusa-2018-sladjan-musihkka-ja-youtubben/?lang=dav ja Facebookis https://www.facebook.com/daiddadahpahus/

Aleksi Ahlakorpi buvttadeaddji

tuottaja Sámenuoraid dáiddadáhpáhus

010 839 3128

aleksi.ahlakorpi@samediggi.fi