Sámeguovllu skuvllaide skeŋkejuvvojit sáme- ja suomagielat lohkangirjjit

Sámiid ruovttuguovllu skuvllat ožžot skuvlajagi álgui stuorra girjepáhka, mas leat sáme- ja suomagielat lohkangirjjit. Páhkka sisttisdoallá logi iešguđet sámegielat girjji ja gávcci iešguđet suomagielat girjji. Juohke páhkas leat oktiibuot 50 girjji, maid ulbmilin lea nannet erenomážit 3.- ja 4.-luohkálaččaid lohkanmovtta ja lohkama astoáiggeájanassan.

Girjjiid skeŋkema goasttida Suoma kulturfoandda Lukuklaani-fidnu, mainna Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat bargá ovttasbarggu. Sámediggi lea skáhppon girjjiid. Girjjit leat anáraš- nuortalaš- ja davvisámegillii ja válljejuvvon skuvllaid oahpahusgielaid ja sávaldagaid mielde. Sámediggi mearrida girjepáhkaid juohkima sámeguovllu skuvllaide.

Lukuklaani skeŋke juohke Suoma vuolle- ja oktasašskuvlii 50 girjji páhka čakčat 2018. Dat lea skáhppon badjelaš 100 000 girjji dán dárkkuhussii. Ruoŧa- ja sámegielat ohppiide leat heivehuvvon erenomáš girjepáhkat.

Suoma Kulturfoanda, mii lágida girjjiid skáhppoma, lea priváhtta vuođđudus. Dan doaibma vuođđuduvvá ruđaide, mat leat testamentejuvvon dahje skeŋkejuvvon. Mánáidgirjjálašvuođa ámmátolbmot leat válljen girjjiid, mat leat oaivvilduvvon erenomážit 3-4. luohkálaččaide, geat leat fitnu okta čuozáhatjoavku.

Lassedieđut:

Miina Seurujärvi, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi, 010 839 3193.

Govas anárašgielat oahppamateriálabargi Miina Seurujärvi čohkke girjepáhkaid, mat sáddejuvvojit skuvllaide.

Mánát ja nuorat oassálastet oahppamateriála báddenbargguide

Sámekulturguovddážis báddenstudios lea suoidnemánus hušša, go mánát ja nuorat oassálastet digitála oahppamateriála ja eará mánáidgirjjiid báddenbargguide. Mánáid ja nuoraid jienat báddejuvvojit Gea-girjeráiddu nuppi luohká digitála oahppamateriálii ja Bluppe-mánáidgirjjiide.

Dán vahkus báddenbargui oassálaste Mihkku Laiti, Áilu Laiti ja Niillas Laiti Ohcejogas. Mihkku lea leamašan báddemis mielde juo moadde jagi dassái Gea 1- digimateriálas. Dán gease son neaktá earret eará Bluppe-mánáidgirjjiin oahpes guovžžačivgga. – Dáppe lea somá bargat, mojohallá Mihkku. Áilu ja Niillas beasaiga iskat jietnarollabarggu vuosttaš háve. Áilu jietnanevttii Gea-oahppagirjji váldopersovnna Biette. – Álggos orui vehá gelddolaš, muhto lei áibbas somá, Áilu. Annukka Hirvasvuopio-Laiti lea hui movtta go su bártnit oassálaste báddenbargui. Su dieđu mielde bártnit leat hárjehallan vuorrosániid ovttas áhčiin hui viššalit.

Báddenbarggu bokte mánát ja nuorat besset oahpásmuvvat geavatlaččat oahppamateriála ráhkadeapmái. Dát addá maid neaktinvásáhusaid ja seammás dat sáhttá maid arvvosmahttit sin iešguđegelágan báddenprošeavttaide maŋŋeleappos. Vaikko bádden lea dárkilis ja hástaleaddji bargu, deháleamos lea liikká movttegis miella. – Mánát leat leamašan hui čeahpit ja duostilat, muitala digimateriála báddejeaddji ja giehtačállosa čálli Solja Magga.

Materiála jietnaneavttáriid válljedettiin maid davvisámegiela iešguđet suopmanat viggojuvvojit váldit vuhtii nu bures go vejolaš. – Báddenbarggut leat almmatge easkka álgán, nu ahte buot oruhiidda eai leat vel jietnaneavttárat, guoigala Solja Magga.

 

Lassedieđut:

Prošeaktabargi Solja Magga, solja.magga(at)samediggi.fi

Sámediggi skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Oulu universitehta oaččui ruhtadeami sámegielat ávnnasoahpaheddjiid skuvlenprošektii

Oahpahus- ja kulturministeriija juolludii Oulu universitehtii 750 000 euro sámegielat ávnnasoahpaheddjiid skuvlenprošektii. Prošeaktaohccin lei Oulu universitehta Giellagas-instituhtta ja ovttasbargoguoibmin bajásgeassindiehtagiid dieđagoddi, Sámi oahpahusguovddáš ja Sámediggi. – Prošeavtta ruhtadeapmi lea duođaid buorre ođas, illuda Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio. Sámegielat oahpaheddjiid váilun lea leamašan guhká min dieđus, ja oktan deháleamos áššiin bargolisttus. Oahpaheaddjidili buorideapmi namuhuvvo maiddái Sámedikki válgabaji doaibmaprográmmas.

Sámediggi ollašuhtii golggotmánus ovdačielggadeami, mas čielggaduvvojedje sámegielat oahpaheddjiid fidnen, dilli ja skuvlendárbbut. – Sámegielat oahpaheddjiin lea vátnivuohta, daningo vuosttaš buolvva oahpaheaddjit leat juo báhcán dahje báhcime ealáhahkii, eaige ođđa oahpaheaddjit válmmaštuva nu olu ja johtilit go mis livččii dárbu, muitala Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari. – Vátnivuohta guoská namalassii sámegielat ávnnasoahpaheddjiid. Ávnnasoahpaheddjiid vátnivuohta lea hehtten duođaid olu sámegielat oahpahusa viiddideami vuođđooahpahusa bajit luohkáide. Prošeavtta ulbmilin lea láhčit gelbbolaš oahpaheddjiide vejolašvuođa sámegielaid studeremii ja sámegielat oahpahusbargui. Prošeakta lágida dasa lassin maiddái dakkár sámegielat bargiide, geat oahpahit, muhto geain ii leat gelbbolašvuohta, vejolašvuođa háhkat ávnnasoahpaheaddji gelbbolašvuođa.

Oahpahus- ja kulturministeriija juolludii oahpaheaddjiskuvlejumi ovddidanprošeavttaide oktiibuot 12. miljovnna euro. Sierraveahkkeruđaid ulbmilin lea ovddidit Oahpaheaddjiskuvlejumi ovddidanprográmma. Veahkkeruhta mieđihuvvui oahpahus- ja kulturministeriija doaibmansuorgái gullevaš universitehtaide ja ámmátallaskuvllaide, maid bargguide gullá oahpaheddjiid skuvlen. Erenomáš stáhtaveahkit juolluduvvojedje oktiibuot 12,7 miljovnna euro, 1–3 jagát prošeavttaide. Dat álget jagi 2018. Prošeavttat sihke ođasmahttet oahpaheddjiid vuođđo-, oahpistan- ja dievasmahttinskuvlejumi ja nannejit allaskuvllaid ja skuvlema lágideddjiid ovttasbarggu. Ovddidanprošeavttat, mat ruhtaduvvojit, leat oktiibuot 25. Dat leat oassin oahpaheaddjiskuvlejumi ovddidanprográmma.

Oahpahus- ja kulturministeriija dieđáhus 6.2018: https://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/%20korkeakoulujen-opettajankoulutuksen-kehittamishankke-2

 

Lassidieđut:

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi, 010 8393 112

Geassebargit álggahedje bargguset skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas

Oahppamateriálabargit álggahedje bargguset Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, ja sin bargu bistá guokte mánu. Doaimmahagas álggahedje ovcci sámegielat oahppamateriálabargi, geat ovddastit sihke anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela. Doaimmahagas leat vuosttaš háve ná máŋga geassebargi.

Miessemánu álggus leaba álggahan Terhi Harju, nuortalašgielat oahppamateriálabargi, ja Gabriela Satokangas, guhte bargá fas davvisámegielat materiála. Geassemánu álggus oahppamateriálabargiid jovkui serve lassin nuortalašgielat bargi Anna-Katariina Feodoroff ja davvisámegiela oahppamateriálabargit Solja Magga, Risten Mustonen, Sunná Länsman ja Rauna Vieltojärvi. Anárašgiela oahppamateriálabargin álggaheigga Henna Lehtola ja Tiina Jäppinen.

Geasi áigge bargit earret eará jorgalit, dárkkistit materiálaid čállima ja maiddái ráhkadit ja ovddidit erenomážit digitála oahppamateriála. Okta prošeavttain lea Bluppe-jietnagirjjiid báddenbargu. Geasi mielde bargit maid nuppástuhttet juo válmmaš oahppamateriálaid digitála hápmái. Materiálaid digitaliseren laktása seammás ođđa sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnui, nu ahte nu máŋgga mánás, nuoras go maiddái rávesolbmos lea vejolašvuohta oahppat sámegielaid.

 

Lassidieđut:

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu álgá 

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu álgá, go Ohcejoga stivra lea vuos dohkkehan fidnu iežasruhtadanoasi. Ohcejoga gieldda čuvgehuslávdegoddi válljii iežas čoahkkimis 7.6. fidnu prošeaktahoavdan luohkáoahpaheaddji Eila Tapiola. Hoavdda bargui ledje njeallje ohcci. Prošeaktahoavda bargagoahtá borgemánus álggus. Sámedikkis prošeaktakoordináhtorin lea álggahan fil.magist. Arla Magga, guhte bargá skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas.

Ohcejoga gielda oaččui miessemánus Oahpahus- ja kulturministeriijas ruhtadeami sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnui, mii álgá dál. Prošeaktabargiid lassin iežaska bargomeari fidnui geavaheaba maiddái Ohcejoga gieldda čuvgehushoavda Laura Arola ja Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari.

Fidnu lágida gáiddusoahpahusa, mii álgá geavatlaččat čakčalohkanbaji 2018-2019 áigge. Dalle maid fidnu goalmmát ovttasbargoguoibmi lea válljejuvvon. Ohcejoga gielda bidjá dál johttui fálaldatgilvvu oahpahusa fierbmebálvalusaid ja teknihkalaš doarjaga ollašuhttimis. Čakčalohkanbaji áigge teknihkalaš doarjja ja fierbmebálvalusat ostojuvvojit Sámeguovllu oahpahusguovddáža virtuálaskuvllas. Sámediggi joatká ohppiidkártema, mii lea álgán giđđat 2018. Ulbmilin lea ahte nu máŋga sámeoahppi jo vejolaš ožžot sámegiela oahpahusa riikkaviidosaččat.

Fuolaheaddjit, geat ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja sávvet iežaset mánáide anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela oahpahusa, sáhttet váldit oktavuođa Arla Maggai, jos sii eai juo leat almmuhan mánáideaset oahpahussii. Fidnu dárbbaša čuovvovaš dieđuid:

  • Oahppi namma,
  • jahkeluohkká čakčat 2018,
  • sámegiella, man oahpahusa fuolaheaddjit sávvet
  • leago giella oahppi eatnigiella vai nubbi giella vai vierisgiella
  • leago oahppi leamašan sámegielat árrabajásgeassimis dahje ožžon sámegiela oahpahusa ovdal
  • gielda ja skuvla, man oahppi vázzá
  • rektora namma ja oktavuođaváldindieđut
  • fuolaheaddji namma ja oktavuođaváldindieđut.

 

Lassidieđut:

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 8393 112

Prošeaktakoordináhtor Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

Čuvgehushoavda Laura Arola, laura.arola(at)utsjoki.fi, 040 7447 630

Vuosttaš digitála oahppamateriála almmustahtton

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat mearrida sámegielat oahppamateriálaid ráhkadeami, ja dat bidjá návccaid deaddiluvvon oahppamateriála lassin maid materiálaid digitálavuhtii. Vuordda lea ahte digitála oahppamateriálat šaddet ain dábáleabbon iešguđet oahppolágádusas.

Skuvlen ja oahppamateriáladoaimmahaga ođđaseamos digitála materiála lea Gea 1 Gollemeahcci (http://iioppi.fi/Saame/Gea/1/). Materiála lea oaivvilduvvon vuolleskuvlla vuosttaš luohká ohppiide, geat lohket davvisámegiela vierisgiellan. Digimateriála ja dan hárjehusat fállet  Gea 1 -lohkangirjji sisdoalu digitála hámis, nu ahte materiála lea sihke jietnagirji ja digitála oahppamateriála.

Gea 1 -digimateriála hárjehusat leat iešguđegelágan jietnadan-, stávval- ja sátnerádjohárjehusat, mat čuvvot lohkangirjji sisdoalu ja sátneráju. Oahppi sáhttá hárjehallat sámegiela iehčanassii, muhto digimateriálas leat maid dakkár hárjehusat, mat arvvosmahttet bargat ja čoavdit gielalaš čuolmmaid ovttas earáiguin. Digimateriála vuolggasadjin lea leamašan sámegiela oahppan spealulágan ja vuorrováikkuhuslaš birrasis.

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas ráhkaduvvojit digitála oahppamateriálat buot golmma sámegillii, mat hubmojuvvojit Suomas. Ovdamearkka dihte davvisámegillii lea boahtime ovdaskuvlla birasdieđu oahppamateriála. Anárašgillii ráhkaduvvo dán geasi mielde digimateriála viđát ja guđát luohká servodatoahpa ja historjjá oahppoávdnasiidda. Dáid lassin plánan lea ráhkadit oahpahusfilmmažiid guđege sámegiela bustávain.

Sámediggi lea ovdal almmustahttán digitála materiála earret eará árrabajásgeassinbargiide ja vánhemiidda materiálabáŋkkus Kuáti (http://www.kuati.fi/intro.php). Dan lassin Norggas Árktalaš universitehta ja Giellatekno leat ovttas ráhkadan davvisámegiela studeremii heivvolaš OAHPA -materiála (http://oahpa.no/davvi/).

 

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat sávvá buohkaide somás studerenbottuid fierpmis!

 

Sámediggi bálkkašii viššalis sámegiela oahppiid

Sámediggi attii skuvllaid giđđafeasttain stipeanddaid oahppiide, geat leat bures menestuvvan sámegiela oahpuin. Stipeanddat juhkkojuvvojedje oktiibuot guhtta ođđa stuđentii, geat leat čađahan sámegiela iskosa stuđeantadutkosis, njealljenuppelot vuođđooahpahusa čađahan oahppái ja gávcci Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan oahppái.

 

Sámedikki stipeandda ožžo čuovvovaš nuorat:

 

Stuđeanttat:

Avvila logahat: Iina Kyrö (anárašgiella), Janita Känsälä (davvisámegiella), Sara Keränen (davvisámegiella)

Ovnnešvári logahat, Roavvenjárga: Hilla Tähkäpää (davvisámegiella)

Ohcejoga sámelogahat: Jere Pieski (davvisámegiella), Miska Pohjanrinne (davvisámegiella)

 

Vuođđooahpahusa čađahan oahppit:

Anára skuvla: Elna Aikio (davvisámegiella), Hanno Länsman (davvisámegiella), Maiju Sigga Seurujärvi (anárašgiella), Anna Pyykkö (anárašgiella)

Avvila badjeskuvla: Elle-Noora Haataja (davvisámegiella), Taina Hakovirta (anárašgiella)

Gáregasnjárgga skuvla: Eelis Niittyvuopio (davvisámegiella)

Jávregiliid skuvla, Soađegilli: Mette Penttinen (davvisámegiella)

Heahtá vuođđoskuvla: Sunna Siilasjoki (davvisámegiella), Niillas-Iisko Näkkäläjärvi (davvisámegiella)

Ohcejohnjálmmi skuvla: Álgen Aikio (davvisámegiella), Mihkku Laiti (davvisámegiella)

Aleksanteri Kena skuvla, Soađegilli: Minja Ylilokka (davvisámegiella), Meeri Sieppi (davvisámegiella)

 

Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan oahppit:

Anárašgiella: Tytti Kyrö

Davvisámegiella: Teija Kaartokallio

Nuortalašgiella: Almira Gerasimoff, Anne Mäkinen, Eveliina Feodoroff-Rantala, Maarit Haltta, Minna Moshnikoff, Sari Saxholm

 

Sámediggi sávvá lihku ja buorre geasseluomu buohkaide!

Sámediggi giittii Oahpahusráđđehusa ovttasbarggus

Sámediggi giittii Oahpahusráđđehusa buori ovttasbarggus ja sámeoahpahusa ovddideami duvdimis. Oahpahusráđđehus lea almmuhan sámiid ja sámi kultuvrra iežas temán eurohpalaš kulturárbejahkái 2018. Sápmelaččat ja sámeoahpahus ledje vuossárgga 28.5. fáddán Oahpahusráđđehusas ordnejuvvon Unna Skábmagovat -dáhpáhusas.

Sámedikki ja Oahpahusráđđehusa ovttasbarggus leat leamaš máŋggat ođđa áššit maŋimuš jagiin. Oahpahusráđđehus lea juo guhká ruhtadan sámegielat oahppamateriálabarggu. Sámediggi ollašuhttii ovttasbarggus Oulu universitehtain jagis 2015 Sámi giellalávgun skuvllas -oahpaheaddjiid dievasmahttinskuvlejumi, man Oahpahusráđđehus ruhtadii. Ovttasbargu sámi giellalávgunoahpahusa gieđahalli temágirjji olis joatkkašuvvá ain ja girji almmuhuvvo dán jagi.

Sámi giellalávgunoahpahus/ guovttegielat oahpahus oaččui ávkki skuvlenfitnus. Giellalávgunluohkká doaibmá juo Ohcejotnjálmmis. Giela riggodahtti oahpahus addojuvvo Eanodaga Heahtás. Oulus, Anáris, Roavvenjárggas ja Soađegili girkosiiddas leat plánat giellalávgun- dahje guovttegielat oahpahusa álggaheamis. Pasila vuođđoskuvla Helssegis álggaha sámi-suoma-guovttegielat oahpahusa boahtte čavčča.

Sámediggi ja Oahpahusráđđehus leat ovttasbargan maid giellabajásgeassimis ja diehtojuohkimis. Sámiid álbmotbeaivve 6.2.2017 rahppokuvvojedje oktasašbargun ođasmahttojuvvon oktavuohta.com -siiddut, mat fállet sámedieđu oahpahussii. Ovttasbargu joatkkašuvvá ain siidduid doaimmahemiin ja ovddidemiin iešguđet oahppaávdnasiidda heihevuvvon oahppamateriálan.

Sámediggi ja Oahpahusráđđehus leat maiddái ovttas kárten sámeoahppiid sámegielaid gáiddusoktavuođaid geavaheaddji pilohttaprošektii, mii galggašii beassat johtui čakčat 2018. Ohcejoga gielda jođiha prošeavtta, man čuvgehuslávdegoddi gieđahallá prošeavtta johtui bidjama čoahkkimistis geassemánu 7. beaivve.

Sámediggi lea váldán ovttasvástádusa maid oahppaplána- ja árabajásgeassinplána vuođuštusaid jorgaleamis sámegielaide. Sámegielat áššegirjjit leat almmuhuvvon Oahpahusráđđehusa fierbmesiidduin.

Oahpahusráđđehusa oaivehoavda Olli-Pekka Heinonen galledii Anáris skábmamánus 2017 ja oahpásnuvai Sámedikki doaimmaide ja sámeoahpahussii. Čakčat Sámediggi oažžu guossin sámeoahpahusas vástideaddji virgeolbmuid ja Oahpahusráđđehusa Poiju-fierpmádaga, mii ovddida giella- ja kulturjoavkkuid oahpahusa Suomas.

Unna Skábmagovat -dáhpáhussii oassálastii Sámedikkis skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, Sámi oahpahusguovddážis rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen ja goahkka Anne Tervaniemi. Filbmakomissára Liisa Holmberg ja doaimmajođiheaddji Sunná Nousiniemi International Sámi Film Instituhtas buvttiiga dáhpáhussii sámi oanehisfilmmaid ráiddu. Dasa lassin dáhpáhussii oassálastii Skábmagovat -filbmafestivála dáiddalaš jođiheaddji Jorma Lehtola.

Lassidieđut

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, t. 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi