NEKK – Noveʹllnorldõk 2 – girjji almmuhandilálašvuohta Čeavetjávrri skuvlla sáles 31.10.2018 dmu 12.00

Sámediggi lea buvttadan Niilo Aikio čállin ja Marketta Nilsen govven noveallačoakkaldaga nuppi oasi davvi-, nuorta- ja anársámegillii. Davvi- ja anársámegielat girjjit almmustuvve giđđat. Ávvudit dál nuortasámegielat girjji almmustuvvama Čeavetjávrri skuvlla sáles gaskavahkut 31.10.2018 dmu 12.00. Buohkat leat buresboahtán dilálašvuhtii.

Girjeráiddu nuppi oasi noveallain joatkašuvvet nuorra gándda fearánat Buolbmátjávrri gilis. Girječálli Niilo  Aikio  lea ieš Nigá láhkái vásihan mánná- ja nuorravuođaset Buolbmátjávrris, nuba girjji máidnasiin lohkki oažžu duohta gova vássán áigái ja diliide. Ivdnás, rikkis gielainis Aikio lokte lohkki čalmmiid ovdii jáhkkemeahttun ja gelddolaš dáhpáhusaid. Bivdui ja šibitdollui gullevaš doaimmaid Aikio govvida dárkilvuođain ja áššedovdámušain.

Govvadáiddár Marketta Nilsena lea álo geasuhan sápmelačča máhttu heivehit iežas eallima ja birgejumi lundui almma dálá olbmo mihtilmas bákku dušše geavahit buot alcces buorrin. Beaivválaš doaimmaid ja eallima eavttuid leat mearridan beaivváža ja mánu čuovgga meari molsašuddan. Nilsena govat mieđuštit máidnasiid miehtá jagi skábmaseavdnjadasas gitta gaskageasi ijahis idjii.

Oahpahusbarggustis Nilsen muitala máŋgii ohcan duššáš gáldomateriálaid, mat movttiidahttet Davvi-Suoma nuoraid, geat leat easkka oahpan lohkat. Eandalii gánddat leat dávjá duššástuvvan lohkamii, go eai gávdno girjjit mat muitalit sin iežaset máilmmis. ”Mun dihten, ahte máŋgasat sis beare vurde, ahte skuvlabeaivi nohká ja sii besset guollebivdui dahje meahccái ja duoddarii. Niilo  Aikio Nigá-bánne bargguin ja buđaldusain muitaleaddji noveallat leat boahtán dego diŋgojuvvon deavdit dán guoros saji!” Marketta Nilsen dadjá.

Sámi kulturárbbi sirdin buolvvas nubbái lea dán girjji guovddáš ulbmil, man leat geahččalan ollašuhttit maid govaiguin. Niilo Aikio noveallain muitaluvvo Deanuleagi ja Buolbmátjávrri báikkálašhistorjái ja árbedihtui gullevaš áššiin ja bargovugiin, maid boares olbmot dušše muitet. Danin lea dehálaš, ahte áššit ja detáljat leat muitaluvvon riekta. Dát mihttomearri lea gáibidan čállis ja govvideaddjis čavga ovttasbarggu.

Nuortasámegillii girjji lea jorgalan Raija Lehtola, anársámegillii Raija Lehtola, davvisámegielat veršuvnna lea čállán girjji čálli Niilo Aikio.

Lassedieđut:

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu sávvá sámeservviin doarjaga lagašoahpahusbeivviid lágideapmái

Sullii 60 vuođđooahpahusa oahppi studerejit anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela lohkanjagi 2018–2019 sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu bokte. Oahpahus ordnejuvvo gáiddusoahpahussan. Gáiddusoahpahusfidnu ollašuhttit, Ohcejoga gielda ja Sámediggi, sávvet sámeservviin doarjaga sámegielaid lagašoahpahusbeivviid lágideapmái.

Oahpahusa doarjjan ja fierpmepedagogihka mielde sámegielaid gáiddusoahpahusfidnui lea boahtán idea lágidit lagašoahpahusbeivviid, mat livčče sámemánáide ja -nuoraide oaivvilduvvon dáhpáhusaid oktavuođas. Idea ovdanbuktojuvvui 18.9. gáiddusoahpahusfidnu vánheneahkedis ja vánhemat guottihedje dan. Maiddái skuvllaide lea evttohuvvon, ahte dat dagale ohppiid oassálastima vejolažžan fuolakeahttá das, ahte oahppit leat eret skuvllas. Skuvllat eai bastte ruđalaččat doarjut ohppiid oassálastima lagašoahpahusbeivviide.

Fidnu ruhtadusain, man Oahpahus- ja kulturministeriija lea mieđihan, ii leat vejolaš gokčat ohppiid ja fuolaheddjiid mátkegoluid dáhpáhusaide. Dán dihte fidnu sávvá, ahte sámesearvvit doarjjole ohppiid oassálastima. Vuosttaš lagašoahpahusbeaivvit leat plánejuvvon Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa oktavuhtii giđđat 2019. Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa lágidanbeaivi ja -báiki eai leat vel dieđus. Lea maiddái plánejuvvon, ahte lohkanjahki 2019–2020 álggahuvvolii lagašoahpahusbeivviiguin Anáris Ijahis idja-eamiálbmogiid musihkkafestivála oktavuođas borgemánus.

Lagašoahpahusbeivviin sámegiela skuvlabeaivi dollojuvvo beaivvi ovdal aitosaš dáhpáhusa. Skuvlabeaivvi ulbmilin lea ahte oahppit gávnnadit, oahpásnuvvet ja ohppet. Skuvlabeaivvi áigge oahppit ja oahpaheaddjit oaidnalit fysalaš hámis. Lagašoahpahusa lassin gáiddusoahppit oassálastet dáhpáhusa progámmii ja vásihit, ahte iežas giella ja kultuvra leat dehálaččat. Lagašoahpahusbeaivvit dorjot sámemánáid ja -nuoraid searvvušlašvuođa, oasálasvuođa ja oassálastima iežaset kultuvrii.

Lagašoahpahusbeivviid goluide sáhttá ohcat kulturveahkkeruđa ainjuo Sámedikkis ja Dáidaga ovddidanguovddážis (Taike). Seahtá fuomášit, ahte Sámedikki ja Taike veahkkeruđaid ohcanáigi nohká  31.10 dii 16.00.

Jagi 2019 ávvuduvvo ON:id eamiálbmotgielaid jahki. Temájagi ulbmilin lea loktet máilmmi eamiálbmotgielaid dili, lasihit diđolašvuođa eamiálbmotgielain ja maid ovddidit daid. Temájahki láhčá ainjuo buorre vejolašvuođa giddet fuomášumi sámegielaid dillái. Fidnu háliida almmatge arvvosmahttit sámeservviid, vai dat oassálastet temájahkái sámegielaid gáiddusohppiid lagašoahpahusbeivviid dáfus.

Ovttasbargodearvvuođaiguin,

Eila Tapiola, prošeaktahoavda, eila.tapiola@utsjoki.fi, 040 7012 094

Arla Magga, prošeaktakoordináhtor, arla.magga@samediggi.fi, 040 1985 033

Lassedieđut:

Sámedikki kulturdoarjagiid ohcan 2019: https://www.samediggi.fi/2018/09/26/samedikki-kulturdoarjagiid-ohcan-2019/?lang=dav

Taike veahkkeruđat kultuvrralaš máŋggabealatvuođat ovddideapmái ja rasismmavuostásaš doibmii: http://www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset/-/stipend/YVViGZFdtdpP/viewStipend/11166

Jahki 2019 lea ON:id máilmmi eamiálbmotgielaid jahki (IYIL2019): https://www.samediggi.fi/jahki-2019-lea-ona-mailmmi-eamialbmotgielaid-jahki-iyil2019/?lang=dav

Sámenuoraid Dáiddadáhpáhus: https://www.samediggi.fi/doaibma/samenuoraid-daiddadahpahus/?lang=dav

Ijahis Idja: http://www.ijahisidja.fi/welcome.php

Govva-jietna-ráidu Deanu fatnasa duddjomis

Deanu fanas – govvaráidu Deanu fatnasa duddjomis lea almmustuvvan. Govvaráiddu sáhttá geavahit sihke duoji ja davvisámegiela oahppamateriálan.  

Govvamuitalusas Elle Ásllat Niillas Jovnna, Jouni Laiti, muitala Deanu fatnasa duddjomis. Fanasduddjoma muttot leat govviduvvon Sámeguovllu oahpahusguovddáža gurssas. Bargomuttuid govvideaddji govaid lassin materiála sisttisdoallá Jovnna jearahallama. Jearahallin lea Jávrri Juhan Niillas, Niilo Aikio. Materiála lea govven Ilona Tikkanen ja materiála lea editeren Hannu Kangasniemi. Materiála lea buvttadan Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat.

Geahča ja guldal govvaráiddu dáppe: https://bit.ly/DeanuFanas

 

Oahpa sisteduoji vearbbaid davvisámegillii!

Dieđátgo mot olmmoš bargá go vajulda? Naba go šalmmasta? Leago sátni loaskut oahpis dutnje? Galle sáni dáin dovdet ovddežis? Sisteduddjon-video bokte oahpat sámiid mávssolaš sisteduodjesániid.

Sisteduodje-videoi giehtačállosa lea bargan Rauna Vieltojärvi ja son maid duddjo videos. Govvema ja editerema lea bargan Eeva Mäkinen. Video lea buvttadan Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat. Video sáhttá geavahit ovdamearkka dihte sámeduoji oahpahusas, davvisámegiela eatnigiela ja vierisgiela oahpahusas.

Video sáhtát geahččat dáppe: https://youtu.be/MJ0ZeEVMwlk

Davvisámegiela alfabehtafilmmaš gárvvásmuvai

 

Davvisámegiela alfabehtii láidesteaddji filmmaš lea gárvvásmuvvan. Bustávafilmmažis ohcat ja ovdanbuktit davvisámegiela alfabehta. Guđege bustávas addojuvvo ovdamearkasátni. Filmmaža lea buvttadan Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, ja buohkat geain lea dasa beroštupmi, ožžot geavahit filmmaža friddja.

Giehtačállosa lea čállán Solja Magga ovttas doaimmahaga eará geassebargiiguin, ja filmmaža lea govven ja editeren Eeva Mäkinen.

Doaimmahat lea ráhkadeame bustávafilmmažiid maiddái anáraš- ja nuortalašgiela bustávain. Filmmažat lea juo govvejuvvon, ja dat gárvánit čakčat. Guđege giela alfabehtafilmmažat beaiváduvvojit maŋŋeleappos vel Oahpahusráđđehusa ja Sámedikki oktasaš Oktavuohta-neahttaaviisii.

Liŋka alfabehtafilmmažii: https://youtu.be/Prjluz93ZCc

Lassedieđut

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Riikkaviidosaš lohkanlihkadus álggii

Lohkandáidu lea miela superfápmu, mii doarju olbmo oppa eallinagi, ovddida jurddašeami ja váikkuha njuolga oahppanbohtosiidda, muitala oahpahusministtar Sanni Grahn-Laasonen. – Lohkan eastada eretduvdáseami ja buvttada máŋggalágan ilu ja ávkki. Ministtar hálidivččii loktet Suoma riikan, gos olbmot lohket eanemusat.

Mánáid ja nuoraid movttiidahtti lohkanlihkadus lea álggahuvvon. Lohkandáidu ii mearkkaš dušše fal girjjiid lohkama. Lohkan lea multimodála. Teavsttat leat miehtá min birrasa ja maiddái govva ja jietna laktásit teavsttaide ain eanet. Ovdamearkan geasuheaddji teavsttain leat ee. rap-lyrihkat.

Jagi áigge lágiduvvojit 40 Lohkanlihkadus skuvllas -dilálašvuođa ja 160 bargobáji ja girječálli galledeami. Buot Suoma vuolleskuvlla lea juo ožžon Lukuklaani-girjepáhkaid. Sámeguovllu páhkat sisttisdolle maiddái sámegielat girjjiid. Lukuklaani II čuozáhatjoavkun 2018-2019 leat badjeskuvllat.

 

Helssega musihkkadálus lágiduvvui bearjadaga 14.9. dilálašvuohta, gos oidnojedje bures maid sápmelaš dovddaldagat. Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari deaivvai dilálašvuođas maid videobloggara Mansikkka, guhte celkkii dearvvuođaid sámegielaid lohkkiide.

www.lukuliike.fi

#lohkanlihkadus #lukuliike

 

Lassedieđut:

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, 040-767 3101, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Sámeguovllu skuvllaide skeŋkejuvvojit sáme- ja suomagielat lohkangirjjit

Sámiid ruovttuguovllu skuvllat ožžot skuvlajagi álgui stuorra girjepáhka, mas leat sáme- ja suomagielat lohkangirjjit. Páhkka sisttisdoallá logi iešguđet sámegielat girjji ja gávcci iešguđet suomagielat girjji. Juohke páhkas leat oktiibuot 50 girjji, maid ulbmilin lea nannet erenomážit 3.- ja 4.-luohkálaččaid lohkanmovtta ja lohkama astoáiggeájanassan.

Girjjiid skeŋkema goasttida Suoma kulturfoandda Lukuklaani-fidnu, mainna Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat bargá ovttasbarggu. Sámediggi lea skáhppon girjjiid. Girjjit leat anáraš- nuortalaš- ja davvisámegillii ja válljejuvvon skuvllaid oahpahusgielaid ja sávaldagaid mielde. Sámediggi mearrida girjepáhkaid juohkima sámeguovllu skuvllaide.

Lukuklaani skeŋke juohke Suoma vuolle- ja oktasašskuvlii 50 girjji páhka čakčat 2018. Dat lea skáhppon badjelaš 100 000 girjji dán dárkkuhussii. Ruoŧa- ja sámegielat ohppiide leat heivehuvvon erenomáš girjepáhkat.

Suoma Kulturfoanda, mii lágida girjjiid skáhppoma, lea priváhtta vuođđudus. Dan doaibma vuođđuduvvá ruđaide, mat leat testamentejuvvon dahje skeŋkejuvvon. Mánáidgirjjálašvuođa ámmátolbmot leat válljen girjjiid, mat leat oaivvilduvvon erenomážit 3-4. luohkálaččaide, geat leat fitnu okta čuozáhatjoavku.

Lassedieđut:

Miina Seurujärvi, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi, 010 839 3193.

Govas anárašgielat oahppamateriálabargi Miina Seurujärvi čohkke girjepáhkaid, mat sáddejuvvojit skuvllaide.

Mánát ja nuorat oassálastet oahppamateriála báddenbargguide

Sámekulturguovddážis báddenstudios lea suoidnemánus hušša, go mánát ja nuorat oassálastet digitála oahppamateriála ja eará mánáidgirjjiid báddenbargguide. Mánáid ja nuoraid jienat báddejuvvojit Gea-girjeráiddu nuppi luohká digitála oahppamateriálii ja Bluppe-mánáidgirjjiide.

Dán vahkus báddenbargui oassálaste Mihkku Laiti, Áilu Laiti ja Niillas Laiti Ohcejogas. Mihkku lea leamašan báddemis mielde juo moadde jagi dassái Gea 1- digimateriálas. Dán gease son neaktá earret eará Bluppe-mánáidgirjjiin oahpes guovžžačivgga. – Dáppe lea somá bargat, mojohallá Mihkku. Áilu ja Niillas beasaiga iskat jietnarollabarggu vuosttaš háve. Áilu jietnanevttii Gea-oahppagirjji váldopersovnna Biette. – Álggos orui vehá gelddolaš, muhto lei áibbas somá, Áilu. Annukka Hirvasvuopio-Laiti lea hui movtta go su bártnit oassálaste báddenbargui. Su dieđu mielde bártnit leat hárjehallan vuorrosániid ovttas áhčiin hui viššalit.

Báddenbarggu bokte mánát ja nuorat besset oahpásmuvvat geavatlaččat oahppamateriála ráhkadeapmái. Dát addá maid neaktinvásáhusaid ja seammás dat sáhttá maid arvvosmahttit sin iešguđegelágan báddenprošeavttaide maŋŋeleappos. Vaikko bádden lea dárkilis ja hástaleaddji bargu, deháleamos lea liikká movttegis miella. – Mánát leat leamašan hui čeahpit ja duostilat, muitala digimateriála báddejeaddji ja giehtačállosa čálli Solja Magga.

Materiála jietnaneavttáriid válljedettiin maid davvisámegiela iešguđet suopmanat viggojuvvojit váldit vuhtii nu bures go vejolaš. – Báddenbarggut leat almmatge easkka álgán, nu ahte buot oruhiidda eai leat vel jietnaneavttárat, guoigala Solja Magga.

 

Lassedieđut:

Prošeaktabargi Solja Magga, solja.magga(at)samediggi.fi

Sámediggi skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Oulu universitehta oaččui ruhtadeami sámegielat ávnnasoahpaheddjiid skuvlenprošektii

Oahpahus- ja kulturministeriija juolludii Oulu universitehtii 750 000 euro sámegielat ávnnasoahpaheddjiid skuvlenprošektii. Prošeaktaohccin lei Oulu universitehta Giellagas-instituhtta ja ovttasbargoguoibmin bajásgeassindiehtagiid dieđagoddi, Sámi oahpahusguovddáš ja Sámediggi. – Prošeavtta ruhtadeapmi lea duođaid buorre ođas, illuda Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio. Sámegielat oahpaheddjiid váilun lea leamašan guhká min dieđus, ja oktan deháleamos áššiin bargolisttus. Oahpaheaddjidili buorideapmi namuhuvvo maiddái Sámedikki válgabaji doaibmaprográmmas.

Sámediggi ollašuhtii golggotmánus ovdačielggadeami, mas čielggaduvvojedje sámegielat oahpaheddjiid fidnen, dilli ja skuvlendárbbut. – Sámegielat oahpaheddjiin lea vátnivuohta, daningo vuosttaš buolvva oahpaheaddjit leat juo báhcán dahje báhcime ealáhahkii, eaige ođđa oahpaheaddjit válmmaštuva nu olu ja johtilit go mis livččii dárbu, muitala Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari. – Vátnivuohta guoská namalassii sámegielat ávnnasoahpaheddjiid. Ávnnasoahpaheddjiid vátnivuohta lea hehtten duođaid olu sámegielat oahpahusa viiddideami vuođđooahpahusa bajit luohkáide. Prošeavtta ulbmilin lea láhčit gelbbolaš oahpaheddjiide vejolašvuođa sámegielaid studeremii ja sámegielat oahpahusbargui. Prošeakta lágida dasa lassin maiddái dakkár sámegielat bargiide, geat oahpahit, muhto geain ii leat gelbbolašvuohta, vejolašvuođa háhkat ávnnasoahpaheaddji gelbbolašvuođa.

Oahpahus- ja kulturministeriija juolludii oahpaheaddjiskuvlejumi ovddidanprošeavttaide oktiibuot 12. miljovnna euro. Sierraveahkkeruđaid ulbmilin lea ovddidit Oahpaheaddjiskuvlejumi ovddidanprográmma. Veahkkeruhta mieđihuvvui oahpahus- ja kulturministeriija doaibmansuorgái gullevaš universitehtaide ja ámmátallaskuvllaide, maid bargguide gullá oahpaheddjiid skuvlen. Erenomáš stáhtaveahkit juolluduvvojedje oktiibuot 12,7 miljovnna euro, 1–3 jagát prošeavttaide. Dat álget jagi 2018. Prošeavttat sihke ođasmahttet oahpaheddjiid vuođđo-, oahpistan- ja dievasmahttinskuvlejumi ja nannejit allaskuvllaid ja skuvlema lágideddjiid ovttasbarggu. Ovddidanprošeavttat, mat ruhtaduvvojit, leat oktiibuot 25. Dat leat oassin oahpaheaddjiskuvlejumi ovddidanprográmma.

Oahpahus- ja kulturministeriija dieđáhus 6.2018: https://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/%20korkeakoulujen-opettajankoulutuksen-kehittamishankke-2

 

Lassidieđut:

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi, 010 8393 112