Sámedikkit háliidit nannet rájiid rasttildeaddji skuvlaovttasbarggu sámeguovlluin

Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkit leahkastit ođđa siiddu rájiid rasttildeaddji sámi skuvlaovttasbarggu nannema dáfus. Sirpmás ja Ohcejogas lea leamašan juo guhká skuvlaovttasbargu, mii doarju sámegiela. Dán háliidit dorvvastit. Seammás čielggadit eará rádjeguovlluid skuvllaid, mat addet sámeoahpahusa, ovttasbarggu dili ja vejolašvuođaid.

Sápmelaš skuvlaovttasbarggu ovddideapmi lea oassin Sámi Parlamentáralaš Ráđi mihttomeriid. Norgga Sámediggi jođiha davviriikkalaš bargojoavkku, mas leat mielde Suoma, Ruoŧa ja Norgga Sámedikkiid lassin ovddasteaddjit Ohcejoga ja Deanu gielddain ja lassin Ohcejoga ja Sirpmá skuvllain ja skuvllaid vánhemiid gaskkas.

Bargojoavkku bargu lei bisánan jahkái, daningo prošektii eai gávdnan bargi. Bargojoavku čoahkkanii jagi bottu maŋŋel disdaga 4. juovlamánu Kárášjogas. Norgga sámediggeráđđi Mikkel Eskil Mikkelsen bovdii bargojoavkku čoahkkái ja buohkat illudedje prošeavtta joatkašuvvamis. Norgga Sámediggi ruhtada ja jođiha barggu.

Jagi álggus bargojoavkku čállin álggaha FM Arla Magga Anáris. Magga bargá Suoma Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahagas oasseáigásažžan jagi 2019. Suoma Sámedikki ovddasteaddjin bargaba Eila Tapiola Ohcejogas ja Ulla Aikio-Puoskari hálddahusas.

Govas: Bargojoavkku jođiheaddji Inger Anne Klemetsen, Arla Magga, Jon Christer Mudenia, Ol-Johan Sikku, Lars Miguel Utsi, Leif Erik Varsi, Mikkel Eskil Mikkelsen, Eila Tapiola, Aura Pieski, Ulla Aikio-Puoskari ja Brita Oskal Eira.

Lassedieđut:

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat: ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 040 767 3101;

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2019 Gáregasnjárgga ođđa Njálla hállas

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2019 ordnejuvvo Gáregasnjárgga ođđa Njálla máŋggadoaimmathállas ja skuvlla birrasis cuoŋománu 10.-11. beaivve. Riikaviidosaš temán dáhpáhusas lea teáhter ja sápmelaš temán ”Muitaleami máŋggat hámit / Kertomisen monet muodot”. Dáhpáhusa oktavuođas ordnejuvvo maiddái lagašoahpahusbeaivi oahppiide, geat lohket sámegielaid ruovttuguovllu olggobealde.

Riikaviidosaš temá rávvagat leat https://nuorikulttuuri.fi/ – siidduin. Sápmelaš temá sáhttá leat ovdamearkka dihte juoigan, livđe, leʹudd, máinnasteapmi dahje eará lávddi alde ovdanbuktojuvvon sátnedáidda. Dárkilut oassálastinrávvagat almmustahttojuvvojit álgogiđas, muhto ráhkkaneami gánneha álggahit jo dál! Čuovo Sámedikki neahttasiidduid www.samediggi.fi!

Lagašoahpahusbeaivi 10.4.ordnejuvvo oahppiide, geat lohket sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu bokte sámeguovllu olggobealde ja dán beaivvi birra dieđiha fidnu koordináhtor.  Čuovo maiddái fidnu neahttasiidduid, mat rahpasit lagašáiggiid!

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat lea dáhpáhusa váldoordnejeaddji. Dáhpáhusa ordnemis leat mielde maiddái Lappi girjerájuid Johtti girjerádju-fidnu, Sámedikki Mánáidkulturguovddáš Mánnu, Sámemusihkkaguovddáš ja Nuoraidráđđi.

Dáhpáhusa áigetávval:
  • dáhpáhusa surggiin, almmuheamis, sáhtuin ja idjademiin dieđihuvvo dárkilut guovva-njukčamánus;
  • almmuheapmi gilvvu oasseváldiide ja eará oassálastiide rahpasa neahtas 5.3. ja nohká 22.3.;
  • dáiddadáhpáhusa buvttadeaddji álggaha barggus Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriála doaimmahagas sullii guovtti mánotbaji ovdal dáhpáhusa;
  • sámenuoraid dáiddadáhpáhus Gáregasnjárggas 10.-11.4.2019 ja
  • riikaviidosaš TEATRIS-dáhpáhus Jyväskyläs 24.-26.5.2019.
Lassedieđut:
  • Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat: anni.nakkalajarvi(at)samediggi.fi, 040 511 1821;         ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 040 767 3101;
  • Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu: arla.magga(at)samediggi.fi, 040 198 5033;
  • Johtti girjerádju -fidnu: minna.nakkalajarvi(at)rovaniemi.fi, 016 322 21 77;
  • Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu: petra.magga(at)samediggi.fi, 040 732 5503.

Ilolaš mielain giđa guvlui ja Gáregasnjárgii!

Gáregasnjárgga skuvlla oahpaheaddjit Laura Niittyvuopio ja Satu-Marjut Nieminen čájeheaba makkár dáiddárat skuvllas leat leamašan. Fiinna seaidnegova leaba málen Haarla ballerinajumežat  Biret ja Katja.

 

                       

Anárašgiela bustávvavideo válmmaštuvai

Anárašgiela bustávaide  oahpisteaddji video lea válmmaštuvvan. Videos leaba mielde Sáárákáisá ja Siiri. Soai ohcaba ja maid gávdnaba anárašgiela alfabehtaid. Juohke bustávas dadjaba sáni ovdamearkan. Video lea buvttadan Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat. Buohkat sáhttet geahččat video friija.

Videos leaba mielde Sáárákáisá Seurujärvi ja Siiri Angeli. Video giehtačállosa leaba bargan Henna Lehtola ja Neeta Jääskö. Video lea govven ja editeren Eeva Mäkinen.

Geahča video dás: www.youtube.com/watch?v=CxrPDtIbZkA

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Nuortalašgielat alfabehtavideo lea válmmaš

Nuortalašgielat alfabehtaide oahpisteaddji video lea válmmaštuvvan. Videos leaba mielde Tiina ja Elli-Dåʹmnn, soai ohcaba ja maid gávdnaba nuortalašgielat alfabehtaid. Juohke bustávas dadjaba sáni ovdamearkan. Video lea buvttadan Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat. Buohkat sáhttet geahččat video friija.

Videos leaba mielde Tiina Sanila-Aikio ja Elli-Dåʹmnn Aikio. Video giehtačállosa leaba bargan Tiina Sanila-Aikio ja Anna-Katariina Feodoroff. Video lea govven ja editeren Eeva Mäkinen.

https://www.youtube.com/watch?v=-et0AMEGQ8Y

Lassedieđut:

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

 

NEKK – Noveʹllnorldõk 2 – girjji almmuhandilálašvuohta Čeavetjávrri skuvlla sáles 31.10.2018 dmu 12.00

Sámediggi lea buvttadan Niilo Aikio čállin ja Marketta Nilsen govven noveallačoakkaldaga nuppi oasi davvi-, nuorta- ja anársámegillii. Davvi- ja anársámegielat girjjit almmustuvve giđđat. Ávvudit dál nuortasámegielat girjji almmustuvvama Čeavetjávrri skuvlla sáles gaskavahkut 31.10.2018 dmu 12.00. Buohkat leat buresboahtán dilálašvuhtii.

Girjeráiddu nuppi oasi noveallain joatkašuvvet nuorra gándda fearánat Buolbmátjávrri gilis. Girječálli Niilo  Aikio  lea ieš Nigá láhkái vásihan mánná- ja nuorravuođaset Buolbmátjávrris, nuba girjji máidnasiin lohkki oažžu duohta gova vássán áigái ja diliide. Ivdnás, rikkis gielainis Aikio lokte lohkki čalmmiid ovdii jáhkkemeahttun ja gelddolaš dáhpáhusaid. Bivdui ja šibitdollui gullevaš doaimmaid Aikio govvida dárkilvuođain ja áššedovdámušain.

Govvadáiddár Marketta Nilsena lea álo geasuhan sápmelačča máhttu heivehit iežas eallima ja birgejumi lundui almma dálá olbmo mihtilmas bákku dušše geavahit buot alcces buorrin. Beaivválaš doaimmaid ja eallima eavttuid leat mearridan beaivváža ja mánu čuovgga meari molsašuddan. Nilsena govat mieđuštit máidnasiid miehtá jagi skábmaseavdnjadasas gitta gaskageasi ijahis idjii.

Oahpahusbarggustis Nilsen muitala máŋgii ohcan duššáš gáldomateriálaid, mat movttiidahttet Davvi-Suoma nuoraid, geat leat easkka oahpan lohkat. Eandalii gánddat leat dávjá duššástuvvan lohkamii, go eai gávdno girjjit mat muitalit sin iežaset máilmmis. ”Mun dihten, ahte máŋgasat sis beare vurde, ahte skuvlabeaivi nohká ja sii besset guollebivdui dahje meahccái ja duoddarii. Niilo  Aikio Nigá-bánne bargguin ja buđaldusain muitaleaddji noveallat leat boahtán dego diŋgojuvvon deavdit dán guoros saji!” Marketta Nilsen dadjá.

Sámi kulturárbbi sirdin buolvvas nubbái lea dán girjji guovddáš ulbmil, man leat geahččalan ollašuhttit maid govaiguin. Niilo Aikio noveallain muitaluvvo Deanuleagi ja Buolbmátjávrri báikkálašhistorjái ja árbedihtui gullevaš áššiin ja bargovugiin, maid boares olbmot dušše muitet. Danin lea dehálaš, ahte áššit ja detáljat leat muitaluvvon riekta. Dát mihttomearri lea gáibidan čállis ja govvideaddjis čavga ovttasbarggu.

Nuortasámegillii girjji lea jorgalan Raija Lehtola, anársámegillii Raija Lehtola, davvisámegielat veršuvnna lea čállán girjji čálli Niilo Aikio.

Lassedieđut:

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu sávvá sámeservviin doarjaga lagašoahpahusbeivviid lágideapmái

Sullii 60 vuođđooahpahusa oahppi studerejit anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela lohkanjagi 2018–2019 sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu bokte. Oahpahus ordnejuvvo gáiddusoahpahussan. Gáiddusoahpahusfidnu ollašuhttit, Ohcejoga gielda ja Sámediggi, sávvet sámeservviin doarjaga sámegielaid lagašoahpahusbeivviid lágideapmái.

Oahpahusa doarjjan ja fierpmepedagogihka mielde sámegielaid gáiddusoahpahusfidnui lea boahtán idea lágidit lagašoahpahusbeivviid, mat livčče sámemánáide ja -nuoraide oaivvilduvvon dáhpáhusaid oktavuođas. Idea ovdanbuktojuvvui 18.9. gáiddusoahpahusfidnu vánheneahkedis ja vánhemat guottihedje dan. Maiddái skuvllaide lea evttohuvvon, ahte dat dagale ohppiid oassálastima vejolažžan fuolakeahttá das, ahte oahppit leat eret skuvllas. Skuvllat eai bastte ruđalaččat doarjut ohppiid oassálastima lagašoahpahusbeivviide.

Fidnu ruhtadusain, man Oahpahus- ja kulturministeriija lea mieđihan, ii leat vejolaš gokčat ohppiid ja fuolaheddjiid mátkegoluid dáhpáhusaide. Dán dihte fidnu sávvá, ahte sámesearvvit doarjjole ohppiid oassálastima. Vuosttaš lagašoahpahusbeaivvit leat plánejuvvon Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa oktavuhtii giđđat 2019. Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa lágidanbeaivi ja -báiki eai leat vel dieđus. Lea maiddái plánejuvvon, ahte lohkanjahki 2019–2020 álggahuvvolii lagašoahpahusbeivviiguin Anáris Ijahis idja-eamiálbmogiid musihkkafestivála oktavuođas borgemánus.

Lagašoahpahusbeivviin sámegiela skuvlabeaivi dollojuvvo beaivvi ovdal aitosaš dáhpáhusa. Skuvlabeaivvi ulbmilin lea ahte oahppit gávnnadit, oahpásnuvvet ja ohppet. Skuvlabeaivvi áigge oahppit ja oahpaheaddjit oaidnalit fysalaš hámis. Lagašoahpahusa lassin gáiddusoahppit oassálastet dáhpáhusa progámmii ja vásihit, ahte iežas giella ja kultuvra leat dehálaččat. Lagašoahpahusbeaivvit dorjot sámemánáid ja -nuoraid searvvušlašvuođa, oasálasvuođa ja oassálastima iežaset kultuvrii.

Lagašoahpahusbeivviid goluide sáhttá ohcat kulturveahkkeruđa ainjuo Sámedikkis ja Dáidaga ovddidanguovddážis (Taike). Seahtá fuomášit, ahte Sámedikki ja Taike veahkkeruđaid ohcanáigi nohká  31.10 dii 16.00.

Jagi 2019 ávvuduvvo ON:id eamiálbmotgielaid jahki. Temájagi ulbmilin lea loktet máilmmi eamiálbmotgielaid dili, lasihit diđolašvuođa eamiálbmotgielain ja maid ovddidit daid. Temájahki láhčá ainjuo buorre vejolašvuođa giddet fuomášumi sámegielaid dillái. Fidnu háliida almmatge arvvosmahttit sámeservviid, vai dat oassálastet temájahkái sámegielaid gáiddusohppiid lagašoahpahusbeivviid dáfus.

Ovttasbargodearvvuođaiguin,

Eila Tapiola, prošeaktahoavda, eila.tapiola@utsjoki.fi, 040 7012 094

Arla Magga, prošeaktakoordináhtor, arla.magga@samediggi.fi, 040 1985 033

Lassedieđut:

Sámedikki kulturdoarjagiid ohcan 2019: https://www.samediggi.fi/2018/09/26/samedikki-kulturdoarjagiid-ohcan-2019/?lang=dav

Taike veahkkeruđat kultuvrralaš máŋggabealatvuođat ovddideapmái ja rasismmavuostásaš doibmii: http://www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset/-/stipend/YVViGZFdtdpP/viewStipend/11166

Jahki 2019 lea ON:id máilmmi eamiálbmotgielaid jahki (IYIL2019): https://www.samediggi.fi/jahki-2019-lea-ona-mailmmi-eamialbmotgielaid-jahki-iyil2019/?lang=dav

Sámenuoraid Dáiddadáhpáhus: https://www.samediggi.fi/doaibma/samenuoraid-daiddadahpahus/?lang=dav

Ijahis Idja: http://www.ijahisidja.fi/welcome.php

Govva-jietna-ráidu Deanu fatnasa duddjomis

Deanu fanas – govvaráidu Deanu fatnasa duddjomis lea almmustuvvan. Govvaráiddu sáhttá geavahit sihke duoji ja davvisámegiela oahppamateriálan.  

Govvamuitalusas Elle Ásllat Niillas Jovnna, Jouni Laiti, muitala Deanu fatnasa duddjomis. Fanasduddjoma muttot leat govviduvvon Sámeguovllu oahpahusguovddáža gurssas. Bargomuttuid govvideaddji govaid lassin materiála sisttisdoallá Jovnna jearahallama. Jearahallin lea Jávrri Juhan Niillas, Niilo Aikio. Materiála lea govven Ilona Tikkanen ja materiála lea editeren Hannu Kangasniemi. Materiála lea buvttadan Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat.

Geahča ja guldal govvaráiddu dáppe: https://bit.ly/DeanuFanas

 

Oahpa sisteduoji vearbbaid davvisámegillii!

Dieđátgo mot olmmoš bargá go vajulda? Naba go šalmmasta? Leago sátni loaskut oahpis dutnje? Galle sáni dáin dovdet ovddežis? Sisteduddjon-video bokte oahpat sámiid mávssolaš sisteduodjesániid.

Sisteduodje-videoi giehtačállosa lea bargan Rauna Vieltojärvi ja son maid duddjo videos. Govvema ja editerema lea bargan Eeva Mäkinen. Video lea buvttadan Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat. Video sáhttá geavahit ovdamearkka dihte sámeduoji oahpahusas, davvisámegiela eatnigiela ja vierisgiela oahpahusas.

Video sáhtát geahččat dáppe: https://youtu.be/MJ0ZeEVMwlk

Davvisámegiela alfabehtafilmmaš gárvvásmuvai

 

Davvisámegiela alfabehtii láidesteaddji filmmaš lea gárvvásmuvvan. Bustávafilmmažis ohcat ja ovdanbuktit davvisámegiela alfabehta. Guđege bustávas addojuvvo ovdamearkasátni. Filmmaža lea buvttadan Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, ja buohkat geain lea dasa beroštupmi, ožžot geavahit filmmaža friddja.

Giehtačállosa lea čállán Solja Magga ovttas doaimmahaga eará geassebargiiguin, ja filmmaža lea govven ja editeren Eeva Mäkinen.

Doaimmahat lea ráhkadeame bustávafilmmažiid maiddái anáraš- ja nuortalašgiela bustávain. Filmmažat lea juo govvejuvvon, ja dat gárvánit čakčat. Guđege giela alfabehtafilmmažat beaiváduvvojit maŋŋeleappos vel Oahpahusráđđehusa ja Sámedikki oktasaš Oktavuohta-neahttaaviisii.

Liŋka alfabehtafilmmažii: https://youtu.be/Prjluz93ZCc

Lassedieđut

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Riikkaviidosaš lohkanlihkadus álggii

Lohkandáidu lea miela superfápmu, mii doarju olbmo oppa eallinagi, ovddida jurddašeami ja váikkuha njuolga oahppanbohtosiidda, muitala oahpahusministtar Sanni Grahn-Laasonen. – Lohkan eastada eretduvdáseami ja buvttada máŋggalágan ilu ja ávkki. Ministtar hálidivččii loktet Suoma riikan, gos olbmot lohket eanemusat.

Mánáid ja nuoraid movttiidahtti lohkanlihkadus lea álggahuvvon. Lohkandáidu ii mearkkaš dušše fal girjjiid lohkama. Lohkan lea multimodála. Teavsttat leat miehtá min birrasa ja maiddái govva ja jietna laktásit teavsttaide ain eanet. Ovdamearkan geasuheaddji teavsttain leat ee. rap-lyrihkat.

Jagi áigge lágiduvvojit 40 Lohkanlihkadus skuvllas -dilálašvuođa ja 160 bargobáji ja girječálli galledeami. Buot Suoma vuolleskuvlla lea juo ožžon Lukuklaani-girjepáhkaid. Sámeguovllu páhkat sisttisdolle maiddái sámegielat girjjiid. Lukuklaani II čuozáhatjoavkun 2018-2019 leat badjeskuvllat.

 

Helssega musihkkadálus lágiduvvui bearjadaga 14.9. dilálašvuohta, gos oidnojedje bures maid sápmelaš dovddaldagat. Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari deaivvai dilálašvuođas maid videobloggara Mansikkka, guhte celkkii dearvvuođaid sámegielaid lohkkiide.

www.lukuliike.fi

#lohkanlihkadus #lukuliike

 

Lassedieđut:

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, 040-767 3101, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi