Ođđa vieris giela hárjehusgirji anárašgillii almmuhuvvon

Oahppit, geat lohket anárašgiela vuođđooahpahusa viđat luohkás, ožžot ođđa hárjehusgirjji. Hitruu! 3 Hárjuttâsah -bargogirji lea almmustuvvan.

Bargogirjji lea čállán Henna Aikio ja dat sisttisdoallá hárjehusaid Hitruu! Skipáreh -teakstagirjái. Girji lea oaivvilduvvon vuođđooahpahusa viđat luohkkái vieris giela oahpahussii. Hárjehusgirjji bargobihtáin hárjehallet teakstagirjji sisdoaluid máŋggabealágit. Buot girjjis almmuhuvvon sátneruossalasaid lea vejolaš bargat maid digitálalaččat Cloubi-vuođus.

Diŋgojumit: kirjatilaus(at)samediggi.fi
Ođđa siiddut oahppamateriála diŋgoma várás leat boahtimin!

Skuvlen ja oahppamateriála

Muitalusat, girjjit ja hárjehusat rivdet digitála hápmái – Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas lea hušša!

Sámedikki lea bálkáhan dán geassái njeallje prošeaktabargi ráhkadit oahppamateriálaid. Juohke sámegillii lea sierra bargi ja dan lassin lea bálkáhuvvon okta digimateriálabargi. Anáraš- ja davvisámegielat bargiguovttos leaba bálkáhuvvon Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnui ja soai rahčaba gárvendihtii digitálamateriálaid jođaneamos lági mielde gáiddusoahpahusa várás.

Davvisámegiela oahppamateriálabargi Solja Magga ráhkada Gea 2 -girjjis digitálalaš veršuvnna Cloubi -vuđđui. Digitála materiálas lea vejolaš guldalit sihke girjji bihtáid ja sániid. Dohko ráhkaduvvojit maiddái bargobihtát, maiguin oahppi sáhttá hárjehallat girjji sisdoaluid. ”Váldoulbmilin lea báddet gárvvisin buot jienaid geasi áigge”, muitala Solja.

Maiddái anárašgielat bargi, Anne Seipiharju rahčá báddemiiguin. Son válbme sihke Hitruu -girjjiid jietnabáttiid, ja eará jietnamateriála. Mediasuorggi vázzán Anne lea movttet go beassá ieažas suorggi bargguid bargat. ”Jietnastudios barggadettiin oažžu lasi bargohárjánumi ja beassá buoridit iežas máhtu”, lohká Anne.

Kati Ljetoff bargá nuortalášgielat materiála. Son rievdada boares muitalusaid ođđa čállinvuohkái, degomat Jiäʹnnǩiõll-lonkangirjjiid. Dasa lassin son bádde, litterere ja čállá buhtisin eatnigielat hubmiid muitalusaid. “Dát geassebargu, mas beassá bargat nuortalašgielain, lea gal erenoamáš buore vejolašvuohta beassat geavahit ja oahppat lasi giela”, muitala Kati, guhte čađahii diibmá Sámi oahpahusguovddážis nuortalašgiela ka kultuvrra oahpuid.

Digimateriálabargi Emilia Nieminena mielas lea leamašan somá hárjehallat Cloubi-vuođu geavaheami ja oahpásmuvvat dan bokte skuvlamáilbmái ođđa perspektiivvas. Son lea ávnnasoahpaheaddji, guhte čađahii diibmá anárašgiela ja kultuvrra oahpuid. Dán gease son sirdá oahppagirjjid materiálaid Cloubii ja maiddái vejolaččat jorgala hárjehusgirjjiid anarášgillii.

Skuvlen ja oahppamateriála

Anáraš- ja davvisámegiela bustávvatávvalat leat almmustuvvan

Oahpaheaddjiid guhká sávvan anáraš- ja davvisámegielaid bustávvagovvatávvalat leat almmuhuvvon. Anárašgiela bustávvatávvalat leat almmuhuvvon fiermmis, davvisámegiela bustávvatávvalat sihke fiermmis ja printejuvvon hámis.

Anárašgiela bustávvagovaid lea ráhkadan oahpaheaddji-govvadáiddar Tania-Maria Moilanen. Bustávvatávvaliid sáhttá luđet ja printet dás.

Davvisámegiela bustávvatávvaliid govaid lea ráhkadan Nora Bäck, gii lea govvadahkkin maiddái Sámedikki almmuhan Gea-oahppamateriálaráidui. Bustávvatávvaliid sáhttá luđet ja printet dás, dahje diŋgot skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas printejuvvon hámis.

Govvatávvaliid lea doaimmahan Gáijon Issát Ánne/ Anni Näkkäläjärvi Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas.

Diŋgojumit: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu válmmaštallá doaimma stáđásmahttima

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu ohcá čovdosiid, vai doaibma stáđásmuvvá. Fidnu álggahuvvui čakčat 2018 ja dat nohká jagi 2020 loahpas. Ovdal dán fitnu doaibmit galget ráhkadit oahpahus- ja kulturministeriijai evttohusa sámegielaid gáiddusoahpahusa stáđásmahttimii sámiid ruovttuguovllu olggobealgielddain. Sullii 70 % vuođđooahpahusahkásaš sámemáná ásset ja gazzet oahpu ruovttuguovllu olggobealgielddain.

Govas sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu koordináhtor Arla Magga Sámedikkis ja prošeaktahoavda Eila Tapiola Ohcejoga gielddas.

Vuosttaš doaibmajagi fidnu attii sámegielaid gáiddusoahpahusa oktiibuot 16 nuortalašgiela, 18 anárašgiela ja 19 davvisámegiela oahppái. Fitnus ledje mielde oktiibuot 21 gieldda ja 39 skuvlla. Boahtte čavčča ohppiidlohku stuorru ja fidnui bohtet mielde čieža ođđa skuvlejumi lágideaddji.

Skuvlajagi loahpas dahkkui máhcahatgažadeapmi, man bohtosat movttiidahttet. – Oahppit ja sin vánhemat leat sámegielaid oahppanvejolašvuođas ilus ja giitevaččat, muitaleaba fitnu bargi guovttos Eila Tapiola ja Arla Magga.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu lei ovdan Oahpahusráđđehusas 12.6. ordnejuvvon Sámiid skuvlenáššiid ovttasbargoorgána čoahkkimis. Čoahkkimii oassálasttii bajimus hoavda Olli-Pekka Heinonen, guhte anii gáiddusoahpahusfitnu nohkama gaskan skuvlajagi čuolbmájin. Čoahkkima oktasaš fuollan lei, mo dorvvastit sámegielaid oahpahusa sámiid ruovttuguovllu olggobealde jagi 2021 álggu rájes, go fidnu nohká.

Čoahkkimii oassálaste Sámedikki ja Oahpahusráđđehusa ovddasteddjiid lassin sámeoahpahusa áššedovdit Helssega, Roavvenjárgga ja Oulu gávpogiin, Soađegili, Anára ja Ohcejoga gielddain, Sámi oahpahusguovddážis, Lappi guovlohálddahusas ja oahpahus- ja kulturministeriijas.

Fitnu bargit Eila Tapiola, Arla Magga ja Ulla Aikio-Puoskari oassálaste 11.6. gáiddusoahpahusskuvla Etäkoulu Kulkuri rabas beivviid dilálašvuhtii (https://www.youtube.com/watch?v=mSTQB3t2u3g). Etäkoulu Kulkuri fállá suomagiela ja suomagielat oahpahusa suopmelaš mánáide, geat ásset miehtá máilmmi. Dilálašvuođa prográmmii gulai ee. panelaságastallan iežas eatnigiela mearkkašumis. Panelistan ledje Etäkoulu Kulkuri rektor Tuija Tammelander, oahpahusráđđeaddi Katri Kuukka ja gáiddusoahpahusfitnu prošeaktahoavda Eila Tapiola, guhte buvttii ságastallamii mielde sámegielaid geahččanguovllu. Ságastallamis deattuhuvvojedje gielaid riggodat ja maiddái oktavuohta kultuvrii, mii guoskkaha seamma ládje suopmelaš máná, gii ássá olgoriikkas go maiddái sámemáná, gii ássá Suomas. Panelisttat ja geahččit suokkardalle maiddái ovdamearkka dihte eatnigiela merkenvejolašvuođa álbmotregisttardieđuide. Dohko ii leat dál vejolaš merket eatnigiellan máŋga giela. Dán áššái sávvet nuppástusa.

Lassedieđut

Prošeaktahoavda Eila Tapiola, eila.tapiola(at)utsjoki.fi, 040 7012 094

Prošeaktakoordináhtor Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi,  040 1985 033

https://www.saamenetaopetus.com/

Sámediggi jugii stipeanddaid – nuortalašgiela studeantaiskosa čállit eanet go goassige ovdal

Sámediggi jugii skuvllaid giđđafeasttain stipeanddaid oahppiide, geat leat bures menestuvvan sámegiela oahpuin. Stipeanddat juhkkojuvvojedje oktiibuot 20 vuođđooahpahusa čađahan oahppái ja ovcci ođđa studentii, geat leat čađahan sámegiela iskosa studeantadutkosis. Sámi oahpahusguovddáža oahppiin stipeandda ožžo 15 oahppi, geain ovccis čađahedje nuortalašgiela ja golmmas anárašgiela studeantaiskosa.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio illuda erenomážit das, go nu máŋggas leat čađahan nuortalašgiela studeantaiskosa.  Ovccis leat čađahan nuortalašgiela studeantaiskosa, dat lea eanet go ovddit jagiin oktiibuot!

Sámedikki stipeandda ožžo čuovvovaš nuorat:

Studeanttat:

Avvila logahat: Saana Aikio (anárašgiella), Lifu Torikka (davvisámegiella), Ida Grønmo (davvisámegiella),  Jon-Erik Näkkäläjärvi (davvisámegiella)

Ohcejoga sámelogahat: Pedar Järvensivu (davvisámegiella)

Eanodaga duottarlogahat: Matias Löf (davvisámegiella)

Lyseonpuisto logahat, Roavvenjárga: Alisa Pieski (davvisámegiella)

Eira rávesolbmuid logahat, Helsset: Birit Haarla (davvisámegiella), Katja Haarla (davvisámegiella)

Vuođđooahpahusa čađahan oahppit:

Anára skuvla: Rufina Kangasniemi (davvisámegiella), Matti Iisakki Musta (davvisámegiella), Pessi Koskinen (anárašgiella), Sammeli Suominen (anárašgiella)

Ohcejohnjálmmi skuvla: Jesse Ruokolainen (davvisámegiella)

Čeavetjávrri skuvla: Helmi Ljetoff (nuortalašgiella), Henry Haataja (nuortalašgiella)

Vuohču skuvla: Eetu Magga (davvisámegiella)

Gáregasnjárgga skuvla: Biret Iŋgá Pieski (davvisámegiella), Ánte Tenoranta (davvisámegiella)

Heahtá vuođđoskuvla: Ibbá Lauhamaa (davvisámegiella), Maren Elle Mäkitalo (davvisámegiella), Inger-Anni Valkeapää (davvisámegiella), Kalle Keskitalo (davvisámegiella), Mona Wallén (davvisámegiella)

Avvila badjeskuvla: Vilho Simon Mäkinen (davvisámegiella)

Aleksanteri Kena skuvla, Soađegilli: Pauliina Kumpula (davvisámegiella)

Korkalovaara vuođđoskuvla, Roavvenjárga: Henna Magga (davvisámegiella)

Simonkylä skuvlla, Vantaa: Jouni Magga (davvisámegiella)

Oulu International School: Nils-Emil Valkeapää (davvisámegiella)

Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan oahppit:

Anárašgiela ja -kultuvrra oahpuin leat válmmaštuvvan ja studeantaiskosa čađahan: Emilia Nieminen, Sara Keränen, Christine Klaver

Davvisámegiela ja -kultuvrra oahpuin lea válmmaštuvvan: Elle-Mari Aikio-Jumisko

Nuortalašgiela ja -kultuvrra oahpuid ja studeantaiskosa čađahan: Pavlo Heikkinen, Janica Gauriloff, Tuomas Kiprianoff, Kati Ljetoff, Maija-Elina Oikarinen, Kia Olin, Laura Olsén, Teemu Titola, Tarja Tuovinen

Nuortalašgiela ja -kultuvrra oahpuid čađahan: Hannele Fofonoff

Boazodoalu ámmátdutkosa (Luondu- ja birassuorggi vuođđodutkkus) čađahan: Aslak-Uula Niittyvuopio (davvisámegiella)

Sámediggi sávvá lihku ja buorre geasseluomu buohkaide!

Čohkket dieđuid sámi skuvlaovttasbarggus – bivdit vástidit!

Sámi Parlamentáralaš ráđđi lea ásahan oktan ulbmilin sámi skuvlaovttasbarggu viiddideami ja nannema. Norgga Sámediggi lea ásahan davviriikkalaš bargojoavkku, mii lea dál čielggadeame ášši ja válmmaštallame evttohusaid rájáhis sámi skuvlaovttasbarggu ovddideapmái.  Barggu duohken ja vuođđun lea Suoma Ohcejoga ja Norgga Sirpmá skuvllaid guhkesáigge ovttasbargu, man vásáhusaid lea vejolaš ávkkástallat maid eará sajiin. Barggu ulbmilin lea láhčit vejolašvuođa ovddidit sámegielaid, sámi álbmoga oahpu, sámiid fuolkevuođa, oktasaš ealáhusaid ja maiddái boahtteáiggi bargovejolašvuođaid riikarájáid rastá.

Bargojoavku bargá 1.1.2019–31.12.2019, man áigge dat kárte ja čohkke dieđuid dálá skuvlaovttasbarggus iešguđet guovllus Sámis. Dán lassin bargojoavku árvvoštallá dáláš ovttasbarggu doaibmanmálliid, čuolmmaid, dásiid, oahpaheaidiliid ja boahttevaš vejolašvuođaid viiddidit skuvlaovttasbargguid. Bargojoavkku ulbmilin lea ráhkadit konkrehta evttohusaid oahpahuslágaid rievdadeamis (jos dárbu), oahppoplánaid ja -fágaid (ávdnasiid) oktiiheiveheamis ja oahppoplánanorpmaid rievdadeamis (jos dárbu) ja eará ovttasbarggu eastagiin, olles Sápmái.

Bargojoavkku ságadoallin bargá Inger-Ánne Klemetsen Norgga Sámedikkis. Čállin bargá Arla Magga Suoma Sámedikkis. Bargojoavkkus leat vel čuovvovaš lahtut: Ulla Aikio-Puoskari, Laura Arola, Eila Tapiola, Torkel Rasmussen, Aura Pieski, Jon-Christer Mudenia ja Leif Erik Varsi.

Jearahallamii sáhttá vástidit liŋkka bokte https://forms.gle/Asno9Y958NZNJTvT9 dahje nu, ahte sádde dieđu Arla Maggai vai son sáhttá jearahallat riŋgemiin dahje epoastajearahallamiin.

Lassedieđut

Seniorráđđeaddi Inger Anne Klemetsen
Sámediggi (NO)
+47 78 47 40 94
inger.anne.klemetsen(at)samediggi.no

Čálli Arla Magga,
Sámediggi (FI)
+358 401 985 033
arla.magga(at)samediggi.fi

Govva: Kevin Francett

Geassebargu Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas

Sámediggi bálkáha geassit 2019 guovtti mánotbadjái ovtta sesoŋgabargi ráhkadit nuortalašgielat oahppamateriála ja ovtta digimateriálabargi. Digimateriálabargi bargun lea bidjat davvisáme- ja anárašgielat materiálaid Cloubi-vuođu ala. Álggahanáigi sohppojuvvo sierra. Geassebargguide sáhttá ohcat maiddái hárjehallin, juos ii leat ovdal bargan Sámedikkis. Hárjehalli barggu eaktun lea, ahte oahppi/ stuđeanta oažžu iežas oahppolágádusas hárjehallandoarjaga.

Juos leat beroštuvvan bajábealde máinnašuvvon geassebargguin deavdde ja sádde ohcamuša vuolábeale liŋkkas Sámediggái maŋimuštá 31.5.2019. Lassedieđuid doaimmain addá oahppamateriálačálli Hannu Kangasniemi, hannu.kangasniemi@samediggi.fi, tel 010 839 3115.

Bálká máksojuvvo Sámedikki bálkáortnega dási V ja dan II luohká mielde (vuođđobálká 2163,83 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargohárjáneami mielde bálvalanlassi. Hárjehalli bálká meroštallojuvvo sierra.

Nuortalašgiela oahppamateriálabargin sáhtát ohcat dán liŋkkas.

Digimateriálabargi sáhtát ohcat dán liŋkkas.

Atte máhcahaga Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2019!

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas lea gollán dál mánotbadji. Čoaggit máhcahagaid dáhpáhusa birra Webropolis gaskavahku 22.5. dmu 12.00 rádjái.

Dáhpáhusa ordnejeaddjit váldet hui mielas vuostá máhcahaga dáhpáhusas – mii lei buorre, maid livčče sáhttit buorebut boahtte háve? Sáhtát čállit máhcahaga iežat sániiguin ja addit maid áibbas konkrehtalaš ovdamearkkaid omd. bargobájiin, maid sávat dáiddadáhpáhussii boahttevaš jagiid!

Máhcahatskovvi gávdno dáppe:

https://link.webropolsurveys.com/S/085FA4F661795DB9

Atte máhcahaga sámegielaid gáiddusoahpahusas!

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu bivdá ahte oahppit, fuolaheaddjit ja virgeolbmot, geat leat oassálastán gáiddusoahpahussii, addet máhcahaga vássán lohkanjagis. Prošeaktabargit sávvet máhcahaga beliin, maid seahtá ovddidit ja maid beliin, main fidnu lea lihkostuvvan. Vástidemiin sáhttá maid addit ideaid dahje evttohusaid boahtte lohkanjagi várás. Prošeaktabargit sávvet ahte nu ollugat vástidivčče, go vejolaš. Vástideapmi váldá áiggi sullii vihtta minuhta. Máhcahanskovit sáddejuvvojit fidnui oassálastiide sierra.

Máhcahat adnojuvvo sámegielaid gáiddusoahpahusa ovddidanbarggus ja maiddái raporteremis, man fidnu čállá oahpahus- ja kulturministeriijai 2020.

Fidnu lohkanjahki bistá šat guokte vahku, daningo vahkus 22 ii leat gáiddusoahpahus.

 

Lassedieđut

Prošeaktahoavda Eila Tapiola, eila.tapiola(at)utsjoki.fi, 040 7012 094

Prošeaktakoordináhtor Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

https://www.saamenetaopetus.com

Čearpmahat vuolgá ovddastit sámenuoraid riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii

Vuohččulaš nuoraid teáhterjoavku Čearpmahat vuolgá ovddastit sámenuoraid riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii Jyväskyläi miessemánus. Joavkkus leat oktiibuot njeallje nuora ja sin bagadallin doaibmá Mathis Ole Vars. Duopmárat rámidedje joavkku ovdanbuktimis earenomážit dan čielga ollisvuođa.

Anára Sajosis gaskavahku ja duorastaga 10. – 11.4. ordnejuvvon Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lihkostuvai bures. – Dáhpáhussii eai goassige ovdal leat oassálastán nu olu mánát ja nuorat go dál, muitala dáhpáhusa váldoordnejeaddji Anna Lumikivi. – Mánát ja nuorat ledje mielde buot sámiid ruovttuguovllu gielddain ja vel Helssegis ja Roavvenjárggas. Mis lei oalle fiinna dáhpáhus, ollu ivnnit ja hušša, muhto buot manai hui bures. Sisaboahtinhálla bargobájiin ja máinnastanlávus fitne olu galledeaddjit.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa váldotemán lei teáhter, dasa oassálaste oktiibuot 12 sámegielat čájálmasa. Dan lassin Helssega Pasila skuvlla sámeluohkkálaččat juige, mii illudahtii geahččiid ja duopmáriid. Buot ovdanbuktimat ledje buorit ja bures válmmaštallojuvvon ja duopmáriin lei váttis bargu válljet joavkkuid, geat ožžot bálkkašumi.

Dáhpáhusas stipeandda oaččui  Gáregasnjárgga skuvlla 13-jahkásaš oahppi Aslak Pieski. Son lei málen ovddolaš boazogova, mii lei deaddiluvvon dáiddadáhpáhusa plakáhtaide ja poastakoarttaide.

Riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii vuolgá joavku Čearpmahat. Joavku vuittii mátkki riikkaviidosaš dáhpáhussii ja 300 euro stipeandda. Jovkui gullet Biret-Ingermaria Vars, Helli Alakorva, Mihkal-Máhtte Magga ja Sinna-Briitta Sieppi. Teatris-dáhpáhus ordnejuvvo Jyväskyläs miessemánu 24.-26. beaivve.

Dan lassin čuovvovaš joavkkut ožžo stipeandda:

1) Pasila vuođđoskuvlla sámeluohkkálaččaid Diidamáilbmi ovdanbuktimiin Arvečalmmit, bagadallin Milla Pulska (100 €),

2) Aivvefal Eanodagas – Sámi Sinderellá, bagadallin Anne-Mari Kukkonen ja Ulla Magga, Heahtás (200 €)

3) Sueʹnnʹjel siid äʹrbb– Tuõtt avi ǩeeʹles, bagadallin Hanna-Maaria Kiprianoff ja Seija Sivertsen, Čeavetjávrris (100 €)

4) Davvinásttit – Boahttedolin, bagadallin Hanna Outakoski ja Satu Nieminen, Gáregasnjárggas (100 €)

5) Skállovári idjaskuvlaččat – Oaivvehis olmmoš, bagadallin Anni Ahlakorpi, Aleksi Ahlakorpi ja Sini Länsman, Ohcejogas (100 €)

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa duopmárin barge filbmabagadalli Katja Gauriloff, neavttár Ánneristen Juuso ja neavttár /sámegielat mánáid TV-prográmma buvttadeaddji Heli Huovinen.

 

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019