Sámedikki stipeanda guđa allaskuvlastudentii

Oula Järvensivu, Paula Rauhala, Minna Länsman, Rauna Saijets, Ida Maria Helander ja Jonna Kesti ožžot dán jagi Sámedikki allaskuvlastudeanttaid stipeanddaid. Sámediggi almmuhii golggotmánu 12. beaivve ohcan láhkai oktiibuot guhtta 500 euro stipeandda, mat ledje oaivvilduvvon sámegiela ja/dahje sámekultuvrra váldoávnnas- ja oalgeávnnasstudeanttaide ja oahppiide geat leat alitdási oahpuin, mat válbmejit sámegielat bargoeallimii.

Stipeandaohcamušat bohte oktiibuot gávcci. Stipeanddaid ohcanáigi nogai 11. skábmamánu. Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi mearridii stipeanddaid juohkimis coahkkimisttis 25.11.

Oula Järvensivu studere Oulu universitehtas ja su váldoávnnas lea davvisámegiella. Paula Rauhala studere Norgga Árktalaš universitehtas Romssas Indigenous Studies -oahpuid. Minna Länsman studere Oulu universitehtas, su váldoávnnas lea sámiid kultuvra ja oalgeávdnasat leat davvisámegiella ja museologiija. Rauna Saijets studere davvisámegiela ja sámi girjjálašvuođa Sámi allaskuvllas Guovdageainnus. Ida Maria Helander studere sámiid kultuvrra ja davvisámegiela Oulu universitehtas. Jonna Kesti studere sosionomaoahpuid Lappi ámmátallaskuvllas Giemas.

Sámediggi giitá buot stipeandaohcciid ja sávvá juohkehažžii lihku ja menestumi oahpuin ja boahttevaš bargoeallimis.

Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašupmi sámegielaid gáiddusoahpahusprošektii

Oahpahusráđđehus bálkkašii Ohcejoga gieldda ja Sámedikki oktasaš sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta jagi 2020 Cygnaeus-bálkkašumiin. Bálkkašumi oažžu almmuhuvvui 23.11.2020 neahtas lágiduvvon ávvodilálašvuođas. Bálkkašumi geigii Oahpahusráđđehus váldohoavda Olli-Pekka Heinonen.

Cygnaeus-bálkkašupmi addojuvvo ovttaskas olbmui, prošektii dahje servošii, mii lea ovddidan dásseárvosaš ja ovttaveardásaš oahppanvejolašvuođaid Suomas. Bálkkašupmekritearan deattuhuvvojedje dán jagi doaibmanvuogit, mat ovddidit oasálašvuođa, beasatlašvuođa ja inklušuvnna.

– Dát lea dehálaš fuomášupmi prošektii, mii lea leamašan jođus ja ovddidan doaimmaidis easkka moadde jagi, muitala prošeaktahoavda Hanna Helander Ohcejoga gielddas. Prošeakta lea lágidan čavčča 2018 rájes anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela oahpahusa sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobeallái. Ohppiidlohku lea lassánan jahkásaččat mottiinlogiin, nu ahte dál oahppit ja studeanttat leat oktiibuot sullii 90 oktiibuot 67 skuvllas. Ovttasbarggus leat mielde 36 oahpahusa ordnejeaddji.

Prošeavtta oahpaheaddjin barget dán lohkanjagi Henna Aikio, Satu-Marjut Nieminen, Joni Saijets, Sirkka Sanila ja Sonja Moshnikoff. Prošeavtta oahpahusas leat mielde máinnasteapmi ja stohkosat.  – Maiddái luondopedagogihka sáhttá geavahit oahpahusas, muitala Helander.

Prošeakta addá vejolašvuođa buot Suomas hubmojuvvon sámegiela sámi kultuvrra oahpahusa. Seammás dat ovddida namalassii dáid oahpahussii vuogas gáiddusoahpahuspedagogihka. – Loahpalaš mihttomearrin lea sámegielaid ja sámegielat oahpahusa stáđásmahttin olles riikkas, dadjá Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari. – Gáiddusoahpahusa ovddidanprošeakta lea vuosttaš lávki dás. Prošeakta joatkašuvvá jagi 2021 lohppii. Dan maŋŋel vuordimis lea, ahte doaibma joatkašuvvá bissovaš doaibman.

– Mii sávvat, ahte diehtu sámegielaid oahppanvejolašvuođas olles riikkas oažžu bálkkašumi geigema maŋŋel eanet fuomášumi, illuda prošeavtta koordináhtor Arla Magga Sámedikkis. Davvisámegiela oahppit leat dál oktiibuot 45, anárašgiela 27 ja nuortalašgiela 18. – Lea vel ollu bargu, vai mii sáhttit sihkkarastit sámemánáide ja -nuoraide ovttaveardásaš vuoigatvuođa iežas giela oahpahussii. Mii ovddidit dál oahpahusa gáiddusin ja seammás min ulbmilin lea oažžut nu alla dási ja pedagogalaččat bures plánejuvvon ollislašvuođa, muitala Magga, guhte lea bargan prošeavttas dan álggu rájes.

Cygnaeus-bálkkašupmi lea addojuvvon jagi 1981 rájes. Skuvlaráđđehus vuođđudii bálkkašumi gudnejahttit Suoma oahppogeatnegasvuođa áhči Uno Cygnaeus (1810–1888) muittu. Skuvlaráđđehus heaittihuvvui jagi 1991, ja dan sadjái vuođđuduvvon Oahpahusráđđehus jotkkii bálkkašumi addima. Bálkkašumi geigenvuođuštusat ođasmahttojedje jagi 2019. Cygnaeus-bálkkašumiin addojuvvo fuomášupmi dál dásseárvui ja ovttaveardásašvuođa ovddideaddji doaimmaide.

Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašupmedoaibmagoddi válljii sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta oktiibuot 29 evttohusa ja guđa finalistta joavkkus. Bálkkašumi válljiiga dán jagi prošeaktaáššedovdi Michaela Moua vuoigatvuohtaministeriijas ja professor Markku Jahnukainen Helssega universitehtas.

Oahpásnuva Cygnaeus-bálkkašumi 2020 guđa finalistii! Oahpahusráđđehusa ođas 13.10.2020 (suomagillii)

Lassedieđut:

Prošeaktahoavda Hanna Helander, ovdanamma.goargu@edu.utsjoki.fi

Koordináhtor Arla Magga, ovdanamma.goargu@samediggi.fi

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ovdanamma.goargu@samediggi.fi

Čuovo Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašumi geigendilálašvuođa neahtas!

Oahpahusráđđehus nammadii golggotmánus sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta oktan Cygnaeus-bálkkašumi 2020 finalistan. Finalisttat leat oktiibuot guhtta. Bálkkašumi oažžu almmustahtto mánnodaga 23.11. dii 12 neahttadilálašvuođas, man sáhttá čuovvut njuolggosáttan dán liŋkkas. Bálkkašumi juohká Oahpahusráđđehusa váldohoavda Olli-Pekka Heinonen.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu evttohuvvo oažžut Cygnaeus-bálkkašumi (16.10)

Oahpásnuva guđa bálkkašupmefinalistii dákko (13.10. suomagillii)

Lassedieđut:

Prošeaktahoavda Hanna Helander, ovdanamma.goargu@edu.utsjoki.fi

Koordináhtor Arla Magga, ovdanamma.goargu@samediggi.fi

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ovdanamma.goargu@samediggi.fi

 

Govva: Oahpahusráđđehus

Ođasmahttojuvvon nuortalašgiela giellaoahppagirji almmustuvai

Ođasmahttojuvvon nuortalašgiela giellaoahppagirji lea almmustuvvan. Girjji giehtačállosa leat čállán Satu ja Jouni Mosnikoff, Eino Koponen ja Miika Lehtinen. Ođasmahttojuvvon preanttus lea gárvejuvvon bargojoavkkus, masa gulle Anna-Katariina Feodoroff, Tiina Sanila-Aikio, Miika Lehtinen ja Eino Koponen.

Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti ságadoalli Tauno Ljetoff illuda go nuortalašgiela oahpahussii dehálaš materiálat ovdánit. – Giellaoahppagirji lea oahpahusa vuođđomateriála ja dan haga oahpahus livččii váttis. Giellaoahppagirjji almmustuvvan lea mearkkašahtti dáhpáhus. Nuortalašgiela oahpahus lea bures ovdánan ja universitehtas leat dál studeanttat eanet go goassige ovdal, dadjá Ljetoff.

Tiina Sanila-Aikio doaibmá Sámeoahpahusguovddážis nuortalašgiela oahpaheaddjin ja atná giellaoahppagirjji almmustuvvama mearkkašahttin. – Nuortalašgiela giellabargu on ovdánan stuorra lávkkiiguin maŋimuš logi jagi áigge ja dan dihte lea mearkkašahtti ahte dehálaš giellaoahppagirji lea beaiváduvvon. Jáhkán geavahit giellaoahppagirjji nuortalašgiela ja kultuvrra oahppiiguin goasii beaivválaččat.

Girjji lea almmustahttán Sámediggi ja gráfalaš plánenbarggu lea bargan Anni Näkkäläjärvi.

Girjji sáhttá oastit Sámediggi oahppamateriála neahttagávppis:

https://www.samediggi.fi/tuote/koltansaamen-kielioppi/

Oopâ saanijd -govvasátnegirji almmustuvvá digigirjin

Bivnnuhis Oopâ saanijd -govvasátnegirji almmustuvvá dál digitála hámis. Álgoálgosaš girjji lea čállán Matti Morottaja ja girjji govaid lea sárgon Sirpa Seppänen. Matti Morottaja lea maid digigirjjis lohkkin. Digigirjjis leat geavahuvvon álgoálgosaš girjji govat ja teavsttat.

Digigirjái lea gova ja teavstta lassin lasihuvvon jietna. Sániid jietnadeami lea dál vejolaš oahpahallat.

Digigirjji leaba teknihkalaččat ollašuhttán Anne Seipiharju já Miina Seurujärvi ja soai leaba bádden maid jienaid. Janne Lappalainen lea čuohppan jietnabáttiid ja giehtadallan jienaid.

Sámedikki oahppamateriálat

https://www.samediggi.fi/tuote/oopa-saanijd-jienakirje/

Sámediggi almmuha ohcan láhkai oahppamateriálačálli virggi

Sámediggi almmuha ohcan láhkai oahppamateriálačálli virggi. Oahppamateriálačálli barggut leat meroštallojuvvon Sámedikki bargoortnega 40 §:s. Oahppamateriálačálli bargu lea válmmaštallat sámegielat oahppamateriála buvttadeapmái guoski áššiid, doaibmat skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti ja sámi skuvlenáššiid ovttasbargoorgána áššemeannudeaddjin, čállin ja válmmaštallin oahppamateriálaáššiin ja ollašuhttit lávdegotti, ovttasbargoorgána, Sámedikki stivrra ja Sámedikki čoahkkima bargan doaibmasuorggis mearrádusaid. Oahppamateriálačálli čuovvu ja hálddaša oahppamateriálamearreruđa geavaheami ja materiálafitnuid, goziha mearreáigásaš oahppamateriálabargiid barggu, fuolaha oahppamateriálafitnuid doaimmahanbarggus, veahkeha Sámedikki sátnejođiheaddji doaibmasuorgásis gullevaš bargguin ja doallá oktavuođa eará sámeorganisašuvnnaide rájiid rastá ja iešguđet eiseválddiide.

Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádus lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Vai virggi sáhttá dikšut ceavzilit, eaktudit heivvolaš allaskuvladutkosa, skuvlenáššiid ja hálddahuslaš bargguid dovdama ja buriid ovttasbargo- ja gulahallandáidduid.

Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká almmá lasiid haga 2 653,96 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi mielde ahkelasit ja 24 % sámeguovllu lassi. Virgi devdojuvvo 1.1.2021 rájes ja virggi deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid oktan mildosiiddisguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 23.11.2020 rádjái čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?dfb15561

Lassedieđuid addiba skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari 010 839 3112 ja oahppamateriálačálli Hannu Kangasniemi 010 839 3115. Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 20.10.2020 Sámediggi

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu evttohuvvo oažžut Cygnaeus-bálkkašumi

Oahpahusráđđehus lea nammadan sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafitnu oktan Cygnaeus-bálkkašumi finalistan. Fidnu lea ordnen čavčča 2018 rájes anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela oahpahusa sámiid ruovttuguovllu olggobeallái. Dán lohkanjagi fidnu ordne oahpahusa sullii 92 oahppái oktiibuot 65 skuvllas miehtá riikka. Ovttasbarggus leat mielde 35 oahpahusa ordnejeaddji.

– Dát lea hui fiinna ođas, muitala fitnu jođiheaddji Hanna Helander Ohcejoga gielddas. – Fidnu lea olles fárttas ja ohppiidlohku lea lassánan measta guovttegeardásažžan čavčča 2018 rájes. Juo evttohassan nammadeapmi lea dehálaš midjiide fidnobargiide, muitala Helander. – Dát movttiidahttá sihkkarit min min oahpaheddjiid, geat juo muđuidnai hui viššalit ovddidit min oahpahusa.

Fitnu oahpaheaddjin dán lohkanjagi barget Henna Aikio, Satu-Marjut Nieminen, Joni Saijets, Sirkka Sanila ja Sonja Moshnikoff. Davvisámegiela oahppit leat oktiibuot 44, anárašgiela 28 ja nuortalašgiela 20. – Fidnu ordne oahpahusa pedagogalaččat sihke giella- ja ahkedási mielde nu vuogas oahpahusjoavkkuin go vejolaš. Vásáhusat leat buorit, muitala Helander.

Fitnu koordináhtorin bargá Sámedikkis Arla Magga, ja son atná evttohasvuođa mearkkašahttin fitnu barggu ja doaimmaid oidnoma dáfus. – Oalle máŋgii mii leat gullan kommeanttaid, maid duogážis lea dan imaštallan, ahte guoskágo sámegiela oahpahus oahpahusa ordnejeddjiid Lulli-Suomas. Sámemánáin ja -nuorain goittotge juo 2/3 ássá ja vázzá skuvlla sámiid ruovttuguovllu olggobealde, dadjá Magga.

Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari muitala, ahte gáiddusoahpahusfidnu lea vuosttaš lávki sámegielaid gáiddusoahpahusa stáđásmahttimii ruovttuguovllu olggobealde. – Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavku, man Oahpahus- ja kulturministeriija lea ásahan, bargá dáinna áššiin dál. Bargojoavku almmustahttá evttohusaidis dán ja máŋga eará áššis boahtte jagi álggus.

Cygnaeus-bálkkašumi 2020 oažžu almmustahtto 23.11.2020 bálkkašumi juohkindilálašvuođas, mii lágiduvvo neahttadilálašvuohtan. Bálkkašumi juohká Oahpahusráđđehusa hoavda Olli-Pekka Heinonen.

Dieđut Cygnaeus-bálkkašumis ja eará finalisttain Oahpahusráđđehusa dieđáhusas, lea lohkan ládje dáppe (suomagillii).

https://www.saamenetaopetus.com/

Saamen kielikylpyä kaikille – avoimet oppitunnit saamen kielten viikolla

Lassedieđut:

Hanna Helander, hanna.helander@edu.utsjoki.fi

Arla Magga, arla.magga@samediggi.fi

Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Nigá fearánat guldalan láhkái dál maiddái jietnagirjin

Nigá 1 -girji lea almmustuvvan dál maid jietnagirjin. Jávrri Johán Niillas, Niilo Aikio lea čállán dán noveallačoakkáldaga. Girjjis leat 25 novealla, maid girječálli ieš lohká. Juohke novealla sáhttá guldalit sierra, ná dan lea álkit geavahit oahpahusas. Girjji govaid lea sárgon Marketta Nilsen ja govat leat mielde maid dán jietnagirjji materiálas.  Jietnagirjji lea bádden Niki Rasmus.

Nigá -nammasaš sámegándda mánná- ja nuorravuođa dáhpáhusat sajáiduvvet 1940-50 -loguide. Girjji noveallaid vuođđun leat sámebearraša duohta eallindáhpáhusat. Bearrašii gullet Jovnna-áhčči, Elle-eadni ja ealaskas Nigá-gánda, guhte lea fárus buotlágan doaimmain. Ná uhca almmái oahppá buot dáidduid ja dieđuid, maid son boahtá dárbbašit eallimisttis davvin.

Jietnagirjji sáhtát diŋgot Sámedikki neahttagávppis.

Dáppe sáhtát maid diŋgot Niga 1 -girjji báberhámis.

Sámediggi almmuha ohcanláhkai guhtta stipeandda

ALMMUHUS

Sámediggi almmuha ohcanláhkai oktiibuot (6) guhtta 500 euro stipeandda, mat leat dárkkuhuvvon sámegiela ja/dahje sámekultuvrra oaiveávnnas- ja siidoávnnasstudeanttaide ja oahppiide geat leat alitdási oahpuin, mat válbmejit sámegielat bargoeallimii. Ohcciin bivdojuvvojit erenomáš vuođustusat stipeandda oažžuma várás. Vuođustussan sáhttet leat ee. oahppočájánasbargui (ráhkadeapmái) gullevaš erenomáš golut dahje ruoktobáikki ja studerenbáikki guhkes gaskkas šaddan mátkegolut.

Bivdojuvvo ahte friijahápmásaš ohcamušat doaimmahuvvojit gaskavahku 11.11.2020 dmu 16 rádjai elektrovnnalaččat čujuhussii info(at)samediggi.fi. Ohcamuššii galgá laktit kopiija oahpporegisttarváldosis.

Váilevaš dahje maŋŋonan ohcamušat eai gieđahallojuvvo.

Anáris 12.10.2020

Sámediggi/ skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi

Cealkke dearvvuođaid 6 – sámegiela vieris giela gursagirji lea almmustuvvan

Helmi Länsman davvisámegiela vieris giela gursagirjjiin Cealkke dearvvuođaid lea almmustuvvan 6. oassi.

Dán guđat gurssa fáttát gieđahallet luonddu, álgoálbmogiid gaskavuođa lundui ja sámiealáhusaid.

Girjjis gávdnojit fáddáide laktáseaddji hárjehusat, giellaoahppa ja sánit.

 

16,00 €

Materiála sáhttá diŋgot Sámedikki neahttagávppis.