Ođđa oahppamateriála anárašgielat oahpahussii

Anárašgielat vuođđooahpahussii lea almmustahtton ođđa oahppamateriála. Ođđa materiála lea almmustahtton sihke eatnigiela ja vieris giela oahpahussii. Materiála leaba ráhkadan oahppamateriála geassebargi Anne Seipiharju ja plánejeaddji Miina Seurujärvi.

Eatnigiela Virkkuuvääri-ráidu lea dievasmahtton nuppi luohká guldalanbihtáiguin, njealját luohká oahppi teakstagirjjiin ja viđát luohká digihárjehusaiguin. Vieris gielat Hitruu-ráidui lea boahtán lassemateriála: Hitruus sánádâh digihárjuttâsah (sátneráju digihárjehusat), Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás (giellaoahppa- ja sátnerádjohárjehusat, maid sáhttá printet) ja Hitruu 1, 2, 3 ja 4 digimateriála sátneráju hárjehallamii.

Virkkuuvääri 2 guldalanbihtát čakča ja giđđa 

Guldalanbihtát leat oassi Virkkuuvääri 2 -girjji máidnasiid. Sihke digimateriála ja aitosaš girjjis leat govat ja sisdoallogažaldagat, mat laktásit guldalanbihtáide. Čakčagirjji teavsttaid leat lohkan Heli Huovinen, Ritva Kangasniemi ja Hannu Kangasniemi. Giđđagirjji lohkkit leat Martta Alajärvi ja Jussa Seurujärvi. Máidnasiid lea čállán Petter Morottaja.

Virkkuuvääri 4 eatnigiella ja girjjálašvuohta -girji 

Njealját luohká eatnigiela ja girjjálašvuođa oahpahussii oaivvilduvvon girjji vuođđun lea Otava Kipinä 4 materiála. Virkkuuvääri-girjji joatkkamáidnasiid lea čállán Petter Morottaja. Eará dahkkit leat Miina Seurujärvi ja Mika Kolehmainen (govven ja doadjin).

Virkkuuvääri 5 digihárjehusat

Viđát luohká materiálas vuosttažin válmmaštuvvet digihárjehusat. Materiálas leat oanehis oahpahusbihtát ja daidda gullevaš hárjehusat ja oasit girjjálašvuođas. Hárjehusaid vuođđun leat  Otava Kipinä 5 hárjehusat, daid lea heivehan anárašgillii ja kultuvrii Henna Aikio. Digihárjehusaid lea ráhkadan Miina Seurujärvi.

Hitruus sátneráju digihárjehusat

Hitruus sánádâh digihárjuttâsah -materiála nubbi oassi lea Hitruus giellaoahppahárjehusat, Hitruus kielâoppâ digihárjuttâsah. Digihárjehusaiguin sáhttá oahpahallat maiddái sániid jietnadeami, lohkama ja čállima lassin.  Seamma materiála sáhttá geavahit báberveršuvdnan go printe Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás -materiála. Digimateriálain lea lassemateriála (muitokoarttat ja bingovuođut prentema várás ja liŋkkat quizlet-hárjehusaide), mat eai leat bábirveršuvdnan ja prentenládje.

Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás

Hitruus giellaoahppa ja sátnerádju -materiála dievasmáhttá Hitruu-ráiddu sierra giellaoahppa- ja sátnerádjohárjehusaiguin. Materiála lea oaivvilduvvon vuođđoskuvlla 3-6 luohkáin. Materiála sáhttá geavahit báberveršuvdnan (pdf-siiddut, maid sáhttá printet) dahje digitála hámis (Hitruus kielâoppâ digihárjehusat ja Hitruus sánádâh digihárjehusat). Materiála dahkkit leat Miina Seurujärvi ja Petter Morottaja, govat Riitta Ahonen.

Hitruu 1 ja 2 digimateriálat

Hitruu 1 ja 2 digimateriálain sáhttá lohkat ja guldalit Hitruu 1 ja 2 girjjiid teavsttaid ja hárjehallat govaid sátneráju. Hitruu-ráiddu lea čállán Teija Linnanmäki ja govaid sárgon Riitta Ahonen. Digimateriála lea ollašuhttán Anne Seipiharju ja son maiddái lohká govaid sániid materiálas.

Hitruu 3 ja 4 digimateriálat

Hitruu 3 ja 4 digimateriálain sáhttá lohkat ja guldalit Hitruu 3 ja 4 girjjiid teavsttaid ja hárjehallat govaid sátneráju. Hitruu-ráiddu lea čállán Teija Linnanmäki ja govaid sárgon Riitta Ahonen. Digimateriála lea ollašuhttán Anne Seipiharju ja son maiddái lohká govaid sániid materiálas.

Lassedieđut

oahppamateriálačálli Hannu Kangasniemi, hannu.kangasniemi(at)samediggi.fi, 050-364 1385

anárašgielat oahppamateriála plánejeaddji Miina Seurujärvi, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi, 050-344 0504

Sámedikki oahppamateriálat

Sámediggi ii dohkket Vuohču badjeskuvlaoahpahusa sirdima girkosiidii

Sámediggi ii dohkket Vuohču skuvlla badjeluohkáid oahpahusa sirdima girkosiidii. Soađegili gielda pláne oktan čuvgehusdoaimma seastindoaibman sirdit badjeskuvlla ohppiid čavčča 2022 rájes Tähtikunta skuvlii.

Sámediggi lea addán 25.8. gildii ášši birra cealkámuša, mas dat muittuha ee. sámegiela ja sámegielat oahpahusa sierraruhtadeamis, mii lea leamaš fámus jagi 1999 álggu rájes. Ruhtadeapmi lea mearkkašahtti, daningo dat gokčá praktihkas sámegiela ja sámegielat oahpahusa oahpaheddjiid bálkágoluid. Sámeoahpahusa goasttádusaid máksá dađi lági mielde stáhta. Dát stáhtaoassevuogádaga olggobeale ruhtadeapmi ii leat váldojuvvon vuhtii rehkenastimiin, maid konsuleanta lea ráhkadan gildii.

– Sámeoahpaheddjiid ja -ohppiid fievrrideapmi čuođi, juobe 120 kilomehtera duohkái ja ruovttoluotta beaivválaččat ii leat seastindoaibma, muhto baicca lassegollu. Lassin dan haddin lea hedjoneaddji oktavuohta iežas servošii, iežas gillii ja kultuvrii, Sámediggi gávnnaha cealkámušastis.

Sámediggi lea fuolas ohppiid ja bearrašiid veadjimis ja earenoamážit sámegiela ja sámegielat oahpahusa dilis ja joatkašuvvamis Vuohčus. – Dát lea seamma ášši go fuolla sámegiela boahttevuođas dán guovllus, dadjá Sámediggi sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.  – Soađegili gielda ii min jáhku mielde diđolaččat háliit heajudit sámegiela sajádaga, mii lea juo ovddežisnai geahnoheapme, muhto oahpahusa sirdin juobe muhtun oassái eret lunddolaš birrasisttis mearkkašivččii dan goittotge.

Sámediggi lea bivdán gielddas Sámediggelága 9 § mielde ráđđádallamiid ja rehkenastimiid Vuohču skuvlla

  • sáme- ja suomagielat oahpahusa oahppieinnostusain, main váldojuvvo vuhtii vuolleskuvlla sámegielat oahpahusa dáláš ohppiid sirdašuvvan badjeskuvlii,
  • oahpahusgoasttádusain, main leat sirrejuvvon sámegiela ja sámegielat oahpahusa golut ja daid vuođul gieldda oažžun sierraruhtadeapmi
  • ohppiid fievrrideamis beaivválaččat Soađegillái ja ruovttoluotta. Skuvlasáhttorehkenastimiin galgá váldit vuhtii sáhtuid gitta gieldda davverájis ja maiddái árktalaš dálvvi dagahan čuvges áiggi oanehisvuohta, mii guhkida skuvlamátkkiid bistima.

Loga olles cealkámuša dás.

Lassedieđut:

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, 040 767 3101 / 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Sámegielaid gáiddusoahpahusa goalmmát lohkanjahki álggii – ohppiidlohku lassána

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta goalmmát doaibmanjahki ja ođđa lohkanjahki lea álgán. Prošeavtta ohppiid- ja studeanttaidlohku lea lassánan sullii 20 ohppiin. Mannan lohkanjagi sámegiela oahpahusa ožžo sullii 60 oahppi ja studeantta. Dál álgán lohkanjahkái leat almmuhuvvon badjelaš 80 oahppi ja studeantta miehtá Suoma.

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeakta fállá anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi dievasmahtti oahpahusa guokte vahkkodiimmu oahpahusjoavkku nammii. Prošeakta váldá oahpahussii mielde maiddái ovdaskuvlaohppiid. Oahpahus lea oaivvilduvvon sámeohppiide sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. Prošeakta ii fála oahpahusa rávesolbmuide.

Almmuhanáigi sámegielaid gáiddusoahpahussii nogai njukčamánus. Vaikke aitosaš almmuhanáigi lea nohkan, de prošeakta váldá ain ođđa ohppiid mielde oahpahussii vel čakčamánu loahpa rádjái. Oahpahussii beassama eaktun lea, ahte sámegiela gáiddusdiimmut heivejit oahppi lohkanortnegii ja ahte oahppái gávdno pedagogalaččat vuogas oahpahusjoavku. Oahppi ii goittotge dárbbaš máhttit sámegiela, muhto oahpahus vuolgá maid vuođđoáššiin.

Vánhemat sámiid ruovttuguovllu olggobealde, geat háliidivčče mánáidasaset anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela gáiddusoahpahusa, sáhttet váldit oktavuođa Arla Maggai, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033.

Oulu, Roavvenjárgga ja Helssega gávpogat lágidit davvisámegiela oahpahusa lagašoahpahussan. Jos háliidat oahpahusa, de váldde oktavuođa iežas skuvlla rektorii dahje iežat gávpoga skuvladoaimmahahkii.

Lassedieđut

Prošeaktahoavda Hanna Helander
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi
040 7012 094

Koordináhtor Arla Magga,
arla.magga(at)samediggi.fi
040 1985 033

https://www.saamenetaopetus.com/

Ođđa davvisámegiela eatnigiela oahppogirji almmustuvvan

Biellocizáš 8 lea eatnigiela oahppogirji vuođđoskuvlla 8. luohká oahppiide. Girjái gullá maiddái hárjehusgirji.

Dán girjji sisdoallu lea juhkkojuvvon njealji oassái: čakča, skábma, dálvi ja giđđa. Girjeráiddus lea almmustuvvan ovdalis Biellocizáš 7 ja hárjehusgirji.

Oahppogirjji dahkki: Helmi Länsman, bearbmagovva Esther Berelowitsch

 

Girjjiid sáhttá diŋgot min neahttagávppis:

https://www.samediggi.fi/tuote/biellocizas-8/?lang=dav

https://www.samediggi.fi/tuote/biellocizas-8-harjehusgirji/?lang=dav

 

Sámediggi 2020, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Ođđa álgooahpahusa riektačállinplakáhtat leat almmustuvvan

Álgooahpahusa riektačállinplakáhtat leat dál almmustuvvan digitála hámis. Plakáhtaid lea plánen oahpaheaddji Aura Pieski, govaid lea sárgon Nora Bäck ja Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat almmustahttá dán plakáhtaráiddu.

Álgooahpahusa riektačállinplakáhtat nannejit oahppi davvisámegiela riektačállima, ja daid sáhttá geavahit lohkan- ja čállinoahpahusa olis. Dát lassemateriála lea jurddašuvvon eatnigiela álgooahpahussii, muhto dat sáhttá leat ávkkálaš maiddái eará luohkkádásiid oahpahusas. Plakáhtat muittuhit riektačállima vuođđoáššiin. Plakáhtaráiddus leat oktiibuot oktanuppelogi (11) plakáhta. Ráidu álmmuhuvvo maiddái stávvalastojuvvon hámis ja oahpaheaddji sáhttá čálihit skuvllas daid dárbbu mielde. Aura Pieski lea čállán ráidui oahpaheaddjirávvagiid ja maiddái ideaid riektačállinplakáhtaid geavaheapmái.

Oahppomateriála heive bures maiddái gáiddusoahpahussii. Materiála sáhttá diŋgot Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas.

Liŋka: https://www.samediggi.fi/tuote/riektacallinplakahtat-digi/?lang=dav

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu joatkašuvvá jagiin – Sámediggi ja Ohcejohka illudit!

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu oaččui joatkkaruhtadeami oahpahus- ja kulturministeriijas. Ministeriija mieđihii fidnui 235 000 euro ruhtadeami jahkái 2021. Fitnu jođiha Ohcejoga gielda ja oktavuođaid gielddaide ja gávpogiidda koordinere Sámediggi.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu lei nohkame jagi loahpas. Ministeriijain dahkkon ráđđádallamiin goittotge gávnnahuvvui, ahte joatkkajahki lea dárbbašlaš. Dalle sámeoahpahusa ovddidanbargojoavkku, man ministeriija lea ásahan, geargá oažžut barggus gárvvisin. Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku bargu joatkašuvvá jagi lohppii ja dan bargun gullá ee. válmmaštallat evttohusaid sámeoahpahusa bissovaš čoavddusin sámiid ruovttuguovlu gielddaid olggobealde.

– Gáiddusoahpahusfitnu joatkkajahki lea erenomáš buorre ođas, dadjá Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso. – Mearrádus addá doaivaga das, ahte oahpahus sámiid ruovttuguovllu olggobealde oaččolii viimmat buori coavcci. Sámemánát- ja nuorat ásset maŋimus statistihkaid (2019) mielde ruovttuguovllu olggobealde sullii 2000.

– Fidnu lea olahan sámemánáid ja -nuoraid dán rádjái bures, muhto stuorámus oassi sis lea liikká ain sámeoahpahusa olggobealde. Gáiddusoahpahusfidnu lea dahkan buori barggu ja lean hui ilus das, ahte Sámedikki ja Ohcejoga gieldda ovttasbargu doaibmá njuovžilit, muitala Juuso.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu prošeaktahoavda Hanna Helander Ohcejoga gielddas illuda erenomážit das, ahte gielddat fidnejit oahpahusa boahtte jagi álkibut ja hálbbibut dán jagi ektui. – Dán rádjai gielddat leat máksán oahpahussii oassálastimis sullii 1000 oahppi nammii. Boahtte jagi máksu lea dušše 100 euro. –Mii sávvat, ahte ministeriija mearrádusa mielde ohppiidlohku ain lassána, dadjá Helander.

Fidnu álggii čakčat 2018 hui jođánit ja vuosttaš lohkanjagi oahpahussii bohte mielde 19 davvisámegiela, 18 anárašgiela ja 16 nuortalašgiela oahppi. – Boahtte lohkanjagi ohppiidlohku lassána 81 oahppái, sis 41 davvisámegillii, 24 anárašgillii ja 16 nuortalašgillii, muitala prošeaktakoordináhtor Arla Magga Sámedikkis. – Fidnu addá oahpahusa boahtte lohkanjagi 16 ovda- ja vuođđooahpahusjovkui ja guovtti logahatjovkui.

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti ságadoalli Tauno Ljetoff illuda das, ahte fitnu ruhtademiin bastit ovddidit maiddái gáiddusoahpahusas dárbbašlaš oahppamateriála. – Fitnu ruhtademiin leat dál guokte geasi bálkáhan skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga geassebargui oahppamateriálabargiid buot golmma sámegillii.

Sámedikki skuvlenčálli ja OKM sámeoahpahusa ovddidanbargojoavkku lahttu Ulla Aikio-Puoskari muitala, ahte dál leat maŋimus bottut čoavdit oahpahusa sajádaga ruovttuguovllu olggobealde. – Menddo máŋga ahkejoavkku leat juo measta manahuvvon, go oahpahusa ii leat bastán ordnet. – Fidnu álggaheapmi jagi 2018 mearkkašii vuosttas lávkki oahpahusdili čoavdimis ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. Oahpahusas, man fidnu dahká vejolažžan, illudit erenomážit sámemánáid vánhemat, geat ásset ruovttuguovllu olggobealde, muitala Aikio-Puoskari.

Lassedieđut:

Prošeaktahoavda Hanna Helander, 040 7012 094, hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi
Prošeaktakoordináhtor Arla Magga, 040 1985 033, arla.magga(at)samediggi.fi

https://www.saamenetaopetus.com/
https://www.samediggi.fi/doaibma/skuvlen-ja-oahppamateriala/?lang=dav

Sámediggi giittii sámegiela oahppiid ja jugii stipeanddaid sidjiide, geat leat bures menestuvvan sámegiela oahpuin

Sámediggi jugii skuvllaid giđđafeasttain stipeanddaid oahppiide, geat leat bures menestuvvan sámegiela oahpuin. Stipeandda ožžo oktiibuot 18 vuođđooahpahusa čađahan oahppi ja 12 ođđa studeantta. Sámi oahpahusguovddáža oahppiin stipeandda ožžo guokte oahppi ja okta oahppi, gii lea čađahan nuortalašgiela studeantaiskosa.

Sámedikki stipeandda ožžo čuovvovaš nuorat:

Studeanttat:

Avvila logahat: Sáárákáisá Seurujärvi (anárašgiella), Siiri Ranttila (davvisámegiella), Hilla Portti (davvisámegiella), Lassi-Olavi Mäkinen (davvisámegiella), Jonne Aikio (davvisámegiella), Jenna Portti (davvisámegiella), Bigga Guttorm (davvisámegiella),

Soađegili logahat: Ada Heikkilä (davvisámegiella)

Lyseonpuisto logahat, Roavvenjárga: Áile Keskitalo (davvisámegiella), Antte Heatta (davvisámegiella)

Roavvenjárgga rávesolbmuid logahat: Samu Kitti (davvisámegiella)

Kempele logahat: Matias Karjalainen (davvisámegiella)

Vuođđooahpahusa čađahan oahppit:

Heahtá vuođđoskuvla: Rosa-Máren Juuso (davvisámegiella), Marielle Näkkäläjärvi (davvisámegiella), Jan Krister Wahlberg (davvisámegiella)

Anára skuvla: Britt-Inga Näkkäläjärvi (davvisámegiella), Riigu Juntunen (davvisámegiella), Eliel Kalla (anárašgiella), Emma Sieppi (davvisámegiella)

Avvila badjeskuvla: Tinja Hakovirta (anárašgiella)

Čeavetjávrri skuvla: Lilja Ljetoff (nuortalašgiella)

Ohcejohnjálmmi skuvla: Sanna Aikio (davvisámegiella), Andaras Valle (davvisámegiella)

Vuohču skuvla: Neini Pehkonen (davvisámegiella)

Urheilupuisto skuvla, Mikkeli: Kerttu Kirjalainen (davvisámegiella)

Wivi Lönni skuvla, Tampere: Venla Järvensivu (davvisámegiella)

Vihtavuori skuvla, Laukaa: Paula Vuolab (davvisámegiella), Petra Vuolab (davvisámegiella)

Tähtikunta skuvla, Soađegilli: Siiri Ylivaara (davvisámegiella)

Ovnnesjoga vuođđoskuvla, Roavvenjárga: Aino-Maaret Joona (davvisámegiella)

Sámi oahpahusguovddážis gárvánan oahppit:

Anárašgiela ja -kultuvrra oahput: Tomi Kristian Koivunen

Davvisámegiela ja -kultuvrra oahput: Kia Joanna Olin

Nuortalašgiela studeantaiskosa čađahan: Erkki Feodoroff

 

Sámediggi sávvá lihku ja buori geasseluomu buohkaide!

Neropatin päiväkirja – Jierpmástalli beaivegirji lea dál almmustuvvan sámegillii

Biekkánis girječálli Jeff Kinney vuosttas ráidogovvaromána Diary of Wimpy Kid  (Neropatin päiväkirja)  lea dál almmustuvvan davvi-, anár- ja nuortasámegillii. Dát girji leamaš máŋggaid jagiid bestseller -girji Amerihkás, maiddái Suomas Neropatti -girjjit leamaš dávjá girjelisttuid njunnošis. Dál dán girjji beassá lohkat maiddái sámegillii.

Davvisámegillii Neropatti-girjji lea jorgalan Áilu Valle, anársámegillii Mikkâl Morottaja ja nuortasámegillii Raija Lehtola.

“Eallin badjeskuvllas ii leat álki. Greg Heffley diehtá dan buorebut go earát.”

“Greg sánit ja dagut eai buot áiggiid mana oktii, nu ahte su buorit áigumušat dávjá šaddet áibbas eará go son lei jurddašan.”

 

Girjjiid sáhttá diŋgot Sámedikki neahttagávppis:

Jierpmástalli beaivegirji

Čuovâuáivi peivikirje

Jeäʹrmmpääʹǩǩ peiʹvvǩeʹrjj

 

Girjjiid fidne oastit maiddái Sami duodji -gávppis.

Boađe mielde Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa neahttadoaluide!

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ávvudit bearjadaga 17.4. interneahtas. Boađe mielde neahttadoaluide ja gávnna doppe suohtas dáiddadáhpáhusmuittuid ja oahpes sámeartisttaid. Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat bovde Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa historjásiidduid rahpandoaluide bearjadaga 17.4. dmu 12 rájes čujuhusas saamelaisnuortentaidetapahtuma.com.

Neahttasiidduide leat čohkkejuvvon govat, teavsttat ja filmmat Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 1990-logus gitta dán beaivvi rádjái. Dáiddadáhpáhusas dáiddakarrieara vuosttaš lávkkiid váldán sámedáiddarat muitalit filbmadearvvuođaid bokte maid dáiddadáhpáhus lea sidjiide mearkkašan.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa historjásiidduid leat bargan neahttabuvttadeaddji Eeva Mäkinen, dáiddadáhpáhusbargi Unna-Maari Pulska, skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari ja oahppamateriálaplánejeaddji Anni Näkkäläjärvi. Siiddus leat teavsttat buot golmma sámegillii ja suomagillii. Fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.

Lassedieđut:

Unna-Maari Pulska
unna.pulska@samediggi.fi
040 614 5949

Sámegielaid gáiddusoahppodiimmut fállun skuvlalaččaide!

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu lágida buohkaide rabas nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegiela oahppodiimmuid neahtas. Oahppodiimmut leat oaivvilduvvon erenomážit skuvlalaččaide.

Fállun leat oahppodiimmut guđege sámegielas čuovvovaččat:

Nuortalašgiella badjeskuvlalaččaide ja logahatstudeanttaide gaskavahku 25.3., 1.4. ja 8.4. dii 10.00–10.45

Anárašgiella 3.–6. luohkálaččaide duorastaga 26.3., 2.4. ja 9.4. dii 10.00–10.45

Davvisámegiella 0–2. luohkálaččaide bearjadaga 27.3., 3.4. ja mánnodaga 6.4. dii 14.00–14.45

 

Oassálastinrávvagat gávdnojit dáppe. Diimmuide ii dárbbaš almmuhit ovddalgihtii!

Bures boahtin! Tiervâpuáttim! Tiõrv pueʹttem! Bures boahtin!

www.saamenetaopetus.com