Anárašgiela vieris giela oahppagirjeráidu gárvvásnuvai

 

Anárašgiela vieris giela oahppagirjeráidu Hitruu lea dál gárvvis teakstagirjjiid oasil. Skuvlajagi  álgui almmustuvai ráiddu maŋimus oassi Hitruu 4 -Sämieennâm.

Oahppogirjeráidu lea oaivvilduvvon anárašgiela vieris giela oahpahussii vuođđooahpahusluohkáide 3.-6. Ráiddus leat ovdalis almmustuvvan oasit Ááhu kuuvl, Pennuuseibi ja Skipáreh. Dál almmustuvvan ođđa girji lea oaivvilduvvon guđátluohkkálaččaide.

Ánná ja Saammâl fearánastiba oahppogirjjis vuot duođalaš, boares ja ođđaset dáhpáhusaide vuođđuduvvan muitalusain, mat leat dáhpáhuvvan Njellima guovllus. Muitalusaid vuođul oahppat anárašgiela lassin maiddái anáraččaid kultuvrra. Muitalusain leat máŋggat jahkegierddu dehálaš dáhpáhusat ja doaimmat čakčageasis čuovvovaš jagi  geassái.

Oahppogirjjiid lea čállán Teija Linnanmäki ja govaid lea ráhkadan Riitta Ahonen. Ráidui bohtet maŋŋelis vel lasi hárjehusgirjjit ja digimateriálat.

Diŋgomat: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Lassedieđut: skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Ođđa nuortalašgielat máinnasgirji Silbbseiʹbb rieʹmjj almmustuvai

Ođđa nuortalašgielat máinnasgirji Silbbseiʹbb rieʹmjj lea almmustuvvan.

Silbbseiʹbb rieʹmjj – girji muitala guovtti riebana ustitvuođas ja das, mo dat veahkeheaba nubbi nuppi. Máinnas, man Elina Moshnikoff lea čállán, lea áibbas ođđa muitalus vaikko das leat vuohttimis oktavuođat boares muitalusaide. Heidi Juliana Gauriloff ivdnás govat geasuhit lohkat ja guldalit máidnasa go vaikkoba áhčči, eadni, áhkku dahje áddjá lohká dan. Girji heive bures ovdaskuvlla ja vuolleskuvlla, nuortalašgiela oahppiid ja eará gielas beroštuvvan olbmuid lohkamuššan.

Diŋgomat: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Lassedieđut: skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

 

Ođđa bargogirji davvisámegillii almmuhuvvui

Ođđa davvisámegiela bargogirjji GEA-oahppogirjeráidui lea almmustuvvan.  Gea-ráidu lágiduvvo vuolleskuvlla vieris giela oahpahussii.

GEA 3 bargogirji čakčii lea oaivvilduvvon vuođđooahpahusa goalmmát luohká vieris giela oahpahussii GEA 3 lohkangirjji bálddas. Girjji teavsttaid lea čállán Oona Länsman ja dat sisttisdoallá máŋggabealat hárjehusaid čakčabadjái. Girjji govaid lea sárgon ja layout ráhkadan Nora Bäck.

Diŋgojumit: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Lassedieđut: skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

 

Sámegielat ávnnasoahpaheaddjiid skuvlenfidnu álggahuvvui

Sámegielat ávnnasoahpaheaddjiid skuvlenfidnu, Ketterä allaskuvla álggahuvvui giellaoahpuiguin Anáris maŋŋebárgga 13.8. Fidnu mihttomearrin lea skuvlet jođánit ođđa ávnnasoahpaheaddjiid sihke sámegielaid ja eará oahppoávdnasiid oahpahussii. Oahpaheaddjit lea buot golmma sámegielas ja olles riikkas uhcán.

Sámediggi barggai 2017 ovdačielggadusa, man dieđu mielde sámegielat oahpaheaddjit eai leat doarvái. Davvisámegielat luohkáoahpaheaddjit ja davvisámegielat ávnnasoahpaheaddjit leat válmmaštuvvan eanemus, muhto maid sidjiide lea stuorra dárbu. Dilli lea váddáseamos nuortalašgielas, muhto dilli lea buorráneamen. Buot golbma sámegiela, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiella leat dál iehčanas akademalaš oahppoávdnasat Oulu universitehtas.

Anáris álggahuvvojedje anáraš- ja davvisámegiela vuođđooahpahut, mat bistet olles lohkanjagi ja mat joatkašuvvet seammás ávnnasoahpuiguin. Nuortalašgiela vuođđooahput leat álggahuvvon juo giđđat ja joatkašuvvet dál ávnnasoahpuiguin.

Govas leat fidnu oahpaheaddjit ja bargit rahpandilálašvuođas 13.8. Anára Sajosis.

Fidnu skuvlejumit juohkašuvvet giellaoahpuide, pedagogalaš oahpuide ja sámi girjjálašvuođa oahpuide. Dát gullet sámegiela eatnigiela ja girjjálašvuođa oahpaheaddji dohkálašvuođagáibádusaide. Sámi girjjálašvuođa oahput eai leat ovdal leamašan mielde oahpaheaddjiskuvlejumis. Sámi girjjálašvuođa oahput álggahuvvojit čakčat 2020 ja oahpaheaddji pedagogalaš oahput 2021.

Fidnu lea plánejuvvon nu, ahte oahppit sáhttet válljet daid osiid, mat váilot dutkosis. Skuvlejumis leat mielde maid olbmot, geain lea oahpaheaddji gelbbolašvuohta, muhto sii hálidit buoridit sámegiela dáidduset, vai bastet oahpahit sámegillii. Muhtun ohcciin fas leat jo sámegiela oahput ollásit dahje oassin čađahuvvon ja nana sámegiela máhttu, muhto sis váilot pedagogalaš oahput.

Fidnu skuvlejumiid ordnejit ovttasbarggus Oulu universitehta Giellagas-instituhta, bajásgeassindiehtagiid dieđagoddi ja Sámi oahpahusguovddáš. Sámediggi lea mielde fidnu stivrenjoavkkus. Dat maid čuovvu ja raportere sámeoahpahusa oahpaheaddjidilis ja ná doarju fidnu doaimma.

Fidnu ruhtadit Oahpahus- ja kulturministeriija ja Suoma kulturruhtarádju. OKM lea mieđihan Oulu universitehtii golmma jahkái fidnoruhtadeami. Kulturruhtarádju lea dorjon sámegielaid jo sullii 20 jagi. Kulturruhtarádju mieđihii fidnu oahppiide 300.000 euro ja dát submi juhkkojuvvo stipeanddaid bokte oahppiide. Oassi oahppiin lea ohcan virgefriija aitosaš barggus vai ožžot gelbbolašvuođa sámegielat ávnnasoahpaheaddji bargui.

Fidnu jođiha FT Marja-Liisa Olthuis ja fidnus lea bargin FM Tiina Mattanen Oulu universitehta Giellagas-instituhtas.

Lassedieđut: skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi; 010 8393 11

Ketterä allaskuvla

Ođđa vieris giela hárjehusgirji anárašgillii almmuhuvvon

Oahppit, geat lohket anárašgiela vuođđooahpahusa viđat luohkás, ožžot ođđa hárjehusgirjji. Hitruu! 3 Hárjuttâsah -bargogirji lea almmustuvvan.

Bargogirjji lea čállán Henna Aikio ja dat sisttisdoallá hárjehusaid Hitruu! Skipáreh -teakstagirjái. Girji lea oaivvilduvvon vuođđooahpahusa viđat luohkkái vieris giela oahpahussii. Hárjehusgirjji bargobihtáin hárjehallet teakstagirjji sisdoaluid máŋggabealágit. Buot girjjis almmuhuvvon sátneruossalasaid lea vejolaš bargat maid digitálalaččat Cloubi-vuođus.

Diŋgojumit: kirjatilaus(at)samediggi.fi
Ođđa siiddut oahppamateriála diŋgoma várás leat boahtimin!

Skuvlen ja oahppamateriála

Muitalusat, girjjit ja hárjehusat rivdet digitála hápmái – Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas lea hušša!

Sámedikki lea bálkáhan dán geassái njeallje prošeaktabargi ráhkadit oahppamateriálaid. Juohke sámegillii lea sierra bargi ja dan lassin lea bálkáhuvvon okta digimateriálabargi. Anáraš- ja davvisámegielat bargiguovttos leaba bálkáhuvvon Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnui ja soai rahčaba gárvendihtii digitálamateriálaid jođaneamos lági mielde gáiddusoahpahusa várás.

Davvisámegiela oahppamateriálabargi Solja Magga ráhkada Gea 2 -girjjis digitálalaš veršuvnna Cloubi -vuđđui. Digitála materiálas lea vejolaš guldalit sihke girjji bihtáid ja sániid. Dohko ráhkaduvvojit maiddái bargobihtát, maiguin oahppi sáhttá hárjehallat girjji sisdoaluid. ”Váldoulbmilin lea báddet gárvvisin buot jienaid geasi áigge”, muitala Solja.

Maiddái anárašgielat bargi, Anne Seipiharju rahčá báddemiiguin. Son válbme sihke Hitruu -girjjiid jietnabáttiid, ja eará jietnamateriála. Mediasuorggi vázzán Anne lea movttet go beassá ieažas suorggi bargguid bargat. ”Jietnastudios barggadettiin oažžu lasi bargohárjánumi ja beassá buoridit iežas máhtu”, lohká Anne.

Kati Ljetoff bargá nuortalášgielat materiála. Son rievdada boares muitalusaid ođđa čállinvuohkái, degomat Jiäʹnnǩiõll-lonkangirjjiid. Dasa lassin son bádde, litterere ja čállá buhtisin eatnigielat hubmiid muitalusaid. “Dát geassebargu, mas beassá bargat nuortalašgielain, lea gal erenoamáš buore vejolašvuohta beassat geavahit ja oahppat lasi giela”, muitala Kati, guhte čađahii diibmá Sámi oahpahusguovddážis nuortalašgiela ka kultuvrra oahpuid.

Digimateriálabargi Emilia Nieminena mielas lea leamašan somá hárjehallat Cloubi-vuođu geavaheami ja oahpásmuvvat dan bokte skuvlamáilbmái ođđa perspektiivvas. Son lea ávnnasoahpaheaddji, guhte čađahii diibmá anárašgiela ja kultuvrra oahpuid. Dán gease son sirdá oahppagirjjid materiálaid Cloubii ja maiddái vejolaččat jorgala hárjehusgirjjiid anarášgillii.

Skuvlen ja oahppamateriála

Anáraš- ja davvisámegiela bustávvatávvalat leat almmustuvvan

Oahpaheaddjiid guhká sávvan anáraš- ja davvisámegielaid bustávvagovvatávvalat leat almmuhuvvon. Anárašgiela bustávvatávvalat leat almmuhuvvon fiermmis, davvisámegiela bustávvatávvalat sihke fiermmis ja printejuvvon hámis.

Anárašgiela bustávvagovaid lea ráhkadan oahpaheaddji-govvadáiddar Tania-Maria Moilanen. Bustávvatávvaliid sáhttá luđet ja printet dás.

Davvisámegiela bustávvatávvaliid govaid lea ráhkadan Nora Bäck, gii lea govvadahkkin maiddái Sámedikki almmuhan Gea-oahppamateriálaráidui. Bustávvatávvaliid sáhttá luđet ja printet dás, dahje diŋgot skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas printejuvvon hámis.

Govvatávvaliid lea doaimmahan Gáijon Issát Ánne/ Anni Näkkäläjärvi Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas.

Diŋgojumit: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu válmmaštallá doaimma stáđásmahttima

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu ohcá čovdosiid, vai doaibma stáđásmuvvá. Fidnu álggahuvvui čakčat 2018 ja dat nohká jagi 2020 loahpas. Ovdal dán fitnu doaibmit galget ráhkadit oahpahus- ja kulturministeriijai evttohusa sámegielaid gáiddusoahpahusa stáđásmahttimii sámiid ruovttuguovllu olggobealgielddain. Sullii 70 % vuođđooahpahusahkásaš sámemáná ásset ja gazzet oahpu ruovttuguovllu olggobealgielddain.

Govas sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu koordináhtor Arla Magga Sámedikkis ja prošeaktahoavda Eila Tapiola Ohcejoga gielddas.

Vuosttaš doaibmajagi fidnu attii sámegielaid gáiddusoahpahusa oktiibuot 16 nuortalašgiela, 18 anárašgiela ja 19 davvisámegiela oahppái. Fitnus ledje mielde oktiibuot 21 gieldda ja 39 skuvlla. Boahtte čavčča ohppiidlohku stuorru ja fidnui bohtet mielde čieža ođđa skuvlejumi lágideaddji.

Skuvlajagi loahpas dahkkui máhcahatgažadeapmi, man bohtosat movttiidahttet. – Oahppit ja sin vánhemat leat sámegielaid oahppanvejolašvuođas ilus ja giitevaččat, muitaleaba fitnu bargi guovttos Eila Tapiola ja Arla Magga.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu lei ovdan Oahpahusráđđehusas 12.6. ordnejuvvon Sámiid skuvlenáššiid ovttasbargoorgána čoahkkimis. Čoahkkimii oassálasttii bajimus hoavda Olli-Pekka Heinonen, guhte anii gáiddusoahpahusfitnu nohkama gaskan skuvlajagi čuolbmájin. Čoahkkima oktasaš fuollan lei, mo dorvvastit sámegielaid oahpahusa sámiid ruovttuguovllu olggobealde jagi 2021 álggu rájes, go fidnu nohká.

Čoahkkimii oassálaste Sámedikki ja Oahpahusráđđehusa ovddasteddjiid lassin sámeoahpahusa áššedovdit Helssega, Roavvenjárgga ja Oulu gávpogiin, Soađegili, Anára ja Ohcejoga gielddain, Sámi oahpahusguovddážis, Lappi guovlohálddahusas ja oahpahus- ja kulturministeriijas.

Fitnu bargit Eila Tapiola, Arla Magga ja Ulla Aikio-Puoskari oassálaste 11.6. gáiddusoahpahusskuvla Etäkoulu Kulkuri rabas beivviid dilálašvuhtii (https://www.youtube.com/watch?v=mSTQB3t2u3g). Etäkoulu Kulkuri fállá suomagiela ja suomagielat oahpahusa suopmelaš mánáide, geat ásset miehtá máilmmi. Dilálašvuođa prográmmii gulai ee. panelaságastallan iežas eatnigiela mearkkašumis. Panelistan ledje Etäkoulu Kulkuri rektor Tuija Tammelander, oahpahusráđđeaddi Katri Kuukka ja gáiddusoahpahusfitnu prošeaktahoavda Eila Tapiola, guhte buvttii ságastallamii mielde sámegielaid geahččanguovllu. Ságastallamis deattuhuvvojedje gielaid riggodat ja maiddái oktavuohta kultuvrii, mii guoskkaha seamma ládje suopmelaš máná, gii ássá olgoriikkas go maiddái sámemáná, gii ássá Suomas. Panelisttat ja geahččit suokkardalle maiddái ovdamearkka dihte eatnigiela merkenvejolašvuođa álbmotregisttardieđuide. Dohko ii leat dál vejolaš merket eatnigiellan máŋga giela. Dán áššái sávvet nuppástusa.

Lassedieđut

Prošeaktahoavda Eila Tapiola, eila.tapiola(at)utsjoki.fi, 040 7012 094

Prošeaktakoordináhtor Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi,  040 1985 033

https://www.saamenetaopetus.com/

Sámediggi jugii stipeanddaid – nuortalašgiela studeantaiskosa čállit eanet go goassige ovdal

Sámediggi jugii skuvllaid giđđafeasttain stipeanddaid oahppiide, geat leat bures menestuvvan sámegiela oahpuin. Stipeanddat juhkkojuvvojedje oktiibuot 20 vuođđooahpahusa čađahan oahppái ja ovcci ođđa studentii, geat leat čađahan sámegiela iskosa studeantadutkosis. Sámi oahpahusguovddáža oahppiin stipeandda ožžo 15 oahppi, geain ovccis čađahedje nuortalašgiela ja golmmas anárašgiela studeantaiskosa.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio illuda erenomážit das, go nu máŋggas leat čađahan nuortalašgiela studeantaiskosa.  Ovccis leat čađahan nuortalašgiela studeantaiskosa, dat lea eanet go ovddit jagiin oktiibuot!

Sámedikki stipeandda ožžo čuovvovaš nuorat:

Studeanttat:

Avvila logahat: Saana Aikio (anárašgiella), Lifu Torikka (davvisámegiella), Ida Grønmo (davvisámegiella),  Jon-Erik Näkkäläjärvi (davvisámegiella)

Ohcejoga sámelogahat: Pedar Järvensivu (davvisámegiella)

Eanodaga duottarlogahat: Matias Löf (davvisámegiella)

Lyseonpuisto logahat, Roavvenjárga: Alisa Pieski (davvisámegiella)

Eira rávesolbmuid logahat, Helsset: Birit Haarla (davvisámegiella), Katja Haarla (davvisámegiella)

Vuođđooahpahusa čađahan oahppit:

Anára skuvla: Rufina Kangasniemi (davvisámegiella), Matti Iisakki Musta (davvisámegiella), Pessi Koskinen (anárašgiella), Sammeli Suominen (anárašgiella)

Ohcejohnjálmmi skuvla: Jesse Ruokolainen (davvisámegiella)

Čeavetjávrri skuvla: Helmi Ljetoff (nuortalašgiella), Henry Haataja (nuortalašgiella)

Vuohču skuvla: Eetu Magga (davvisámegiella)

Gáregasnjárgga skuvla: Biret Iŋgá Pieski (davvisámegiella), Ánte Tenoranta (davvisámegiella)

Heahtá vuođđoskuvla: Ibbá Lauhamaa (davvisámegiella), Maren Elle Mäkitalo (davvisámegiella), Inger-Anni Valkeapää (davvisámegiella), Kalle Keskitalo (davvisámegiella), Mona Wallén (davvisámegiella)

Avvila badjeskuvla: Vilho Simon Mäkinen (davvisámegiella)

Aleksanteri Kena skuvla, Soađegilli: Pauliina Kumpula (davvisámegiella)

Korkalovaara vuođđoskuvla, Roavvenjárga: Henna Magga (davvisámegiella)

Simonkylä skuvlla, Vantaa: Jouni Magga (davvisámegiella)

Oulu International School: Nils-Emil Valkeapää (davvisámegiella)

Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan oahppit:

Anárašgiela ja -kultuvrra oahpuin leat válmmaštuvvan ja studeantaiskosa čađahan: Emilia Nieminen, Sara Keränen, Christine Klaver

Davvisámegiela ja -kultuvrra oahpuin lea válmmaštuvvan: Elle-Mari Aikio-Jumisko

Nuortalašgiela ja -kultuvrra oahpuid ja studeantaiskosa čađahan: Pavlo Heikkinen, Janica Gauriloff, Tuomas Kiprianoff, Kati Ljetoff, Maija-Elina Oikarinen, Kia Olin, Laura Olsén, Teemu Titola, Tarja Tuovinen

Nuortalašgiela ja -kultuvrra oahpuid čađahan: Hannele Fofonoff

Boazodoalu ámmátdutkosa (Luondu- ja birassuorggi vuođđodutkkus) čađahan: Aslak-Uula Niittyvuopio (davvisámegiella)

Sámediggi sávvá lihku ja buorre geasseluomu buohkaide!

Čohkket dieđuid sámi skuvlaovttasbarggus – bivdit vástidit!

Sámi Parlamentáralaš ráđđi lea ásahan oktan ulbmilin sámi skuvlaovttasbarggu viiddideami ja nannema. Norgga Sámediggi lea ásahan davviriikkalaš bargojoavkku, mii lea dál čielggadeame ášši ja válmmaštallame evttohusaid rájáhis sámi skuvlaovttasbarggu ovddideapmái.  Barggu duohken ja vuođđun lea Suoma Ohcejoga ja Norgga Sirpmá skuvllaid guhkesáigge ovttasbargu, man vásáhusaid lea vejolaš ávkkástallat maid eará sajiin. Barggu ulbmilin lea láhčit vejolašvuođa ovddidit sámegielaid, sámi álbmoga oahpu, sámiid fuolkevuođa, oktasaš ealáhusaid ja maiddái boahtteáiggi bargovejolašvuođaid riikarájáid rastá.

Bargojoavku bargá 1.1.2019–31.12.2019, man áigge dat kárte ja čohkke dieđuid dálá skuvlaovttasbarggus iešguđet guovllus Sámis. Dán lassin bargojoavku árvvoštallá dáláš ovttasbarggu doaibmanmálliid, čuolmmaid, dásiid, oahpaheaidiliid ja boahttevaš vejolašvuođaid viiddidit skuvlaovttasbargguid. Bargojoavkku ulbmilin lea ráhkadit konkrehta evttohusaid oahpahuslágaid rievdadeamis (jos dárbu), oahppoplánaid ja -fágaid (ávdnasiid) oktiiheiveheamis ja oahppoplánanorpmaid rievdadeamis (jos dárbu) ja eará ovttasbarggu eastagiin, olles Sápmái.

Bargojoavkku ságadoallin bargá Inger-Ánne Klemetsen Norgga Sámedikkis. Čállin bargá Arla Magga Suoma Sámedikkis. Bargojoavkkus leat vel čuovvovaš lahtut: Ulla Aikio-Puoskari, Laura Arola, Eila Tapiola, Torkel Rasmussen, Aura Pieski, Jon-Christer Mudenia ja Leif Erik Varsi.

Jearahallamii sáhttá vástidit liŋkka bokte https://forms.gle/Asno9Y958NZNJTvT9 dahje nu, ahte sádde dieđu Arla Maggai vai son sáhttá jearahallat riŋgemiin dahje epoastajearahallamiin.

Lassedieđut

Seniorráđđeaddi Inger Anne Klemetsen
Sámediggi (NO)
+47 78 47 40 94
inger.anne.klemetsen(at)samediggi.no

Čálli Arla Magga,
Sámediggi (FI)
+358 401 985 033
arla.magga(at)samediggi.fi

Govva: Kevin Francett