Raporta rájá rasttildeaddji skuvlaovttasbarggu birra almmuhuvvui

Ovdaprošeavtta raporta ”Rájáhis sámeoahpahus” almmuhuvvui gaskavahku 4.12. Sámedikkis Kárášjogas, go prošeaktačálli Arla Magga geigii raportta sámediggeráđđái Mikkel Eskil Mikkelsenii.

– Mii leat giitevaččat dan barggu ovddas mii lea dahkkon, mii šaddá dehálažžan Norgga, Suoma ja Ruoŧa beal Sámedikkiide boahtteáiggis mii guoská oahppoplánaide, oahpponeavvuide ja skuvlaovttasbargui. Dat láhčá dili eanet ovttasbargui, dadjá sámediggeráđđi Mikkel Eskil Mikkelsen.

Raportta váldoulbmilin lea leamašan identifiseret ja čohkket vásáhusaid ja vejolašvuođaid ja maiddái gávdnat ovdamearkkaid, mo skuvllat leat ollašuhttán skuvlaovttasbarggu rastá rájiid. Loahpas raporttas leat evttohusat doaibmabijuide, mat sáhtále veahkehit rájáhis sámeoahpahusovttasbarggu álggaheami dahje joatkima miehtá Sámi. Sámiide guoskevaš oahppopolitihkka berrelii geahčaduvvot ja meannuduvvot nu ahte, sámemánát ja -nuorat ožžot vejolašvuođa nannet gielaset, identitehtaset ja kultuvrraset oahpu bokte beroškeahttá riikarájáin.

Sámi skuvlaovttasbarggu ovddideapmi gullá Sámi Parlamentáralaš Ráđi guovddáš ulbmiliidda, man dihte badjánii dárbu ásahit ovdaprošeavtta ja čálligoahtit raportta. Norgga Sámediggi válddii badjelasas ruhtadit raportačálli ja ásahit bargojoavkku, mii barggai jagi 2019. Bargojoavkkus leat leamašan mielde Suoma, Ruoŧa ja Norgga Sámedikkiid lassin Ohcejoga ja Sirpmá skuvlaovttasbarggu ovddasteaddjit. Bargojoavkku jođiheaddjin lea bargan Inger Anne Klemetsen Sámedikkis Norgga bealde, čállin fas Arla Magga Sámedikkis Suoma bealde. Bargojoavkkus leat leamašan vel Ulla Aikio-Puoskari ja Eila Tapiola Sámedikkis Suoma bealde, Laura Arola Ohcejoga gielddas, Jon Christer Mudenia Deanu gielddas ja vánhenovddasteaddjit Aura Pieski ja Leif Erik Varsi ja dutki Torkel Rasmussen.

Raporta lea davvisámegillii, ja dat boahtá jagi 2020 álggus maid dáro- ja suomagillii. Raporta gávdno dáppe.

Raportta almmuhandilálašvuođas Kárášjogas Inger Anne Klemetsen, Mikkel Eskil Mikkelsen, Torkel Rasmussen, Leif Erik Varsi ja Arla Magga. Govva: Sámediggi/Sametinget

Gulahallanolbmot:

Áššemeannudeadji Inger Anne Klemetsen
+47 78 47 40 94
inger.anne.klemetsen(at)samediggi.no

Čálli Arla Magga
+358 401 985 033
arla.magga(at)samediggi.fi

https://www.sametinget.no/

Sámediggi juohká stipeanddaid guđa allaskuvlastudentii

Sáárá Seipiharju, Janne Hirvasvuopio, Tytti Kyrö, Suvi-Tuuli Veijola, Mira Rauhala ja Máren-Elle Länsman ožžot dán jagi Sámedikki allaskuvlastudeanttaid stipeanddaid. Sámediggi almmuhii guovvamánu 9. beaivve ohcanláhkai oktiibuot guhtta 500 euro stipeandda. Dat leat oaivvilduvvon sámegiela ja/dahje sámekultuvrra oaiveávnnas- ja oalgeávnnasstudeanttaide ja oahppiide geat leat alitdási oahpuin, mat válbmejit sámegielat bargoeallimii.

Stipeandaohcamušat bohte oktiibuot 12. Stipeanddaid ohcanáigi nogai 18. skábmamánu. Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi mearridii stipeanddaid juohkimis 25.11. čoahkkimis. Mearrádusa vuođuštussan ledje oahpuin menestuvvan, sápmelaš máhtu viiddideapmi sierra oahppasurggiin ja sámegielaid ovttaveardásašvuohta.

Sáárá Seipiharju lohká Oulu universitehtas anárašgiela oaiveávnnasin, oalgeávnnasin sámiid kultuvrra ja pedagogihka. Janne Hirvasvuopio lohká Helssega universitehtas oaiveávnnasin stáhtaoahpu, oalgeávnnasin davvisámegiela. Tytti Kyrö lohká Lappi universitehtas oaiveávnnasin sosiálabarggu ja lea čađahan Sámi oahpahusguovddážis anárašgiela- ja kultuvralinjjá. Suvi-Tuuli Veijola lohká Oulu universitehtas oaiveávnnasin sámiid kultuvrra. Mira Rauhala lohká Oulu universitehtas buvttadanekonomiija ja davvisámegiela. Máren-Elle Länsman lohká Oulu universitehtas oaiveávnnasin sámiid kultuvrra ja oalgeávnnasin psykologiija ja sosiologiija.

Sámediggi giitá buot stipeandaohcciid ja sávvá juohkehažžii lihku ja menestumi oahpuin ja boahttevaš bargoeallimis.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2020 ordnejuvvo Anár Sajosis ja Rivdol Vasatokkas

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2020 ordnejuvvo Anáris, Sámekulturguovddáš Sajosis ja nuoraidguovddáš Vasatokkas, Rivdolis. Dáhpáhus lea 15. -16. beaivve cuoŋománu. Dáhpáhusa temán lea dánsa, man vuođul olles prográmma huksejuvvo.

Dáiddadáhpáhusa leat ovttasbarggus ordnemin Taike sámekultuvrra leanadáiddár Auri Ahola, Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, nuoraidráđđi, Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu sihke filbma- ja musihkkaguovddážat. Dáiddadáhpáhusa ordnema birra dieđihuvvo dárkilabbot boahtte jagi bealde. Dáiddadáhpáhusa bargi álggaha barggus moadde mánu ovdal dáhpáhusa. Čuovo Sámedikki neahttasiidduid www.samediggi.fi ja some! Sápmelaš dánsungieddi bovde duge fárrui!

Dáiddadáhpáhusa báiki ja áigi mearriduvvui Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti čoahkkimis 3. beaivve golggotmánu.

Lassedieđut:

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja Sámedikki neahttasiiddut

SottiisiMoves 10.-11.6.2020 Tampere > https://nuorikulttuuri.fi/

Sámediggi almmuha ohcanláhkai oktiibuot (6) guhtta stipeandda

ALMMUHUS

Sámediggi almmuha ohcanláhkai oktiibuot (6) guhtta 500 euro stipeandda, mat leat dárkkuhuvvon sámegiela ja/dahje sámekultuvrra oaiveávnnas- ja siidoávnnasstudeanttaide ja oahppiide geat leat alitdási oahpuin, mat válbmejit sámegielat bargoeallimii. Ohcciin bivdojuvvojit erenomáš vuođustusat stipeandda oažžuma várás. Vuođustussan sáhttet leat ee. oahppočájánasbarggu ráhkadeapmái gullevaš erenomáš golut dahje ruoktobáikki ja studerenbáikki guhkes gaskkas šaddan mátkegolut.

Bivdojuvvo ahte friijahápmásaš ohcamušat doaimmahuvvojit vuossárgga 18.11.2019 dmu 16 rádjai čujuhussii Sámediggi/ skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi, SAJOS, 99870 Anár. Ohcamuššii galgá laktit kopiija oahpporegisttarváldosis. Ohcamuša lea vejolaš sáddet maiddái elektrovnnalaččat čujuhussii info(at)samediggi.fi .

Váilevaš dahje maŋŋonan ohcamušat eai gieđahallojuvvo.

Anáris 9.10.2019

Sámediggi/ skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi

Sámeguovllu badjeskuvllat ožžot skeaŋkan suoma- ja sámegielat girjjiid

Sámeguovllu badjeskuvllat ožžot girjeskeaŋkan 10 sámegielat ja 102 suomagielat girjji. Suoma kulturruhtaráju Lukuklaani-fidnu skeŋke girjjiid Suoma juohke badje- ja oktasašskuvlii. Juohke skuvlla oažžu 112 girjji.

Lukuklaani-fidnu ollašuhttimis vástida Lastenkirjainstituhta ja sámegielat girjjiid oasil Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat. Sámegielat girjepakeahtas leat sámegillii čállojuvvon ja jorgaluvvon girjjit, diktagirjjit ja máidnasat, fantasiijagirjjit ja muitalusat duohta eallimis.

Dát girjjit leat vuolgimin Sámeguovllu oahppiide lohkanláhkai.

Ođđa oahppamateriálasiiddut ja neahttagávpi rahpasedje

Sámedikki oahppamateriálain leat dál ođđa siiddut ja oahppamateriála neahttagávpi! Ođđa siidduid bokte skuvllat sáhttet álkit diŋgot girjjiid Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas. Maiddái priváhta olbmot sáhttet diŋgot girjjiid siidduid bokte.

Sámediggi juohká nuvttá iežas sámegielat oahppamateriála Suoma vuođđoskuvllaide, nuppi dási oahppolágádusaide ja sámegielat árrabajásgeassinossodagaide. Oahppogirjjit doaimmahuvvojit jogo poastta mielde dahje daid sáhttá viežžat Sajosa infos, go čájeha diŋgonkuitte. Digitála materiálaid sáhttá maid diŋgot neahttagávppi bokte. Go pakeahtta doaimmahuvvo poastta fáro, de diŋgojeaddji máksá poastagoluid.

Maiddái priváhta olbmot sáhttet diŋgot Sámedikki oahppamateriálaid. Unna diŋgoneriid ávžžuhit diŋgot Duodji shop -neahttagávppi bokte čujuhusas www.duodjishop.fi.

Sámediggi buvttada sámegielat oahppamateriálaid ovda- ja vuođđooahpahusa, logahagaid, ámmátlaš ja rávisolbmuid skuvlejumi dárbbuide. Lassedieđuid addá Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat Anáris.  Oahppamateriálamearreruhta mieđihuvvo stáhta bušeahtas Oahpahusráđđehusa doaibmangoluin.

Oahpásmuva siidduide: https://www.samediggi.fi/oahppamaterialat/?lang=dav

Anárašgiela vieris giela oahppagirjeráidu gárvvásnuvai

 

Anárašgiela vieris giela oahppagirjeráidu Hitruu lea dál gárvvis teakstagirjjiid oasil. Skuvlajagi  álgui almmustuvai ráiddu maŋimus oassi Hitruu 4 -Sämieennâm.

Oahppogirjeráidu lea oaivvilduvvon anárašgiela vieris giela oahpahussii vuođđooahpahusluohkáide 3.-6. Ráiddus leat ovdalis almmustuvvan oasit Ááhu kuuvl, Pennuuseibi ja Skipáreh. Dál almmustuvvan ođđa girji lea oaivvilduvvon guđátluohkkálaččaide.

Ánná ja Saammâl fearánastiba oahppogirjjis vuot duođalaš, boares ja ođđaset dáhpáhusaide vuođđuduvvan muitalusain, mat leat dáhpáhuvvan Njellima guovllus. Muitalusaid vuođul oahppat anárašgiela lassin maiddái anáraččaid kultuvrra. Muitalusain leat máŋggat jahkegierddu dehálaš dáhpáhusat ja doaimmat čakčageasis čuovvovaš jagi  geassái.

Oahppogirjjiid lea čállán Teija Linnanmäki ja govaid lea ráhkadan Riitta Ahonen. Ráidui bohtet maŋŋelis vel lasi hárjehusgirjjit ja digimateriálat.

Diŋgomat: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Lassedieđut: skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Ođđa nuortalašgielat máinnasgirji Silbbseiʹbb rieʹmjj almmustuvai

Ođđa nuortalašgielat máinnasgirji Silbbseiʹbb rieʹmjj lea almmustuvvan.

Silbbseiʹbb rieʹmjj – girji muitala guovtti riebana ustitvuođas ja das, mo dat veahkeheaba nubbi nuppi. Máinnas, man Elina Moshnikoff lea čállán, lea áibbas ođđa muitalus vaikko das leat vuohttimis oktavuođat boares muitalusaide. Heidi Juliana Gauriloff ivdnás govat geasuhit lohkat ja guldalit máidnasa go vaikkoba áhčči, eadni, áhkku dahje áddjá lohká dan. Girji heive bures ovdaskuvlla ja vuolleskuvlla, nuortalašgiela oahppiid ja eará gielas beroštuvvan olbmuid lohkamuššan.

Diŋgomat: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Lassedieđut: skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

 

Ođđa bargogirji davvisámegillii almmuhuvvui

Ođđa davvisámegiela bargogirjji GEA-oahppogirjeráidui lea almmustuvvan.  Gea-ráidu lágiduvvo vuolleskuvlla vieris giela oahpahussii.

GEA 3 bargogirji čakčii lea oaivvilduvvon vuođđooahpahusa goalmmát luohká vieris giela oahpahussii GEA 3 lohkangirjji bálddas. Girjji teavsttaid lea čállán Oona Länsman ja dat sisttisdoallá máŋggabealat hárjehusaid čakčabadjái. Girjji govaid lea sárgon ja layout ráhkadan Nora Bäck.

Diŋgojumit: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Lassedieđut: skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

 

Sámegielat ávnnasoahpaheaddjiid skuvlenfidnu álggahuvvui

Sámegielat ávnnasoahpaheaddjiid skuvlenfidnu, Ketterä allaskuvla álggahuvvui giellaoahpuiguin Anáris maŋŋebárgga 13.8. Fidnu mihttomearrin lea skuvlet jođánit ođđa ávnnasoahpaheaddjiid sihke sámegielaid ja eará oahppoávdnasiid oahpahussii. Oahpaheaddjit lea buot golmma sámegielas ja olles riikkas uhcán.

Sámediggi barggai 2017 ovdačielggadusa, man dieđu mielde sámegielat oahpaheaddjit eai leat doarvái. Davvisámegielat luohkáoahpaheaddjit ja davvisámegielat ávnnasoahpaheaddjit leat válmmaštuvvan eanemus, muhto maid sidjiide lea stuorra dárbu. Dilli lea váddáseamos nuortalašgielas, muhto dilli lea buorráneamen. Buot golbma sámegiela, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiella leat dál iehčanas akademalaš oahppoávdnasat Oulu universitehtas.

Anáris álggahuvvojedje anáraš- ja davvisámegiela vuođđooahpahut, mat bistet olles lohkanjagi ja mat joatkašuvvet seammás ávnnasoahpuiguin. Nuortalašgiela vuođđooahput leat álggahuvvon juo giđđat ja joatkašuvvet dál ávnnasoahpuiguin.

Govas leat fidnu oahpaheaddjit ja bargit rahpandilálašvuođas 13.8. Anára Sajosis.

Fidnu skuvlejumit juohkašuvvet giellaoahpuide, pedagogalaš oahpuide ja sámi girjjálašvuođa oahpuide. Dát gullet sámegiela eatnigiela ja girjjálašvuođa oahpaheaddji dohkálašvuođagáibádusaide. Sámi girjjálašvuođa oahput eai leat ovdal leamašan mielde oahpaheaddjiskuvlejumis. Sámi girjjálašvuođa oahput álggahuvvojit čakčat 2020 ja oahpaheaddji pedagogalaš oahput 2021.

Fidnu lea plánejuvvon nu, ahte oahppit sáhttet válljet daid osiid, mat váilot dutkosis. Skuvlejumis leat mielde maid olbmot, geain lea oahpaheaddji gelbbolašvuohta, muhto sii hálidit buoridit sámegiela dáidduset, vai bastet oahpahit sámegillii. Muhtun ohcciin fas leat jo sámegiela oahput ollásit dahje oassin čađahuvvon ja nana sámegiela máhttu, muhto sis váilot pedagogalaš oahput.

Fidnu skuvlejumiid ordnejit ovttasbarggus Oulu universitehta Giellagas-instituhta, bajásgeassindiehtagiid dieđagoddi ja Sámi oahpahusguovddáš. Sámediggi lea mielde fidnu stivrenjoavkkus. Dat maid čuovvu ja raportere sámeoahpahusa oahpaheaddjidilis ja ná doarju fidnu doaimma.

Fidnu ruhtadit Oahpahus- ja kulturministeriija ja Suoma kulturruhtarádju. OKM lea mieđihan Oulu universitehtii golmma jahkái fidnoruhtadeami. Kulturruhtarádju lea dorjon sámegielaid jo sullii 20 jagi. Kulturruhtarádju mieđihii fidnu oahppiide 300.000 euro ja dát submi juhkkojuvvo stipeanddaid bokte oahppiide. Oassi oahppiin lea ohcan virgefriija aitosaš barggus vai ožžot gelbbolašvuođa sámegielat ávnnasoahpaheaddji bargui.

Fidnu jođiha FT Marja-Liisa Olthuis ja fidnus lea bargin FM Tiina Mattanen Oulu universitehta Giellagas-instituhtas.

Lassedieđut: skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi; 010 8393 11

Ketterä allaskuvla