Sámediggi almmuha ohcan láhkái mearreáigásaš Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa prošeaktabargi doaimma

Bargu álgá soahpamuša mielde ja joatkašuvvá 15.6.2021 rádjái. Prošeaktabargi bargun lea vástidit Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa plánemis, lágideamis, oktavuođaid doallamis dáhpáhusa oassálastiiguin ja lágideddjiiguin, dieđiheamis, eará ovdaválmmaštallamiin ja dáhpáhusa loahppa-bargguin. Dáiddadáhpáhus 2021 ordnejuvvo fierpmis virtuáladáhpáhussan. Prošeaktabargi bargá gáiddusin skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, man ovdaolmmožin bargá skuvlenčálli.

Doaimma ceavzilis dikšun eaktuda sámegiela máhtu (sámedikkis addojuvvon ásahus 1727/1995). Mii adnit árvvus iehčanas ja fuolalaš bargovuogi ja buriid oktasašbargo- ja gulahallandáidduid. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási V ja das II luohká mielde (vuođđobálká 2204,04 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvo gáiddusbarggu báikegotti mielde 24 % sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvan vásáhuslasit.

Ohcamušaid oahppo- ja bargoduođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái bearjadaga 12.3. dii 12.00 rádjai čujuhusas https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?138d8fc1

Lassidieđuid doaimmas addá skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3112. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat čujuhusas www.samediggi.fi ja ovddit jagiin ordnejuvvon Sámenuoraid dáiddadáhpáhusaide čujuhusas www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com/.

Anáris 23.2.2021        

Sámediggi

Almmuheapmi sámegielaid gáiddusoahpahussii lohkanjahkái 2021–2022 rahpasii

Almmuheapmi Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafitnu oahpahussii lohkanjahkái 2021–2022 lea rahpasan. Almmuheapmi oahpahussii dahkkojuvvo elektrovnnalaš Webropol-skoviin. Almmuheapmi guoská sihke ođđa ohppiide ja daid ohppiide, geat jotket fitnu oahpahusas.

Govva: Sunna Kitti

Almmuheami sáhttá dahkat oahpahusa lágideaddji, rektor dahje oahppi fuolaheaddji. Go almmuheami dahká fuolaheaddji, sávvat fuolaheaddji váldit oktavuođa oahppi skuvlii, ja muitalit, ahte oahppis lea miella ja vejolašvuohta oassálastit sámegiela gáiddusoahpahussii. Almmuheami ferte dahkat 31.3.2021 rádjái.

Gáiddusoahpahusfidnu fállá sámegiela (anáraš-, nuortalaš-, dahje davvisámegiela) vuođđooahpahusa dahje logahatskuvlejumi dievasmahtti sámegiela oahpahusa 2 vd sámeohppiide, geat orrot sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. Maiddái ovdaoahpahusa oahppit sáhttet oassálastit fitnu oahpahussii. Fidnu ii fála oahpahusa rávesolbmuide. Sámegiela ii dárbbaš máhttit ovddežis, vai sáhttá oassálastit oahpahussii.

Oahpahusjoavkkut juhkkojuvvojit juohke sámegillii sierra. Juohkimis vuhtiiváldojuvvojit ohppiid luohkká- ja gielladássi. Oahpahusa viggat lágidit gielain ja joavkkuin, main leat unnimustá guokte oahppi dahje studeantta. Amma fuomášat ahte Oulu, Roavvenjárgga, Jyväskylä ja Helssega gávpogat lágidit davvisámegiela oahpahusa lagašoahpahussan. Juos dus lea miella searvat oahpahussii, váldde oktavuođa iežat skuvlla rektorii dahje gávpoga skuvlavirgedoaimmahahkii!

Ođđa ja boares ohppiide leat sierra almmuhanskovit. Bivdit deavdit juohke oahppái iežas skovi.

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafitnu jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Fidnu joatkašuvvá gitta jagi 2023 giđđalohkanbaji lohppii, ja dan ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Fitnu mihttomearrin lea fállat sámegielaid gáiddusoahpahusa vuođđoskuvlla ohppiide ja nuppi dási studeanttaide sámeguovllu gielddaid olggobeallái guokte vahkkodiimmu.

Boahttevaš dáhpáhusat

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu lágida njukčamánus infodilálašvuođa oahpahusa lágideddjiide ja váhnemiideahkeda áššis beroštuvvan váhnemiidda ja sidjiide, geat oassálastet gáiddusoahpahussii. Dilálašvuođaide ii dárbbaš almmuhit iežas ovddalgihtii.

Sámegielaid gáiddusoahpahus – boahttevuođa huksen
gas 17.3.2021 dmu 17.00-17.30
Liŋka: Searvva dilálašvuhtii spoahkkalemiin dás

Sámegielaid gáiddusoahpahusa váhnemiideahket
gas 24.3.2021 dmu 18.00-18.30
Liŋka: Searvva dilálašvuhtii spoahkkalemiin dás

Buresboahtin mielde sámegielaid gáiddusoahpahussii!

Lassedieđut:

Hanna Helander, prošeaktahoavda  
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi, 040 7012 094 

Unna-Maari Pulska, fidnokoordináhtor
unna.pulska(at)samediggi, 040 6145 949

Arla Magga, fidnokoordináhtor 
arla.magga(at)samediggi, 040 1985 033

Sámi šuoŋat! Säämi šuoŋah! Sääʹm suõm! -virtuála musihkkabottut sámi álbmotbeaivahku

Govva: Sunna Kitti 2021

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeakta lágida Sámi šuoŋat! Säämi šuoŋah! Sääʹm suõm! -virtuála musihkkabottuid sámi álbmotbeaivahku 2.–4.2. Musihkkabottuid ulbmilin lea oahpásnuhttit ja movttiidahttit sápmelaččaid árbevirolaš musihkka- ja gulahallanvuohkái. Musihkkabottuid fáddán leat árbevirolaš vokálamusihkkašlájain nuortalaš leu’dd, anáraš livđe ja davvisápmelaš luohti, ja daid láidestit musihkkačeahpit Hanna-Maaria Kiprianoff, Anna Morottaja ja Risten Anine Kvernmo Gaup.

Musihkkabottut lágiduvvojit gáiddusin Microsoft Teams bokte. Dat leat oaivvilduvvon vuođđoskuvlla ohppiide. Skuvlalaččaid lassin daidda leat váimmolaččat bures boahtin buohkat, geat háliidit oahppat sámi musihkkaárbevieru birra ja veháš leu’ddjed, livđuđ dahje juoiggastit!

Áigetávval

Di/Maŋ 2.2. dii 10–11

Nuortalaš leu’dd, láidesteaddjin Hanna-Maaria Kiprianoff

Ga 3.2. dii 10–11

Anáraš livđe, láidesteaddjin Anna Morottaja

Duo 4.2. dii 14–15

Davvisápmelaš luohti, láidesteaddjin Risten Anine Kvernmo Gaup

Musihkkabottuin lea vejolaš jearrat ja ságastit chattas. Bottuin leat mielde láidesteddjiid lassin gáiddusoahpahusprošeavtta oahpaheaddjit ja bargit. Bottuide ii dárbbaš almmuhit ovddalgihtii. Bottut báddejuvvojit ja almmustahttojit Sámedikki Youtube-kanálas. Báttiid sáhttá geahččat guovvamánu.

Dárkilut rávvagat ja oassálastinliŋkkat.

Oahpahusbottut leat nuvttá ja dat leat sámegillii.

Lassedieđut:

Hanna Helander, prošeaktahoavda
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi,
040 7012 094

Arla Magga, prošeaktakoordináhtor
arla.magga(at)samediggi.fi,
040 1985 033

Unna-Maari Pulska, prošeaktakoordináhtor
unna.pulska(at)samediggi.fi,
040 614 5949

www.saamenetaopetus.com
www.oktavuohta.com/

Petra Kuuva Sámedikki oahppamateriálačállin

Sámedikki stivra nammadii čoahkkimisttis 10.12.2020 bajásgeassindiehtagiid magisttar Petra Kuuva oahppamateriálačálli virgái. Mearreáiggi siste virgái bohte golbma ohcamuša. Kuuva álggaha barggus jagi 2021 álggus, go guhkesáigásaš oahppamateriálačálli Hannu Kangasniemi báhcá ealáhahkii.

Kuuva lea ovdal bargan guhká anárašgielat oahpahusa ja anárašgiela oahpaheaddjin sierra luohkkádásiin ovdaoahpahusas gitta nuppi dási skuvlejupmái, ja maŋimuš Sámedikkis giellabeassejođiheaddjin, ja ovdal dan son barggai sámegielat mánáidmateriálafitnu plánejeaddjin.

Kuuva lea ilus, go oažžu bargagoahtit sámegielat oahppamateriálaiguin. – Lea buorre dovdu, go beassá bargat oahppamateriálabarggu oassin viiddes fierpmádagas ja čeahpes doaimmahagas. Hannu guhkesáigásaš bargu lea buorre vuođđu joatkit mávssolaš ja dehálaš barggu. Liekkus váimmuin válddán dán movttiidahtti barggu vuostá, dadjá Kuuva.

Oahppamateriálačálli bargun lea válmmaštallat sámegielat oahppamateriála buvttadeapmái guoski áššiid, doaibmat skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti ja sámiid skuvlenáššiid ovttasbargoorgána áššemeannudeaddjin, čállin ja válmmaštallin oahppamateriálaáššiin ja ollašuhttit lávdegotti, ovttasbargoorgána, Sámedikki stivrra ja Sámedikki dievasčoahkkima iežas doaibmasuorggi mearrádusaid.

Oahppamateriálačálli čuovvu ja hálddaša oahppamateriálamearreruđa geavaheami ja materiálafitnuid, goziha mearreáigásaš oahppamateriálabargiid barggu, fuolaha oahppamateriálafitnuid doaimmahusbarggus, veahkeha Sámedikki sátnejođiheaddji doaibmasuorgásis gullevaš bargguin ja doallá oktavuođa rastá rájiid eará sámeorganisašuvnnaide ja iešguđet virgeoapmahaččaide.

Skuvlen ja oahppamateriála

Lassedieđut

Hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, 010 839 3112 / 040 767 3101, ulla-aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Golbma čielggadeami sámeoahpahusa ovddidandárbbuin addojuvvojedje oahpahusministarii

Sámegielat oahppamateriálat váilot mihá olu ja stuorra oassi dain gáibidit ođasmahttima. Sámegielat gelbbolaš oahpaheddjiin lea stuorra vátni ja ođđa skuvlenbálgát dárbbašuvvojit jođánit. Suoma- ja ruoŧagielat vuođđooahpahusa oahppamateriálain lea unnán sámediehtu. Máŋgii dat duddjo gova sámiid birra doložii gullevaš joavkun almmá iežaset historjjá haga.

Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojovkui dahkkojuvvon čielggadeamit addojuvvojedje oahpahusministtar Li Anderssonii juovlamánu 1. beaivve.

Govva: Sunna Kitti / Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu

Sámegielat oahppamateriálabarggu bohtosiid galggašii duppalastit

Váldooassi dál geavahuvvon, eará go sámegielaid oahppamateriálain leat boarásmuvvan ja galggašedje jođánit ođasmahttojuvvot vástidit oahppaplánaid. Vuođđooahpahusa oahppaplána vuođuštusat ođasmahttojuvvojedje jagi 2014, man maŋŋá áiggi dásis eai leat šat ee. birasoahpu, matematihka, oskkoldaga, historjjá ja servodatoahpu ja maiddái biologiija ja eatnandieđu oahppamateriálat, mat geavahuvvojit. Sámegielat oahppamateriálat váilot ollásit goasii logi oahppoávdnasis buot golmma sámegielas.

Dilli lea geahnoheamos nuortalašgielas, masa galggašii giddet earenoamáš fuomášumi. Hohpolaččamusat galggašii ráhkadit sámegiella eatnigiellan ja sámegiella vierisgiellan -oahppamateriálaid ollislaččat buot golmma sámegillii.

Oahppamateriáladilis sierračielggadeami dahkan Helena Korpela gieđahallá anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielat oahppamateriálaid fidnašuvvama árrabajásgeassimis, vuođđooahpahusas ja logahagas. Čielggadeami mielde Sámedikki ovddit válgabajis 2016-2019 leat buvttaduvvon oktiibuot 87 ođđa sámegielat oahppamateriála, váldojuvvon ođđa prentehusat 44 materiálas ja 43 fitnus lea álggahuvvon válmmaštallan.

– Boarásmuvvan ja váilevaš materiálaid mearri lea unnimustá guovttegeardásaš, sullii 300 namahusa, dadjá Korpela ja lasiha, ahte logus váilot vel árrabajásgeassima ja eará skuvladásiid oahppamateriálat. Korpela čielggadii oahppamateriáladárbbuid ee. oahpaheddjiide ja árrabajásgessiide oaivvilduvvon viiddes gažademiin. – Gažadeapmái bohte vástádusat hirbmat bures, muitala Korpela.

Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso giitá oahpahus- ja kulturministeriija sámegielat oahppamateriáladili ja dárbbuid čielggademis ja atná dehálažžan, ahte sámegielat oahppamateriálabarggu resurssat čielgasit lasihuvvojit boahtte jagiid. – Oahppamateriálat leat oahpahusa vuođđoeavttut. Almmá buorredásat iežasgielat oahppamateriálaid haga sámegielaid ja sámegielat luohkáid oahpaheddjiid bargomearri lea meareheapme eaige sámemánáid ja -nuoraid vuoigatvuođat iežaset gillii ollašuva oahpahusas nu go galggašedje, dadjá Juuso.

Vátni sámegielat oahpaheddjiin eaktuda ođđa čovdosiid

Vátni gelbbolaš sámegielat oahpaheddjiin váttásmahttá sámegielat oahpahusa ovddideami. Dilli guoská buot golmma sámegillii, garrasepmosit goittotge nuortalašgillii, gávnnahuvvo Laura Arola sámegielat oahpaheddjiid fidnašuvvamii ja skuvlenbálgáide guoski čielggadeamis.

Čielggadeami mielde sámegielat árrabajásgeassimis ja sámeoahpahusas váilot maiddái mihá olu eará dárbbašlaš bargit. Skuvlen dihte oahpaheddjiid ja eará oahpahusbargoveaga, galggašii gárgehit ođđalágan skuvlenbálgáid ja čielggasmahttit universitehtaid bargojuogu, earenoamážit Oulu universitehtii gullevaš sámegielaid ja sámekultuvrra alimus oahpahussii guoski riikkaviidosaš sierrabarggu.

Sámegielat ávnnasoahpaheddjiid skuvlenbálgáid duddjon eaktuda koordináhtora barggu vuođđudeami, vai oktavuođat sámegielaid ávnnaslágádusa ja eará ávnnaslágádusaid gaskkas ožžojuvvojit doaibmin ja skuvlenbálgát njuovžilin. Suomas váilu ollásit maiddái sámegiela ávnnasdidaktihkkara bargu, man geažil sii, geat válbmanit sámegielat oahpaheaddjin, báhcet almmá dehálaš doarjaga ja válmmašvuođaid haga. Suomagiela ávnnasdidaktihka oahpahus ii vástit dakkár oahpaheaddji dárbbuid, gii studere sámegielat oahpaheaddjin.

Arola čielggadeami mielde juobe 40 %:s sámegielat árrabajásgeassima ja sámeoahpahusa bargiin váilu formála gelbbolašvuohta. – Dárbbašuvvojit heivehuvvon máŋggahámat skuvlejumit, mat lágiduvvojit sámiid ruovttuguovllus, ja mat addet vejolašvuođa šaddat gelbbolaš árrabajásgeassinbargin dahje oahpaheaddjin nu, ahte sámegiella, sámekultuvra ja sámi pedagogihkka váldojuvvojit vuhtii oahpuin, gávnnahuvvo čielggadeamis.

Čielggadeapmi deattuha guovtti hohpolaččamus čuolmma, maidda galgá darvánit: 1) nuortalašgielat bargoveaga dilli ja 2) buot sámegielaide guoski ávnnasoahpaheddjiid vátni ávdnasiin, mat oahpahuvvojit vuođđooahpahusas ja logahagas.

Sámedikki várreságadoalli Anni Koivisto giitá stuorra áššeollisvuođa čielggadeamis ja sávvá ministeriija ásahan bargojoavkkus buriid doaibmabidjoevttohusaid dili divvumii. – Buorit vásáhusat máŋggahámat skuvlejumis ja das, ahte sámegielaid oahput buktojuvvojit sámeguvlui, leat ožžojuvvon juo Oulu universitehta Ketterä allaskuvla -fitnus, dadjá Koivisto.

– Ketterä allaskuvla -fidnu lea juo čájehan, ahte go skuvlejupmi buktojuvvo sámeguvlui, dat dahká eanebuidda vejolažžan studeret. Go dábálaš dilis moadde studeantta čađahit jahkásaččat sámegielaid vuođđo- dahje ávnnasoahpuid, dáid oahpuid leat dál fitnu áigge čađahan ovtta dálvvi áigge oktiibuot 26 studeantta. – Dat lea oba buorre olahus ja arvvosmahttá ovddidit oahpaheaioahpuid dán guvlui, dadjá Koivisto.

Suoma- ja ruoŧagielat oahppamateriálain unnán sámediehtu

Suoma- ja ruoŧagielat oahppamateriálain lea sámediehtu unnán ja dávjjimusat dat lea čállojuvvon mannan áigehápmái. Mannan áigehámis fuolakeahttá materiálain ii leat sadji sámiid iežaset historjái. Sámeálbmot namuhuvvo dávjá áššin, mii gullá Suoma ovdahistorjái.

Oahppamateriálaid govain geardduhuvvojit dávjá stereotiippalaš sámegovat, main eai álot leat sápmelaččat eaige eakti sámi gárvvut. Sámegielat eai dábálaččat sirrejuvvo, man dihte anáraš- ja nuortalašgielat ja kultuvrrat báhcet dávjjimusat oaidnemeahttumii sihke teavsttain ja govain. Dábálaš iešvuohta oahppamateriálaid sámedieđuin lea dat, ahte sámevuohta gieđahallojuvvo mannan áigehámis. Oahppamateriálaid govvádusat sápmelaččain eai čatnašuva oassin Suoma historjjás, oassin otná beaivvi suopmelaš servodagas eaige maiddái oassin davviriikalaš sámeservošis dahje máilmmiviidosaš eamiálbmogiid servošis.

Suopmelaččaid ja sápmelaččaid oktasaš historjá báhcá čihkosii, go sámiid historjá váilu oahppamateriálain. Materiálain eai muitaluvvo duogášdieđut das, manin sámiid vuoigatvuođat eai ollašuva Suomas ja manin sámegielat leat áitatvuložat.

Sámedieđut suoma- ja ruoŧagielat vuođđooahpahusa oahppamateriálain -čielggadeami ráhkadan Tuuli Miettunen gidde fuomášumi maiddái dasa makkár lohkkiposišuvnnas teavsttat leat čállojuvvon. Miettunen mielde lohkkiposišuvdna lea ii-sápmelaš oahppis, goas suoma- dahje ruoŧagielat oahpahusa sápmelaš oahppi dárbu oažžut dieđuid iežas gielas ja kultuvrras báhcá almmá fuomášumi haga.

Spiehkastagatge 547 oahppamateriálas leat. Čielggadeamis gávnnahuvvo, ahte máŋggaid ruoŧagielat oahppamateriálaid lohkkiposišuvdna lea unnitlohkui gullevaš olbmos, goas ovdamearkka dihte vealahanvásáhusat ja unnitlogu sajádat bohtet ovdan. Maiddái eallinoainnu oahppamateriálat bohtet positiivvalaččat ovdan eará oahppoávdnasiin.

Sámeoahpahusa ovddidanbargojoavku

Oahpahus- ja kulturministeriija ásahii sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku 6.2.2020. Bargojoavkku bargu lea válmmaštallat evttohusaid:

1) sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ja skuvlejumi ovddideapmái ja fidnašuvvama nannemii olles riikkas, ja oahpahusbargoveaga fidnašuvvama nannemii;

2) sámegielat árrabajásgeassima ja sámiid kultur- ja giellabeassedoaimma ovddideapmái ja fidnašuvvama nannemii ja árrabajásgeassinbargoveaga fidnašuvvama nannemii;

3) sámegielat oahppamateriála fidnašuvvama dorvvasteapmái;

4) sámegielaid, sámiid historjjá ja kultuvrra dovdama lasiheapmái skuvlaoahpahusas;

5) davviriikalaš skuvlaovttasbarggu nannemii sámeoahpahusas, ja

6) sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargiid oažžuma dorvvasteapmái ja skuvlendárbbuid ovddalgihtii vuhtiiváldimii.

Bargojoavkku doaibmabadji nohká jagi loahpas.

 

Lassedieđut bargojoavkku lahtuin, geat ovddastit Sámedikki:

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 839 3112

Gielladorvočálli Ánne-Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(a)samediggi.fi, 010 839 3124

Sámedikki stipeanda guđa allaskuvlastudentii

Oula Järvensivu, Paula Rauhala, Minna Länsman, Rauna Saijets, Ida Maria Helander ja Jonna Kesti ožžot dán jagi Sámedikki allaskuvlastudeanttaid stipeanddaid. Sámediggi almmuhii golggotmánu 12. beaivve ohcan láhkai oktiibuot guhtta 500 euro stipeandda, mat ledje oaivvilduvvon sámegiela ja/dahje sámekultuvrra váldoávnnas- ja oalgeávnnasstudeanttaide ja oahppiide geat leat alitdási oahpuin, mat válbmejit sámegielat bargoeallimii.

Stipeandaohcamušat bohte oktiibuot gávcci. Stipeanddaid ohcanáigi nogai 11. skábmamánu. Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi mearridii stipeanddaid juohkimis coahkkimisttis 25.11.

Oula Järvensivu studere Oulu universitehtas ja su váldoávnnas lea davvisámegiella. Paula Rauhala studere Norgga Árktalaš universitehtas Romssas Indigenous Studies -oahpuid. Minna Länsman studere Oulu universitehtas, su váldoávnnas lea sámiid kultuvra ja oalgeávdnasat leat davvisámegiella ja museologiija. Rauna Saijets studere davvisámegiela ja sámi girjjálašvuođa Sámi allaskuvllas Guovdageainnus. Ida Maria Helander studere sámiid kultuvrra ja davvisámegiela Oulu universitehtas. Jonna Kesti studere sosionomaoahpuid Lappi ámmátallaskuvllas Giemas.

Sámediggi giitá buot stipeandaohcciid ja sávvá juohkehažžii lihku ja menestumi oahpuin ja boahttevaš bargoeallimis.

Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašupmi sámegielaid gáiddusoahpahusprošektii

Oahpahusráđđehus bálkkašii Ohcejoga gieldda ja Sámedikki oktasaš sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta jagi 2020 Cygnaeus-bálkkašumiin. Bálkkašumi oažžu almmuhuvvui 23.11.2020 neahtas lágiduvvon ávvodilálašvuođas. Bálkkašumi geigii Oahpahusráđđehus váldohoavda Olli-Pekka Heinonen.

Cygnaeus-bálkkašupmi addojuvvo ovttaskas olbmui, prošektii dahje servošii, mii lea ovddidan dásseárvosaš ja ovttaveardásaš oahppanvejolašvuođaid Suomas. Bálkkašupmekritearan deattuhuvvojedje dán jagi doaibmanvuogit, mat ovddidit oasálašvuođa, beasatlašvuođa ja inklušuvnna.

– Dát lea dehálaš fuomášupmi prošektii, mii lea leamašan jođus ja ovddidan doaimmaidis easkka moadde jagi, muitala prošeaktahoavda Hanna Helander Ohcejoga gielddas. Prošeakta lea lágidan čavčča 2018 rájes anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela oahpahusa sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobeallái. Ohppiidlohku lea lassánan jahkásaččat mottiinlogiin, nu ahte dál oahppit ja studeanttat leat oktiibuot sullii 90 oktiibuot 67 skuvllas. Ovttasbarggus leat mielde 36 oahpahusa ordnejeaddji.

Prošeavtta oahpaheaddjin barget dán lohkanjagi Henna Aikio, Satu-Marjut Nieminen, Joni Saijets, Sirkka Sanila ja Sonja Moshnikoff. Prošeavtta oahpahusas leat mielde máinnasteapmi ja stohkosat.  – Maiddái luondopedagogihka sáhttá geavahit oahpahusas, muitala Helander.

Prošeakta addá vejolašvuođa buot Suomas hubmojuvvon sámegiela sámi kultuvrra oahpahusa. Seammás dat ovddida namalassii dáid oahpahussii vuogas gáiddusoahpahuspedagogihka. – Loahpalaš mihttomearrin lea sámegielaid ja sámegielat oahpahusa stáđásmahttin olles riikkas, dadjá Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari. – Gáiddusoahpahusa ovddidanprošeakta lea vuosttaš lávki dás. Prošeakta joatkašuvvá jagi 2021 lohppii. Dan maŋŋel vuordimis lea, ahte doaibma joatkašuvvá bissovaš doaibman.

– Mii sávvat, ahte diehtu sámegielaid oahppanvejolašvuođas olles riikkas oažžu bálkkašumi geigema maŋŋel eanet fuomášumi, illuda prošeavtta koordináhtor Arla Magga Sámedikkis. Davvisámegiela oahppit leat dál oktiibuot 45, anárašgiela 27 ja nuortalašgiela 18. – Lea vel ollu bargu, vai mii sáhttit sihkkarastit sámemánáide ja -nuoraide ovttaveardásaš vuoigatvuođa iežas giela oahpahussii. Mii ovddidit dál oahpahusa gáiddusin ja seammás min ulbmilin lea oažžut nu alla dási ja pedagogalaččat bures plánejuvvon ollislašvuođa, muitala Magga, guhte lea bargan prošeavttas dan álggu rájes.

Cygnaeus-bálkkašupmi lea addojuvvon jagi 1981 rájes. Skuvlaráđđehus vuođđudii bálkkašumi gudnejahttit Suoma oahppogeatnegasvuođa áhči Uno Cygnaeus (1810–1888) muittu. Skuvlaráđđehus heaittihuvvui jagi 1991, ja dan sadjái vuođđuduvvon Oahpahusráđđehus jotkkii bálkkašumi addima. Bálkkašumi geigenvuođuštusat ođasmahttojedje jagi 2019. Cygnaeus-bálkkašumiin addojuvvo fuomášupmi dál dásseárvui ja ovttaveardásašvuođa ovddideaddji doaimmaide.

Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašupmedoaibmagoddi válljii sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta oktiibuot 29 evttohusa ja guđa finalistta joavkkus. Bálkkašumi válljiiga dán jagi prošeaktaáššedovdi Michaela Moua vuoigatvuohtaministeriijas ja professor Markku Jahnukainen Helssega universitehtas.

Oahpásnuva Cygnaeus-bálkkašumi 2020 guđa finalistii! Oahpahusráđđehusa ođas 13.10.2020 (suomagillii)

Lassedieđut:

Prošeaktahoavda Hanna Helander, ovdanamma.goargu@edu.utsjoki.fi

Koordináhtor Arla Magga, ovdanamma.goargu@samediggi.fi

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ovdanamma.goargu@samediggi.fi

Čuovo Oahpahusráđđehusa Cygnaeus-bálkkašumi geigendilálašvuođa neahtas!

Oahpahusráđđehus nammadii golggotmánus sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta oktan Cygnaeus-bálkkašumi 2020 finalistan. Finalisttat leat oktiibuot guhtta. Bálkkašumi oažžu almmustahtto mánnodaga 23.11. dii 12 neahttadilálašvuođas, man sáhttá čuovvut njuolggosáttan dán liŋkkas. Bálkkašumi juohká Oahpahusráđđehusa váldohoavda Olli-Pekka Heinonen.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu evttohuvvo oažžut Cygnaeus-bálkkašumi (16.10)

Oahpásnuva guđa bálkkašupmefinalistii dákko (13.10. suomagillii)

Lassedieđut:

Prošeaktahoavda Hanna Helander, ovdanamma.goargu@edu.utsjoki.fi

Koordináhtor Arla Magga, ovdanamma.goargu@samediggi.fi

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ovdanamma.goargu@samediggi.fi

 

Govva: Oahpahusráđđehus

Ođasmahttojuvvon nuortalašgiela giellaoahppagirji almmustuvai

Ođasmahttojuvvon nuortalašgiela giellaoahppagirji lea almmustuvvan. Girjji giehtačállosa leat čállán Satu ja Jouni Mosnikoff, Eino Koponen ja Miika Lehtinen. Ođasmahttojuvvon preanttus lea gárvejuvvon bargojoavkkus, masa gulle Anna-Katariina Feodoroff, Tiina Sanila-Aikio, Miika Lehtinen ja Eino Koponen.

Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti ságadoalli Tauno Ljetoff illuda go nuortalašgiela oahpahussii dehálaš materiálat ovdánit. – Giellaoahppagirji lea oahpahusa vuođđomateriála ja dan haga oahpahus livččii váttis. Giellaoahppagirjji almmustuvvan lea mearkkašahtti dáhpáhus. Nuortalašgiela oahpahus lea bures ovdánan ja universitehtas leat dál studeanttat eanet go goassige ovdal, dadjá Ljetoff.

Tiina Sanila-Aikio doaibmá Sámeoahpahusguovddážis nuortalašgiela oahpaheaddjin ja atná giellaoahppagirjji almmustuvvama mearkkašahttin. – Nuortalašgiela giellabargu on ovdánan stuorra lávkkiiguin maŋimuš logi jagi áigge ja dan dihte lea mearkkašahtti ahte dehálaš giellaoahppagirji lea beaiváduvvon. Jáhkán geavahit giellaoahppagirjji nuortalašgiela ja kultuvrra oahppiiguin goasii beaivválaččat.

Girjji lea almmustahttán Sámediggi ja gráfalaš plánenbarggu lea bargan Anni Näkkäläjärvi.

Girjji sáhttá oastit Sámediggi oahppamateriála neahttagávppis:

https://www.samediggi.fi/tuote/koltansaamen-kielioppi/

Oopâ saanijd -govvasátnegirji almmustuvvá digigirjin

Bivnnuhis Oopâ saanijd -govvasátnegirji almmustuvvá dál digitála hámis. Álgoálgosaš girjji lea čállán Matti Morottaja ja girjji govaid lea sárgon Sirpa Seppänen. Matti Morottaja lea maid digigirjjis lohkkin. Digigirjjis leat geavahuvvon álgoálgosaš girjji govat ja teavsttat.

Digigirjái lea gova ja teavstta lassin lasihuvvon jietna. Sániid jietnadeami lea dál vejolaš oahpahallat.

Digigirjji leaba teknihkalaččat ollašuhttán Anne Seipiharju já Miina Seurujärvi ja soai leaba bádden maid jienaid. Janne Lappalainen lea čuohppan jietnabáttiid ja giehtadallan jienaid.

Sámedikki oahppamateriálat

https://www.samediggi.fi/tuote/oopa-saanijd-jienakirje/