Davviriikkalaš sámeoahpahusa foruma almmuheapmi ja neahttasiiddut rahppon

Davviriikkalaš sámeoahpahusa foruma neahttasiiddut ja almmuheapmi leat rahppon. Forumii sáhttá almmuhit skábmamánu 10. beaivve rádjai.

Suoma oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi lágidit sámeoahpahusa davviriikkalaš foruma Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris 1.-2.12.2021. Foruma dárkkuhussan lea oažžut oppalašgova sámeoahpahusa dilis Suomas, Ruoŧas ja Norggas sihke ovddidit sámeoahpahusa oktasašbarggu, mii ollá rájáid badjel, buot dásiin.

Sámedikki ságajođiheaddji  Tuomas Aslak Juuso vuordá erenomážit jotkkolaš ságastallanoktavuođa oažžuma stáhtaid oahpahusvirgeoapmahaččaid, skuvlema lágideaddjiid ja sámeservošiid gaskii. – Fásta deaivvadeamit ja ságastallamat ovddidit buoremusat Suomas, Ruoŧas ja Norggas lágiduvvon sámeoahpahusa, masa galggašii láhčit njuovžilut geavadiid rájáid badjel doaibmamii.

– Ságastallamuš lea olu, álgimin sámegielaid ja sámegielat oahpahusa iešguđetlágan sajádagas riikkaid oahpahusláhkaásaheamis, lohká Juuso. – Foruma, mii dál lágiduvvo, lea ođđa oktasašbarggu álgu ja vuordit das olu.

Foruma lea rabas, muhto dáhpáhussii galgá almmuhit. Forumii sáhttá oassálastit maiddái gáiddusoktavuođa bokte.

Sámeoahpahusa davviriikkalaš oktasašbarggu ovddideapmi lea okta dain Suoma Davviriikkaid ministtarráđi ságajođihanbadjái ásahuvvon ulbmiliin. Foruma lea Suoma ságajođihanbaji dáhpáhus.

Forumii almmuhanskovit siiddus www.rajahissameoahpahus.com

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
tel. 040 687 3394 / 010 839 3101

I várreságajođiheaddji
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
tel. 040 415 5969

Anna Mikander
Oahpahusráđđi
Oahpahus- ja kulturministeriija
tel. 0295 330213
anna.mikander(at)minedu.fi

Ulla Aikio-Puoskari
Skuvlenčálli
Sámediggi
tel. 010 839 3112
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcanláhkai guhtta stipeandda

Sámediggi almmuha ohcanláhkai oktiibuot (6) guhtta 500 euro stipeandda, mat leat dárkkuhuvvon sámegiela ja/dahje sámekultuvrra oaiveávnnas- ja siidoávnnasstudeanttaide ja oahppiide geat leat alitdási oahpuin, mat válbmejit sámegielat bargoeallimii. Ohcciin bivdojuvvojit erenomáš vuođustusat stipeandda oažžuma várás. Vuođustussan sáhttet leat ee. oahppočájánasbargui (ráhkadeapmái) gullevaš erenomáš golut dahje ruoktobáikki ja studerenbáikki guhkes gaskkas šaddan mátkegolut.

Bivdojuvvo ahte friijahápmásaš ohcamušat doaimmahuvvojit gaskavahku 27.10.2021 dmu 16 rádjai elektrovnnalaččat čujuhussii info@samediggi.fi. Ohcamuššii galgá laktit kopiija oahpporegisttarváldosis.

Váilevaš dahje maŋŋonan ohcamušat eai gieđahallojuvvo.

Anáris 11.10.2021

Sámediggi/ skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi

Sámegiella buohkaide! – rabas oahppodiimmut sámegielaid vahkus

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu ordne maiddái dán jagi rabas giellalávgun oahppodiimmuid sámegielaid vahkus 25-31-10.2021. 

Oahppodiimmut lea oaivvilduvvon vuođđooahpahusa oahppiide ja nuppi dási studeanttaide, muhto diimmuide ožžot searvat buohkat geat leat beroštuvvan sámegielain. Diimmuide sáhttá oassálastit guđege oahppi iešráđálaččat, dahje olles luohkká sáhttá oassálastit ovttas seammá boddui oktasaš rusttegiin. Oassálastit sáhttá maiddái máŋgga diibmui. 

Oahppodiimmuid ulbmilin lea lasihit dieđu sápmelaččaid ja sámegielaid birra sihke movttiidahttit oassálastiid sámegielaide giellalávgunmetodaiguin nu, ahte oahpaheaddji hállá oahppodiimmuin eanaš sámegiela. Diimmut sisttisdollet lávlagiid, hoahkamiid ja spealuid! 

Oahppodiimmut dollojuvvojit Microsoft Teams bokte. Diimmut leat oktiibuot golbma, okta guđege Suomas hállojuvvon sámegielas: nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegielas. Oahppodiimmut leat heivehuvvon sierra ahkejoavkkuide ja juohke diimmus lea iežas fáddá.  

Áigetávval: 

Di/Ma 26.10. dmu 10-11 

Nuortalašgiella luohkáide 3-6, fáddán muorjjit 

Ga 27.10. dmu 10-11 

Davvisámegiella badjedási luohkáide, fáddán vahkubeaivvit  

Duo 28.10. dmu 13-14 

Anárašgiella vuolledási luohkáide, fáddán meahcceeallit 

Diimmuid áigge lea vejolaš jearrat gažaldagaid ja ságastallat chatas. Oahpaheaddji lassin gažaldagaide vástidit gáiddusoahpahusfitnu bargit. It dárbbaš almmuhit iežat ovddalgihtii. Oahppodiimmut báddejuvvojit ja báttit almmustahttojit diimmuid maŋŋá čujuhusas www.saamenetaopetus.com/tapahtumia

Dárkilut rávvagat das mo searvvat diibmui gávdnojit gáiddusoahpahusfitnu neahttasiidduin ja Facebookas.  

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafitnu hálddaša Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Pilohttafitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Pilohttafitnu ulbmilin lea buoridit sámeoahpahusa olahahttivuođa sámiid ruovttuguovllu olggobealde.  

Fidnu fállá vuođđooahpahusa/logahatoahpahusa dievasmahtti sámegiela oahpahusa guokte oahppodiimmu vahkus gáiddusoktavuođaid bokte miehtá Suoma. Dál fitnu bokte sámegiela oahpahusa ožžot 105 oahppi ja studeantta. Fidnu lea ožžon joatkkaruhtadeami 31.8.2023 rádjai. Lohkanbadjái 2022-2023 almmuheapmi rahppojuvvo ođđasit giđđadálvve 2022.  

Sámi giellavahkku ávvuduvvo 25.-31.10.2021 ja Sámediggi lea bovden buohkaid searvat temávahkkui ovdamearkka dihtii dáhpáhusaid lágidemiid ja sámegielaid oainnusmahttima bokte. Giellalávgundiimmuid lassin sápmelašvuhtii ja sámegielaide sáhttá oahpásmuvvat Oktavuohta – neahttasiidduin, gos gávdno ollu temámateriála oahpahussii.  

Dan lassin sáhtát diŋgot sámefáttát skuvlagalledemiid, mobiilaspealuid ja metodapáhka Dihtosis-fitnu neahttasiiddus. 

Lassedieđut: 

Satu Pieski, prošeaktahoavda 
satu.pieski@edu.utsjoki.fi 
040 5466 514 

Anni-Sofia Niittyvuopio, prošeaktakoordináhtor  
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi 
040 5843 098 

Olmmošriekteoahppamateriála lea almmustahtton oahpahus- ja bajásgeassinsuorggi diehtovádjitvuođa deavdima várás!

Dieđátgo, maid dárkkuha eamiálbmot? Maid dieđát sámiid birra? Suomas lea diehtovádjitvuohta sámiid, sin kultuvrra ja eamiálbmotvuoigatvuođaid birra. Ođđa olmmošriekteoahppamateriála čohkke dieđuid ja neavvagiid oahpahus- ja bajásgeassinsuorgái sihke sápmelaččaid jearahallamiid fáttá oahpahusa oassin váldima várás. Fáddán leat earret eará olmmošriektevuođustus, eamiálbmot, historjá ja bággosuomaiduhttin, gielalaš ja kultuvrralaš olmmošvuoigatvuođat, dálkkádatnuppástusa váikkuhusat ja ovdanboahtimat bajásgeassinsuorgái. Materiála lea dahkkon Helssega universitehta pedagogihka dieđagotti, sámedikki ja Olmmošriekteguovddáža oktasašbargun.

Tuuli Miettunen barggai oahpahus- ja kulturministeriija diŋgon čilgehusa sámedieđus oahppamateriálain jagi 2020 ja gávnnahii, ahte dieđut leat uhcán ja juos dat ledje, dat ledje ovdahistorjái báhcán ja geardduhedje rasisttalaš stereotypiijaid (Miettunen 2020). Sámedikki bajásdoallan Oktavuohta -siiddut fállet sámedieđuid ja materiálaid oahpahusa doarjjan, muhto viidát geahčadettiin skuvlamáilmmis – ja dan bokte olles suopmelaš servodagas – dihtet sápmelaččaid birra duođaige uhcán.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso deattuha, ahte Suomas galggašii ollašuhttit maiddái vuolit láhkaásaheami dásis vuođđolága (17 §:a) dáhkidan vuoigatvuođa sápmelaččaide doalahit ja ovddidit eamiálbmogin iežaset giela ja kultuvrra, iešmearridanvuoigatvuođa sihke vuođđolága dáhkidan iešráđđema sámeguovllus (121 §). Eamiálbmoga vuoigatvuođat leat meroštallon maiddái riikkaidgaskasaš rievttis, nu ahte gažaldaga ii galggašii dušše politiseret.

Olmmošriektebajásgeassin lea ollašuvvan Suomas váilevaččat oahpaheaddjiidskuvlemis (Olmmošriekteguovddáš 2014; Kasa jne., 2021). Diehtemeahttunvuođas, mii guoská olmmošvuoigatvuođaid ja sámiid, leat viiddes váikkuhusat sámiid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvamii. Ovdamearkan sámiid sajádat eamiálbmogin ii áddejuvvo, vaikke Suoma vuođđoláhka dan dovddasta. Vuođđolága dáhkidan gielalaš vuoigatvuođatge eai ollašuva doarvái dan dihtii. Ovdamearkan vuoigatvuohta iežasgielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaide dahje sámegiela geavaheapmái virgeoapmahaččain ollašuvvá váilevaččat. Sámegielaid ja sámegielat oahpahus juksá ain dušše oasi sápmelašoahppiin.

Supmii jeavddalaččat cuigemat olmmošriektegohcinorgánain sámiide guoski meannudemiin

Suopma lea jeavddalaččat ožžon moaitámušaid olmmošriektegohcinorgánain ee. eamiálbmoga iešmearridanvuoigatvuhtii guoskamis ja vuoigatvuođaid váilevaš ollašuvvamis. Leage juo áigi, ahte Suoma stáhta álgá doaimmaide sámiid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama várás ee. buktimiin almmolašvuhtii rivttes dieđuid, dovddastemiin vuoigatvuođaid geatnegahttivuođa sihke darvánemiin sámiid deaividan vealaheapmái ja vaššisáhkii.

Sámiid kultuvrralaš vuoigatvuođaid uhkida diehtemeahttunvuhtii vuođđudeaddji doaimmaid lassin dálkkádatnuppástus

Tiina Sanila-Aikio muittuha, ahte ”dálkkádatnuppástus boahtá rievdadit buot”. Sanila-Aikio sáhkavuorus buktojuvvo ovdan, man láhkai garrasut dálkeroasut leat juo lassánan. Dálkkádatnuppástus oidno erenomážit árktalaš guovllus. Dušše dálkkádatnuppástus ii áitte sámiid eallindiliid muhto maiddái diehtemeahttunvuohta doalvu máŋggaid doaimmaide, mat duššadit ealáhusa ja kultuvrra joatkima eavttuid. Sámiid kultuvrralaš vuoigatvuođat leatge lávga oktavuođas eanavuoigatvuođaide.

Olmmošriekteoahppamateriála oažžu friija luđet ja lassin dat boahtá Demokratiija- ja olmmošriektebajásgeassin oahpahus- ja bajásgeassinbarggus – spesiálakurssa oassin. Kurssas čájehuvvo maiddái Suvi West Eatnameamet – Hiljainen taistelumme -dokumeantafilbma, mii lea dehálaš sáhkavuorru sámiid perspektiivvas. Filbma lea olggosaddon Koulukino – bálvalusas ja čakčat 2021 lea boahtimin lasi oahppamateriála Koulukinoi oahppolágádusaid atnui.

Ođđa oahppamateriála lea dárkkuhuvvon veahkkin oahpaheaddjiide ja viidát diehtun álbmogii

Árvvu mielde badjel 70 % sápmelaččain ássá sámeguovllu olggobealde (gč. Keva 2020), ja dán lea juohke oahpaheaddji dehálaš diehtit; oažžugo oahppi dieđuid iežas kultuvrra birra ja demokratiijabajásgeassima dáfus relevánta dieđuid ovdamearkan sámedikki birra servodagas doaibmamii ? Ja nuppe dáfus, makkár dieđuid suopmelaš oahppi oažžu sápmelašvuođas?

Dál olggosaddon olmmošriekteoahppamateriála fállá dieđuid earret eará sámiin, eamiálbmoga ja iešmearridanvuoigatvuođa olmmošriektevuođustusas, historjjás ja skuvlla rollas, gielalaš ja kultuvrralaš olmmošvuoigatvuođain, dálkkádatnuppástusa váikkuhusain sápmelaččaide ja neavvagiid oahpaheaddjiide ja bajásgeassiide. Guovddáš perspektiiva lea maiddái sápmelaččat oktan álbmogin Sámeeatnamis, mii ollá rájáid badjel. Mielde leat sápmelaččaid sáhkavuorut iešmearridanvuoigatvuođas, ealáhusas, gaskavuođas lundui ja oahppomateriálain.

Oahppamateriála lea dahkkon Helssega universitehta pedagogihka dieđagotti, sámedikki ja Olmmošriekteguovddáža oktasašbargun. Bargu ollašuhttui Olmmošvuoigatvuođat, demokratiija, árvvut ja dialogiija bajásgeassimis – prošeavtta 2018-2021 oassin, man dárkkuhussan lea leamaš buoridit olmmošriektediđolašvuođa bajásgeassinsuorggis. Prošeavtta leat ruhtadan jagiid 2020-2021

Olmmošriekteguovddáš, vuoigatvuođaministeriija ja Helssega universitehta.

Luđe materiála, man sáhttá friija geavahit: Alkuperäiskansa saamelaiset ja ihmisoikeudet – Ihmisoikeusperusta, kielelliset ja kulttuuriset ihmisoikeudet, ilmastonmuutos ja viestejä opettajille

Lassidieđut:

Tuija Kasa, áššedovdi (oasseáigásaš), Olmmošriekteguovddáš / nákkosgirjedutki, Helssega universitehta, +358(0)29 412 0665, tuija.kasa@helsinki.fi

Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli, sámediggi, +358(0)10 839 3112, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Sirpa Rautio, hoavda, Olmmošriekteguovddáš, +358(0)9 432 3780, sirpa.rautio@ihmisoikeuskeskus.fi

Gáldut:

Olmmošriekteguovddáš (2014): Ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus Suomessa. Olmmošriekteguovddáš. Čujuhusas: https://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/47503f796d0d0a236e19344592dd9215/1525775690/application/pdf/272052/IOK-Ihmisoikeuskasvatus-%20ja%20-koulutusselvitys.pdf 

Kasa, T., Rautiainen, M., Malama, M., & Kallioniemi, A. (2021). ‘Human rights and democracy are not self-evident’: Finnish student teachers’ perceptions on democracy and human rights education. Human Rights Education Review4(2), 69–84. https://doi.org/10.7577/hrer.3937

Miettunen, T (2020). Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista? : Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa. Oahpahus- ja kulturministeriija olggosaddimat 2020:29. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162566 (17.6.2021)

Oktavuohta – sámediehtu oahpahusa várás: https://www.oktavuohta.com/

Ranta, K. & Kanninen, J. 2019. Vastatuuleen: Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. Helsinki: Kustantamo S & S.

Dáiddut sáme- ja románanuoraid deaivideapmái – nuvttá skuvlen oahpaheaddjiide: https://www.nuortenakatemia.fi/hankkeet/kulttuurien-koulu/

Govva: Kevin Francett

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta ja Deanuleagis sámástit-prošeakta lágidit giellarávvehaga 13.10.2021

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta ja Deanuleagis sámástit -prošeakta lágidit giellarávvehaga gáiddusoahpahusa oahppiid fuolaheaddjiide, jođiheaddjiide, oahpaheaddjiide ja rektoraidda gaskavahku 13.10.2021 dmu 18–19.30. 

Áigi: gaskavahku 13.10.2021 dmu 18–19.30  

Báiki: gáiddusoktavuođa bokte

Ulbmiljoavku: sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta oahppiid fuolaheaddjit, jođiheaddjit, oahpaheaddjit ja rektorat 

Giellarávvehateahkedis gieđahallojit gažaldagat ja temát, mat smiehtahit fuolaheaddjiid, ja sidjiide maiddái fállojit vuogit máná dahje nuora giellaidentitehta nannema várás. Seammá háve fuolaheaddjit ožžot veardásašdoarjaga sámegielat mánáid eará fuolaheaddjiin.  

Eahkeda áigge sáhttá gieđahallat earret eará bearraša giellaválljemiid, máná dahje nuora gielalaš ovdáneami doarjuma sihke doaibmama sámegillii iešguđetlágan birrasiin – ovdamearkan skuvllas dahje bálvalusain. 

Sávvat, ahte oassálastit jerret gažaldagaid ja ovdan buktet sávaldagaid fáttáin, maid sáhtášii gieđahallat eahkeda áigge. Jearahallamii vástiduvvo namaheapmin. Juos dus lea ášši mii smiehtaha, muhto it hálit ahte dat gieđahallo eahkeda áigge, sáhtát ovdan buktit ášši maiddái liŋkka bokte, mii lea dás vuolde. Deanuleagis sámástit -fitnu máŋggagielatvuođaáššedovdi vástida dutnje du gažaldahkii šleađgapoasttain. Sáhtát vástidit jearahallamii dáppe

Deanuleagis sámástit -fitnu giellarávvehat fállá rávvema áššiin, mat laktásit sámegillii ja máŋggagielatvuhtii. Giellarávvehat doarju ja nanne sámegiela ja máŋggagielatvuođa bearrašiin, institušuvnnain ja birrasis. Veahkehit maiddái bálvalusaid lágideaddjiid gávdnat vugiid sámi giellalága ollašuhttima várás. 

Gáiddusoahpahusa vánhemiideahket lágiduvvo giđđat 2022, muhto ávžžuhit fuolaheaddjiid váldit álkit oktavuođa prošeavtta bargiide, juos lea jearramuš dahje leat áššit, mat smiehtahit. 

Lassedieđut: 

Satu-Marjut Pieski, prošeaktahoavda 
satu.pieski@edu.utsjoki.fi 
040 546 6514 

Anni-Sofia Niittyvuopio, prošeaktakoordináhtor 
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi 
040 584 3098 

Henna Aikio, anárašgiela diibmooahpaheaddji 
Henna.aikio@edu.utsjoki.fi 
040 525 4013 

Sámegielaid gáiddusoahpaheaddjit dollet rabas čájáhusdiimmuid Eurohpá gielaid beaivve 1.10.

Sámegielaid gáiddusoahpahus fitnu oahpaheaddjit dollet bearjadaga 1.10.2021 15 minuhta guhkkosaš rabas čájáhusdiimmuid anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielain. Čájáhusdiimmut ordnejuvvojit gáiddusin.

Eurohpá kommišuvnna ja Helssega universitehta giellaguovddáš ordnejit dán čavčča Eurohpá gielaid beaivvi Suoma váldodáhpáhusa. Dáhpáhusvahku 26.9.-2.10. áigge lágiduvvojit dáhpáhusat ja olggosaddojit materiálat, mat buktet ovdan máŋggalágan gielaid dehálašvuođa sihke geahččanvugiid, mat laktásit gielaid ja vuorrováikkuhusa jotkkolaš oahppamii, ja maiddái Sámediggi lea mielde prográmmas.

Eurohpá gielaid beaivi deattuha máŋggagielalaš ja kultuvrraid gaskasaš vuorrováikkuhusa dehálašvuođa. Beaivvi ávvudeami dárkkuhussan lea movttiidahttit buohkaid oahpat ja geavahit gielaid máŋggaid oktavuođain ja birrasiin. Virggálaš Eurohpá gielaid beaivi dollojuvvo sotnabeaivve 26.9.

Diimmuide sáhttá oassálastit guđege oahppi iešráđálaččat, dahje olles luohkká sáhttá oassálastit ovttas seammá boddui oktasaš rusttegiin. Oassálastit sáhttá maiddái máŋgga diibmui. Oassálastin čájáhusdiimmuide lea nuvttá, muhto daidda lea ovddalgihtii almmuheapmi 27.9.2021 rádjai. Almmut čájáhusdiimmuide dáppe.

Oahppadiimmuid áiggit:

Davvisámegiella 12.30, oahpaheaddji Joni Saijets

Anárašgiella 14.00, oahpaheaddji Henna Aikio

Nuortalašgiella 14.30, oahpaheaddji Sirkka Sanila

Loga lasi beaivvi prográmma birra dáppe.

Lassidieđut:

Satu-Marjut Pieski, prošeaktahoavda
satu.pieski(at)edu.utsjoki.fi
040 546 6514

Anni-Sofia Niittyvuopio, prošeaktakoordináhtor
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
040 584 3098

Anne Kirste Aikio, gielladorvočálli
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
040 707 5626

Jietna bargoneavvun! -skuvlejupmi

Jietnaneavttár Susa Saukko skuvle jienageavaheami vejolašvuođaide kulturguovddáš Sajosis 8.-10. golggotmánu.

Vahkuloahpa guhkkosaš skuvlejupmi lea jurddašuvvon jienageavaheamis ja iežas jiena vejolašvuođain beroštuvvan olbmuide. Skuvlejupmi álgá bearjadaga oktasaš hárjehusain ja joatkašuvvá lávvardaga ja sotnabeaivve uhcit bargojoavkkuin. Juohkehažžii lea várrejuvvon iežas bagadallanáigi studios.

Susa lea oahpis Mumeniin

Jietnaneavttár ja mentor Susa Saukko lea doaibman badjel guoktelot jagi jietnaneavttárin ja jietnabargguid bagadallin. Son lea bagadallan sámegielat Mumeniid golmma sámegillii. Son veahkeha oassálastiid movttáskit jienageavaheame vejolašvuođain bargoneavvun.

Susa lea  teáhterdiehtagiid magisttar ja bargan guhká neavttárin, lávlun ja bagadallin. Govva: Juha Mustonen

– Oahpa dovdat iežat persovnnalaš ja karismáhtalaš vuogi ovdanbuktit iežat jienainat! Jietna, mii min goruda siste čuodjá, ráfáidahttá miela buot buoremusat ja jietnabargui ferte vuodjut maiddái guhkit áigái. Jietnaneavttára bargu lea fiinna ámmát, lohká Susa.

Válbmen lea geaidnu jietnabargguide!

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat dárbbaša oahppamateriálabargui eará ahkásaš lohkkiid ja jietnaneavttáriid. Skuvlejumi oassálastit sáhttet almmuhit iežaset lohkkin/neavttárin sámegielat oahppamateriálaprošeavttaide.

Áigetávval

Bearjadaga dii. 16-20 oktasaš skuvlejupmi kulturguovddáš Sajos Dolla auditorias.

– dárbbašat vuogas biktasiid ja giehtaspeadjala

Lávvardaga ja sotnabeaivve studiobarggut smávvajoavkkuin dii. 10-14 ja 15-19.

Skuvlejupmái váldojuvvojit 15 oassálasti. Juohkehaš oassálastá bearjadaga buohkaide oktasaš skuvlejupmái ja ovtta smávvajoavkku bargui vahkuloahpa áigge. Smávvajoavkkut juhkkojuvvojit bearjadaga deaivvadeami oktavuođas. Báikki alde lea fállun juhkamuš ja gaskabiebmu. Koronadorvvolašvuohta vuhtiiváldojuvvo. Válbmen lea suomagillii.

Almmuheapmi elektrovnnalaččat

Almmut skuvlejupmái maŋimustá 30.9. dán liŋkka bokte: https://link.webropolsurveys.com/S/34A088B721D5D1AC

Tiervâpuáttim! Pueʹtted tiõrvân! Bures boahtin! Tervetuloa!

Skuvlejumi ordnejit ovttasbarggus Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja Sámi oahpahusguovddáš Árktalaš pedagogihkka II, sámeoahpahusa digifierpmádat -fidnu (ESF).

Lassedieđut:

Petra Kuuva
Oahppamateriálačálli
040 677 2275
petra.kuuva@samediggi.fi

Marita Aikio
Oahppamateriálaplánejeaddji
040 662 9018
marita.aikio@samediggi.fi

Árktalaš pedagogihkka II, sámeoahpahusa digifierpmádat -fidnu (ESF)
Sámi oahpahusguovddáš
Unni Länsman
050 502 1357
unni.lansman@sogsakk.fi

Árktalaš pedagogihkka II, sámeoahpahusa digifierpmádat -fidnu ruhtada Eurohpá sosiálaruhtarádju ja Sámi oahpahusguovddáš koordinere dan. Lappi universitehta lea mielde oasseollašuhttin. Ruhtadeaddjin leat maiddái Sámediggi ja Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddat. Fidnu ollašuhttináigodat lea  1.1.2019-31.10.2021. Fidnu ulbmilin lea lasihit ulbmiljoavkkuid teknologiijai ja ođđa doaibmakultuvrii laktáseaddji máhtu. Ja maiddái ovddidit ulbmiljoavkkuid fierpmáiduvvama nu, ahte ávkkástallojuvvo digitálalašvuohta. Fidnus gávnnat lassedieđuid Sámi oahpahusguovddáža neahttasiiddus www.sogsakk.fi/arktistapedagogiikkaa2.

Oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi bovdejit sámeoahpahusa davviriikkalaš forumii

Suoma oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi bovdejit sámeoahpahusa davviriikkalaš forumii Sámekulturguovddáš Sajosii Anárii 1.-2.12.2021. Sámeoahpahusa davviriikkalaš ovttasbarggu ovddideapmi lea okta dain ulbmiliin, maid Suopma lea ásahan iežas Davviriikkaid ministtarráđi ságajođiheaddjebadjái. Forum lea okta Suoma ságajođiheaddjebaji dáhpáhusain.

Foruma ulbmilat leat

  • ollislaš gova hábmen sámeoahpahusa diliin Suomas, Ruoŧas ja Norggas,
  • sámeoahpahusa rájáid rasttilteaddji ovttasbarggu nannen,
  • ođđa ovttasbargovugiid gávdnan ja
  • bissovaš ságastallanoktavuođa huksen riikkaid oahpahuseiseválddiid, skuvlejumi ordnejeaddjiid ja sámeservodaga gaskii.

Foruma temán leat

  • oahpahus sámegiela eatnigiela/ vuosttaš giela ovdáneami dorvvasteaddjin Ruoŧas, Norggas ja Suomas,
  • sámegielaid revitaliserema reaiddut oahpahusas, buorit doaibmamállet iešguđet riikkas,
  • oahpahusa heajos ja nana mállet sámegielaid boahttevuođa geahččanguovllus,
  • sámegielaid gáiddusoahpahus iešguđet riikkas,
  • sámegielat oahpaheaddjiid skuvlen ja gelbbolašvuođa eavttut,
  • sámegielat oahppamateriálaovttasbarggu vejolašvuođat ja
  • sámedieđu oahpaheapmi skuvllas buohkaide.

Čuozáhatjoavku Suoma, Ruoŧa ja Norgga

  • oahpahusministeriijat, sámedikkit ja oahpahuseiseválddit,
  • oahpahusa ja skuvlejumi ordnejeaddjit,
  • skuvlenpolitihkalaš mearrideaddjit,
  • sámeoahpahusa ja -skuvlejumi dutkit, sihke
  • eará berošteaddjit.

Lassedieđut golggotmánu áigge – čuovo Sámedikki fierbmesiidduid www.samediggi.fi ja oahpahus- ja kulturministeriija dáhpáhuskaleanddara https://minedu.fi/tapahtumat. Konferánssa fierbmesiiddut rahppojuvvojit golggotmánus.

  • Gränslös samisk utbildning – nordiskt forum i Enare, Finland den 1 – 2 december 2021
  • Lassedieđut:

    Oahpahusráđđeolmmoš Anna Mikander, anna.mikander(at)gov.fi, +358 (0) 40 866 8585

    Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, +358 (0)10 8393 112

    Ođđa davvisámegiela eatnigiela oahppogirji almmustuvvan

    Biellocizáš 9 lea eatnigiela oahppogirji vuođđoskuvlla 9. luohká oahppiide. Girjái gullá maiddái hárjehusgirji.

    Girjeráiddus leat almmustuvvan ovdal Biellocizáš 7 ja 8 ja hárjehusgirjjit.

    Oahppogirjji dahkki: Helmi Länsman ja bargojoavku, bearbmagovva Esther Berelowitsch

    Girjjiid sáhttá diŋgot min neahttagávppis:

    https://www.samediggi.fi/tuote/biellocizas-9-oahppogirji/

    https://www.samediggi.fi/tuote/biellocizas-9-harjehusgirji/

    Sámediggi 2021, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

    Boađe vásáhusáššedovdin Kultuvrraid skuvlii!

    Sámediggi ohcá skuvlejeaddji čavčča Kultuvrraid skuvla – prošektii. Kultuvrraid skuvla lea Sámedikki, Suoma Románasearvvi ja Nuoraid akademiija oktasaš dievasmahttinskuvlenprošeakta, mii lea dárkkuhuvvon badjeskuvllaid ja nuppi dási oahppolágádusaid oahpaheaddjiide. Kultuvrraid skuvla álgá čakčat ja joatkašuvvá jagi 2022 lohppii. Čavčča 2021 skuvlemat lágiduvvojit gáiddusin.

    Skuvlejeaddji ii dárbbaš leat sámedieđu áššedovdi iige ámmátlogaldallin, muhto vásáhusáššedovdi! Lea doarvái, ahte lea doaimmalaš luonddustis, gávdno vásáhus sápmelašvuođas ja diehtá gos dárbbašlaš diehtu gávdno. Sáme- ja románanuorat leat plánen guovddáš sisdoaluid. Okto ii maiddái dárbbaš bargat: nubbin skuvlejeaddjin lea románanuorra ja Nuoraid akademiija lea fárus juohke skuvlenbeaivvis.

    Skuvlenbeivviid gaskii várrejuvvo muhtin veardde áigi oahpaheaddjiid dahkan bargguid kommenteremii. Ođđajagemánus lágiduvvo ovddidandeaivvadeapmi, gos skuvlejeaddjiiguin gevvojit čađa čavčča oahpahusat ja dárbbu mielde buoriduvvo plána jagi 2022 skuvlemiidda.

    Skuvlejeaddjái/vásáhusáššedovdái máksojuvvo 200 euro hávális bálká juohke skuvlenbeaivvis. Lassin skuvlenbeivviid gaskkas dáhpáhuvvan bargguid kommenteremis máksojuvvo hávális bálká. Doaimmas boahtán eará golut buhttejuvvojit.

    Čavčča 2021 skuvlenbeaivvit leat (dmu 9–15):

    1. skuvlenráidu (gáiddusin): maŋ 5.10., ga 27.10. ja du 18.11.

    2. skuvlenráidu (gáiddusin): maŋ 2.11., ga 24.11. ja du 16.12.

    Dieđáhus prošeavtta álgimis ja vuođđodieđut prošeavttas: https://www.samediggi.fi/2021/08/23/kultuvrraid-skuvla-alga-samediggi-suoma-romanasearvi-ja-nuoraid-akademiija-skuvlejit-oahpaheaddjiid-same-ja-romananuoraiguin-deaivvadeapmai/?lang=dav

    Dárkilut dieđut prošeavttas ja skuvlemiid sisdoalus gávdnojit dáppe: https://www.nuortenakatemia.fi/hankkeet/kulttuurien-koulu/

    Beroštuvvetgo? Sádde friijahápmásaš ohcamuša 15.9. rádjai  info@samediggi.fi , čujuheapmin “Kultuvrraid skuvla´.

    Lassidieđut:                                                                                                                                                                                 

    Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli
    ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi
    0108393112
    Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji
    anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi
    040 584 3098