Tave-eennâmlii sämimáttááttâs foorum almottâttâm já nettisiijđoh lekkum

Tave-eennâmlii sämimáttááttâs foorum nettisiijđoh já almottâttâm lii lekkum. Foorumân puáhtá almottâttâđ skammâmáánu 10. peeivi räi.

Suomâ máttááttâs- já kulttuurministeriö já Sämitigge uárnejeh sämimáttááttâs tave-eennâmlii foorum Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist 1.-2.12.2021. Foorum ulmen lii hammiđ oleskove sämimáttááttâs tiileest Suomâst, Ruotâst já Taažâst já ovdediđ sämimáttááttâs raajijd rastaldittee oovtâstpargo puoh taasijn.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso vuárdá eromâšávt juátkojeijee savâstâllâmohtâvuođâ finnim staatâi máttááttâsvirgeomâhái, škovlim uárnejeijei já sämisiärváduvâi kooskâ. – Njuolgâdusmiäldásiih teivâmeh já savâstâlmeh ovdedeh pyeremusávt Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämimáttááttâs, moos kolgâččii ovdediđ njyebžilub vuovijd raajij rasta toimâmân.

– Savâstâllâmfáádáh láá ennuv, älgimin sämikielâi já sämikielâlii máttááttâs sierâlágán sajattuvâst staatâi máttááttâslahâaasâtmist, iätá Juuso. – Tääl ornimnáál foorum lii uđđâ oovtâstpargo aalgâ já mij vyerdip tast ennuv.

Foorum lii ávus, mutâ tábáhtusân kalga almottâttâđ. Foorumân lii máhđulâš uásálistiđ meid káidusohtâvuođâi peht.

Sämimáttááttâs tave-eennâmlii oovtâstpargo ovdedem lii ohtâ ulme, mon Suomâ lii asâttâm Tave-enâmij ministerrääđi saavâjođetteijeepajan. Foorum lii Suomâ saavâjođetteijeepaje tábáhtus.  

Foorum almottâttâmluámáttuvah láá siijđoin www.rajahissameoahpahus.com

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101

I värisaavâjođetteijee
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969

Anna Mikander
Máttááttâsräđiolmooš
Máttááttâs- já kulttuurministeriö
Puh. 0295 330213
anna.mikander(at)minedu.fi

Ulla Aikio-Puoskari
Škovlimčällee
Sämitigge
+358(0)10 839 3112
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál kuttâ stipend

Sämitigge almoot uuccâmnáál ohtsis kuttâ (6) 500 euro stipend, moh láá uáivildum sämikielâ já/teikâ sämikulttuur válduaamnâs- já uálgiaamnâsuáppeid ollâtääsi škovliimist ja uáppeid kiäh uásálisteh ollâtääsi škovliittâsân, mii vaalmâšt sämikielâlâš pargoelimân. Occein pivdojeh eromâš vuáđustâsah stipend uážžumân. Vuáđustâssân pyehtih leđe el. oppâčáituspargo rähtimân lohtâseijee eromâš koloh teikâ aassâmpäikkikode já oppâmpäikkikode kuhes kooskâst šaddee mätkikoloh. 

Rijjâhámásiih ucâmušah pivdojeh toimâttiđ koskoho 27.10.2021 tme 16 räi šleđgâlávt čujottâsân info@samediggi.fi. Ucâmušân kalga lahteđ kopio oppâregisterváldusist.

Váijuvâš teikâ maŋanum ucâmušah iä kieđâvuššuu. 

Anarist 11.10.2021 

Sämitigge/ škovlim- já oppâmateriaallävdikodde

Tijme sämikielâ puohháid! – ávus oppâtijmeh sämikielâi ohhoost 

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ uárnee taan-uv ive ávus Tijme sämikielâ puohháid! -oppâtiijmijd sämikielâi ohhoost 25.–31.10.2021.   

Oppâtijmeh láá čuosâttum vuáđumáttááttâs uáppeid já nube tääsi uáppeid, mutâ oppâtijmijd uážžuh uásálistiđ puohah, kiäh láá perustum sämikielâin. Tijmijd puáhtá uásálistiđ jieškote-uv uáppee jiečânávt teikâ oles luokka puáhtá uásálistiđ oovtâst siämmáá puudân ohtsii piergâsijn. Uásálistiđ puáhtá meid eenâb ko oovtâ tiijmán.   

Oppâtiijmij ulmen lii lasettiđ tiäđu sämmilijn já sämikielâin sehe movtijdittiđ uásálisteid sämikielâin kielâlávgum vuovvijn, kuás máttáátteijeeh sárnuh oppâtiijmijn iänááš sämikielâ. Vyerdimist láá lavluuh, kukkâseh já speelah!  

Oppâtijmeh tuállojeh káidusohtâvuođâ peht Microsoft Teamsist. Tijmeh láá ohtsis kulmâ, ohtâ jieškote-uv Suomâst sarnum sämikielâst: nuorttâlâš-, anarâš- já tavesämikielâst. Oppâtijmeh láá čuosâttum sierâ ahejuávhoid já jieškote-uv oppâtijme ääigi vuájuh tiätufáádán.   

Äigitavlu:  

Ma 26.10. tme 10–11  

Nuorttâlâškielâ 3.–6. luokkaid, fáddán myerjih  

Ko 27.10. tme 10–11  

Tavesämikielâ paješkoovlân, fáddán ohopeeivih  

Tu 28.10. tme 13–14  

Anarâškielâ vyeliškoovlâ luokkaid, fáddán meccielleeh  

Tiijmij ääigi lii máhđulâš koijâdiđ koččâmušâid já savâstâllâđ chatist. Máttáátteijee lasseen koččâmuššáid láá västidmin eres-uv káidusmáttááttâshaavâ pargeeh. Tijmijd ij taarbâš almottâttâđ muuneeld. Oppâtijmeh vyerkkejuvvojeh já vuárkkáliŋkkâ almostittoo tiijmij maŋa čujottâsâst www.saamenetaopetus.com/tapahtumia.   

Tärhibeh ravvuuh tijmijd uásálistem várás láá almostittum sehe káidusmáttááttâshaavâ nettisiijđoin  já Facebookist.   

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ lii Ucjuv kieldâ haldâšem já Sämitige koordinistem. Piiloothaavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Piiloothaavâ ulmen lii pyerediđ sämimáttááttâs finnim sämmilij päikkikuávlu ulguubeln.  

Haahâ addel kyehti okkotijme vuáđumáttááttâs/luvâttâhškovlim tievâsmittee sämikielâ máttááttâs káidusohtâvuođáin pirrâ Suomâ. Taan tove sämikielâ máttááttâs finnee haavâ peht 105 uápped. Haahâ lii finnim jotkâruttâdem 31.8.2023 räi. Luuhâmihán 2022–2023 almottâttâm liäkkoo vuod kiđđâtäälvi 2022.  

Sämikielâi oho viettip 25.-31.10.2021 já Sämitigge lii povdim puohâid uásálistiđ teemaookon ovdâmerkkân orniimáin tábáhtusâid já pyehtimáin sämikielâid uáinusân. Kielâlávgumtiijmij lasseen sämmilâšvuotân já sämikieláid puáhtá uápásmuđ Oktavuohta – sämmilâštiätu máttááttâsân -nettisiijđoin, mast lii valjeest teemamateriaal máttááttâsân. 

Toos lasseen tun puávtáh tiiláđ sämmilâšfáádá miäldásijd škovlâkollimijd, moobiilspeelâid já hárjuttâskoortâid Dihtosis -haavâ nettisiijđoin.  

Lasetiäđuh:  

Satu Pieski, hahâhovdâ  
satu.pieski@edu.utsjoki.fi 
040 5466 514  

Anni-Sofia Niittyvuopio, hahâkoordinaattor  
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi 
040 5843 098  

www.saamenetaopetus.com  
www.oktavuohta.com 

Olmoošvuoigâdvuotâšoddâdemmateriaal, mii ucceed máttááttâs- já šoddâdemsyergi tiätuvänivuođâ sämmilijn, lii almostum!

Tiäđáh-uv tun, ete mii lii algâaalmug? Maid tun tiäđáh sämmilijn? Suomâst lii stuorrâ tiätuvänivuotâ sämmilijn, sii kulttuurist já algâaalmugvuoigâdvuođâin. Uđđâ olmoošvuoigâdvuotâšoddâdemmateriaal norá tiäđu já oonâid máttááttâs- já šoddâdemsuárgán sehe sämmilij sahhiittâlmijd fáádá väldimist uássin máttááttâs. Fáddán lii eereeb iärrás olmoošvuoigâdvuotâvuáđu, algâaalmug, historjá já pággulädijduttem, kielâliih já kulttuurliih olmoošvuoigâdvuođah, šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsah já viestah šoddâdemsuárgán. Materiaal lii rahtum Helsig ollâopâttuv šoddâdemtieđâlii tieđâkode, sämitige já Ihmisoikeuskeskus oovtâstpargon.

Tuuli Miettunen olášuttij máttááttâs- já kulttuurministeriö tiilám čielgiittâs sämmilâštiäđust oppâmateriaalijn ive 2020 já hoksái, ete tiätu lii uccáá já jis tot lâi, te tot lâi toovlášhistorján pááccám já kiärdui raasistlii stereotypia (Miettunen 2020). Sämitige paijeentoollâm Oktavuohta -siijđoh fäälih sämmilâštiäđu já amnâstuvâid máttááttâs toorjân, mutâ ko kiäččá vijđáht, te škovlâsysteemist – já ton peht oles syemmilii ohtsâškoddeest – tiettih sämmilijn tuođâi uccáá.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tiäddut, ete Suomâst kolgâččii olášuttiđ meid vyeleeb lahâasâttem tääsist vuáđulaavâ (17 §) tähidem vuoigâdvuođâ sämmiláid paijeentoollâđ já ovdediđ algâaalmugin jieijâs kielâ já kulttuur, jiešmeridemvuoigâdvuođâ sehe vuáđulaavâ tähidem jiešhaldâšem sämikuávlust (121 §). Algâaalmug vuoigâdvuođah láá miäruštâllum meid aalmugijkoskâsii rievtist, te koččâmuš ij kolgâččii tuš toohâđ poolitlâžžân.

Olmoošvuoigâdvuotâšoddâdem ij lah olášum Suomâst tuárvi pyereest máttáátteijeeškovliimist (Ihmisoikeuskeskus 2014; Kasa ym., 2021). Tietimettumvuotâ olmoošvuoigâdvuođâin já sämmilijn toovât vijđes vaikuttâsâid sämmilij olmoošvuoigâdvuođâi olášumán. Ovdâmerkkân sämmilij sajattuv algâaalmugin iä ibbeerd, veikâ Suomâ vuáđulaahâ tom tuubdâst. Vuáđulaavâ tähidem kielâliih vuoigâdvuođahkin iä olášuu tuárvi tondiet. Ovdâmerkkân vuoigâdvuotâ jieijâskielâláid sosiaal- já tiervâsvuotâpalvâlussáid tâi sämikielâ kevttimân virgeomâháin ij olášuu tuárvi. Sämikielâi já sämikielâlâš máttááttâs finnee ain tuš uási sämmilâšuáppein.

Suomân kiärdulávt cuoigiimeh olmoošvuoigâdvuotâorgaanijn sämmilij kohtâlmist

Suomâ lii finnim kiärdulávt cuoigiimijd olmoošvuoigâdvuotâorgaanijn om. algâaalmug jiešmeridemvuoigâdvuotân siähánmist já vuoigâdvuođâi vááijuvlii olášuumeest. Tääl lii jo äigi, ete Suomâ staatâ toimâškuát sämmilij vuoigâdvuođâi olášume pyerrin eereeb iärrás tienuuvt, ete puáhtá uáinusân olmâ tiäđu, tuubdâst vuoigâdvuođâi kenigitteevuođâ sehe tarvan sämmilij kuáhtám olgooštmân já vajosaahân.

Sämmilij kulttuurlijd vuoigâdvuođâid uhked tietimettumvuotân vuáđuduvvee haavâi lasseen šoŋŋâdâhnubástus

Tiina Sanila-Aikio muštoot, ete ”šoŋŋâdâhnubástus nubásmit puoh”. Sanila-Aikio sahâvuárust puáhtoo oovdân, maht korrâsumos šooŋah láá jo lasanâm. Šoŋŋâdâhnubástus uáinoo eromâšávt arktâsii kuávlust. Tuš šoŋŋâdâhnubástus ij uhked sämmilij eellimtile peic meid tietimettumvuotâ joođeet maŋgáid havváid, moh tuššâdeh iäláttâs já kulttuur juátkim hinnáid. Sämmilij kulttuurliih vuoigâdvuođah láá-uv noonâ ohtâvuođâst eennâmvuoigâdvuođáid.

Olmoošvuoigâdvuotâškovlimamnâstuv puáhtá rijjâ luođiđ já toos lasseen tot puátá uássin Demokratia- já olmoošvuoigâdvuotâšoddâdem máttááttem- já šoddâdempargoost -eromâškuursâ. Kuursâ uássin čáittoo meid Suvi West Eatnameamet – Hiljainen taistelumme -dokumentelleekove, mii lii tehálâš sahâvuáru sämmilij uáinust. Elleekove lii almostittum Koulukino -palvâlusâst já čohčuv 2021 lii Koulukinon puátimin lase oppâmateriaal, maid oppâlájádâsah pyehtih kevttiđ.

Uđđâ oppâmateriaal lii čuosâttum toorjân máttáátteijeid já tiättun vijđes aalmugân

Áárvu mield paijeel 70 % sämmilijn áásá sämikuávlu ulguubeln (kj. Keva 2020), já taam kolgâččij jyehi máttáátteijee tiäđuštiđ; finnee-uv uáppee tiäđu jieijâs kulttuurist já demokratiašoddâdem tááhust tehálâš tiäđu ovdâmerkkân sämitiggeest ohtsâškoddeest toimâmân? Já nube tááhust, maggaar tiäđu syemmilâš uáppee finnee sämmilâšvuođâst?

Tääl almostittum olmoošvuoigâdvuotâšoddâdemmateriaal fáálá tiäđu eereeb iärrás sämmilijn, algâaalmug ja jiešmeridemvuoigâdvuođâ olmoošvuoigâdvuotâvuáđust, historjást já škoovlâ roolist, kielâlijn já kulttuurlijn olmoošvuoigâdvuođâin, šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâst sämmiláid já oonâid máttáátteijeid já šoddâdeijeid. Merhâšittee uáinu lii meid sämmiliih ohtân aalmugin Säämist, mii uulât staatâi raajij rasta. Mieldi láá sämmilij sahâvuáruh jiešmeridemvuoigâdvuođâst, iäláttâsâst, koskâvuođâst luándun já máttááttâsmateriaalijn.

Škovlimamnâstâh lii rahtum Helsig ollâopâttuv šoddâdemtieđâlii tieđâkode, sämitige já Ihmisoikeuskeskus oovtâstpargon. Pargo olášuttui uássin Olmoošvuoigâdvuođah, demokratia, áárvuh já dialogi šoddâdmist -haavâ 2018-2021, mon tárguttâssân lii lamaš pyerediđ olmoošvuoigâdvuotâtiäđulâšvuođâ šoddâdemsyergist. Haavâ láá ruttâdâm ive 2020-2021 Ihmisoikeuskeskus, riehtiministeriöHelsig ollâopâttâh.

Luođii rijjâ kevttimnáál amnâstuv: Algâaalmug sämmiliih já olmoošvuoigâdvuođah – Olmoošvuoigâdvuotâvuáđu, kielâliih já kulttuurliih vuoigâdvuođah, šoŋŋâdâhnubástus já viestah máttáátteijeid

Lasetiäđuh:

Tuija Kasa, äššitobdee (uásiáigásâš), Ihmisoikeuskeskus / náguskirjetotkee, Helsig ollâopâttâh, +358(0)29 412 0665, tuija.kasa@helsinki.fi

Ulla Aikio-Puoskari, škovlimčällee, sämitigge, +358(0)10 839 3112, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi

Sirpa Rautio, hovdâ, Ihmisoikeuskeskus, +358(0)9 432 3780, sirpa.rautio@ihmisoikeuskeskus.fi

Käldeeh:

Ihmisoikeuskeskus (2014): Ihmisoikeuskasvatus- ja koulutus Suomessa. Ihmisoikeuskeskus. Čujottâsâst: https://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/47503f796d0d0a236e19344592dd9215/1525775690/application/pdf/272052/IOK-Ihmisoikeuskasvatus-%20ja%20-koulutusselvitys.pdf 

Kasa, T., Rautiainen, M., Malama, M., & Kallioniemi, A. (2021). ‘Human rights and democracy are not self-evident’: Finnish student teachers’ perceptions on democracy and human rights education. Human Rights Education Review4(2), 69–84. https://doi.org/10.7577/hrer.3937

Miettunen, T (2020). Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista? : Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa. Máttááttâs- já kulttuurministeriö almostitmeh 2020:29. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162566 (17.6.2021)

Oktavuohta – saamelaistietoa opetukseen: https://www.oktavuohta.com/

Ranta, K. & Kanninen, J. 2019. Vastatuuleen: Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. Helsinki: Kustantamo S & S.

Valmiuksia saamelais- ja romaninuorten kohtaamiseen – nuuvtá škovlim máttáátteijeid: https://www.nuortenakatemia.fi/hankkeet/kulttuurien-koulu/

Kove: Kevin Francett

Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ já Deanuleagis sámástit -haahâ uárnejeh kielâravviittuv 13.10.2021

Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ já Deanuleagis sámástit -haahâ uárnejeh kielâravviittuv káidusmáttááttâs uáppei huolâtteijeid, stivrejeijeid, máttáátteijeid já rehtoráid koskoho 13.10.2021 tijme 18–19.30. 

Äigi: koskoho 13.10.2021 tme 18–19.30  

Saje: káidusohtâvuođâiguin 

Čuosâttâhjuávkku: sämikielâi káidusmáttááttâshaavâ uáppei huolâtteijeeh, stivrejeijeeh, máttáátteijeeh já rehtoreh 

Kielâravviittâheehid ääigi kieđâvuššâp huolâtteijei koččâmušâid já teemaid sehe faallâp sijjân vuovijd párnáá tâi nuorâ kielâidentiteet naanoodmân. Siämmást huolâtteijeeh finnejeh viärdásâštorjuu eres sämikielâlij párnái huolâtteijein. 

Eehid ääigi pyehtip kieđâvuššâđ eereeb iärrás perruu kielâvaljiimijd, párnáá tâi nuorâ kielâlii ovdánem tuárjum sehe toimâm sämikielân sierâlágán pirrâsijn – ovdâmerkkân škoovlâst tâi palvâlusâi ooleest. 

Mij tuáivup, ete uásálisteeh oovdânpyehtih koččâmušâid já fáddátuoivuid kieđâvuššâmnáál eehid ääigi. Koijâdâlmân västidem lii nomâttem. Jis tust lii koččâmuš, mutâ jieh haalijd, ete kieđâvuššâp tom eehid ääigi, te puávtáh kyeđđiđ meid tom vyelni orroo liiŋkâ peht. Deanuleagis sámástit -haavâ maaŋgâkielâlâšvuotâäššitobdee västid tuu koččâmušân šleđgâpoostâ peht. Tun puávtáh västidiđ koijâdâlmân tääbbin

Deanuleagis sámástit -haavâ kielâravviittâh fáálá ravvim aašijn, moh lohtâseh sämikielân já maaŋgâkielâlâšvuotân. Kielâravviittâh tuárju já naanood sämikielâ já maaŋgâkielâlâšvuođâ perruin, instituutioin já pirrâsist. Mij išedep meid palvâlempyevtitteijeid kavnâđ vuovijd säämi kielâlaavâ olášutmân. 

Káidusmáttááttâs vaanhimijeehid uárnejuvvoo kiđđuv 2022, mutâ mij avžuuttep huolâtteijeid väldiđ heerkiht ohtâvuođâ haavâ pargeid, jis láá koččâmušah teikâ ääših, moh smietâttiteh! 

Lasetiäđuh: 

Satu-Marjut Pieski, hahâhovdâ 
satu.pieski(at)edu.utsjoki.fi 
040 546 6514 

Anni-Sofia Niittyvuopio, hahâkoordinaattor 
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 
040 584 3098 

Henna Aikio, anarâškielâ tijmemáttáátteijee 
Henna.aikio(at)edu.utsjoki.fi 
040 525 4013 

Sämikielâi káidusmáttáátteijeeh tuálih ávus čáitustiijmijd Euroop kielâi peeivi 1.10.

Sämikielâi káidusmáttááttâs haavâ máttáátteijeeh tuálih vástuppeeivi 1.10.2021 15 miinut kukkosijd ávus čáitustiijmijd anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielân. Čáitustijmeh uárnejuvvojeh káidusin.

Euroop komissio já Helsig ollâopâttuv kielâkuávdáš uárnejeh taan čoovčâ Euroop kielâi peeivi Suomâ váldutábáhtus. Tábáhtusoho 26.9.—2.10. ääigi uárnejuvvojeh tábáhtusah já almostittojeh materiaaleh, moh pyehtih oovdân kielâi maaŋgâlágánvuođâ tehálâšvuođâ sehe kielâi já vuáruvaikuttâs oovtmanolii oppâmân lohtâseijee uáinuid. Sämitigge lii mieldi ohjelmist.

Euroop kielâi peivi tiäddut maaŋgâkielâlii já kulttuurij koskâsii vuáruvaikuttâs tergâdvuođâ. Peeivi juhlom ulmen lii movtijdittiđ puohâid oppâđ já kevttiđ kielâid maaŋgâin tilálâšvuođâin já pirrâsijn. Virgálâš Euroop kielâi peivi lii pasepeivi 26.9.

Tijmijd puáhtá uásálistiđ jieškote-uv uáppee jiečânávt, teikâ oles luokka puáhtá uásálistiđ oovtâst siämmáá puudân ohtsii piergâsijn. Uásálistiđ puáhtá meid eenâb ko oovtâ tiijmán. Uásálistem čáitustiijmán lii nuuvtá, mutâ toid kalga almottâttâđ muuneeld 27.9.2021 räi. Almottât čáitustiijmán tääbbin.

Oppâtiijmij ääigih:

Tavesämikielâ 12.30, máttáátteijee Joni Saijets

Anarâškielâ 14.00, máttáátteijee Henna Aikio

Nuorttâlâškielâ 14.30, máttáátteijee Sirkka Sanila

Luuvâ lase peeivi ohjelmist tääbbin.

Lasetiäđuh:

Satu-Marjut Pieski, hahâhovdâ
satu.pieski(at)edu.utsjoki.fi
040 546 6514

Anni-Sofia Niittyvuopio, hahâkoordinaattor
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
040 584 3098

Anne Kirste Aikio, kielâtorvočällee
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
040 707 5626

Jienâ pargoniävvun! -škovlim

Jienâčaittâleijee Susa Saukko škuávlee jienâkevttim syelimâšvuođáid kulttuurkuávdáš Sajosist 8.-10. roovvâdmáánu

Oholoopâ kukkosâš škovlim lii uáivildum jienâkevttimist já jieijâs jienâ máhđulâšvuođâin perustum ulmuid. Škovlim álgá vástuppeeivi ohtsii hárjuttâsâigijn já juátkoo lávurduv já pasepeeivi ucceeb pargojuávhuin, moin juáhážân lii väridum jieijâs stivrejum studioääigi.

Susa lii uápis Muumijn

Jienâčaittâleijee já mentor Susa Saukko lii toimâm paijeen kyehti ihelovo jienâčaittâleijen já jienâpargo stivrejeijen. Sun lii stivrim puoh kuulmâ sämikielâlii Muumijd já iššeed tääl uásálisteijeid movtáskiđ jieijâs jienâkevttim máhđulâšvuođâin pargoniävvun.

Susa lii teattertaiđuu maister já porgâm kuhháá čaittâleijee, lávloo já stivrejeijee. Kove: Juha Mustonen

– Tuubdâst jieijâs persovnlâš já karismaatlâš tááppád olgospyehtiđ jieijâd tuu jienâin! Jienâ mii rummâšist resonist puoh pyeremusávt mielâ ráávhudmân já nube tááhust lii kuhesáigásii vuáijoo pargo. Jienâčaittâleijee pargo lii ihana áámmát, iätá Susa.

Škovlim lii kiäinu jienâpargoid

Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh taarbâš eres ahasijd lohheid já jienâčaittâleijeid oppâmateriaalpargon fáárun. Škovliimân uásálisteijeeh pyehtih almottâttâđ lohhen sämikielâlijd oppâmateriaalprojektijd.

Äigitaavvâl

Vástuppeeivi tijme 16-20 ohtâsâš valmim kulttuurkuávdáš Sajos auditorio Dollast.

– huolâttemes pivtâstem pajalân já kietâspeeijâl fáárun

Lávurduv já pasepeeivi studiostivrimääigih ucc’juávhoid tijme 10-14 já 15-19.

Valmiimân váldoo 15 olmožid. Juáháš uásálist vástuppeeivi ohtâsii valmiimân jeđe oovtâ ucc’juávhu pargon oholoopâ ääigi. Ucc’juávhuh šaddeh väljejuđ vástuppeeivi pääihi alne. Valmiimist lii faallâmnáálá juhâmuš já uccâ peivipittáá. Koronatorvolâšvuođâst huolâttuvvoo. Valmim lii suomâkielân.

Almottâtmeh šleđgâhäämist

Almottât jieijâd škovliimân majemustáá 30.9. taan liiŋkâ peht: https://link.webropolsurveys.com/S/34A088B721D5D1AC

Tiervâpuáttim! Pueʹtted tiõrvân! Bures boahtin! Tervetuloa!

Valmim orniv ohtsâšpargoost Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh sehe Säämi máttááttâskuávdáá Arktisâš pedagogiik II, sämimáttááttâs digiviärmáduv -haahâ (ESR).

Lasetiäđuh:

Petra Kuuva
Oppâmateriaalčällee
040 677 2275
petra.kuuva@samediggi.fi

Marita Aikio
Oppâmateriaalvuávájeijee
040 662 9018
marita.aikio@samediggi.fi

Arktisâš pedagogiik II, sämimáttááttâs digiviärmáduv -haahâ (ESR)
Säämi máttááttâskuávdáš
Unni Länsman
050 502 1357
unni.lansman@sogsakk.fi

Arktisâš pedagogiik II, sämimáttááttâs digiviärmáduv -haahâ lii Euroop sosiaalruttâduv ruttâdem haahâ, mon koordinist Säämi máttááttâskuávdáš. Uási olášutteijen lii Laapi ollâopâttâh. Ruttâdeijen fáárust láá meid Sämitigge, Iänáduv, Aanaar, Suáđikylá já Uccjuuvâ kieldah. Haahâ toimâäigi lii 1.1.2019-31.10.2021. Haavâ ulmen lii lasettiđ čuosâttâhjuávhui mättim uđđâ teknologiaid já uđđâ toimâkulttuurân sehe ovdediđ viärmádâttâm digitaallâšvuođâ iššeen kevttin. Haavâst lasetiäđuh Säämi máttááttâskuávdáá viermisiijđost www.sogsakk.fi/arktistapedagogiikkaa2.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö já Sämitigge puávdejeh sämimáttááttâs tave-eennâmlii foorumân

Suomâ máttááttâs- já kulttuurministeriö já Sämitigge puávdejeh sämimáttááttâs tave-eennâmlii foorumân Säämi kulttuurkuávdáš Sajosân Anarân 1.-2.12.2021. Sämimáttááttâs tave-eennâmlii oovtâstpargo ovdedem lii ohtâ ulme, maid Suomâ lii asâttâm jieijâs Tave-enâmij ministerrääđi saavâjođetteijeepajan. Foorum lii Suomâ saavâjođetteijeepaje tábáhtus.

Foorum ulmen láá

  • oleskove hammim sämimáttááttâs tiileest Suomâst, Ruotâst já Taažâst,
  • sämimáttááttâs raajijd rastaldittee oovtâstpargo nanodem,
  • uđđâlágánij oovtâstpargovuovij kavnâm já  
  • pisováá savâstâllâmohtâvuođâ finnim staatâi máttááttâsvirgeomâhái, škovlim uárnejeijei já sämisiärváduvâi kooskâ.

Foorum teeman láá

  • máttááttâs sämikielâ eenikielâ / vuossâmuu kielâ ovdánem máhđulâžžân tahhen Ruotâst, Taažâst já Suomâst,
  • sämikielâi revitalisaatio kiäinuh máttááttâsâst, šiev toimâvyevih jieškote-uv staatâst,
  • máttááttâs noonâ já hiäjus maalih sämikielâi puátteevuođâ uáinust,
  • sämikielâi káidusmáttááttâs jieškote-uv staatâst,
  • sämikielâlij máttáátteijei škovlim já tohálâšvuotâvátámâšah,
  • sämikielâlii oppâmateriaaloovtâstpargo hináh já
  • sämmiláid kyeskee tiätu puohháid ohtsii máttááttâsâst.

Čuosâttâhjuávkku Suomâ, Ruotâ já Taažâ

  • máttááttâsministeriöh, sämitigeh já máttááttâsvirgeomâhááh,
  • máttááttâs já škovlim uárnejeijeeh,
  • škovlimpooliitliih merideijeeh,
  • sämimáttááttâs já -škovlim totkeeh sehe
  • iärráseh, kiäh láá perustum.

Lasetiäđuh roovvâdmáánu ääigi – čuávu Sämitige nettisiijđoid www.samediggi.fi já máttááttâs- já  kulttuurministeriö tábáhtuskalender https://minedu.fi/tapahtumat. Konferens nettisiijđoh lekkâseh roovvâdmáánust.

Lasetiäđuh:

Máttááttâsräđiolmooš Anna Mikander, anna.mikander(at)gov.fi, +358 (0) 40 866 8585

Škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, +358 (0)10 8393 112

Puáđi feerimäššitobden Kulttuurij škoovlân!

Sämitigge ocá škuávlejeijee čoovčâ Kulttuurij škovlâ -haahân. Kulttuurij škovlâ lii  Sämitige, Suomâ Romaniservi já Nuorâi akatemia ohtsâš tievâsmittemškovlimhaahâ, mii lii čuosâttum paješkoovlâi já nube tääsi oppâlájádâsâi máttáátteijeid. Kulttuurij škovlâ álgá čohčuv já juátkoo ive 2022 loopâ räi. Čoovčâ 2021 škovliimeh uárnejuvvojeh káidusin.

Škuávlejeijee ij taarbâš leđe sämmilâštiäđu äššitobdee ige áámmátluvâldeijee, peic feerimäššitobdee! Pijssáá, ete tun lah virkkuu, tust láá feerimeh sämmilâšvuođâst já tun tiäđáh, ete kost kávnoo tárbulâš tiätu. Sämi- já romaninuorah láá vuávám kuávdášlijd siskáldâsâid. Ohtuu ij meid taarbâš porgâđ: nubben škuávlejeijen lii romaninuorâ já Nuorâi akatemia lii mieldi jyehi škovlimpeeivi.

Škovlimpeeivij kooskân väriduvvoo váhá äigi máttáátteijei rähtim pargopitái kommentistmân. Uđđâivemáánust uárnejuvvoo ovdedempalaver, mast škuávlejeijeiguin eellip čoođâ čoovčâ škovliimijd já táárbu mield pyeredep vuávám ive 2022 škovliimij várás.

Škuávlejeijei/ feerimäššitobdei máksoo 200 euro pälkki jyehi škovlimpeeivist. Toos lasseen pargopitái kommentistmist, mii tábáhtuvá škovlimpeeivij kooskâst, máksoo meid pälkki. Tooimâst šaddee eres-uv koloh máksojeh.

Čoovčâ 2021 škovlimpeeivih láá (tme 9–15):

1. škovlimráiđu (káidusin): ma 5.10., ko 27.10. já tu 18.11.

2. škovlimráiđu (káidusin): ma 2.11., ko 24.11. já tu 16.12.

Tiäđáttâs haavâ älgimist ja vuáđutiäđuh haavâst: https://www.samediggi.fi/2021/08/23/kulttuurij-skovla-vualga-joton-samitigge-suoma-romaniservi-suomen-romaniyhdistys-ja-nuorai-akatemia-nuorten-akatemia-skuavlejeh-mattaatteijeid-sami-ja-romaninuorai-teivaman/?lang=an

Tärhibeh tiäđuh haavâst já škovlimij siskáldâsâst láá tääbbin: https://www.nuortenakatemia.fi/hankkeet/kulttuurien-koulu/

Kiäsut-uv pargo tuu? Vuolgât rijjâhámásâš ucâmuš 15.9. räi info@samediggi.fi , čujosin ´Kulttuurij škovlâ´.

Lasetiäđuh:                                                                                                                                                                                  

Ulla Aikio-Puoskari, škovlimčällee
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi
0108393112

Anni-Sofia Niittyvuopio, nuorâirääđi saavâjođetteijee
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi
040 584 3098

Kulttuurij škovlâ vuálgá joton: Sämitigge, Suomâ Romaniservi (Suomen Romaniyhdistys) já Nuorâi Akatemia (Nuorten Akatemia) škuávlejeh máttáátteijeid sämi- já romaninuorâi teivâmân

Paješkoovlâi já nube tääsi oppâlájádâsâi máttáátteijeid čuosâttum tievâsmittemškovlimhaahâ ´Kulttuurij škovlâ´ vuálgá joton čohčuv já juátkoo ive 2022 loopân. Ulmen lii máttáátteijei valmim sämi- já romaninuorâi teivâmân.

– Kulttuurij škovlâ -haahâ puátá tuođâlii táárbun, iätá škovlim- já oppâmateriaallävdikode saavâjođetteijee Tauno Ljetoff. – Misthân lii tääl selvâttum tiätu tast, ete oppâmateriaaleh iä jur ane sistees sämmilâštiäđu. Máttáátteijeeškovlimijngin iä kieđâvuš sämmiláid kyeskee aašijd.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö sämimáttááttâs ovdedempargojuávkku luovâttij raportis máttááttâsministerân cuáŋuimáánust 2021. Tot rähtittij meid sierânâsčielgiittâs vuáđumáttááttâs suomâ- já ruotâkielâlij oppâmateriaalij sämmilâštiäđust. – Mun tuáivum, ete sämmiláid kyeskee tiätu škovlâmáttááttâsâst álgá tääl lasaniđ já meid sämmilij päikkikuávlu ulguubeln ässee sämipárnááh já -nuorah finnejeh torjuu sii identiteetân, iätá Ljetoff.

Mii?

Kulttuurij škovlâ lii nuuvtá tievâsmittemškovlimráiđu, mii álgá čohčuv já mii lii čuosâttum paješkoovlâi já nube tääsi oppâlájádâsâi máttáátteijeid. Vuáđumáttááttâs já luvâttâhmáttááttâs máttááttâsvuávám vuáđđusijn pahudeh, ete máttááttâs kalga tuárjuđ uáppei jieijâs kulttuuridentiteet šoddâm. Tievâsmittemškovliimist uásálisteeh finnejeh kiärgusvuođâid sämi- já romaninuorâi teivâmân já meid nuorâi kulttuurlii identiteet tuárjumân.

Kulttuurij škovlâ šoodâi haalust já táárbust lasettiđ tiäđu ja kepidiđ stereotypiaid. Majemui iivij ääigi lii lamaš ennuv saahâ sämi- já romaniteemai uccáávuođâst oppâkiirjijn. Munejurduuh šaddeh maŋgii eidu tietimettumvuođâst. Laseškovliimân lii stuorrâ tárbu, tastko tääl teema kieđâvušmân láá fáállun liijkás uccáá vyevih. Ibárdâs sämi- sehe romanikulttuurij sierânâsjiešvuovijn iä oopâ tááláin oppâkiirjijn, ige máttáátteijee veltihánnáá tuubdâ sämi- já romanikulttuurij sierânâsjiešvuovijd nuuvt pyereest, ete pastaččij tuárjuđ ucceeblohonuorâ, kote hämmee jieijâs kulttuuridentiteet.

Škuávlejeijen tuáimih sämi- já romaniaašij äššitobdeeh, já sämi- já romaninuorah láá vuávám kuávdášlijd siskáldâsâid. Škovliimijd olášuteh oovtâst Sämitige škovlim- já oppâmateriaallävdikuddijn sehe Suomâ Romaniservi rs:jn, já Máttááttâshaldâttâs lii ruttâdâm taid.

Kuás? 

Tievâsmittemškovlimrááiđust láá vittâ škovlimpeeivi: kulmâ online- já kyehti káiduspeeivi. Online-peeivij ääigi fáddá kieđâvuššoo juávkkun oovtâst Teams já Howspace-vuáđu peht. Káiduspeeivij ääigi uásálistein láá keevâtliih uápuh jieijâs äigitaavlui mield. Uásálisteeh čonâdâteh jotteeđ škovlimrááiđu ollásávt.

Škovlimpeeivih láá tme 9–15 (sis. jieš mäksimnáál koskâpeivimáállás já kähvipuudâ).

Čoovčâ 2021 pilotškovlim online-peeivih
1. škovlimráiđu: ma 5.10., ko 27.10. já tu 18.11.
2. škovlimráiđu: ma 2.11., ko 24.11. já tu 16.12.

Škovliimeh juátkojeh ive 2022 kuulmâ káidus-, já kyevti aldaškovlimrááiđust. Aldaškovliimijd lii tárguttâs toollâđ Oulust já Helsigist.

Uáppáásm škovlimpeeivij täärhib siskáldâsân já äigitaavlun tääbbin!

Almottâttâm Kulttuurij škovlâ -tievâsmittemškovliimáid lii lekkum.

Máttáátteijee, láá-uv tust tuárvi tiäđuh já kiärgusvuođah tuárjuđ sämi- já romaninuorâid sii kulttuuridentiteet hammiimist? Mon pyereest tun tuubdah sämi- já romanikulttuurij sierânâsjiešvuovijd? Uásálist nuuvtá tievâsmittemškovlimrááiđun, mii álgá čohčuv: puáđi mieldi oppâđ lase já keeppid miiguin stereotypiaid já munejurduid! Iänááš uási škovliimijn uárnejuvvoo káidusin, te tun puávtáh älkkeht uásálistiđ mon peri päikkikoddeest.

Lasetiäđuh:

Nuorâi Akatemia / Ulla Saalasti
ulla.saalasti@nuortenakatemia.fi 
040 567 4203

Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh/ Ulla Aikio-Puoskari
ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi
010 839 3112

Suomâ Romaniservi / Dimitri Lindgren
dimitri.aumensa@gmail.com
045 220 3229

Liinkah:

Kulttuurij škovlâ -hahâsijđo

Škovlim- já oppâmateriaalääših Sämitiggeest

Sämmilâštiätu máttááttâsân > www.oktavuohta.com, www.dihtosis.fi

Suomâ Romaniservi > www.suomenromaniyhdistys.fi