Tuomas Aslak Juuson kuva.

Saavâjođetteijee Juuso muštâl lahâproosees tuáváá: ”Sämitiggelaahâ feilij pooliitlii táátust, ij äššisiskáldâsâst”

/in , , /by

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso lii čáállám luávdee kejâstuv jieijâs uáinuin tast, maht majemuš sämitiggelaavâ uđâsmittemkeččâlem ovdánij Timosii toimâkode mandaat aasâtmist feiliimân vuáđulahâváljukoddeest. Juuso muštâl suomâkielâlii tevstâstis tärhibeht tast, maht Sämitigge keččâlij majemuu muudon ráđádâllâđ čuávdus.

Timosii toimâkode pargo sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllâm várás aalgij juovlâmáánust 2020 já valmâš smiettâmuš almostui 11.5.2021. Marin haldâttâs iävtuttâs tolvuu ovdâskode kieđâvušmân viijmâg skammâmáánust 2022, mon maŋa ovdâskode vuáđulahâváljukodde orostittij iävtuttâs kieđâvuššâm 24.2.2023 vuáđustâlmáin, ete äigi nohá. Saavâjođetteijee Juuso muštâl tevstâstis lahâtoimâkode pargoost já Sämitige ráđádâllâmkeččâlmijn ovdâskode siste piäládâhraajij rasta.

”Lii tehálâš, ete lahâuđâsmittemproosees mudoh láá puohâi tiäđust”

Sämitiggelaavâ mudoh láá finnim meid mediast ennuv huámmášume, eromâšávt ko laavâ kieđâvuššâm jotkui ovdâskode toimâpaje majemuid muddoid. Saavâjođetteijee Juuso halijdij-uv jieijâs uásild visásmittiđ, ete puoh tiäđuh uđâsmittemprosesist láá puohâi kiävtust nuuvt tárkká ko máhđulâš.

–Mun halijdim, ete puohah pastaččii kuullâđ, ete mii proosees ääigi tábáhtui, já mun tuáivum-uv, ete nuuvt maŋgâseh ko máhđulâš, kiäid ääši kiäsut, vajeh luuhâđ teevstâ, saavâjođetteijee Juuso muštâl.

Juuso väivid eromâšávt tot, ete lahâiävtuttâs vuástálistám kuávdáš ij halijdâm ráđádâllâđ čuávdusijn.

–Lii väivi já omâs, ete kuávdáá saavâjođetteijee Annika Saarikko ij miettâm teivâdiđ miiguin ohtiigin. Mun liččim vuárdám, ete sijjân čuolmân šoddâm ääšist sij-uv liččii annaam tárbulâžžân savâstâllâđ, vâi mij liččijm puáhtám ubâ keččâliđ kavnâđ čuávdusijd, Juuso imâštâl.

Sämitiggelaavâ uđâsmittem lii tääl kománâm kuulmâ haldâttâs ääigi maŋaluvâi. Meid OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea já näliolgoštemkomitea láá kenigittám Suomâ tivvoođ tááláá laavâ tienuuvt, ete tot kunnijât sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ, om. valjâluvâttâllâm kriterij uásild.

Liŋkkâ: Saavâjođetteijee Juuso muštâl: Sämitiggelahâiävtuttâs päälgis feiliimân

 

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sämitigge pettâšum vuáđulahâváljukode miärádâsân – vuáđulahâváljukodde lii orostittám sämitiggelaavâ kieđâvuššâm

/in , /by

Ovdâskodde vuáđulahâváljukodde lii orostittám sämitiggelaavâ kieđâvuššâm, ige laahâ vaarâ innig ovdán ovdâskode olesčuákkim jienâstmân. Lahâuđâsmitmist lâi tárguttâs ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume já toos lasseen ei. uđâsmittiđ puárásmum jienâstemvuáháduvâid.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. Kove: Johanna Alatorvinen / Sämitigge.

Sämitigge lii pettâšum miärádâsân, veikâ toos tiettii-uv varriidâttâđ, ko kieđâvuššâm ájánij valjâpaje majemuid puddáid. Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso imâštâl eromâšávt vuáđulahâváljukode, mon Sämitigge tuáivui lemin epipooliitlâš orgaan. Tot kolgâččij celkkiđ jieijâs kieđâvušmân puáttee lahâiävtuttâsâin ton háárán, maht toh heivejeh vuáđulaahân já aalmugijkoskâsáid olmoošvuoigâdvuotâsopâmuššáid.

– Mun imâštâlâm, ete maht loppâpuáđus puáhtá leđe tággáár. Vuáđuvuoigâdvuotâäššitobdei-uv válduviestah kulâmijn já ciälkkámušâin tuárjuh äššisiskáldâs peeleest čielgâsávt lahâiävtuttâs. Vaidâlitteht oro lemin tienuuvt, ete vuáđulahâváljukoddeest taan ääšist haldâšij pooliitlâš spellâ ton tooimâ stivrejeijee prinsiipij saajeest. Lii vaidâlittee, ete uási ovdâsteijein vuástálistii lahâiävtuttâs subjektiivlij suujâi tiet, saavâjođetteijee Juuso paahud.

Vuáđulahâváljukodde jienâstij kieđâvuššâm looppâtmist äigitavlusuujâi keežild, mii imâštât saavâjođetteijee Juuso.

– Vuáđulahâváljukodde lii toimâm ääšist jieš asâttem äigitaavlui miäldásávt, já tienuuvt meid jieš feilim, ko äigi ij lah pijssám. Váljukoddeest iä lah kustoo sirdum ääšist tuárvi ääigild almos tääsist siskáldâs savâstâlmân, saavâjođetteijee Juuso huámášit.

Saavâjođetteijee Juuso lii kijttevâš uáiviminister Sanna Marinân já riehtiminister Anna-Maja Henrikssonân ääši oovdedmist taan räi. Sun kiäsá-uv sunnuid já oles Suomâ haldâttâsân, ete jis sist ličij máhđulâšvuotâ vala tuálvuđ laavâ jienâstmân, te sij tovâččii tom.

– Taat lahâiävtuttâs lii noonâ, iivijd valmâštâllum kompromis, mii västid täsipiälásávt Suomâ kenigâsvuođáid. Sämitige stivrâ viigâi loopâ räi kavnâđ čuávdusijd lahâiävtuttâs oovdedmân. Lii kuittâg čielgâs, ete ääši kieđâvušmist ij šoodâ puátteevuođâstkin älkkeb, jis taan iävtuttâs kieđâvuššâm páácá tääl teehi, saavâjođetteijee Juuso muštoot.

Sämitiggelaavâ láá keččâlâm uđâsmittiđ paijeel love ihheed

Marin haldâttâs lii kuálmád maŋalâs haldâttâs, mii ij lah luhostum uđâsmittiđ sämitiggelaavâ. Lahâuđâsmittem valmâštellee Timosii toimâkode smiettâmuš almostui vyesimáánust 2021, mutâ ovdâskode váljukuudij kieđâvušmân laahâ ovdánij eskân valjâpaje majemuu máhđulii puudâst skammâmáánust 2022. Sämitiggelaavâ uđâsmittemtedduid láá lasettâm meid OA näliolgoštemkomitea já olmoošvuoigâdvuotâkomitea miärádâsah, main Suomâ staatâ láá kenigittum uđâsmittiđ laavâ vâi tot kunnijât sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ algâaalmugin.

Iivij paargon vuáđuduvvee lahâiävtuttâsâst lâi Sämitige olesčuákkim lasseen meid ei. nuorttâlij sijdâčuákkim, säämi parlamentaarlii rääđi já sämirääđi toorjâ. Toos lasseen maaŋgah äššitobdeepeleh já olmoošvuoigâdvuotâtuáimeeh torjuu tom, já ton peeleest uárnejum toorjâadress finnij 23 000 vuáláčälled.

– Mun halijdâm vala Sämitige peeleest lieggâsávt kijtteđ puoh taid sämmilijd já syemmilijd ovtâskâs ulmuid, kiäh láá iäljárávt porgâm tehálii pargo lahâuđâsmittem oovdân, saavâjođetteijee Juuso paahud.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Saamelaiskäräjien edustajat perustuslakivaliokunnan kuulemisessa 25.1.2023.

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso: ”Sämitiggelaavâ uđâsmitmist lii koččâmuš mii vuáđulavâlii vuoigâdvuođâst jiešhaaldâšmân”

/in , , /by

Vuáđulahâváljukodde ornij 25. uđđâivemáánu ovdâskoddeest almos kuullâm, mast fáddán lâi haldâttâs iävtuttâs ovdâskoodán laahhân sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist. Sämitige tilálâšvuođâst ovdâstii saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, nubbe värisaavâjođetteijee Leo Aikio, lahâtoimâkode já Sämitige jeessân Pirita Näkkäläjärvi, lahâčällee Kalle Varis já pirâs- já iäláttâslahâčällee Sarita Kämäräinen.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tiäduttij sahâvuárustis sämitiggelaavâ uđâsmittem tehálâšvuođâ. – Sämitiggelaavâ uđâsmitmist lii koččâmuš mii jiešmeridemvuoigâdvuođâst, mii oles aalmug pyereestvajemist já ton eellimvuáimálii puátteevuođâst. Algâaalmugân jieijâs jiešhaldâšem lii eromâš mávsulâš, tot lii mii kulttuur stuárráámus torvejeijee. Siämmást tom kalga meid pyehtiđ ovdediđ ain ovdâskulij, tom kalga pyehtiđ uđâsmittiđ ain táárbu mield, tiäduttij Juuso.

Sämitige nubbe värisaavâjođetteijee Leo Aikio muštâlij sahâvuárustis, ete sun kulá meid jieš kielâs monâttâm anarâššáid. Sun puovtij oovdân tom, maht lahâiävtuttâs pyeredičij kielâs monâttem sajattuv já máhđulâšvuođâid ucâluđ valjâluvâttâlmân. – Tääl kielâkriiteer ađai vuossâmužžân oppum kielâ vátámâš uulât kuálmád suhâpuolvân, ađai muu ááhun já äijihân. Uđđâ laavâ mield ličij tuárvi, ete muu äijih tâi ááhu vaanhim lii sárnum sämikielâ vuossâmuš kiellân. Muu uáinu mield taat čielgâsávt pyereed meid tai anarâšâi sajattuv, kiäi perruin kielâ lii monâttum.

Sämitiggelahâtoimâkode já Sämitige jeessân Pirita Näkkäläjärvi muštottij, ete lahâiävtuttâs ana sistees merhâšitteid pyeredemiävtuttâsâid jienâstem älkkeedittem várás. – Puoh sämitiggelahâiävtuttâs konkreetliih ovdedemiävtuttâsah jienâstem älkkeedittem várás nanodiččii sämmilii demokratia. Uđâsmitmeh pyerediččii merhâšitteht sämmilij oovtviärdásâšvuođâ – peerusthánnáá tast, ete áásá-uv jienâsteijee čuákkipääihist tâi uccâ sijdiist kukken poostâ palvâlusâin. Uđâsmitmeh puávtáččii meid pyerediđ jienâstemaktiivlâšvuođâ, pahudij Näkkäläjärvi.

Tilálâšvuođâ nettipaddim puáhtá keččâđ ovdâskode siijđoin​. Vuáđulahâváljukodde uárnee fáádást vala kulmâ kuullâm váljukode čuákkimij ooleest. Taah kulâmeh iä lah almos tilálâšvuođah.

Kove: Hanne Salonen / Ovdâskodde.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Pirita Näkkäläjärvi
Sämitige jeessân
0403577006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Liiŋkah:

Sämitiggelaavâ uđâsmittem Sämitige siijđoin

Haldâttâs iävtuttâs ovdâskoodán laahhân sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist

Sämitige ciälkkámuš haldâttâs iävtuttâsâst (HE 274/2022) ovdâskoodán laahhân sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist

Sämitiggelaavâ váljukoddekulâmeh vuolgii joton – ohtsâštoimâm- já ráđádâllâmkenigâsvuođâ ovdedem ij uáivild veto-vuoigâdvuođâ

/in , , /by

Sämitiggelaavâ uđâsmitmân kyeskee váljukoddekulâmeh vuolgii joton taan ohhoost. Sämitigge tiäduttij ciälkkámušâinis, ete haldâttâs iävtuttâs siskeldičij maaŋgâid merhâšittee já konkreetlijd pyereedmijd sämmilij riävtálii sajattâhân. Sämitige olesčuákkim stuorrâ eenâblovo jienâiguin 15-3-1 tuhhiittem lahâiävtuttâs nonniiččij pyerebeht sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume.

Sämitiggelaavâ uđâsmittem váljukoddekieđâvušmeh algii eennâm- já meccituáluváljukode já ekonomiaváljukode äššitobdeekulâmijguin 10.1. Sämitige ovdâstii kulâmijn saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já nube värisaavâjođetteijee Leo Aikio lasseen lahâčällee Kalle Varis, pirâs- já iäláttâslahâčällee Sarita Kämäräinen sehe lahâtoimâkode já Sämitige jeessân Pirita Näkkäläjärvi. Sämitige olesčuákkim tuhhiittij 29.11.2022 jienâiguin 15-3-1 lahâiävtuttâs, mutâ iävtuttij vaaljâi tiätumerisoojij mere nubástus.
Muuneeld savâstâllâm láá tovâttâm eromâšávt OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea já näliolgoštemkomitea tivvomnáál vaattâm syergih, ađai kritereh valjâluvâttâlmân tuhhitmân sehe ohtsâštoimâm- já ráđádâllâmkenigâsvuotâ.
– Ohtsâštoimâm- ja ráđádâllâmkenigâsvuotâ lii puástunáál iberdum joba veto-vuoigâdvuođâ täähidmin Sämitiigán, mutâ tuotâvuođâst cekki kuittâg tuš čielgâsmitáččij tááláá ráđádâllâmkenigâsvuođâ tienuuvt, ete tot västidičij pyerebeht aalmugijkoskâsijd algâaalmugvuoigâdvuođâid já išedičij meid virgeomâhái pargo, paahud Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio. –Tot ij ovdâmerkkân tuálvuččii kieldâin toi kieldâlii jiešhaldâšem, sun juátká.

Haldâttâs iävtuttâsâst maaŋgâid velttidmettum tivomijd tááláá lahâaasâtmân

Sämitiggelaavâ uđâsmittem lii vuordum kuhháá, tastko laavâst láá maaŋgah puárásmum sajeh. Ovdâmerkkân jienâstemvyevih tarbâšeh pyeredem.
– Ličij tehálâš, ete mij pastaččijm visásmittiđ sämmilij oovtviärdásâšvuođâ pyereeb olášume kuhes kooskâi Säämist valjâbuusi já eres pyerebij jienâstemvuovij vievâst, paahud värisaavâjođetteijee Aikio.
Valjâkulâmeh juátkojeh puáttee ohhoost 20.1. pargo-eellim- já täsiárvuváljukode kulâmijn. Ko eres váljukuudij smiettâmušah valmâštuveh, te äšši sirdâšuvá vuáđulahâváljukode kieđâvušmân, kuás ääšist uárnejuvvoo steŋgejum äššitobdeekulâmij lasseen meid almolâš kuullâm 25.1. Sämitigge uásálist vuáđulahâváljukode puoh kulâmáid.

Lasetiäđuh:

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Liiŋkah:

www.samediggi.fi
Sämitiggelaavâ uđâsmittem Sämitige siijđoin
Haldâttâs iävtuttâs ovdâskoodán laahân sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist
Sämitige ciälkkámuš haldâttâs iävtuttâsâst (HE 274/2022) ovdâskoodán laahân sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist
https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

Sämitigge tuhhiittij Suomâ haldâttâs iävtuttâs sämitiggelaavâ nubásmitmist jienâiguin 15-3

/in , /by

Sämitige čuákkim tuhhiittij 29.11.2022 Suomâ haldâttâs iävtuttâs Sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist jienâiguin 15-3 (ohtâ kuárus jienâ). Olesčuákkim iävtut lasseen, ete sämitiggelaavâ 10 § hammim Sämitige jesânijn peividuvvoo sämmilij päikkikuávlu kieldâmittomere uásild.   

Sämitige čuákkim uárnejui hybridičuákkimin, uási jesânijn uásálistii čuákkimân pääihi alne Sajosist. Kove: Johanna Alatorvinen / Sämitigge.

Sämitige čuákkim kuulâi ovdil miärádâstoohâm äššitobden riehtiministeriö ovdâsteijeid uásádâhhoovdâ Johanna Suurpää já ráđádâllee virgeulmuu Yrsa Nyman sehe oovtviärdásâšvuođâváldálii Kristina Stenman.

Ääši kieđâvušmist jeessân Anu Avaskari iävtuttij love jeessân kyedditdijn, ete sämitiggelaavâ 10 § hammim Sämitige jesânijn peividuvvoo sämmilij päikkikuávlu kieldâmittomere uásild. Iävtuttâs mield Sämitiggeest kalgeh leđe ucemustáá kyehti jeessân já ohtâ värijeessân Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâin sehe Suáđigil kieldâ Laapi palgâs kuávlust. Loopah 13 jesânid valduuččii jienâmere vuáđuld, kuittâg tienuuvt, ete ucemustáá vittâ jeessân kalgeh leđe sämmilij päikkikuávlust.

Vyeimist orroo laahân verdiddijn kieldâmittomereh kiäppániččii ovttáin jesânijn per kieldâ, mutâ ohtsis sämmilij päikkikuávlust valduuččij ohtâ jeessân eenâb mittomeerijn. Jeessân Anu Avaskari iävtuttâs vuoitij stiivrâ iävtuttâs jienâiguin 15-0 (4 kuárus jienâ). Miärádâsâst kuođđii sierâuáivil. Kulmâ jeessân kuođđii miärádâsâst ohtâsii sierâuáivil.

– Sämitigge lii toohâm miärádâs, mon váimusist lii koččâmuš algâaalmug jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášuumist. Sämitige stuorrâ eenâbloho lii jienâiguin 15-3 sämitiggelahâiävtuttâs tyehin, já mun tuáivum meid, ete iärráseh kunnijâtteh taam miärádâs, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Láá pahudâm, ete Suomâ staatâ lii kiärdulávt rikkom aalmugijkoskâsijd olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâid vyeimist orroo sämitiggelaavâ ooleest ovdâmerkkân sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ háárán.

Toos lasseen Sämitige čuákkim mieđettij stiivrân vääldi ovdediđ lahâiävtuttâs já táárbu mield ráđádâllâđ nubástusiävtuttâsâin, jis ääši ij pyevti ton huápulâšvuođâ keežild pyehtiđ Sämitige uđđâ čuákkimân.

– Tuáivu mield puoh aalmugovdâsteijeeh já oles syemmilâš ohtsâškodde láá Sämitige toorjân já kunnijâtteh mii vuoigâdvuođâ meridiđ mii jieččân aašijn. Torjuu puáhtá čäittiđ maaŋgânáál, ovdâmerkkân vuáláčälimáin adressi tâi väldimáin ohtâvuođâ jieččân aalmugovdâsteijei. Tääl lii äigi finniđ sämitiggelaavâ moolân, juátká saavâjođetteijee Juuso.

Suomâ haldâttâs adelij ovdâskoodán iävtuttâs sämitiggelaavâ nubásmitmist 17.11.2022. Ovdâskodde lii toollâm vuolgâttâssavâstâllâm lahâiävtuttâsâst já meridâm, ete äšši vuolgâttuvvoo vuáđulahâváljukoodán, moos eennâm- já vyevdituáluváljukodde, ekonomiaváljukodde sehe pargoeellim- já täsiárvuváljukodde kalgeh adeliđ ciälkkámuš majemustáá 31.1.2023.

Lahâiävtuttâs ulmen lii ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe pyerediđ sämmilij jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem já Sämitige toimâhinnáid.

Sämitiggelahâiävtuttâs tehálumoseh uđâsmitmeh:

  • 3 § valjâluvâttâlmân merkkim hinái uđâsmittem já valjâluvâttâllâm čoggim uđđâsist
  • Uđđâ jiečânâs já sorjohánnáá nubástusuuccâmlävdikode vuáđudem valjâluvâttâlmân kyeskee aašij várás
  • Valjâi ovdedem já jienâstem älkkeedittem
  • Virgeomâhái ráđádâllâmkenigâsvuođâ nanodem já uđđâ njuolgâdus sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist virgeomâhái tooimâst
  • Sämitige almos toimâvääldi ovdedem
  • Puárásmâm njuolgâdusâi modernistem

Uáppáásm fáádán:

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee  
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Liiŋkah:

https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

  • Sämitige Flickr-tilist tun kaavnah kuuvijd ei. Sämitige tooimâst, jesânijn já tábáhtusâin. Kuuvijd puáhtá kevttiđ tiäđusirdem tárguttâssáid šiev taavij mield. Merkkii kove käldee já kovvejeijee noomâ.

Sämitige saavâjođetteijeeh tyemmejeh sämmiláid čyeccee vajosaavâ

/in , /by

Sämmiláid čyeccee vajosaahâ lii lasanâm merhâšitteht majemui aaigij, ko sämitiggelahâiävtuttâs lii kieđâvuššum ovdâskoddeest já almolâšvuođâst. Mij lep čuávvum uáli huolâstum mieláin joba vajo kihtâlem já viehâvaaldijn paldattâllâm, sehe ain korrâsub savâstâllâmkulttuur, mii čuáccá sämmiláid. Sämitige saavâjođetteijen mij tuommip ollásávt sämmiláid čyeccee vajosaavâ já vaattâp ášálii já tuotâaššijd vuáđuduvvee savâstâllâm.

Tutkâmušâi mield sämmiliih kuáhtájeh ain olgoštem já vajosaavâ syemmilii ohtsâškoddeest. Majemui peeivij ääigi mij lep uážžum tuođâštiđ, maht eromâšávt sosiaallii mediast hemâdeh eromâšávt ulmuid, kiäh piälušteh sämmilij vuoigâdvuođâid. Joba ovdâskoddeest láá ravkkâm viehâváldálijd uhkekuuvijd. Juáhháást, eromâšávt ulmuin, kiäh tuáimih uáinojeijee luáttámušpargoin já mudoi merhâšittee sajattuvâst, lii ovdâsvástádâs huksiđ ovdedeijee já tuotâaššijd vuáđuduvvee savâstâllâmkulttuur já kihheen ij uážu uálguttiđ nuubijd sämmiláid čyeccee vajon. Puohlágán vajosaavâ kalga tuođâlávt tuommiđ, eromâšávt talle, ko tot čuáccá háváduvvee sajattuvâst orroo ucceeblohon.

Eromâš huolâstum mij lep säminuorâin já sii vajemist. Ohtsâškodálii savâstâllâm stiijlâst lii hirmâd stuorrâ vaikuttâs, já jyehi nuorâst lii vuoigâdvuotâ eelliđ Suomâst ráávhust, peerusthánnáá suu kulttuurtuáváást. Mij táttup, ete tarvanep epiášáláid, pilkkedeijee, huánnoo já perettes kommentijd ájáttâlhánnáá. Syemmilii ohtsâškoddeest ij lah tuárvi tiätu sämmilijn, já tondiet rievtis tiätu lii eromâš tehálâš.

Mij halijdep meid muštottiđ, ete mij Sämitige ovdâsteijeeh lep ain kiärguseh savâstâlmân, sehe meid adeliđ tuávááštiäđuid aašijn já Sämitige tooimâst. Eromâš tehálâš lii uápásmuđ huolâlávt oovdânpuohtum nággusáid já toi rievtisvuotân: ovdâmerkkân sämitiggelaavâ uđâsmitmân lohtâseijee faktah láá älkkeht finniimist. Sämitige váimuspargoid já tooimân puáhtá uápásmuđ Sämitige nettisiijđoin: https://www.samediggi.fi/vaimustoima/?lang=an

Lii tušše oovdânpyehtiđ kove, ete sämmiliih láá tuárroo aalmug. Mist láá sierâuáivileh, siämmáánáál ko syemmilijn-uv, já tehálumos čuávdus kalga ain leđe ovdedeijee, tuotâaššijd vuáđuduvvee savâstâllâm. Sämmiliih já syemmiliih láá jo kuhháá toimâm šiev oovtâstpargoost sämmilij päikkikuávlust.

Sämitigge, ađai puoh ton luáttámušulmuuh, lii čonâdâttâm ohtsáid eettisáid ravvuid, maid olesčuákkim lii tuhhiittâm kesimáánust 2019. Ravvui ulmen lii uápistiđ, ete maht puáhtá valjiđ eettisávt olmâ toimâvuovijd já maht estiđ muuneeld epiášálii lattim já hemâdem já táárbu mield tarvaniđ toid. Ulmen lii nanodiđ tom, ete ääših kieđâvuššojeh Sämitiggeest ášálávt, mávsulávt já ääši vaattâm tuođâlâšvuođáin já čonâdâtmáin.

Sämitige olesčuákkim kieđâvuš haldâttâs iävtuttâs sämitiggelaavâ nubásmitmist majebaargâ 29.11.2022. Mij vyerdip, ete mij nuávdittep eettisijd ravvuid meid mii jieččân olesčuákkimist, já ete savâstâllâm lii ášálâš já mávsulâš.

Tuomas Aslak Juuso, saavâjođetteijee
Anni Koivisto, I värisaavâjođetteijee
Leo Aikio, II värisaavâjođetteijee

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sämitiggelaahâ ovdán ovdâskoodán – Sämitigge kieđâvuš ääši nuuvt jotelávt ko máhđulâš

/in , /by

Suomâ haldâttâs lii onne adelâm ovdâskoodán iävtuttâs sämitiggelaavâ nubásmitmist. Timosii toimâkode laahân iävtuttem nubástusah láá vijđáht päikkieennâmlij já aalmugijkoskâsij olmoošvuoigâdvuotâtuáimei vaattâm.

Sämitiggelaavâ láá keččâlâm uđâsmittiđ kuulmâ maŋalâs haldâttâspaje ääigi, mutâ ovdebááh kyehti keččâlem iä lah luhostum. Láá pahudâm, ete Suomâ staatâ lii kiärdulávt rikkom aalmugijkoskâsijd olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâid vyeimist orroo sämitiggelaavâ ooleest ovdâmerkkân sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ háárán.

– Sämitiggelaavâ uđâsmitmist lii koččâmuš olmoošvuoigâdvuođâin. Iävtuttâssáin puáhtá tivvoođ tááláá tile, mii luávkká tuođâlávt sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâid. Timosii toimâkode iävtuttâs sämitiggelaahhân lii täsitiädulâš, já tast láá luhostum väldiđ huámmášumán sämmilii já syemmilii ohtsâškoddeest pajaneijee huolâid, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Riehtiministeriö asâttem Timosii toimâkode smiettâmuš lahânubástusâst almostui vyesimáánust 2021. Ton tárguttâssân lii ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe pyerediđ sämmilij kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem já Sämitige toimâhinnáid. Toos lasseen ulmen lii tivvoođ olmoošvuoigâdvuođâi tááláá luávkkám eromâšávt OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea vaattâm vuovvijn. Haldâttâs iävtuttâs västid iänááš Timosii toimâkode smiettâmuš.

– Mun kijtám lieggâsávt oovtâstpargoost puohâid, kiäh láá ovdedâm ääši, eromâšávt uáiviminister Marin sehe riehtiminister Henriksson, kiäh lává jieijâs ovdâmerhâiguin oovdedmin sämmilij olmoošvuoigâdvuođâid, Juuso iätá.

Sämitige stivrâ valmâštâl ääši olesčuákkim kieđâvuššâm várás jotelis äigitavluin. Olesčuákkim taha miärádâs Sämitige virgálii uáivilist lahâiävtuttâsân.  Laahân haldâttâs iävtuttâsâst iävtuttum nubástusah väätih Sämitige tuhhiittem.

Sämitige valjâpaje 2020–2023 ohtâ váldu-ulme lii ovdediđ sämitiggelaavâ uđâsmittem algâaalmugvuoigâdvuođâi vuáđuld. Sämitige čuákkim lii toollâm vuolgâttâssavâstâllâm sämitiggelaavâ uđâsmitmist 17.9.2020 já sämitiggelaavâ uđâsmittem jotkâvalmâštâlmijn  22.6.2021.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Säämi parlamentaarlâš rääđi lii huolâstum sämitiggelaavâ ovdánmist

/in , , /by

Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) lii huolâstum tast, ete Suomâ haldâttâs ij lah vala toimâttâm sämitiggelaavâ ovdâskoodán. Rääđi váátá Suomâ táálái olmoošvuoigâdvuotâsopâmušrikkomij lopâttem já tárbulijd tooimâid sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ turviimân.

Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitiigij koskâsâš parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan, Säämi parlamentaarlâš rääđi ceelhij Suomâ haldâttâsân sämitiggelaavâ tiileest Suomâst. Ciälkkámuš láá vuáláčáállám Säämi parlamentaarlii rääđi já Ruotâ Sämitige saavâjođetteijee Håkan Jonsson, Säämi parlamentaarlii rääđi värisaavâjođetteijee já Taažâ Sämitige saavâjođetteijee Silje Karine Muotka sehe Säämi Parlamentaarlii rääđi värisaavâjođetteijee já Suomâ Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Säämi parlamentaarlâš rääđi muštoot, ete OA algâalmugáid kyeskee julgáštus 33 artikkâl mield algâaalmugijn lii vuoigâdvuotâ meridiđ jieijâs identiteetist tâi jeessânvuođâst tavijdis já ärbivuovijdis mield sehe vuoigâdvuotâ meridiđ jieijâs toimâorgaanij ráhtusijd já valjiđ toi jesânijd nuávditmáin jieijâs monâttâlmijd.

Toos lasseen rääđi muštoot, ete OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea já näliolgoštem meddâlistem kieđâvuššee komitea láá pahudâm, ete tááláš sämitiggelaahâ rikkoo olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâid (CCPR/C/124/D/2668/2015 já CERD/C/106/D/59/2016).

Rääđi vyeigee puástutiäđuid

Rääđi lii meid kiddim huámmášume Suomâst tiettum misinformaation valjâluvâttâllâmkriterij iäruin Suomâ, Ruotâ já Taažâ kooskâst. Almolâšvuođâst láá tiettum nágguseh, moi mield uđđâ lahâiävtuttâs miäldásiih kritereh liččii čovgâduboh, ko eres staatâin.

– Tuotâäšši lii, ete lahâiävtuttâs miäldásávt rievdâdum kritereh liččii siämmáásullâsiih Taažâ kriterijguin, sehe aaibâs tave-eennâmlii sämisopâmuš kriterij miäldásiih, rääđi saavâjođetteijeeh pahudeh ciälkkámušâstis. Puoh sopâmušuásipeleh (Suomâ, Ruotâ já Taažâ staatah sehe staatâi Sämitigeh) láá algâlávt nonnim sopâmuš.

Luuvâ Säämi parlamentaarlii räädi ciälkkámuš tääbbin eŋgâlâskielân.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Lasetiäđuh Säämi parlamentaarlii rääđist

Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij koskâsâš parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan. Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigeh jođetteh rääđi ain 16 mánuppaijeed häävild. Čäällimkodden tuáimá tot Sämitigge, mast jođettemovdâsvástádâs ain kuás-uv lii. Sämitige čuákkim väljee ovdâsteijeid Säämi parlamentaarlii rááđán valjâpajan.

Suomâ lii rikkom OA jyehilágán näliolgoštem meddâlistmân kyeskee almossopâmuš 

/in , , /by

OA näliolgoštem meddâlistem kieđâvuššee komitea (CERD) adelij vuossâmuu tove čuávdus, mast pahudii, ete Suomâ lii rikkom OA jyehilágán näliolgoštem meddâlistmân kyeskee almossopâmuš. Komitea almostitij čuávdusis 13. kesimáánu 2022 sämitige valjâluvâttâlmân tuhhiittum ulmuid kyeskee ääšist. Komitea vuárdá Suomâ haldâttâsâst, ete tot piejâ huápust joton ráđádâlmijd, main tärhističčii sämitiggelaavâ 3 §, mii kuáská sämmilâšmiäruštâlmân. 

Pahudum luávkkim kuáská alemuu haldâttâhrievti (AHR) tooimân ive 2015 sämitiggevaaljâin. Komitea ana, ete AHR čuávduseh láá puáhtám feilâlávt mutteđ jienâsteijeeráhtus já návt vaiguttiđ Sämitige máhđulâšvuotân tuođâi ovdâstiđ Sämiaalmug já ton hiäđuid. 

Tienuuvt toh AHR čuávduseh, moh čielgâ vuáđustâsttáá spiekâstii tolebáá tuhhiittum vyeimist orroo laavâ tulkkuumist, mon sehe AHR já Sämitige lijjii tubdâstâm, luávkkájii väidei vuoigâdvuođâ Sämiaalmug jesânin kollektiivlávt meridiđ sämitige jesânijn já uásálistiđ almolij aašij hoittáámân almossopâmuš vuovvijn, mon 5 (c) artikkâl syeijee.  

Komitea pahudij, ete AHR lii váldám ucemustáá 53:st 93 miärádâsâstis jienâsteijeid valjâluvâttâlmân ”oleskuorâttâllâm vuáđuld” čäitihánnáá, ete sij liččii tiävdám oovtâ objektiivlijn kriterijn, moh láá asâttum sämitiggeest adelum laavâ 3 §:st. 

Sopâmušluávkkim tivvoom várás komitea avžuut, ete Suomâ aalgât huápust tuođâlii ráđádâllâm sämitiggeest adelum laavâ 3 § täärhistmist. Ráđádâlmijd kalga toollâđ vâi visásmittoo, ete sämitige vaaljâin jienâvuoigâdvuotân kyeskee kritereh miäruštâllojeh tienuuvt, ete toh kunnijâteh sämmilij vuoigâdvuođâ adeliđ riijâ já tiätun vuáđuduvvee munemiettâm jieijâs jeessânvuotân já pooliitlii uásálistmân kyeskee aašijn. 

– Mun vuárdám, ete Suomâ staatâ ana tuođâlávt näliolgoštem meddâlistem kieđâvuššee komitea adelem laŋgâtteijee čuávdus já tuálvu sämitiggelaavâ uđâsmittem tääl moolân, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. 

Näliolgoštem meddâlistem kieđâvuššee komitea čuávdus vuáđuduvá ive 1965 jyehilágán näliolgoštem meddâlistmân kyeskee aalmugijkoskâsii almossopâmušân. Almossopâmuš kiäldá olgoštem “nääli” vuáđuld já meid jyehilágán uáivildum tâi tuođâlii olmoošvuoigâdvuođâi luávkkim, mii vuáđuduvá etnisii algâpuátimân. 

Väideeh vaidii AHR 30.9.2015 já 13.1.2016 adelem miärádâsâin, moh kyeskih sämitige valjâluvâttâlmân merkkiimân. Väideeh onnii, ete väldimáin sämitige valjâluvâttâlmân occeid valjâlävdikode olášuttem laahân čallum objektiivlij kriterij árvuštâllâm vuástá, miärádâsah láá kaidâm sämmilij jieijâs taavij já ärbivuovij vuáđuld tuhhiittem kriterijn já láá sajanpiejâm taid alemuu haldâttâhrievti “oleskuorâttâlmáin”. 

Olgoministeriö tiäđáttâs 14.6.2022  

Komitea čuávdus 13.6.2022  

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso  
Saavâjođetteijee   
040 687 3394  
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Äššitobdeeseminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist 2.9.2021

/in , /by

Laapi ollâopâttuv riehtitiettuu tieđâkoddeest uárnejuvvoo oovtâstpargoost riehtiministeriöin já Sämitiggijn valmâštâllum äššitobdeeseminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist tuorâstuv 2.9.2021. Tilálâšvuođâ uáiviuárnejeijee lii tieđâkode algâaalmugrievti uásiáigásâš professor Martin Scheinin. Äššitobdeeseminaar ulmen lii faallâđ almugijkoskâsâš, syemmilâš já sämmilâš äššitobdeid máhđulâsvuođâ miäruštâllâđ toimâkode iävtuttâsâid já savâstâllâđ toin. 

Kuva: Ville Fofonoff

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso siärvá seminaarân já tuálá oovtâ seminaar lekkâmsahâvuáruin. – Sämitiggelaavâ uđâsmittem lii tääl eromâš äigikyevdilis fáddá já mun vuárdám mielâkiddiivâšvuođáin seminaar. Lii tehálâš, ete seminaar fáálá almugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuotâäššitobdeid saje miäruštâllâđ sämitiggelahâtoimâkode iävtuttâsâid já savâstâllâđ toin, iätá Juuso. 

Seminaarân uásálisteh meid Sämitige iävtuttâsâst nomâttum sämitiggelahâtoimâkode jesâneh. 

Äššitobdeeseminaar uárnejuvvoo hybridihäämist. Sárnooh já eres uásálisteeh uásálisteh seminaarân jo-uv pääihi alne Laapi ollâopâttuv Castren-salist teikkâ káidusohtâvuođâin. Almottâttâm seminaarân lii nuuhâm 15.8. Ulmuid, kiäh láá almottâttâm seminaarân, vuolgâttuvvoo ovdâmateriaal já ravvuuh uásálistem várás. 

Sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode smiettâmuš ađai iävtuttâs lahânubástusâin almostui 11.5.2021. Iävtuttum nubástusâi ulmen lii ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe pyerediđ sämmilij jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem já sämitige toimâmmáhđulâšvuođâid. Ton lasseen ulmen lii tivvoođ tááláá tile eromâšávt OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea vátámuš miäldásávt. Toimâkode smiettâmuš lii lamaš ciälkkámušrieggest keesi ääigi.  

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee 
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi