Nettivuolgâttâs sämitiggelaavâ nubásmitmist lii keččâmnáál

Nettivuolgâttâsâst Sämitige iävtuttâs vuáđuld nomâttum sämitiggelahâtoimâkode jesâneh Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin ScheininKalle Varis sehe värijeessân Anni Koivisto västideh koččâmuššáid sämitiggelaavâ nubásmitmist.

Nettivuolgâttâs puáhtá keččâđ meid suomâkielân: https://youtu.be/nW6gEHHdX1Q

Luuvâ lase sämitiggelaavâ nubásmitmist: 
https://www.samediggi.fi/samitiggelaava-nubasmittem/?lang=an

Kuvan edustalla lumen kuorruttamia koivun oksia, taustalla tunturi.

Toimâkode iävtuttâs ovdedičij sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume

Sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštellee toimâkodde lii kiergâttâm jieijâs iävtuttâs lahânubástusâin. Iävtuttâsâi ulmen lii ovdediđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe pyerediđ sämmilij jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem já sämitige toimâmmáhđulâšvuođâid.

Toimâkodde iävtut smiettâmušâstis, et sämitige valjâluvâttâlmân merkkim iävtuh uđâduvvojeh já valjâluvâttâllâm ráhtoo uđđâsist uđâsmittum kriterij vuáđuld. Ulmen lii nanodiđ sämmilij vuoigâdvuođâ algâaalmugin jieš miäruštâllâđ, kii lii sämmilâš. Iävtuttum nubástusâi tuáváážin lii Suomâ kenigâsvuotâ hammiđ sämitiggelaavâ oohtânsopâvâžžân OA aalmugjeessân- já poolitlijd vuoigâdvuođáid kyeskee almossopâmuššáin já estiđ sopâmuš luávkkáámijd puátteevuođâst.

Iävtuttuvvoo, et vuoigâdvuotân jienâstiđ sämitige vaaljâin kyeskee sämmilii miäruštâllâm ađai 3 § nubástittoo tienuuvt, et ceehi kielâkriiteer vijđáničij niäljád puolvân já tast meddâlistuuččij nuuvt kočodum lappalâšsaje. Ceehist ličij koččâmuš nomâlâsân vuoigâdvuođâst jienâstiđ já vuoigâdvuođâst älgiđ iävtukkâssân sämitige vaaljâin ige tast miäruštâlluuččii, kiäm kalga ubânâssân anneeđ sämmilâžžân. Njuolgâdus västid iänáážin ive 2017 parafistum tave-eennâmlii sämisopâmuš miärádâs sämitige jienâstemluvâttâlmist.

– Lii tehálâš tivvoođ tááláá tile huápulávt já anneeđ huolâ tast, et Suomâ torvee puátteevuođâst olesmiärálávt sämmilij vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâid, tiädut máttááttâsminister Anna-Maja Henriksson.

– OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea lii tiäduttâm, et Suomâ lii kenigâs tivvoođ tááláá olmoošvuoigâdvuotâluávkkám sämmilij siskiibiäláá jiešmeridemvuoigâdvuođâ kunnijâtmáin. Taat lii meid toimâkode tooimânkoččom, já mun lam ilolâš, et tot uáinoo loppâpuátusist táttun nanodiđ sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ, iätá sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Smiettâmuš siskeeld meid eres iävtuttâsâid. Iävtuttuvvoo, et sämitige valjáid kyeskee njuolgâdusah tärhistuvvojeh, vâi jienâstem ličij älkkeb sämikuávlust, kost määđhih láá kuheh. Toimâkodde iävtut ovdâmerkkân jottee jienâstemsaje väldim kiävtun já et sämikuávlu kieldâin ličij puátteevuođâst eenâb ko ohtâ jienâstemsaje.

Valjâluvâttâlmân väldimân kyeskee ääši nubástus uuccâm nubástuuččij tienuuvt, et vuossâmužžân eidusâžžân nubástusuuccâmtäässin ličij jiečânâs já sorjomettumis nubástusuuccâmlävdikodde. Tot toimâččij sämitige ohtâvuođâst já nomâttuuččij sämitige iävtuttâsâst. Nubástusuuccâmlävdikode miärádâssáid puávtáččij uuccâđ nubástus alemuu haldâttâhrievtist, jis tot mieđeet vaidâlemlove.

Iävtuttâs miäldásávt njuolgâdus virgeomâhái ráđádâllâmkenigâsvuođâst uđâduvvoo, vâi Suomâ tiävdáččij OA algâaalmugjulgáštusâst vattum já olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâi tulkkuumist nanodum vuáđujurduu algâaalmug rijjâ já tiätun vuáđuduvvee munemietâmušâst (Free, Prior and Informed Consent, FPIC). Ton lasseen sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist virgeomâhái tooimâst asâttuuččij tärhibeht. Ulmen lii ovdediđ meid sämitige toimâväldinjuolgâdus já lasettiđ laavâ ulmeciäkán čujottâs sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotân. Kyehtičyeđe vittlov jienâstemvuoigâdvuođâlâžžâd sämmilâžžâd puávtáččii puátteevuođâst adeliđ alguu sämitiigán ton tooimân kyeskee ääšist.

Riehtiministeriö asâttij sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštellee toimâkode ááigán 1.12.2020-15.5.2021. Riehtiministeriö kansliahovdâ Pekka Timosii stivrim toimâkoddeest láá lamaš sämitige já haldâttâspiäláduvâi ovdâsteijeeh. Toimâkode jeessân Juha Joona (Kesk.) kuođij sierâuáivil eromâšávt toimâkode iävtuttem 3 §:n. Eres osij smiettâmuš lii oovtâmielâlâš. Toimâkode smiettâmuš vuolgâttuvvoo čuávuvâžžân ciälkkámuš adelem várás. Ovdâskoodán adeluvvoo tuše taggaar iävtuttâs, mon sämitige čuákkim tuhhit.

Haldâttâsohjelm mield haldâttâs kunnijât já oovded puoh sämmilij já sämijuávhui kielâlij já kulttuurlij vuoigâdvuođâi olášume väldimáin huámmášumán aalmugijkoskâsijd sopâmušâid.

Hahâsijđo: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020

Lasetiäđuh:

Uásádâhhovdâ Johanna Suurpää, p. 2951 50534, ovdânommâ.suhânommâ@om.fi
Ráđádellee virgeolmooš Yrsa Nyman, p. 2951 50293, ovdânommâ.suhânommâ@om.fi
Ráđádellee virgeolmooš Johanna Hautakorpi, p. 2951 50018, ovdânommâ.suhânommâ@om.fi
Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, p. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Haldâttâs linjij pelimuddoriihâst sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees já sämitiggelaavâ ruttâdemtáárbuin

Suomâ haldâttâs linjij pelimuddoriihâst, ete tot lii čonâdâttâm ovdediđ sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees já varriidât ton vaattâm ruttâdemtáárbun vyesimáánu 2021 lasebudjetiävtuttâsâst. Lasseen tuálvuh sämitiggelaavâ jotelávt ovdâskulij já varriidâteh siämmáá ohtâvuođâst tarkkuđ Sämitige ruttâdemtääsi.

– Sämitige ruttâdem uásild lii pyeri, ete tárkkojeh resursijd sämitiggelaavâ nubásmittem ooleest. Sämitigge tuáimá jo tääl liijkás uccâ budjetijn, mii oppeet vaaigut toos, maht mij pastep hoittáđ Sämitiigán meridum lahâaasâtlijd pargoid, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo lii tárguttâs älgiđ ive 2021 ääigi. Laapi pyecceetipšopirrâdâh lii ráhtám ovdâčielgiittâs psykososiaallii torjuu táárbust komissio pargo ääigi.

– Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees luhostum váátá, ete tooimân láá väridum tuárvi ruuđah. Taat meerhâš meid ääšimiäldásii resursij piejâm psykososiaallii torjui. Proosees ij uážu komániđ toos, ete láá liijkás uccáá resurseh, tiäddut Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Sämitigge lii iävtuttâm staatâtorjuu aledem

Sämitigge lii ive 2022 raami-iävtuttâsâst iävtuttâm aledem jieijâs almos tooimân. Sämitige iävtuttem aledem lii 1 024 100 eurod já tot čuáccá haldâttuv oovdedmân, poolitlii já čonâsjuávkkutooimâ naanoodmân, sämmilij parlamentaarlii pargo oovdedmân, aalmugijkoskâsii tooimâ já viestâdem oovdedmân sehe Säämi Kielâkäldee tooimâ fastâditmân.

– Sämitige pargomeeri lasanem lii tovâttâm juátkojeijee reesuurs- já pargeevänivuođâ, mon kolgâččii jo čuávdiđ. Meid Säämi Kielâkäldee tooimâ fastâdittem kolgâččii visásmittiđ, iätá Juuso.

Sämitige raami-iävtuttâs ihán 2022

Sämitige raami-iävtuttâs ihán 2022-2024

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Liiŋkah:

Haldâttâs pelimuddoriihâ 2021 já ráđádâllâm almos ekonomia vuáváámist ivvijd 2022–25

Saavâjođetteijee Juuso: Alemuu haldâttâhrievti čuávduseh čäittih, ete tarbâšuvvoo sämitiggelaavâ uđâsmittem

Alemus haldâttâhriehti (KHO) lii adelâm miärádâs ive 2019 sämitiggevaaljâi valjâluvâttâllâmmerkkiimáid kyeskee aašijn. KHO tuhhiittij Sämitige valjâluvâttâlmân 37 olmožid, mii lâi vuástá tom, maid Sämitige valjâlävdikodde já stivrâ meridii já meid hilgoi teikâ kuođij tuđhâhánnáá ohtsis 124 väidimid. Sämitigge kommentistij ääši almolij ihekirjemiärádâsâi vuáđuld.  

Sämitigge ana, ete KHO ij valagin tievâslávt kunnijât algâaalmug sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ, veikâ OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea pahudij ive 2019 olmoošvuoigâdvuotâluávkkám Sämitige valjâluvâttâlmân merkkiimân kyeskee KHO miärádâsâi uásild sehe kenigitij Suomâ tivvoođ luávkkámijd já huolâttiđ tast, ete toh iä innig juátkoo puátteevuođâst.

– Sämitigge ana, ete OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea čuávdusij asâttem kenigâsvuođah iä olášuu, veikâ KHO lii váldám huámmášumán olmoošvuoigâdvuotâkomitea uáinuid tulkkumprinsiipin, já veikâ laavâ tulkkuumijn lii tábáhtum máhđulávt tehálâš-uv nubástus sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ suundán, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. 

– Alemuu haldâttâhrievti uđđâ miärádâsah čäittih tom, ete pisováá čuávdus juksâp tuš sämitiggelaavâ nubásmittem peht, juátká Juuso. 

Sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode pargo lii joođoost já toimâpaje nohá 15.5.2021.

Tuáváást OA aalmuglâš- já poolitlij vuoigâdvuođâi sopâmuš luávkkám

OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea lii pahudâm ton kuovâmáánust 2019 adelem čuávdusist, ete KHO lii ive 2011 já 2015 miärádâsâin luávkkám OA aalmuglâš- já poolitlij vuoigâdvuođâi sopâmuš (KP-sopâmuš), ko lii tuhhiittâm Sämitige valjâluvâttâlmân ulmuid riehtivuástásij kriterij vuáđuld. KP-sopâmuš lii ohtâ OA olmoošvuoigâdvuotâsopâmušâin, mii lii puáttám Suomâst čannen vuáimáin ive 1976.  

Olmoošvuoigâdvuotâkomitea lii cuoigim Suomâ ain vuoigâdvuotâluávkkim jotkuumist iivij 2011 já 2015 valjâluvâttâlmáid kyeskee KHO miärádâsâi raččomhánnáá kyeđđim (7/2019) ooleest. Siämmást olmoošvuoigâdvuotâkomitea vaaldij sämmilij vuoigâdvuođáid kyeskee avžuuttâsâid huáputtum čuávumân, já Suomâ kalga raportistiđ avžuuttâsâi olášutmist jo njuhčâmáánust 2022.

Aainâs-uv uási tääl adelum miärádâsâin kuittâg juátká vuoigâdvuotâluávkkám, ko KHO ana, ete tot lii tááláá laavâ vyeimist orroom ääigi čonnum toollâđ vyeimist ton ohtii meridem tábáhtusâid já joba vijđediđ toi vaikuttâs uđđâ väidimáid, veikâ taat jođettičij sämmilij vuoigâdvuođâi luávkkáámân. Siämmást riehtivuáháduv epiohtâlâšvuotâ tiäduttuvvoo, ko ”putes peevdi alne” kieđâvušmân puáttee uđđâ tábáhtusâin KHO kuittâg nuávdit olmoošvuoigâdvuotâkomitea linjimijd. 

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Riehtiministeriö asâttij sämitiggelaavâ nubásmitten valmâštâllee toimâkode

Riehtiministeriö lii asâttâm sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode. Toimâkode pargon lii valmâštâllâđ tárbulijd nubástusâid sämitiggeest adelum laahân. Toimâkode toimâpaje lii 1.12.2020-15.5.2021.

Sämitigge nomâttij vittâ jeessân já sijjân värijesânijd sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkoodán syeinimáánust 2020. Nomâttum jesâneh láá Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin já Kalle Varis sehe värijesâneh Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam já Sarita Kämäräinen. Lasseen Siiri Jomppanen nomâttui toimâkoodán Sämitige uásild äššitobdeejesânin.

– Lii tuođâi tergâd, ete sämitiggelaavâ uđâsmittoo algâaalmugvuoigâdvuođâi vuáđuld. Pyeri, ete mij finnip pargo tääl joton, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Haldâttâspiäláduvah láá nomâttâm jieškote-uv oovtâ jeessân já värijeessân toimâkoodán:

Piäládâh Jeessân Värijeessân
Suomâ sosialdemokraatlâš piäládâh Raimo Piirainen Mikkel Näkkäläjärvi
Suomâ Kuávdášpiäládâh Juha Joona Eeva-Maria Maijala
Ruánáá litto Jenni Pitko Mirka Soinikoski
Čižetlitto Veronika Honkasalo Anni-Sofia Niittyvuopio
Suomâ ruátálâš aalmugpiäládâh Eva Biaudet Mats Löfström

Toimâkode saavâjođetteijen tuáimá riehtiministeriö kansliahovdâ Pekka Timonen, nubben äššitobden riehtiministeriö uásádâhhovdâ, pajehovdâ Johanna Suurpää sehe čällen ráđádâllee virgeolmooš, ovdâkoddehovdâ Johanna Hautakorpi já ráđádâllee virgeolmooš Yrsa Nyman riehtiministeriöst.

Toimâkode pargon lii valmâštâllâđ tárbulijd nubástusâid sämitiggeest adelum laahân. Toimâkode pargo vuáđđun láá vuáđuvuoigâdvuođah já eres vuáđulaavâ asâttem kenigâsvuođah, Suomâ čaneh aalmugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuotâsopâmušah, OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštus sehe eres rievti já aalmugijkoskâsii rievti ovdánem sehe majemui aaigij čuávduseh.

Tuávááš
  • Riehtiministeriö asâttij 13.1.2020 pargojuávhu ovdâvalmâštâllâđ sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode pargo. Pargojuávhu nuurrâm tiäđuh já aiccâmeh láá nurrum muštottemčáállusân. Pargojuávhu toimâpaje nuuvâi 31.3.2020.
  • Uáiviminister Sanna Marin haldâttâsohjelm mield pargo sämitiggelaavâ uđâsmittem oovdân juátkoo. Haldâttâsohjelm mield haldâttâs kunnijât já oovded puoh sämmilij kielâlij já kulttuurlij vuoigâdvuođâi olášume väldimáin huámmášumán aalmugijkoskâsijd sopâmušâid.
  • Sämitige toimâpaje 2020-2023 ohtân váldu-ulmen lii ovdediđ sämitiggelaavâ uđâsmittem algâaalmugvuoigâdvuođâi vuáđuld.

Riehtiministeriö tiäđáttâs 26.11.2020

Lasetiäđuh

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Juuso, Nuorgam, Näkkäläjärvi, Scheinin ja Varis ovdâsteijen sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkoodán

Sämitige stivrâ nomâttij vittâ jeessân já sijjân värijesânijd sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkoodán 6.7.2020. Nomâttum jesâneh láá Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin já Kalle Varis sehe värijesâneh Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam já Sarita Kämäräinen. Toos lasseen Siiri Jomppanen nomâttui toimâkoodán Sämitige uásild äššitobdeejesânin. Toimâkode toimâpaje lii 1.8.2020-31.1.2021.

Suomâ staatâ lii algâttâm proosees sämitiggelaavâ uđâsmittem várás já piivdij nomâttempivdemijn 26.6.2020 Sämitige nomâttiđ jesânijd nubásmittem valmâštâllee toimâkoodán. Haldâttâspiäláduvah nomâtteh jieškote-uv oovtâ jeessân, ohtsis vittâ jeessân toimâkoodán. Sämitiggeest adelum laavâ täärhistmân lii tárbu, ko laavâ njuolgâdusah láá uásild puárásmum, já njuolgâdusâi toimâmist láá hoksám čuolmâid.

– Sämitige ohtân váldu-ulmen ihán 2020 láá nabdam sämitiggelaavâ nubástus valmâštâllâm. Nubástus valmâštâllâm algâttui riehtiminister Henrikssonijn sopâmuš vuáđuld porgemáánust 2019. Stivrâ toovâi miärádâs noomâtmijn, ko äigitaavlun lohtâseijee suujâi tiet ääši iä puáhtám tuálvuđ Sämitige čuákkimân, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitige stivrâ vuáđustâl valjim, ete puoh nomâttum ulmuin lii noonâ tubdâm já máttu sämmilâšaašijn. Stivrâ tiäddut eromâšávt väljejum juávhu vuoigâdvuođâlii mättim, sämitiggelaavâ tubdâm já ráđádâllâmtááiđuid.

Uáiviminister Sanna Marin haldâttâsohjelm 10.12.2019 mield pargo sämitiggelaavâ uđâsmittem oovdân juátkoo. Haldâttâsohjelm mield haldâttâs kunnijât já oovded puoh sämmilij kielâlij já kulttuurlij vuoigâdvuođâi olášume väldimáin huámmášumán aalmugijkoskâsijd sopâmušâid.

– Vuordâ toimâkode pargon lii, ete sämitiggelaavâ nubásmitškuáttoo algâaalmugij vuoigâdvuođâi vuáđuld nuuvt, ete väldih huámmášumán KP-sopâmuš kenigâsvuođâid já kunnijâteh OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea adelem čuávdusijd. Suomâ lii čonâdâttâm OA algâaalmugij julgáštus olášutmân já tot kalga oinuđ komitea pargoost, juátká Juuso vuorduinis toimâkode pargoost.

Toimâkode pargon lii valmâštâllâđ tárbulijd nubástusâid sämitiggeest adelum laahân. Toimâkode pargo vuáđđun láá vuáđuvuoigâdvuođah já eres vuáđulaavâ asâttem kenigâsvuođah, Suomâ čaneh aalmugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuotâsopâmušah, OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštus sehe eres rievti já aalmugijkoskâsii rievti ovdánem sehe majemui aaigij čuávduseh. Sämitige nomâttâm ovdâsteijeeh pargeh ovtâspargo Sämitige stivráin.

Riehtiministeriö asâttij 13.1.2020 pargojuávhu ovdâvalmâštâllâđ sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode pargo. Pargojuávhu nuurrâm tiäđuh já aiccâmeh láá nurrum muštottemčáállusân. Pargojuávhu toimâpaje nuuvâi 31.3.2020.

Sämitiggelaavâ nubásmittem: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi