Sámi Giellagáldun organisaatiomalli etenee Saamelaiskäräjien kokoukseen

Saamelaiskäräjien hallitus päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se valtuuttaa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston (SPN) valitsemaan Sámi Giellagáldun organisaatiomallin tietyin ehdoin. Vuoden toinen Saamelaiskäräjien kokous pidetään Inarissa 18.-19. kesäkuuta.

Saamelaiskäräjien hallitus esittää, että SPN:n täysistunto valitsee Sámi Giellagáldun organisaatiomallin seuraavin ehdoin: Sámi Giellagáldu perustetaan pysyvänä laitoksena sillä edellytyksellä, että kaikki Saamelaiskäräjät ovat mukana, saamelainen itsemääräys varmistetaan siten, että Sámi Giellagáldulle perustetaan johtokunta, jossa kullakin Saamelaiskäräjillä on kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä, Saamelaiskäräjät nimittää omat johtokunnan jäsenensä ja varajäsenensä oman menettelytapansa mukaan ja laitoksessa tulee olla kielityöntekijöitä niin, että kaikkien kolmen valtion valtakielten vaikutus, saamen kielten tarpeet ja erilaiset haasteet otetaan huomioon normittamisessa.

Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien hallitukset ovat hyväksyneet ehdotuksen Sámi Giellagáldun pysyvän organisaatiomallin valinnan siirtämisestä SPN:n täysistunnolle. Ehdotus etenee seuraavaksi Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien kokousten hyväksyttäväksi. Sámi Giellagáldu toimii SPN:n alaisuudessa ja SPN:ssa on parlamentaarinen edustus kaikilta kolmelta Saamelaiskäräjiltä.

Saamen kielineuvosto on kokouksessaan 6.5.2019 linjannut Suomen Saamelaiskäräjien odotukset YK:lle ja valtiolle koskien kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten vuotta. Hallitus hyväksyi muutoksin kielineuvoston valmisteleman kannanoton esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle. Kannanotossa tuodaan esille alkuperäiskansakielien suojelu ja elvyttäminen, kansainvälien yhteistyön vahvistaminen eri alkuperäiskansakielten välillä, alkuperäiskansakielten näkyvyyden lisääminen sekä digitalisointi ja teknologia. Myös Norjan Saamelaiskäräjät on käsitellyt asiaa kokouksessaan maaliskuussa 2019 ja linjannut odotuksensa YK:lle ja valtiolle koskien kielivuotta.

Neuvottelut totuus- ja sovintoprosessin mandaatista on aloitettu valtion, Saamelaiskäräjien sekä Kolttien kyläkokouksen kanssa helmikuussa 2019 ja niitä on jatkettu huhtikuussa 2019. Lisäksi helmikuussa 2019 pidettiin neuvottelu koskien toimenpideohjelmaa saamelaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveyspalvelujen rakentamiseksi. Neuvotteluun oli kutsuttu asiantuntijoita sekä valtion, Kolttien kyläkokouksen, Lapin sairaanhoitopiirin sekä Lapin soteuudistuksen valmistelun edustajia. Neuvotteluja jatkettiin toukokuussa 2019.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 9/2019 pidettiin Inarissa 16.5.2019.

Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksiä 16.5.2019

Hallitus

  • totesi, ettei Saamelaiskäräjien kehysehdotusta vuosille 2020-2023 voi määräajan vuoksi siirtää käsiteltäväksi seuraavassa käräjien kokouksessa kesäkuussa ja hyväksyi Saamelaiskäräjien kehysehdotuksen toimitettavaksi oikeusministeriölle.
  • esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, ettei se ota valitusta Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksen 3/2019 (4.2.2019) 7§ päätöksestä tutkittavaksi, koska valitus on tehty päätöksestä, joka ei ole lain mukaan valituskelpoinen. Sovellettu lainsäädäntö: Laki saamelaiskäräjistä 974/1995, 41 §, Hallintolainkäyttölaki 586/1996 5 §.
  • totesi, että Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä Sámi Giellagáldun perustamista pysyväksi pohjoismaiseksi saamen kielten normituselimeksi, joka toimii rajat ylittävänä kieliyhteistyöelimenä.
  • esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se valtuuttaa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston seuraavan täysi-istunnon valitsemaan Sámi Giellagáldun organisaatiomallin seuraavin ehdoin: Sámi Giellagáldu perustetaan pysyvänä laitoksena sillä edellytyksellä, että kaikki Saamelaiskäräjät ovat mukana, saamelainen itsemääräys varmistetaan siten että Sámi Giellagáldulle perustetaan johtokunta, jossa kullakin Saamelaiskäräjillä on 2 jäsentä ja 2 varajäsentä, itsekukin Saamelaiskäräjät nimittää omat johtokunnan jäsenensä ja varajäsenensä oman menettelytapansa mukaan, laitoksessa tulee olla kielityöntekijöitä niin, että kaikkien kolmen valtion valtakielten vaikutus ja itse kunkin saamen kielten tarpeet ja erilaiset haasteet otetaan huomioon normittamisessa.
  • hyväksyi muutoksin saamen kielineuvoston valmisteleman kannanoton Suomen Saamelaiskäräjien odotuksista YK:lle ja valtiolle koskien kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten vuotta ja päätti esittää asian lisäyksin edelleen Saamelaiskäräjien kokoukselle.
  • hyväksyi esityksen saamenkielisten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuonna 2021 esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle.
  • hyväksyi koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan selvityksen saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun määrärahan käytöstä vuonna 2018.
  • keskusteli Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) SAAMI-hankkeesta ja totesi, että hanke on erittäin tärkeä erityisesti biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) työn näkökulmasta, päätti että Saamelaiskäräjien kanta ennakkosuostumuspyyntöön on myönteinen ja toivoo, että SAAMI-hanke mahdollistaisi haastateltaville, inarin- ja koltansaamelaisille henkilöille käyttää haastatteluissa omaa kieltään, mikäli haastateltavat haluavat käyttää haastattelutilanteessa omaa kieltään.
  • merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen hallitusneuvotteluista, keskusteli asiasta ja päätti jatkaa hallitusneuvotteluihin osallistumista.
  • kuuli ja merkitsi tiedoksi puheenjohtajan tilannekatsauksen totuus- ja sovintoprosessin mandaattineuvotteluista ja neuvotteluista koskien toimenpideohjelmaa saamelaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveyspalvelujen rakentamiseksi, keskusteli asiasta ja päätti jatkaa asian valmistelua.
  • hyväksyi esityksen saamenkielistä oppimateriaalityötä koskevaksi valtionavustukseksi vuoden 2021 talousarviossa esitettäväksi edelleen Saamelaiskäräjien kokoukselle.

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa viimeistään kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä.

Lisätietoja 

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sámi Giellagáldun toiminta jatkuu täysimääräisenä – työntekijät aloittavat tammikuun aikana

Saamen kielen normitustyö jatkuu täysimääräisenä koko vuoden 2019. Inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielityöntekijät aloittavat työssä tammikuun aikana. Kielijaostojen toiminta käynnistetään kielityöntekijöiden aloitettua.

Sámi Giellagáldun toiminta käynnistetään täysimääräisenä tammikuun aikana. Inarinsaamen kielityöntekijänä aloittaa Henna Lehtola, koltansaamen kielityöntekijänä Mervi Semenoff ja pohjoissaamen kielityöntekijänä Bigga-Helena Magga. Marko Marjomaa jatkaa Giellagáldun väliaikaisena johtajana ja varmistuneen rahoituksen turvin toimistosihteerinä aloittaa Hannele Sieppi.

Sámi Giellagáldun neuvontapalvelu jatkaa toimintaansa kielityöntekijöiden aloitettua työssä. Yhteystiedot päivitetään Saamelaiskäräjien sekä Sámi Giellagáldun sivuille.

Lisätietoja antaa Sámi Giellagáldun väliaikainen johtaja Marko Marjomaa

marko.marjomaa(at)samediggi.fi, +358 10 839 3183 tai +358 50 438 2484

www.giella.org

 

Katso aiheeseen liittyviä artikkeleita:

Saamen kielten edistämistyölle lisärahaa, myös Sámi Giellagáldun rahoitus varmistui vuodelle 2019

Eduskunnan valtionvarainvaliokunta esittää lisärahoitusta saamen kielten edistämistyölle vuodelle 2019. Valtionvarainvaliokunnan esityksen mukaan lisää rahaa tulisi saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan ja Sami Giellagaldun ympärivuotiseen toiminnan turvaamiseksi. Sámi Giellagaldun rahoitus on ollut epävarmaa. 

Sámi Giellagáldun toiminta Suomessa voi jatkua suunnitelmien mukaisesti koko vuoden 2019.  Eduskunnan vuoden 2019 valtion talousarviossa ehdotetaan 184 000 euroa kieliyhteistyöhön. Tämän lisäksi eduskunnan valtiovarainvaliokunta on esittänyt 190 000 euroa valtion vuoden 2019 budjettiin tehtävistä lisämäärärahoista eli niin sanotuista joululahjarahoista Sámi Giellagáldun toimintaan.  Rahoituksen turvin Saamelaiskäräjät voi palkata Sámi Giellagálduun kielityöntekijät koltan-, inarin- ja pohjoissaameen koko vuodeksi, joka mahdollistaa kielineuvonnan jatkumisen läpi vuoden. Myös sanasto- ja normitussuosituksia antavat koltan-, inarin- ja pohjoissaamen kielijaostot voivat jatkaa työtänsä koko vuoden. Rahoituksen turvin voidaan myös palkata toimistosihteeri.

Valtionvarainvaliokunta esittää myös ns. joululahjarahoista Saamelaiskäräjien esityksen mukaisesti 100 000 euron lisäyksen saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan. Lisäys nostaisi saamelaisten kulttuuri-ja kielipesätoimintaan varatun rahoituksen vuoden 2018 tasolle ja on  uuden esityksen mukaisesti yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Lisäyksellä pystytään turvaamaan kaikkien nykyisten kulttuuri- ja kielipesien toiminta, mutta myös kehittämään toimintaa.

Valtiovarainvaliokunnan talousarvion lisäykset käsitellään eduskunnassa vuoden 2019 valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä ennen joulua.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. p. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio p. 010 839 3124, anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Ma. saamen kieliasiain sihteeri Marko Marjomaa p. 010 839 3183, marko.marjomaa@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät hakee määräaikaista toimistosihteeriä

Työ alkaa rahoituksen varmistuessa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2019 asti. Toimistosihteerin tehtäviin kuuluvat mm.

  • yhteispohjoismaisen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldun toimistotehtävät, arkistointi, kokousten järjestäminen sekä kirjanpitotehtävistä huolehtiminen,
  • tarvittaessa hoitaa yleisen toimiston maksuliikennettä ja myyntilaskutusta sekä muita avustavia talous- ja yleishallinnon sekä muita hallintopäällikön erikseen määräämiä tehtäviä.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä monipuolinen kokemus toimistotehtävistä. Lisäksi myös ruotsin tai norjan kielen taito edesauttavat tehtävän hoitamista. Työ vaatii hyviä ATK-taitoja, omatoimisuutta, suunnitelmallisuutta, järjestelmällisyyttä, tarkkuutta, järjestelykykyä, huolellisuutta, kykyä hoitaa useita eri tehtäviä samanaikaisesti sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Kyky joustavaan tiimityöskentelyyn ja positiivinen asenne ovat myös tärkeitä.

Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.

Toimistosihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI ja II ryhmän mukaan (peruspalkka 1868,01 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Toimipaikka sijaitsee Saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa. Työssä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen Saamelaiskäräjien sihteeristöön 31.12.2018 klo 16.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen info(at)samediggi.fi Lisätietoja työstä antaa ma. saamen kieliasiain sihteeri Marko Marjomaa marko.marjomaa(at)samediggi.fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 17.12.2018            Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät jatkaa määräaikaisen koltansaamen, inarinsaamen ja pohjoissaamen kielityöntekijän hakuaikaa 31.12.2018 saakka

Saamelaisen parlamentaarinen neuvoston alaisuudessa toimii yhteispohjoismainen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldu, jonka toimintaa rahoittavat Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjät. Ammatti- ja resurssikeskuksen tehtäviä ovat muun muassa kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologiatyö ja kielen normitus.

Saamelaiskäräjät hakee 1 määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää, 1 määräaikaista inarinsaamen kielityöntekijää ja 1 määräaikaista pohjoissaamen kielityöntekijää ajalle 7.1.2019–31.12.2019. Tehtävät täytetään 7.1.2019 alkaen, mikäli rahoitus varmistuu ja työ alkaa sopimuksen mukaan.

Kielityöntekijän tehtäviin kuuluvat kielenhuolto, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus ja tiedotus- ja neuvontatyö. Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen tehtäviin.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa. Hankkeeseen haetaan ensisijaisesti henkilöä, jolla on saame äidinkielenä tai vastaava kielitaito. Hakijalta toivotaan soveltuvaa saamen kielen koulutusta (korkeakoulu/yliopisto), kokemusta vastaavista töistä ja saamelaisyhteiskunnan ja -kielten tuntemusta. Tehtävän menestyksellisen hoitamiseen vaaditaan ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti. Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin/norjan kieli.

Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen Saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustasojen V/II–V/I mukaan (peruspalkka 2139,83 euroa/kk–2373,87 euroa/kk).  Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Toimipaikka sijaitsee jossakin Saamelaiskäräjien toimipaikoista tai muualla sopimuksen mukaan. Tehtävässä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Hankkeesta vastaa saamen kielen toimisto ja esimiehenä toimii saamen kieliasiain sihteeri.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Suomen Saamelaiskäräjien sihteeristöön 31.12.2018 klo 16.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen info@samediggi.fi Aiemmin lähetetyt hakemukset otetaan huomioon. Lisätietoja työstä antavat ma. saamen kieliasiain sihteeri Marko Marjomaa marko.marjomaa(at)samediggi.fi. ja kieliturvasihteeri Anne-Kirste Aikio anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi.  Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Sámi Giellagáldun toimintaan www.giella.org

Inarissa 17.12.2018            Saamelaiskäräjät

 

Saamelaiskäräjät hakee määräaikaista koltansaamen, inarinsaamen ja pohjoissaamen kielityöntekijää ajalle 2.1.–29.6.2019

Saamelaisen parlamentaarinen neuvoston alaisuudessa toimii yhteispohjoismainen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldu, jonka toimintaa rahoittavat Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjät. Ammatti- ja resurssikeskuksen tehtäviä ovat muun muassa kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologiatyö ja kielen normitus. Saamelaiskäräjät hakee 1 määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää, 1 määräaikaista inarinsaamen kielityöntekijää ja 1 määräaikaista pohjoissaamen kielityöntekijää ajalle 2.1.2019–29.6.2019. Tehtävät täytetään 1.1.2019 […]

Valtion talousarviossa ehdotetaan 460 000 euron lisäystä Saamelaiskäräjien toiminnan turvaamiseen – Sámi Giellagáldun rahoitus edelleen auki

Valtion talousarviossa ehdotetulla 460 000 euron lisäyksellä on tarkoitus parantaa Saamelaiskäräjien toimintakykyä sekä vahvistaa toimintaa saamelaiselinkeinojen, tiedottamisen ja kansainvälisen toiminnan osa-alueilla, jotta Saamelaiskäräjät toimisi yhä tehokkaammin saamelaisten edunvalvojana.

“Olemme tehneet kovasti töitä saadaksemme lisärahoitusta Saamelaiskäräjien resurssitilanteen helpottamiseksi. Olen hyvin tyytyväinen ehdotukseen, vaikkakaan Sámi Giellagáldun toimintaa emme vielä tällä kieliyhteistyöhön tarkoitetulla 100 000 eurolla pysty turvaamaan. Tämä on oikea suunta ja tästä on hyvä jatkaa”, iloitsee Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas-Aslak Juuso.

Sámi Giellagáldun ympärivuotisen toiminnan rahoitus vielä auki

Valtion talousarviossa ehdotetaan 100 000 euron lisäystä rajat ylittävään yhteistyöhön saamen kielten asioissa sekä Saamen Kielikaltion toimintaan. “Esitetty lisäys on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei kuitenkaan mahdollista Sámi Giellagáldun ympärivuotista toimintaa Suomen Saamelaiskäräjien osalta”, jatkaa Sámi Giellagáldun väliaikainen johtaja Marko Marjomaa.

Esitetyn 100 000 euron lisäyksen ja jo käytettävissä olevien kieliyhteistyöhön tarkoitetun 84 000 euron valtionavustuksen turvin Sámi Giellagáldun toimintaa voidaan järjestää osa-aikaisesti. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielityöntekijät ja näiden kielten kielijaostot eivät voi työskennellä läpi vuoden, jolloin sanasto- ja normitustyö sekä kielenkäyttäjien neuvonta ovat pysähdyksissä.  Sámi Giellagáldun ympärivuotisen toiminnan järjestämiseksi on Saamelaiskäräjien kehysehdotuksessa vuosille 2019-2022 laskettu tarvittavan vuosittain 370 000 euroa.

Posken saamelaisyksikön rahoitus epävarmaa

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnalle ehdotettu 2,25 miljoonaa euroa on 750 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vuonna 2018 saamelaisyksikön toimintaan ohjautui sosiaalialan osaamiskeskuksen 3 miljoonan euron valtionavustuksesta 1,5 %, eli 45 000 euroa.

Aiempinakaan vuosina Posken saamelaisyksikön toiminnalle ei ole pystytty turvaamaan riittäviä taloudellisia resursseja lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Jo pelkästään palkkakulut ovat vuodessa suuremmat kuin itse avustus, joten suunnittelija on työskennellyt tehtävässään osa-aikaisesti. Saamelaiskäräjien alaisuudessa toimivan Posken saamelaisyksikön tehtävänä on saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioonottaminen.

Saamelaiskäräjät vetosi kesäkuussa eduskuntaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Saamelaisväestön palvelutarpeet ovat moninkertaiset määrärahan tasoon (480 000 €) verrattuna.

Kielipesätoiminnalle 1,1 miljoonaa euroa

Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnalle ehdotettu 1,1 miljoonaa euroa on 100 000 euroa pienempi kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2019 talousarviossa ehdotetaan saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan 850 000 euroa ja saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvaan kulttuuri- ja kielipesätoimintaan 250 000 euroa.

“Ehdotetuilla kielipesärahoituksilla pystytään turvaamaan nykyiset kielipesäpalvelut, mutta rahoitustarpeet ovat suuremmat. Rahoituksen pysyessä samalla tasolla kielipesätoimintaa ei pystytä laajentamaan”, täsmentää saamen kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.

Katso valtion talousarvioesitys 2019 täältä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sámi Giellagáldun koltansaamen kielineuvonta on avoinna ajanjaksolla 1.8. – 31.10.2018.

Sámi Giellagáldun koltansaamen kielineuvonta on avoinna ajanjaksolla 1.8. – 31.10.2018. Voit lähettää kieltä koskevia kysymyksiä osoitteeseen terhi.harju(at)samediggi.fi.

 

 

Sámi Giellagáldu voi tarjota kielineuvontapalvelua seuraavasti:

  • inarinsaame ajanjaksolla 1.5.–31.7.2018
  • koltansaame ajanjaksolla 1.8.–31.10.2018
  • pohjoissaame ajanjaksolla 1.10.–31.12.2018
  • luulajansaame ajanjaksolla 13.8 –31.12.2018
  • eteläsaame ajanjaksolla 20.8 –31.12.2018

Lue lisää: Sámi Giellagáldun toiminta jatkuu supistetussa muodossa tämän vuoden loppuun saakka

www.giella.org

Sámi Giellagáldun toiminta jatkuu supistetussa muodossa tämän vuoden loppuun saakka

Saamen kielten normitustyö jatkuu, vaikka Giellagáldu -jatkoprojekti päättyikin toukokuun lopussa. Sámi Giellagáldun toimintaa on tähän saakka rahoitettu Interreg-projektirahoituksella. Saamelaiskäräjät ovat löytäneet väliaikaisen ratkaisun pohjoismaisen kieliyhteistyön rahoittamiseen. Sámi Giellagáldun toiminta jatkuu pienemmillä taloudellisilla ja henkilöstöresursseilla tämän vuoden loppuun saakka.

Sámi Giellagáldu ei kykene pitämään toimintoja yllä samalla tasolla kuin Interreg-projektin aikana. Tämä kohdistuu muun muassa kielineuvontapalveluun.

Sámi Giellagáldu voi tarjota kielineuvontapalvelua seuraavasti:

  • inarinsaame ajanjaksolla 1.5.–31.7.2018
  • koltansaame ajanjaksolla 1.8.–31.10.2018
  • pohjoissaame ajanjaksolla 1.10.–31.12.2018
  • luulajansaame ajanjaksolla 13.8 –31.12.2018
  • eteläsaame ajanjaksolla 20.8 –31.12.2018

Sámi Giellagáldussa on edelleen viisi eri kielijaostoa: etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielijaosto, jotka vastaavat kirjoitetun kielen normien ja uuden terminologian normittamisesta. Kielijaostot eivät voi kokoontua niin usein kuin aiemmin supistuneiden taloudellisten resurssien vuoksi. Kielijaostot kokoontuvat korkeintaan kolmesti loppu vuoden aikana. Tämän vuoksi normitusprosessi on hitaampaa kuin aiemmin.

Kielijaostojen lisäksi Sámi Giellagálduun on perustettu piitimensaamen työryhmä, jonka tehtävänä on normittaa piitimensaamen kirjoitusjärjestelmä. Ajatus on, että työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran aikaisintaan kesäkuussa.

Sámi Giellagáldu toimii yhä Saamelaisen Parlamentaarisen neuvoston alaisuudessa ja Sámi Giellagáldun toiminta jatkuu Saamelaiskäräjien yhteistyönä. Yhteistyötä johtaa Suomen Saamelaiskäräjät. Sámi Giellagáldun väliaikaisena johtajana toimii Suomen Saamelaiskäräjien ma. saamen kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa.

Saamen kielten normitustyön tulevaisuus on yhä epäselvä pysyvän rahoituksen puuttuessa.

 

Lisätietoja antaa Sámi Giellagáldun väliaikainen johtaja Marko Marjomaa.

marko.marjomaa(at)samediggi.fi, +358 10 839 3183 tai +358 50 438 2484

www.giella.org