Tuomas Aslak Juuson kuva.

Ságajođiheaddji Juuso muitala láhkaproseassa duogážiid: ”Sámediggeláhka eahpelihkostuvai politihkalaš dáhtu, ii áššesisdoalu dáfus”

/in , , /by

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso lea čállán viiddes oppalašgeahčastaga oainnuidis birra, das mo maŋimus sámediggelága ođasmahttingeahččaleapmi ovdánii Timosa doaibmagotti mandáhta ásaheamis gopmáneapmái vuođđoláhkaváljagottis. Juuso muitala suomagielat teavsttastis dárkilabbot das, mo Sámediggi vikkai ráđđádallat čovdosa maŋimuš rádjai.

Timosa doaibmagotti bargu sámediggelága nuppástusa válmmaštallamin álggii juovlamánus 2020 ja gárvves smiehttamuš almmustahttojuvvui 11.5.2021. Marina ráđđehusa evttohus dolvojuvvui riikkabeivviid gieđahallamii viimmat skábmamánus 2022, man maŋŋá riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi bissehii evttohusa gieđahallama 24.2.2023 doarjalemiin áiggi vátnivuhtii. Ságajođiheaddji Juuso muitala teavsttastis láhkadoaibmagotti barggus ja Sámedikki ráđđádallanviggamušain riikkabeivviid siste badjel bellodatrájiid.

”Lea dehálaš, ahte láhkaođasmahttinproseassa jorggáldagat leat buohkaid dieđus”

Sámediggelága jorggáldagat leat ožžon maiddái medias ollu fuomášumi, erenomážit go lága gieđahallan fanai riikkabeivviid doaibmabaji lohppii. Ságajođiheaddji Juuso háliidiige iežas oasis sihkkarastit, ahte buot dieđut ođasmahttinproseassas leat nu dárkilit go vejolaš sin geavahusas, geat háliidit diehtit das.

–Háliidin, ahte buohkat sáhtášedje gullat mii proseassa áigge dáhpáhuvai, ja doaivvunge, ahte nu máŋggat áššis beroštuvvan olbmot go vejolaš, vedjet lohkat deavstta, ságajođiheaddji Juuso muitala.

Juuso atná vahágin erenomážit dan, ahte guovddášbellodat, mii vuostálasttii láhkaevttohusa, ii háliidan ráđđádallat čovdosiin.

–Lea vahát ja imaš, ahte guovddášbellodaga ságajođiheaddji Annika Saarikko ii miehtan deaivvadit min oktiige. Gádden ahte dan ášši birra ságastallan, man sii oidne ovdáneami easttan, livččii leamaš sin mielas dárbbašlaš, vai livččiimet sáhtán juobe geahččalitge gávdnat čovdosiid, Juuso imaštallá.

Sámediggelága ođasmahttin lea dál gopmánan golmma ráđđehusa áigge maŋŋálagaid. Maiddái ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea ja nállevealahankomitea leat geatnegahttán Suoma divvut dálá lága gudnejahttit sámiid iešstivrenvuoigatvuođaid ee. válgalogahallama kritearaid oasil.

Liŋka: Ságajođiheaddji Juuso muitala: Sámediggeláhkaevttohusa bálggis eahpelihkostuvvamii

 

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sámediggi behtton vuođđoláhkaváljagotti mearrádussii – vuođđoláhkaváljagoddi lea bissehan sámediggelága gieđahallama

/in , /by

Riikabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi lea bissehan sámediggelága gieđahallama, iige láhka jáhkkimis šat ovdan riikabeivviid dievasčoahkkima jienasteapmái. Láhkaođastusa ulbmilin lei ovdánahttit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama ja lassin ee. ođasmahttit boarásmuvvan jienastangeavadiid.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso. Govva: Johanna Alatorvinen / Sámediggi.

Sámediggi lea behtton mearrádussii, vaikko dasa ledjege máhttán ráhkkanit go gieđahallan fanai áibbas válgabaji lohppii. Ságajođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá, Tuomas Aslak Juuso imaštallá erenomážit vuođđoláhkaváljagotti, go dan Sámedikki lei doivon leat eahpepolitihkalaš orgána. Dat galggašii cealkit gieđahallamii boahtti láhkaevttohusain dan, mo dat sajáiduvvet vuođđoláhkii ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaide.

– Imaštalan mo dát sáhttá leat boađus. Vuođđoláhkaáššedovdit leat čuoččuhan gullamiin ja cealkámušain ahte áššesisdoalu dáfus dorjot láhkaevttohusa. Dađibahábut orru leamen nu ahte dán ášši buohta vuođđoláhkaváljagotti vuođđoárvvut, mat stivrejit dan doaimma  vuoittáhalle politihkalaš spellui. Lea surgat go oassi ovddasteaddjiin vuollánii vuosttildit láhkaevttohusa gáddojuvvon sivaid geažil, dadjá ságajođiheaddji Juuso.

Vuođđoláhkaváljagoddi jienastii gieđahallama heaittiheamis vátna áiggi dihtii, mii orru ságajođiheaddji Juuso mielas ártet. 

– Vuođđoláhkaváljagoddi lea doaibman dan áigetávvala mielde, man dat lea ieš ásahan, ja dan dáfus maiddái ieš feillen go áigi nogai gaskan. Váljagottis eai leat várra áiggil sirdásan ášši almmolaš dási gieđahallamis siskkáldas ságastallamii, ságajođiheaddji Juuso fuomášuhttá.

Ságajođiheaddji Juuso giitala oaiveministtar Sanna Marina ja riekteministtar Anna-Maja Henriksona ášši ovdánahttimis dán muddui. Son doarjalage sudnuide ja olles Suoma ráđđehussii, ahte jus sis lea vejolašvuohta vel doalvut lága jienasteapmái de dan dagašedje.

– Dát láhkaevttohus lea nana, jahkeviissaid válmmaštallon kompromissa, mii vástida dássebeallalaččat Suoma geatnegasvuođaide. Sámedikki stivra geahččalii gitta loahpa rádjai gávdnat čovdosiid láhkaásahusa ovdánahttimin. Lea goittotge čielggas ahte ášši gieđahallan ii boahttevuođas šatta goit álkibun, jus dán evttohusa gieđahallan bisána dása, ságajođiheaddji Juuso muittuha.

Sámediggelága leat geahččalan ođasmahttit badjel logi jagi

Marina ráđđehus lea juo goalmmát ráđđehus, mii ii leat nagodan ođasmahttit sámediggelága. Láhkaásahusa válmmaštallan Timosa doaibmagotti smiehttamuš almmustahttui miessemánus 2021, muhto riikabeivviid váljagottiid gieđahallamii láhka ovdánii easka válgabaji maŋimuš muttus skábmamánus 2022. Gáibádusaid sámediggelága ođasmahttimii leat lasihan maiddái ON nállevealahankomitea ja olmmošvuoigatvuohtakomitea mearrádusat, maid mielde Suoma stáhta lea geatnegahtton ođasmahttit lága gudnejahttit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa eamiálbmogin.

Jahkeviissaid bargamii vuođđuduvvan láhkaevttohusa ledje Sámedikki dievasčoahkkima lassin guottihan maiddái ee. nuortalaččaid siidačoahkkin, sámi parlamentáralaš ráđđi ja sámiráđđi. Dan lassin dan dorjo máŋggat áššedovdit ja olmmošvuoigatvuohtadoaibmit, ja lága doarjjaadreassa vuolláičálle 23 000 olbmo.

– Hálidan vel Sámedikki beales váimmolaččat giitit buot daid sápmelaš ja suopmelaš priváhtaolbmuid, geat leat áŋgiruššan láhkaođastusa ovdii, ságajođiheaddji dadjá.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Saamelaiskäräjien edustajat perustuslakivaliokunnan kuulemisessa 25.1.2023.

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso: ”Sámediggelága ođasmahttimis lea jearaldat vuođđolágalaš vuoigatvuođasteamet iešmearrideapmái.”

/in , , /by

Vuođđoláhkaváljagoddi ordnii ođđajagemánu 25. beaivve riikkabeivviin almmolaš gullama, gos lei fáddán ráđđehusa evttohus riikkabeivviide láhkan sámedikkis addon lága ja rihkuslága 40 logu 11 §:a rievdadeapmin. Sámedikki dilálašvuođas ovddastedje ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, nubbi várreságajođiheaddji Leo Aikio, láhkadoaibmagotti ja Sámedikki lahttu Pirita Näkkäläjärvi, láhkačálli Kalle Varis ja biras- ja ealáhusláhkačálli Sarita Kämäräinen.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso deattuhii sáhkavuorustis sámediggelága ođasmahttima dehálašvuođa. – Sámediggelága ođasmahttimis lea gažaldat iešmearridanvuoigatvuođasteamet, olles álbmoga buresveadjimis ja dan eallinfámus boahttevuođas. Eamiálbmogii iešmearrideapmi lea erenomáš mávssolaš, dat lea kultuvramet stuorámus dorvvu addi. Seamma háve dan ferte maiddái sáhttit doalvut ovddos guvlui, dat galgá sáhttit ođasmuvvat álot dárbbu mielde, deattuhii Juuso.

Sámedikki nubbi várreságajođiheaddji Leo Aikio muitalii sáhkavuorustis dan, ahte maiddái son ieš gullá giela massán anáraččaide. Son buvttii ovdan dan, man láhkai láhkaevttohus buoridivčče giela massán olbmuid sajádaga ja vejolašvuođaid ohcalit válgalogahallamii. – Dál giellakritera dehege vuosttasin ohppon giela gáibádus ollá goalmmát bulvii, dehege mu áhkkui ja ádjái. Ođđa lága mielde reahkkášii, ahte mu áhku dehege ádjá vánhen lea hupman sámegiela vuosttas giellan. Mu oainnu mielde dát ovttačilggolaččat buorida maiddái daid anáraččaid sajádaga, geaid bearrašiin giella lea manahuvvon.

Sámediggeláhkadoaibmagotti ja Sámedikki lahttu Pirita Näkkäläjärvi muittuhii, ahte láhkaevttohus sisttis doallá mearkkašahtti buoridanevttohusaid jienasteami álkidahttima várás. – Sámediggeláhkaevttohusa sisttis doallan buot konkrehtalaš ovddidanevttohusat jienasteami álkidahttima várás nannešedje sámiid demokratiija. Ođastusat buoridivčče čielgasit sámiid ovttaveardásašvuođa – fuolatkeahttá das, ásai jienasteaddji čoahkkebáikkis dahje juo smávit gilis guhkkin eret boastabálvalusain. Ođastusat sáhtášedje maiddái bajidit jienastanaktiivvalašvuođa, gávnnahii Näkkäläjärvi.

Dilálašvuođa neahttabáddejupmi gávdno riikkabeivviid siidduin​. Vuođđoláhkaváljagoddi lágida fáttás vel golbma gullama váljagotti čoahkkimiid oktavuođas. Dát gullamat eai leat almmolaš dilálašvuođat.

Govva: Hanne Salonen / Riikkabeaivvit

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Pirita Näkkäläjärvi
Sámedikki lahttu
0403577006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Liŋkkat:

Sámediggelága ođasmahttin Sámedikki siidduin

Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide láhkan sámedikkis addon lága ja rihkuslága 40 logu 11 §:a rievdadeapmin

Sámedikki cealkámuš ráđđehusa evttohusas (HE 274/2022) riikkabeivviide láhkan sámedikkis addon lága ja rihkuslága 40 logu 11 §:a rievdadeapmin

Sámediggelága váljagoddegullamat vulge johtui – ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuođa ovddideapmi ii oaivvil gieldinrievtti

/in , , /by

Sámediggelága ođastusa guoski váljagoddegullamat vulge johtui dán vahkus. Sámediggi deattuhii cealkámušainis, ahte ráđđehusa evttohus sisttisdoalašii máŋggaid mearkkašahtti konkrehtalaš buoridemiid sápmelaččaid vuoigatvuođalaš sajádahkii. Sámedikki dievasčoahkkima stuorra eanetlogu jienaiguin 15-3-1 dohkkehuvvon láhkaevttohus dáhkidivččii buorebut sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama.

Sámediggelága ođastusa váljagoddegieđahallamat álge eana- ja meahccedoallováljagotti ja ekonomiijaváljagotti áššedovdigullamiiguin 10.1. Sámedikki ovddastedje gullamiin ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja nuppi várreságajođiheaddji Leo Aikio lassin láhkačálli Kalle Varis, ealáhus- ja birasláhkačálli Sarita Kämäräinen ja láhkadoaibmagotti ja Sámedikki lahttu Pirita Näkkäläjärvi. Sámedikki dievasčoahkkin dohkkehii 29.11.2022 jienaiguin 15-3-1 láhkaevttohusa, muhto evttohii válggaid dihtomearrebáikkiid meari nuppástahttima.

Ovddalgihtii ságastallama leat dagahan erenoamážit ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea ja nállevealahankomitea divvunláhkái eaktudan oassesuorggit, dahje kritearat válgalogahallamii dohkkeheapmái ja ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta.

– Ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta lea boastut áddejuvvon vel gieldinrievtti dáhkideapmin Sámediggái, muhto duođalaččat paragráfa goittotge dušše čielggasmahtášii dáláš ráđđádallangeatnegasvuođa vástidit buorebut riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođaid ja veahkehivččii maiddái eiseválddiid barggu, gávnnaha Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio. – Dat ii ovdamearkka dihte dolvvošii gielddain iešhálddašeami, son joatká.

Ráđđehusa evttohusas ollu vealtameahttun divvumat dáláš láhkaásaheapmái

Sámediggeláhka ođastus lea vurdojuvvon guhká, go lágas leat ollu boarásnuvvan oasit. Ovdamearkka dihte jienastangeavadagaid dárbbaša buoridit.

– Livččii dehálaš, ahte sáhtášeimmet sihkkarastit sápmelaččaid ovttaveardásašvuođa buoret ollašuvvama guhkes mátkegaskkaid Sámis válgabusse ja eará buoret jienastangeavadagaid bokte, várreságajođiheaddji Aikio gávnnaha.

Váljagoddegullamat joatkašuvvet boahtte vahkus 20.1. bargoeallin- ja dásseárvováljagotti gullamiin. Go eará váljagottiid smiehttamušat gárvánit, ášši sirdása vuođđoláhkaváljagotti gieđahallamii, goas fáttás ordnejuvvo giddejuvvon áššedovdigullamiid lassin maiddái almmolaš gullan 25.1. Sámediggi oassálastá buot vuođđoláhkaváljagotti gullamiidda.

Lassedieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Liŋkkat:

www.samediggi.fi

Sámediggelága ođastus Sámedikki siidduin

Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide láhkan sámedikkis addojuvvon lága ja rihkuslága 40 logu 11 § nuppástuhttimis

Sámediggi dohkkehii Suoma ráđđehusa evttohusa sámediggelága rievdadeamis jienaiguin 15-3

/in , /by

Sámedikki čoahkkin dohkkehii 29.11.2022 Suoma ráđđehusa evttohusa sámedikkis addojuvvon lága ja rihkuslága 40 logu 11 § rievdadeamis jienaiguin 15-3 (1 guoros jietna). Lassin dievasčoahkkin evttoha, ahte sámediggelága 10 § hábmema Sámedikki čoahkkáibijus beaivádit sámiid ruovttuguovllu gieldadihtomeari oasil. 

Sámedikki čoahkkin ordnejuvvui hybridačoahkkimin, oassi lahtuin oassálasttii čoahkkimii báikki alde Sajosis. Govva: Johanna Alatorvinen / Sámediggi

Sámedikki čoahkkin gulai ovdal mearrádusa dahkama áššedovdin vuoigatvuođaministeriija ovddasteaddjiid ossodathoavda Johanna Suurpää ja ráđđádalli virgeolbmo Yrsa Nymana sihke ovttaveardásašvuođa áittardeaddji Kristina Stenmana.

Ášši gieđahallamis lahttu Anu Avaskari evttohii 10 lahtu guottihemiin, ahte sámediggelága 10 § hábmema Sámedikki čoahkkáibijus beaivádit sámiid ruovttuguovllu gieldadihtomeari oasil. Evttohusa mielde Sámedikkis galget leat unnimustá guokte lahttu ja okta várrelahttu Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain ja Soađegili gieldda Lappi bálgosa guovllus. Loahpat 13 lahttu válljejuvvošedje jietnameari vuođul, goittotge nu, ahte unnimustá vihtta lahttu galget leat sámiid ruovttuguovllus.

Láhkii, mii lea fámus, veardidettiin gieldadihtomearit livčče ovtta lahtuin unnibut gieldda ektui, muhto oktiibuot sámiid ruovttuguovllus válljejuvvošii okta lahttu eanet dihtomeriin. Anu Avaskari evttohus vuittii stivrra evttohusa bohtosiin 15-0 (4 guoros jiena). Golbma lahttu guđđe mearrádusas sierraoaivila.

– Sámediggi lea bargan mearrádusa, man guovddážis lea gažaldat eamiálbmoga iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvamis. Sámedikki stuorra eanetlohku lea bohtosiin 15-3 sámediggeláhkaevttohusa duohken, ja sávan maiddái, ahte earát gudnejahttet dán mearrádusa, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Lea gávnnahuvvon, ahte Suoma stáhta lea dálá sámediggelága buohta jeavddalaččat rihkkon riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid ovdamearkan sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ektui.

Lassin Sámedikki čoahkkin mieđihii stivrii fápmudusa ovddidit láhkaevttohusa ja dárbbu mielde ráđđádallat rievdadanevttohusain, jos ášši ii sáhte dan hohpolašvuođa dihte buktit ođđa Sámedikki čoahkkimii.

– Doaivvu mielde buot riikkabeaiárasat ja olles suopmelaš servodat dorjot Sámedikki ja gudnejahttet min vuoigatvuođa mearridit iežamet áššiin. Doarjaga sáhttá ovdanbuktit máŋgga eará láhkai, ovdamearkka dihte vuolláičállimiin adreassa dahje váldimiin oktavuođa iežas riikkabeaiáirasii. Dál lea áigi gearggahit sámediggelága, joatká ságajođiheaddji Juuso.

Suoma ráđđehus attii riikkabeivviide evttohusa sámediggelága nuppástusain 17.11.2022. Riikkabeaivvit leat geavvan sáttaságastallama láhkaevttohusas ja mearridan, ahte ášši sáddejuvvo vuođđoláhkaváljagoddái, masa eana- ja meahccedoallováljagoddi, ekonomiijaváljagoddi ja bargo- ja dásseárvováljagoddi galget addit cealkámuša maŋimustá 31.1.2023.

Láhkaevttohusa ulbmilin lea ovddidit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama ja buoridit sámiid gielas ja kultuvrras guoski iešhálddašeami ja Sámedikki eavttuid doaibmat.

Sámediggeláhkaevttohusa guovddáš ođastusat:

  • 3 § válgalogahallamii merkema eavttuid ođasmahttin ja válgalogahallama ođđasit čohkken
  • Ođđa iehčanas ja sorjjasmeahttun nuppástusohcandoaibmagotti vuođđudeapmi válgalogahallamii guoski áššiid várás
  • Válggaid ovddideapmi ja jienasteami álkidahttin
  • Virgeoapmahaččaid ráđđádallangeatnegasvuođa nannen ja ođđa njuolggadus sámiid vuoigatvuođaid vuhtiiváldimis virgeoapmahaččaid doaimmas
  • Sámedikki almmolaš doaibmaválddi ovddideapmi
  • Boarásnuvvan njuolggadusa dahkan ođđaáigásažžan

Oahpásnuva fáddái:

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Liŋkkat:

https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

  • Sámedikki Flickr-konttus gávnnat govaid ee. Sámedikki doaimmas, lahtuin ja dáhpáhusain. Govaid sáhttá geavahit diehtojuohkima bálvaleaddji dárkkuhusaide čuovvumiin buriid dábiid. Merkešitgo gova gáldu ja govvejeaddji nama.

Sámedikki ságajođiheaddjit dubmejit sámiide čuohcci vaššiságaid

/in , /by

Sámiide čuohcci vaššiságat leat lassánan sakka mannan áiggiin, go sámediggeláhkaevttohus lea leamaš gieđahallamis riikkabeivviin ja almmolašvuođas. Mii leat čuvvon hui fuolas juobe vaši giktaleami ja veahkaválddiin baldima, ja ain garrasut, sámiide čuohcci ságastallankultuvrra. Sámedikki ságajođiheaddjin mii dubmet ollásit sámiide čuohcci vaššiságaid ja gáibidit áššálaš ja duohtavuhtii vuođđuduvvi ságastallama.

Dutkamušaid mielde sámit deivet ainge olggušteami ja vaššiságaid suopmelaš servodagas. Maŋimuš beivviid áigge mii leat beassan duođaštit, mo erenoamážit sámiid vuoigatvuođaid bealušteaddji olbmuid heađuštit eandaliige sosiálalaš medias. Vel riikkabeivviinge lea málejuvvon veahkaválddálaš áittagovat. Juohkehaččas, eandaliige olbmuin, geat leat oinnolaš luohttámušbargguin ja eará mearkkašahtti sajádagas, lea ovddasvástádus hukset konstruktiivvalaš ja duohtavuhtii vuođđuduvvi ságastallankultuvrra, ja leat giktalkeahttá sámiide čuohcci vaši. Buotlágan vaššiságaid galgá áinnas dubmet, erenoamážit, go dat čuhcet unnitlohkui, mii lea hávváduvvi sajádagas.

Erenoamáš fuolas mii leat sámenuorain ja sin veadjimis. Servodatlaš ságastallama atmosfearas lea hirbmat garra váikkuhus, ja buot nuorain lea vuoigatvuohta eallit Suomas ráfis, kulturduogážisttis fuolakeahttá. Mii bivdit, ahte eahpeáššálaš, bilkideaddji, badjelgeahčči ja gielis kommeanttaid gaskii mannat háhppilit. Suopmelaš servodagas ii leat doarvái diehtu sámiid birra, ja danin dieđu duođalašvuohta lea erenoamáš dehálaš.

Mii háliidit maiddái muittuhit, ahte mii Sámedikki ovddasteaddjit leat álo gergosat ságastallamii, ja muitalit áššiid duogážiid ja Sámedikki doaimmas. Erenoamáš dehálaš lea oahpásnuvvat fuolalaččat ovdanbuktojuvvon čuoččuhemiide ja daid duođalašvuhtii: ovdamearkka dihte sámediggelága ođasmahttimii laktáseaddji duohtadieđut leat álkit oažžumis. Sámedikki váldodoibmii ja doibmii sáhttá oahpásnuvvat Sámedikki neahttasiidduin: https://www.samediggi.fi/valdodoaibma/?lang=dav

Lea dušši giktalit gova sámiin riidaleaddji álbmogin. Mis leat sierramielalašvuođat, nu mo suopmelaččainge, ja daidda dehálamos čoavddusin galgá álo leat konstruktiivvalaš, duohtadihtui vuođđuduvvi ságastallan. Sámit ja suopmelaččat leat juo guhká doaibman buorre ovttasbarggus sámiid ruovttuguovllus.

Sámediggi, dahje buot dan luohttámušolbmot, leat čatnasan oktasaš ehtalaš rávvagiidda, maid dievasčoahkkin lea dohkkehan geassemánus 2019. Rávvagiid ulbmilin lea oahpistit, mo válljet ehtalaččat rivttes doaibmavugiid ja mo ovddalgihtii eastadit eahpeáššálaš láhttema ja heađušteami ja dárbbu mielde mannat daid gaskii. Ulbmilin lea nannet dan, ahte áššiid gieđahallat Sámedikkis áššálaččat, mávssolaš vugiin ja dakkár duođalašvuođain ja čatnašumiin, man ášši gáibida.

Sámedikki dievasčoahkkin gieđahallá stivrra evttohusa sámediggelága rievdadeamis maŋŋebárgga 29.11.2022. Mii vuordit, ahte ehtalaš rávvagiid čuovvut maiddái min iežamet dievasčoahkkimis, ja ahte ságastallojuvvo áššálaččat ja mávssolaš vugiin.

Tuomas Aslak Juuso, ságajođiheaddji
Anni Koivisto, I várreságajođiheaddji
Leo Aikio, II várreságajođiheaddji

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sámediggeláhka ovdána riikkabeivviide – Sámediggi gieđahallá ášši nu jođánit go vejolaš

/in , /by

Suoma ráđđehus lea otne addán riikkabeivviide evttohusa sámediggelága rievdadeamis. Timonen doaibmagotti láhkii evttohan nuppástusat leat viidát eaktuduvvon sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođadoaibmiid bealde.

Sámediggelága leat geahččalan ođasmahttit golmma maŋŋálas ráđđehusbaji áigge, muhto ovddit guokte geahččaleami leat eahpelihkostuvvan. Lea gávnnahuvvon, ahte Suoma stáhta lea dálá sámediggelága buohta jeavddalaččat rihkkon riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid ovdamearkan sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ektui.

– Sámediggelága ođastusas lea jearaldat olmmošvuoigatvuođain. Evttohusain lea vejolaš divvut dálá dili, mii loavkida duođalaš vugiin sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid. Timonen doaibmagotti evttohus sámediggeláhkan lea dássedettolaš, ja das lea lihkostuvvan vuhtii váldit fuolaid, mat badjánit sámi ja suopmelaš servodagas, lohká Sámedikki ságajođiheaddji  Tuomas Aslak Juuso.

Vuoigatvuođaministeriija ásahan Timonen doaibmagotti smiehttamuš láhkanuppástusas almmustahttui miessemánus 2021. Dan mihttomearrin lea ovddidit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama sihke buoridit sámiid giela ja kultuvrra guoski iešráđđema ja Sámedikki doaibmaneavttuid. Mihttomearrin lea maiddái njulget dálá olmmošvuoigatvuođaid loavkidandili erenomážit ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea eaktudan vugiin. Ráđđehusa evttohus vástida buorre muddui Timonen doaibmagotti smiehttamuša.

– Giittán liggosit buohkaid oktasašbarggus, geat leat ovddidan ášši, erenomážit oaiveministtar Marin ja vuoigatvuođaministtar Henriksson, geat leaba iežaska ovdamearkkain ovddideamen sámiid olmmošvuoigatvuođaid, Juuso gávnnaha.

Sámedikki stivra válmmaštallá ášši dievasčoahkkima gieđahallama várás jođánis áigetávvaliin. Dievasčoahkkin mearrida Sámedikki virggálaš oainnus guoskkadin láhkaevttohusa. Láhkii evttohuvvon nuppástusat ráđđehusa evttohusas eaktudit Sámedikki dohkkeheami.

Sámedikki válgabaji 2020-2023 oktan váldoulbmilin lea ovddidit sámediggelága ođasmahttima eamiálbmotvuoigatvuođaid vuođul. Sámedikki čoahkkin lea geavvan sáttaságastallama sámediggelága ođasmahttimis 17.9.2020 ja sámediggelága ođasmahttima joatkkaválmmaštallamis 22.6.2021.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sámi parlamentáralaš ráđđi lea fuolas sámediggelága ovdáneamis

/in , , /by

Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea fuolas das, ahte Suoma ráđđehus ii leat vel doaimmahan sámediggelága riikkabeivviide. Ráđđi eaktuda Suoma dálá olmmošriekte-soahpamušrihkkumušaid heaittiheami ja dárbbašlaš doaimmaid sámiid iešmearridanvuoigatvuođa sihkkarastima várás.

Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiid gaskasaš parlamentáralaš oktasašbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđđi celkkii Suoma ráđđehussii sámediggelága dilis Suomas. Cealkámuša leat vuollái čállán Sámi parlamentáralaš ráđi ja Ruoŧa Sámedikki ságajođiheaddji Håkan Jonsson, Sámi parlamentáralaš ráđi várreságajođiheaddji ja Norgga Sámedikki ságajođiheaddji Silje Karine Muotka sihke Sámi parlamentáralaš ráđi várreságajođiheaddji ja Suoma Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámi parlamentáralaš ráđđi muittuha, ahte ON:id eamiálbmogiid guoski julggaštusa 33 artikla mielde eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta mearridit iežas identitehtas dahje lahttovuođas árbevieruid ja tradišuvnnaid mielde sihke vuoigatvuohta mearridit doaibmaorgánaid ráhkadusain ja válljet daid lahtuid iežas meannudemiid čuovvumiin.

Ráđđi maiddái muittuha, ahte ON:id olmmošriektekomitea ja nállevealaheami vuostásaš komitea leat gávnnahan, ahte dálá sámediggeláhka rihkku olmmošriektesoahpamušaid (CCPR/C/124/D/2668/2015 ja CERD/C/106/D/59/2016).

Ráđđi njuolgu boastto dieđuid

Ráđđi lea maiddái gidden fuopmášumi Suomas dihtton boastto informašuvdnii mii guoská válgalogahallankriteraid erohusaid Suoma, Ruoŧa ja Norggas gaskkas.  Almmolašvuođas leat leamaš čuoččuhusat, maid mielde ođđa láhkaevttohusa mieldásaš kriterat livčče čavgadut go eará riikkain.

– Duohta ášši lea, ahte láhkaevttohusa mielde divvojuvvon kriterat livčče seammá sullasaččat Norgga kriteraiguin, sihke ollásit davviriikkalaš sámesoahpamuša kriteraid mieldásaččat, ráđi ságajođiheaddjit gávnnahit cealkámušas. Buot soahpamuša oassebealit (Suoma, Ruoŧa ja Norgga stáhtat sihke riikkaid sámedikkit) leat álgomuttosaččat nannen soahpamuša.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Suopma lea rihkkon ON:id buotlágan nállevealaheami jávkadeami guoski oktasašsoahpamuša

/in , , /by

ON:id nállevealaheami vuostásaš komitea (CERD) attii vuosttas háve čovdosa, mas gávnnahuvvui, ahte Suopma lea rihkkon ON:id buotlágan nállevealaheami jávkadeami guoski oktasašsoahpamuša. Komitea olggosattii čovdosa geassemánu 13. beaivve 2022 Sámedikki válgalogahallamii dohkkehuvvon olbmuid guoski áššis. Komitea vuordá Suoma ráđđehusas, ahte dat álggaha johtilit ráđđádallama, gos guorahallošii sámediggelága 3 §, mii guoská sápmelašmeroštallama.

Gávnnahuvvon loavkideapmi guoská alimus hálddahusrievtti (AHR) doaimma jagi 2015 sámediggeválggain. Komitea oaivvilda, ahte AHR:a čovdosat leat sáhttán vearrut rievdadit jienasteddjiid čohkkehusa ja ná váikkuhit sámedikki vejolašvuhtii duođalaččat ovddastit Sámeálbmoga ja dan ovdduid.

Dien láhkai dat AHR:a čovdosat, mat almmá čielga vuođustusa haga spiehkkasedje árabut dohkkehuvvon fámus leahkki lága tulkomis, man sihke AHR ja Sámediggi ledje dovddastan, loavkidii váidaleddjiid vuoigatvuođa Sámeálbmoga lahttun kollektiivvalaččat mearridit Sámedikki  čohkkehusas ja oassálastit almmolaš áššiid dikšumii oktasašsoahpamuša 5 (c) artikla suddjen vugiin.

Komitea gávnnahii, ahte AHR lea váldán mearrádusas uhcimustá 53 dáhpáhusas 93:s jienasteddjiid válgalogahallamii “oppalašárvvoštallama vuođul” čujutkeahttá, ahte sii livčče deavdán ovtta objektiivvalaš kriterain, main lea ásahuvvon sámedikkis addon lága 3 §:s.

Soahpamušloavkideami divvuma várás komitea ávžžuha, ahte Suopma álggaha johtilit duođalaš ráđđádallama sámedikkis addon lága 3 §:a dárkkisteami várás. Ráđđádallamiid galgá doallat dan sihkkarastima várás, ahte sámedikki válggain jienastanvuoigatvuođa guoski kriterat meroštallojit nu, ahte dat gudnejahttet sámiid vuoigatvuođa addit friija ja dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtama áššiin, mat laktásit sin iežaset lahttovuhtii ja politihkalaš oassálastimii.

– Vuorddán, ahte Suoma stáhta váldá duođas celkojuvvon čovdosa, man nállevealaheami vuostásaš komitea lea addán, ja ahte Suopma ovddida sámediggelága ođasmahttima dál gárvvisin, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Nállevealaheami vuostásaš komitea čoavddus vuođđuduvvá jagi 1965 buotlágan nállevealaheami jávkadeami guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuššii. Oktasašsoahpamuš gieldá earret vealaheami “náli” vuođul, maiddái diđolaš dahje duođalaš olmmošvuoigatvuođaid loavkideami, mii vuođđuduvvá buotlágan etnihkalaš álgoboahtimuššii.

Váidaleaddjit váidaledje AHR:a 30.9.2015 ja 13.1.2016 addin mearrádusain, mat guske sámedikki válgalogahallamii merkema. Váidaleaddjit oaivvildedje, ahte váldimiin sámedikki válgalogahallamii ohcciid válgalávdegotti ollašuhttán láhkii čállon objektiivvalaš kriteraid árvvoštallama vuostá, mearrádusat leat gáidan sámiid iežaset vugiid ja árbevieruid vuođul dohkkehuvvon kriterain ja buhtten kriteraid alimus hálddahusrievtti “oppalašvihkkedallamiin”.

Olgoriikkaministeriija dieđáhus  14.6.2022

Komitea čoavddus 13.6.2022

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji 
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Áššedovdiseminára sámediggelága ođasmahttimis 2.9.2021

/in , /by

Lappi universitehta vuoigatvuođadiehtagiid dieđagottis ordnejuvvo oktasašbarggus vuoigatvuođaministeriijain ja Sámedikkiin válmmaštallon áššedovdiseminára sámediggelága ođasmahttimis duorastaga 2.9.2021. Dilálašvuođa váldolágideaddjin lea dieđagotti eamiálbmotvuoigatvuođa oasseáigásaš professor Martin Scheinin. Áššedovdiseminára dárkkuhussan lea fállat riikkaidgaskasaš, suopmelaš ja sápmelaš áššedovdiide vejolašvuođa árvvoštallat doaibmagotti evttohusaid ja ságastallat dain.

Govva: Ville Fofonoff

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso oassálastá seminárii ja doallá ovtta dain seminára rahpansáhkavuoruin. – Sámediggelága ođasmahttin lea dál erenomáš áigeguovdilis fáddá ja vuorddán miellagiddevašvuođain áššedovdiseminára mii dál lágiduvvo. Lea dehálaš, ahte seminára fállá riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaáššedovdiide arena árvvoštallat sámediggeláhkadoaibmagotti evttohusaid ja ságastallat dain, dadjá Juuso.

Seminárii oassálastet maiddái Sámedikki evttohusa vuođul nammaduvvon sámediggeláhkadoaibmagotti lahtut.

Áššedovdiseminára lágiduvvo hybridahámis. Ságastallit ja eará oassálastit oassálastet seminárii juogo báikki alde Lappi universitehta Castren-sáles dahje gáiddusoktavuođain. Seminárii almmuheapmi lea nohkan 15.8. Almmuhan olbmuide sáddejuvvojit ovddalgihtii materiálat ja rávvagat oassálastima várás.

Sámediggelága nuppástusa válmmaštallan doaibmagotti smiehttamuš elege evttohus láhkanuppástusain almmustahttui 11.5.2021. Evttohuvvon nuppástusaid mihttomearrin lea ovddidit sámiid iešmearridanrievtti ollašuvvama sihke buoridit sámiid gielaset ja kultuvrraset guoskevaš iešhálddašeami ja sámedikki doaibmaeavttuid. Lassin mihttomearrin lea divvut dáládili eandalii ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea gáibidan vugiin. Doaibmagotti smiehttamuš lea leamaš gulaskuddamiin geasi áigge.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi