Suopma lea rihkkon ON:id buotlágan nállevealaheami jávkadeami guoski oktasašsoahpamuša

ON:id nállevealaheami vuostásaš komitea (CERD) attii vuosttas háve čovdosa, mas gávnnahuvvui, ahte Suopma lea rihkkon ON:id buotlágan nállevealaheami jávkadeami guoski oktasašsoahpamuša. Komitea olggosattii čovdosa geassemánu 13. beaivve 2022 Sámedikki válgalogahallamii dohkkehuvvon olbmuid guoski áššis. Komitea vuordá Suoma ráđđehusas, ahte dat álggaha johtilit ráđđádallama, gos guorahallošii sámediggelága 3 §, mii guoská sápmelašmeroštallama.

Gávnnahuvvon loavkideapmi guoská alimus hálddahusrievtti (AHR) doaimma jagi 2015 sámediggeválggain. Komitea oaivvilda, ahte AHR:a čovdosat leat sáhttán vearrut rievdadit jienasteddjiid čohkkehusa ja ná váikkuhit sámedikki vejolašvuhtii duođalaččat ovddastit Sámeálbmoga ja dan ovdduid.

Dien láhkai dat AHR:a čovdosat, mat almmá čielga vuođustusa haga spiehkkasedje árabut dohkkehuvvon fámus leahkki lága tulkomis, man sihke AHR ja Sámediggi ledje dovddastan, loavkidii váidaleddjiid vuoigatvuođa Sámeálbmoga lahttun kollektiivvalaččat mearridit Sámedikki  čohkkehusas ja oassálastit almmolaš áššiid dikšumii oktasašsoahpamuša 5 (c) artikla suddjen vugiin.

Komitea gávnnahii, ahte AHR lea váldán mearrádusas uhcimustá 53 dáhpáhusas 93:s jienasteddjiid válgalogahallamii “oppalašárvvoštallama vuođul” čujutkeahttá, ahte sii livčče deavdán ovtta objektiivvalaš kriterain, main lea ásahuvvon sámedikkis addon lága 3 §:s.

Soahpamušloavkideami divvuma várás komitea ávžžuha, ahte Suopma álggaha johtilit duođalaš ráđđádallama sámedikkis addon lága 3 §:a dárkkisteami várás. Ráđđádallamiid galgá doallat dan sihkkarastima várás, ahte sámedikki válggain jienastanvuoigatvuođa guoski kriterat meroštallojit nu, ahte dat gudnejahttet sámiid vuoigatvuođa addit friija ja dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtama áššiin, mat laktásit sin iežaset lahttovuhtii ja politihkalaš oassálastimii.

– Vuorddán, ahte Suoma stáhta váldá duođas celkojuvvon čovdosa, man nállevealaheami vuostásaš komitea lea addán, ja ahte Suopma ovddida sámediggelága ođasmahttima dál gárvvisin, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Nállevealaheami vuostásaš komitea čoavddus vuođđuduvvá jagi 1965 buotlágan nállevealaheami jávkadeami guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuššii. Oktasašsoahpamuš gieldá earret vealaheami “náli” vuođul, maiddái diđolaš dahje duođalaš olmmošvuoigatvuođaid loavkideami, mii vuođđuduvvá buotlágan etnihkalaš álgoboahtimuššii.

Váidaleaddjit váidaledje AHR:a 30.9.2015 ja 13.1.2016 addin mearrádusain, mat guske sámedikki válgalogahallamii merkema. Váidaleaddjit oaivvildedje, ahte váldimiin sámedikki válgalogahallamii ohcciid válgalávdegotti ollašuhttán láhkii čállon objektiivvalaš kriteraid árvvoštallama vuostá, mearrádusat leat gáidan sámiid iežaset vugiid ja árbevieruid vuođul dohkkehuvvon kriterain ja buhtten kriteraid alimus hálddahusrievtti “oppalašvihkkedallamiin”.

Olgoriikkaministeriija dieđáhus  14.6.2022

Komitea čoavddus 13.6.2022

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji 
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Áššedovdiseminára sámediggelága ođasmahttimis 2.9.2021

Lappi universitehta vuoigatvuođadiehtagiid dieđagottis ordnejuvvo oktasašbarggus vuoigatvuođaministeriijain ja Sámedikkiin válmmaštallon áššedovdiseminára sámediggelága ođasmahttimis duorastaga 2.9.2021. Dilálašvuođa váldolágideaddjin lea dieđagotti eamiálbmotvuoigatvuođa oasseáigásaš professor Martin Scheinin. Áššedovdiseminára dárkkuhussan lea fállat riikkaidgaskasaš, suopmelaš ja sápmelaš áššedovdiide vejolašvuođa árvvoštallat doaibmagotti evttohusaid ja ságastallat dain.

Govva: Ville Fofonoff

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso oassálastá seminárii ja doallá ovtta dain seminára rahpansáhkavuoruin. – Sámediggelága ođasmahttin lea dál erenomáš áigeguovdilis fáddá ja vuorddán miellagiddevašvuođain áššedovdiseminára mii dál lágiduvvo. Lea dehálaš, ahte seminára fállá riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaáššedovdiide arena árvvoštallat sámediggeláhkadoaibmagotti evttohusaid ja ságastallat dain, dadjá Juuso.

Seminárii oassálastet maiddái Sámedikki evttohusa vuođul nammaduvvon sámediggeláhkadoaibmagotti lahtut.

Áššedovdiseminára lágiduvvo hybridahámis. Ságastallit ja eará oassálastit oassálastet seminárii juogo báikki alde Lappi universitehta Castren-sáles dahje gáiddusoktavuođain. Seminárii almmuheapmi lea nohkan 15.8. Almmuhan olbmuide sáddejuvvojit ovddalgihtii materiálat ja rávvagat oassálastima várás.

Sámediggelága nuppástusa válmmaštallan doaibmagotti smiehttamuš elege evttohus láhkanuppástusain almmustahttui 11.5.2021. Evttohuvvon nuppástusaid mihttomearrin lea ovddidit sámiid iešmearridanrievtti ollašuvvama sihke buoridit sámiid gielaset ja kultuvrraset guoskevaš iešhálddašeami ja sámedikki doaibmaeavttuid. Lassin mihttomearrin lea divvut dáládili eandalii ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea gáibidan vugiin. Doaibmagotti smiehttamuš lea leamaš gulaskuddamiin geasi áigge.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Neahttasátta sámediggelága nuppástusas lea geahččanláhkái

Neahttasáddagis Sámedikki evttohusa vuođul nammaduvvon sámediggeláhkadoaibmagotti lahtut Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sihke várrelahttu Anni Koivisto vástidit gažaldagaide sámediggelága nuppástusa birra.

Nettisáddaga sáhttá geahččat maiddái suomagillii: https://youtu.be/nW6gEHHdX1Q

Loga lasi sámediggelága nuppástusas: 
https://www.samediggi.fi/samediggelaga-rievdadeapmi/?lang=dav

Kuvan edustalla lumen kuorruttamia koivun oksia, taustalla tunturi.

Doaibmagotti evttohus ovddidivččii sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama

Sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagoddi lea ožžon gárvvisin evttohusas láhkanuppástusain. Evttohusaid ulbmilin lea ovddidit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama sihke buoridit sápmelaččaid gielas ja kultuvrras guoskevaš iešráđđema ja sámedikki doaibmangáibádusaid.

Doaibmagoddi evttoha smiehttamušainis, ahte sámedikki válgalogahallamii merkema gáibádusat ođasmahttojuvvojit ja válgalogahallan čohkkejuvvo ođđasit ođasmahtton kritearaid vuođul. Sápmelaččaid vuoigatvuođa eamiálbmogin ieš mearridit, gii lea sápmelaš, háliiduvvo nannejuvvot. Evttohuvvon nuppástusaid duogážin lea Suoma geatnegasvuohta oažžut sámediggelága soabalašvuhtii ON:id siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoskevaš oppalašsoahpamušain ja eastadit soahpamuša loavkašuhttimiid boahttevuođas.

Vuoigatvuođas jienastit sámedikki válggain guoskevaš meroštallama dahje 3 § evttohuvvo nuppástuhttit nu, ahte paragráfa giellakriteara viidánivččii njealját bulvii ja das váldojuvvošii eret nu gohčoduvvon lappalaščuokkis. Paragráfas livččii gažaldat namalassii vuoigatvuođas jienastit ja vuoigatvuođas vuolgit evttohassan sámedikki válggain iige das livččii meroštallan, gean galgá oppanassii atnit sápmelažžan. Njuolggadus vástida buorre muddui jagis 2017 paraferejuvvon davviriikalaš sámesoahpamuša mearrádusa sámedikki jienastanlogahallamis.

– Lea dehálaš johtilit divvut dáláš dili ja fuolahit das, ahte Suopma dorvvasta boahttevuođas dievaslaččat sápmelaččaid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid, deattuha vuoigatvuođaministtar Anna-Maja Henriksson.

– ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea lea deattuhan Suoma leat geatnegas divvut dál lean olmmošvuoigatvuođaloavkašuhttima ja gudnejahttit sápmelaččaid siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođa. Dát lei maiddái doaibmagotti doaibmanaddin, ja lean ilolaš, ahte dat oidno loahppabohtosis dáhttun nannet sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa, cealká sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Smiehttamuššii gullet maiddái earát evttohusat. Sámedikki válggaid guoskevaš njuolggadusaid evttohit dárkkistit jienasteami álkidahttima dihtii sámeguovllus, gos leat guhkes mátkkiid. Doaibmagoddi evttoha ovdamearkka dihtii lihkadeaddji jienastanbáikki geavahussii váldima, ja ahte sámeguovllu gielddain livčče boahttevuođas eanet go okta jienastanbáiki.

Válgalogahallamii merkema guoskevaš ášši nuppástusohcan ođasmahttojuvvošii dan láhkai, ahte vuosttamuš aitosaš nuppástusohcandássin doaimmašii iehčanas ja sorjjasmeahttun nuppástusohcanlávdegoddi. Dat doaimmašii sámedikki oktavuođas ja dat nammaduvvošii sámedikki evttohusas. Nuppástusohcanlávdegotti mearrádusain sáhtašii ohcat nuppástusa alimus hálddahusrievttis, jos dat mieđiha váiddalobi.

Njuolggadusa virgeoapmahaččaid ráđđádallangeatnegasvuođas evttohuvvo ođasmahttot, vai Suopma deavddašii ON:id eamiálbmotjulggaštusas gáibiduvvon ja olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid dulkomis nannejuvvon prinsihpa eamiálbmogiid friddja ja dihtui vuođđuduvvan ovddalgihtii miehtamis (Free, Prior and Informed Consent, FPIC). Lassin sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuhtiiváldimis virgeoapmahaččaid doaimmain ásahuvvošii dárkileappot. Maiddái sámedikki doaibmaváldenjuolggadusa háliidit ovddidit ja lága ulbmilparagráfii lasihit čujuheami sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođas. Guoktečuođi vihttalogi jietnavuoigadahtton sápmelačča sáhtašedje boahttevuođas dahkat álgaga sámediggái dan bargguide gullevaš áššis.

Vuoigatvuođaministeriija ásahii sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti áigegaskii 1.12.2020-15.5.2021. Vuoigatvuođaministeriija kansliijahoavda Pekka Timonen jođihan doaibmagottis leat leamašan sámedikki ja ráđđehusbellodagaid ovddasteaddjit. Doaibmagotti lahttu Juha Joona (Guovddáš) guđii sierraoaivila eandalii doaibmagotti evttohan 3 §:ii. Muđui smiehttamuš lea ovttamielalaš. Doaibmagotti smiehttamuš sáddejuvvo čuovvovaččat cealkámušaid várás. Riikkabeivviide addojuvvo dušše beare dakkáraš evttohus, man sámedikki čoahkkin dohkkeha.

Ráđđehusprográmma mielde ráđđehus gudnejahttá ja ovddida buohkaid sápmelaččaid ja sámejoavkkuid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama vuhtiiváldimin riikkaidgaskasaš soahpamušaid.

Prošeaktasiidu: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020

Lassedieđut:

Ossodathoavda Johanna Suurpää, tel. 2951 50534, ovdanamma.sohkanamma@om.fi
Ráđđádalli virgeolmmoš Yrsa Nyman, tel. 2951 50293, ovdanamma.sohkanamma@om.fi
Ráđđádalli virgeolmmoš Johanna Hautakorpi, tel. 2951 50018, ovdanamma.sohkanamma@om.fi
Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Stivra linnjádii bušeahta beallemuttošiehttamis sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa ja sámediggelága ruhtadandárbbuid

Suoma ráđđehus linnjádii beallemuttošiehttamis, ahte lea čatnasan ovddidit sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa, ja ráhkkana dan eaktudan ruhtadandárbui miessemánu 2021 lassibušeahttaevttohusas. Lassin sámediggeláhka dolvojuvvo johtilit ovddos guvlui ja ráhkkanuvvo seammá oktavuođas Sámedikki ruhtadandási guorahallamii.

– Sámedikki ruhtadeami oasil lea buorre, ahte resurssat guorahallojit sámediggelága nuppástusa oktavuođas. Sámediggi doaibmá juo dál menddo smávva bušeahtain, mii fas váikkuha dasa, man láhkai mii nákcet dikšut Sámediggái mearriduvvon lágas ásahuvvon bargguid, lohká Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Lea dárkkuhus, ahte  Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna bargu álgá jagi 2021 áigge. Lappi buohccedikšunbiire lea ráhkadan ovdačielggadusa psykososiálalaš doarjaga dárbbus kommišuvnna bargama áigge.

– Duohtavuođa- ja soabadanproseassa lihkosmuvvan eaktuda, ahte doibmii leat várrejuvvon doarvái resurssat. Dát dárkkuha maiddái  psykososiálalaš  doarjaga áššáigullevaš resurserema. Proseassa ii oaččo gopmánit dasa, ahte das váilot dárbbašlaš resurssat, deattuha Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Sámediggi evttohan stáhtadoarjaga bajideami

Sámediggi lea  evttohan jagi 2022 rápmaevttohusas bajideami almmolaš doibmii. Sámedikki evttohan bajideapmi lea 1 024 100 euro ja dat guoská hálddahusa ovddideapmái, politihkalaš ja čanusjoavkodoaimma nannemii, sámiid parlamentáralaš barggu ovddideapmái, riikkaidgaskasaš doaimma ja dieđiheami ovddideapmái ja Sámi Giellagáldu doaimma bissovažžan dahkamii.

– Sámedikki bargomeari lassáneapmi lea dagahan jotkkolaš resursa- ja bargoveahkavádjitvuođa, man galggašii juo čoavdit. Maiddái Sámi Giellagáldu doaimma fástan dahkama galggašii sihkkarastit, dadjá Juuso.

Sámedikki rápmaevttohus jahkái 2022

Sámedikki rápmaevttohus jagiide 2022-2024

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Liŋkkat:

Ráđđehusa beallemuttošiehttan 2021 ja ráđđádallan almmolaš ekonomiija plánas jagiide 2022–25

Ságajođiheaddji Juuso: Alimus hálddahusrievtti čovdosat čájehit, ahte dárbbašuvvo sámediggelága ođastus

Alimus hálddahusriekti (AHR) lea addán mearrádusa jagi 2019 sámediggeválggaid válgalogahallanmerkejumiid guoski áššiin. AHR dohkkehii Sámedikki válgalogahallamii 37 olbmo vuostá Sámedikki válgalávdegotti ja stivrra mearrádusaid ja hilggui dahje guđii dutkkakeahttá oktiibuot 124 váidalusa. Sámediggi kommentere ášši almmolaš jahkegirjemearrádusaid vuođul.   

Sámediggi oaivvilda, ahte AHR ii velge dievasmearálaččat gudnejahte eamiálbmot sámiid iešráđđenvuoigatvuođa, vaikke ON:id olmmošriektekomitea gávnnahii jagi 2019 olmmošriekteloavkideami Sámedikki válgalogahallamii merkema guoski AHR:a mearrádusaid oasil ja geatnegahtii Suoma divvut loavkidemiid ja fuolahit ahte dat eai šat joatkašuva boahttevuođas.

– Sámediggi oaivvilda, ahte ON:id olmmošriektekomitea čovdosiid ásahan geatnegasvuođat eai ollašuva, vaikke AHR lea váldán vuhtii olmmošriektekomitea oainnuid dulkonprinsihppan, ja vaikke lága dulkomiin lea dáhpáhuvvan vejolaččat dehálašge nuppástus sámiid iešráđđenvuoigatvuođa guvlui, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji  Tuomas Aslak Juuso. 

– Alimus hálddahusrievtti ođđa mearrádusat čájehit dan, ahte bissovaš čoavddus juksojuvvo dušše rievdademiin sámediggelága, joatká Juuso.

Sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti bargu lea jođus ja doaibmabadji nohká 15.5.2021.

Duogážin ON:id siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid soahpamuša loavkideapmi

ON:id olmmošriektekomitea lea gávnnahan guovvamánus 2019 addin čovdosis, ahte AHR lea jagi 2011 ja 2015 mearrádusain loavkidan ON:id siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid soahpamuša go dohkkehii Sámedikki válgalogahallamii olbmuid vuoigatvuođavuostásaš kriteraid vuođul. KP-soahpamuš lea okta ON:id olmmošvuoigatvuođasoahpamušain, mii lea boahtán Suomas čadnin fápmui jagi 1976.

Olmmošriektekomitea lea fuopmášahttán Suoma ain vuoigatvuođaloavkideami joatkašuvvamis jagiid 2011 ja 2015 válgalogahallamiid guoski AHR:a mearrádusaid burggekeahttá guođđináššis (7/2019). Seamma háve olmmošriektekomitea válddii sámiid vuoigatvuođaid guoski ávžžuhusaid jođálmahtton čuovvumii, ja Suopma galgá raporteret ávžžuhusaid ollašuvvamis juo njukčamánus 2022.

AHR lea leamaš diđolaš mearrádusaid barggadettiin dáid Olmmošriektekomitea cuoŋománus 2021 ovdanbuktán fuopmášumiin.

Ainjuo oassi dál addon mearrádusain goittotge joatká vuoigatvuođaloavkideami go AHR geahččá, ahte go dálá láhka lea fámus de dat lea čadnon doallat fámus dáhpáhusaid, main lea oktii mearridan, ja juoba viiddidit daid váikkuhusaid ođđa váidalusaide, vaikke dat doalvvošii sámiid vuoigatvuođaid loavkideapmái. Seamma áigge riektegeavadaga eahpeoktilašvuohta badjána, go “buhtes beavddi alde” gieđahallamii boahtti ođđa dáhpáhusain AHR goittotge dál čuovvu olmmošriektekomitea linnjádemiid.

 Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso 
Ságajođiheaddji
040 687 3394 
tuomas.juuso(at)samediggi.fi  

Vuoigatvuođaministeriija ásahii sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti

Vuoigatvuođaministeriija lea ásahan sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti. Doaibmagotti bargun lea válmmaštallat dárbbašlaš nuppástusaid sámedikkis addojuvvon láhkii. Doaibmagotti doaibmabadji lea 1.12.2020-15.5.2021.

Sámediggi nammadii vihtta lahtu ja sidjiide várrelahtuid sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagoddái suoidnemánus 2020. Nammaduvvon lahtut leat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sihke várrelahtut Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Lassin Siiri Jomppanen nammaduvvui doaibmagoddái Sámedikki beales áššedovdin.

– Lea duođaige dehálaš, ahte sámediggeláhka ođasmahttojuvvo eamiálbmotvuoigatvuođaid vuođul. Lea buorre, ahte oažžut barggu dál johtui, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ráđđehusbellodagat leat iešguhtege nammadan ovtta lahtu ja várrelahtu doaibmagoddái:

Bellodat Lahttu Várrelahttu
Suoma Sosiálademokráhtalaš bellodat Raimo Piirainen Mikkel Näkkäläjärvi
Suoma Guovddáš Juha Joona Eeva-Maria Maijala
Ruoná Lihttu Jenni Pitko Mirka Soinikoski
Gurutlihttu Veronika Honkasalo Anni-Sofia Niittyvuopio
Suoma ruoŧŧelaš álbmotbellodat Eva Biaudet Mats Löfström

Doaibmagotti ságajođiheaddjin doaibmá vuoigatvuođaministeriija kansliijahoavda Pekka Timonen, nubbin áššedovdin vuoigatvuođaministeriija ossodathoavda, bajimuš hoavda Johanna Suurpää sihke čállin ráđđádalli virgeolmmoš, njunušgoddehoavda Johanna Hautakorpi ja ráđđádalli virgeolmmoš Yrsa Nyman vuoigatvuođaministeriijas.

Doaibmagotti bargun lea válmmaštallat dárbbašlaš nuppástusaid sámedikkis addon láhkii. Doaibmagotti barggu vuođđun leat vuođđovuoigatvuođat ja vuođđolága ásahan eará geatnegasvuođat, Suoma čadni riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušat, ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus sihke eará vuoigatvuođa ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa ovdáneapmi sihke maŋimuš áigge čovdosat.

Duogáš
  • Vuoigatvuođaministeriija ásahii 13.1.2020 bargojoavkku ovdaválmmaštallat sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagotti barggu. Bargojoavkku čoaggin diehtu ja fuopmášumit leat čohkkejuvvon muittuhančállagii. Bargojoavkku doaibmabadji nogai 31.2.2020.
  • Oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusprográmma mielde bargu sámediggelága ođasmahttima várás jotkojuvvo. Ráđđehusprográmma mielde ráđđehus gudnejahttá ja ovddida buot sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama vuhtii váldimiin riikkaidgaskasaš soahpamušaid.
  • Sámedikki doaibmabaji 2020-2023 oktan váldoulbmilin lea ovddidit sámediggelága ođasmahttima eamiálbmotvuoigatvuođaid vuođul.

Vuoigatvuođaministeriija: Sámediggelága rievdadusa válmmastallan vuolgá johtui 26.11.2020

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Juuso, Nuorgam, Näkkäläjärvi, Scheinin ja Varis ovddasteaddjin sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagoddái

Sámedikki stivra nammadii vihtta lahtu ja sidjiide várrelahtuid sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagoddái 6.7.2020. Nammaduvvon lahtut leat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis  sihke várrelahtut Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Dan lassin Siiri Jomppanen nammaduvvui doaibmagoddái Sámedikki beales áššedovdin. Doaibmagotti doaibmabadji lea 1.8.2020-31.1.2021.

Suoma stáhta lea álggahan proseassa ođasmahttit sámediggelága ja bivddii nammadanbivdagiinnis 26.6.2020 Sámedikki nammadit lahtuidis rievdadeami válmmaštalli doaibmagoddái. Ráđđehusbellodagat nammadit guhtege ovtta lahtu, oktiibuot vihtta lahtu doaibmagoddái. Sámedikkis addojuvvon lága dárkkisteapmi lea dárbbašlaš, dasgo lága njuolggadusat leat oassái boarásmuvvan, ja njuolggadusaid doaibmivuođas leat fuomášuvvon váttisvuođat.

– Sámedikki oktan váldoulbmilin jahkái 2020 lea nammaduvvon sámediggelága rievdadeami válmmaštallan. Rievdadeapmi válmmaštallogođii vuoigatvuođaministtar Henrikssoniin, nugo lei šihttojuvvon, borgemánus 2019. Stivra dagai mearrádusa nammademiin, dasgo áigetávvalii guoski sivaid geažil ášši ii lean vejolaš doalvut Sámedikki čoahkkimii, dadjá ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Sámedikki stivra vuođustallá válljemiiddis, ahte nammaduvvon olbmuin buohkain lea nana dovdamuš ja máhttu sámeáššiin. Stivra deattuha earenoamážit válljejuvvon čoakkádusa vuoigatvuođalaš máhtu, sámediggelága dovdama ja ráđđádallandáidduid.

Oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusa prográmma 10.12.2019 mielde bargu sámediggelága ođasmahttima várás jotkojuvvo. Ráđđehusprográmma mielde ráđđehus gudnejahttá ja ovddida buot sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama váldimiin vuhtii riikkaidgaskasaš soahpamušaid.

– Vuordámuš doaibmagotti bargui lea, ahte sámediggeláhka rievdaduvvogoahtá álgoálbmogiid vuoigatvuođaid vuođul, vuhtii váldimiin KP-soahpamuša geatnegasvuođaid ja gudnejahttimiin UN olmmošvuoigatvuođakomitea addin čovdosiid. Suopma lea čatnasan ollašuhttit UN álgoálbmogiid julggaštusa ja dat galgá oidnot komitea barggus, joatká Juuso iežas vuordámušain doaibmagotti barggus.

Doaibmagotti bargun lea válmmaštallat dárbbašlaš rievdadusaid sámedikkis addojuvvon láhkii. Doaibmagotti barggu vuođđun leat vuođđovuoigatvuođat ja vuođđolágas ásahuvvon eará geatnegasvuođat, Suoma čatnet riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušat, UN álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus sihke rievtti ja riikkaidgaskasaš rievtti eará ovdáneapmi sihke dáid maŋimuš áiggiid čovdosat. Sámedikki nammadan ovddasteaddjit ovttasbarget Sámedikki stivrrain.

Vuoigatvuođaministeriija ásahii 13.1.2020 bargojoavkku válmmaštallat álgui sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagotti barggu. Bargojoavkku čoaggin diehtu ja fuomášumit leat čohkkejuvvon muittuhančállagii. Bargojoavkku doaibmabadji nogai 31.3.2020.

Sámediggelága rievdadeapmi: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020

Lassedieđut

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea: AHR:a mearrádusat jagi 2015 sámediggeválggaid válgalogahallamis loavkidedje olmmošvuoigatvuođaid

Suoma ratifiseren siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (ng. KP-sopimus) gohcci Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomitea lea odne olggosaddán guokte čovdosa váidalusaide, mat guske jagi 2015 sámediggeválggaide guoski alimus hálddahusrievtti čovdosiid. Nuppi váidalusain barggai Sámedikki ságajođiheaddji Sanila-Aikio stivrra fápmudusain.

Dáhpáhusain lei jearaldat alimus hálddahusrievtti (AHR) 30. čakčamánu 2015 addin mearrádusaid vuođul Sámedikki válgalogahallamii dohkkehuvvon olbmuid guoski áššis.

Sanila-Aikio doallá čovdosa buorrin. “Dathan nanne ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea árvoválddiin dan, maid mii leat geažos áigge dadjan. AHR ii livčče ožžon spiehkkasit sámediggelága teavsttas, daningo dat lea buhtten Sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa iežas ‘oppalašvihkkedallamiin” meattá lága sátnehámi ja Sámedikki válgalávdegotti fuolalaš barggu juohke ohcamuša oktagaslaš vihkkedallamis. Mii galgat dál ságastallat burginohcamuša dahkamis AHR:i, vuoi ášši ožžojuvvo ruovttoluotta lágalašvuođa dássái.”

Olmmošvuoigatvuođakomitea gávnnaha čovdosisttis, ahte AHR:a mearrádusat, maiguin Sámedikki válgalogahallamii váldojedje 93 olbmo vuostá Sámedikki válgalávdegotti ja stivrra oainnu, loavkidedje KP-soahpamuša 25 artikla sihke okto ahte ovttas 27 artiklain ja 1 artikla tulkoma bokte. Dáid soahpamuščuoggáin 25 artikla guoská politihkalaš oassálastinrivttiid, 27 artikla vehádagaid rivttiid ja 1 artikla álbmogiid iešmearridanrivttiid.

Olmmošvuoigatvuođakomitea gávnnaha, ahte jagi 2011 rájes AHR lea spiehkkasan sihke sámediggelága 3 §:a sátnehámis ja láhkačuoggá ovttaráđálašvuhtii vuođđudeaddji tulkomis, go dat lágas eaktuduvvon objektiivvalaš kriteraid sajis lea heivehan iežas “oppalašvihkkedallama”. Sámedikki válgalávdegotti oktagaslaš tulkon válgalogahallamii váldimis lei namalassii vuođđuduvvan lágas ásahuvvon kriteraide, ja dainna vuođustusain guoskevaš 93 olbmo eai lean váldon válgalogahallamii.

Dál olmmošvuoigatvuođakomitea lea guorrasan Sámedikki válgalávdegotti ja stivrra oaivilii, ja gávnnahan, ahte AHR:a tulkon spiehkkasii lágas iige vuođđuduvvan govttolaš ja objektiivvalaš kriteraide.

KP-soahpamusa 2 (3) artikla mielde soahpamušriika lea geatnegas buhttet olmmošvuoigatvuođaloavkideami goas dakkár lea gávnnahuvvon. Dál addojuvvon čovdosis komitea gávnnaha, ahte dát eaktuda “dievas ovddežii máhcaheami sihkkarastima”. Dát sáhttá leat vejolaš dušše dan bokte, ahte AHR burgá iežas čovdosiid. Olmmošvuoigatvuođakomitea gávnnaha sierra, ahte Suopma lea geatnegas dárkkistit sámediggelága 3 §:a nu, ahte sihkkarasto ahte Sámedikki válggaid kriterat jienastanvuoigatvuhtii leat meroštallon ja dat geavadis heivehuvvojit vugiin, mii vástida Sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođas. Suopma lea maiddái geatnegas váldit buot dárbbašlaš lávkkiid dan sihkkarastima várás, vuoi seammalágan loavkidemiid lea vejolaš garvit boahttevuođas.

Olmmošvuoigatvuođakomitea čovdosii laktása ovtta lahtu dievasmahtti oaivil, mii gávnnaha seammá loahppabohtosa go olles komitea muhto sisttis doallá lassivuođustusaid.

Suopma galgá raporteret komiteai guđa mánotbaji siste daid doaibmabijuin, maidda čovdosiid geažil lea álgojuvvon.

Čoavddus olmmošvuoigatvuođakomitea internet-siidduin čujuhusas: https://tbinternet.ohchr.org/Treaties/CCPR/Shared%20Documents/FIN/CCPR_C_124_D_2668_2015_28169_E.pdf

Olgoriikkaministeriija dieđáhus áššis 1.2.2019 https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/yk-n-ihmisoikeuskomitealta-kaksi-ratkaisua-saamelaiskarajien-vaaliluetteloon-hyvaksymista-koskevassa-asiassa?p_p_auth=cifAZqe8&curAsset=0&stId=44227

 

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi