Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso sáhkavuorru Sámedikki ortniiduvvančoahkkima oktavuođas

Háliidan giitit Suoma Sámedikki áirasiid ja maiddái álbmoga dán stuorra ovddasvástádusas, man lean dál ožžon. Válddán Sámedikki sátnejođiheaddji virggi vuostá stuorra vuollegašvuođain ja boađán áŋgiruššat olles Sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja áššiid beales.

Sámediggi lea dehálaš orgána Sámi álbmogii, min bargu lea gohcit ja ovddidit Sámi álbmoga ovdduid, rivttiid ja beroštumiid. Suoma vuođđolága ja Suoma riikkaidgaskasaš čanastumiid ferte duohtan dahkat ja maiddái dan bokte nannet ja ovddidit Sámedikki sámiid gielalaš ja kultuvrralaš iešstivrenorgánan. Namalassii Sámi álbmoga ovddasdeaddji orgánan.

Sámediggeláhka lea áibbas guovddážis dás, mot min iešstivren boahtá šaddat. Lea dehálaš muitit ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat galget leat vuođđun Sámedikki sajádaga ovddideames. Earenoamážit Ovttastuvvon Našuvnnaid julggaštus álgoálbmogiid vuoigatvuođain ferte leat ofelaš midjiide buohkaide ja dat ahte Sámediggi lea huksejuvvon sápmelaš árvvuid nala.

Dálkkádatrievdan lea diehttelas maid sámiid gaskavuođas stuora áitta. Varraseamos dutkamuša mielde dálkkádatrievdan lea váikkuhan čiekŋalasat sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargamii, ja earenoamážit vuogáiduvvamii boazobarggu olis. Otná doaibmaplánas nai dálkkádatrievdan lea loktejuvvon dehálaš ja nummárastojuvvon dehálaš áššin ja diehttelas buorre nu. Jáhkán ahte leat buohkat hui stuorra ovttamielalašvuođain bidjame vuoruheami dálkkádatrievdamii, sámeealáhusaide ja luonddu máŋggahápmásašvuhtii dego dat čuožžu doaibmaplánasge. Sámediggi galgá bargat garrasit dan ovdii, ahte boahttevaš dálkkádatlága ođasnuhttimis galgá sámi dálkkádatrievdan oažžut deattu. Sámi dálkkádatpanela livččii okta stuorra lávki oažžut sámiid iežaset jiena vuhtii váldojuvvot.

Sámedikki oktan guhkkit áigge hástalussan lea leamaš Sámi álbmoga eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid ovddideapmi. Mii fertet joatkit dan barggu ja ovddidit min vuoigatvuođaid dovddasteami ja duohtan dahkama. ILO 169 -soahpamuša ratifiseren lea dehálaš ášši álbmogii, maiddai eará oktavuođain nugo láhkaásahemiin ja eatnamiid ja čázádagaid ávkkástallama ja hálddašeami mearrádusproseassain sávan min nagodit bealuštit ja ovddidit álbmoga vuoigatvuođaid álgoálbmogin.

Hálidan čalmmustahttit hui prinsihpalaš mearrádusa, man Ruoŧa alimus riekti attii Girjjása čearu ja Ruoŧa stáhta riektegiččus. Suoma riektehistorjá lea ovttalágán Ruoŧa riektehistorjjáin. Girjjása čearru vuittii Ruoŧa stáhta ruoŧŧelaš alimus riektevuogádagas. Alimus riekti mearridii, ahte Girjjása čearus lea aktoriekti mearridit, mot bivdu ja guolástus čearu viidodagas mearriduvvo. Duopmu lea ovdadáhpáhus ja dan vuordit váikkuhit maid eará sámi servošiid juridihkalaš sajádahkii Ruoŧas ja maiddái Suomas ja Norggas. Ruoŧa alimus rievtti mearrádusa mielde sápmelaččain lea riekti mearridit iežaset kultuvrras, ealáhusain ja identiteahtas. Mu oainnu mielde Girjjása čearu ovdadáhpáhusa ferte váldit vuhtii Suomas sámediggelága ođasnuhttima olis ja muđuid mearridettiin sápmelaččaid riektesajádagas Suomas ja earenoamážit sámiid ealáhusaid rivttiin ja iešmearrideamis.

Eatnašat sámediggeáirasiin leat mediadieđuid mielde deattuhan, ahte sámediggelága ođasnuhttin ja iešmearrideapmi dan olis leat dán válgabaji mávssolalaččamuš áššit.

Háliidan ieš joatkit nana vuoruheami sámiid árbevirolaš ealáhusaid sajádaga ovddideames! Earet eará sámi boazodoallu, guolásteapmi, bivdu ja duodji leat min kultuvra vuođđu ja dehálaš oassi min buohkaid eallimis. Sámi álbmot lea bastán ceavzit iešguđet áiggiin ja diliin ja sávan, ahte min barggu vuođđun lea árbevirolaš ealáhusaid seailluheapmi ja ovddideapmi. Sávan maiddái nana ovttasbarggu buot ealáhussurggiiguin ja lean oaidnán ahte Sámedikkis lea leamaš veahkki ovdamearkan sámeboazodoalu iešguđet diliide. Oainnán maiddái sámiid árbevirolaš máhtu guovddážis, ahte makkár árvvuin ja oainnuin Sámediggi boahtá lávket ain ovddosguvlui.

Seammás go min kultuvra vuođuid dikšun lea dehálaš, mii eallit ođđa hástalusaid siste álbmogin. Dálá diliin eanaš oassi min nuorain ja mánáin orrot Sámi ruovttuguovllu olggobealde ja sin gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ovddideapmi ja dorvvasteapmi berre vuoruhuvvot. Sápmelaččat ruovttuguovllus ja ruovttuguovllu olggobealde dárbbašit doarjaga ja veahki Sámedikkis gielalaš rivttiid ollašuhttimis ja muđuinge kultuvra nannemis. Maiddái sámegiela ja sámegielat oahpahusa guoskevaš áššit leat dál sávvamis ođastusaid vuolde ja sávan duođaid buriid bohtosiid dán barggus.

Min kultuvra aktiivvat ja siviilaservodat lea doaibman guhká hui áŋgirit ja unna resurssaiguin. Sávan ahte mii Sámedikki beales nagodit ain buorebut doarjut kultuvra ja dáidaga suorggis doaibmi olbmuid. Maiddái Sámedikki siste iešguđet kultuvrra surggiin doaibmi guovddážiid rolla nannen lea dehálaš. Lean earenomážit ilus Duodjeakademiija ásaheami guoskevaš proseassas ja sávan ahte bastit sihkkarastit dan doaimma fásta doaibman.

Mii Sámi álbmogin eallit 4 riikkas, nana ovttasbargu Sámi parlamentáralaš ráđis lea hui dehálaš. Sámi parlamentáralaš ráđđi doaibmaplána lea identifiseren čielga doaimmaid, mot min ovttasbarggu ain ovddidit, ovdamearkan oktasaš válgabeaivi buot Sámedikkiin lea miellagiddevaš jurdda. Maiddái oktasaš kulturárbbi vuođu huksema lea dehálaš ovddidit ain ovddosguvlui eará plánaid oktavuođas. Háliidan cealkit, ahte boađán bargat buot maid sáhtán, ahte SPR jođiheapmi Suoma Sámedikkis joatkašuvvá nu njuovžilit go vejolaš.

Sámediggi bargá čađat áigge, leat olu proseassat jođus juste dál, go mii leat organisereme iežamet. Iešguđet láhkabarggut ja bargojoavkkut leat jođus: Luonddusuodjalanláhka, ruvkeláhka, sámediggeláhka, sámegiela ja sámegielat oahpahusa ja árrabajásgeassima ja giellabeassedoaimma ovddideapmi sihke sosiála- ja dearvvasvuođa suorggi ođđasit organiseren leat ovdamearkkat, ahte mii fertet nannosit joatkit Sámedikki barggu.

Min áigumušaid identifiseren lea dieđusge deháleamos bargoreaidu, maid mii dán áigodagas áigut olahit ja doaimmahit. Válgaáigodaga doaibmaprográmmii sávange dis hui aktiivvalaš váikkuheami, man birra ollesčoahkkin ferte de lagaš boahtteáiggis mearridit.

Mun lean rabas ságastallamiidda iešguđet áššiin ja sávan buori ja aktiivvalaš gulahallama dinguin buorit Sámedikki áirasat.

Maŋimužžan sávan midjiide buohkaide bargoráfi ja návccaid bargat sámeáššiiguin. Lea hui dehálaš fuomášuhttit, ahte áššálaš láhtten ja čállingotti bargoráfi sihkkarastin ferte leat min buohkaid ovddasvástádus.

Giitu buohkaide!

Tuomas Aslak Juuso
Sámedikki ságajođiheaddji
28.2.2020, Anár

Suoma Sámediggi sávvá lihku Norgga Sámediggái 30 jagi ávvubeaivve

Suoma Sámediggi sávvá lihku gáimmis 30 jagi ávvudoaluid oktavuođas dáiddár Heidi Gauriloff málen Eallima rávdnji davvin -govain. Govas lea čakčageasi duoddara johkaleahki, gos vuoddagat golggiidit fárrolagaid ja symboliserejit oktasašbargomet.

Ságadoalli Tiina Sanila-Aikio oasálastá Norgga sámedikki 30 jagi ávvudoaluide otne Kárášjogas 25.9.2019. Loga sáhkavuoru dáppe.

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Nuortalaččaid ásaiduhttima ja Čeavetjávrri skuvlla 70-jagi ávvudeapmi

Buorit nuortalaččaid ovdaolmmoš Feodoroff, Čeavetjávrri skuvlla rektor Nieminen, Norgga Sámedikki presideanta Keskitalo, allagit basuhuvvon Helssega ja olles Suoma earkebisma Leo, metropolihtat Elia ja Arseni sihke buorit ávvuguossit,

mus lea stuorra illu ja gudni buktit Sámedikki beales dearvvahusa nuortalaččaid ásaiduhttima ja Čeavetjávrri skuvlla 70-jagi ávvudeapmái.

Mis olbmuin lea dáhpin čoahkkanit  erenomáš lihku ja massima bottu oktavuođas: ođđa eallima ja jápmima muitun.

Dál viđát geardde dollon ásaiduhttima 10-jagi  ávvudeamis dovdat, velge, duogášbávččasin buot dan, maid ásaiduhttima ovdal dáhpáhuvvan massimat min álbmogisttámet dolvo: eatnamiiddámet, čáziideamet ja vejolašvuođa ráhkadit boahttevuođa iežamet dárbbuin. Ja seammá háve goittotge ávvudit, ainge, min álbmogeamet ceavzima. Ávvudit eallima joatkašuvvama Njávdáma ja Njellim-Keväjärvi nuortalašguovlluin, gos min álbmogeamet lea huksen ođđa álggu ja ruohtasmuvvama. Guovlluide, main oassi lea leamaš álggos juo nuortalaččaid ja oassi anáraččaid árbevirolaš guovllut. Dát min orrun justa dáppe, Čeavetjávri-Njávdáma guovllus geahččaluvvo ainge eretsihkkojuvvot nu suopmelaš go sápmelašge historjjáčállimis, mii lea váidalahtti. Dan dihtii min bargomet lea muitit ieš dan.

Man čeavlái leange otná beaivve nuorat buolvvain, geat leat váldán giellamet ruovttoluotta, geat háliidit bargat min servošeamet ovdii, geat válljejit doaibmat min árbevirolaš siidaortnegeamet bokte, Nuortalaččaid siidačoahkkima bokte ja geat leat váldán ovddasvástádusa álbmogeamet boahttevuođas. Man čeavlái leange otná beaivve nu Njávdáma go Njellim-Keväjärvi nuortalašguovlluin ássi nuorat buolvvain, geat leat válljen árbevirolaš ealáhusaid.

Nuortalašgiella gullo ja oidno. Lean erenomáš ilolaš, ahte mis leat vuot eatnigielat mánát ja maiddái  giela ođđa hállit. Jaakko Gauriloff lea muittuhan min lávlumiin juo logiid jagiid, ahte sámástehpet álot. Man vealtameahttun ráva dát leage. Jaakko sániide lea álki searvat. Muhto dán rávvaga lea hirbmat váttis čuovvut. Dán rávvaga ferte válljet, ođđasit aht´ ođđasit. Ja dáid válljemiid mun ávžžuhan min buohkaid bargat.

Lea erenomáš dehálaš, ahte buohkat dii, geat máhttibehtet veháge giela, sámástivččiidet midjiide, go muđui mii eat sáhte oahppat, iige giela hálliid ráidu sáhte joatkašuvvat.

Nuortalašgiela giellabarggus ja oahpahusas lea ovdánuvvon erenomáš stuorra lávkkiiguin ovddos guvlui maŋimuš viđa jagi áigge. Das Čeavetjávrri skuvllas lea leamaš ja lea ain duođaige mearkkašahtti rolla. Háliidivččen gohčodit Čeavetjávrri skuvlla gietkkan. Gietkama váldogeavahandárkkuhus lea addit dorvvu, suoji ja lieggasa mánnái, guhte giesaduvvo gietkama sisa. Čeavetjávrri skuvla lea nuortalaš mánáid ja nuoraid šaddanbáiki, makkár ii leat gostige eará sajis. Skuvla suodjala min divrasepmosiid, min mánáideamet ja nuoraideamet. Sáhtán iežan vásáhusa vuođul dadjat, ahte dán skuvllas oažžu dehálaš nisttiid eallima várás.

Sávan lihku Čeavetjávrri skuvlla nuortalašgiela ja kultuvrra ovdii dahkkon erenomáš buori barggu ovddas. Sávan, ahte skuvla joatká dán bálgá alde ásahemiin alcces čielga ulbmiliid boahttevuhtii. Lean sihkkar, ahte nuortalaččaid searvvuš lea doarjumin Sámedikki láhkai dáid ulbmiliid.

Lean buriin mielain fuopmášan, ahte oinnolaš oassi min kultuvrras, duodji, lea gullagoahtán fas eanebuid nuortalaččaid beaivválaš árgabeaivái. Čuovvovaš mearkkašahtti kultuvrra oassi, masa mii galggašeimmet mu mielas bidjagoahtit deattu, leat min doaibmanvieruid ja siidaortnega gáhtten ja maiddái oktavuođa ealáskahttin eatnamii ja čáhcái.

Mis lea muittus vel min álbmogeamet doaibmanvierut, mat leat ovdal stivren siiddaid sin čovdosiin. Lei gažaldat dasto guollečáziid dahje árbbi juohkimis, riidduid dahje rihkkosiid soabadeamis dahje oktavuođaid dikšumis kránnjásiiddaide. Jáhkán, ahte doaibmanvieruid ruovttoluotta máhcaheapmi servošeamet ja doaimmaideamet oassin livččii vel vejolaš. Máhcaheapmi livččii dakkár ášši, mii buorida, nanne ja áhpásmahttá álbmogeamet. Jáhkán, ahte doaibmanvieruid dovdán ja dovddasteapmi attášii nuppelágan perspektiivva áššiid gieđahallamii. Álbmogeamet ovddit doaibmanvuohki máhcahivčče milliimet dan, mii lea doaimmadettiin deháleamos: birrasa luonddu suodjaleapmi, vuoi dat reahkkášii midjiide vel boahtte jagi, 20 jagi geažes dahje golmma buolvva geažis.

Livččii dehálaš máhcahit doaibmanvieruid sihke nannet siidaortnega maiddái dan dihtii, go dálkkádatnuppástusa mielddis buktin nuppástus dagaha buot áššiid rievdama. Dieđán, ahte árbevirolaš diehtu sihke doaibmanvierut siidaortnegiin ja luondduriggodagaid hálddašemiin bohtet veahkehit min dálkkádatnuppástussii vuogáiduvvamis, vuoi ceavzzášeimmet maiddái dán geahččalusas álbmogin boahttevaš áigái. Juos háliidit sirdit álbmogeamet boahttevuhtii min árbevirolaš ealáhusaiguin, gielain ja kultuvrrain, eat oaččo šat addit eatnamiiddámet ja čáziideamet eallinvuohkái, mii lea eallima vuostásaš. Erenomážit Njellim-Keväjärvi guovllu ja maiddái Njávdáma guovllu nuortalaččain lea stuorra vástu das, ahte siidačoahkkinortnet doaibmanvieruiguin doaibmá, ođasmuvvá vástidit dálá dárbbuid ja sirdása boahttevaš buolvvaide. Dan mii leat velggolaččat sidjiide, geat eai šat leat dáppe.

Loahpas háliidivččen Sámedikki bealis muitit smávva skeaŋkkain Nuortalaččaid siidačoahkkima. Dán távvala lea ráhkadan Merja Aletta Ranttila dološ, nuortalaččaid Kåʹllmuõrâž-máidnasa (smávva gollemuorra) vuođul. Govva muitala mu mielas duođaige bures das, man čiekŋalis oktavuohta mis lea leamaš ja sáhtášii ain leat luondduin. Bivddán ovdaolbmo váldit vuostá skeaŋkka.

Lassedieđut

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi