Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso sáhkavuorru Sámiid parlamentáralaš barggu 50-jagi ávvudoaluin Anáris 28.11.2023
Gudnejahtton sámi parlameantta sátnejođiheaddjit, Sámedikki sátnejođiheaddjit ja nuortalaččaid luohttámušolmmoš. Gudnejahtton sámeparlamentarihkkárat ja sámi servoša ovddasteaddjit. Gudnejahtton vuoigatvuođaministtar ja stáhtaráđi lahtut. Gudnejahtton europarlamentarihkkárat, Sámi parlamentáralaš ráđi ja sámedikki ovddasteaddjit, EMRIP sátnejođiheaddji, ovttasbargoguoimmit, buorit olbmot.
Sávan buohkaide liekkus buresboahtima ávvudit sápmelaččaid parlamentáralaš barggu 50-jagi historjjá! Dásseválddi presideanta Urho Kekkonen attii skábmamánus 1973 ásahusa sámi parlameanttas, man barggu dál joatká jagi 1996 lágain ásahuvvon Sámediggi. Ásahus sámi parlameanttas válddii dolin oalle guhkes ovdánanlávkkiid, go veardida otná beaivvi ektui. Dát mearkkašedje geavatlaččat vuosttaš lávkkiid dovddastit sápmelaččaid iešmearrideami ja obalohkái eamiálbmotvuoigatvuođaid dakkár áiggis, go dat eai lean vel lágaide ja soahpamušaide čállojuvvon. Parlameanta álggahii doaimmas juo ovdal ovdamearka dihte Ovttastuvvan Našuvnnaid Siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid soahpamuš, mii ratifiserejuvvo Suomas 1976.
Earret eará dás riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaortnega váldosoahpamušas sihkkarastojuvvo iešmearrideapmi buot álbmogiidda, maid sápmelaččaide.
Go ovdanbuvttán dán soahpamuša, de háliidan muittuhit, ahte go mii odne ávvudit ovttas sápmelaš parlamentáralaš barggu Suomas, de mii ávvudit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa. Dát vuoigatvuohta ii leat midjiide buorredáhtolašvuođain udnojuvvon skeaŋka, muhto dat lea baicce midjiide máŋggain soahpamušain ja láhkaásahemiin dáhkiduvvon vuođđovuoigatvuohta.
Seammás dán vuoigatvuođa rihkkun lea maiddái álot hui duođalaš loavkideapmi. Lea leamašan morašlaš fuomášit vássán jagiid áigge, mo Suopma ii leat čuvvon dáid juridihkalaš geatnegasvuođaid sápmelaččaid vuoigatvuođaid ektui. Min otná ávvudeami sevdnjes bealli leanai ON cealkámuš das, ahte Suomas dáhpáhuvvá dál sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid rihkkun, mii guoská erenomážit min iešmearridanvuoigatvuođa. Vaikko min bargu divvut dán dili joatkašuvvá ain hui beaktilin, de odne lea ulbmil ávvudit ovttas Sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa.
50 jagi lea sápmelaččaid guhkes historjjás dušše čalbmerávkaleapmi. Seammás 50 jahkái čáhká goitge olu ovdánan lávkkit, stuorra morrašat, ja olu ovttas eallima.
Persovnnalaš perspektiivvas, 50 jagi lea eanet go mu eallinahki. Lean ieš 38-jahkásažžan vel 12 jagi nuorat go sámi parlameanta. In leat dán dihte eallán dakkár áiggis, goas mis ii oba livčče lean min iežamet ovddasteaddjiorgána. Mus lea baicce leamašan min áŋgiris ovddit buolvvaid ánssus vejolašvuohta beassat mielde sámepolitihkkii juo nuorran.
Mii leat bovden buot sámeparlamentarihkkáriid ávvudit odne minguin dán oktasaš barggu. Beaivvi áigge mii beassat sihkkarit gullat hui miellagiddevaš muitalusaid, ja fearániid maid sii leat jagiid áigge vásihan.
Sámepolitihka birra humadettiin lea dehálaš muitit, ahte politihkalaš institušuvnna lassin mii leat maid čatnagasas sámeservošii ja guhtet guoibmáseamet min fuolkeoktavuođaid, gielaid, árbevirolaš ealáhusaid ja orrunbáikkiid bokte. Dát buktá min bargui erenomáš hástalusaid ja geatnegasvuođa dovdduid: mii bargat juohke beaivve hui geavatlaččat min servodaga buresveadjima ja boahtteáiggi ja maiddái min gielaid ja kultuvrra seailuma ovdii.
Searvvušin mii leat jagiid mielde gártan juogadit maid stuorra morrašiid, main okta stuorámusain lea leamašan sihkkarit Bådåddjo girdilihkohisvuohta 1974. Lihkohisvuođas unna girdinmašiidna lei jođus sámekonferensii, go dat jávkkai. Oktiibuot guđa mátkkošteaddjis njealjis ledje sámi parlameantta áirasat, okta sis vuosttaš ságajođiheaddji Reidár Suomenrinne. Dát lei issoras moraš sihke min unna servoša ođđa ovddasteaddjiorgánii ja maid min unna servošii. Mii sáhttit beare árvádallat, makkár eallinbarggut báhce sámi politihkas barggakeahttá. Stuorámus morraša vásihedje dieđusge jávkan olbmuid bearrašat. Mii gudnejahttit sin muittut.
Go stáhtaid ráját leat meroštallojuvvon ja nuppástuhttojuvvon, de mii leat gártan ásaiduvvat njeallje iešguđet riikii. Sámeservoša ja sámepolitihka govvida bures rájáidrasttildeapmi ja rájáidrasttildeaddji ovttasbargu, mii leat leamašan aktiivvalaš juo ovdal dálá ovddasteaddjiorgánaid ásaheami.
Go Suoma sámi parlameanta lei dolin vuosttaš sápmelaččaid ovddasteaddjiorgána, de dat doaimmai ovdagovvan eará riikkaid sámedikkiid ásaheamis. Dákko ferten máinnašit, ahte Sámediggi Ruosa bealde ávvudii mannan vahku 30-jahkásaš historjjás. Sávan olu lihku sidjiide!
Parlamentáralaš ovttasbarggu ja gulahallama dáfus dehálaš muddu lei Sámi parlamentáralaš ráđi ásaheapmi jagi 2000.
Dán oktavuođas háliidan muittuhit, man mávssolaš ášši lea sápmelaččaid vejolašvuohta oassálastit friddja dákkár ovttasbargui ja mearrideapmái áššiin, mat gusket sin. Mávssolaš lea maiddái friddjavuohta ja oadjebasvuohta leat sierraoaivilis. Danin min jurdagat leat maiddái ávvubeaivve Ruošša beali sápmelaččaid dilis, mii lea aivve nuppelágan. Mii sávvat, ahte ain muitit sin, seammás go máilmmi dorvvolašvuođadilli hedjona.
Gudnejahtton guossit, Sámedikki dálá lágas mearriduvvon váldobarggut leat hui seammaláganat go 50 jagi dassái. Go parlameantta barggut ásahusas jagi 1973 guske cealkámušaid ovdamearkka dihte biras- ja luonddusuodjaleamis, ruvkkiin, turismmas, guolásteamis, meahccebivddus, boazodoalus ja sápmelaččaid skuvlemis, de dát fáttát gullet ain odne Sámedikki beaivválaš bargguide.
Vaikko min birastahtti servodaga ovdáneapmi ii leat álo leamašan buorre ovdáneapmi min árbevirolaš ealáhusaiguin bargamii, de mii leat joksan máŋga áššis maid buriid bohtosiid. Ovdamearkka dihte stuorra ruvkket eai leat vuođđuduvvon Suomas sámiid ruovttuguvlui. Dása ferte leat duđavaš, vaikko ruvkeáitta lea álot duođalaš.
Maiddái sámegielaid dilit leat ovdánan, muhto dattetge lea ain olu bargu. Resurssaid galggalii nannet máŋggain surggiin, vai mis livčče buoret vejolašvuođat čiekŋut min vuođđolágalaš vuoigatvuođaid, giela ja kultuvrra, seailluheami lassin maiddái daid ovddideapmái.
Giela ja kultuvrra iešstivrema lassin okta min deháleamos bargguin lea mearridit, mo sápmelaš kulturmearreruđat juhkkojuvvojit. Sáhttánai dadjat, ahte mearreruđa sturrodaga ektui das lea sámi servošii olu stuorát mearkkašupmi. Jagiid mielde máŋgasat min árvvus adnojuvvon dáiddáriin leat ožžon erenomážit álgomuddui bargguide dehálaš doarjaga. Seammás kulturruđain leat dorjon hui máŋggalágan sámeservviid doaimmaid, ja dáinna ládje sámeservošii leat fállan vejolašvuođa bargat aktiivvalaččat iešguđet servodatsuorggis.
Gudnejahtton guossit, jos mii suokkardallat veháš maid hástalusaid, de mii oaidnit, ahte máŋggat dain leat midjiide logijagis nubbái seammát. Erenomáš guovddáš ášši lea sámedieđu vátnivuohta. Dieđu lasiheapmi lea leamašan sihke dán ja ovddit, ja jos ii jo juohke válgabaji ulbmilin, seamma ládje go dat lei jo sámi parlameantta ásaheami áigge. Dán dieđu váiluma hástalusaid mii dovdat barggusteamet juohke beaivve. Muhtumin orru, ahte juohke áidna politihkkárii, virgeolbmui, doaimmaheaddjái dahje váldoálbmoga ovddasteaddjái galgá ovttaid mielde ja vuođu ráje čilget sámi kultuvrra ja vel dasa lassin sápmelaččaid vuoigatvuođaid birra eamiálbmogin. Mu mielas maiddái suopmelaš oktasašgoddi ánssášivččii oahppat vuođđoáššiid juo skuvllas.
Dieđu váilun oidno čielgasepmosit nu, ahte sápmelaččat eai ipmirduvvo sierra álbmogin. Seammás Sámediggi ii ipmirduvvo iešráđđenorgánan, mii čuovvu riikkaidgaskasaš diplomatiija njuolggadusaid ja mii lea sápmelaččaid virggálaš ovddasteaddji sihke riikkadásis ja maiddái riikkaidgaskasaš dásis. Lea dehálaš maid muitit, ahte vaikko sápmelaččaid iešráđđemii leat huksejuvvon Suomas lágat ja ásahusaiguin rámmat, de leat sápmelaččat liikká suopmelaččain sierra álbmot. Álbmot, mii hupmá dáppe Suoma beale golmma iešguđet sámegiela, mas lea iežas girjás historjá ja máŋggalágan vieruid kultuvra.
Gudnejahtton guossit, mun ožžon sihke riikkaviidosaš ja riikkaidgaskasaš bargomet mearkkašumis muittuhusa, go deaivvadin gieskat austrálialaš dutkiin ja ON Eamiálbmogiid bistevaš foruma lahtuin, Hanna McGladiin. Austrálias leat maŋimuš áiggiid digaštallan eamiálbmoga iežas iešráđđenorgána birra. Málle leat geahččan dáppe erenomážit das, mo sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuohta ollašuvvá Sámedikki bokte. McGlade muittuhii, mo obalohkái iežasgielat oahppomateriála buvttadeapmi njulgestaga ii leat ovdánan máŋggaid máilmmi eamiálbmogiid dilis. Dakkár dilis leat ovdamearkka dihte Austrálias vel hui guhkkin. Hástaleaddji bottuin muittuhusat das, maid mii leat olahan ja mo mii doaibmat ovdagovvan, addet návccaid ovddosguvlui.
Sámepolitihkas guhkesáigge ovttasbargu sáhttá doalvu maid buori gulahallamii ja ovttasbargui, mas oktasaš viggamuššan lea sápmelaččaid buresveadjin. Juohke ovttaskas lihkostuvvan lea dehálaš luohttámuša huksemis. Mus lea nana jáhkku, ahte lea maiddái Suoma stáhta ovdu, ahte riikkas lea buresveaddji sámi servodat, man kultuvrra dovdet maiddái riikka dásis. Dovdama mearkkašupmi lassána erenomážit mearrideaddji sajiin.
Mun háliidan dákko muittuhit, ahte sápmelaččaid parlamentáralaš barggu ávvudeapmi Suomas lea maiddái suopmelaš oktasašgotti mearkadáhpáhus. Sápmelaš parlamentarisma lea áidnalunddot álbmogiid gaskasaš ovttasbargovuohki Suomas ja maiddái olles máilmmis. Leanai fiinnis oaidnit, ahte dán ovttasbarggu boađusin dáppe leat minguin ávvudeame máŋga Suoma stáhtaráđi ja Eurohpá parlameantta lahtu. Mun giittán vuoigatvuođaministtar Leena Meri das, ahte son lea lohpidan doallat midjiide sáhkavuoru Suoma stáhta bealis.
Gudnejahtton guossit, go jurddahalan boahtteáiggi, de geahčastan vuos veháš maŋosguvlui: 1990-logu rádjai sámiid áššit válde máŋga ovdánanlávkki, nugo vuođđovuoigatvuođaođastusa ja sámedikki ásaheami sámediggelágain. Jos 2000-logus áššiid ektui orru nu, ahte eat leat váldán stuorra lávkkit ovddasskuvlii, de mun roahkka sávan dán ávvudeami gudnin, ahte dás duohko čuovvovaš jahkelogiid áigge mii váldit fas hui máŋga ovdánanlávkki. Vai dát ollašuvvá, de midjiide lea dehálaš viimmat beassat ovddosguvlui losses sámediggelága ođasnuhttinproseassas ja čiekŋut eará bargguide. Mun sávan maid, ahte Sámiid duohtavuođa ja soabadankommišuvdna addá midjiide vástádusaid unnimustá duohtavuhtii ja vejolašvuođa soabadeapmái, ja ahte dan bohtosat šaddet duohtan maiddái stáhta doaimmain.
Min boahttevaš bargun lea ohcat ovttas čovdosiid dasa, mo mii seailluhit min giela ja kultuvrra, ja min árbevirolaš ealáhusaid ja eallinbirrasiid, mat guddet min giela ja kultuvrra. Dálkkádatnuppástus lea min stuorámus hástalus. Dat buktá juo dál Sámi lundui ja min kultuvrra vuđđui, min ealáhusaide, ođđalágan hástalusaid. Mis lea goittotge juo dál buorre ovdamearka vuogáiduvvamis: boazu. Boazu lea áiggiid čađa vuogáiduvvan juohkelágan, muhtumin eahpevuoiggalaš nuppástusaide, ja veahkehan maid sápmelaččaid hukset ođđa eallinvejolašvuođaid. Go joatkit máhttit eallit ovttas eatnamiin, luondduin, ealliiguin ja iežamet birrasiin, de jáhkán, mii ceavzit bures. Sáhtášeimme geahčalit dan máhtu oahpahit dehe sirdit maiddái váldoservodahkii.
Obalohkái ferten máinnašit, ahte viiddes geahččanguovllus sápmelaččaid riektesajádat lea nanosmuvvan logijagiid áigge. Sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuohta ja min ovddasteaddjiorgána mearridanváldi leat hástalusain fuolakeahttá gulul nanosmuvvame. Erenomážit maŋimus áiggiid ovdáneapmi riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođain lea maiddái min buohkaid ovttasbarggu boađus. Erenomážit ON Eamiálbmotvuoigatvuođaid julggaštus lea ain čielgaseappot meroštallan iešmearridanvuoigatvuođa sisdoalu. Suoma stáhta lea dohkkehan julggaštusa 2007 ja maŋimustá čatnasan ollašuhttit dan 2014, muhto ollašuhttinprográmma ii leat velge ráhkaduvvon. Čuovvovažžan livččiinai áigi joksat dan, maiddái ILO 169 ii galgga vajálduhttit.
Go mii odne gudnejahttit min parlamentarismma historjjá, de mii gudnejahttit seammás juohke válgabaji ja juohke áirasa barggu. Jagi 1973 rájes gitta otnábeaivái, goas bargguset álggahit ođđa válggain válljejuvvon áirasat. Juohke sámepolitihkkár lea buktán iežas máhtu min bargui. Áirasiid lassin dehálaččat leat logijagiid mielde leamašan maid iešguđegelágan áššedovdilávdegottit, main sámi servodaga máhttu lea buktojuvvon min barggu doarjjan. Lassin ferten dieđusge máinnašit Sámedikki bargiid. Go sámi parlameantta álgomuttuin lei nu gohčoduvvon doaimmahat ovddeš čálli ruovttus, iige bargoaddi fállan sutnje ovdamearkka dihte čállinmašiinna dahje telefovnna, de dál dilli lea lihkus aivve earálágan. Mii leat máŋggaid jagiid áigge beassan rievssatlávki hávil nannet min resurssaid, bargiidmeari ja maiddái bargobirrasa, seammás go mii leat ovddidan min bargiid máhtu. Dehálaš dáhpáhus lei Sámekulturguovddáš Sajosa rahpan badjelaš logi jagi dassái, goas mii oaččuimet doaimmahatlanjaid lassin parlameantasále Soljju ja ovdamearkka dihte dán auditoria. Vaikko máŋga hástalusa leat ain čoavddekeahttá ja bargiresurssat leat ain menddo unnán bargohivvodaga ektui, de okta ášši lea bisson seammán sámi parlameantaáiggiid rájes: bargit leat ain duođaid čatnasan iežaset bargui.
Gudnejahtton guossit, háliidan lohppii vel oktii sávvat lihku min 50-jahkásaš sápmelaš parlamentáralaš bargui! Lea leamašan stuorra gudni beassat dan oassin.
Háliidan maid giitit sámi servoša, mii lea oassálastán min divrras bargui logijagiid áigge hui máŋgga ládje, jienastan válggain dahje searvan politihkalaš ságastallamii. Mun sávan, ahte dát oktasaš bargu sámi servoša ovdii joatkašuvvá nanusin ja ovttasráđiid maid boahtteáigge. Giittán maiddái sámi media, go láhčibehtet dehálaš lávddi sámepolitihkalaš ságastallamii ja mun sávan, ahte dii joatkibehtet iežadet barggu áin nannoseabbo sámi servoša ovdii maiddái boahtteáiggis.
Giittán maid suopmelaš gehččiid ja guldaleddjiid ovttasbarggus ja sávan dan nanosmuvvat boahtteáigge, vai mii bastit ovttas nannet sámi servoša buresveadjima ja sámiid ovttaveardásaš vuoigatvuođaid Suomas.
Go mii seailluhit min nuorralágan jurddašeami, guhkes vásáhusa ja rikkis oktasaš historjjá, de mus leat hui positiivvalaš vuordámušat maiddái čuovvovaš vihttalogijagi ektui.
Giitu.
Govva: Ville Fofonoff
Suoma Sámediggi sávvá lihku gáimmis 30 jagi ávvudoaluid oktavuođas dáiddár Heidi Gauriloff málen Eallima rávdnji davvin -govain. Govas lea čakčageasi duoddara johkaleahki, gos vuoddagat golggiidit fárrolagaid ja symboliserejit oktasašbargomet.