Buorre Stáhtaministtar Marin, Suoma Sámedikki lahttut ja buorit guossit, váimmolaččat buresboahtin Sámedikki válgabaji ávvudoaluide!

Dábálaččat Sámediggi ordne válgabaji rahpandoaluid, muhto dál go válgabadji lea juo badjel beallemuttu, mearrideimmet ávvudit dán háve min olles válgabaji. Nuppe dáfus dát áigi lea oalle heivvolaš ávvudeapmái, go dat fállá midjiide vejolašvuođa guorahallat vássán baji ja árvvoštallat makkár bohtosiid leat geargan joksat dán rádjai. Seammás oaidnit makkár áššit leat vel barganláhkai.

Ásaheimmet juo válgabadjái álggus alla joksanmeriid, dego ovdamearkka dihtii ratifiseret davviriikalaš sámesoahpamuša, ovddidit sámiid olmmošvuoigatvuođaid almmolaččat servodaga buot dásiin, čađahit ja ovddidit sámekultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid suoji, ovddidit doaibmabijuid dálkkádatrievdama caggamii nu, ahte sámiid vuoigatvuođat váldojit vuhtii, sámiid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid ollašuvvan olles riikkas, sámegillii ja sápmelaš oahpahussii laktáseaddji joksanmearit, doarjut sámenuoraid iešguđet vugiid mielde ja maiddái ovddidit Sámedikki iežas doaimma.

Ii várra oktage mis árvidan válgabaji álggus, ahte ásahuvvon joksanmeriid lassin gártat rahčat maiddái máilmmiviidosaš koronaviruspandemiija spiehkastatdiliin, Ukraina soađi váikkuhusaiguin ja dál maiddái Suoma NATO ságastallamiin. Dát buot áššithan čuhcet njuolga dahje eahpenjuolgat maiddái midjiide sápmelaččaide.

Dáin áššiin fuolakeahttá mii leat nagodan bures ovddidit stuorámus oasi min válgabaji váldoáigumušain. Mii leat áŋgiruššan ja bargu gal reahkká vel boahtte beannot jahkáige. Sámiid vuoigatvuohta ovddidit ja dikšut iežas giela ja kultuvrra lea dorvvastuvvon Suoma vuođđolágas ja Sámedikki bargun lea dikšut sápmelaččaid giela ja kultuvrra lassin min stáhtusa eamiálbmogin ja dasa gullevaš áššiid. Maŋimuš jagiid áigge Sámedikki barggut leat lassánan mealgat ja ovdamearkka dihtii midjiide bohtet ovddastanbivdagat 80 % eanet go jagis 2019. Dát lea čuohcán maiddái min bargiid bargoburesveadjimii nu sakka, ahte Sámediggi válddii atnui spiehkastatdili, man áigge mii vuodjut dikšut dušše midjiide lágas ásahuvvon bargguid.

Vaikko mii leatge nákcen ovddidit máŋggaid min váldojoksanmeriin, dat ii dárkkut dan ahte barggut boađášedje nohkat gaskan. Mis leat olu barggut ja ráđđádallamat dikšunláhkai ovdalgo mii sámi álbmogin sáhttit cealkit, ahte min olmmošvuoigatvuođat, nu ovttaskas olbmo go kollektiiva dásis, ollašuvvet ovttaveardásaččat váldoálbmoga ektui. Oainnán, ahte sámediggelága ođasmahttin ovddidivččii Sámedikki barggu ja sámiid iešmearrideami duohtan dahkama. Sámediggi vuordá ain dieđu sámediggelága ovdáneamis, vaikko lága válmmaštallan doaibmagoddi lea addán smiehttamušas ja smiehttamuš lea leamašan gulaskuddamis juo mannan gease. Doaivvu mielde Suopma ii leat dakkár riektestáhta, man politihkkariid mielas dilli, mii loavkida sámiid rivttiid, lea heivvolaš dahje normála. Mun baicce sávan ahte dán ráđđehusas gávdnošii dáhttu ja vuoiggalašvuohta vuolgit divvut dan dili Suomas mii rihkku sámiid vuoigatvuođaid.

Eatge mii sámit leat okto dáinna sávaldagain. Maiddái ON olmmošriektekomitea jagis 2019 ja ON nállevealahankomitea leat dán vahkus mearrádusastis gáibidan, ahte dili galgá divvut. Livččii njulgestaga heahpat jus dál, go olles oarjemáilbmi deattuha ON:s dahkkon soahpamušaid mearkkašumi ja sárdnu olmmošvuoigatvuođaid bealis, Suopma livččii gárvvis rihkkut dáid soahpamušaid iežas beales. Diibmá álmmustuvvan evttohus ođđa Sámediggeláhkan lea mu mielas buoremus evttohus dán rádjai ja sávan, ahte beassat ovdánit áššis dan vuođul. Dál min álbmoga boahttevuođa hárrái ášši lea Suoma stáhta jođihangotti hálddus ja sávan, ahte dii boahtibehtet deattuhit namalassii min sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama.

Olmmošvuoigatvuođaid loavkideami lassin nubbi ášši, man birra sámeservodat guoddá fuola eanet ain eanet, lea dálkkádatrievdan ja dan váikkuhusat min guovllu lundui. Dáid váikkuhusaid beasaimet dovdat juo dálvit 2019-2020, go muohtadilli lei eahpedábálaš ja hui hástaleaddji. Máŋggat boazodoallit gillájit ain dain vahágiin, maid duot dálvi oaččui áigái. Maiddái boazodoalu golut leat badjánan mearkkašahtti olu ja ovdamearkka dihtii boaldámušaid hattit leat juo masa meariheamet. Dál dat čuohcá eandalit boazodoalliide, geat geavahit bargguin earret eará njealjejuvllagiid ja skohteriid. Dáid bargoneavvuid elektrihkalaš molssaeavttuid ráhkadeapmi orru leat easkka álggus, jus álgange, ja dán muttus min vejolašvuohta lea geavahit mášeniid mat johtet fossiila boaldámušaiguin.

Dálkkádatrievdan váikkuha maiddái min guovllu čázádagaide ja ealániidda. Das leatge hui njuolggo ja stuorra váikkuhusat sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaiguin bargamii ja dieđusge maiddái min kultuvrii ja gielaide. Sámediggi lea dán válgabajis bidjan hui olu návccaid dálkkádatrievdanollisvuođain bargamii. Dán barggu ulbmilin lea ohcat iešguđetlágan čovdosiid ja gearggusvuođa reageret ja sajáiduvvat dálá, ja boahttevuođas vejolaččat nuppástuvvi diliide. Dálkkádatlága ođasmahttima oktavuođas mii leat lihkosmuvvan ráđđádallat sápmelaš dálkkádatráđi vuođđudeamis, man oasil ásahusa leat vel dárkkálnuhttimin. Dál Eana- ja meahccedoalloministeriija válmmaštallá álbmotlaš dálkkádatrievdamii sajáiduvvan plána, man maiddái Sámediggi prioritere barggustis. Mii hálidit, ahte maiddái sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid vuoigaiduvvandárbbut váldojit doarvái bures vuhtii plánas.

Ovddabeale áššiid lassin mii leat dán válgabaji áigge maiddái bargan garrasit sápmelaš boazodoalliid dili buorideami ovdii ee. sadjásašveahkkelága ođasmahttima aktiivvalaš ovddideami bokte, ja maiddái gáibidan doarvái buhtadusaid juo máinnašuvvon jagi 2019-2020 eahpedábálaš muohtadili dagahan vahágiid buhtadeapmin. Oahppomateriálabarggu bealde mii leat ožžon guovttegeardán supmi jagi 2022 oahppomateriála bargui. Sode bealde ođasmahtiimet diibmá 30 jagi deavdán ovttasbargosoahpamuša Kelain. Dan lassin jagis 2021 beasaimet bálkkáhit dállui ođđa láhkačálli, gean virggis dahkkojuvvui fásta virgi jagis 2021, ja ikteges beasaimet ávvudit sápmelaš psykososiáladoarjaga ovttadaga virggálaš rahpama.

Jagis 2021 Suoma alimus riekti mieđihii Sámediggái medállja dan mávssolaš barggu gudnin, man Sámediggi bargá sámiid eamiálbmoga gielalaš ja kultuvrralaš iešstivrejumi ovdii. Dát lea mu mielas maiddái dehálaš muittuhus midjiide sápmelaččaide das, ahte vaikko suopmelaš servodagas gávdnojit olu individuálat, geain leat kritihkalaš doaladumit Sámedikki doaimma hárrái, gávdnojit maiddái sii, geat adnet árvvus ja gudnejahttet min barggu.

Maiddái sápmelaš servodagas leat dáhpáhuvvan dehálaš ja fiinna áššit, dego ee. dán giđa alimus rievtti ovdamearrádusat sámiid guolástanrivttiid birra. Dán oktavuođas hálidan giitit erenomážit din, geat lehpet bargan stuorámus barggu ja vulggiidet dáistalit iežadet, ja seammás buot Suomas ássi sápmelaččaid vuoigatvuođas dikšut iežas kultuvrra ja bargat árbevirolaš ealáhusaiguin. Šállošan, ahte dát mearrádus ii vuhtton vel dán gease Deanu luossabivddu ráddjehusain, muhto Sámediggi bargá garrasit dan ovdii, ahte boahttevuođas sápmelaččaid vuoigatvuohta ovddidit ja dikšut iežas giela ja kultuvrra váldošii vuhtii maiddái Deanu luossabivdoráddjehusaid plánedettiin.

Geassemánus 2021 Ohcejoga boazodálolaččaid oktasašmeahcci mearridii suodjalit 700 hektára boaresvuvddiid Muttošjávrre bálgosa eatnamiin. Dát lea mu mielas mearkkašahtti mearrádus, mii doaivvu mielde doaibmá ovdamearkan maiddái earáide. Oktasašmeahcci ovttas bálgosiin bivddii Sámedikkis veahki ášši ovddideapmái ja Sámediggi ovddidiige iežas oasil ášši birasministeriijas ja čájehii doarjaga suodjalandárbui.

Kultursuorggis sápmelaččat leat nannen iežas sajádaga ee. Venezia dáiddabiennálas, gos vuosttas háve álbmotlaš paviljoŋŋas ledje dušše beare sápmelaš dáiddárat. Diibmá čakčat ávvudeimmet badjel 2000 Sámis čoggojuvvon gálvvu máhccama Suoma Álbmotmuseas Sápmái, ja moadde vahku dassái ávvudeimmet ođasmahtton ja viiddiduvvon Sámemusea Siidda rahpama.

Dát ovdamearkkat čájehit mu mielas dan man lean ovdalge lohkan: “Sápmelaš servodagas juohkehačča bargu lea mávssolaš ja ovttas mii olahit dan buot buoremus bohtosa”. Vaikko Sámediggi lea sápmelaččaid virggálaš ovddastusorgána Suomas, bargu min álbmoga, kultuvrra, giela ja árbevirolaš ealáhusaid ovdii dahkko olu maiddái servodaga iešguđet dásiin. Hálidan iežan bealis giitit buohkaid din, geat dán barggu bargabehtet.

Bargu sámiid áššiid ovdii dahkko maiddái suopmelaš servodagas. Odne mis leamašan gudni oažžut guossin Suoma stáhtaministtar Sanna Marina. Hálidan giitit maiddái Du, Stáhtaministtar Marin, buorre ovttasbarggus ja sámiid áššiid ovddideamis dán rádjai, álot gitta ártkalaš strategias duohtavuođa ja soabadan komisuvdna ásáheames. Mun sávan, ahte dát bargu min álbmoga ja erenomážit min álbmoga rivttiid ovdii joatkašuvvá maiddái boahttevuođas.

Sámedikki ságajođiheaddjin dieđán, ahte sámiid vuoigatvuođaid ja sajádaga ovddideapmi ii leat álki iige álo somáge. Muhtumin váttisvuođaid ovddas lea dehálaš, ahte gávdnojit olbmot geaiguin sáhttá ságastallat ja suokkardallat áššiid. Lea maiddái dehálaš muitit, ahte min servodagas gávdno valjis čehppodat, eatge leat okto heaibumin váttes gažaldagaiguin. Juo minge ovdal máŋggat buolvvat leat bargan sápmelaš eallinvuogi, kultuvrra ja giela ovdii. Mu boarrásut olbmuin gávdno divrras eallinviisodat, man anán alla árvvus.

Lean oahppan iežan siidda boarrásut olbmuin olu eallima birra ja okta dehálamos oahpuin leamašan sitkatvuohta. Seamma sitkatvuohta dárbbašuvvo maiddái Sámedikki ságadoallin. Go mii leat duoddaris guođoheamen ealu, sáhttá geavvat nu ahte eallu bieđgana ja áššit eai mana dalán justa numo leimmet áigon. Badjeolmmošhan ii sáhte vuollánit, baicce ferte fuolahit iežas bohccuin. Nu lea maiddái sámiid áššiid ovddidettiin, áššit eai álo lihkosmuva vuosttas háve, muhto dalle fertet geahččalit ain ođđasit ja ođđasit ja min álbmot bagada álo min barggu.

Aistton Sofia Jannok lávlaga sániid, mii leat ain dáppe. Ja nu guhká go mii leat dáppe, bargu sámiid vuoigatvuođaid, kultuvrra, gielaid ja ealáhusaid eallinfámu seailluheami ovdii joatkašuvvá.

Vel oktii váimmolaččat buresboahtin Sámedikki válgabaji 2020-2023 ávvudoaluide. Doaivvu mielde návddašehpet otná beaivvis ja buot fiinna ovdanbuktimiin.

Ollu giitu.

Sámi álbmotbeaivve ságastis 6.2.2022 Sámedikki ságajođiheaddji sávai lávgadut oktasašbarggu njuolgga ministeriiguin. Lassin ságas bohte ovdan ee dálkkádatnuppástusa dagahan hástalusat sámeealáhusaide, dárbu sámediggelága nuppástussii sihke duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu álggaheapmi.

– Min oktasašbargu Suoma stáhta guvlui lea ovdánan maŋimuš jagiid áigge. Máŋggat ministarat leat maiddái persovnnalaččat oassálastán Sámedikkiin gevvon ráđđádallamiidda ja ságastallamiidda. Sávan, ahte dát oktasašbargu nanosmuvvá ain ovddežis boahttevuođas erenomážit stáhtaráđi lahtuiguin, gávnnahii ságajođiheaddji Juuso ságastis.

Ságajođiheaddji bajidii ovdan maiddái dálkkádatnuppástusa negatiivvalaš váikkuhusaid sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin nugo boazodoaluin ja guolástusain bargiide. Son deattuhii dálkkádatlága ođastusa ovdáneami dehálašvuođa ja sámiid vuoigatvuođaid vuhtii váldima maiddái guoskevaš lága oktavuođas. Juuso mielde livčče dehálaš, ahte sámi dálkkádatráđđi beassá álggahit barggu nu jođánit go vejolaš.

Maiddái dárbu sámediggelága nuppástussii erenomážit olmmošrivttiid ollašuvvama perspektiivvas lei dehálaš temá ságajođiheaddji álbmotbeaivve ságas.

– Háliidange ovdan buktit Suoma ráđđehussii ja riikkabeailahtuide guorahallan láhkai árvogažaldaga das, leago Suopma dakkár stáhta, gos olmmošrivttiid ollašuvvan ovddiduvvo buot olbmuid oasil vai searvágo Suopma dakkár stáhtaid fárrui, geat diđolaččat jotket olmmošrivttiid rihkkuma, jearrá Juuso.

Juuso oaidná sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna vuođđudeami lávkin guovtte álbmoga gaskasaš oktasašbarggu buorideami guvlui. Dehálaš eaktun kommišuvnna barggu lihkosmuvvamii Juuso oaidná dan, ahte sámeálbmogis lea luohttámuš prosessii ja maiddái dan, ahte gávdno viidásut jurddašanvuogi nuppástus suopmelaš servodagas.

• Loga Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso álbmotbeaivve sága dáppe.
• Geahča video Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso álbmotbeaivve ságas dáppe.

Háliidan giitit Suoma Sámedikki áirasiid ja maiddái álbmoga dán stuorra ovddasvástádusas, man lean dál ožžon. Válddán Sámedikki sátnejođiheaddji virggi vuostá stuorra vuollegašvuođain ja boađán áŋgiruššat olles Sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja áššiid beales.

Sámediggi lea dehálaš orgána Sámi álbmogii, min bargu lea gohcit ja ovddidit Sámi álbmoga ovdduid, rivttiid ja beroštumiid. Suoma vuođđolága ja Suoma riikkaidgaskasaš čanastumiid ferte duohtan dahkat ja maiddái dan bokte nannet ja ovddidit Sámedikki sámiid gielalaš ja kultuvrralaš iešstivrenorgánan. Namalassii Sámi álbmoga ovddasdeaddji orgánan.

Sámediggeláhka lea áibbas guovddážis dás, mot min iešstivren boahtá šaddat. Lea dehálaš muitit ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat galget leat vuođđun Sámedikki sajádaga ovddideames. Earenoamážit Ovttastuvvon Našuvnnaid julggaštus álgoálbmogiid vuoigatvuođain ferte leat ofelaš midjiide buohkaide ja dat ahte Sámediggi lea huksejuvvon sápmelaš árvvuid nala.

Dálkkádatrievdan lea diehttelas maid sámiid gaskavuođas stuora áitta. Varraseamos dutkamuša mielde dálkkádatrievdan lea váikkuhan čiekŋalasat sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargamii, ja earenoamážit vuogáiduvvamii boazobarggu olis. Otná doaibmaplánas nai dálkkádatrievdan lea loktejuvvon dehálaš ja nummárastojuvvon dehálaš áššin ja diehttelas buorre nu. Jáhkán ahte leat buohkat hui stuorra ovttamielalašvuođain bidjame vuoruheami dálkkádatrievdamii, sámeealáhusaide ja luonddu máŋggahápmásašvuhtii dego dat čuožžu doaibmaplánasge. Sámediggi galgá bargat garrasit dan ovdii, ahte boahttevaš dálkkádatlága ođasnuhttimis galgá sámi dálkkádatrievdan oažžut deattu. Sámi dálkkádatpanela livččii okta stuorra lávki oažžut sámiid iežaset jiena vuhtii váldojuvvot.

Sámedikki oktan guhkkit áigge hástalussan lea leamaš Sámi álbmoga eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid ovddideapmi. Mii fertet joatkit dan barggu ja ovddidit min vuoigatvuođaid dovddasteami ja duohtan dahkama. ILO 169 -soahpamuša ratifiseren lea dehálaš ášši álbmogii, maiddai eará oktavuođain nugo láhkaásahemiin ja eatnamiid ja čázádagaid ávkkástallama ja hálddašeami mearrádusproseassain sávan min nagodit bealuštit ja ovddidit álbmoga vuoigatvuođaid álgoálbmogin.

Hálidan čalmmustahttit hui prinsihpalaš mearrádusa, man Ruoŧa alimus riekti attii Girjjása čearu ja Ruoŧa stáhta riektegiččus. Suoma riektehistorjá lea ovttalágán Ruoŧa riektehistorjjáin. Girjjása čearru vuittii Ruoŧa stáhta ruoŧŧelaš alimus riektevuogádagas. Alimus riekti mearridii, ahte Girjjása čearus lea aktoriekti mearridit, mot bivdu ja guolástus čearu viidodagas mearriduvvo. Duopmu lea ovdadáhpáhus ja dan vuordit váikkuhit maid eará sámi servošiid juridihkalaš sajádahkii Ruoŧas ja maiddái Suomas ja Norggas. Ruoŧa alimus rievtti mearrádusa mielde sápmelaččain lea riekti mearridit iežaset kultuvrras, ealáhusain ja identiteahtas. Mu oainnu mielde Girjjása čearu ovdadáhpáhusa ferte váldit vuhtii Suomas sámediggelága ođasnuhttima olis ja muđuid mearridettiin sápmelaččaid riektesajádagas Suomas ja earenoamážit sámiid ealáhusaid rivttiin ja iešmearrideamis.

Eatnašat sámediggeáirasiin leat mediadieđuid mielde deattuhan, ahte sámediggelága ođasnuhttin ja iešmearrideapmi dan olis leat dán válgabaji mávssolalaččamuš áššit.

Háliidan ieš joatkit nana vuoruheami sámiid árbevirolaš ealáhusaid sajádaga ovddideames! Earet eará sámi boazodoallu, guolásteapmi, bivdu ja duodji leat min kultuvra vuođđu ja dehálaš oassi min buohkaid eallimis. Sámi álbmot lea bastán ceavzit iešguđet áiggiin ja diliin ja sávan, ahte min barggu vuođđun lea árbevirolaš ealáhusaid seailluheapmi ja ovddideapmi. Sávan maiddái nana ovttasbarggu buot ealáhussurggiiguin ja lean oaidnán ahte Sámedikkis lea leamaš veahkki ovdamearkan sámeboazodoalu iešguđet diliide. Oainnán maiddái sámiid árbevirolaš máhtu guovddážis, ahte makkár árvvuin ja oainnuin Sámediggi boahtá lávket ain ovddosguvlui.

Seammás go min kultuvra vuođuid dikšun lea dehálaš, mii eallit ođđa hástalusaid siste álbmogin. Dálá diliin eanaš oassi min nuorain ja mánáin orrot Sámi ruovttuguovllu olggobealde ja sin gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ovddideapmi ja dorvvasteapmi berre vuoruhuvvot. Sápmelaččat ruovttuguovllus ja ruovttuguovllu olggobealde dárbbašit doarjaga ja veahki Sámedikkis gielalaš rivttiid ollašuhttimis ja muđuinge kultuvra nannemis. Maiddái sámegiela ja sámegielat oahpahusa guoskevaš áššit leat dál sávvamis ođastusaid vuolde ja sávan duođaid buriid bohtosiid dán barggus.

Min kultuvra aktiivvat ja siviilaservodat lea doaibman guhká hui áŋgirit ja unna resurssaiguin. Sávan ahte mii Sámedikki beales nagodit ain buorebut doarjut kultuvra ja dáidaga suorggis doaibmi olbmuid. Maiddái Sámedikki siste iešguđet kultuvrra surggiin doaibmi guovddážiid rolla nannen lea dehálaš. Lean earenomážit ilus Duodjeakademiija ásaheami guoskevaš proseassas ja sávan ahte bastit sihkkarastit dan doaimma fásta doaibman.

Mii Sámi álbmogin eallit 4 riikkas, nana ovttasbargu Sámi parlamentáralaš ráđis lea hui dehálaš. Sámi parlamentáralaš ráđđi doaibmaplána lea identifiseren čielga doaimmaid, mot min ovttasbarggu ain ovddidit, ovdamearkan oktasaš válgabeaivi buot Sámedikkiin lea miellagiddevaš jurdda. Maiddái oktasaš kulturárbbi vuođu huksema lea dehálaš ovddidit ain ovddosguvlui eará plánaid oktavuođas. Háliidan cealkit, ahte boađán bargat buot maid sáhtán, ahte SPR jođiheapmi Suoma Sámedikkis joatkašuvvá nu njuovžilit go vejolaš.

Sámediggi bargá čađat áigge, leat olu proseassat jođus juste dál, go mii leat organisereme iežamet. Iešguđet láhkabarggut ja bargojoavkkut leat jođus: Luonddusuodjalanláhka, ruvkeláhka, sámediggeláhka, sámegiela ja sámegielat oahpahusa ja árrabajásgeassima ja giellabeassedoaimma ovddideapmi sihke sosiála- ja dearvvasvuođa suorggi ođđasit organiseren leat ovdamearkkat, ahte mii fertet nannosit joatkit Sámedikki barggu.

Min áigumušaid identifiseren lea dieđusge deháleamos bargoreaidu, maid mii dán áigodagas áigut olahit ja doaimmahit. Válgaáigodaga doaibmaprográmmii sávange dis hui aktiivvalaš váikkuheami, man birra ollesčoahkkin ferte de lagaš boahtteáiggis mearridit.

Mun lean rabas ságastallamiidda iešguđet áššiin ja sávan buori ja aktiivvalaš gulahallama dinguin buorit Sámedikki áirasat.

Maŋimužžan sávan midjiide buohkaide bargoráfi ja návccaid bargat sámeáššiiguin. Lea hui dehálaš fuomášuhttit, ahte áššálaš láhtten ja čállingotti bargoráfi sihkkarastin ferte leat min buohkaid ovddasvástádus.

Giitu buohkaide!

Tuomas Aslak Juuso
Sámedikki ságajođiheaddji
28.2.2020, Anár