Hovdâ Säämi Kielâkäldei

/in , , /by

Säämi Kielâkäldee

Säämi Kielâkäldee lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij ohtsâštave-eennâmlâš áámmátulmui orgaan sämikielâaašijn. Säämi Kielâkäldee ulmen lii suojâliđ, kattiđ já ovdediđ kulttuuräärbi, tego sämikielâi kirje- já sárnumkielâ. Virgálávt Säämi Kielâkäldest lii ohtâvuotâ Taažâ Sämitiigán. Tom joođeet stivrâ, mast jieškote-uv kuulmâ sämitiggeest láá siämmáá ennuv ovdâsteijeeh.

Ávus virge

Säämi Kielâkäldee lii toimâm Säämi Parlamentaarlii Rääđi vuálásâžžân ive 2013 rääjist, já tääl mij uuccâp hoovdâ vuáđudiđ, jođettiđ, nanodiđ já vijđásubbooht ovdediđ Säämi Kielâkäldee.

Seervah-uv tun taan juávkun?

Pargoh

Säämi Kielâkäldee västid sämikielâin. Säämi Kielâkäldee kalga toimâđ ohtsâš äššitobdee áámmátlâšorgaanin sämikielâi kirjekielâ normiimân kyeskee aašijn. Taat kuáská terminologia já čäällimnjuolgâdusâi normiimân. Säämi Kielâkäldee kalga riggodiđ sämikielâid já tienuuvt vaiguttiđ sämikielâi turviimân puátteevuođâst.

Säämi Kielâkäldest kalgeh leđe pargeeh juohhum jieškote-uv kuulmâ staatân, já sij láá siämmáá haaldâtlii hoovdâ vuálásiih. Hovdâ tuáimá Säämi Kielâkäldee alemus haaldâtlâš hovdân já sust lii ovdâsvástádâs tooimâ haaldâtlii já áámmátlii joođeetmist. Hovdâ kalga valmâštâllâđ já ravviđ aašijn, maid tuálvuh stiivrân, já sust lii ovdâsvástádâs stiivrâ miärádâsâi olášutmist. Hovdâ västid meid tast, ete ekonomâlâš toimâ tábáhtuvá vyeimist orroo njuolgâdusâi mield.

Tohálâšvuotâvátámâšah

Mij uuccâp hoovdâ, kiäst lii maister škovliittâs, vuosâsaajeest sämikielâst. Occest kalga leđe hárjánem joođeetmist já tave-eennâmlii oovtâstpargoost. Tiätu já máttu sämmilii siärváduvâst já sämikielâst váttoo. Toos lasseen mij tiäduttep šiev oovtâstpargo- já kommunikistemtááiđuid, šiev jođettemtááiđuid já tááiđu finniđ puátusijd oovtâstpargoost iärásijguin.

Väljejum olmooš kalga mättiđ sämikielâ já tárukielâ teikâ ruotâkielâ teikâ suomâkielâ. Eenâb ko oovtâ sämikielâ mättim annoo hiättun. Hiättun aneh meid, jis máttá sehe suomâkielâ já tárukielâ tâi ruotâkielâ. Eŋgâlâskielâ táiđu ánnoo hiättun.

Pälkki já pargoiävtuh

Pargo álgá nuuvt jotelávt ko máhđulâš.

Virge pälkki lii staatâ njuolgâdus mield virgekoodi 1060 uásádâhhovdâ.

Säämi Kielâkäldee pargest lii formaallâš ohtâvuotâ Taažâ Sämitiigán váldutoimâorgaanin, já jis ij mudoi lah meridum, te siämmááh pargoiävtuh ko Sämitige pargein Taažâst, tuálih meid täst.

Toimâviste lii oovtâst tain sämitige toimâtiilijn Aanaar, Ucjuuhâ, Hetta, Vuonâpottâ, Kárášjuuhâ, Kuovdâkiäinu, Manndalen, Tromssa, Skånland, Drag, Hattfjelldal, Snåsa, Kiirun, Juhâmokke tâi  Östersund, jis kuárus toimâvisteh láá. Sierâlágán čuávdusist puáhtá sooppâđ.

Säämi Kielâkäldee haalijd spejâlistiđ aalmug kirjáávuođâ já hiettâđ ovtâskâs ulmuu olesváldálii tohálâšvuođâst. Mij avžuuttep tohálijd iävtukkâsâid uuccâđ toimânaavcâst, avveest, suhâpeeleest, etnisiteetist, oskolduvâst já seksuaallii sundešuumeest peerusthánnáá.

Säämi Kielâkäldee tiäddut pargotile ornim ulmuid, kiäin lii hiäjusmum toimânahcâ.

Puohháid, kiäh ääsih Finnmarkist já Tave-Tromsast, tuálá staatâ lovnâkasa uáppuloovnâ ucedem 10 % ihásávt 25 000 ruuvnâ räi já eromâš viärukepidem.

Mudoi pargeeh nomâttuvvojeh vyeimist orroo laavâi, njuolgâdusâi já sopâmušâi mield, já taat kuáská meid páálkán já iäláttâhân, sehe kuuđâ mánuppaje keččâlemááigán.

Tiäđustâlmeh

Tärhibijd tiäđuid virgeest puáhtá finniđ väldimáin ohtâvuođâ:

Suomâ Sämitiigán
Pia Ruotsala-Kangasniemi
+358 40 726 2688 – pia.ruotsala@samediggi.fi

Taažâ Sämitiigán
Inger Marit Eira-Åhrén
+47 971 29 744 – inger.marit.eira.ahren@samediggi.no

Ruotâ Sämitiigán
Fredrik Österling
+46(0)730216531 – fredrik.osterling@sametinget.se

Uuccâmäigi lii 21.01.2022 räi

Ucâmuš vuolgâttuvvoo jobbnorge peht: “Oza bargui“

Säämi Kielâkäldee stiivrâ saavâjođetteijee lii väljejum

/in , , /by

Säämi kielâkäldee stivrâ lii tääl nomâttum, já stivrâ lii valjim saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijeid.

Säämi Kielâkäldee lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ Sämitiigij ohtsâštave-eennâmlâš äššitobdeeorgaan sämikieláid kyeskee aašijn. Säämi Kielâkäldee ulmen lii sämikielâ kirjekielâi já sárnumkielâi hammim kulttuuräärbi siäiluttem, kattim já ovdedem. Haaldâtlávt Säämi Kielâkäldee tuáimá Taažâ Sämitige ohtâvuođâst.

Säämi Kielâkäldee joođeet stivrâ, mast kuulmâ Sämitiggeest lii ovtviärdásâš ovdâstem.

Säämi kielâkäldee stivrâ:

Ole Henrik Magga, värijeessân: Raimo Valle

Tauno Ljetoff, värijeessân: Neeta Jääskö

Sig-Britt Persson, värijeessân: Karin Rensberg Ripa

Mikael Svonni, värijeessân: Per-Eric Kuoljok

Magreta Sara, värijeessân: Klemetti Näkkäläjärvi

Ann-Mari Thomassen, värijeessân: Maja-Lisa Kappfjell

Stiivrâ saavâjođetteijee: Ole Henrik Magga

Värisaavâjođetteijeeh: Tauno Ljetoff já Sig-Britt Persson

 

Säämi Kielâkäldee stivrâ lii väljejum neelji ihán, 2020-2023. Stiivrâ saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee toimâpaje lii pelnub ihe, já talle väljejuvvoo uđđâ saavâjođetteijee ja värisaavâjođetteijeeh.

Lasetiäđuh:

Sämitigge Suomâ peln, Pia Ruotsala-Kangasniemi, +358 40 726 2688

Sämitigge Taažâ peln, Inger Marit Eira Åhrén, +47 971 29 744

Sämitigge Ruotâ peln, Anita Kitok, +46(0)73-049 41 04

Säämi aalmugpeivi 6.2.

/in , , , , , , , , /by

Sämitigge uárnee ávus uuvsâi peeivi Aanaar Sajosist säämi aalmugpeeivi 6.2.2020 tme 11-15. Puáđi uápásmuđ Sämitige tooimân!

Sämitige almos toimâttâh, škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh já sämikielâ toimâttâh  oovdânpyehtih toimâidis Sajosist. Sämitigge kuásut kuossijd juhlekäähvi já Saijoos raavâdviäsu Čaijust puáhtá uástiđ aalmugpeeivi peivimáállás.

Säämi aalmugpeeivi 6.2. ohjelm Anarist

Tiervâpuáttim puohháid!

tijme 7.00 rääjist
Yle Säämi vuolgât sämikielâlâš radiovuolgâttâs kuulmâ sämikielâin.
Nettiradio: yle.fi/sapmi

9 Sämiliipu pajedem já Säämi suuvâ laavlâ, SIIDA

9-17 Siijdâ čáitálduvváid lii nuuvtá siisâpeessâm ubâ peeivi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditorio
• Anaar škoovlâ sämiluokah lávluh, čaittâleh já tánssájeh
• Oovtâst lávlum já muusik, Säämi párnáikulttuurkuávdáš Máánu
• Filmâ, Säämi máttááttâskuávdáš

10.30-13 Aalmugpeeivi peivipurrâmuš, SERVIKODDETÁÁLU, Sámi Soster rs ja Aanaar servikodde

11-15 SAJOS
• Sämitige ávus uuvsah. Sämitigge kuásut kuossijd juhlekäähvi.
• Sämiarkkâduv ávus uuvsah

12 ”Njuuvčâ suájáiguin – Čällee Yrjö Kokko luodâi alne”, Yrjö-Kokko -servi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida uuđâsm 2020-2022, SIIDA auditoriost

12.30 Siäiluttiđ Säämi äärbi, pop up -čáitálduv lehâstem, SIIDA pajeviäskárist

13- Pispemessu, Aanaar kirkko, Aanaar servikodde
Meesu maŋa kirkkokäähvih, Aanaar servikoddetáálu, SámiSoster rs já Aanaar servikodde

18 Elleekove-eehid, SAJOS
Elleekove-eehid uárnejuvvoo ovtâspargoost Sämitaiđuu toorjâseervi Visuálaš Sápmi -Leader havváin.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Säämi/ Suomâ
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Säämi/ Suomâ
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Säämi / Taažâ
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Säämi / Suomâ
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Säämi / Taažâ
  • Bántafáŋga 2019, 4 min, Ingá Márjá Sarre, Säämi / Taažâ
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Säämi / Suomâ
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12 min, Heli Valkama, Säämi / Suomâ
  • Giitu giitu 2019, 6 min, Elle Sofe Sara, Säämi / Taažâ
  • Sámás muinna 2019, 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Säämi / Suomâ
  • Fanas Jovnna 2019, 9 min, Sakari Maliniemi, Säämi / Suomâ
  • Ribadit 2019, 10 min, Elle Sofe Sara, Säämi / Taažâ

   

      

 

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Säämi Kielâkäldee toimâ juátkoo tievâslâžžân – pargeeh algâtteh uđđâivemáánu ääigi

/in , , /by

Sämikielâ normâdempargo juátkoo tievâslâžžân ubâ ive 2019. Anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielâ kielâpargeeh porgâškyetih uđđâivemáánu ääigi. Kielâjuáhusij toimâ piäijoo joton ko kielâpargeeh láá algâttâm.

Säämi Kielâkäldee toimâ vuálgá joton tievâslâžžân uđđâivemáánu ääigi. Anarâškielâ kielâpargen aalgât Henna Lehtola, nuorttâlâškielâ kielâpargen Mervi Semenoff já tavesämikielâ kielâpargen Bigga-Helena Magga. Marko Marjomaa juátká Kielâkäldee koskâpuddâsii hovdân já visásmittum ruttâdem vievâst toimâttâhčällen aalgât Hannele Sieppi.

Säämi Kielâkäldee ravvimpalvâlus juátká toimâsis ko kielâpargeeh algâtteh pargostis. Ohtâvuotâtiäđuh peividuvvojeh Sämitige sehe Säämi Kielâkäldee sijđoid.

Lasetiäđuid addel Säämi Kielâkäldee koskâpuddâsâš hovdâ Marko Marjomaa

marko.marjomaa(at)samediggi.fi, +358 10 839 3183 tai +358 50 438 2484

www.giella.org

 

Keejâ fáádán lohtâseijee artikkâlijd:

Sämikielâi ovdedempaargon laseruuđah, meid Säämi Kielâkäldee ruttâdem visásmui ihán 2019

/in , , /by

Ovdâskode staatâvarijváljukodde iävtut laseruttâdem sämikielâi ovdedempaargon ihán 2019. Staatâvarijváljukode iävtuttâs mield laseruuđah puáđáččii sämmilij kulttuur- já kielâpiervâltooimân já Säämi Kielâkäldee pirrâihásii tooimâ turviimân. Säämi Kielâkäldee ruttâdem lii lamaš epivises.

Säämi Kielâkäldee toimâ Suomâst puáhtá jotkuđ vuáváámij miäldásávt oles ive 2019.  Ovdâskode ive 2019 staatâ budjetist iävtutteh 184 000 eurod kielâoovtâstpargon. Toos lasseen ovdâskode staatâvarijváljukodde lii iävtuttâm 190 000 eurod staatâ ive 2019 budjetân tohhum lasemeriruuđâin ađai nuuvt kočodum juovlâskeŋkkâruuđâin Säämi Kielâkäldee tooimân.  Ruttâdem vievâst Sämitigge puáhtá pálkkááttiđ Säämi Kielâkäldei kielâpargeid nuorttâlâš-, anarâš- já tavesämikielân oles ihán, mii taha máhđulâžžân kielâravvim jotkum pirrâ ive. Meid nuorttâlâš-, anarâš- já tavesämikielâ kielâjuáhuseh, moh adeleh sánádâh- já normâdemavžuuttâsâid, pyehtih juátkiđ pargos oles ive. Ruttâdem vievâst puáhtá meid pálkkááttiđ toimâttâhčällee.

Staatâvarijváldukodde iävtut meid nk. juovlâskeŋkkâruuđâin Sämitige iävtuttâs miäldásávt 10 000 euro lasattâs sämmilij kulttuur- já kielâpiervâltooimân. Lasattâs pajedičij sämmilij kulttuur- já kielâpiervâltooimân väridum ruttâdem ive 2018 táásán já lii uđđâ iävtuttâs miäldásávt ohtsâš 1,2 miljovn eurod. Lasattâssáin pasteh turviđ puoh táálái kulttuur- já kielâpiervâlij tooimâ, mutâ meid ovdediđ tooimâ.

Staatâvarijváljukode budjet lasattâsâid kieđâvušeh ovdâskoddeest ive 2019 staatâ budjet kieđâvuššâm ohtâvuođâst ovdil juovlâi.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. p. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio p. 010 839 3124, anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Má. säämi kielâašijčällee Marko Marjomaa p. 010 839 3183, marko.marjomaa@samediggi.fi

Sämitigge ocá meriáigásii toimâttâhčällee

/in , , /by

Pargo álgá, ko ruttâdem visásmuvá, sopâmuš mield já pištá 31.12.2019 räi. Toimâttâhčällee pargoid kuleh ei.

  • ohtsâštave-eennâmlii sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáá Säämi Kielâkäldee toimâttâhpargoh, arkkâduv hoittám, čuákkimij ornim sehe reekkigtuálutooimâin huolâttem,
  • táárbu mield hoittáđ almos toimâttuv máksujotoluv já vyebdimrekigijd sehe eres išedeijee ekonomia- já almoshaldâttuv sehe eres haldâttâhhoovdâ sunjin sierâ meridem pargoid.

Asâttâsvuáđuslâžžân tohálâšvuotâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (sämitiggeest adelum asâttâs 1727/1995). Pargo miänástuvvee hoittám išedeh šiev sämikielâ njálmálâš já kirjálâš táiđu sehe maaŋgâpiälásâš hárjánem toimâttâhpargoin. Toos lasseen meid ruotâ- tâi tárukielâ táiđu iššeed pargo hoittám. Pargo váátá šiev ATK-tááiđuid, jiešráđálâšvuođâ, vuáválâšvuođâ, systemaatlâšvuođâ, tärkkivuođâ, orniistâllâmnaavcâ, huolâlâšvuođâ, naavcâ hoittáđ maaŋgâid sierâ pargoid siämmáá ääigi sehe ohtsâšpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Nahcâ njyebžilis juávkkupaargon já positiivlâš jurdâččemvyehi láá meid teháliih.

Kuávdáá pargo lii oovtâst sämitiggijn tave-eennâmlii kielâoovtâstpargo nanodem já ovdedem, sämikielâ nanodem já ovdedem tienuuvt, ete jieškote-uv kielâjuávhu ohtâgâsliih táárbuh, hástuseh já vyeimiväärih váldojeh huámmášumán já sämikielâ iäláskittem já turvim puátteevuođâst.

Toimâttâhčällee lii palvâluskoskâvuođâst Suomâ sämitiigán já pälkki miärášuvá Sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuotâtääsi VI já II juávhu mield (vuáđupälkki 1868,01 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Toimâsaje lii Sämitige čäällimkoddeest Sajosist. Pargoost lii kyevti mánuppaje keččâlemäigi.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Suomâ Sämitige čäällimkoodán 31.12.2018 tme 16.00 räi šleđgâpoostâ peht čujottâsân info(at)samediggi.fi Lasetiäđuid pargoost addel má. Säämi kielâašijčällee Marko Marjomaa marko.marjomaa(at)samediggi.fi. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.

Anarist 17.12.2018             Sämitigge

Sämitigge juátká meriáigásii nuorttâlâškielâ, anarâškielâ já tavesämikielâ kielâpargee uuccâmääigi 31.12.2018 räi

/in , , /by

Säämi parlamentaarlâš rääđi vuálásâžžân tuáimá ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáš Säämi Kielâkäldee, mon tooimâ ruttâdeh Suomâ, Ruotâ já Taažâ Sämitigeh. Áámmát- já reesuurskuávdáá pargoh láá eereeb iärásij kielâtipšom, kielâovdedem, terminologiapargo já kielâ normâdem.

Sämitigge ocá 1 meriáigásii nuorttâlâškielâ kielâpargee, 1 meriáigásii anarâškielâ kielâpargee já 1 meriáigásii tavesämikielâ kielâpargee ááigán 7.1.2019 – 31.12.2019. Tooimah tiävdojeh 7.1.2019 rääjist, jis ruttâdem visásmuvá já pargo álgá sopâmuš mield.

Kielâpargee pargoid kuleh kielâtipšom, kielâovdedem, terminologia­pargo, normâdem já tieđettem- já ravvimpargo. Kielâpargei puáhtá meridiđ eres-uv tooimâid, moh kuleh ohtsâštave-eennâmlii sämikielâ áámmát-/reesuurskuávdáá pargoid.

Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuotâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu. Haahân occoo vuosâsajasávt olmooš, kiäst sämikielâ lii eenikiellân tâi västideijee kielâtáiđu. Tuáivup occest hiäivulâš sämikielâ škovlim (ollâškovlâ/ollâopâttâh), hárjánem västideijee pargoost já sämiohtsâškode já -kielâi tubdâm. Pargo miänástuvvee hoittám váátá áámmátlii mättim, oovtâstpargo­naavcâ, sämikielâ kirjálâš tááiđu sehe naavcâ jiečânâs já ulmemiäldásâš porgâmân. Ohtsâštave-eennâmlii sämikielâ áámmát-/reesuurskuávdáá pargokielah láá sämikielâ sehe suomâkielâ já ruotâ/tárukielâ.

Kielâpargee lii palvâluskoskâvuođâst Suomâ Sämitiigán já pälkki miärášuvá Suomâ Sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuotâtaasij V/II–V/I mield (vuáđupälkki 2139,83 eurod/mp–2373,87 eurod/mp).  Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Toimâsaje lii Sämitige monnii toimâsaajeest tâi sopâmuš mield eres saajeest. Pargoost lii kyevti mánuppaje keččâlemäigi. Haavâst västid sämikielâ toimâttâh já hovdân tuáimá säämi kielâašijčällee.

Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ Suomâ Sämitige čäällimkoodán 31.12.2018 tme 16.00 räi šleđgâpoostâ peht čujottâsân info@samediggi.fi Ovdeláá vuolgâttum ucâmušah váldojeh vuotân. Lasetiäđuid pargoost adelává má. Säämi kielâašijčällee Marko Marjomaa marko.marjomaa(at)samediggi.fi. já kielâtorvočällee Anne-Kirste Aikio anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi.  Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi já Säämi Kielâkäldee tooimân www.giella.org

Anarist 17.12.2018             Sämitigge

Sämitigge ocá meriáigásii nuorttâlâškielâ, anarâškielâ já tavesämikielâ kielâpargee ááigán 2.1.–29.6.2019

/in , /by

Säämi parlamentaarlâš rääđi vuálásâžžân tuáimá ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáš Säämi Kielâkäldee, mon tooimâ ruttâdeh Suomâ, Ruotâ já Taažâ Sämitigeh. Áámmát- já reesuurskuávdáá pargoh láá eereeb iärásij kielâtipšom, kielâovdedem, terminologiapargo […]

Luuvâ lase

Säämi Kielâkäldee toimâ juátkoo käržidum häämist taan ive loopâ räi

/in , /by

Sämikielâi normâdempargo jotkâšuvá, veikkâ Säämi Kielâkäldee -jotkâproojekt nuuvâi-uv vyesimáánu loopâst. Säämi Kielâkäldee tooimah láá tassaaš ruttâdum Interreg-proojektruttâdmáin. Sämitigeh láá kavnâm koskâpuddâsâš čuávdus tave-eennâmlâš kielâohtsâšpargo ruttâdmân. Säämi Kielâkäldee tooimah jotkâšuveh ucceeb ekonomâlâš já olmoošlâš resursijguin taan ive loopâ räi.

Säämi Kielâkäldee ij pyevti juátkiđ tooimâid siämmáá tääsist ko Interreg-proojekt ääigi. Taat čuáccá eromâšávt mii kielâravvimpalvâlusân.

Säämi Kielâkäldee fáálá kielâravvimpalvâlusâid čuávuvávt:

  • Anarâškielâst ääigist 1.5.-31.7.2018
  • Nuorttâlâškielâst ääigist 1.8.-31.10.2018
  • Tavesämikielâst 1.10.-31.12.2018
  • Juulevsämikielâst 13.8.-31.12.2018
  • Maadâsämikielâst 20.8.-31.12.2018

Säämi Kielâkäldest láá ain vittâ sierâ kielâjuáhus: maadâ-, juulev-, tave-, anarâš- já nuorttâlâškielâ kielâjuávus, moh västideh čäällimkielâ noormâi já uđđâ terminologia normâdmist. Kielâjuáhuseh iä pyevti čokkâniđ nuuvt távjá ko ovdil ekonomâlâš resursij keežild. Kielâjuáhuseh čokkâneh enâmustáá kulmii ive ääigi. Tondiet normâdemproosees ááiján kuhheeb ko ovdil.

Kielâjuáhusij lasseen Kielâkäldei lii asâttum pittáámsämikielâ pargojuávkku, mon pargon lii normâdiđ pittáámsämikielâ čäällimvyevi. Juurdâ lii, ete pargojuávkku čokkân vuossâmuu keerdi tolemustáá kesimáánust.

Säämi Kielâkäldee tuáimá ain Säämi parlamentaarlii rääđi vuálásâžžân. Säämi Kielâkäldee jotkâšuvá Sämitigij koskâsâš ohtsâšpargon. Ohtsâšpargo joođeet Suomâ Sämitigge. Säämi Kielâkäldee koskâpuddâsâš jođetteijen tuáimá Suomâ Sämitige má. säämi kielâaašij čällee Marko Marjomaa.

Sämikielâi normâdempargoi puátteeäigi lii ain epičielgâs, ko pisovâš ruttâdem ij lah visásmum.

 

Lasetiäđuid addel Säämi Kielâkäldee koskâpuddâsâš jođetteijee Marko Marjomaa.

Marko.marjomaa@samediggi.fi

+358 10 839 3183

+358 50 438 2484

www.giella.org