Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso: ”Saamelaiskäräjälain uudistamisessa on kyse perustuslaillisesta oikeudestamme itsehallintoon.”

Perustuslakivaliokunta järjesti 25. tammikuuta eduskunnassa julkisen kuulemisen, jossa aiheena oli hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta. Saamelaiskäräjiä tilaisuudessa edustivat puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio, lakitoimikunnan ja Saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärvi, lakimiessihteeri Kalle Varis ja ympäristö- ja elinkeinolakimiessihteeri Sarita Kämäräinen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso korosti puheenvuorossaan saamelaiskäräjälain uudistamisen tärkeyttä. – Saamelaiskäräjälain uudistamisessa on kyse itsemääräämisoikeudestamme, koko kansamme hyvinvoinnista ja sen elinvoimaisesta tulevaisuudesta. Alkuperäiskansalle oma itsehallinto on erittäin arvokas, se on kulttuurimme suurin turvaaja. Samalla sitä täytyy myös voida kehittää eteenpäin, sen täytyy voida uudistua aina tarvittaessa, painotti Juuso.

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio kertoi puheenvuorossaan myös itse kuuluvansa kielensä menettäneisiin inarinsaamelaisiin. Hän toi esille sen, kuinka lakiesitys parantaisi kielensä menettäneiden asemaa ja mahdollisuuksia hakeutua vaaliluetteloon. – Tällä hetkellä kielikriteeri eli ensimmäisenä opitun kielen vaatimus yltää kolmanteen sukupolveen, eli minun isovanhempaani. Uuden lain mukaan riittäisi, että isoisovanhempani on puhunut saamea ensimmäisenä kielenään. Nähdäkseni tämä yksiselitteisesti parantaa myös niiden inarinsaamelaisten asemaa, joiden perheissä kieli on menetetty.

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan ja Saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärvi muistutti, että lakiesitys sisältää merkittäviä parannusehdotuksia äänestämisen helpottamiseksi. – Kaikki saamelaiskäräjälakiesityksen sisältämät konkreettiset kehitysehdotukset äänestämisen helpottamiseksi vahvistaisivat saamelaista demokratiaa. Uudistukset parantaisivat huomattavasti saamelaisten yhdenvertaisuutta – asui äänestäjä sitten taajamassa tai pikkukylässä kaukana postipalveluista. Uudistukset voisivat myös nostaa äänestysaktiivisuutta, totesi Näkkäläjärvi.

Tilaisuuden verkkotallenne on katsottavissa eduskunnan sivuilla​. Perustuslakivaliokunta järjestää aiheesta vielä kolme kuulemista valiokunnan kokousten yhteydessä. Nämä kuulemiset eivät ole julkisia tilaisuuksia.

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Pirita Näkkäläjärvi
Saamelaiskäräjien jäsen
0403577006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Linkit:

Saamelaiskäräjälain uudistus Saamelaiskäräjien sivuilla

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä (HE 274/2022) eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

Saamelaiskäräjälain valiokuntakuulemiset käynnistyivät – yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen kehittäminen ei tarkoita veto-oikeutta

Saamelaiskäräjälain uudistusta koskevat valiokuntakuulemiset käynnistyivät tällä viikolla. Saamelaiskäräjät korosti lausunnoissaan, että hallituksen esitys sisältäisi monia merkittäviä konkreettisia parannuksia saamelaisten oikeudelliseen asemaan. Saamelaiskäräjien täyskokouksen suuren enemmistön äänin 15-3-1 hyväksymä lakiehdotus takaisi paremmin saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen.

Saamelaiskäräjälain uudistuksen valiokuntakäsittelyt alkoivat maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisilla 10.1. Saamelaiskäräjiä edustivat kuulemisissa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson ja toinen varapuheenjohtaja Leo Aikion lisäksi lakimiessihteeri Kalle Varis, ympäristö- ja elinkeinolakimiessihteeri Sarita Kämäräinen sekä lakitoimikunnan ja Saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärvi. Saamelaiskäräjien täyskokous hyväksyi 29.11.2022 äänin 15-3-1 lakiehdotuksen, mutta ehdotti vaalien kiintiöpaikkojen määrään muutosta.

Etukäteen keskustelua ovat herättäneet erityisesti YK:n ihmisoikeuskomitean ja rotusyrjintäkomitean korjattavaksi edellyttämät osa-alueet, eli kriteerit vaaliluetteloon hyväksymiselle sekä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite.

– Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta on virheellisesti luonnehdittu jopa veto-oikeuden takaamiseksi Saamelaiskäräjille, mutta todellisuudessa pykälä kuitenkin ainoastaan selkeyttäisi nykyistä neuvotteluvelvoitetta kansainvälisiä alkuperäiskansaoikeuksia paremmin vastaavaksi ja auttaisi myös viranomaisten työtä, toteaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio. – Se ei esimerkiksi veisi kunnilta niiden kunnallista itsehallintoa, hän jatkaa.

Hallituksen esityksessä lukuisia välttämättömiä korjauksia nykyiseen lainsäädäntöön

Saamelaiskäräjälain uudistusta on odotettu pitkään, sillä laissa on lukuisia vanhentuneita kohtia. Esimerkiksi äänestyskäytännöt ovat parannusten tarpeessa.

– Olisi tärkeää, että voisimme varmistaa saamelaisten yhdenvertaisuuden parempaa toteutumista pitkien välimatkojen Saamenmaalla vaalibussin ja muiden parempien äänestyskäytäntöjen avulla, varapuheenjohtaja Aikio toteaa.

Valiokuntakuulemiset jatkuvat ensi viikolla 20.1. työ-elämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisella. Muiden valiokuntien mietintöjen valmistuttua asia siirtyy perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, jolloin aiheesta järjestetään suljettujen asiantuntijakuulemisten lisäksi myös julkinen kuuleminen 25.1. Saamelaiskäräjät osallistuu kaikkiin perustusvaliokunnan kuulemisiin.

Lisätietoja:

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Linkit:

www.samediggi.fi

Saamelaiskäräjälain uudistus Saamelaiskäräjien sivuilla

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä (HE 274/2022) eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

Saamelaiskäräjät hyväksyi Suomen hallituksen esityksen saamelaiskäräjälain muuttamisesta äänin 15-3

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 29.11.2022 Suomen hallituksen esityksen saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta äänin 15-3 (yksi tyhjä ääni). Täyskokous lisäksi esittää, että saamelaiskäräjälain 10 §:n muotoilua Saamelaiskäräjien kokoonpanosta päivitetään saamelaisten kotiseutualueen kuntakiintiön osalta.  

Saamelaiskäräjien kokous järjestettiin hybridikokouksena, osa jäsenistä osallistui kokoukseen paikan päällä Sajoksessa ja osa etänä. Kuva: Johanna Alatorvinen / Saamelaiskäräjät.

Saamelaiskäräjien kokous kuuli ennen päätöksentekoa asiantuntijana oikeusministeriön edustajia osastopäällikkö Johanna Suurpäätä ja neuvottelevaa virkamiestä Yrsa Nymania sekä yhdenvertaisuusvaltuutettua Kristina Stenmania.

Asian käsittelyssä jäsen Anu Avaskari esitti 10 jäsenen kannattamana, että saamelaiskäräjälain 10 §:n muotoilua Saamelaiskäräjien kokoonpanosta päivitetään saamelaisten kotiseutualueen kuntakiintiön osalta. Esityksen mukaan Saamelaiskäräjillä tulee olla vähintään kaksi jäsentä ja yksi varajäsen Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnasta sekä Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alueelta. Loput 13 jäsentä valittaisiin äänimäärän perusteella, kuitenkin siten, että vähintään viiden jäsenen on oltava saamelaisten kotiseutualueelta.

Voimassa olevaan lakiin verrattuna kuntakiintiöt laskisivat yhdellä jäsenellä per kunta, mutta yhteensä saamelaisten kotiseutualueelta valittaisiin yksi jäsen enemmän kiintiöillä. Anu Avaskarin esitys voitti hallituksen esityksen tuloksin 15-0 (4 tyhjää ääntä). Kolme jäsentä jätti päätöksestä yhteisen eriävän mielipiteen.

– Saamelaiskäräjät on tehnyt päätöksen, jonka ytimessä on kysymys alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Saamelaiskäräjien suuri enemmistö on tuloksella 15-3 saamelaiskäräjälakiesityksen takana, ja toivon myös, että muut kunnioittavat tätä päätöstä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Suomen valtion on todettu voimassa olevan saamelaiskäräjälain osalta toistuvasti rikkoneen kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia esimerkiksi saamelaisten itsemääräämisoikeuden suhteen.

Lisäksi Saamelaiskäräjien kokous myönsi hallitukselle valtuudet edistää lakiehdotusta ja tarvittaessa neuvotella muutosehdotuksista, mikäli asiaa ei voida sen kiireellisyyden takia tuoda uuteen Saamelaiskäräjien kokoukseen.

– Toivottavasti kaikki kansanedustajat ja koko suomalaisyhteiskunta ovat Saamelaiskäräjien tukena ja kunnioittavat oikeuttamme päättää omista asioistamme. Tuen voi ilmaista usein eri tavoin, esimerkiksi allekirjoittamalla adressin tai olemalla yhteyksissä omaan kansanedustajaan. Nyt on aika saada saamelaiskäräjälaki maaliin, jatkaa puheenjohtaja Juuso.

Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksen saamelaiskäräjälain muuttamisesta 17.11.2022. Eduskunta on käynyt lähetekeskustelun lakiesityksestä ja päättänyt, että asia lähetetään perustusvaliokuntaan, jolle maa- ja metsätalousvaliokunnan, talousvaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto viimeistään 31.1.2023.

Lakiesityksen tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja Saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.

Saamelaiskäräjälakiesityksen keskeisimmät uudistukset:

  • 3 §:n vaaliluetteloon merkitsemisen edellytysten uudistaminen ja vaaliluettelon kokoaminen uudelleen
  • Uuden itsenäisen ja riippumattoman muutoksenhakulautakunnan perustaminen vaaliluetteloa koskevia asioita varten
  • Vaalien kehittäminen ja äänestämisen helpottaminen
  • Viranomaisten neuvotteluvelvoitteen vahvistaminen ja uusi säännös saamelaisten oikeuksien huomioimisesta viranomaisten toiminnassa
  • Saamelaiskäräjien yleisen toimivallan kehittäminen
  • Vanhentuneen sääntelyn nykyaikaistaminen

Tutustu aiheeseen:

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Linkit:

https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

  • Saamelaiskäräjien Flickr-tililtä löydät kuvia mm. Saamelaiskäräjien toiminnasta, jäsenistä ja tapahtumista. Kuvia voi käyttää tiedonvälitystä palveleviin tarkoituksiin hyviä tapoja noudattaen. Merkitsethän kuvan lähteen ja kuvaajan nimen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto tuomitsee saamelaisiin kohdistuvan vihapuheen

Saamelaisiin kohdistuva vihapuhe on lisääntynyt huomattavasti viime aikoina, kun saamelaiskäräjälakiesitystä on käsitelty eduskunnassa ja julkisuudessa. Olemme seuranneet hyvin huolestuneina jopa vihan lietsontaa ja väkivallalla pelottelua, sekä yhä vain kovenevaa, saamelaisiin kohdistuvaa keskustelukulttuuria. Saamelaiskäräjien puheenjohtajina tuomitsemme täysin saamelaisiin kohdistuvan vihapuheen ja peräänkuulutamme asiallista ja faktoihin perustuvaa keskustelua.  

Tutkimusten mukaan saamelaiset kohtaavat edelleen syrjintää ja vihapuhetta suomalaisessa yhteiskunnassa. Viimeisten päivien aikana olemme saaneet todistaa, kuinka häirintä tapahtuu etenkin sosiaalisessa mediassa, ja se kohdistuu erityisesti saamelaisten oikeuksia puolustaviin henkilöihin. Jopa eduskunnassa on maalailtu väkivaltaisia uhkakuvia. Jokaisella, etenkin näkyvissä luottamustehtävissä ja muissa merkittävissä asemissa olevilla henkilöillä, on vastuu luoda rakentavaa ja faktoihin perustuvaa keskustelukulttuuria, ja olla lietsomatta saamelaisiin kohdistuvaa vihaa. Kaikenlainen vihapuhe tulee ehdottomasti tuomita, erityisesti, kun se kohdistuu haavoittuvassa asemassa olevaan vähemmistöön.  

Erityisen huolissamme olemme saamelaisnuorista ja heidän jaksamisestansa. Yhteiskunnallisen keskustelun sävyllä on valtava vaikutus, ja kaikilla nuorilla on oikeus elää Suomessa rauhassa, kulttuuritaustastaan huolimatta. Pyydämme, että epäasiallisiin, pilkkaaviin, vähätteleviin ja valheellisiin kommentteihin puututaan ripeästi. Suomalaisyhteiskunnassa ei tietoa saamelaisista ole riittävästi, ja siksi sen totuudenmukaisuus on erityisen tärkeää. 

Haluamme myös muistuttaa, että me Saamelaiskäräjien edustajat olemme aina käytettävissä keskusteluun, sekä taustoittamaan asioita ja Saamelaiskäräjien toimintaa. Erityisen tärkeää on perehtyä huolellisesti esitettyihin väitteisiin ja niiden todenperäisyyteen: esimerkiksi saamelaiskäräjälain uudistukseen liittyvät faktat ovat helposti saatavilla. Saamelaiskäräjien ydintehtäviin ja toimintaan voi tutustua Saamelaiskäräjien verkkosivuilla: https://www.samediggi.fi/ydintehtava/  

On turha lietsoa kuvaa saamelaisista riitelevänä kansana. Meillä on erimielisyyksiä, siinä missä suomalaisillakin, ja niihin tärkeimpänä ratkaisuna tulee aina olla rakentava, faktapohjainen keskustelu. Saamelaiset ja suomalaiset ovat jo pitkään toimineet hyvässä yhteistyössä saamelaisten kotiseutualueella.  

Saamelaiskäräjät, eli kaikki sen luottamushenkilöt, ovat sitoutuneet yhteisiin eettisiin ohjeisiin, jotka täyskokous on hyväksynyt kesäkuussa 2019. Ohjeiden tarkoituksena on opastaa, kuinka valita eettisesti oikeita toimintatapoja ja miten ennaltaehkäistä epäasiallista käytöstä ja häirintää ja tarvittaessa puuttua niihin. Tarkoituksena on vahvistaa sitä, että asioita käsitellään Saamelaiskäräjillä asiallisesti, arvokkaasti ja asian vaatimalla vakavuudella ja sitoumuksella.  

Saamelaiskäräjien täyskokous käsittelee hallituksen esitystä saamelaiskäräjälain muuttamisesta tiistaina 29.11.2022. Odotamme, että eettisiä ohjeita noudatetaan myös meidän omassa täyskokouksessamme, ja että keskustelua käydään asiallisesti ja arvokkaasti. 

Tuomas Aslak Juuso, puheenjohtaja 
Anni Koivisto, I varapuheenjohtaja 
Leo Aikio, II varapuheenjohtaja 

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Leo Aikio 
II varapuheenjohtaja 
040 621 6505 
leo.aikio@samediggi.fi 

Saamelaiskäräjälaki etenee eduskuntaan – Saamelaiskäräjät käsittelee asian mahdollisimman pian

Suomen hallitus on tänään antanut eduskunnalle esityksen saamelaiskäräjälain muuttamisesta. Timosen toimikunnan lakiin ehdottamat muutokset ovat laajalti kotimaisten ja kansainvälisten ihmisoikeustoimijoiden edellyttämiä.

Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa kolmen peräkkäisen hallituskauden aikana, mutta aiemmat kaksi yritystä ovat epäonnistuneet. Suomen valtion on todettu voimassa olevan saamelaiskäräjälain osalta toistuvasti rikkoneen kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia esimerkiksi saamelaisten itsemääräämisoikeuden suhteen.

– Saamelaiskäräjälain uudistuksessa on kyse ihmisoikeuksista. Esityksellä voidaan korjata vallitseva tilanne, joka loukkaa vakavalla tavalla saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia. Timosen toimikunnan esitys saamelaiskäräjälaiksi on tasapainoinen, ja siinä on onnistuttu huomioimaan saamelaisesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta nousevia huolenaiheita, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Oikeusministeriön asettaman Timosen toimikunnan mietintö lakimuutoksesta julkaistiin toukokuussa 2021. Sen tarkoituksena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja Saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on korjata nykyinen ihmisoikeuksien loukkaustila erityisesti YK:n ihmisoikeuskomitean edellyttämällä tavalla. Hallituksen esitys vastaa pitkälti Timosen toimikunnan mietintöä.

– Kiitän lämpimästi kaikkia asiaa edistäneitä yhteistyöstä, erityisesti pääministeri Marinia sekä oikeusministeri Henrikssonia, jotka ovat esimerkillään edistämässä saamelaisten ihmisoikeuksia, Juuso toteaa.

Saamelaiskäräjien hallitus valmistelee asian täyskokouksen käsittelyä varten nopealla aikataululla. Täyskokous tekee päätöksen Saamelaiskäräjien virallisesta kannasta lakiesitykseen. Lakiin hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset edellyttävät Saamelaiskäräjien hyväksyntää.

Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020–2023 yksi päätavoitteista on edistää saamelaiskäräjälain uudistamista alkuperäiskansaoikeuksien pohjalta. Saamelaiskäräjien kokous on käynyt lähetekeskustelun saamelaiskäräjälain uudistamisesta 17.9.2020 ja saamelaiskäräjälain uudistamisen jatkovalmisteluista 22.6.2021.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on huolissaan saamelaiskäräjälain etenemisestä

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on huolissaan siitä, ettei Suomen hallitus ole vielä toimittanut saamelaiskäräjälakia eduskunnalle. Neuvosto vaatii Suomen nykyisten ihmisoikeussopimusrikkomusten lopettamista ja tarvittavia toimia saamelaisten itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi.

Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin, Saamelainen parlamentaarinen neuvosto lausui Suomen hallitukselle saamelaiskäräjälain tilanteesta Suomessa. Lausunnon ovat allekirjoittaneet Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Håkan Jonsson, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston varapuheenjohtaja ja Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Silje Karine Muotka sekä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston varapuheenjohtaja ja Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto muistuttaa, että YK:n alkuperäiskansoja koskevan julistuksen 33 artiklan mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus päättää omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti sekä oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen.

Lisäksi neuvosto muistuttaa, että YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea ovat todenneet, että nykyinen saamelaiskäräjälaki rikkoo ihmisoikeussopimuksia (CCPR/C/124/D/2668/2015 ja CERD/C/106/D/59/2016).

Neuvosto oikoo vääriä tietoja

Neuvosto on myös kiinnittänyt huomiota Suomessa esiintyneeseen misinformaatioon vaaliluettelokriteerien eroista Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Julkisuudessa on esiintynyt väitteitä, joiden mukaan uuden lakiesityksen mukaiset kriteerit olisivat tiukemmat kuin muissa maissa.

– Tosiasia on, että lakiehdotuksen mukaisesti korjatut kriteerit olisivat samankaltaiset Norjan kriteerien kanssa, sekä täysin pohjoismaisen saamelaissopimuksen kriteerien mukaiset, neuvoston puheenjohtajisto toteaa lausunnossa. Kaikki sopijaosapuolet (Suomen, Ruotsin ja Norjan valtiot sekä maiden Saamelaiskäräjät) ovat alustavasti vahvistaneet sopimuksen.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Lisätietoja Saamelaisesta parlamentaarisesta neuvostosta

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin. Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät johtavat neuvostoa 16 kuukauden kausissa. Sihteeristönä toimii se saamelaiskäräjät, jolla johtamisvastuu aina kulloinkin on. Saamelaiskäräjien kokous valitsee edustajat saamelaiseen parlamentaariseen neuvostoon vaalikaudeksi.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto oikoo vääriä käsityksiä saamelaiskäräjälaista

Saamelaiskäräjälaki on siirtymässä eduskunnan käsittelyyn ja siten myös Saamelaiskäräjien täyskokouksen päätettäväksi. Asian ympärillä liikkuu runsaasti informaatiota, ja valitettavasti myös monia vääriä käsityksiä tai valheellisia väitteitä. On tärkeää, että asiasta päätettäessä keskustellaan faktapohjaisesti, joten Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto haluaa nostaa esille muutamia tärkeitä huomioita lakiuudistukseen liittyen.   

Uudelleenhakeutuminen

Yksi keskustelua herättäneistä kohdista on ollut vaaliluetteloon uudelleenhakeutuminen, josta on virheellisesti puhuttu myös ihmisten poistamisena vaaliluettelosta. Yhtäkään yksittäistä ihmistä ei tulla poistamaan, vaan vaaliluettelo kootaan alusta uudelleen, yhdenvertaisesti.

Olennaista on myös huomioida, ettei Suomen laki salli ihmisten lisäämistä etnisen taustan perusteella tehtyihin rekistereihin ilman heidän itsensä lupaa. Tämä tarkoittaa saamelaiskäräjälain osalta sitä, että jokaisen saamelaisen tulisi sekä itse identifioida itsensä saamelaiseksi että antaa lupa itsensä lisäämiselle tällaiseen rekisteriin.

Syrjintä

Uuden lakiehdotuksen on väitetty olevan syrjivä. Todellisuudessa lakiehdotus ei kuitenkaan syrji ketään, minkä on myös yhdenvertaisuusvaltuutettu todennut. Lisäksi Saamelaiskäräjille tärkeänä arvona on syrjimättömyys kirjattu myös itse lakiin mukaan. Viidennessä pykälässä todetaan seuraavasti: Tehtäviinsä kuuluvissa asioissa saamelaiskäräjien on osaltaan turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Saamelaiskäräjien on kohdeltava kaikkia ihmisiä ilman syrjintää tai mielivaltaa.

Oikaisuprosessi

Ehdotusta uudeksi vaalilautakunnan päätösten oikaisuprosessiksi on myös kritisoitu syrjivänä. Syytöksiä on vaikea ymmärtää, sillä muutoksenhakuprosessia on lakiuudistuksessa parannettu entisestään, ja jatkossa vaalilautakunnan päätökseen saisi hakea muutosta itsenäiseltä ja riippumattomalta muutoksenhakulautakunnalta. Tämä erillinen lainkäyttöelin siis vahvistaisi entisestään sekä saamelaisten itsemääräämisoikeutta että yksilöiden oikeusturvaa. Lisäksi valittajilla olisi edelleen mahdollista viedä asia korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn, jos he kokisivat, että päätös olisi ollut syrjivä tai mielivaltainen.

YK:n komiteoiden päätökset

Julkisuudessa on esiintynyt myös virheellisiä väitteitä YK:n ihmisoikeuskomitean ja rotusyrjintäkomitean Suomelle esittämistä vaatimuksista. On esimerkiksi väitetty, etteivät komiteat olisi vaatineet saamelaismääritelmän korjausta, vaan että pelkkä KHO:n tulkintatapojen korjaus riittäisi ratkaisuksi. Selkeä fakta kuitenkin on, että komiteat ovat ratkaisuissaan yksiselitteisesti edellyttäneet laissa olevan määritelmän muutosta. Komiteat ovat todenneet, että KHO:n ratkaisut ovat ongelmallisia, mutta samalla ne ovat selkeästi ilmaisseet, ettei heidän toteamaansa, Suomessa vallitsevaa ihmisoikeuksien loukkaustilaa voida katsoa korjatuksi niin kauan kuin lain saamelaismääritelmää ei ole korjattu saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.

  • YK:n ihmisoikeuskomitea:

8. Accordingly, the State party is obligated, inter alia, to review Section 3 of the Sami Parliament Act with a view to ensuring that the criteria for eligibility to vote in Sami Parliament elections are defined and applied in a manner that respects the right of the Sami people to exercise their internal selfdetermination, in accordance with articles 25 and 27 of the Covenant.

(Suomeksi UM:n sivuilla: https://valtioneuvosto.fi/-/yk-n-ihmisoikeuskomitealta-kaksi-ratkaisua-saamelaiskarajien-vaaliluetteloon-hyvaksymista-koskevassa-asiassa)

  • YK:n rotusyrjintäkomitea:

11. The Committee recommends that the State party provides an effective remedy to the petitioners by urgently initiating a genuine negotiation for the review of section 3 of the Act on the Sami Parliament with a view to ensuring that the criteria for eligibility to vote in Sami Parliament elections are defined in a manner that respects the right of the Sami people to provide its free, prior and informed consent on matters relating to their own membership and their political participation for the enjoyment and full realization of other rights of indigenous communities, in particular their economic, social and cultural rights guaranteed, in accordance with article 5 (c) and (e) of the Convention

(Suomeksi UM:n sivuilla: https://um.fi/tiedotteet/-/asset_publisher/ued5t2wDmr1C/content/yk-n-rotusyrjinnan-poistamista-kasittelevalta-komitealta-ratkaisu-saamelaisten-vaaliluetteloon-hyvaksyttyja-henkiloita-koskevassa-asiassa/35732)

Muiden saamelaiskäräjien kriteerit

On myös esitetty väitteitä, että Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisen kriteerit olisivat huomattavasti väljemmät kuin Suomessa. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan kriteerit ovat pitkälti yhteneväiset lakiuudistuksen jälkeen. Nykyisin Suomen kriteerit ovat väljemmät, eikä lopullinen päätösvalta ole Saamelaiskäräjillä, toisin kuin Norjassa ja Ruotsissa. Lakiuudistuksen toteutuessa nykymuodossa vastaisivat Suomen kriteerit Norjan mallia. Ruotsissa ne ovat hieman tiukemmat.

Lisäksi lakiehdotuksen kielikriteeriä on kuvattu virheellisesti ja väitetty, että siinä edellytetään saamen taitoa. Todellisuudessa kielikriteeriä halutaan laajentaa entisestään, jotta se paremmin huomioisi kielensä menettäneet saamelaiset. Kriteerissä edellytetään, että joko hakija itse, joku hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on puhunut saamea ensimmäisenä kielenään. Sama kielikriteeri on nähty myös muiden maiden saamelaiskäräjillä parhaana perustana määritelmälle. Kieli on keskeisessä asemassa myös Saamelaiskäräjien tehtävissä.

Enemmistön tahto

Keskustelussa on nostettu esille myös sitä, ettei saamelaiskäräjälain uudistuksella ole ollut kaikkien Saamelaiskäräjien jäsenten tukea. Vaatimus yksimielisyydestä on kohtuuton. Pelkästään eduskunnan toimintaa seuraamalla voimme todeta, että suomalaisessa päätöksenteossakin ollaan usein kovastikin eri mieltä päätöksenteossa. Silti päätöksiä kunnioitetaan, vaikka niistä äänestettäessä tilanne menisi eduskunnassa kovinkin tiukaksi. Hankalien päätösten teko olisi mahdotonta, jos enemmistöääni ei riittäisi.

On tärkeää huomioida myös saamelaisen hallintorakenteen erilaisuus suomalaiseen verrattuna: Saamelaiskäräjien päätöksille täytyy aina saada täyskokouksen tuki, eikä hallitus ole lähtökohtaisesti enemmistönä, toisin kuin eduskunnassa. Lähtökohtaisesti Saamelaiskäräjien hallitus tuo asiat täyskokouksen käsiteltäväksi aina ns. oppositioasemasta, eikä sillä ole valtaa asemaa päättää ylimmän päättävän elimen eli Saamelaiskäräjien jäsenistä koostuvan täyskokouksen yli. Erilaisesta asetelmasta huolimatta on demokratia Saamelaiskäräjillä vahvasti voimassa, ja saamelaisten omalla demokratialla täytyy vastaisuudessakin olla kestävä rooli.

Kaikilla Saamelaiskäräjien jäsenillä on oikeus tuoda näkemyksiään esille. Näkemysten kirjo on yksi Saamelaiskäräjien voimavaroista, ja erilaisia mielipiteitä arvostetaan suuresti. Demokraattisessa päätöksenteossa on kuitenkin selvää, ettei kaikissa asioissa saavuteta yksimielisyyttä. Tällöin päätöksenteko etenee äänestyksen kautta.

Myös saamelaiskäräjälain valmistelussa on varmistettu kaikkien jäsenten kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Saamelaiskäräjät on käynyt ennen Timosen toimikunnan työn aloittamista lähetekeskustelun, jossa jäsenet ovat voineet esittää omia kantojaan. Keskustelujen perusteella lakitoimikunnassa on edistetty kokouksessa laajaa tukea saaneita kantoja. Jos saamelaiskäräjälain uudistus etenee nyt eduskunnan käsittelyyn, tulee valmis lakitoimikunnan mietintö myös Saamelaiskäräjien täyskokouksen käsittelyyn. Siinä vaiheessa kaikilla jäsenillä on jälleen mahdollisuus kertoa omat, yhtäläisen arvokkaat näkemyksensä, ja vaikuttaa tasapuolisesti lopputulokseen. Niiden perusteella Saamelaiskäräjät tekee demokraattisen päätöksenteon mukaisesti sitten lopullisen päätöksensä lakiuudistuksesta.

Eri saamelaisryhmät

Saamelaiskäräjien työ on aina rakentunut eri saamelaisryhmien tasavertaiselle huomioimiselle. Tämä näkyy myös vaalijärjestelmässä, jossa jäsenien paikat jaetaan siten, että jokaisella alueella on sama minimimäärä edustajia, eikä esimerkiksi lukumäärältään suurempi alue voi saavuttaa automaattisesti sellaista asemaa, jossa toisten ryhmien edut jäisivät huomiotta. Sisäisessä työssä huomioidaan lisäksi myös eri kieliryhmien tasapuolinen edustus. Julkisessa keskustelussa on oltu huolissaan erityisesti inarinsaamelaisten edustuksesta Saamelaiskäräjillä. Monipuolinen edustus näkyy esimerkiksi siinä, että molemmat nykyiset varapuheenjohtajat ovat inarinsaamelaisia.

Saamelaiskulttuurien moninaisuus muodostaa pohjan myös koko Saamelaiskäräjien työlle, jossa tavoitteena on kaikkien saamelaisten kieliryhmien ja perinteisten elinkeinojen tuki ja edistäminen. Tämän työn kautta on saatu esimerkiksi elvytettyä ja voimistettua pienempiä kieliryhmiä, tuettua ja kannustettua saamelaiskulttuuria, parannettua perinteisten elinkeinojen harjoittajien mahdollisuuksia sekä tuotua koko alkuperäiskansayhteisön ääntä paremmin kuuluviin kansainvälisestikin. Kaiken työn ytimessä on rakkaus ja arvostus saamelaiskieliä ja saamelaiskulttuuria kohtaan.

Toivomme, että saamelaiskäräjälain uudistus päästään käsittelemään eduskunnassa, ja että siitä on kaikilla päättäjillä käytössään ajankohtainen ja asiapitoinen tieto.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto

Tuomas Aslak Juuso, puheenjohtaja          
Anni Koivisto, I varapuheenjohtaja
Leo Aikio, II varapuheenjohtaja

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Lisätietoja Saamelaiskäräjistä:

Saamelaiskäräjät on saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin Suomessa. Omalla lailla (L974/1995) perustettu Saamelaiskäräjät turvaa toiminnallaan saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilymisen ja kehittämisen. Saamelaiskäräjät suunnittelee ja toteuttaa saamelaisten kielellistä ja kulttuurista itsehallintoa sekä valvoo ja edistää saamelaisten oikeuksia ja elinoloja.

Suomi on rikkonut YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta 

YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevältä komitea (CERD) antoi ensimmäistä kertaa ratkaisun, jossa todettiin Suomen rikkoneen YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta. Komitea julkisti ratkaisunsa 13. kesäkuuta 2022 saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksyttyjä henkilöitä koskevassa asiassa. Komitea odottaa Suomen hallitukselta, että se käynnistää kiireellisesti neuvottelut, joissa tarkistettaisiin saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmää koskeva 3 §. 

Todettu loukkaus koskee korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) toimintaa vuoden 2015 saamelaiskäräjävaaleissa. Komitea katsoo, että KHO:n ratkaisut ovat voineet keinotekoisesti muuttaa äänestäjäkunnan kokoonpanoa ja näin vaikuttaa Saamelaiskäräjien mahdollisuuteen aidosti edustaa Saamen kansaa ja sen etuja. 

Siten ne KHO:n ratkaisut, jotka ilman selvää perustetta poikkesivat aiemmin hyväksytystä voimassa olevan lain tulkinnasta, jonka sekä KHO että saamelaiskäräjät olivat omaksuneet, loukkasi valittajien oikeutta Saamen kansan jäseninä kollektiivisesti määrätä saamelaiskäräjien kokoonpanosta ja osallistua julkisten asioiden hoitamiseen yleissopimuksen 5 (c) artiklan suojaamalla tavalla.  

Komitea totesi, että KHO on sisällyttänyt vähintään 53:ssa 93:sta päätöksestään äänestäjiä vaaliluetteloon ”kokonaisarvioinnin perusteella” osoittamatta, että he olisivat täyttäneet yhden saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:ssä säädetyistä objektiivisista kriteereistä. 

Sopimusloukkauksen korjaamiseksi komitea suosittelee, että Suomi käynnistää kiireellisesti aidon neuvottelun saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n tarkistamiseksi. Neuvottelut tulee käydä sen varmistamiseksi, että saamelaiskäräjien vaaleissa äänioikeutta koskevat kriteerit määritellään kunnioittaen saamelaisten oikeutta antaa vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus heidän omaan jäsenyyteensä ja poliittiseen osallistumiseensa liittyvissä asioissa. 

– Odotan Suomen valtion suhtautuvan vakavasti rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean antamaan langettavaan ratkaisuun ja vievän saamelaiskäräjälain uudistamisen nyt maaliin, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean ratkaisu perustuu vuoden 1965 kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen. Yleissopimus kieltää paitsi syrjinnän “rodun” perusteella, myös kaikenlaisen etniseen alkuperään perustuvan tarkoitetun tai tosiasiallisen ihmisoikeuksien loukkaamisen. 

Valittajat valittivat KHO:n 30.9.2015 ja 13.1.2016 antamista päätöksistä, jotka koskivat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemistä. Valittajat katsoivat, että ottamalla saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakijoita vastoin vaalilautakunnan toteuttamaa lakiin kirjattujen objektiivisten kriteerien arviointia, päätökset ovat etääntyneet saamelaisten omien tapojensa ja perinteidensä pohjalta hyväksymistä kriteereistä ja korvanneet ne korkeimman hallinto-oikeuden “kokonaisharkinnalla”. 

Ulkoministeriön tiedote 14.6.2022  

Komitean ratkaisu 13.6.2022  

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso  
Puheenjohtaja   
040 687 3394  
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Asiantuntijaseminaari saamelaiskäräjälain uudistamisesta 2.9.2021

Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa järjestetään yhteistyössä oikeusministeriön ja Saamelaiskäräjien kanssa valmisteltu asiantuntijaseminaari saamelaiskäräjälain uudistamisesta torstaina 2.9.2021. Tilaisuuden pääjärjestäjä on tiedekunnan alkuperäiskansaoikeuden osa-aikainen professori Martin Scheinin. Asiantuntijaseminaarin tarkoituksena on tarjota kansainvälisille, suomalaisille ja saamelaisille asiantuntijoille mahdollisuus arvioida toimikunnan ehdotuksia ja keskustella niistä. 

Kuva: Ville Fofonoff

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso osallistuu seminaariin ja pitää yhden seminaarin avauspuheenvuoroista. – Saamelaiskäräjälain uudistaminen on nyt erittäin ajankohtainen aihe ja odotan mielenkiinnolla järjestettävää asiantuntijaseminaaria. On tärkeää, että seminaari tarjoaa kansainvälisille ihmisoikeusasiantuntijoille areenan arvioida saamelaiskäräjälakitoimikunnan ehdotuksia ja keskustella niistä, sanoo Juuso. 

Seminaariin osallistuvat myös Saamelaiskäräjien ehdotuksesta nimetyt saamelaiskäräjälakitoimikunnan jäsenet. 

Asiantuntijaseminaari järjestetään hybridimuodossa. Puhujat ja muut osallistujat osallistuvat seminaariin joko paikan päällä Lapin yliopiston Castren-salissa tai etäyhteyksin. Seminaariin ilmoittautuminen on päättynyt 15.8. Ilmoittautuneille lähetetään ennakkomateriaalia ja ohjeet osallistumista varten.  

Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelleen toimikunnan mietintö eli esitys lakimuutoksista julkistettiin 11.5.2021. Ehdotettujen muutosten tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on korjata nykytilanne erityisesti YK:n ihmisoikeuskomitean edellyttämällä tavalla. Toimikunnan mietintö on ollut lausuntokierroksella kesän aikana.  

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Verkkolähetys saamelaiskäräjälain muutoksesta on katsottavissa

Katso tallenne verkkolähetyksestä. Lähetyksessä Saamelaiskäräjien esityksestä nimetyt saamelaiskärjälälakitoimikunnan jäsenet Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sekä varajäsen Anni Koivisto vastaavat kysymyksiin saamelaiskäräjälain muutoksesta. Tallenne on katsottavissa myös suomeksi.

Suomenkielinen tallenne: https://youtu.be/nW6gEHHdX1Q

Lue lisää saamelaiskäräjälain muutoksesta: 
https://www.samediggi.fi/saamelaiskarajalain-muutos/