Verkkolähetys saamelaiskäräjälain muutoksesta on katsottavissa

Katso tallenne verkkolähetyksestä. Lähetyksessä Saamelaiskäräjien esityksestä nimetyt saamelaiskärjälälakitoimikunnan jäsenet Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sekä varajäsen Anni Koivisto vastaavat kysymyksiin saamelaiskäräjälain muutoksesta. Tallenne on katsottavissa myös suomeksi.

Suomenkielinen tallenne: https://youtu.be/nW6gEHHdX1Q

Lue lisää saamelaiskäräjälain muutoksesta: 
https://www.samediggi.fi/saamelaiskarajalain-muutos/

Toimikunnan esitys edistäisi saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista

Saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta on saanut valmiiksi ehdotuksensa lakimuutoksista. Ehdotusten tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.

Toimikunta ehdottaa mietinnössään, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisen edellytykset uudistetaan ja vaaliluettelo kootaan uudelleen uudistettujen kriteerien pohjalta. Saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana itse määrittää, kuka on saamelainen, halutaan vahvistaa. Ehdotettujen muutosten taustalla on Suomen velvollisuus saattaa saamelaiskäräjälaki sopusointuun YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa ja estää sopimuksen loukkaukset jatkossa.

Oikeutta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa koskevaa saamelaisen määritelmää eli 3 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että pykälän kielikriteeri laajentuisi neljänteen polveen ja siitä poistettaisiin niin sanottu lappalaiskohta. Pykälässä olisi kysymys nimenomaan oikeudesta äänestää ja oikeudesta asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa eikä siinä määriteltäisi, ketä on pidettävä ylipäänsä saamelaisena. Säännös vastaa pitkälti vuonna 2017 parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen määräystä saamelaiskäräjien äänestysluettelosta.

– On tärkeä pikaisesti korjata nykytilanne ja huolehtia, että Suomi turvaa jatkossa täysimääräisesti saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet, painottaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

– YK:n ihmisoikeuskomitea on korostanut Suomen olevan velvollinen korjaamaan vallitsevan ihmisoikeusloukkauksen saamelaisten sisäistä itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Tämä oli myös toimikunnan toimeksianto, ja olen iloinen, että se näkyy lopputuloksessa tahtona vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Mietintöön sisältyy myös muita ehdotuksia. Saamelaiskäräjien vaaleja koskevia säännöksiä esitetään tarkistettavaksi äänestämisen helpottamiseksi pitkien etäisyyksien saamelaisalueella. Toimikunta ehdottaa esimerkiksi liikkuvan äänestyspaikan käyttöönottamista, ja että saamelaisalueen kunnissa olisi jatkossa useampi kuin yksi äänestyspaikka.

Vaaliluetteloon merkitsemistä koskevan asian muutoksenhakua uudistettaisiin siten, että ensimmäisenä varsinaisena muutoksenhakuasteena toimisi itsenäinen ja riippumaton muutoksenhakulautakunta. Se toimisi saamelaiskäräjien yhteydessä ja nimitettäisiin saamelaiskäräjien ehdotuksesta. Muutoksenhakulautakunnan päätöksistä haettaisiin muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Säännöstä viranomaisten neuvotteluvelvoitteesta ehdotetaan uudistettavaksi, jotta Suomi täyttäisi YK:n alkuperäiskansajulistuksessa edellytetyn ja ihmisoikeussopimusten tulkinnassa vahvistetun periaatteen alkuperäiskansan vapaasta ja tietoon perustuvasta ennakkosuostumuksesta (Free, Prior and Informed Consent, FPIC). Lisäksi saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta viranomaisten toiminnassa säädettäisiin tarkemmin. Myös saamelaiskäräjien toimivaltasäännöstä halutaan kehittää ja lain tarkoituspykälään lisätä viittaus saamelaisten itsemääräämisoikeuteen. Kaksisataaviisikymmentä äänioikeutettua saamelaista voisi jatkossa tehdä aloitteen saamelaiskäräjille sen tehtäviin kuuluvassa asiassa.

Oikeusministeriö asetti saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan ajalle 1.12.2020-15.5.2021. Oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timosen johtamassa toimikunnassa on ollut saamelaiskäräjien ja hallituspuolueiden edustajat. Toimikunnan jäsen Juha Joona (Kesk.) jätti eriävän mielipiteen erityisesti toimikunnan ehdottamaan 3 §:ään. Muilta osin mietintö on yksimielinen. Toimikunnan mietintö lähetetään seuraavaksi lausunnolle. Eduskunnalle annetaan ainoastaan sellainen esitys, jonka saamelaiskäräjien kokous hyväksyy.

Hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset.

Hankesivu: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020   

Lisätietoja:

Osastopäällikkö Johanna Suurpää, p. 0295 150 534, etunimi.sukunimi@om.fi
Neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman, p. 0295 150 293, etunimi.sukunimi@om.fi
Neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi, p. 0295 150 018, etunimi.sukunimi@om.fi
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, p. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Hallitus linjasi puoliväliriihessä saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin ja saamelaiskäräjälain rahoitustarpeista

Suomen hallitus linjasi puoliväliriihessä, että on sitoutunut edistämään saamelaisten totuus- ja sovintoprosessia ja varautuu tämän edellyttämään rahoitustarpeeseen toukokuun 2021 lisätalousarvioesityksessä. Lisäksi saamelaiskäräjälaki viedään ripeästi eteenpäin ja varaudutaan samassa yhteydessä tarkastelemaan Saamelaiskäräjien rahoitustasoa.

– Saamelaiskäräjien rahoituksen osalta on hyvä, että resursseja tarkastellaan saamelaiskäräjälain muutoksen yhteydessä. Saamelaiskäräjät toimii jo nyt liian pienellä budjetilla, mikä taas vaikuttaa siihen, kuinka pystymme hoitamaan Saamelaiskäräjille määrättyjä lakisääteisiä tehtäviä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn on tarkoitus alkaa vuoden 2021 aikana. Lapin sairaanhoitopiiri on laatinut esiselvityksen psykososiaalisen tuen tarpeesta komission työskentelyn aikana.

– Totuus- ja sovintoprosessin onnistuminen edellyttää, että toimintaan on varattu riittävät varat. Tämä tarkoittaa myös psykososiaalisen tuen asianmukaista resursointia. Prosessi ei saa kaatua siihen, että se on aliresursoitu, painottaa Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Saamelaiskäräjät esittänyt valtionavustuksen korotusta

Saamelaiskäräjät on vuoden 2022 kehysehdotuksessa esittänyt korotusta yleiseen toimintaansa. Saamelaiskäräjien esittämä korotus on 1 024 100 euroa ja se kohdistuu hallinnon kehittämiseen, poliittisen ja sidosryhmätoiminnan vahvistamiseen, saamelaisten parlamentaarisen työn kehittämiseen, kansainvälisen toiminnan ja viestinnän kehittämiseen sekä Sámi Giellagáldun toiminnan vakinaistamiseen.

– Saamelaiskäräjien työmäärään lisääntyminen on aiheuttanut jatkuvan resurssi- ja henkilöstövajeen, joka tulisi jo ratkaista. Myös Sámi Giellagáldun toiminnan vakinaistaminen tulisi varmistaa, sanoo Juuso.

Saamelaiskäräjien kehysehdotus vuodelle 2022

Saamelaiskäräjien kehysehdotus vuosille 2022-2024

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969A
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Linkit:

Hallituksen puoliväliriihi 2021 ja neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022–25

Puheenjohtaja Juuso: Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut osoittavat, että tarvitaan saamelaiskäräjälain uudistus

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut päätöksensä vuoden 2019 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelomerkintöjä koskevissa asioissa. KHO hyväksyi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 37 henkilöä vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen päätöksiä ja hylkäsi tai jätti tutkimatta yhteensä 124 valitusta. Saamelaiskäräjät kommentoi asiaa julkisten vuosikirjapäätösten perusteella.

Saamelaiskäräjät näkee, että KHO ei edelleenkään täysimääräisesti kunnioita alkuperäiskansa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, vaikka YK:n ihmisoikeuskomitea totesi vuonna 2019 ihmisoikeusloukkauksen Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemistä koskevien KHO:n päätösten osalta sekä velvoitti Suomea korjaamaan loukkaukset ja huolehtimaan etteivät ne enää jatku tulevaisuudessa.

– Saamelaiskäräjät katsoo, että YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen asettamat velvoitteet eivät toteudu, vaikka KHO on ottanut huomioon ihmisoikeuskomitean näkökannat tulkintaperiaatteissaan, ja vaikka lain tulkinnoissa on tapahtunut mahdollisesti tärkeääkin muutosta saamelaisten itsemääräämisoikeuden suuntaan, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Korkeimman hallinto-oikeuden uudet päätökset osoittavat sen, että pysyvä ratkaisu saavutetaan vain muuttamalla saamelaiskäräjälakia, jatkaa Juuso.

Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan työ on käynnissä ja toimikausi päättyy 15.5.2021.

Taustalla YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimuksen loukkaus

YK:n ihmisoikeuskomitea on todennut helmikuussa 2019 antamassa ratkaisussaan, että KHO on vuoden 2011 ja 2015 päätöksissään loukannut YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimusta hyväksyessään saamelaiskäräjien vaaliluetteloon henkilöitä oikeudenvastaisiin kriteereihin perustuen. KP-sopimus on yksi YK:n ihmisoikeussopimuksista, joka on tullut Suomessa sitovana voimaan vuonna 1976.

Ihmisoikeuskomitea on huomauttanut Suomea edelleen oikeudenloukkauksen jatkumisesta vuosien 2011 ja 2015 vaaliluetteloja koskevien KHO:n päätösten purkamatta jättämiseen (7/2019) liittyen. Samalla ihmisoikeuskomitea otti saamelaisten oikeuksia koskevat suositukset nopeutettuun seurantaan, ja Suomen tulee raportoida suositusten täytäntöönpanosta jo maaliskuussa 2022.

KHO on ollut tietoinen päätöksiä tehdessään näistä Ihmisoikeuskomitean huhtikuussa 2021 esittämistä huomioista.

Ainakin osa nyt annetuista päätöksistä kuitenkin jatkaa oikeudenloukkausta, kun KHO katsoo olevansa nykyisen lain voimassa ollessa sidottu pitämään voimassa kerran päättämänsä tapaukset ja jopa laajentamaan niiden vaikutuksen uusiin valituksiin, vaikka tämä johtaisi saamelaisten oikeuksien loukkaamiseen. Samalla oikeuskäytännön epäyhtenäisyys kärjistyy, kun “puhtaalta pöydältä” käsittelyyn tulevissa uusissa tapauksissa KHO kuitenkin nyt noudattaa ihmisoikeuskomitean linjauksia.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Oikeusministeriö asetti saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan

Oikeusministeriö on asettanut saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan. Toimikunnan tehtävänä on valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin. Toimikunnan toimikausi on 1.12.2020-15.5.2021.

Saamelaiskäräjät nimesi viisi jäsentä ja heille varajäsenet saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevaan toimikuntaan heinäkuussa 2020. Nimetyt jäsenet ovat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sekä varajäsenet Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Lisäksi Siiri Jomppanen nimitettiin toimikuntaan Saamelaiskäräjien osalta asiantuntijaksi.

– On todella tärkeää, että saamelaiskäräjälakia uudistetaan alkuperäiskansaoikeuksien pohjalta. Hienoa, että saamme työn nyt käyntiin, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Hallituspuolueet ovat kukin nimenneet yhden jäsenen ja varajäsenen toimikuntaan:

Puolue Jäsen Varajäsen
Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue Raimo Piirainen Mikkel Näkkäläjärvi
Suomen Keskusta Juha Joona Eeva-Maria Maijala
Vihreä Liitto Jenni Pitko Mirka Soinikoski
Vasemmistoliitto Veronika Honkasalo Anni-Sofia Niittyvuopio
Suomen ruotsalainen kansanpuolue Eva Biaudet Mats Löfström

Toimikunnan puheenjohtajana toimii oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen, toisena asiantuntijana oikeusministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Johanna Suurpää sekä sihteereinä neuvotteleva virkamies, esikuntanpäällikkö Johanna Hautakorpi ja neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman oikeusministeriöstä.

Toimikunnan tehtävänä on valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin. Toimikunnan työn perustana ovat perusoikeudet ja muut perustuslain asettamat velvoitteet, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus sekä muu oikeuden ja kansainvälisen oikeuden kehitys sekä viimeaikaiset ratkaisut.

Taustaa
  • Oikeusministeriö asetti 13.1.2020 työryhmän esivalmistelemaan saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevan toimikunnan työtä. Työryhmän keräämä tieto ja havainnot on koottu muistioon. Työryhmän toimikausi päättyi 31.3.2020.
  • Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaan työtä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi jatketaan. Hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset.
  • Saamelaiskäräjien toimikauden 2020-2023 yhtenä päätavoitteista on edistää saamelaiskäräjälain uudistamista alkuperäiskansaoikeuksien pohjalta.

Oikeusministeriön tiedote 26.11.2020

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Juuso, Nuorgam, Näkkäläjärvi, Scheinin ja Varis edustajiksi saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevaan toimikuntaan

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi viisi jäsentä ja heille varajäsenet saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevaan toimikuntaan 6.7.2020. Nimetyt jäsenet ovat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin, ja Kalle Varis sekä varajäsenet Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Lisäksi Siiri Jomppanen nimettiin toimikuntaan Saamelaiskäräjien osalta asiantuntijaksi. Toimikunnan toimikausi on 1.8.2020-31.1.2021.

Suomen valtio on aloittanut prosessin saamelaiskäräjälain uudistamiseksi ja pyysi nimeämispyynnöllään 26.6.2020 Saamelaiskäräjiä nimeämään jäsenensä muuttamista valmistelevaan toimikuntaan. Hallituspuolueet nimeävät kukin yhden jäsenen, yhteensä viisi jäsentä toimikuntaan. Saamelaiskäräjistä annetun lain tarkistaminen on tarpeellista, sillä lain säädökset ovat osittain vanhentuneita, ja säännösten toimivuudessa on havaittu ongelmia.

– Saamelaiskäräjien yhdeksi päätavoitteeksi vuodelle 2020 on nimetty saamelaiskäräjälain muutoksen valmistelu. Muutoksen valmistelu aloitettiin oikeusministeri Henrikssonin kanssa sovitusti elokuussa 2019. Hallitus teki päätöksen nimeämisistä, sillä aikataulullisista syistä asiaa ei ollut mahdollista viedä Saamelaiskäräjien kokoukseen, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien hallitus perustelee valintaansa, että kaikilla nimetyillä henkilöillä on vahva tuntemus ja osaaminen saamelaisasioista. Hallitus korostaa erityisesti valitun kokoonpanon oikeudellista osaamista, saamelaiskäräjälain tuntemusta ja neuvottelutaitoja.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman 10.12.2019 mukaan työtä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi jatketaan. Hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset.

– Odotusarvo toimikunnan työlle on, että saamelaiskäräjälakia lähdetään muuttamaan alkuperäiskansojen oikeuksien pohjalta, KP-sopimuksen velvoitteet huomioiden ja YK:n ihmisoikeuskomitean antamia ratkaisuja kunnioittaen. Suomi on sitoutunut YK:n alkuperäiskansojen julistuksen toimeenpanoon ja se tulee näkyä komitean työskentelyssä, jatkaa Juuso odotuksistaan toimikunnan työstä.

Toimikunnan tehtävänä on valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin. Toimikunnan työn perustana ovat perusoikeudet ja muut perustuslain asettamat velvoitteet, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus sekä muu oikeuden ja kansainvälisen oikeuden kehitys sekä viimeaikaiset ratkaisut. Saamelaiskäräjien nimeämät edustajat tekevät yhteistyötä Saamelaiskäräjien hallituksen kanssa.

Oikeusministeriö asetti 13.1.2020 työryhmän esivalmistelemaan saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevan toimikunnan työtä. Työryhmän keräämä tieto ja havainnot on koottu muistioon. Työryhmän toimikausi päättyi 31.3.2020.

Saamelaiskäräjälain muuttaminen: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020

 

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi