Arvoisa Pääministeri Marin, Suomen Saamelaiskäräjien jäsenet ja hyvät juhlavieraat. Heti alkuun haluan toivottaa teidät kaikki sydämellisesti tervetulleeksi Saamelaiskäräjien tämän vaalikauden juhlaan.

Tavallisestihan Saamelaiskäräjillä järjestetään vaalikauden avajaiset, mutta kauden ollessa nyt jo yli puolessa välissä, päätimme juhlistaa tällä kertaa koko vaalikauttamme. Toisaalta tämä ajankohta juhlalle ei ole lainkaan hassumpi, sillä se tarjoaa meille mahdollisuuden katsoa hieman taaksepäin kulunutta kautta ja arvioida, mitä kaikkea olemme ehtineet jo saavuttaa. Samalla voimme peilata saavutuksiamme myös koko vaalikauden tavoitteisiin ja katsoa, mitä meillä vielä on tehtävänämme.

Vaalikaudelle asetettiin heti alussa kunnianhimoisia tavoitteita kuten esimerkiksi pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioiminen, saamelaisten ihmisoikeuksien edistäminen yleisesti yhteiskunnan kaikilla tasoille, saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojan toimeenpano ja edistäminen, toimenpiteiden edistäminen ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi huomioiden saamelaisten oikeudet, kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen koko maassa, Saamen kieleen ja saamenkieliseen opetukseen liittyvät tavoitteet, saamelaisnuorten tukeminen eri tavoin, sekä Saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen.

Vaalikauden alussa tuskin kukaan meistä osasi ajatella, että tällä kaudella tulisimmekin asetettujen tavoitteiden edistämisen ohella viettämään ison osan aikaa painien myös globaalin koronavirsupandemian aiheuttamien poikkeusolojen, Ukrainan sodan synnyttämien vaikutusten sekä nyt Suomen NATO-jäsenyyttä koskettavan keskustelun kanssa. Nämä kaikki asiat kun koskettavat suoraan tai välillisesti myös meitä saamelaisia.

Edellä mainituista seikoista huolimatta olemme kuitenkin pystyneet kiitettävästi edistämään suurinta osaa päätavoitteistamme. Työtä on tehty valtavasti ja työtä riittää vielä myös seuraavaksi puoleksitoista vuodeksi. Saamelaisten oikeus kehittää ja ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu Suomen perustuslaissa ja Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä asemaamme alkuperäiskansana koskevat asiat. Viimeisten vuosien aikana Saamelaiskäräjien tehtävät ovat lisääntyneet todella paljon ja esimerkiksi meille tulevien edustuspyyntöjen määrä on kasvanut 80 % vuoteen 2019 verrattuna. Tämä on heijastunut myös meidän henkilöstömme työhyvinvointiin merkittävällä tavalla, ja toukokuussa 2022 Saamelaiskäräjät ottikin käyttöön poikkeustilan, jonka aikana keskitymme huolehtimaan vain meille kuuluvien lakisääteisten tehtävien hoidosta.

Vaikka useita päätavoitteita onkin pystytty jo edistämään, se ei tietenkään tarkoita, etteikö meillä edelleen olisi paljon töitä tehtävänä ja neuvotteluja neuvoteltavana ennen kuin me saamen kansana voimme todeta, että meidän ihmisoikeudet, niin yksilö- kuin kollektiivisella tasollakin, toteutuvat yhdenvertaisesti valtaväestöön verrattuna. Näen, että Saamelaiskäräjien työtä ja saamelaisten itsehallinnon toteutumista edistäisi monella tapaa saamelaiskäräjälain uudistaminen. Vaikka saamelaiskäräjälain uudistusta valmistellut toimikunta on antanut mietintönsä ja mietintö on ollut kommenttikierroksella jo viime kesänä, odotamme edelleen Saamelaiskäräjillä tietoa lain etenemisestä. En toivoisi, että Suomi on oikeusvaltio, jossa saamelaisten oikeuksia loukkaavaa tilaa pidetään poliitikkojen keskuudessa hyväksyttävänä tai normaalina. Sen sijaan toivon, että tältä hallitukselta löytyy tahtotilaa ja oikeudentuntoa lähteä korjaamaan Suomessa vallitseva saamelaisten oikeuksia loukkaava tila.

Emmekä me saamelaiset ole tämän toiveemme kanssa yksin, sillä myös YK:n ihmisoikeuskomitea vuonna 2019 sekä YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea tällä viikolla ovat antaneet ratkaisunsa, joissa loukkaustilaa vaaditaan korjattavaksi. Olisi hurjaa, että nyt kun koko läntinen maailma painottaa YK:ssa yhdessä tehtyjen sopimusten merkitystä ja puhuu ihmisoikeuksien vahvemman toteutumisen puolesta, Suomi olisi valmis rikkomaan näitä sopimuksia omalla kohdallaan. Viime vuonna ilmestynyt esitys uudeksi Saamelaiskäräjälaiksi on mielestäni paras tähänastisista esityksistä ja toivon, että sen pohjalta pääsemme etenemään asiassa. Tällä hetkellä ratkaisun avaimet meidän kansamme tulevaisuutta ajatellen ovat kuitenkin Suomen valtion johdon käsissä, ja toivon, että ratkaisussanne tulette painotetaan nimenomaan meidän saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumista.

Ihmisoikeuksien loukkauksien lisäksi toinen saamelaisyhteiskuntaa koko ajan enenevissä määrin huolestuttava asia on ilmastonmuutos ja sen vaikutukset alueemme luontoon. Näistä vaikutuksista saatiin esimakua talvella 2019–2020, joka oli lumiolosuhteiden vuoksi poikkeuksellinen ja erittäin haastava. Kaikki poronhoitajat eivät vieläkään ole täysin selvinneet tuon talven aiheuttamista vahingoista. Myös porotalouden kulut ovat nousseet huomattavasti ja esimerkiksi polttoaineiden hinnat ovat jo miltei kohtuuttomia. Tällä hetkellä se iskee erityisesti juuri poronhoitajiin, jotka käyttävät työssään muun muassa mönkijöitä ja moottorikelkkoja. Näiden työvälineiden sähköistäminen on edelleen lasten kengissä, ja tällä hetkellä ainoa vaihtoehtomme on käyttää fossiilisilla polttoaineilla kulkevia koneita.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös alueemme vesistöihin ja niiden eliöstöihin. Sillä on siis hyvin suoria ja merkittäviä vaikutuksia saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksiin ja tietysti myös kulttuuriimme ja kieliimme. Saamelaiskäräjillä on tällä kaudella panostettu erittäin paljon ilmastonmuutoskokonaisuuden työstämiseen. Tällä työllä haetaan erilaisia ratkaisuja ja valmiutta reagoida ja sopeutua vallitseviin ja tulevaisuudessa mahdollisesti muuttuviinkin olosuhteisiin. Ilmastolain uudistamisen yhteydessä olemme onnistuneesti neuvotelleet saamelaisen ilmastoneuvoston perustamisesta, jonka osalta tosin asetusta ollaan edelleen viimeistelemässä. Tällä hetkellä Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, jota myös Saamelaiskäräjät priorisoi työssään. Haluamme, että myös saamelaisten perinteisten elinkeinojen sopeutumistarpeet tulevat riittävällä tavalla huomioiduksi suunnitelmassa.

Edellä mainittujen lisäksi, olemme tehneet kovasti töitä tällä vaalikaudella saamelaisten poronhoitajien aseman parantamiseksi mm. edistämällä aktiivisesti sijaisapulain päivittämistä ja vaatimalla riittäviä korvauksia jo edellä mainitun vuoden 2019–2020 poikkeuksellisten lumiolosuhteiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Oppimateriaalipuolella olemme saaneet tuplattua oppimateriaalityöhön vuonna 2022 käytettävissä olevan summan. Sote-puolella uudistimme viime vuonna 30 vuotta täyttäneen yhteistyösopimuksen Kelan kanssa. Lisäksi vuonna 2021 saimme palkattua taloon uuden lakimiessihteerin, jonka virka vakinaistettiin tänä vuonna. Totuus- ja sovintokomissio asetettiin vuonna 2021 ja eilen saimme juhlia saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikön virallisia avajaisia.

Vuonna 2021 Suomen korkein oikeus myönsi Saamelaiskäräjillä mitalin kunnianosoituksena sen arvokkaalle työlle saamelaisten alkuperäiskansan kieltä ja kulttuuria koskevassa itsehallinnossa. Tämä on mielestäni tärkeä muistutus myös meille saamelaisille siitä, että vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa riittää Saamelaiskäräjien toimintaan kriittisesti suhtautuvia yksilöitä, on kuitenkin myös niitä jotka arvostavat ja kunnioittavat tekemäämme työtä.

Saamelaisessa yhteiskunnassa on myös muutoin tapahtunut tärkeitä ja hienoja asioita, kuten muun muassa tänä keväänä korkeimman oikeuden antamat ennakkopäätökset koskien saamelaisten kalastusoikeuksia. Tässä yhteydessä haluan kiittää erityisesti teitä, jotka teitte tässä suurimman työn ja lähditte taistelemaan omien, ja samalla kaikkien Suomessa asuvien saamelaisten oikeuksista ylläpitää kulttuuriaan ja harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Valitettavasti tämä päätös ei heijastunut vielä tänä kesänä Tenojoen lohenkalastusta koskevaan sääntelyyn, mutta Saamelaiskäräjät tekee parhaansa, että tulevaisuudessa saamelaisten oikeus kehittää ja ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan huomioitaisiin myös Tenon lohenkalastukseen liittyvien rajoitusten suunnittelussa.

Kesäkuussa 2021 Utsjoen porotilojen yhteismetsä teki päätöksen suojella 700 hehtaaria vanhaa ikimetsää Muddusjärven paliskunnan alueella. Näen tämän merkittävänä päätöksenä, joka toivottavasti näyttää esimerkkiä myös muille. Yhteismetsä pyysi yhdessä paliskunnan kanssa Saamelaiskäräjiä auttamaan asian edistämisessä ja Saamelaiskäräjät edistikin omalta osaltaan asiaa ympäristöministeriössä ja ilmaisi tukensa suojelutarpeelle.

Kulttuuripuolella saamelaiset ovat vahvistaneet omaa jalansijaansa ollessaan näkyvästi esillä mm. Venezia taidebiennaalessa, jossa ensimmäistä kertaa kansallisessa paviljongissa on ainoastaan saamelaistaiteilijoita. Viime vuoden syksyllä juhlimme Kansallismuseolta tulleen reilun 2000 Saamenmaalta kerätyn esineen kotiinpaluuta ja vain muutama viikko sitten saimme viettää uudistuneen ja laajennetun Saamelaismuseo Siidan avajaisia.

Edellä nostetut esimerkit osoittavat mielestäni sen, mitä olen aiemminkin sanonut: ” Saamelaisessa yhteiskunnassa jokaisen tekemällä työllä on merkitystä ja yhdessä saamme aikaan parhaan lopputuloksen”. Vaikka Saamelaiskäräjät on saamelaisia virallisesti edustava elin Suomessa, työtä kansamme, kulttuurimme, kielemme ja perinteisten elinkeinojemme ylläpitämisen ja kehittymisen eteen tehdään valtavasti myös muualla yhteiskuntamme eri tasoilla. Haluan siis omalta osaltani kiittää teitä kaikkia, jotka tätä työtä teette.

Työtä saamelaisia koskettavien asioiden parissa tehdään myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Tänään meillä on kunnia saada vieraaksemme Suomen pääministeri Sanna Marin. Haluan kiittää myös teitä Pääministeri Marin hyvästä yhteistyöstämme ja saamelaisten asioiden edistämiseksi tähän asti tekemästänne työstä esimerkiksi Suomen arktisen strategian ja totuus- ja sovintokomission asettamisen yhteydessä. Toiveenani olisi, että tämä työ kansani, ja ennen kaikkea kansani oikeuksien toteutumisen puolesta jatkuisi myös tulevaisuudessa.

Saamelaiskäräjien nykyisenä puheenjohtajana tiedän, että työ saamelaisten oikeuksien ja aseman edistämiseksi ei useinkaan ole helppoa, eikä se aina ole myöskään hauskaa. Joskus tiukkojen paikkojen tullen on tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella ja analysoida erilaisia asioita. Niissä tilanteissa on tärkeää myös muistaa, että yhteiskunnassamme on valtavasti osaamista, emmekä ole yksin painimassa vaikeiden kysymysten kanssa. Jo ennen meitä useat sukupolvet ovat tehneet töitä saamelaisen elämäntavan, kulttuurin ja kielen edistämiseksi. Itseäni vanhemmat kantavat mukanaan myös elämänkokemuksen tuomaa viisautta, ja tuota viisautta arvostan kovasti.

Olen oppinut oman siidani vanhemmilta henkilöiltä paljon elämästä ja yksi tärkeimmistä opeista on periksiantamattomuus. Samaa periksiantamattomuutta tarvitaan myös saamelaiskäräjien puheenjohtajana. Kun tunturissa olemme paimentamassa tokkaamme, tokka ei aina välttämättä pysy kasassa eivätkä asiat aina välttämättä mene ensimmäisellä kerralla niin kuin on suunniteltu. Poromies ei kuitenkaan koskaan voi antaa periksi, vaan omasta tokasta pidetään huolta. Samoin saamelaisten asioita edistettäessä, asiat eivät aina välttämättä onnistu ensimmäisellä kerralla, mutta sitten yritetään uudelleen ja oman kansan ohjaa aina työtämme.

Sofia Jannokin laulun sanoja lainaten, ”we are still here”, me olemme yhä täällä. Ja niin kauan kuin me olemme täällä, työ saamelaisten oikeuksien, kulttuurin, kielten ja elinkeinojen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi jatkuu.

Vielä kerran lämpimästi tervetuloa Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020–2023 juhlaan. Toivottavasti nautitte päivästä ja kaikista upeista esityksistä.

Kiitos.

Saamelaisten kansallispäivän puheessaan 6.2.2022 Saamelaiskäräjien puheenjohtaja toivoi tiiviimpää yhteistyötä suoraan ministereiden kanssa. Lisäksi puheessa nousivat esille mm. ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet saamelaiselinkeinoille, tarve saamelaiskäräjälain muutokselle sekä totuus- ja sovintokomission työn alkaminen.

-Yhteistyömme Suomen valtion suuntaan on kehittynyt viimeisten vuosien aikana. Monet ministerit ovat myös henkilökohtaisesti osallistuneet Saamelaiskäräjien kanssa käytyihin neuvotteluihin ja keskusteluihin. Toivon, että tämä yhteistyö vahvistuu entisestään tulevaisuudessa erityisesti valtioneuvoston jäsenten kanssa, totesi puheenjohtaja Juuso puheessaan.

Puheenjohtaja nosti esille myös ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset saamelaisten perinteisten elinkeinojen kuten poronhoidon ja kalastuksen harjoittajille. Hän painotti ilmastolain uudistuksen etenemisen tärkeyttä ja saamelaisten oikeuksien huomioimista myös kyseisen lain yhteydessä. Juuson mukaan saamelaisen ilmastoneuvoston olisi tärkeää päästä aloittamaan työnsä mahdollisimman nopeasti.

Myös tarve saamelaiskäräjälain muutokselle erityisesti ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta oli tärkeä teema puheenjohtajan kansallispäivän puheessa. 

-Haluankin esittää Suomen hallitukselle ja kansanedustajille pohdittavaksi arvokysymyksen siitä, onko Suomi sellainen valtio, jossa ihmisoikeuksien toteutumista edistetään kaikkien ihmisten osalta vai lähteekö Suomi sellaisten valtioiden mukaan, jotka tietoisesti jatkavat ihmisoikeuksien rikkomista, kysyy Juuso.

Juuso näkee saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustamisen askeleena kahden kansan välisen yhteistyön parantamiseksi. Tärkeinä edellytyksinä komission työn onnistumiselle Juuso näkee sen, että saamen kansalla on luottamus prosessiin sekä laajemman asenneilmapiirin muutoksen suomalaisessa yhteiskunnassa.

• Lue Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson kansallispäivän puhe täältä.
• Katso video Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson kansallispäivän puheesta täältä.

Käännös saamesta suomeen 28.2.2020

Haluan kiittää Suomen Saamelaiskäräjien jäseniä ja myös saamelaisia tästä suuresta vastuusta, jonka olen nyt saanut. Otan Saamelaiskäräjien puheenjohtajan toimen vastaan suurella nöyryydellä ja tulen uurastamaan koko Saamen kansan oikeuksien ja asioiden puolesta.

Saamelaiskäräjät on tärkeä elin saamelaisille, meidän työmme on valvoa ja edistää saamelaisten etuja, oikeuksia ja prioriteettejä. Suomen perustuslakia ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia tulee toteuttaa ja myös sitä kautta vahvistaa ja edistää Saamelaiskäräjiä saamelaisten kielellisenä ja kulttuurisena itsehallintoelimenä. Nimenomaan saamelaisia edustavana elimenä.

Saamelaiskäräjälaki on aivan keskeisenä asiana tässä, miten meidän itsehallinto tulee kehittymään. On tärkeää muistaa, että alkuperäiskansojen oikeuksien tulee olla Saamelaiskäräjien aseman edistämisen perustana. Erityisesti YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista tulee olla ohjenuorana meille kaikille ja se, että Saamelaiskäräjien tulee rakentua saamelaisten arvojen pohjalle.

Ilmastonmuutos on tietenkin myös saamelaisille suuri uhka. Uusimman tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos on vaikuttanut vahvasti saamelaisten elinkeinojen harjoittamiseen, ja erityisesti poronhoidon sopeutumiseen. Nykyisessä toimintasuunnitelmassa myös ilmastonmuutos on nostettu tärkeäksi ja merkitty tärkeäksi asiaksi ja hyvä niin. Uskon, että olemme kaikki hyvin suurella yksimielisyydellä painottamassa ilmastonmuutosta, saamelaiselinkeinoja ja luonnonmonimuotoisuutta koskevia asioita niin kuin toimintasuunnitelmassa lukee. Saamelaiskäräjien tulee työskennellä kovasti sen eteen, että tulevan ilmastolain uudistamisessa tulee ilmastonmuutosasia saamaan huomiota saamelaisten kannalta. Saamen ilmastopaneeli olisi yksi iso askel, miten saada saamelaisten oma ääni kuuluviin.

Saamelaiskäräjien yhtenä pidemmän ajan haasteena on ollut saamelaisten maa- ja vesioikeuksien edistäminen. Meidän tulee jatkaa tätä työtä, sekä edistää meidän oikeuksien tunnustamista ja toteuttamista. ILO 169 -sopimuksen ratifiointi on tärkeä asia saamelaisille, myös eri yhteyksissä kuten lainsäädännössä ja maiden ja vesien hyödyntämisen ja hallinnoinnin päätösprosesseissa. Toivon meidän pystyvän puolustamaan ja edistämään saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana.

Haluan nostaa esille hyvin periaatteellisen päätöksen, jonka Ruotsin korkein oikeus antoi Girjás palkisen ja Ruotsin valtion oikeudenkäynnissä. Suomen oikeushistoria on samankaltainen Ruotsin oikeushistorian kanssa. Girjás palkinen voitti Ruotsin valtion ruotsalaisessa korkeimmassa oikeusjärjestelmässä. Korkein oikeus päätti, että Girjás palkisella on yksinoikeus päättää, miten metsästyksestä ja kalastuksesta palkisessa päätetään. Tuomio oli ennakkotapaus ja sen odotamme vaikuttavan myös muiden saamelaisyhteisöjen juridiseen asemaan Ruotsissa ja myös Suomessa ja Norjassa. Ruotsin korkeimman oikeuden päätöksen mukaan saamelaisilla on oikeus päättää omasta kulttuurista, elinkeinoista ja identiteetistä. Minun näkemykseni mukaan Girjás palkisen ennakkotapaus tulee huomioida Suomessa saamelaiskäräjälain uudistamisen yhteydessä ja muutoin päätettäessä saamelaisten oikeusasemasta Suomessa ja erityisesti saamelaiselinkeinoja koskevissa oikeuksissa ja itsehallinnossa.

Suurin osa Saamelaiskäräjien jäsenistä on mediatietojen mukaan painottanut, että saamelaiskäräjälain uudistaminen ja itsehallinto sen puitteissa ovat tämän vaalikauden tärkeimmät asiat.

Haluan itse jatkaa vahvaa panostusta saamelaisten perinteisten elinkeinojen aseman edistämisessä! Muun muassa saamelaisten poronhoito, kalastus, metsästys ja käsityö ovat meidän kulttuurimme perusta ja tärkeä osa meidän kaikkien elämässä. Saamelaiset ovat pystyneet selviytymään erilaisten aikojen ja tilanteiden läpi ja toivon, että meidän työmme pohjana on perinteisten elinkeinojen säilyttäminen ja kehittäminen. Toivon myös hyvää yhteistyötä kaikkien elinkeinojen kanssa ja olen nähnyt, että Saamelaiskäräjistä on ollut apua esimerkiksi saamelaisporonhoidolle erilaisissa yhteyksissä. Katson myös, että saamelaisten perinteinen osaaminen on keskeisessä osassa siinä, minkälaisin arvoin ja näkemyksin Saamelaiskäräjät tulee ottamaan askeleita eteenpäin.

Samalla kun meidän kulttuurimme perustan vaaliminen on tärkeää, me elämme uusien haasteiden keskellä kansana. Tänä päivänä suurin osa meidän nuoristamme ja lapsistamme asuu Saamelaisalueen ulkopuolella ja heidän kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämistä ja turvaamista tulee nostaa esille. Saamelaiset kotiseudullaan ja kotiseudun ulkopuolella tarvitsevat tukea ja apua Saamelaiskäräjiltä kielellisten oikeuksien toteuttamisessa ja muutenkin kulttuurin vahvistamisessa. Myös saamen kieltä ja saamenkielistä opetusta koskevat asiat ovat nyt toivottavasti uudistusten kohteena ja toivon todellakin hyviä tuloksia tästä työstä.

Meidän kulttuurimme aktiiviset toimijat ja kansalaisyhteisöt ovat toimineet kauan hyvin ahkerasti ja pienillä resursseilla. Toivon, että me Saamelaiskäräjien taholta pystymme vielä paremmin tukemaan kulttuurin ja taiteen alalla toimivia henkilöitä. Myös Saamelaiskäräjien sisällä toimivien keskusten roolien vahvistaminen on tärkeää. Olen erityisen iloinen Duodjeakatemian perustamista koskevasta prosessista ja toivon, että pystymme vakinaistamaan tämän toiminnan.

Me saamelaiset asumme neljässä valtiossa, hyvä yhteistyö Saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa (SPN) on hyvin tärkeää. SPN:n toimintasuunnitelma on nimennyt selkeitä toimia, miten meidän yhteistyötä kehitetään,  esimerkiksi yhteinen vaalipäivä kaikissa Saamelaiskäräjissä on mielenkiintoinen ajatus. Myös yhteisen kulttuuriperinteen perustan rakentamista on tärkeää kehittää eteenpäin eri suunnitelmien yhteydessä. Haluan lausua, että SPN:n johtaminen Suomen Saamelaiskäräjillä jatkuu niin joustavasti kuin mahdollista.

Saamelaiskäräjät työskentelevät koko ajan, on paljon prosesseja vireillä juuri nyt, kun me olemme järjestäytymässä. Erilaisia lakiasioita ja työryhmiä on käynnissä: luonnonsuojelulaki, kaivoslaki, saamelaiskäräjälaki, saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen ja kielipesätoiminnan kehittäminen sekä sosiaali- ja terveysalan uudestaan organisoinnit ovat esimerkkejä niistä, joissa meidän täytyy tehokkaasti jatkaa Saamelaiskäräjien työtä.

Tärkein työväline on tietenkin meidän aikomusten tunnistaminen, mitä me tällä kaudella aiomme toteuttaa ja edistää. Vaalikauden toimintasuunnitelmaan toivonkin teiltä hyvin aktiivista vaikuttamista, josta täysistunnon täytyy lähiaikoina päättää.

Olen valmis keskusteluihin erilaisissa asioissa ja toivon hyvää ja aktiivista yhteydenpitoa teidän kanssanne hyvät Saamelaiskäräjien jäsenet.

Lopuksi toivon meille kaikille työrauhaa ja osaamista työskennellä saamelaisasioitten parissa. On hyvin tärkeää muistuttaa, että asiallinen käytös ja sihteeristön työrauhan varmistaminen on meidän kaikkien vastuulla.

Kiitos kaikille.

Tuomas Aslak Juuso
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja
28.2.2020, Inari

Suomen Saamelaiskäräjät toivottaa onnea kaimalleen 30-vuotisjuhlassa taiteilija Heidi Gauriloffin maalaamalla ”Elämän virta pohjoisessa” -taululla. Kuvassa paulat virtaavat tunturilaakson joessa yhteistyön symbolina.

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio osallistuu Norjan Saamelaiskäräjien 30-vuotisjuhlaan tänään 25.9.2019 Kaarasjoella. Lue puhe täältä (pohjoissaameksi).

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi