Muu kulttuurpiirâs já -ärbi -oppâmaterial lii almostum

Maid noomah muštâleh aldapirrâsist?

Lii-uv päikki kiävtust, veik tast iä oinuu kevttim luodah?

Magareh jienah aldapirrâsist kullojeh?

Muu kulttuurpiirâs já –ärbi lii máttááttâsmaterial, mon ulmen lii laiđiđ uáppeid sämmilii kulttuuráárbán já jieškote-uvlágán kulttuurpirrâsijd. Material siskeeld kuttâ (6) sierâ vijđosii hárjuttâs sämmilii kulttuuräärbi já kulttuurpirrâs ibbeerdmân ja oppâmân. Almostittem ulmen lii movtijdittiđ máttáátteijeid sehe šoddâdeijeid väldiđ kulttuurärbi- já kulttuurpirâsšoddâdem máttááttâs uássin. Máttááttâsmateriaaláin puáhtá ávhástâllâđ sierâlágán máttááttâsjuávhuiguin já heiviittiđ älkkeht meiddei arâšoddâdem tâi kielâpiervâltooimâ uássin.

Material lii rahtum ohtsâšpargoost Suomâ Kulttuutärbipajaskeessim servijn, Sämitige škovlim- já oppâmaterialtoimâttuváin, Säämi máttááttâskuávdáá Arktisâš pedagogiik II -hahhuin já Sämimuseo Siidain. Material láá toimâttâm Marita Aikio, Unni Länsman, Eija Ojanlatva, Miina Seurujärvi, Jaakko Tuominen já Anna Väänänen.

Material lii nuorttâlâš-, anarâš- já tavesämikielân Kulttuurin vuosikello -siijđoin!
Siijđoin lii meid material suomâkielâlâš kietâčaalâ pdf-häämist.

Mallipustaveh uápisin!

Čále bustávaid lii algâmáttááttâsân uáivildum hárjuttâsvihko tavesämikielâ mallipustavij hárjuttâlmân. 

Vihkoin uáppeeh pyehtih hárjuttâllâđ uccâ já stuorrâ pustavij sehe uápis saanij čäällim. Pustavij oppâm lasseen uáppei fijnâmotorisiih tááiđuh nanosmeh. Jyehi siijđost lii kuárus loová, moos uáppee sáttá jieš sárguđ já mááláđ.

Čále bustávaid -viihko lii kuvvim Nora Bäck, kote lii kuvvim meid tavesämikielâlii vieres kielâ máttááttâsân uáivildum GEA-oppâkirjesäärji. Viihko lii toimâttâm, vuávám já tuáijim Anni Näkkäläjärvi. Materiaal algâjurdân lii Petra Kuuva anarâškielâlâš ”Puustavhárjuttâsvihko”.

Täin viihkoin lii kevttum tekstimpustavijn šaddee Alku-fonttaperruu pustavijd. Foontaid lii vuávám Jarno Lukkarila já almostittâm Máttááttâshaldâttâh. Lasetiäđuid tun kaavnah čujottâsâst http://alku.typolar.com/.

Viihkoid puáhtá tijláđ Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst: https://www.samediggi.fi/tuote/cale-bustavaid/

Uđđâ tavesämikielâ pargokirje lii almostum

Škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh lii almostittâm uđđâ tavesämikielâ pargokirje GEA -kirjerááiđun. 

GEA 3 bargogirji giđđii lii uáivildum vuáđuškoovlâ kuálmád luoka viereskielâ máttááttâsân. Kirje teevstâid lii čáállâm Oona Länsman já kirje siskeeld maŋgâpiälásijd hárjuttâsâid. Kirje kuuvijd lii sárgum já tuáijim lii ráhtám Nora Bäck.

Tiijláámeh: https://www.samediggi.fi/tuote/gea-3-bargogirji-giddii/

Sämitigge almostit teddilum versio digitaallâš suomâ-nuorttâsämikielâ-sänikirjeest

Sämitigge já Giellagas-instituut almostiteh teddilum suomâ-nuorttâsämikielâ sänikirje vástuppeeivi 5.3.2021 tijme 13.00. Sänikirje lii teddilum versio Giellagas-instituut tooleeb almostittem digitaallâš suomâ-nuorttâsämikielâ-sänikirjeest. Puohháid ávus almostittemtilálâšvuotâ ornijduvvoo káidusohtâvuođâiguin Microsoft Teams peht čujottâsâst https://urly.fi/1X2m  

Pyeri puáttim čuávvuđ almostittemtilálâšvuođâ!

Uđđâ teddilum sänikirjeest suomâ-nuorttâsämikielâ lii suomâkielâkielâlâš uuccâmsaanij meeri paijeel 20 000. Teddilum sänikirje vuáđuduvá vuosâsaajeest Satu já Jouni Moshnikoff algâalgâlâš säniliiston, mutâ sänikiirján lii valdum mieldi mottoom verd maŋeláá lasettum sánáduv, ko toh láá keččum vuáhádum kielân teikkâ eromâš tehálâžžân.

Nuorttâsämikielâ sänikiirjij toimâttempargo lii rahtum válduääšist Máttááttâs- já kulttuurministeriö Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituutân mieđettum sierânâsruttâdem vuáđuld. Olášuttem lii rahtum Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut, Sämitige já Helsig ollâopâttuv oovtâstpargon.

Toimâttemkoddeest lijjii Eino Koponen, Miika Lehtinen, Merja Fofonoff já Raija Lehtola.

Giellagas-instituut nuorttâsämikielâ ollâopâttâhmáttáátteijee Miika Lehtinen lii porgâm teddilum sänikirje toimâttempargo Tromsa ollâopâttuv sämikielâi kielâteknologia kuávdáá, Giellatekno, vuáđust porgemáánust 2020 almostittum digitaallâš suomâ-nuorttâsämikielâ-sänikirjeest.

Sämitige sämikielâ toimâttâh lii annaam huolâ teddilum sänikirje almostitmist.

Teddilum sänikirje puáhtá tiiláđ Sämitige oppâmateriaalij viermikäävpist https://www.samediggi.fi/tuote/suomi-koltansaame-sanakirja/

Digitaallâš suomâ-nuorttâkielâ-sänikirje kávnoo čujottâsâst https://saan.oahpa.no/fin/sms/  

Lasetiäđuh:

Sämitigge: Marko Marjomaa (+358 10 839 3183) marko.marjomaa(at)samediggi.fi 

Giellagas-instituut: Miika Lehtinen (+358 50 5692300) miika.lehtinen(at)oulu.fi 

Sammallahti sänikirje lii vuod finnimnáál

Sämitige sämikielâ toimâttâh lii váldám uđđâ riäntus Pekka Sammallahti Sámi-suoma-sámi -sänikirjeest. Sammallahti sänikirje almostui vuossâmuu keerdi ive 1993, já tääl valdum uđđâ riäntus lii 7. Koččâmušâst lii laseriäntus já sänikirje siskáldâs ij lah muttum.

 Sänikirje laseriäntus lii čuuvtij vuordum, tastko kirje lii lamaš jo mottoom ääigi loopân vuobdum. Sämikielâ toimâttâh meridij loppâive, ete váldá sänikirjeest uđđâ riäntus:

– Eromâšávt sämmilij päikkikuávlu kieldâi kielâstrategiapargo lii movtijdittâm väldiđ sänikirjeest uđđâ riäntus. Sänikirjeest lii ennuv ävkki ulmuid, kiäh kevttih sämikielâ pargostis já meid sämikielâ uáppeid. Tuáivu mield kirjeh pijssájeh ubâ váháš ááigán, iätá sämikielâ toimâttuv säämi kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio

Sänikirjeest lii valdum 350 pitá riäntus.

Kirje lii finnimnáál Sämitige oppâmateriaalij viermikäävpist: Sámi-suoma-sámi Sátnegirji – Samediggi

Lasetiäđuh:

Anne Kirste Aikio, tel. 010 839 3124 / +358 40 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi