Sääʹmteeʹǧǧ halltõs nõõmti vitt vuäzzla da siʹjjid väärrniiʹǩǩid sääʹmteʹǧǧlääʹjj mottmõõžž valmštõõlli tåimmkådda 6.7.2020. Nõõmtum vuäzzla lie Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin da Kalle Varis di väärrneeʹǩǩ Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam da Sarita Kämäräinen. Lââʹssen Siiri Jomppanen nõõmteš tåimmkådda Sääʹmteeʹǧǧ vueʹzzeld äʹšštobddjen. Tåimmkååʹdd tåimmpââʹjj lij 1.8.2020-31.1.2021.

Lääʹddjânnam valdia lij alttääm proseeʹss sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođeem diõtt da raauki nõõmtemraukkmõõžžines 26.6.2020 Sääʹmteeʹǧǧ nõõmted jiijjâs vuäzzlaid mottmõõžž valmštõõlli tåimmkådda. Juõʹǩǩ halltõspeällõk nõõmat õõut vuäzzla, õhttsiʹžže vitt vuäzzla tåimmkådda. Sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj tääʹrǩstummša lij tarbb tõn diõtt, ko lääʹjj šiõttõõzz lie vueʹzzi puärsmam, da šiõttõõzzi toiʹmmjemvuõđâst lie aiccâm vaiggâdvuõđid.

– Sääʹmteeʹǧǧ õhttân väʹlddtäävtõssân eeǥǥas 2020 lij nõõmtum sääʹmteʹǧǧlääʹjj muttâz valmštõõllmõš. Muttâz valmštõõllmõõžž altteeš nuʹtt, mäʹhtt leäi suåppum vuõiggâdvuõttminister Henrikssoonin påʹrǧǧmannust 2019. Halltõs tuʹmmji nõõmtummšid, ko äiʹǧǧtaaul diõtt ääʹšš ij leämmaž vueiʹtlvaž viikkâd Sääʹmteeʹǧǧ såbbra, ceälkk saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso.

Sääʹmteeʹǧǧ halltõõzz vaʹlljummši vuâđđan lij, što pukin nõõmtum oummin lij raʹvves tobddmõš da silttummuš sääʹmaaʹššin. Halltõs teäʹddad jeäʹrben vaʹlljuum norrõõzz vuõiggâdvuõđlaž silttummuž, sääʹmteʹǧǧlääʹjj tobddmõõžž da saǥstõõllâmtääidaid.

Väʹlddminister Sanna Marin halltõõzz prograamm 10.12.2019 mieʹldd tuâj sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođeem diõtt jueʹtǩet. Halltõsprograamm mieʹldd halltõs âânn äärvast da oouʹdad puki säʹmmlai ǩiõlʼlaž da kulttuurlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjummuž vääʹldeeʹl lokku meeraikõskksaž suåppmõõžžid.

– Vueʹrddemärvv tåimmkååʹdd tuõjju lij, što sääʹmteʹǧǧlääʹjj vueʹljet muʹtted alggmeerai vuõiggâdvuõđi vuâđald, SP-suåppmõõžž õõlǥtõõzzid lokku vääʹldeeʹl di ÕM:i ooumažvuõiggâdvuõttkomitea uʹvddem čåuddmõõžžid ciʹsttjeeʹl. Lääʹddjânnam lij čõnnõõttâm ÕM:i alggmeerai čõõđtõõzz toimmupiijjmõʹšše da tõt âlgg kuâsttjed komitea reâuggmõõžžâst, juätkk Juuso vuârddmõõžžines tåimmkååʹdd tuõjju.

Tåimmkååʹdd tuâjjan lij valmštõõllâd tarbbsõs muttsid sääʹmteeʹǧǧest uvddum läkka. Tåimmkååʹdd tuâj vuâđđan lie vuâđđvuõiggâdvuõđ da jeeʹres vuâđđlääʹjj piijjâm õõlǥtõõzz, Lääʹddjânnam čõõnni meeraikõskksaž ooumažvuõiggâdvuõttsuåppmõõžž, ÕM:i alggmeerai vuõiggâdvuõđi čõõđtõs di jeeʹres vuõiggâdvuõđ da meeraikõskksaž vuõiggâdvuõđ ouddnummuš di võõrâs čåuddmõõžž. Sääʹmteeʹǧǧ nõõmtem eeʹttǩeei tuejjee õhttsažtuâj Sääʹmteeʹǧǧ halltõõzzin.

Vuõiggâdvuõttministeria piiji 13.1.2020 tuâjj-joouk ouddvalmštõõllâd sääʹmteʹǧǧlääʹjj mottmõõžž valmštõõlli tåimmkååʹdd tuâj. Tuâjj-joouk noorrâm teâđ da aiccõõzz lie norrum mušttsa. Tuâjj-joouk tåimmpââʹjj puuđi 31.3.2020.

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj mottmõš: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020

Lââʹssteâđ

saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso teʹl. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi

Vuosi 2019 oli Saamelaiskäräjien vaalivuosi ja vaalit toimitettiin syyskuussa, vaikka Saamelaiskäräjät esitti kesällä valtioneuvostolle Saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista. Esityksen taustalla oli Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaisen määritelmä sen varmistamiseksi, että edellytykset äänioikeudelle Saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. On tärkeä muistaa, että Suomi on ratifioinut kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja täten sitoutunut kansallisesti kunnioittamaan ja toimeenpanemaan sopimusta.

Syyskuussa Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyi Ruotsin Saamelaiskäräjiltä Suomen Saamelaiskäräjille seuraavaksi 16 kuukaudeksi. Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajuuskauden päätavoitteet ovat mm. Saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldu:n toiminnan vakinaistamisen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisen sekä alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien parantamisen YK:n piirissä.

Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus pääsivät yhteisymmärrykseen Akwé: Kon -ohjeiden toimintamallin päivittämisestä ja soveltamisesta. Merkittävää toimintamallin päivittämisessä on Akwé: Kon vaikutustenarviointi työskentelyn lisäresurssit, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen prosessin eri vaiheissa sekä viestinnän lisääminen.

Vuonna 2019 vietettiin YK:n kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta. Saamelaiskäräjät oli vahvasti mukana teemavuoden toteuttamisessa kannustaen myös muita toimijoita osallistumaan teemavuoteen. Monet viranomaiset tarttuivatkin haasteeseen ja tämän johdosta Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien organisoima saamen kielten viikko lokakuussa näkyi myös Suomessa valtakunnallisesti.

Alkuperäiskansojen kielten teemavuosi näkyi positiivisina ja näkyvinä kielten edistämishankkeina, joista suurimpana voidaan mainita Frozen 2 -animaatio, joka oli globaali näkyminen saamelaiskulttuurille ja -kielille ja joka tehtiin läheisessä yhteistyössä saamelaisasiantuntijoiden kanssa. Tämän lisäksi myös Yle ilmoitti maaliskuussa, että tuottaa Muumilaakso-sarjasta saamenkieliset versiot Saamelaiskäräjien esityksen mukaisesti.

Vuonna 2019 oikeudellista kehityskulkua kuvaavat ihmisoikeuskomitean päätösten lisäksi oikeuskanslerin ratkaisut oikeuksien toteuttamisesta koskien Saamelaisten oikeutta saamenkieliseen palveluun Kelassa (OKV/1161/1/2018) ja Saamelaiskäräjälain neuvottelu velvoitteen laiminlyönnistä työ- ja elinkeinoministeriön toimesta (OKV/8/50/2019). Näyttää siltä, että oikeuskansleri rooli yhteiskunnassa on tärkeä myös Saamelaisten näkökulmasta.

Maaliskuussa Utsjoella neljä saamelaista voitti Lapin käräjäoikeudessa kalastusoikeutta koskevan asian. Käräjäoikeuden mukaan kalastuslaki rajoitti saamelaisille perustuslaissa ja kansainvälisessä oikeudessa turvattua oikeutta kalastaa kotiseudullaan. Tapaukset eivät saaneet lainvoimaa, vaan ne etenivät korkeimman oikeuden käsiteltäviksi ennakkoluonteisuutensa vuoksi.

Totuus- ja sovintoprosessia koskevat neuvottelut saatiin päätökseen valtion, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen välillä. Saamelaiskäräjien viimeinen täyskokous hyväksyi ehdotuksen Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi. Saamelaiskäräjät katsoo tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on. Saamelaiskäräjät katsovat komission asettamisen merkitsevän, että julkisesti tunnustetaan valtion assimilaatiopolitiikan vaikutusten vaativan korjaavia toimenpiteitä.

Duodje-akatemian toiminnan käynnistyminen oli hieno tunnustus duodji-perinteelle ja -osaamiselle. Duodje-akatemia, joka on tulevaisuudessa tarkoitus vakinaistaa pysyväksi toiminnaksi Saamelaiskäräjien yhteyteen, on hyvä uudenlainen toimi ja alku eteenpäin, jolla lisätään yhteisöllisyyttä sekä vahvistetaan duodji-osaamista Enontekiöllä ja laajemmin saamelaisyhteisössä koko Suomessa.

Suuret kiitokset henkilöstölle hyvästä työstä ja ahkeruudesta Saamelaisten asioiden edistämisen puolesta. Lisäksi suuret kiitokset luottamushenkilöille, erityisesti edelliselle puheenjohtajalle Tiina Sanila-Aikiolle ja I varapuheenjohtajalle Heikki Paltolle, sidosryhmille ja yhteistyötahoille, erityisesti Saamelaisneuvostolle, Kolttien kyläkokoukselle kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksille, saamelaisten kotiseutualueen paliskunnille ja yksittäisille saamelaisille, jotka puolustavat saamelaisoikeuksia ja tekevät kovaa työtä saamelaiskulttuurin edistämisen eteen, usein pitkälti vapaaehtoisesti omalla ajallaan.

Saamelaiskäräjien kokous 26.6.2020 hyväksyi Saamelaiskäräjien toimintakertomuksen vuodelta 2019. Lue koko toimintakertomus täältä.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtajan avustaja Rosa-Máren Magga puh. 040 617 5113, rosa-maren.magga(at)samediggi.fi