Sámi mánáid Márjjabeaivi lávvordaga 17.3.2018 Heahta skuvlla duodje-lanjas
dmu 11.00-11.45 Juoigan ja lávlun:
Oarján-nieiddat
Govva: Ville-Riiko Fofonoff/YLE Sápmi
Petra Biret Magga-Vars
dmu 12.00-13.00 Buđaldallan-boddu
Vejolaš duddjot čoavddagilkkora dahje hutkat sámegillii dajahusaid ráddeboaluide maid beassa mášiinnain deaddit.
Lassidieđut doaimmajođiheaddji Petra B. Magga-Vars
tel. 0407325503 Mánnu/Sámediggi
Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 16.3.2018.
Sámediggi almmuha ohcanláhkai
MEARREÁIGÁSAŠ ÁŠŠEMEANNUDEADDJI BARGGU
Áššemeannudeaddji váldobargun lea doaibmat sosiála- ja dearvvasvuođalávdegotti áššemeannudeaddjin ja čállin. Bargu álgá 2.4.2018 ja nohká 28.7.2018. Bargi doaibmabáiki lea čállingotti váldodoaibmabáikkis sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.
Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela máhttu (ásahus 1727/95). Barggu menestuvvi dikšuma ovddida heivvolaš allaskuvladutkkus, buorre sámi sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi dovdamuš. Buorre hálddahusbargguid ja ekonomiahálddahusa dovdamuš gehččojuvvo ovdun. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-II mielde (vuođđobálká gaskkas 2 466,87 – 2 570,81 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvi ahkelasit.
Ohcamušat oktan mildosiiguin galget doaimmahuvvot sámedikki čállingoddái 26.3.2018 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Anár / info(at)samediggi.fi. Lassedieđuid barggu birra addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Anáris 12.3.2018 Sámediggi
Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu oažžu guossin UNICEF:a Buorre dáhtu áirasa ja dáiddáringe dovdojuvvon Eija Ahvo njukčamánus. UNICEF lea ON:id mánáidorganisašuvdna, mii doaibmá miehtá máilmmi mánáid buorrin, geat leat heajumus dilis. UNICEF fuolaha, ahte máná vuoigatvuođat dearvvasvuhtii, skuvlejupmái ja suodjaleapmái ollašuvvet.
Musihkar, neavttár Eija Ahvo lea doaibman 31 jagi Suoma Unicef buorre dáhtu áirrasin. Ruandas báikki alde son oahpásmuvai UNICEF: a prošeavttaide ee. mánnárávvehatdoibmii, Mánnáustitlaš skuvlii ja Nuoraid One stop centerii. Galledemiid ulbmilin lea oažžut min mánáid diđolažžan máilmmi mánáid dilis, eallimis, birgemis ja dahkat maiddái UNICEF:a barggu oahpisin. Váikkuhanbarggu ulbmilin maiddái ruovttueatnamis lea oažžut áigái bissovaš nuppástusaid mánáid buorrin sihke servodaga ráhkadusain ja olbmuid doaladumiin.
UNICEF:a Buorre dáhtu áirras Eija Ahvo boahtá skuvlalaččaid guossin Vuhččui (20.3.), Avvilii (23.3.), Anárii (21.3.) ja Čeavetjávrái (22.3.). Son muitala Unicef-barggu birra Afrihká Ruandas ja iežas oahpásmanmátkki vásáhusain govaiguin, sániiguin ja šuoŋaiguin.
Lassidieđut doaimmajođiheaddji Petra B. Magga-Vars
tel. 0407325503 Mánnu/Sámediggi
Israel Suoma ambassadevra Dov Segev-Steinberg galledii Sámedikki duorastaga 8.3.2018. Ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio deaivvadii ambassadevrrain Sajosis.
Lassidieđuid addá Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo dán jagi 12.4. Anáris. Jagi 2018 dáiddadáhpáhusa teman lea ”iežas jietna” ja dáhpáhusa fáttát leat musihkka ja tubben dahjege YouTube-videoid govven. – Musihkka lea maiddai riikadásis fáddán dán jagi ja go teman lea iežas jietna, heive tubben maiddái hui bures midjiide, muitala Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa buvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi.
Tubben-gilvvu duopmárin lea Mansikkka dahjege Maiju Voutilainen, gii lea okta Suoma bivnnuheamos tubededdjiin. Su kanála čuvvot badjel 160.000 olbmo. – Lea gal somá oažžut dákkár beakkálmasa duopmárin midjiide. Mansikkkahan finai duorastaga 15.2. Anáris doallamin tubben skuvlejumi nuoraide ja dan ledje čuovvumin čuođemat nuora ja máná Sajosis ja vel lasi streama bokte, illuda Ahlakorpi.
Dán jagáš dáiddadáhpáhus galggai álgoálggos lágidit Vuohčus, muhto Soađegili gieldda gádjuneisseváldi mielas Vuohču skuvlla sále lea menddo unni dáhpáhussii. – Šállošan go mii eat beassan Vuhččui, muhto ovttalahkai dán sáhttá gal jo gohčojit positiivalaš váttisvuohtan. Mis leat jo nu ollu sámi nuorat ja sámegiela hálli nuorat, ahte ii meinne gávdnot doarvái stuorra sadji dáhpáhussii. Maiddái mánáid ja nuoraid dorvvolašvuohta lea midjiide hui dehálaš ja dasa gullevaš áššiid galgá váldit bures vuhtii dáhpáhusa plánemis, deattuha Ahlakorpi.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa lágida Sámediggi. Tubben gilvu boahtá leat ovttasbarggus Arktista pedagogiikkaa -fidnuin ja das lea duopmárin tubeteaddji Mansikkka.
Lassedieđut dáiddadáhpáhusas bohtet maŋŋelis skuvllaide ja mediai.
Diehtu gávdno maiddai siidus: http://www.samediggi.fi/2018/01/21/samenuoraid-daiddadahpahusa-2018-sladjan-musihkka-ja-youtubben/?lang=dav ja Facebookis https://www.facebook.com/daiddadahpahus/
Aleksi Ahlakorpi buvttadeaddji
tuottaja Sámenuoraid dáiddadáhpáhus
010 839 3128
aleksi.ahlakorpi@samediggi.fi
DIEĐÁHUS 15.2.2018
Ságastallandilálašvuohta oaivegávpotguovllu sámiide 26.2.2018
Sámedikki stivra ordne čoahkkima oktavuođas ságastallandilálašvuođa oaivegávpotguovllu sámiide Helssegis hotealla Scandic Simonkenttäs mánnodaga 26.2.2018 dmu 18-20.
Sámedikki čoahkkima 18.12.2017 nannen doaibmaplána-bušeahta 2018 mielde stivrra čoahkkimat lágiduvvojit vejolašvuođaid mielde Ohcejogas, Vuohčus, Helssegis, Eanodaga Gárasavvonis ja Anáris. Čoahkkimiid oktavuođas lágiduvvo báikegottis ságastallandilálašvuohta, gos stivra deaivvada guovllu sámiiguin, muitala čoahkkáigeassun stivraáigodaga doaimmain ja fállá eahpevirggálut vejolašvuođa ságastallat áigeguovdilis áššiin.
– Ulbmilin lea, ahte ságastallandilálašvuođat nannejit sámiid ja Sámedikki gaskasaš gulahallama
oktasaš áššiid ovddideami olis, Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio deattuha.
Ságastallandilálašvuohta ordnejuvvo hotealla Scandic Simonkenttä čoahkkinlatnja Espas 26.2.2018 dmu 18-20.
– Sávan oaivegávpotguovllu sámiid bures boahtin válgaáigodaga vuosttas ságastallandilálašvuhtii, Sanila-Aikio loahpaha.
Lassidieđuid addá Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Ođasmahttojuvvon oktavuohta.com -fierbmeláđđi lea rahppojuvvon. Siiddut fállet sámedieđu oahpahussii ja eará berošteaddjiide ja daid leat Sámediggi ja Oahpahusráđđehus doaimmahan ovttasbargun. Siiddut sisttistollet dieđuid sámiid álbmotlaš symbolain, sámekultuvrra sierra surggiin, sámeservožis ja dáhpáhusain. Siidduin leat artihkalat, govat, videot ja liŋkkat.
Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus bovdejit ávvudit sámiid álbmotbeaivve. – Sámiid álbmotbeaivi addá buori vejolašvuođa oahpásmuvvat sámiide Eurohpa áidna eamiálbmogin ja maiddái sámiid kulturtradišuvnnaide, dadjá Oahpahusráđđehusa oaivehoavda Olli-Pekka Heinonen.
Dieđáhus 4.2.2018
Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus bovdejit doallat sámiid álbmotbeaivve!
Sámiid álbmotbeaivi dollojuvvo guovvamánu 6. beaivve. Dat lea doaisttážii oalle nuorra ávvubeaivi, daningo suopmelaš albmenáhkkii beaivi merkejuvvui jagi 2004. Álbmotbeaivvis mearriduvvui goittotge juo jagi 1992 ja ávvubeaivve ruohttasat ollet badjel čuohte jagi duohkái, jahkái 1917. Dalle Norgga Troanddimis lágiduvvui vuosttas davviriikkalaš sámečoahkkin, man dárkkuhussan lei guorahallat sámiid eallinvejolašvuođaid ja váldit beali sámiid guoski gažaldagaide. Gehččo, ahte sámiid politihkalaš diđolašvuohta bohciidii duon áigge. Álbmotbeaivi lea okta sámiid iežas leavgabeivviin, muhto maiddái Suoma, Ruoŧa ja Norgga virgeoapmahaččat ávžžuhit ahte dollo almmolaš leavgabeaivi.
Justa gárvánan kulturárbebarometra bohtosat muitalit čielgasit, ahte lea beroštupmi gáhttet iežas kulturárbbi ja – birrasa. Deháleamos áššin, maid gáhttet, leat vástideaddjit nammadan luonddu, birrasa, dábiid, árbevieruid ja gieđadáidduid sihke giela. Oahpahus- ja kulturministeriija ja Sámediggi leat ráđđádallan gáiddusoktavuođaid ávkkástalli golmmajahkásaš oahpahusa ovddidandoaimmas, man vehkiin sáhtášii buoridit erenomážit sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi mánáid vejolašvuođaid oažžut dievasmahtti sámegiela oahpahusa.
– Iežas eatnigiella lea dat gaskoapmi, mainna buoremusat ovdanbuktit iežamet, dovdduideamet, jurdagiiddámet sihke gulahallat earáiguin. Leamašan vuogas fuopmášit, mo sámenuorat atnet árvvus iežaset giela ja kulturárbbi ja háliidit sihkkarastit dan jotkkolašvuođa, oahpahusministtar Sanni Grahn-Laasonen dadjá.
Oahpahusráđđehusa oaivehoavda Olli-Pekka Heinonen deattuha, ahte sámiid álbmotbeaivvi doallan skuvllain ollašuhttá oasistis maiddái vuođđooahpahusa oahppoplána vuođustusaid linnjádemiid, maid mielde skuvla oahppi searvvušin buktá ovdan sámekultuvrra mearkkašumi Suomas. Dat ovddida ovttaskas olbmuid ja joavkkuid gaskasaš áddejumi ja gudnejahttima sihke vásttolaš doaimma. Skuvlaservošis galgá gávnnahit, ahte vuoigatvuohta iežas gillii ja kultuvrii lea vuođđovuoigatvuohta.
– Sámiid álbmotbeaivi addá buori vejolašvuođa oahpásmuvvat sámiide Eurohpa áidna eamiálbmogin ja maiddái sámiid kulturtradišuvnnaide, Heinonen gávnnaha.
Sámiid álbmotbeaivve doallamis sáhttá ávkin geavahit materiála, man Oahpahusráđđehus lea buvttadan oktasašbarggus Sámedikkiin.www.oktavuohta.com -siidduin gávdnojit dieđut sámiin, sámegielain, sámekultuvrras sihke materiála ja bargoneavvut oahpahusa ávkin.
Sámiid álbmotbeaivve doallama sáhttá čuovvut maiddái medias. Yle Sápmi čuovvu álbmotbeaivve dáhpáhusaid oktasašbarggus kránnjáriikkaid sámi rádio- ja tv-doaimmahusaiguin, nu rádio- ja tv-vuolggahusain go neahtas ja sosiálalaš medias.
Oahpahusráđđehus lea nammadan sámiid ja sámekultuvrra maiddái váldotemán eurohpalaš kulturárbejagi 2018 doallamis.
Lassidieđut Oahpahusráđđehusas:
Oahpahusráđđealmmái, ovttadaga hoavda Leena Nissilä: leena.nissila@oph.fi
Oahpahusráđđealmmái Susanna Rajala: susanna.rajala@oph.fi
Bajit dárkkisteaddji Maria Edel: maria.edel@oph.fi
Opahpahusráđđealmmái Paula Mattila: paula.mattila@minedu.fi
Lassidieđut Oahpahus- ja kulturministeriijas:
Sierraveahkki Daniel Sazonov: daniel.sazonov@minedu.fi
Oahpahusráđđealmmái Anne Onnela: anne.onnela@minedu.fi
Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna vuođđudeami eavttut gieđahallojuvvojit semináras, mii lágiduvvo Anáris Sajosis lávvardaga 10.2. Dilálašvuođas gullat vásihusaid vástideaddji komiššuvnnaid doaimmas eará máilmmis. Seminára lea rabas buohkaide.
Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnaid riikkaidgaskasaš vásáhusat:
Kommišuvnna, mii gieđahallá Suoma stáhta ja sápmelaččaid gaskasaš gaskavuođaid, vuođđudeami eavttut
Áigi: 10.2.2018
Báiki: Sajos, Anár
Dilálašvuohta streamejuvvo njuolggosáttan: http://www.sogku.fi/live/
Ságajođiheaddjit: Tiina Sanila-Aikio ja Antti Pentikäinen
09.00 Dilálašvuođa rahpan: Antti Pentikäinen, beaivválaš jođiheaddji, Oskkolaš ja árbevirolaš jođiheaddjiid ráfisirdinfierpmádat
09.10 Dearvvahussánit, Tiina Sanila-Aikio, sátnejođiheaddji, Sámediggi
09.20 Láidesteapmi, Eduardo González, ráđđeaddi ja sirdásanbaji vuoigatvuođaordnemiid áššedovdi
09.50 Láidesteapmi, Simon Keyes, galledalli professor, Winchester universiteahtta, soabadallama áššedovdi
10.20 Káffeboddu
10.40 Láidesteapmi, Laila Susanne Vars, njunuš áššedovdi, Norgga olmmošvuoigatvuođaidinstitušuvdna, VDD, áššedovdi ON:a olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji doaimmahaga (OHCHR) eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gieđahalli áššedovdimekanismmas (EMRIP)
11.10 Láidesteapmi, Marie Wilson, Kanáda duohtavuođa- ja soabadallankommišuvnna komissára
11.40 Láidesteapmi, Teivo Teivainen, professor, Helsset universiteahtta
12.00 Beaivemális
13.00 Láidesteapmi ja panelaságastallan Veli-Pekka Lehtola, sámekultuvrra professor, Oulu universiteahtta Nils-Henrik Valkeapää Petra Laiti, sátnejođiheaddji, Suoma Sámenuorat (SSN) Ida-Maria Helander, várresátnejođiheaddji, SSN
Anna Morottaja
14.00 Káffeboddu
14.15 Bargobájit ja joavkkuid ovdanbuktimat Ávžžuhusat Suoma stáhtii (sj. Johanna Suurpää, demokratiija-, giella- ja vuođđovuoigatvuođaáššiid ovttadaga hoavda, vuoigatvuođaministeriija) Ávžžuhusat Suoma sámediggái (sj. Tiina Sanila-Aikio) Ávžžuhusat duohtavuođa- ja soabadallankommišuvnna vuođđudeapmin geavatlaččat (sj. Antti Pentikäinen)
15.45 Loahppasánit, Tiina Sanila-Aikio ja Antti Pentikäinen