Vuoigatvuođaministeriija sámi giellalága 31 §:a vuođul máksojuvvon doarjagiidda ođđa ohcanáigi

/in , /by

Vuoigatvuođaministeriija lea almmuhan ohcanláhkái sámi giellalága (1086/2003) 31 §:s oaivvilduvvon doarjagiid. Doarjagiid várás lea dán jagi ruhta oktiibuot 120 000 euro. Vuoigatvuođaministeriija lea mieđihan 16.3.2018 nohkan ohcama vuođul doarjagiid 70 000 euroin. Dán dievasmahtti ohcamis sáhttá mieđihit doarjagiid 50 000 euroin.

Doarjaga sáhttá mieđihit sámiid ruovttuguovllu gielddaide, searvegottiide ja bálgosiidda ja maiddái lága 18 §:s dárkkuhuvvon priváhta oassebeliide sierra lassigoluid máksima várás, mat šaddet máinnašuvvon lága heiveheamis. Dál ohcanláhkái lean doarjagat leat oaivvilduvvon 1.1.2018 maŋŋá boahtán dahje boahttevaš lassigoluide. Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio ávžžuha ohcat doarjagiid.

– Dál dán ođđa ohcamis eareanoamážit hástalan ohcat daid gielddaid, searvegottiid, bálgosiid ja earáid, mat eai leat doarjaga vel ohcán dán jahkái.

Doarjagiin sáhttá gokčat sámi giellalága ollašuhttimis boahtán goluid.

– Doarjagiin sáhttá ovdamearkka dihte máksit almmuhusain, skoviin dahje eará dieđiheamis šaddan jorgalangoluid. Doarjaga leat maid mieđihan earret eará dulkongoluide dahje gieldda bargiid sámegiela skuvlejumis šaddan sadjásašgoluide.

Friddjahápmásaš ohcamušaid galgá doaimmahit vuoigatvuođaministeriijai maŋimustá 31.8.2018 dmu 16:15 elektrovnnalaččat čujuhussii oikeusministerio@om.fi. Ohcamuša sáhttá doaimmahit maiddái poastačujuhussii Oikeusministeriö, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, PL 25, 00023 Valtioneuvosto. Ohcamušas galgá čielggadit daid sierra lassigoluid, maid gokčamii doarjja ohccojuvvo.

Lassidieđut vuoigatvuođaministeriija doarjagis.

 

Lassidieđut:

Sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sámediggeláhkadoaibmagotti evttohushápmosa birra muitaluvvui Sámedikki lahtuide

/in /by

Sámediggeláhkadoaibmagotti hámus sámediggelága nuppástussan ovdanbuktui Sámedikki lahtuide ja bargiide dieđihandilálašvuođas, mii dollui ovdal Sámedikki dievasčoahkkima. Evttohushámus sáddejuvvo odne gulaskuddamii dahjege cealkámušaid addima várás. Ulbmilin lea, ahte Sámediggi gieđahallá nuppástusevttohusa borgemánu áigge čoahkkimis.

– Duogábealde leat lávga ráđđádallamat ja doaibmagottis lea juksojuvvon maksima. Dál Sámediggi galgá árvvoštallat ovttas sámeservošiin, sáhttágo evttohusa dohkkehit, deahtista Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio.

Gulaskuddamiid maŋŋá gevvojit sámediggelága 9 §:a mielde ráđđádallamat ja maiddái Sámedikki siskkáldas gieđahallan. Sámediggi galgá dohkkehit evttohusa, vuoi dat ovdánivčče riikkabeivviid gieđahallamii.

– Badjel jahkebeali garra bargu lea dál duogábealde ja leat juksan ovtta mihttomeari. Čuovvovaš lávkkit leat evttohushápmosa gulaskuddamat ja Sámedikki gieđahallan. Sávan dál sápmelaččaid aktiivvalašvuođa áššis, joatká Sámedikki II ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

– Evttohushápmosa guorahaladettiin lea buorre muitit, ahte hámus lea dáid ráđđádallamiid boađus ja vástida dan linjjá, maidda ráđđádallamiin lea bessojuvvon, dárkkálmahttá Sámedikki má. láhkačálli Kalle Varis.

Vuoigatvuođaministeriija diimmá skábmamánus ásahan doaibmagotti bargu lea vuođđuduvvan vuođđovuoigatvuođaide, vuođđolága ásahan eará geatnegasvuođaide ja Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođageatnegasvuođaide sihke ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštussii.

Lassidieđut evttohushápmosa guovddáš evttohusain:

 

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sámedikki II várreságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sámedikki vs. láhkačálli Kalle Varis, 010 839 3187, kalle.varis(at)samediggi.fi

Oulu universitehta oaččui ruhtadeami sámegielat ávnnasoahpaheddjiid skuvlenprošektii

/in , /by

Oahpahus- ja kulturministeriija juolludii Oulu universitehtii 750 000 euro sámegielat ávnnasoahpaheddjiid skuvlenprošektii. Prošeaktaohccin lei Oulu universitehta Giellagas-instituhtta ja ovttasbargoguoibmin bajásgeassindiehtagiid dieđagoddi, Sámi oahpahusguovddáš ja Sámediggi. – Prošeavtta ruhtadeapmi lea duođaid buorre ođas, illuda Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio. Sámegielat oahpaheddjiid váilun lea leamašan guhká min dieđus, ja oktan deháleamos áššiin bargolisttus. Oahpaheaddjidili buorideapmi namuhuvvo maiddái Sámedikki válgabaji doaibmaprográmmas.

Sámediggi ollašuhtii golggotmánus ovdačielggadeami, mas čielggaduvvojedje sámegielat oahpaheddjiid fidnen, dilli ja skuvlendárbbut. – Sámegielat oahpaheddjiin lea vátnivuohta, daningo vuosttaš buolvva oahpaheaddjit leat juo báhcán dahje báhcime ealáhahkii, eaige ođđa oahpaheaddjit válmmaštuva nu olu ja johtilit go mis livččii dárbu, muitala Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari. – Vátnivuohta guoská namalassii sámegielat ávnnasoahpaheddjiid. Ávnnasoahpaheddjiid vátnivuohta lea hehtten duođaid olu sámegielat oahpahusa viiddideami vuođđooahpahusa bajit luohkáide. Prošeavtta ulbmilin lea láhčit gelbbolaš oahpaheddjiide vejolašvuođa sámegielaid studeremii ja sámegielat oahpahusbargui. Prošeakta lágida dasa lassin maiddái dakkár sámegielat bargiide, geat oahpahit, muhto geain ii leat gelbbolašvuohta, vejolašvuođa háhkat ávnnasoahpaheaddji gelbbolašvuođa.

Oahpahus- ja kulturministeriija juolludii oahpaheaddjiskuvlejumi ovddidanprošeavttaide oktiibuot 12. miljovnna euro. Sierraveahkkeruđaid ulbmilin lea ovddidit Oahpaheaddjiskuvlejumi ovddidanprográmma. Veahkkeruhta mieđihuvvui oahpahus- ja kulturministeriija doaibmansuorgái gullevaš universitehtaide ja ámmátallaskuvllaide, maid bargguide gullá oahpaheddjiid skuvlen. Erenomáš stáhtaveahkit juolluduvvojedje oktiibuot 12,7 miljovnna euro, 1–3 jagát prošeavttaide. Dat álget jagi 2018. Prošeavttat sihke ođasmahttet oahpaheddjiid vuođđo-, oahpistan- ja dievasmahttinskuvlejumi ja nannejit allaskuvllaid ja skuvlema lágideddjiid ovttasbarggu. Ovddidanprošeavttat, mat ruhtaduvvojit, leat oktiibuot 25. Dat leat oassin oahpaheaddjiskuvlejumi ovddidanprográmma.

Oahpahus- ja kulturministeriija dieđáhus 6.2018: https://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/%20korkeakoulujen-opettajankoulutuksen-kehittamishankke-2

 

Lassidieđut:

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi, 010 8393 112

Ijahis idja ohcá eaktodáhtolaš bargiid!

/in , /by

Mii dárbbašit eaktodáhtolaš bargiid veahki 17.-19.8. johtolaga stivrremis, bileahtaid vuovdimis, festiválabáikki čorgemis ja festivála assisteantan.

Searvva donge Ijahis idja – bargojovkui de oažžut festiválapássa bearjadaga ja lávvardaga váldokonsearttaide!
Dan lassin mii fállat eaktodáhtolaččaide vel liegga borramuša dien beaivve go sii leat barggus.

Almmut iežat nama, e-poastačujuhusa, telefonnummira ja sávaldaga man beaivve háliidivččet leat barggus.

Lassedieđut ja almmuheamit:

Veahkkebuvttadeaddji Aleksi Ahlakorpi / aleksi.ahlakorpi@samediggi.fi / +358 40 687 8844

www.ijahisidja.fi

Govva: Ijahis idja/ Paadar Images

 

Ijahis idja lea eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus, mii lea lágiduvvon Anára girkosiiddas jagis 2004 rájes. Dáhpáhus lea Suoma áidna sámemusihkkafestivála. Festiválain gullat ja muosáhit sámemusihka sihke eará eamiálbmogiid musihka máŋggalágan dáhpáhusain nugo konsearttain, musihkkaseminárain, bargobájiin ja valáštallangilvvuin.

Oaidnalit Ijahis ijas!

Geassebargit álggahedje bargguset skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas

/in , /by

Oahppamateriálabargit álggahedje bargguset Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, ja sin bargu bistá guokte mánu. Doaimmahagas álggahedje ovcci sámegielat oahppamateriálabargi, geat ovddastit sihke anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela. Doaimmahagas leat vuosttaš háve ná máŋga geassebargi.

Miessemánu álggus leaba álggahan Terhi Harju, nuortalašgielat oahppamateriálabargi, ja Gabriela Satokangas, guhte bargá fas davvisámegielat materiála. Geassemánu álggus oahppamateriálabargiid jovkui serve lassin nuortalašgielat bargi Anna-Katariina Feodoroff ja davvisámegiela oahppamateriálabargit Solja Magga, Risten Mustonen, Sunná Länsman ja Rauna Vieltojärvi. Anárašgiela oahppamateriálabargin álggaheigga Henna Lehtola ja Tiina Jäppinen.

Geasi áigge bargit earret eará jorgalit, dárkkistit materiálaid čállima ja maiddái ráhkadit ja ovddidit erenomážit digitála oahppamateriála. Okta prošeavttain lea Bluppe-jietnagirjjiid báddenbargu. Geasi mielde bargit maid nuppástuhttet juo válmmaš oahppamateriálaid digitála hápmái. Materiálaid digitaliseren laktása seammás ođđa sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnui, nu ahte nu máŋgga mánás, nuoras go maiddái rávesolbmos lea vejolašvuohta oahppat sámegielaid.

 

Lassidieđut:

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu álgá 

/in , /by

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu álgá, go Ohcejoga stivra lea vuos dohkkehan fidnu iežasruhtadanoasi. Ohcejoga gieldda čuvgehuslávdegoddi válljii iežas čoahkkimis 7.6. fidnu prošeaktahoavdan luohkáoahpaheaddji Eila Tapiola. Hoavdda bargui ledje njeallje ohcci. Prošeaktahoavda bargagoahtá borgemánus álggus. Sámedikkis prošeaktakoordináhtorin lea álggahan fil.magist. Arla Magga, guhte bargá skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas.

Ohcejoga gielda oaččui miessemánus Oahpahus- ja kulturministeriijas ruhtadeami sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnui, mii álgá dál. Prošeaktabargiid lassin iežaska bargomeari fidnui geavaheaba maiddái Ohcejoga gieldda čuvgehushoavda Laura Arola ja Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari.

Fidnu lágida gáiddusoahpahusa, mii álgá geavatlaččat čakčalohkanbaji 2018-2019 áigge. Dalle maid fidnu goalmmát ovttasbargoguoibmi lea válljejuvvon. Ohcejoga gielda bidjá dál johttui fálaldatgilvvu oahpahusa fierbmebálvalusaid ja teknihkalaš doarjaga ollašuhttimis. Čakčalohkanbaji áigge teknihkalaš doarjja ja fierbmebálvalusat ostojuvvojit Sámeguovllu oahpahusguovddáža virtuálaskuvllas. Sámediggi joatká ohppiidkártema, mii lea álgán giđđat 2018. Ulbmilin lea ahte nu máŋga sámeoahppi jo vejolaš ožžot sámegiela oahpahusa riikkaviidosaččat.

Fuolaheaddjit, geat ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja sávvet iežaset mánáide anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela oahpahusa, sáhttet váldit oktavuođa Arla Maggai, jos sii eai juo leat almmuhan mánáideaset oahpahussii. Fidnu dárbbaša čuovvovaš dieđuid:

  • Oahppi namma,
  • jahkeluohkká čakčat 2018,
  • sámegiella, man oahpahusa fuolaheaddjit sávvet
  • leago giella oahppi eatnigiella vai nubbi giella vai vierisgiella
  • leago oahppi leamašan sámegielat árrabajásgeassimis dahje ožžon sámegiela oahpahusa ovdal
  • gielda ja skuvla, man oahppi vázzá
  • rektora namma ja oktavuođaváldindieđut
  • fuolaheaddji namma ja oktavuođaváldindieđut.

 

Lassidieđut:

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 8393 112

Prošeaktakoordináhtor Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

Čuvgehushoavda Laura Arola, laura.arola(at)utsjoki.fi, 040 7447 630

Sámediggi ohcá doaibmalatnjafuolaheaddji sadjásačča

/in /by

Sámediggi ohcá

DOAIBMALATNJAFUOLAHEADDJI SADJÁSAČČA

Mearreáigásaš ollesáigge bargogaskavuhtii 30.7.2018 – 31.5.2019. Sajosa doaibmalatnjafuolaheaddji bargguide gullet fáktameaštára barggut, áššehasbálvaleapmi, čoahkkimiid ja dáhpáhusaid ordnemiidda gullevaš barggut sihke dárbbu mielde lanjaid buhtisindoallan. Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan leat barggu eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit doarvái buorre bargohárjánupmi suorggi bargguin, iešráđálašvuohta ja njuovžilvuohta sihke buorit gulahallan- ja áššehasbálvalandáiddut. Doarvái buorre eaŋgals- ja ruoŧagiela dáidu gehččojuvvo ovdun. Barggus čuvvojuvvo 3 mánotbaji geahččalanáigi.

Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde, vuođđobálká 1 868,01 euro/mb, man lassin máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde ahkelasit. Ohcamušaid oahppo- ja bargoduođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 29.6.2018 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Anár dahje šleađgapostii info@samediggi.fi

Lassidieđuid barggus addá márkanastinhoavda Katariina Guttorm, tel. 010 839 3109. Sámediggái ja sámekulturguovddáš Sajosii sáhttá oahpásmuvvat čujuhusain www.samediggi.fi  ja www.sajos.fi

8.6.2018 Sámediggi

 

Vuosttaš digitála oahppamateriála almmustahtton

/in , /by

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat mearrida sámegielat oahppamateriálaid ráhkadeami, ja dat bidjá návccaid deaddiluvvon oahppamateriála lassin maid materiálaid digitálavuhtii. Vuordda lea ahte digitála oahppamateriálat šaddet ain dábáleabbon iešguđet oahppolágádusas.

Skuvlen ja oahppamateriáladoaimmahaga ođđaseamos digitála materiála lea Gea 1 Gollemeahcci (http://iioppi.fi/Saame/Gea/1/). Materiála lea oaivvilduvvon vuolleskuvlla vuosttaš luohká ohppiide, geat lohket davvisámegiela vierisgiellan. Digimateriála ja dan hárjehusat fállet  Gea 1 -lohkangirjji sisdoalu digitála hámis, nu ahte materiála lea sihke jietnagirji ja digitála oahppamateriála.

Gea 1 -digimateriála hárjehusat leat iešguđegelágan jietnadan-, stávval- ja sátnerádjohárjehusat, mat čuvvot lohkangirjji sisdoalu ja sátneráju. Oahppi sáhttá hárjehallat sámegiela iehčanassii, muhto digimateriálas leat maid dakkár hárjehusat, mat arvvosmahttet bargat ja čoavdit gielalaš čuolmmaid ovttas earáiguin. Digimateriála vuolggasadjin lea leamašan sámegiela oahppan spealulágan ja vuorrováikkuhuslaš birrasis.

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas ráhkaduvvojit digitála oahppamateriálat buot golmma sámegillii, mat hubmojuvvojit Suomas. Ovdamearkka dihte davvisámegillii lea boahtime ovdaskuvlla birasdieđu oahppamateriála. Anárašgillii ráhkaduvvo dán geasi mielde digimateriála viđát ja guđát luohká servodatoahpa ja historjjá oahppoávdnasiidda. Dáid lassin plánan lea ráhkadit oahpahusfilmmažiid guđege sámegiela bustávain.

Sámediggi lea ovdal almmustahttán digitála materiála earret eará árrabajásgeassinbargiide ja vánhemiidda materiálabáŋkkus Kuáti (http://www.kuati.fi/intro.php). Dan lassin Norggas Árktalaš universitehta ja Giellatekno leat ovttas ráhkadan davvisámegiela studeremii heivvolaš OAHPA -materiála (http://oahpa.no/davvi/).

 

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat sávvá buohkaide somás studerenbottuid fierpmis!

 

Sámi Giellagáldu doaimmat joatkašuvvet gáržžiduvvon hámis dán jagi lohppii

/in , /by

Sámegielaid normerenbargu joatkašuvvá, vaikko Giellagáldu -joatkkaprošeakta nogaige miessemánu loahpas. Sámi Giellagáldu doaimmat leat dássážii ruhtaduvvon Interreg-prošeaktaruhtademiin. Sámedikkit leat gávdnan gaskaboddosaš čovdosa davviriikkalaš giellaovttasbarggu ruhtadeapmái. Sámi Giellagáldu doaimmat joatkašuvvet uhcit ekonomalaš ja olmmošlaš resurssaiguin dán jagi lohppii.

Sámi Giellagáldu ii bastte doalahit doaimmaid jođus seamma dásis go Interreg-prošeavtta áigge. Dát čuohcá earret eará giellarávvenbálvalussii.

Sámi Giellagáldu sáhttá fállát  giellarávvenbálvalusa čuovvovaččat:

  • anárašgielas áigodagas 1.5. – 31.7.2018
  • nuortalašgielas áigodagas 1.8. – 31.10.2018
  • davvisámegielas 1.10. – 31.12.2018
  • julevsámegielas 13.8. – 31.12.2018
  • lullisámegielas  20.8. – 31.12.2018

Sámi Giellagáldus leat ain vihtta sierra giellajuhkosa: lulli-, julev-, ja davvi-, anáraš- ja nuortalašgiela giellajuogus, mat vástidit čállingiela norpmaid ja ođđa terminologiija normeremis. Giellajuhkosat eai sáhte čoahkkanit nu dávjá go ovdal gáržžiduvvon ekonomalaš resurssaid geažil. Giellajuhkosat čoahkkanit eanemusat golbmii loahppa jagi áigge. Dán geažil normerenproseassa váldá eanet áiggi go ovdal.

Giellajuhkosiid lassin Sámi Giellagáldui lea ásahuvvon bihtánsámegiela bargojoavku, man bargun lea normeret bihtánsámegiela čállinvuogi. Jurdda lea, ahte bargojoavku čoahkkana vuosttas geardde áramusat geassemánus.

Sámi Giellagáldu doaibmá ain Sámi Parlamentáralaš Ráđi vuollásažžan. Sámi Giellagáldu doaibma joatkašuvvá Sámedikkiid gaskasaš ovttasbargun. Ovttasbarggu jođiha Suoma Sámediggi. Sámi Giellagáldu gaskaboddosaš jođiheaddjin doaibmá Suoma Sámedikki má. Sámi giellaáššiidčálli Marko Marjomaa.

Sámegielaid normerenbargguid boahtte áigi lea ain eahpečielggas go bistevaš ruhtadeapmi ii leat sajis.

 

Eanet dieđuid addá Sámi Giellagáldu gaskaboddosaš jođiheaddji Marko Marjomaa.

marko.marjomaa@samediggi.fi

+358 10 839 3183

+358 50 438 2484

www.giella.org