Sámediggi oassálastá Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid áššedovdimekanismma (EMRIP) 11. čoahkkimii Geneves

/in /by

Sámediggi buvttii čoahkkimis ovdan vásáhusaidis Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid áššedovdimekanismma (Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples, EMRIP) riikkagalledeamis Supmii guovvamánus 2018. Sámedikki mielde galledeapmi lihkostuvai bures, ja Áššedovdimekanismma addin rávvagiin ja analysas lei ávki Sámediggelága ođasmahttinproseassa oktavuođas.

Sámediggi oassálasttii maŋŋebárgga suoidnemánu 10. beaivve dialogai Áššedovdimekanismma riikkagalledeapmái laktásettiin. Sámediggi bovdii Áššedovdimekanismma galledit Supmii ávkkástallamiin Áššedovdimekanismma ođasmahtton mandáhtain riikkagalledemiid hárrái. Áššedovdimekanisma dohkkehii bovdehusa ja galledii Suomas guovvamánus 2018. Sámedikki sihke galledeami ulbmilin lei Sámediggelága ođastus, mii lea dál jođus, ja erenomážit paragráfat 3 ja 9. Áššedovdimekanisma deaivvai galledeami áigge Sámedikki, stáhta ovddasteaddjiid sihke sierra čanusjoavkkuid. Galledeapmi Supmii lei Áššedovdimekanismma vuosttas galledeapmi ođasmahtton mandáhta vuolde.

Áššedovdimekanismma riikkagalledemiid gieđahallan vuojui guovtti dán rádjai dahkkon galledeapmái, vuosttas Supmii ja nubbi Meksikoi. Gieđahallama áigge Áššedovdimekanismma lahtut, Sámedikki ovddasteaddji sihke stáhta ovddasteaddji kommenterejedje Supmii dahkkon galledemiid. Ovdan badjánedje ee. galledeami geavatlaš ordnemat, galledeami addin ávki ja evttohusat Áššedovdimekanismma boahttevuođa galledemiid várás sihke Suoma galledeami čuovvun.

”Sámediggi ráđđádalai aktiivvalaččat ja doarjjui riikkagalledanvejolašvuođa laktima Áššedovdimekanismma mandáhtii dan ođasmahttima oktavuođas. Sámediggi lea nappo hui duđavaš, ahte Áššedovdimekanismma vuosttas riikkagalledeapmi dahkkojuvvui Supmii. Galledeamis lei ávki erenomážit Sámediggelága 9 §:a ođasmahttima oktavuođas” Sámedikki II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso kommenterii riikkagalledeami gieđahallama maŋŋá.

Sámedikki ovddasteaddjin Áššedovdimekanismma čoahkkimis leaba II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso sihke ságadoalli veahkki Inka Saara Arttijeff.

Sámedikki riikkaidgaskasaš doaimma guoski strategiija oktan ulbmilin lea ON:a ja dan olmmošvuoigatvuođaráđi, dan eamiálbmotmekanismmaid beaktilis ávkinatnin sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid guoski áššeoktavuođain sihke eamiálbmotvuoigatvuođaid ollašuvvamis.

ON:a olmmošvuoigatvuođaráđi vuollásaš eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gieđahalli Áššedovdimekanismma mandáhta ođasmahttojuvvui jagis 2016. Ođđa mandáhta mielde Áššedovdimekanisma sáhttá bivdaga mielde veahkehit lahttostáhtaid ja eamiálbmogiid eamiálbmotjulggaštusa ulbmiliid juksamis ovdamearkka dihte nu ahte álkidahttá dialoga sihke fállá rávvagiid mo ovddidit álbmotlaš láhkaásaheami. Eamiálbmogiin lea ná vejolašvuohta geavahit Áššedovdimekanismma buorrin julggaštusa ollašuhttima oktavuođas. Mekanisma čoahkkana jahkásaččat čoahkkimiidda, masa maiddái Sámediggi oassálastá. Ođđa mandáhta mielde mekanismma lahttomearri lassánii gokčat eamiálbmogiid buot čieža sosiokultuvrralaš viidodaga.

Lassedieđut:

II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso, 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Ságadoalli veahkki Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Govva: Sámedikki ovddasteaddji II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso sihke Suoma stáhta ovddasteaddji ráđđádalli virgeolmmoš Yrsa Nyman vuoigatvuođaministeriijas oassálasttiiga riikkagalledeami gieđahalli dialogai

Váldde oasi Ijahis idja-festivála jearahallamii – sáhtát vuoitit festiválapássa

/in , /by

Ijahis Idja-festivála juksá dán čavčča 15 jagi agi. Dan gudnin háliidit gullat, man dehálaš dáhpáhus festivála lea olbmuide ja maid sii festiválas boahttevuođas vurdet. Jearahallan veahkeha min ovttas olbmuiguin ovddidit min dáhpáhusas velge alladássádut oppalašvuođa.

Vástideapmi jearahallamii doalvu moadde minuhta. Vástidanáigi lea disttahkii 31.7. rádjai. Buohkaid oktavuođadieđuidis vuorbádeapmái guođđán olbmuid gaskkas vuorbádit buvttapakeahta, mii sisttisdoallá festiválapássa (be-lá) sihke jagi 2018 t-báiddi sihke čoavddabátti.

Jearahallama ollašuhttá ovttasbarggus: Sámedikki musihkkaguovddáš sihke Humanisttalaš ámmátallaskuvla

https://link.webropolsurveys.com/S/ED7ABCFB92F9FDAB

Ijahis idja 17.–19.8.2018 Anáris

Ijahis idja-festivála ávvuda 15 jagi – prográmma gárvvis

/in , /by

Ijahis idja – eamiálbmogiid musihkkafestivála prográmma lea almmustahtton odne. Festivála ordnejuvvo borgemánus Anáris jo vihttanuppelogát geardde ja dáhpáhusa prográmma lea fas viiddis ja máŋggabealat. Festiválavahkkolohppii gullet konsearttaid lassin earret eará ságastallanarena, sámi valástallangilvvut ja mánáid ja nuoraid prográmma.

Dáhpáhus álgá bearjadaga 17.8. mánáid- ja nuoraidprográmmain. Beaivvi áigge ovddalgihtii almmuhan mánát ja nuorat oassálastet bargobájiide ja besset geahččat sámi filmmaid. Sii besset maiddái čájehit iežaset dáidduid Ijahis ija násttážat -konsearttas. Ijahis ija násttážat-konsearttas loaiddasta maiddái Solju-joavku.

Festivála rahpandoalut lea bearjadaga dmu. 18.00. Rahpanprográmmas loaiddastit juoigi Nils-Heikki Paltto sihke Indigenous Bastards-joavku. Rahpandoaluid maŋŋá festiválaguossit besset gilvvohallat njoarostansprinttas. Dan lassin festivála váldolágideaddji Anára Sámisearvi rs ávvuda 35 jagi doaluidis váldolávddis.

Bearjadaga konsearttat Ijahis ija váldolávddis fállet sihkkarit juohkehažžii juoidá, go lávddi ala gorgŋejit Solju-joavku, norggasápmelaš pop-násti Kevin Boine ja kanadalaš DJ-kollektiiva A Tribe Called Red. Das šaddá vissásit erenomáš eahket.

Lávvardat álgá musihkkaseminárain, mii lágiduvvo sámemuséas, Siiddas. Ávvujagi semináras fáddán lea Ijahis idja. Aslak Paltto jođihan panelaságastallamis vihkkedallet Ijahis Ija historjjá ja mearkkašumi otná sámemusihkkii ja musihkkariidda.

Beaivvi joatkašuvvá  Yle Sápmi -arenain. Yle Sápmi Arena lea ságastallandilálašvuohta mas gieđahallet  áigeguovdilis fenomenaid ja olbmuid. Ságastallamat leat buot golmmain Suomas hállon sámegielain. Ságastallanarena ordnejuvvo festiválaguovllus, Sajosa šiljus.

Eahketbeaivi joatkašuvvá Sajosa auditorios konsearttain ”Luohti ja Suõmmkar”. Konsearttas juiget Berit Alette Mienna, Ingá Elisá Påve Idivuoma, Hildá Länsman sihke Iŋgá-Máret Gaup-Juuso. Nuortalašgielat Suõmmkar-joavku fas almmustahttá iežas debyhtaalbuma. Auditoriokonserttat leat šaddan bivnnuhabbon juohke jagi ja dat čohkkejit olbmuid návddašit sámemusihkas intima birrasis.

Lávvardaga váldolávddis gullat vuosttažin Hildá Länsman ja Viivi Saarenkylä Vildá-joavkku. Váldolávddis loaiddastit sudno lassin Felgen Orkester, Amoc & Ailu ja Trio Boogiemen, Tundra Electro ja árbevirolaš juoigit. Konsearttaid olis valáštallat. Lávvardaga šládjan lea jođánis ja dárkilvuođa gáibideaddji njoarosteapmi.

Ijahis idja 17.–19.8.2018 Anáris. Bileahtaid ovddalgihtii vuovdin álgá 3.7.2018.

Ijahis ija ordnejit ovttas Anára Sámisearvi ry, Sámediggi, Sámi oahpahusguovddas, Sámemuséa Siida, Anára gielda, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, Yle Sápmi ja Hotelli Kultahovi.

Lassedieđut:

Sámemusihkkaguovddáš, plánejeaddji/ buvttadeaddji Oula Guttorm, oula.guttorm@samediggi.fi, +358 50 574 2765

Sámedikki čállingoddi lea gitta 2.7.-3.8.

/in /by

Sámedikki čállingoddi lea gitta 2.7.- 3.8.2018.

Sámediggi sávvá buori geasi buohkaide!

Mearreáigásaš prošeaktabargi Dihtosis -sámeskuvlagalledeamit prošektii

/in , /by

Bargu álgá 1.10.2018 ja bistá 15.2.2019 rádjai. Prošeavttain dahkkojuvvo sámekultuvrra oahpisin skuvllain. Prošeavtta olis ráhkaduvvojit skuvlagalledemiid várás materiálat, ollašuhttojit skuvlagalledeamit sihke ovddiduvvo sámi álbmotbeaivi riikkadási temábeaivin Suoma skuvllain. Prošeaktabargi bargun lea koordineret, makkár dieđuid sámiid birra galggašii muitalit skuvllain, ovttasbarggus stivrenjoavkkuin, nuoraidčálliin ja Nuoraid Akatemiijain.

Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš skuvlejupmi, sámekultuvrra dovdan, hárjánupmi viiddes materiálaid hálddašeamis sihke máhttu bargat iehčanasat ja ovttas eará doaibmiiguin. Prošeaktabargis eaktuduvvo sámegiela dáidu.

Prošeaktabargi bálkkámáksin mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási V/II mielde (vuođđobálká 2 139,83 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde ahkelasit.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 3.8.2018 dmu 16.00 rádjai čujuhussii Sajos, 99870 Anár dahje info(at)samediggi.fi.

Lassidieđuid barggus addá nuoraidčálli Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi, 050 382 5179 ja nuoraidčálli ságajođiheaddji Risten Mustonen risten.mustonen(at)samediggi.fi, 040 529 6093. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat čujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 29.6.2018 Sámediggi

Mearreáigásaš prošeaktabargi De! -Sámegielat nuoraidkultuvrra kárten ja ovddideapmi prošektii

/in , /by

Bargu álgá 1.9.2018 ja bistá 31.8.2019 rádjai. Prošeaktabargi vástida prošeavtta ollašuhttimis ja raporteremis. Bargui gullá kártet sámegielat nuoraidkultuvrra dárbbu ja dálá lágideaddjiid, ovddidit doaimma mihttomearálažžan ja maiddái ordnet dan bissovaš doaibman. Sámedikki nuoraidráđđi lea ožžon prošektii ruhtadeami Davimus Lappi Leaderis.

Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš skuvlejupmi, hárjánupmi prošeaktabarggus ja raporteremis, buorit diehtoteknihkalaš dáiddut sihke dáidu iešráđálaš bargamii. Prošeaktabargis eaktuduvvo sámegiela dáidu.

Prošeaktabargi bálkkámáksin mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási V/II mielde (vuođđobálká 2 139,83 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde ahkelasit.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 3.8.2018 dmu 16.00 rádjai čujuhussii Sajos, 99870 Anár dahje info(at)samediggi.fi.

Lassidieđuid barggus addá nuoraidčálli Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi, 050 382 5179 ja nuoraidčálli ságajođiheaddji Risten Mustonen risten.mustonen(at)samediggi.fi, 040 529 6093. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat čujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 29.6.2018 Sámediggi

 

         

Sámediggi almmuha ohcanláhkai mearreáigásaš áššemeannudeaddji barggu

/in /by

Áššemeannudeaddji váldobargun lea doaibmat sosiála- ja dearvvasvuođalávdegotti áššemeannudeaddjin ja čállin. Bargu álgá 3.9.2018 ja nohká 28.6.2019. Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela máhttu (ásahus 1727/95). Barggu menestuvvi dikšuma ovddida heivvolaš allaskuvladutkkus, buorre sámi sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi dovdamuš. Buorre hálddahusbargguid ja ekonomiahálddahusa dovdamuš gehččojuvvo ovdun.

Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-II mielde (vuođđobálká gaskkas 2 491,54 – 2 596,52 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvi ahkelasit. Ohcamušat oktan mildosiiguin galget doaimmahuvvot sámedikki čállingoddái 17.8.2018 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Anár / info(at)samediggi.fi.

Lassedieđuid barggu birra addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 28.6.2018 Sámediggi

Nuoraidráđđái ruhtadeapmi skuvlagalledemiide sihke sámegielat nuoraidkultuvrra kártemii ja ovddideapmái

/in , /by

Sámedikki nuoraidráđđi lea ožžon ruhtadeami guovtte prošektii. Oahpahus- ja kulturministeriija ruhtadan Dihtosis- sámi skuvlagalledeamit prošeavttain dahkko sámekultuvrra oahpisin skuvllain. Davimus Lappi Leader ruhtadan De! –prošeavttas kártejuvvojit sámegielat asttuáigge doaimmaid dárbu ja lágideaddjit ja maiddái movttiidahtto dasa, ahte buvttaduvvo sámegielat nuoraidkultuvra. Prošeavttaide bálkáhuvvojit bargit ja ohcan báikkiide álgá fargga.

– Illudan, ahte leat ožžon ruhtadeami sihke sámenuoraide ja váldoálbmoga nuoraide dárkkuhuvvon doibmii. Sámegielat nuoraid asttuáigge doibmii lea jearru, nugo maiddái váldoálbmoga diehtodási lasiheapmái, nuoraidráđi ságajođiheaddji Risten Mustonen muitala.

Oahpahus- ja kulturministeriija lea mieđihan Dihtosis- sámi skuvlagalledeamit prošeavtta vuosttas jahkái ruhtadeami 56 000 euro. Prošeavtta áigge dahkkojuvvo sámekultuvrra oahpisin skuvllain. Prošeavtta olis ráhkaduvvojit skuvlagalledemiid várás materiálat, dahkkojit skuvlagalledeamit ja maiddái ovddiduvvo sámiid álbmotbeaivi riikkadási temábeaivin Suoma skuvllain. Prošeavtta ulbmiljoavkun leat vuosttas jagi oahppit ja nuppi jagi oahpaheaddjit, rektorat ja opot. Prošeavtta dárkkuhussan lea lasihit dieđu sápmelaččaid birra váldoálbmoga mánáid ja nuoraid gaskavuođas ja dan bokte eastadit erenomážit sámemánáide ja -nuoraide čuohcci vealaheami ja givssideami. Oktasašbargoguoibmin prošeavttas doaibmá Nuoraid Akatemiija.

Davimus Lappi Leader lea mieđihan ruhtadeami De! -Sámegielat nuoraidkultuvrra kárten ja ovddideapmi prošektii, man ollesgolut leat 80 000 euro. Prošeavtta dárkkuhussan lea kártet sámiid ruovttuguovllus sihke eará sajis Suomas sámegielat asttuáigge doaimmaid dárbbu ja lágideaddjiid ja maiddái movttiidahttit dasa, ahte sierra doaibmit buvttadit sámegielat nuoraidkultuvrra. Prošeavttas govviduvvojit iešguđetlágan asttuáiggedoaimmat sámiid ruovttuguovllus. Prošeavtta figgamuššan lea kártema bohtosiid vuođul oažžut Sámedikki nuoraidráđi doaibmandoarjagii bissovaš ruhtadeami sámegielat nuoraidkultuvrii, vuoi sámegielat asttuáiggedoaibma livččii bissovaš ja systemáhtalaš.

 

Lassidieđut:

Sámedikki nuoraidčálli Kaisa Tapiola-Länsman tel. 050 382 51 79, kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi

Nuoraidráđi ságajođiheaddji Risten Mustonen  tel. 040 529 6093, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Mánát ja nuorat oassálastet oahppamateriála báddenbargguide

/in , /by

Sámekulturguovddážis báddenstudios lea suoidnemánus hušša, go mánát ja nuorat oassálastet digitála oahppamateriála ja eará mánáidgirjjiid báddenbargguide. Mánáid ja nuoraid jienat báddejuvvojit Gea-girjeráiddu nuppi luohká digitála oahppamateriálii ja Bluppe-mánáidgirjjiide.

Dán vahkus báddenbargui oassálaste Mihkku Laiti, Áilu Laiti ja Niillas Laiti Ohcejogas. Mihkku lea leamašan báddemis mielde juo moadde jagi dassái Gea 1- digimateriálas. Dán gease son neaktá earret eará Bluppe-mánáidgirjjiin oahpes guovžžačivgga. – Dáppe lea somá bargat, mojohallá Mihkku. Áilu ja Niillas beasaiga iskat jietnarollabarggu vuosttaš háve. Áilu jietnanevttii Gea-oahppagirjji váldopersovnna Biette. – Álggos orui vehá gelddolaš, muhto lei áibbas somá, Áilu. Annukka Hirvasvuopio-Laiti lea hui movtta go su bártnit oassálaste báddenbargui. Su dieđu mielde bártnit leat hárjehallan vuorrosániid ovttas áhčiin hui viššalit.

Báddenbarggu bokte mánát ja nuorat besset oahpásmuvvat geavatlaččat oahppamateriála ráhkadeapmái. Dát addá maid neaktinvásáhusaid ja seammás dat sáhttá maid arvvosmahttit sin iešguđegelágan báddenprošeavttaide maŋŋeleappos. Vaikko bádden lea dárkilis ja hástaleaddji bargu, deháleamos lea liikká movttegis miella. – Mánát leat leamašan hui čeahpit ja duostilat, muitala digimateriála báddejeaddji ja giehtačállosa čálli Solja Magga.

Materiála jietnaneavttáriid válljedettiin maid davvisámegiela iešguđet suopmanat viggojuvvojit váldit vuhtii nu bures go vejolaš. – Báddenbarggut leat almmatge easkka álgán, nu ahte buot oruhiidda eai leat vel jietnaneavttárat, guoigala Solja Magga.

 

Lassedieđut:

Prošeaktabargi Solja Magga, solja.magga(at)samediggi.fi

Sámediggi skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat