Anárašgiela vieris giela oahppagirjeráidu gárvvásnuvai

 

Anárašgiela vieris giela oahppagirjeráidu Hitruu lea dál gárvvis teakstagirjjiid oasil. Skuvlajagi  álgui almmustuvai ráiddu maŋimus oassi Hitruu 4 -Sämieennâm.

Oahppogirjeráidu lea oaivvilduvvon anárašgiela vieris giela oahpahussii vuođđooahpahusluohkáide 3.-6. Ráiddus leat ovdalis almmustuvvan oasit Ááhu kuuvl, Pennuuseibi ja Skipáreh. Dál almmustuvvan ođđa girji lea oaivvilduvvon guđátluohkkálaččaide.

Ánná ja Saammâl fearánastiba oahppogirjjis vuot duođalaš, boares ja ođđaset dáhpáhusaide vuođđuduvvan muitalusain, mat leat dáhpáhuvvan Njellima guovllus. Muitalusaid vuođul oahppat anárašgiela lassin maiddái anáraččaid kultuvrra. Muitalusain leat máŋggat jahkegierddu dehálaš dáhpáhusat ja doaimmat čakčageasis čuovvovaš jagi  geassái.

Oahppogirjjiid lea čállán Teija Linnanmäki ja govaid lea ráhkadan Riitta Ahonen. Ráidui bohtet maŋŋelis vel lasi hárjehusgirjjit ja digimateriálat.

Diŋgomat: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Lassedieđut: skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Sámi parlamentáralaš ráđi ságajođiheapmi sirdása Suoma Sámediggái

Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) čoahkkana odne 19.9.2019 Haaparantas dievasčoahkkimii, gos SPR:a ságajođiheapmi sirdása Ruoŧa Sámedikkis Suoma Sámediggái čuovvovaš 16 mánotbadjái ja Tiina Sanila-Aikios boahtá SPR:a ságajođiheaddji. Seammá dilálašvuođas maiddái SPR:a nuoraidlávdegotti ságajođiheapmi sirdása Suoma Sámedikki nuoraidráđđái.

Suoma Sámedikki ságajođihanáigodaga váldoulbmilin Sámedikki ságajođiheaddji ja SPR:a boahttevaš ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio namuha ee. Sámegielaid ámmát- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu doaimma fástan dahkama, davviriikkalaš sámesoahpamuša ovddideami sihke eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođaid buorideami ON:a oktavuođas. Sanila-Aikio oaidná SPR:a barggu dehálažžan, go SPR koordinere sámiid oainnuid oktasaš gažaldagain.

SPR:a guhkálaš ulbmilin leat leamaš ee. sámiid vuoigatvuođasajádaga buorideapmi sihke davviriikkalaš sámesoahpamuša ovddideapmi. Lassin dat lea leamaš dehálaš rollas sámegielaid ámmát- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu doaimma koordineremis, ja SPR ovddida maiddái rájáid rasttildeaddji eará sámeprošeavttaid ollašuvvama. SPR:a vuollásažžan doibmet sierranas lávdegottit, maid bargu vuodju sámiide guoski áigeguovdilis temáide.

SPR lea Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikki gaskasaš parlamentáralaš oktasašbargoorgána, gos maiddái Ruošša sámesearvvit oassálastet oktasašbargui dárkojeaddjin. SPR:a dievasčoahkkimis ráđi ovddasteaddjit golmma Davviriikkas ja Ruoššas čoahkkanit oktii uhcimustá oktii jagis. Doaimmastis SPR geahččala ovddidit sierra Davviriikkaid Sámedikkiid gaskasaš oktasašbarggu ja dat gieđahallá áššiid, mat gusket sámiid álbmogin rájáid rastá. Dat ovddastage Davviriikkain ássi sámiid dávjá omd. riikkaidgaskasaš oktavuođain.

Sámedikki čoahkkin vállje gaskavuođastis ovddasteaddjiid SPR:i ovtta válgabadjái hávil, ja dán válgabajis  ovddasteaddjin leat: Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Aslak Holmberg, Pentti Pieski, Heikki Paltto ja Neeta Jääskö.

Ságajođiheami sirdásettiin maiddái SPR:a hálddahusa dikšun sirdása Sámediggái Suomas, ja das vástida Sámedikki riikkaidgaskasaš áššiid čálli.

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Vs. riikkaidgaskasaš áššiid čálli Laura Olsen-Ljetoff, tel. 010 839 3155, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Válgalávdegoddi dieđiha

Poasta seailluha girjejuvvon válgaáššereivviid Davvi-Suoma poastanummirguovllus 84-99 (Ylivieska-Njuorggán) duorastat 26.9.2019 rádjai, man maŋŋá reivvet máhcahuvvojit válgalávdegoddái.

Dárkkis poastabáikkiid rabasáiggiid dáppe: https://beta.posti.fi/fi/palvelupisteet-kartalla

Jos it leat ožžon poastta sádden boahtinalmmuhusa, váldde oktavuođa válgalávdegotti doaimmahahkii tel. +358 10 839 3120.

Loga lasi:

Sámedikki válgalávdegoddi
Sámekulturguovddáš Sajos
Menesjärventie 2A
99870 ANÁR

+358 10 839 3120 | +358 10 839 3138
vaalit(at)samediggi.fi

Ođđa nuortalašgielat máinnasgirji Silbbseiʹbb rieʹmjj almmustuvai

Ođđa nuortalašgielat máinnasgirji Silbbseiʹbb rieʹmjj lea almmustuvvan.

Silbbseiʹbb rieʹmjj – girji muitala guovtti riebana ustitvuođas ja das, mo dat veahkeheaba nubbi nuppi. Máinnas, man Elina Moshnikoff lea čállán, lea áibbas ođđa muitalus vaikko das leat vuohttimis oktavuođat boares muitalusaide. Heidi Juliana Gauriloff ivdnás govat geasuhit lohkat ja guldalit máidnasa go vaikkoba áhčči, eadni, áhkku dahje áddjá lohká dan. Girji heive bures ovdaskuvlla ja vuolleskuvlla, nuortalašgiela oahppiid ja eará gielas beroštuvvan olbmuid lohkamuššan.

Diŋgomat: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Lassedieđut: skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

 

Jienastanrávvagat Sámedikki válggain

Oahpásmuva fuolalaččat jienastanrávvagii!

Poasta seailluha girjejuvvon válgaáššereivviid Davvi-Suoma poastanummirguovllus 84-99 (Ylivieska-Njuorggán) duorastat 26.9.2019 rádjai, man maŋŋá reivvet máhcahuvvojit válgalávdegoddái.

Dárkkis poastabáikkiid rabasáiggiid dáppe.

Jos it leat ožžon poastta sádden boahtinalmmuhusa, váldde oktavuođa válgalávdegotti doaimmahahkii tel. +358 10 839 3120 | +358 10 839 3138.

 

  • Merke steampalaston válgalihppui evttohasa nummira čielgasit. Ale bargga eará merkejumiid.
  • Bija válgalihpo válgakonfeluhttii ja gidde konfeluhta. Bija dušše válgalihpo válgakonfeluhttii.
  • Vuolláičále sáddenreivve.
  • Bija giddejuvvon válgakonfeluhta sihke sáddenreivve máhcahan-konfeluhttii ja gidde konfeluhta.
  • Doalvvo máhcahankonfeluhta poastta bálvalanbáikái (ii poasta-kássii) nu áiggil, ahte dat joavdá válgalávdegotti doaimmahahkii Anárii maŋimustá vuossárgga 30.9.2019 dmu 18 ovdal jienaid-rehkenastima álggaheami. Poastamáksu lea máksojuvvon du beales.
  • Sáhtát maiddái buktit iežat máhcahankonfeluhta persovnnalaččat válgalávdegotti doaimmahahkii Anárii Sajosii 16.-27.9.2019 gaskasaš áigge.

 

Loga lasi:

Sámedikki válgalávdegoddi
Sámekulturguovddáš Sajos
Menesjärventie 2A
99870 ANÁR

+358 10 839 3120 | +358 10 839 3138
vaalit(at)samediggi.fi

Dihtosis – prošeakta geahččala lasihit nuoraid sámediđolašvuođa

Eurohpá rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš kommišuvdna ECRI lea addán Supmii ohpit ávžžuhusaid rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš bargui. Gieskat almmustuvvan raporttas kommišuvdna buvttii ovdan fuola earret eará sámekultuvrra uhcánaš dovdamis Suomas. (Yle 12.9.) Raporttas máinnašuvvo maiddái, ahte sámediđolašvuođa galggašii lasihit skuvllain ja váldoálbmoga gaskavuođas iešguđetlágan kampánjjain.

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasašprošeakta Dihtosis lea geahččalan iežas bealistis vástidit dán dárbui ja lasihit suopmelaš nuoraid ja oahppolágádusaid diđolašvuođa sámiin. Prošeavtta olis lea ráhkaduvvon metodapáhkka, gos leat olu dieđut, ja man vehkiin oahpaheaddjit sáhttet jođihit sámetemát skuvladiimmuid ieža. Sámedikki nuoraidráđđi ja Nuoraid Akademiija leat skuvlen skuvlagalledeaddjiid, geat leat guossástallan oahppolágádusain miehtá Suoma. Skuvlagalledeaddjit leat sámenuorat.

Oahpahus- ja kulturministeriija ruhtademiin ollašuhtton prošeakta váldui vuostá iluin álgojagis, ja fállojuvvon skuvlagalledeamit várrejuvvojedje visot oatnelanbottas. Erenomáš vuostáiváldin muitala goittotge justa das, maid ECRI:a raportage ovdan buktá: sámediđolašvuohta ii leat doarvái. Oahppamateriálain sápmelašvuođa birra muitaluvvo kánske dušše mottiin cealkagiin. Ovtta skuvlagalledeami áigge nuoraid sámediđolašvuohta sáhttáge lassánit mearkkašahtti láhkai.

Joatkit bargomet Dihtosis – prošeavtta olis stuorra movttain ja čeavláivuođain, muhto sátni “prošeakta” geažida juo dan, ahte jearaldagas ii leat fásta doaibmamálle. Danin livččiige erenomáš dehálaš hukset bissovaš vuogádagaid, ammes mánáid ja nuoraid sámediđolašvuohta leat dušše iešguđetlágan prošeavttaid dahje ovdamearkan skuvlagalledemiid oažžuma veagas. Sámit leat Eurohpá áidna eamiálbmot, man birra suopmelaš skuvlalágádus galggašii sáhttit muitalit ovttaveardásaččat buot suopmelaš nuoraide.

 

Minna Lehtola, prošeaktabargi, Sámedikki nuoraidráđđi,  tel: 010 839 3132, minna.lehtola(at)samediggi.fi

Ulla Saalasti, prošeaktakoordináhtor, Nuoraid Akademiija, tel: 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Sámedikkiid giellaseminára prográmma almmustuvvan ja almmuheapmi lea rahppon

Sámedikkit lágidit ovttas 9.-10.10.2019 giellaseminára Anáris earenomážit daidda, geat barget sámegielaiguin: jorgaleaddjin, dulkan dahje eará giellabargin. Seminára lágiduvvo Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid ja Sámi Giellagáldu ovttasbargun ja lea oassin sámedikkiid ON:a eamiálbmotgielaid jagi čalmmustahttimis.

Semináraprográmma lea gárváneamen ja semináras bohtet leat logaldallamat ja ságastallamat viidát dulkkaid, jorgaleddjiid ja eará giellabargiid fágasuorggis. Seminára váldologaldallin lea Oulu universitehta sámegiela professor Jussi Ylikoski, bajilčállagiin Sámegiela eallin, dat lea biekka ja cizáža: eará gielaid váikkuhus sámegielaide. Fáddá lea áigeguovli earenomážit sámiid giellaovttasbarggu, jorgalan- ja eará giellabarggu dáfus.

Semináras lea maid vejolašvuohta oahpásnuvvat teknihkalaš čovdosiidda, mat leat huksejuvvon sámegielaide doarjjan. Romssa universitehta Giellatekno boahtá muitalit makkár jorgalanreaidduid ja eará teknologalaš reaidduid sáhttá geavahit ávkin giellabarggus. Reaidduid geavaheamis praktihkas ja jorgaleamis boahtá muitalit jorgaleaddji Anne-Márjá Guttorm Graven, guhte geavaha ee. jorgalanmuittu.  Semináras beassat maid oahpásnuvvat earret eará giellabargiid árgabeaivái: nuortalaš gielat jorgaleaddji Merja Fofonoff muitala,  movt lea bargat giellabargin earenoamáš áittavuloš nuortalaš gielain bajilčállagiin ”Go sánit eai leat doarvái”. Ráp-artista Ailu Valle čilge movt riegádit sámegielat ráp-teavsttat ja doaimmaheaddji-neavttár Heli Huovinen dan, movt lihkostuvvat giellaealáskahttimiin. Jus leat ges eambbo beroštuvvan giellagáhttemis, de seminára áigge gullat maid Oulu universitehta sámegiela oahpaheaddji Kaarina Vuolab-Lohi logaldallama: Muhtin áššit davvisámegiela kásusiid geavaheamis.

Dá dušše oasáš das maid Sámedikkit fállet prográmmas ja bovdetge iluin buot giellaberošteddjiid giellaseminárii 9.-10.10.2019 Anárii!

Seminára ollislaš prográmma gávnnat dáppe.

Semináras lea dulkon davvi-, anáraš-, nuortalaš-, julev-, máttasámegielaide.

Jus leat oassálastime Ruoŧa bealde, de váldde oktavuođa miliana.baer(at)sametinget.se. Sámediggi lea ordneme oktasaš sáhtu Anárii.

Seminárii almmuheapmi gávdno dáppe.

Praktihkalaš dieđut seminára birra dáppe.

Lassidieđut:

Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi, mátketelefuvdna. +358 40 7075626

Marie Louise Allas, marielouise.allas(at)sametinget.se, mátketelefuvdna +46 70-367 46 82

Mikkel Rasmus Logje, mikkel.rasmus.logje(at)samediggi.no, mátketelefuvdna: +47 412 65 375

Ođđa bargogirji davvisámegillii almmuhuvvui

Ođđa davvisámegiela bargogirjji GEA-oahppogirjeráidui lea almmustuvvan.  Gea-ráidu lágiduvvo vuolleskuvlla vieris giela oahpahussii.

GEA 3 bargogirji čakčii lea oaivvilduvvon vuođđooahpahusa goalmmát luohká vieris giela oahpahussii GEA 3 lohkangirjji bálddas. Girjji teavsttaid lea čállán Oona Länsman ja dat sisttisdoallá máŋggabealat hárjehusaid čakčabadjái. Girjji govaid lea sárgon ja layout ráhkadan Nora Bäck.

Diŋgojumit: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Lassedieđut: skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

 

Sámedikki stivrra lágidan ságastallandilálašvuođat joatkašuvvet golggotmánus

Sámedikki stivra mearridii čoahkkimis 28.8.2019 joatkit ságastallandilálašvuođaid ordnema. Dilálašvuođat ordnejuvvojit Gáregasnjárggas 11.10., Oulus 12.11., Roavvenjárggas 13.11. ja Čeavetjávrris 1.12.2019. Jagi maŋimuš Sámedikki čoahkkin lágiduvvo 17.-18.12. Anáris.

Sámedikki jagi 2019 doaibmaplána mielde stivrra čoahkkimiid oktavuođas lágiduvvojit ságastallandilálašvuođat vejolašvuođaid mielde sierra báikegottiin. Dilálašvuođain stivra deaivvada guovllu sámiiguin, muitala Sámedikki doaimmain ja fállá eahpevirggálaš vejolašvuođa ságastallat áigeguovdilis áššiin. Ságastallandilálašvuođain dieđihuvvo lasi lagabus dilálašvuođa áigemeari.

”Háliidit stivrrain joatkit vel ságastallandilálašvuođaid lágideami ná loahppa doaibmabaji áigge. Ságastallandilálašvuođat leat vuogas dilálašvuohta beassat ságastallat ja lonuhit jurdagiid Sámedikki ja erenomážit stivrra barggu birra iešguđege guovllu sámiiguin. Dilálašvuođain lea maiddái buorre vejolašvuohta addit rávvagiid ja doaivagiid boahttevaš Sámediggái”, dadjá ságajođiheaddji Sanila-Aikio ja sávvá buohkaid áššis beroštuvvan olbmuid leat bures boahtin dilálašvuođaide.

Stivra evttoha Sámedikki guovddážiid bargguid fástan dahkama

Sámedikki stivra gávnnahii, ahte mánáidkultur-, musihkka- ja filbmaguovddážiid bargguid mearreáigásaš dikšumii eai leat lágalaš vuođustusat ja mearridii evttohit Sámedikki čoahkkimii virggiid vuođđudeami guoskevaš bargguid dikšuma várás. Dál Sámedikki bargoortnegis leat meroštallon mánáidkultur-, musihkka- ja filbmaguovddáža barggut ja bálvalangaskavuođa hápmi. Guoskevaš barggut lea leamaš devdojuvvon dán rádjai mearreáigásaš virgegaskavuohtan ruhtadeami eahpesihkkarvuođa dihtii.

”Guovddážiid plánejeaddjiid bargu lea joatkašuvvan dán rádjai guhkimusas juo sullii vihttanuppelot jagi, nu ahte lea čielggas, ahte guovddážiid doaimmas lea šaddan giddes oassi Sámedikki doaimmas, iige mearreáigásašvuhtii leat šat vuođustus”, muitala ságajođiheaddji Sanila-Aikio dili birra.

Vaššisáhka váikkuha negatiivvalaččat

Sámiide ja Sámediggái čuozihuvvon vaššisáhka lea lassánan erenomážit sosiálalaš medias, muhto maiddái eará sajis medias ja servodagas. Jotkkolaš ja lassánan vaššisáhka váikkuha negatiivvalaččat erenomážit Sámedikki bargoveaga ja sin bearrašiid buresveadjimii ja dearvvasvuhtii, go sii gártet maiddái priváhtaeallimis jotkkolaččat dustet lassáneaddji vealaheami ja heađušteami. Vaššisáhka váikkuha maiddái viidásabbot servodaga mearrádusbargamii earret eará geahpedemiin hálo oassálastit almmolaš ságastallamii sihke hedjonahttimiin luohttámuša institušuvnnaide.

Stivra ságastalai sámiide ja Sámediggái čuozihuvvon vaššiságas ja mearridii fápmudahttit hálddahushoavdda skáhppot láhkaáššedovdiveahki ášši joatkkaválmmaštallama várás.

Sámedikki stivrra čoahkkima 14/2019 beavdegirji

Sámedikki dokumeantat

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sámedikki válggain 2.9.-30.9.2019 jienasteapmi

Válgaáššebáhpárat leat postejuvvon girjejuvvon reiven juohke jietnavuoigadahtton olbmui vuossárgga 2.9.2019. Girjejuvvon reive lea árvopoasta, nu ahte jienasteaddji galgá viežžat dan iežas poastadoaibmabáikkis go lea ožžon almmuhusa poasttas. 

Válggain jienasteapmi dáhpáhuvvá nu, ahte jienasteaddji máhcaha gárvvisin máksojuvvon ja devdojuvvon sáddenkonfaluhtas girjejuvvon reiven poastta bokte iežas vuolláičállin sáddenreivve ja válgakonfaluhttii biddjon válgalihpo.

Postii válgaáššegirjjiid galgá guođđit nu áiggil, ahte dat gerget Anárii maŋimustá 30.9.2019 ovdal jienaidrehkenastima álgima. Dán áigemeari; 30.9.2019 diibmu 18.00 maŋŋá boahtti válgaáššegirjjiid válgalávdegoddi ii sáhte váldit vuhtii jienaidrehkenastimis.

Jienasteaddji sáhttá maid máhcahit poastta sajis iežas válgaáššegirjjiidis persovnnalaččat virgeáigge áigodagas 16.9. – 27.9.2019 válgalávdegotti doaimmahahkii: Sámediggi, Válgalávdegotti doaimmahat, čujuhus: Sámekulturguovddáš Sajos, Menesjärventie 2 A, 99870 Anár.

Sámiid ruovttuguovllus leahkki lágádusain divššuvuloš olbmot, ja maiddái dat ruovttus leahkki divššuvuloš olbmot, geat eai muđui sáhtášii jienastit, ožžot dárbbašettiin veahkeheaddji dikšunbáikkis jienasteami várás. Ášši birra váldde oktavuođa válgalávdegotti doaimmahahkii juogo telefovnnain dahje šleađgapoasttain.

Válgabeaivve jienasteapmi ii ordnejuvvo jagi 2019.

Geahča evttohaslisttá dáppe.

Sámedikki válggat doaimmahuvvojit 2.9. – 30.9.2019. Válggain válljejuvvojit 21 lahtu ja njeallje várrelahtu sámediggái doaibmabadjái 2020 – 2023. Jienasteaddji oažžu válgaáššegirjjiid girjejuvvon reiven veahkadatdieđuide 31.12.2018 almmuhuvvon poastačujuhussii.

Lassedieđut

Sámedikki válgalávdegoddi
Sámekulturguovddáš Sajos
Menesjärventie 2A
99870 Anár

+358 10 839 3120, +358 10 839 3127
vaalit(at)samediggi.fi