Geassebargit álggahedje bargguset skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas

Oahppamateriálabargit álggahedje bargguset Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, ja sin bargu bistá guokte mánu. Doaimmahagas álggahedje ovcci sámegielat oahppamateriálabargi, geat ovddastit sihke anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela. Doaimmahagas leat vuosttaš háve ná máŋga geassebargi.

Miessemánu álggus leaba álggahan Terhi Harju, nuortalašgielat oahppamateriálabargi, ja Gabriela Satokangas, guhte bargá fas davvisámegielat materiála. Geassemánu álggus oahppamateriálabargiid jovkui serve lassin nuortalašgielat bargi Anna-Katariina Feodoroff ja davvisámegiela oahppamateriálabargit Solja Magga, Risten Mustonen, Sunná Länsman ja Rauna Vieltojärvi. Anárašgiela oahppamateriálabargin álggaheigga Henna Lehtola ja Tiina Jäppinen.

Geasi áigge bargit earret eará jorgalit, dárkkistit materiálaid čállima ja maiddái ráhkadit ja ovddidit erenomážit digitála oahppamateriála. Okta prošeavttain lea Bluppe-jietnagirjjiid báddenbargu. Geasi mielde bargit maid nuppástuhttet juo válmmaš oahppamateriálaid digitála hápmái. Materiálaid digitaliseren laktása seammás ođđa sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnui, nu ahte nu máŋgga mánás, nuoras go maiddái rávesolbmos lea vejolašvuohta oahppat sámegielaid.

 

Lassidieđut:

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu álgá 

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu álgá, go Ohcejoga stivra lea vuos dohkkehan fidnu iežasruhtadanoasi. Ohcejoga gieldda čuvgehuslávdegoddi válljii iežas čoahkkimis 7.6. fidnu prošeaktahoavdan luohkáoahpaheaddji Eila Tapiola. Hoavdda bargui ledje njeallje ohcci. Prošeaktahoavda bargagoahtá borgemánus álggus. Sámedikkis prošeaktakoordináhtorin lea álggahan fil.magist. Arla Magga, guhte bargá skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas.

Ohcejoga gielda oaččui miessemánus Oahpahus- ja kulturministeriijas ruhtadeami sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnui, mii álgá dál. Prošeaktabargiid lassin iežaska bargomeari fidnui geavaheaba maiddái Ohcejoga gieldda čuvgehushoavda Laura Arola ja Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari.

Fidnu lágida gáiddusoahpahusa, mii álgá geavatlaččat čakčalohkanbaji 2018-2019 áigge. Dalle maid fidnu goalmmát ovttasbargoguoibmi lea válljejuvvon. Ohcejoga gielda bidjá dál johttui fálaldatgilvvu oahpahusa fierbmebálvalusaid ja teknihkalaš doarjaga ollašuhttimis. Čakčalohkanbaji áigge teknihkalaš doarjja ja fierbmebálvalusat ostojuvvojit Sámeguovllu oahpahusguovddáža virtuálaskuvllas. Sámediggi joatká ohppiidkártema, mii lea álgán giđđat 2018. Ulbmilin lea ahte nu máŋga sámeoahppi jo vejolaš ožžot sámegiela oahpahusa riikkaviidosaččat.

Fuolaheaddjit, geat ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja sávvet iežaset mánáide anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela oahpahusa, sáhttet váldit oktavuođa Arla Maggai, jos sii eai juo leat almmuhan mánáideaset oahpahussii. Fidnu dárbbaša čuovvovaš dieđuid:

  • Oahppi namma,
  • jahkeluohkká čakčat 2018,
  • sámegiella, man oahpahusa fuolaheaddjit sávvet
  • leago giella oahppi eatnigiella vai nubbi giella vai vierisgiella
  • leago oahppi leamašan sámegielat árrabajásgeassimis dahje ožžon sámegiela oahpahusa ovdal
  • gielda ja skuvla, man oahppi vázzá
  • rektora namma ja oktavuođaváldindieđut
  • fuolaheaddji namma ja oktavuođaváldindieđut.

 

Lassidieđut:

Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 8393 112

Prošeaktakoordináhtor Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

Čuvgehushoavda Laura Arola, laura.arola(at)utsjoki.fi, 040 7447 630

Sámediggi ohcá doaibmalatnjafuolaheaddji sadjásačča

Sámediggi ohcá

DOAIBMALATNJAFUOLAHEADDJI SADJÁSAČČA

Mearreáigásaš ollesáigge bargogaskavuhtii 30.7.2018 – 31.5.2019. Sajosa doaibmalatnjafuolaheaddji bargguide gullet fáktameaštára barggut, áššehasbálvaleapmi, čoahkkimiid ja dáhpáhusaid ordnemiidda gullevaš barggut sihke dárbbu mielde lanjaid buhtisindoallan. Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan leat barggu eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit doarvái buorre bargohárjánupmi suorggi bargguin, iešráđálašvuohta ja njuovžilvuohta sihke buorit gulahallan- ja áššehasbálvalandáiddut. Doarvái buorre eaŋgals- ja ruoŧagiela dáidu gehččojuvvo ovdun. Barggus čuvvojuvvo 3 mánotbaji geahččalanáigi.

Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde, vuođđobálká 1 868,01 euro/mb, man lassin máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde ahkelasit. Ohcamušaid oahppo- ja bargoduođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 29.6.2018 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Anár dahje šleađgapostii info@samediggi.fi

Lassidieđuid barggus addá márkanastinhoavda Katariina Guttorm, tel. 010 839 3109. Sámediggái ja sámekulturguovddáš Sajosii sáhttá oahpásmuvvat čujuhusain www.samediggi.fi  ja www.sajos.fi

8.6.2018 Sámediggi

 

Vuosttaš digitála oahppamateriála almmustahtton

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat mearrida sámegielat oahppamateriálaid ráhkadeami, ja dat bidjá návccaid deaddiluvvon oahppamateriála lassin maid materiálaid digitálavuhtii. Vuordda lea ahte digitála oahppamateriálat šaddet ain dábáleabbon iešguđet oahppolágádusas.

Skuvlen ja oahppamateriáladoaimmahaga ođđaseamos digitála materiála lea Gea 1 Gollemeahcci (http://iioppi.fi/Saame/Gea/1/). Materiála lea oaivvilduvvon vuolleskuvlla vuosttaš luohká ohppiide, geat lohket davvisámegiela vierisgiellan. Digimateriála ja dan hárjehusat fállet  Gea 1 -lohkangirjji sisdoalu digitála hámis, nu ahte materiála lea sihke jietnagirji ja digitála oahppamateriála.

Gea 1 -digimateriála hárjehusat leat iešguđegelágan jietnadan-, stávval- ja sátnerádjohárjehusat, mat čuvvot lohkangirjji sisdoalu ja sátneráju. Oahppi sáhttá hárjehallat sámegiela iehčanassii, muhto digimateriálas leat maid dakkár hárjehusat, mat arvvosmahttet bargat ja čoavdit gielalaš čuolmmaid ovttas earáiguin. Digimateriála vuolggasadjin lea leamašan sámegiela oahppan spealulágan ja vuorrováikkuhuslaš birrasis.

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas ráhkaduvvojit digitála oahppamateriálat buot golmma sámegillii, mat hubmojuvvojit Suomas. Ovdamearkka dihte davvisámegillii lea boahtime ovdaskuvlla birasdieđu oahppamateriála. Anárašgillii ráhkaduvvo dán geasi mielde digimateriála viđát ja guđát luohká servodatoahpa ja historjjá oahppoávdnasiidda. Dáid lassin plánan lea ráhkadit oahpahusfilmmažiid guđege sámegiela bustávain.

Sámediggi lea ovdal almmustahttán digitála materiála earret eará árrabajásgeassinbargiide ja vánhemiidda materiálabáŋkkus Kuáti (http://www.kuati.fi/intro.php). Dan lassin Norggas Árktalaš universitehta ja Giellatekno leat ovttas ráhkadan davvisámegiela studeremii heivvolaš OAHPA -materiála (http://oahpa.no/davvi/).

 

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat sávvá buohkaide somás studerenbottuid fierpmis!

 

Sámi Giellagáldu doaimmat joatkašuvvet gáržžiduvvon hámis dán jagi lohppii

Sámegielaid normerenbargu joatkašuvvá, vaikko Giellagáldu -joatkkaprošeakta nogaige miessemánu loahpas. Sámi Giellagáldu doaimmat leat dássážii ruhtaduvvon Interreg-prošeaktaruhtademiin. Sámedikkit leat gávdnan gaskaboddosaš čovdosa davviriikkalaš giellaovttasbarggu ruhtadeapmái. Sámi Giellagáldu doaimmat joatkašuvvet uhcit ekonomalaš ja olmmošlaš resurssaiguin dán jagi lohppii.

Sámi Giellagáldu ii bastte doalahit doaimmaid jođus seamma dásis go Interreg-prošeavtta áigge. Dát čuohcá earret eará giellarávvenbálvalussii.

Sámi Giellagáldu sáhttá fállát  giellarávvenbálvalusa čuovvovaččat:

  • anárašgielas áigodagas 1.5. – 31.7.2018
  • nuortalašgielas áigodagas 1.8. – 31.10.2018
  • davvisámegielas 1.10. – 31.12.2018
  • julevsámegielas 13.8. – 31.12.2018
  • lullisámegielas  20.8. – 31.12.2018

Sámi Giellagáldus leat ain vihtta sierra giellajuhkosa: lulli-, julev-, ja davvi-, anáraš- ja nuortalašgiela giellajuogus, mat vástidit čállingiela norpmaid ja ođđa terminologiija normeremis. Giellajuhkosat eai sáhte čoahkkanit nu dávjá go ovdal gáržžiduvvon ekonomalaš resurssaid geažil. Giellajuhkosat čoahkkanit eanemusat golbmii loahppa jagi áigge. Dán geažil normerenproseassa váldá eanet áiggi go ovdal.

Giellajuhkosiid lassin Sámi Giellagáldui lea ásahuvvon bihtánsámegiela bargojoavku, man bargun lea normeret bihtánsámegiela čállinvuogi. Jurdda lea, ahte bargojoavku čoahkkana vuosttas geardde áramusat geassemánus.

Sámi Giellagáldu doaibmá ain Sámi Parlamentáralaš Ráđi vuollásažžan. Sámi Giellagáldu doaibma joatkašuvvá Sámedikkiid gaskasaš ovttasbargun. Ovttasbarggu jođiha Suoma Sámediggi. Sámi Giellagáldu gaskaboddosaš jođiheaddjin doaibmá Suoma Sámedikki má. Sámi giellaáššiidčálli Marko Marjomaa.

Sámegielaid normerenbargguid boahtte áigi lea ain eahpečielggas go bistevaš ruhtadeapmi ii leat sajis.

 

Eanet dieđuid addá Sámi Giellagáldu gaskaboddosaš jođiheaddji Marko Marjomaa.

marko.marjomaa@samediggi.fi

+358 10 839 3183

+358 50 438 2484

www.giella.org

Lappi eanagoddeođastus – Jearahallan bálvalusaid geavaheamis ja boahttevuođa bálvalandárbbuin

Jearahallama dárkkuhussan lea čoaggit dieđuid Lappi eanagotti olbmuin sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusvásáhusain, bálvalandárbbuin ja vuordámušain eanagotti bálvaluslohpádusa ráhkadeami várás. Dieđut gieđahallojit luhtolaččat ja jearahallamii vástiduvvo namaheapmin, nu ahte vástideaddji identitehta ii boađe ovdan. Jearahallamis leat 10 gažaldaga ja daidda vástidit gollá áigi sullii 15 minuhta. Bohtosiin muitalit jagi 2018 áigge.

Giitit váimmolaččat juo ovddalgihtii vástádusastat.
Lappi eanagotti oasálašjoavku.

Sámediggi bálkkašii viššalis sámegiela oahppiid

Sámediggi attii skuvllaid giđđafeasttain stipeanddaid oahppiide, geat leat bures menestuvvan sámegiela oahpuin. Stipeanddat juhkkojuvvojedje oktiibuot guhtta ođđa stuđentii, geat leat čađahan sámegiela iskosa stuđeantadutkosis, njealljenuppelot vuođđooahpahusa čađahan oahppái ja gávcci Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan oahppái.

 

Sámedikki stipeandda ožžo čuovvovaš nuorat:

 

Stuđeanttat:

Avvila logahat: Iina Kyrö (anárašgiella), Janita Känsälä (davvisámegiella), Sara Keränen (davvisámegiella)

Ovnnešvári logahat, Roavvenjárga: Hilla Tähkäpää (davvisámegiella)

Ohcejoga sámelogahat: Jere Pieski (davvisámegiella), Miska Pohjanrinne (davvisámegiella)

 

Vuođđooahpahusa čađahan oahppit:

Anára skuvla: Elna Aikio (davvisámegiella), Hanno Länsman (davvisámegiella), Maiju Sigga Seurujärvi (anárašgiella), Anna Pyykkö (anárašgiella)

Avvila badjeskuvla: Elle-Noora Haataja (davvisámegiella), Taina Hakovirta (anárašgiella)

Gáregasnjárgga skuvla: Eelis Niittyvuopio (davvisámegiella)

Jávregiliid skuvla, Soađegilli: Mette Penttinen (davvisámegiella)

Heahtá vuođđoskuvla: Sunna Siilasjoki (davvisámegiella), Niillas-Iisko Näkkäläjärvi (davvisámegiella)

Ohcejohnjálmmi skuvla: Álgen Aikio (davvisámegiella), Mihkku Laiti (davvisámegiella)

Aleksanteri Kena skuvla, Soađegilli: Minja Ylilokka (davvisámegiella), Meeri Sieppi (davvisámegiella)

 

Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan oahppit:

Anárašgiella: Tytti Kyrö

Davvisámegiella: Teija Kaartokallio

Nuortalašgiella: Almira Gerasimoff, Anne Mäkinen, Eveliina Feodoroff-Rantala, Maarit Haltta, Minna Moshnikoff, Sari Saxholm

 

Sámediggi sávvá lihku ja buorre geasseluomu buohkaide!

Historjjálaš rájáidrasttildeaddji ovttasbargu sámi kulturárbbi suodjaleapmin

Sajosii Anárii ledje boahtán sámit miehtá Sámi Ruoššas, Suomas, Ruoŧas ja Norggas ja velá lassin Davviriikkain ministeriija virgeolbmot, musealágádusa virgeolbmot ja Unesco čálligotti virgeolmmoš.

– Sápmelaččat leat okta álbmot njeallje riikkas, lea dárbu ovttasbargui ja oktasaš meannudeapmái, mii guoská min oktasaš ávnnahis ja ávnnaslaš kulturárbbi, álggahii Suoma Sámedikki ságadoalli  Tiina Sanila-Aikio konfereanssas.

– Ávnnaslaš kulturárbbi suodjaleapmin leat earret eará našuvnnalaš lágat, muhto go lea sáhka ávnnahis kulturárbbi birra, de máŋgii leat fámoheamit dilis, jus livččii dárbu suodjalit árbevirolaš dieđu, joatká Sanila-Aikio linnjemiid dárbbus, njuolggadusat gii oamasta dahje geat oamastit árbevirolaš dieđu, gii hálddaša dahje geat hálddašit dan, makkár eavttuiguin diehtu ávkkástallojuvvo jnv.

– Bealistan háliidan deattuhit giela dán oktavuođas, go giella lea guovddáš reaidu dán máhttosirdimis buolvvas bulvii – girjemáhttu lea dehálaš, muhto dán oktavuođas lea dat geavatlaš máhttu mas maid lea njálmmálaš árbevierru – guovddážis,  deattuha Norga Sámedikki presideanta Aili Keskitalo.

– Dál  leat ná viidát čoahkkanan miehtá Sámi, de lea dál historjjálaš vejolašvuohta bargagoahtit dán guvlui ja guorragoahtit dán bálgá mii sáhtášii leat ávkin ja suodjalussan midjiide ja min maŋisbohttiide – lea miellagiddevaš guorahallat ahte livččii go vejolaš ásahit oktasaš ehtalaš njuolggadusaid mat livččii midjiide veahkkin suodjalan barggus?, árvala Keskitalo.

– Min geatnegasvuohta lea nannet máhtu ja dahkat olbmuide geat dahket kulturárbbiin  vejolažžan bargan daid bargguid, Ruoŧa Sámedikki ovddasteaddji Marina Nilsson Ederlöv doalvu dearvvuođaid Ruoŧa Sámedikki politihkkáriidda konfereanssas.

Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea váldán doaibmaplánii 5.5.2018 – 15.9.2019 Davviriikkalaš sámi njálmmálaš árbevirolaš kultuvrra ovddasvástáduslaš ja ehtalaččat beaktilis geavaheami ja suodjaleami njuolggadusaid prinsihpalaš čállima.

Guovddáš ulbmilin lea hábmet oktasaš vuođu sámi dáidda- ja kultursektorii, mii guoská sámi ealli njálmmálaš árbevieru ovddasvástáduslaš ja ehtalaččat beaktilis geavaheami ja suodjaleami. Sámekultuvra galgá seailut ealli kultuvran, nu ahte nanusmahttit dan dahjege ovddidit ja dorvvastit sámi ealli njálmmálaš árbevieru, sámi dáidaga ja dáiddáriid boahttevuođa, giela ja árbevirolaš ealáhusaid.

Urbánbeaivvi konfereansa lihkostuvai bures ja čokkii sullii 200 guldaleaddji báikki nála goabbat beaivve, lassin velá ledje 35-50 dihtoroktavuođa striima bokte.

Giitu sáhkavuoruid dolliide, konfereanssa oassálastiide ja lágideddjiide!

Liŋka govaide konfereanssas.

Lassidieđut

Riitta Orti-Berg, Suoma Sámediggi, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi,  +358 40 840 0383

Eanodaga gielda ja Sámediggi čielggadit dárbbu giellabeassedoibmii Eanodagas

Sámediggi ohcá jahkásaččat oahpahus- ja kulturministeriijas stáhtadoarjaga sámi kultur- ja giellabeassedoaimma váras. Giellabeassedoaimma bokte leat ealáskahttán ja nanosmahttán sámegielaid ja sámi kultuvrra iešguđetge guovlluin Suomas. Dál sámeguovllus doibmet logi giellabeasi ja njeallje eará sajiin Suomas. Dain leat ovcci davvisámegillii, golbma anárašgillii ja guokte nuortalašgillii. Eanodagas davvisámegielat giellabeassi lea leamaš oassin gieldda árrabajasgeassinfáladaga jagi 2018 álggu rájes.

Giellabeassi lea gielalaš vehádahkii dahje álgoálbmogii gullevaš mánáide oaivvilduvvon árrabajásgeassin, man ulbmilin lea sirdit mánáide giela, man váhnemat eai sáhte sirdit ruovttus obage dahje doarvai. Sámegielat giellabeasis buot doaibma lea álggu rájes dušše sámegillii, giellabesiin geavahuvvo giellabeassemetoda. Giela oahppet árgabeaivvi dilalašvuođain ja lunddolaččat bargguid bokte. Giellabeassi lea beaktileamos vuohki sirdit giela mánáide ruovttu olggobealde. Giellabesiid viggamuššan lea bajasgeassit mánáid šaddat ođđa giellahupmin ja giela sirdin. Sámegiella ovdana giellabeasis mána agi ja eará giellabirrasa mielde juogo nubbin eatnigiellan dahje unnimusat nana nubbi giella. Doaimma ulbmilin lea maid nanosmahttit máná identitehta ja oahppat dovdat sámekultuvrra.

Doaibma ollašuhtto nu ahte vuollel skuvlaahkásaččaide ordnejuvvo sámegielat árrabajasgeassin ja skuvlalaččaide dárbbu mielde eahketbeaivedoaibma. Giellabeassedoaimma plánema váras Eanodaga gielda ja Sámediggi čielggadit sámebearrašiid dárbbu ja dáhtu searvat giellabeassedoaibmii Eanodaga gielddas čávčča 2018 rájes.

Mii bivdit daid bearrašiid, geat leat beroštuvvan giellabeassedoaimmas, vástidit elektrovnnalaš Webropol-jearahallamii bearjadaga 8.6.2018 radjái. Jearahallan gávdno suomagillii ja davvisámegillii dán čujuhusas:

http://www.webropolsurveys.com/kielipesa.net

 

Lassidieđut

Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio: anne-kirste.aikio@samediggi.fi, 040 707 5626

Sámedikki giellabeassekordináhtor Annika Pasanen: annika.pasanen@samediggi.fi, 040 662 4741

Eanodat gieldda árrabajasgeassinstivrejeaddji Taina Ketola: taina.ketola@enontekio.fi, 040 569 4114

Nuoraidráđđi, SSN ja SRK bovdejit sámenuoraid soabadankomišuvnna ságastallandilálašvuhtii Anárii 9.6.

Nuoraidráđđi, Suoma Sámenuorat rs ja stáhtaráđi kansliija bovdejit sámenuoraid soabadankomišuvnna ságastallandilálašvuhtii Anárii 9.6. d. 11–14. Boađe ságaškuššat eará nuoraiguin makkár vejolaš sámiid soabadankomišuvdna galggalii leat! Álgoálbmogiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvdnaproseassain lea ulbmilin dutkat ja čalmmustahttit olles álbmogii kollektiivvalaččat čuohcán vearredaguid. Makkár oaivilat dus leat proseassa birra? Searvva donnai rabas ja eahpeformála ságastallamii! Juos searvvat skype bokte, bidjal dieđu nuoraidčálli Kaisa Tapiola-Länsmanii tel. 050 38 25 179.

GEASA? Sámenuoraide

GOAS? Lávvardaga 9.6. d. 11–14

GOS? Parlamentasále Solju, Sajos, Anár dahje skype

 

BOVDEHUS

SAJOSA SOLJUI ANÁRIS LÁVVARDAGA 9.6.2018 D. 11 – 14

Suoma ráđđehus lea golggotmánu 19. beaivve 2017 almmuhan, ahte dat álggaha sámiid áššiid guoski soabadanproseassa válmmastalláma. Evttohus proseassa álggaheapmái lea boahtán Sámedikkis.

Stáhtaráđi kansliija ja vuoigatvuohtaministeriija ovttasbarggus Suoma Sámedikkiin leat guorahallámin govt ásaheapmi ja ieš vejolaš sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna (DSK) Suomas galggalii leat. Vejolaš komišuvnna mandáhtas, namás dahje komisárain ii leat dahkon vel aktage mearrádus. Sámiid gullán ja vuhtiiváldin leat proseassa vuođđun ja eaktun. Stáhta háleda dal gullát sámiid oaiviliid, jurdagiid, háluid ja baluid komišuvnna ektui rabas ságastandilalasvuođain miehta Sámi ja stuorimus gávpogiin Suomas.

Deaivvadeamiid geavatlaš ortnemis veahkin leat iešguđet searvvit miehta Sámi ja sámisearvvit stuorit gávpogiin. Dilálasvuođaid giella lea davvisámigiella dávvisámigielat guovlluin. Anárašgielat ja nuortalašgielat guovlluin giella lea dulkaveahkin anáraš- ja nuortalašgiella dan mielde, gos deaivvadeapmi ortnejuvvo. Gait dilálasvuođain giellan lea maid suomagiella.

Álgoálbmogiidda guoski duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnaproseassain lea ulbmilin dutkat ja čalmmustahttit olles álbmogii kollektiivalaččát čuohzán vearredaguit. Kollektiiva vearredaguin leat leamas, ja leat, iešguđetlágán váikuhusat ovttaskas olbmui.

Maid komišuvdna galggalii Du mielas gieđahallat? Leatgo Dus oaivilat proseassa birra? Jus leat, de sáhtat iežat oaivila muitalit rabas deaivvadeamis njálmmalaččat dahje čalalaččat. Jus it beasa boahtit deaivvadeapmai de sáddes oaivilat e-poasttas čujuhussii: sapmi@vnk.fi maŋemusta geassemánu 29. beaivve. Komišuvdna, mas livčče sihke ovttaskas olbmuid ja stuorit servodaga dohkkeheapmi ja luohttámuš, sáhtálii leat rievdadeamin miellaguottuid ja veahkehit buoret boahteáigái.

Guovvamánu 10. beaivve 2018 ortnejuvvui Anáris seminára, gos riikaidgaskasas guossit muitaledje vásahusaid juo čađahuvvon DSK-proseassain – buriid, heajuid ja divrras oahpuit maid berre váldit vuhtii vai proseassas šaddálii nu buorre go vejolaš. Seminára lea oaidninláhkai interneahtas Stáhtaráđi kansliija YouTube-kanálas.

Lassidieđut

Sierraáššedovdi Anni-Kristiina Juuso, stáhtaráđi kansliija, t. +358 50 525 7704.

Kaisa Tapiola-Länsman, Sámedikki nuoraidčálli, t. +358 50 382 5179, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi