Sámedikki virggálaš sáttagoddi guossástalai Esteeatnamis

Sámedikki virggálaš sáttagoddi galledii vuosttaš háve Esteeatnamis 28.-29.11. Sámediggi galledii Esteeatnama parlameanttas, olgoministeriijas ja našunála museas. Mátkki ulbmilin lei čatnat nannosut oktavuođaid fuolkegiela hálli álbmogii ja muitalit sámiid dálá dilis Suomas.

Esteeana bargá eamiálbmotvuoigatvuođaid nannema ovdii riikkaidgaskasaččat ja sii dorjot erenomážit eará suoma-ugralaš gielaid hálli álbmogiid. Danin lei lunddolaš galledit justa Esteeatnamis.

Sáttagoddái gulaigga Sámedikki stivralahttu Pentti Pieski ja Sámedikki áirras Áslat Holmberg. Siviilaservodaga mátkkis ovddastii Suoma Sámi Nuorat Rs. ságadoalli Petra Laiti. Mátkki lágiidii MTÜ Põlisrahvaste Keskus (Indigenous Peoples’ Development NGO, Estonia).

Sáttagoddi deaivvadii Esteeatnama Parlameanttas Vabaerakond parlamentáralaš joavkku. Ságastallui oppalohkái sámiid dilis ja hástalusain suomabealde. Oassálastiin lei nana beroštupmi sámi áššiide ja sohppui joatkit gulahallama.

Olgoministeriijas Sámedikki sáttagoddi deaivvadii riikkaidgaskasaš servviid ossodaga jođiheaddji Karmen Laus ja ossodaga bargi Heidi Koolmeistera. Deaivvadeamis ságastallui earret eará Suoma ja Esteeatnama riikkaidgaskasaš barggus eamiálbmotáššiiguin sihke ON:s ja EU:s. Sáttagoddi buvttii ovdan mo fuolakeahttá Suoma doarjagis eamiálbmotvuoigatvuođaid ovddideapmái riikkaidgaskasaččat, eai sámi eamiálbmotvuoigatvuođat ollislaččat ollašuva Suomas, mii fas doalvu Suoma doaimmain jáhkkehahttivuođa riikkaidgaskasaččat eamiálbmotvuoigatvuođaiguin. Erenomáš kroavis ovdamearkan buktui ovdan Deanu soahpamuš, ja ságastallui ON eamiálbmotáššiid bissovaš foruma ávžžuhusas ráđđádallat soahpamuša ođđasit, masa Suopma dahjege Norga eai leat addán virggálaš vástádusa, eaige álggahan doaimmaid dili divvuma ovdii.

Esteeatnama našunála museas, Eesti Rahva Muuseumas Tartus, ja maŋŋá Suoma-Ugralaš searvvi dilálašvuođas Tallinnas joavku doalai ovdanbuktima sápmelaččain ja áigeguovdilis sámi áššiin, Sámedikkis, nuoraid doaimmain ja aktivismmas. Muitaluvvui váttisvuođain mat stáhtaválddi ektui leat, ee. mo stáhta beahttala čielggadeamis ja nannemis sámi siiddaid rivttiid, main beroškeahttá stáhta hálddaša dáid guovlluid ja luondduriggodagaid. Ovddasteaddjit muitaledje mo mearrádusaid dahkan sámi rivttiin beroškeahttá ja sámiid oassálastima haga uhkkida sámekultuvrra váimmusosiid, nammalassii árbevirolaš ealáhusaid.

Sáttagoddi galledii maid riikka stuorámus áviissa, Postimees doaimmahusas. Postimees artihkkala sáhttá lohkat dás: https://maailm.postimees.ee/4330337/soomlased-ei-moista-et-saamid-pole-soomlased 

Sámediggelága ođasmahttin álggahuvvo

Vuoigatvuođaministeriija lea ásahan doaibmagotti, man bargun lea gárvvistit sámedikkis addojuvvon lága ođasteami. Doaibmagotti bargu vuođđuduvvá vuođđovuoigatvuođaide, vuođđolága ásahan eará geatnegasvuođaide ja Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođageatnegasvuođaide sihke ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštussii.

Doaibmagotti sátnejođiheaddjin doaibmá riektediehtagiid doavttir Pekka Hallberg, guhte lei alimus hálddahusrievtti presideantan jagiid 1993-2012.

Lága nuppástusaid gárvvisteami doarjjan ásahuvvo lassin parlamentáralaš čuovvunjoavku. Čuovvunjoavkku bargun lea addit riikkabeaijoavkkuide dieđu lága gárvvisteamis, ovddidit ságastallama sihke čuovvut ja árvvoštallat doaibmagotti barggu.

Doaibmagotti mihttomearri lea oažžut ovttmielat evttohusas gárvvisin cuoŋománu 2018 loahpa rádjai. Ulbmilin lea, ahte láhkanuppástusat bohtet fápmui buriin áiggiin ovdal čuovvovaš sámediggeválggaid, mat ordnejuvvojit jagi 2019.

Lassidieđut:
Hoavda Johanna Suurpää, vuoigatvuođaministeriija, tel. 02951 5053,ovdanamma.sohkanamma@om.fi
Ráđđádalli virgeolmmoš Yrsa Nyman, vuoigatvuođaministeriija, tel. 02951 50293,ovdanamma.sohkanamma@om.fi
Sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, sámediggi, tel. 050 300 1780,ovdanamma.sohkanamma@samediggi.fi

Lassidieđut fidnus: http://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM077:00/2017

Evttot lahtu sámedikki nuoraidráđđái 2018-2019

Sámedikki oktavuođas doaibmá nuoraidráđđi. Ráđi váldobargun lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid sihke nannet sámenuoraid identitehta nuoraidbarggu bokte. Lassin ráđđi galgá válmmaštallat daid sámedikki evttohusaid, álgagiid, cealkámušaid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid.

Ráđđái válljejuvvojit vihtta fásta lahtu sihke persovnnalaš várrelahtut. Lahtut galget leat 18–28-jahkásaš aktiivvalaš sámenuorat. Lassin ráđđái válljejuvvojit vihtta fásta áššedovdi. Áššedovdilahtut galget válljejuvvot boađidettiin leat 15–17-jahkásaččat. Ráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut, eaige sii dárbbaš ássat sámeguovllus. Maiddái sámegiella eatnigiellan ii leat vealtameahttun, muhto sámegiela dáidu lea sávahahtti. Nuoraidráđi válljemis váldojuvvo vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid.

Nuoraidráđđi bargá sámedikki stivrii evttohusa vejolaš lahtuin, ja loahpalaš mearrádusa dahká sámedikki čoahkkin.

Sáhtát evttohit du mielas nuoraidráđđái heivvolaš 18–28-jahkásaš aktiivvalaš sámenuoraid ja áššedovdilahttun heivvolaš 15–17- jahkásaš nuoraid. Evttohusaid vuođustusaiguin sáhttá sáddet šleađgapoasttain nuoraidčállái kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi dahje poastta fáro Nuoraidráđđi, PB 41, 99981 Ohcejohka dahje Nuoraidráđđi, Sajos, 99870 Inari maŋimustá 13.11.2017.

Jos háliidat lassidieđuid, daid oaččot nuoraidčállis. Telefonnummir lea +358 50 382 5179.

Sámedikki ovddasteaddjit sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagottis ja parla-mentáralaš čuovvunjoavkkus

Sámedikki stivra nammadii ovddasteaddjiid sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibma-goddái sihke parlamentáralaš čuovvunjovkui čoahkkimis 9.10.2017.

Stivra nammadii sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagoddái Tiina Sanila-Aikio (várrelahttun Petra Magga-Vars), Tuomas Aslak Juuso (várrelahttun Pentti Pieski) ja Kalle Varis (várrelahttun Pekka Sammallahti) sihke áššedovdi-áššemeannudeaddjin Oula Antti Labba. Stivra nammadii parlamentáralaš čuovvunjovkui áššedovdilahttun Pentti Pieski ja várrelahttun Heikki Paltto.

Vuoigatvuohtaministeriija ja Sámediggi ráđđádalle sámediggelága ođasmahttimis vuoigatvuohtaministtar Antti Häkkänen jođihemiin 6.9.2017. Ráđđádallamiid boađusin sohppui sámediggelága ođasmahttima álggaheamis vuođđovuoigatvuođaid ja Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtageatnegasvuođaid rámaid siste.

Go 6.9.2017 dollon sámediggelága 9 §:s dárkkuhuvvon ráđđádallama dárkkistuvvon beavdegirji ii lean stivrra čoahkkimis oaidninláhkai, stivra mearridii lassin sámediggelága ođasmahttima álggaheami eaktun, ahte ráđđádallama beavdegirji galgá leat dárkkistuvvon ja vástidit ráđđádallama, vuoi sámediggelága ođasmahttima sáhttá álggahit, Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio deattuha.

Vuoigatvuohtaministeriija dárkkuhussan lea ásahit doaibmagotti válmmaštallat dárbbašlaš nuppástusaid sámedikkis addojuvvon láhkii (974/1995) sihke ásahit barggu olis čuovvunjoavkku. Ođastusbargu álggahuvvo nu jođánit go vejolaš. Doaibmagottis lea ságajođiheaddji, lahttu ja várrelahttu iešguđege ráđđehusbellodagas sihke golbma lahtu ja várrelahtu Sámedikkis.

Čuovvunjoavkku bargun lea doarjut sámedikkis addojuvvon lága nuppástusaid válmmaštallama sihke juohkit riikkabeaijoavkkuide dieđuid, mat leat áiggi dásis, lága válmmaštallamis sihke ovddidit áššedovdi ja oppalaš ságastallama fáttás. Čuovvunjoavku galgá čuovvut ja árvvoštallat  sámedikkis addojuvvon lága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti barggu. Čuovvunjoavkkus lea lahttu ja várrelahttu iešguđege riikkabeaijoavkkus sihke áššedovdilahttu ja várrelahttu Sámedikkis.

Lassidieđuid addá Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcan láhkái jagi 2018 kulturdoarjagiid

Sámediggi almmuha ohcanláhkai doarjagiid, mat mieđihuvvojit sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii jahkái 2018 čujuhuvvon mearreruđas (Opetus- ja kultuuriministeriö, sápmelaš kulturmearreruhta).

Doarjjaohcamušaid galgá čujuhit Sámediggái maŋimustá 31. golggotmánu 2017 d. 16.15 rádjai čujuhusain: Sámediggi, Sajos, 99870 Anár. Doarjjaohcamušaid sáhttá doaimmahit buktimiin ieš dahje áššealbmá mielde dahje sáddet poastta bokte, áirasa mielde, dahje šleađgapoastta bokte info(at)samediggi.fi. Ohcanskoviid ja lassidieđuid fidne kulturčállis tel. 010 839 3103 ja šleađgapoastta bokte riitta.orti-berg(at)samediggi.fi. Ohcanskovit leat gávdnamis dás.

Sámedikki čállingoddi lea gitta 6.7.- 4.8.2017

Sámedikki čállingoddi lea gitta 6.7.- 4.8.2017.

Sámiid árbevirolaš ealáhusaid dálá dilli Suomas – Biodiversitehtasoahpamuša čuovvunindikáhtoriid duogášdieđut –raporta gárvvis

Sámedikki ollášuhttán prošeavtta ulbmilin lei čielggadit sámiid árbevirolaš ealáhusaid dili ja ovdáneami. Prošeavttas háliduvvui oažžut diehtu árbevirolaš sámeealáhusain bargiid mearis ruovttuguovllus Suomas sihke diehtu ruovttuguovllus orru sámiid ealáhusráhkadusas. Prošeakta doarju Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ollašuhttima biodiversitehtasoahpamuša oasil ja lasiha dálá dieđu sámekultuvrra ja sámeealáhusaid dilis Suomas. Proševtta bohtosiid sáhttá atnit ávkin go ovddiduvvo sámeealáhusaid guoski láhkaásaheapmi ja hálddahus.

Prošeavtta álggus kártejuvvojedje jearahallanskoviin árbevirolaš ealáhusain ožžojuvvon dietnasat, daidda geavahuvvon áigi, ealáhusaid mearkkášumit vástideaddjiide sihke boahtteáiggioidnosat. Vástadusaid analyseremis deaddu lei sámiid ruovttuguovllu bohtosiid guorahallamis.

Prošeavtta boađusin šattai raporta, masa leat čohkkejuvvon prošeavtta ovdáneapmi, metodat, materiála ja bohtosat. Bohtosiin čielggai ee. ahte árbevirolaš ealáhusain ožžojuvvui mearkkašahtti dienas dušše boazodoalu oasil. Árbevirolaš ealáhusaid mearkkašupmi oassin sámiid eallinvuogi ja kultuvrra bođii ovdan čielgasit ja sámiid iešmearridanvuoigatvuohta árbevirolaš ealáhusain atnojuvvui boahttevuođas dehalažžan.

Prošeavtta ollašuhttin ja oasseruhtadeaddjin lei Sámediggi ja váldoruhtadeaddjin lei eana- ja meahccedoalloministeriija.

Prošeavtta loahpparaportta sáhttá lohkat dáppe.

Lassidieđuid prošeavttas ja raporttas addá Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Dánssa ja sámeduoji ávvudoalut johtui Eanodagas

Ivdnás árbevirolaš sámeduojit, luhkát, ođđa ivnniid ja heivehusaid ožžon Sámi gávttit. Logit ja logit bohtosat luovvi barggus, ođđa sámi design. Bohcco čoarvvit, rissit, duhppejuvvon lottit ja bohccot. Ođđalágan diŋggat muoras, dávttiin ja kággásiin. Sámi musihkka ja dánsunčájalmasat ovdaoahpahusahkásaččaid rájes gitta logahatnuoraide. Dát visot dahket Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa odne 4.5. Heahtá skuvlaguovddážis.

Dáhpáhussále dievai maŋimuš nurkki mielde gaskabeai áigge go badjel 400 sámemáná ja -nuora ovttas fuolaheaddjiiguin ja oahpaheaddjiiguin devde aiddo divvojuvvon lihkadansále. Dáhpáhussii bohte linjábiillaiguin maid Sámediggi lei ordnen. Linjábiillat fievrridedje oassálastiit Deanuleagi mielde, duoddariid badjel, dievaid rastá, buot aibmoguovlluin Ohcejoga rájes gitta Roavvenjárgii.
Heahtá skuvlaguovddážis ordnejuvvon Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa prográmmas leat dánsunčájáhusat, sámi dujiid čájáhus ja eahketbeaikonsearta. Konsearttas loaiddastit Eanodaga ja Čeavetjávrri skuvlalaččat ja – diehttelas- sámenuoraid sruorra násttit Amoc ja Ailu Valle.
Dáhpáhussii oassálastet oktiibuot 14 dánsunčájalmasa, main leat oktiibuot sullii 80 dánsejeaddji. Nuoraid ráhkadan duojit leat oaidnimis dáhpahusbáikái ceggejuvvon čájáhusas.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusat leat ordnejuvvon 1970-logu rájes. Dáhpáhus lea sámegillii ja dan ordneba ovttasbarggus Heahtá skuvla ja Sámediggi.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit riikkaviidosaš MOVES-dáhpáhussii, mii ordnejuvvo Roavvenjárggas 26.-28.5.2017. Buoremus dánsunprográmmat bálkášuvvojit stipeanddaiguin. Stipeanddat juhkkojuvvojit maiddái čeahpimus sámedujiid duddjon nuoraide. Dáhpáhusa lea vejolaš čuovvut Instagramis: #sndd17 .

Lisätietoja:

Xia Torikka Tuottaja
040 641 1533
Ulla Aikio-Puoskari
Koulutus- ja oppimateriaalitoimiston päällikkö
040 767 3101 tai 010 839 3112

Vahkku áigi almmuhit oassálastiid ja dánsunjoavkkuid dáiddadáhpáhussii!

Vahkku áigi almmuhit oassálastiid ja dánsunjoavkkuid dáiddadáhpáhussii!

Dánsunjoavkkuid ja oassálastiid Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii ferte almmuhit maŋimuštá bearjadaga 7.4. Almmuhusaid váldit vuostá dušše beare Webropol-neahttabálvalusa bokte. Webropolii beasat dás.

Duodjegilvvu duojit galget leat doaimmahuvvon ovdal beassážiid

Duodjegilvvu duojit galget leat doaimmahuvvon maŋimuštá 13.4. Sámekulturguovddáš Sajosii Anárii dahje Heahtá skuvlaguovddážii. Xia Torikka váldá dujiid vuostá Sajosis ja Máret Magga Heahtá skuvllas.

Dujiid mielde galget leat duogášdieđut duojis sihke duojáris. Dan lassin maiddái govva (iešie/selfie) duojáris ovttas dujiin. Muđui duodjegilvu lea friija, ja dasa sáhttá oassálastit maiddái joavkun.

Sávvat buori ráhkkananáiggi sihke buriid beassážiid!

Xia Torikka
Buvttadeaddji
xia.torikka(at)samediggi.fi
0406411533
facebook

Deanu guolástansoahpamuš – Sámiid guoski lossa olmmošvuoigatvuođarihkkumuš

Odne lea morašlaš beaivi,

Norgga Stuorradiggi lea dohkkehan evttohuvvon Deanu guolástansoahpamuša Sámedikki nana ja čielga vuostálastimis fuolakeahttá. Soahpamušas ii leat báikkálaš- iige sámeservodagaid doarjja ja dat rihkku sámiid olmmošvuoigatvuođaid mearkkašahttiláhkai. Mii leat garrasit behtton ráđđehusaide ja álbmotlaš parlameanttaide ja maiddái dasa, ahte dain váillui dáhttu ja jáhkku gávdnat politihkalaš čovdosa áššái, nu ahte livčče gullan Sámedikkiid ja sámeservošiid, geaid ášši guoská.

Dan dihtii ášši boahtá čovdojuvvot Norgga ja Suoma duopmostuoluin, ja juridihkalaš perspektiivva dáfus mii leat sihkkarat, ahte sámiid olmmošvuoigatvuođat bohtet loahpas leat guovddážis. Dán sáhttá geahččat máŋggaláhkai ráđđehusaid eahpelihkostuvvamin, go dat eai lihkostuvvan gávdnat čovdosa politihkalaš vuogádagaid bokte.

Bivdit máilmmiviidosaččat doarjaga riikkaidgaskasaš organisašuvnnain ja min eamiálbmotvieljain ja -oappáin joatkin dihtii dáistaleami Deanu guolástansoahpamuša vuostálastima dihtii.

Lassidieđuid addiba

Tiina Sanila Aikio
ságajođiheaddji, Suoma Sámediggi
tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Vibeke Larsen
presideanta, Norgga Sámediggi