Sámi giellarávvehat 21.12.2019 dmu 18-20 – mánáid sápmelaš árabajásgeassin- ja giellalávgunpedagogihkka

Hállojuvvo guovtte- ja máŋggagielatvuođas: Eahkeda fáddán lea mánáid sápmelaš árabajásgeassin- ja giellalávgunpedagogihkka.

Bures boahtin Sámi giellarávvehaga viđat Facebook-njuolggosáddagii 21.2.2019 dmu 18-20. Sáddehusbáikin Sajos, Anár. Njuolggosátta Sámi giellarávvehat-siidduid bokte.https://www.facebook.com/Saamelainen-kielineuvola-197306927529926/

Sáddagis deaivvadit sámegielat árabajásgeassin ja giellabeasseoahpahusa áššedovdiiguin. Marikaisa Laiti ja Rauni Äärelä-Vihriälä leaba min eahkedis mielde áššedovdin ja bargin.

Annika Pasanen ja Riitta Lehtola kommentereba ságastallama gielaealáskahttima ja gieladutkama perspektiivvas. Sáddaga áigge lea vejolaš sáddet áššedovdiide jearaldagaid guoskkadin máná sámegielat oahpahusa.

Sámedikki čoahkkima (1/2019) áššelistu

Čuovvovaš Sámedikki čoahkkin (1/2019) dollojuvvo 19.2.2019 dmu 10 rájes Sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris. Čoahkkima sáhttá čuovvut báikki alde parlameantasáles dahje live stream bokte čujuhusas www.sogku.fi/live. Parlameantasáles tulkonrusttegat leat guldaleaddjiid anus. Sáddagis gullo čoahkkinsáles hállojuvvon giella.

Čoahkkináššegirjjit gávdnojit dokumeanttain dáppe.

Áššelistu

1 Čoahkkima álggaheapmi

2 Čoahkkima lágalašvuođa ja mearridanválddi gávnnaheapmi

3 Beavdegirjjidárkkisteaddjiid ja jienaidrehkenastiid válljen

4 Aitosaš čoahkkináššiid gieđahallanortnega dohkkeheapmi

5 Ságajođiheaddjiid ja Sámedikki ovddastan lahtuid oppalašgeahčastat

6 Sámedikki muitalus stáhtaráđđái jagis 2018

7 Ealáhusčálli virggi vuođđudeapmi

8 Riikkaidgaskasaš áššiid čálli virggi vuođđudeapmi

9 Dieđihančálli virggi vuođđudeapmi

10 Ođđa virggiid vuođđudeapmái laktáseaddji bargoortnetnuppástusat

11 Láhkačálli virggi deavdin

12 Eará ovdan boahtti áššit

13 Almmuhanáššit

14 Čoahkkima loahpaheapmi

Munnuide šaddá njuoratmánná: Rávagirji njuoratmáná vuordimii ja dikšumii davvisámegillii

Munnuide šaddá njuoratmánná -rávagirji lea oaivvilduvvon buohkaide máná vuordi vánhemiidda. Rávagirjjáš sisttisdoallá áigeguovdilis dieđu njuoratmáná vuordimis, riegádahttimis, njuoratmáná dikšumis ja mánnábearrašiid bálvalusain. Lassin gieđahallojit vánhenvuohta, párragaskavuohta sihke máná ovdáneapmi ja vuorrováikkuhus mánáin.

Munnuide šaddá njuoratmánná addá dieđu ja geavatlaš geažidemiid buori árgii ja vánhenvuhtii. Dát ođasmahtton preanttus lea buvttaduvvon áššedovdiiguin ja vánhemiiguin ovttasbarggus ovddit prentosiid vuođul.

Sámediggi lea leamaš mielde lasiheamen tekstii sámi bearrašiid guoskevaš kultuvrralaš áššiid ja iešvuođaid. Gihpagis leat váldon vuhtii  sápmelaččaid ealáhusat omd. boazobarggut, bearrašiid guokte- ja máŋggagielalašvuohta sihke sámegielat bearrašiid vuoigatvuođat sámegielat bálvalusaide.

Munnuide šaddá njuoratmánná – rávagirji davvisámegillii lea dál beare neahttahámis.

Prentehusa bissovaš čujuhus lea

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-286-4

Lassedieđut:

Vs. sosiála- ja dearvvasvuođačálli Riitta Lehtola, tel. 010 839 3123, riitta.lehtola(at)samediggi.fi

Sápmelaččaid iešsoardima eastadeapmái lasi bargoneavvut – politihkalaš dáhtu, diđolašvuođa ja čehppodaga dárbbaša lasi

Suomas, Ruoŧas ja Norggas ássan sápmelaččaid iešsoardimiid eastadeapmin leat ain eanet vuogit. Daid atnui váldin gáibida goittotge lasi ruhtadeami, čeahpes veahkeheaddjiid ja dieđu sámiid badjánan iešsoardinriskkaid duogášdahkkiin. Dát buot gáibida lasi politihkalaš dáhtu.

Sámiráđi ovttasbarggu ovttasbarggu boađusin lea šaddan Davviriikkain ássán sápmelaččaid iešsoardimiid eastadan plána. Plánas vuodjut daidda stuorra hástalusaide, maid sápmelaččat deaividit davviriikalaš buresbirgejupmeservodagas kultuvrralaš ja identitehtii laktásan deaddagiid čárvestagas. Plána doarju iešsoardimiid álbmotlaš eastadanbarggus buot golmma Davviriikkas.

”Mis lea dál davviriikalaš strategalaš plána das, mo sápmelaččaid iešsoardimiid sáhttá eastadit. Dál galgá ovdánit jođánit geavatlaš bargui, ja deaivat iešsoardimiid smiehttan olbmuid. Anus leat juo buorit bargoneavvut ja geavadagat dán bargui, muhto daid galgá viiddidit ain eanet. Ovdamearkan Davvi-Sámis leat ožžon buriid vásáhusaid kanadalaš iešsoardimiid eastadeapmái deattuhuvvon ASIST-skuvlejumis. Dan vehkiin ollašuhttui Davvi-Sámis iešsoardimiid skuvlejumis oassin Buorit geavadagat bissovaš atnui -njunušfidnus jagiin 2017-2018”, dadjá sosiála- ja dearvvašvuođaministtar Pirkko Mattila.

Iešsoardimiid duogábeale dahkkiin dárbbašuvvo lasi diehtu

Suomas, Ruoŧas ja Norggas sámeálbmoga iešsoardimiid mearri álbmotmeari ektui lea báikkálaš árvvoštallamiid mielde stuoris. Statistihkkadieđuid lea váttis oažžut, go etnihkalaš duogáža statistihkkii merken lea lagaheapmi Davviriikkain. Sámeservošiid árvvoštallamiid mielde stuorámus riskajoavku leat nuorat ja gaskaahkásaš almmáiolbmot. Dáin hui hárve ohcá buriin áiggiin veahki váttisvuođaidasas sosiála- ja dearvvašvuođa bálvalusain. Dán sivas iešsoardimiid eastadanplánas okta strategalaš deaddočuokkis lea almmáiolbmuid buresbirgejupmi.

Sápmelaččaid beassan ovttaveardásaččat dearvvašvuođafuolahussii ja mielladearvvašvuođabálvalusaide lea deaŧalaš iešsoardimiid eastadeapmin.

Iešsoardimiid eastadanplána mihttomearrin lea doarjut sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja sihkkarastit, ahte sápmelaččain lea duođalaš vejolašvuohta beassat váikkuhit alcces guoskevaš mearrádusaid dahkamii. Seammás doarjut sámiid kultuvrralaš identitehta, vejolašvuođa hárjehit árbevirolaš ealáhusaid ja vuoigatvuođa iežas eatnigiellasis.

Plána gárvvisteapmái oassálastán olbmot atne dehálažžan, ahte iešsoardimiid eastadeamis váldojit vuhtii earálágan riskkat. Dáin dárbbašuvvo lasi dutkandieđu. Ovdamearkan sámiid historjái laktásan váldoálbmogiid heiveheamis šaddan traumaid leat dássážii gieđahallan menddo unnán. Seammá láhkai menddo unna árvui leat báhcán sápmelaččaid seksuála ja eará veahkaválddi vásáhusat ja sivat, mat leat dasto dolvon veahkaválddálaš dahkui.

Iešsoardimiid eastadanplána vuolggasadjin lea maiddái geahpedit sápmelaččaid etnihkalaš olggušteami ja lasihit earáláganvuođa dohkkeheami. Dát guoská ovdamearkan seksuála unnitloguid, geaid gaskavuođas iešsoardinriska lea stuorát gaskamearálaččat.

Plánas deattuhuvvo maiddái dan, ahte sápmelaččat dárbbašit eanet sápmelaččaid veahkehit iešsoardimiid eastadeamis. Mihttomearri lea oažžut sápmelaččaid bargat iešsoardima eastadanbarggu sihke geavatlaš dábálaš dásis ja sápmelaččaid virggálaš institušuvnnain ja organisašuvnnain.

Go sápmelaččat ásset njealji riikkas (Suopma, Ruoŧŧa, Norga ja Ruošša). Iešsoardimiid eastadanbarggu galgá bargat rájáid rastá. Resurssaid rájálašvuođa dihtii galgá sihkkarastit, ahte dat buorit vuogit doaibmat fievrriduvvojit rájáid rastá. Ovttasbargu guoská skuvlejumi, bálvalusaid ja statistihkkabarggu.

Smávva servošis iešsoardin lea álo stuorra oassi

”Dárbbašat eanet roahkkatvuođa hállat iešsoardinjurdagiid birra. Dása dárbbašuvvo skuvlejupmi ja čehppodat. Iešsoardima jurdagiin hállan lea dehálaš ášši iige áššis hállama galgga ballat. Jus iešsoardinjurdagat leat, daidda sáhttá gal vuodjut”, dadjá doavttir Heidi Eriksen Ohcejogas.

Eriksen mielas Suomas sápmelaččaid iešsoardinriskkaide leat seahkanan váidalahtti maŋŋit, vaikke dieđus leamašan juo guhkká, ahte váldoálbmoga gaskavuođasge iešsoardimat leat eanet go eará Davviriikkain.

”Earru stuorra gávpogiid ja smávva servošiid gaskkas lea mearkkašahtti. Okta iešsoardin smávva servošis lea álo hui stuorra ášši ja dat váikkuha olles servošii. Iešsoardin sáhttá doaibmat mállen maiddái earáide, geain leat iešsoardinjurdagat. Ovdamearkan seammá soga lahtuid oanehis áiggi siste dahkkon iešsoardimat leat smávva servošiin šállošahtti dábálaččat”, Eriksen muitala.

Ubmi universiteahta professor Lars Jacobsson sávai lasi kvalitatiivvalaš dieđu iešsoardimiid riskadahkkiin. Son deattuha, ahte iešsoardimis leat máŋga beali: dat sáhttá leat persovnnalaš báhtareapmi nuonddahallamis, politihkalaš proteasta dahje oaivvilduvvon ráŋggáštussan juoga áššái. Dutkamušas galggašii vuodjut dasa, mii lea iešsoardimiid duogábealde olbmo stuorámus motiiva. Dalle beassat seahkanit daidda sivaide, mat deddet ovttaskas olbmo ja ožžot su jurddašit, plánet ja vearrámus dilis ollašuhttit iešsoardima.

”Dárbbašat dieđu das, makkár jurdagat iešsoardima smiehttan olbmuin leat. Jurddašeapmi lea dábálaš iige dat leat vel váralaš, muhto iešsoardima plánen lea jo váralaš. Iešsoardimiid eastadanplána ii okto reahkká, jus ii sohppojuvvo konkrehtalaččat das, geas lea ovddasvástádus mange dahkamis ja doaimmas”, Jacobson muittuha.

Lassin dárbbaša politihkalaš dáhtu ja politihkalaš mearredeaddjiid boktaleami. Semináras lean panelaságastallama čohkke albma bures dutki Anne Silviken Norggas.

”Iešsoardimiid eastadeapmi gullá midjiide buohkaide, juohkehažžii”, Silviken muittuha.

Anáris lei jođus 30.1.-1.2.2019 riikkaidgaskasaš árktalaš guovlluid eamiálbmogiidda gullevaš olbmuid mielladearvvašvuhtii ja iešsoardimiid eastadeapmái vudjon seminára. Dasa oassálaste sierra riikkaid áššedovdit, dutkit ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit ja lonuhedje vásáhusaideaset iešsoardimiid eastadeamis ja dan bohtosiin. Seminára lea oassi Suoma sátnejođiheaddjivuođas Árktalaš ráđis jagiin 2017-2019

Artihkal almmustahtton sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija siidduin 31.1.2019: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lassidieđut:

ráđđádalli virgeolmmoš Meri Larivaara, t. 02951 63634, ovdanamma.sohkanamma(at)stm.fi

Lassidieđut Árktalaš ráđi barggus iešsoardimiid eastadeapmin:

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu galledii Etäkoulu Kulkuri -gáiddusskuvllas

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu prošeaktabargi guovttos Eila Tapiola ja Arla Magga galledeigga 24.–26.1. Helssegis Etäkoulu Kulkuris, Pasila vuođđoskuvlla suoma-sáme-luohkás ja oahpahus- ja bajásgeassinsuorggi dáhpáhusas Educas. Erenomáš galledan- ja oahppanbáikin lei Etäkoulu Kulkuri, mii fállá earret eará iežas eatnigiela oahpahusa gáiddusoahpahussan suopmelaš mánáide, geat ásset miehtá máilmmi.

Prošeaktabargi guovttos deaivvadeigga Etäkoulu Kulkuris skuvlla jođiheaddji Tuija Tammelander, oahpporávvejeaddji Minna Myllymäki ja suomagiela ja girjjálašvuođa oahpaheaddji Virpi Soini. Deaivvadeamis Kulkuri bargit ovdanbukte iežaset neahttaskuvlla, dan kursasiidduid ja maid iežaset geavatlaš barggu neahttadiimmuid doallamis dahje neahttaskuvlla sisdoaluid ráhkadeamis. Maiddái sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu oaččui ođđa jurdagiid doaimmas ovddideapmái, bistevaš sámegielaid gáiddusoahpahussii Suomas. Sihke Etäkoulu Kulkuri ja sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu vásáhus lea, ahte iežas giela oahppamii lea stuorra dárbu ja beroštupmi, ja ahte gáiddusoahpahus láhčá dása erenomáš vejolašvuođa.

Govas gurut rávddas Arla Magga, Tuija Tammelander, Eila Tapiola, Minna Myllymäki ja Virpi Soini

Lassedieđut:

Prošeaktahoavda Eila Tapiola, eila.tapiola(at)utsjoki.fi, 040 7012 094

Prošeaktakoordináhtor Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

www.saamenetaopetus.com/

Ministeriija ja Oahpahusráđđehus ávžžuhit skuvllaid váldit vuhtii sámiid álbmotbeaivvi

Sámi álbmotbeaivi lea heivvolaš beaivi oahpásnuvvat buorebut Eurohpá uniovnna áidna eamiálbmogii ja dan kultuvrii. Oktavuohta.com -siidduin gávdno valjis materiála oahpahussii. Álbmotbeaivve sáhttá čuovvut Sámi oahpahusguovddáža live-oahppodiimmu. Sápmelašvuhtii sáhttá vuojulduvvat maiddái nuvttá hárjehusgihppagiin dahje skuvlagalledemiiguin.

Sápmelašvuhtii sáhttá oahpásnuvvat ovdamearkka dihte filmma, musihka dahje iešguđegelágan sápmelašvuođa gieđahalli temáid, degomat sámegielaid, sámi gárvvuid, sámi ealáhusaid dahje álbmogii laktáseaddji dovddaldagaid bokte. Oahpahusgeavahussii gávdnojit valjis materiála ja gárvves hárjehusat www.oktavuohta.com-siidduin. Daid lea buvttadan Sámediggi ja ruhtadan Oahpahusráđđehus.

Álbmotbeaivve fállojuvvo sápmelašvuođa live-oahppodiibmu

Sámi oahpahusguovddáš Anáris sádde njuolggosáttan 6.2 dii 12.0012.45 oahppodiimmu, mii gieđahallá sámi kultuvrra. Sátta lea dárkkuhuvvon buohkaide, muhto erenomážit 5.-9. luohkálaččaide čujuhuvvon oahppodiibmu sámi kultuvrras ja sápmelašvuođas. Liveosiid lassin čájehuvvojit oanehisvideot ja -filmmat ja gullat musihka. Sáddaga sáhttá čuovvut čujuhusas sogku.fi/live/.

Sámenuorat galledit badjeskuvllaid

Giđa áigge sápmelaš kultuvrii sáhttá vuojulduvvat nu ahte diŋgo skuvlagalledeaddji muitalit fáttá birra. Sámedikki Nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija (Nuorten Akatemia) Dihtosis-fidnu 12 skuvlagalledeaddji galledit skuvllain muitaleame sámi fáttáid birra nuvttá guovvamánu álggus miessemánu lohppii. Skuvlagalledeami sáhttá diŋgot badjeskuvllaide oaivegávpotguvlui, Turkui, Tamperei, Jyväskyläi, Oului, Roavvenjárgii ja maid Soađegillái ja dan lagaš guovlluide. Galledeamit leat leamašan bivnnuhat, nu ahte giđa galledeamit leat buohkat juo measta várrejuvvon.

Eará guovlluid oahppolágádusat ja eará luohkkádásit sáhttet diŋgot alcceseaset nuvttá hárjehusgihppaga. Gihpa sisttisdoallá oanehis info sápmelašvuođas ja lassin 18 doaimmalaš hárjehusa, maid mielde fáddái sáhttá vuojulduvvat eanet. Skuvlagalledeami dahje hárjehusgihppaga sáhttá diŋgot čujuhusas www.nuortenakatemia.fi. Hárjehusgihppaga sáhttá maid luđet ja printet.

Sápmelaččat leat EU-guovllu áidna eamiálbmot

Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo jahkásaččat 6. guovvamánu. Dat lea ain viehka nuorra ávvobeaivi, daningo suopmelaš kaleandarii beaivi merkejuvvui jagi 2004. Álbmotbeaivvis dahkkui mearrádus liikká juo jagi 1992 ja ávvobeaivvi ruohttasat ain čuođi jagi geahčái, jahkái 1917. Dán jagi ávvuduvvo maiddái ON:id riikkaidgaskasaš eamiálbmotgielaid jahki 2019.

Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus dorjot ja ruhtadit iešguđetládje sápmelaš kultur- ja searvedoaimma, árrabajásgeassima ja sámegielaid ja sámegielat oahpahusa.

Ođđa árrabajásgeassinláhka dorvvasta ain vuoigatvuođa sámegielat árrabajásgeassimii. Ministeriija lea dorjon sámegielat árrabajásgeassima oahpaheddjiid skuvlema lasiheami. Dán doaimma dievasmahttet sámi giellabeasit, main lea dehálaš bargu sámegielaid ealáskahttimis. Ministeriija ruhtada maid sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu 2018–2020, ja dát ovddida hui olu sámegielaid oahpahusa oažžuma sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Dán lassin ministeriija lea dorjon sámedikki sámegielat mánáidmateriála ráhkadeamis. Fidnu buvttaduvvo digi- ja speallanmateriála vuollel skuvlaahkásaš mánáide golmma sámegillii.

Oahpahusministtar Sanni Grahn-Laasosa ja Oahpahusráđđehusa hoavdda Olli-Pekka Heinosa videodearvvahusat almmustahttojit oktavuohta.com-siidduin sámi álbmotbeaivve 6.2.

Lassedieđut

Oahpahusráđđehus: Oahpahusráđđeaddi, ovttadaga hoavda Leena Nissilä, leena.nissila(at)oph.fi, tel. 029 533 1035
Oahpahus- ja kulturministeriija: Oahpahusráđđeaddi Anne Onnela, anne.onnela(at)minedu.fi, tel. 029 533 0010

Oktavuohta.com: Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3112

Sápmelašvuođa live-oahppodiibmu:
Rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen, eeva-liisa.rasmus-moilanen(at)sogsakk.fi, tel. 050 571 9562

Dihtosis-fidnu (skuvlagalledeamit ja hárjehusgihpa):
Prošeaktabargi Minna Lehtola, minna.lehtola(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3132

ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea: AHR:a mearrádusat jagi 2015 sámediggeválggaid válgalogahallamis loavkidedje olmmošvuoigatvuođaid

Suoma ratifiseren siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (ng. KP-sopimus) gohcci Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomitea lea odne olggosaddán guokte čovdosa váidalusaide, mat guske jagi 2015 sámediggeválggaide guoski alimus hálddahusrievtti čovdosiid. Nuppi váidalusain barggai Sámedikki ságajođiheaddji Sanila-Aikio stivrra fápmudusain.

Dáhpáhusain lei jearaldat alimus hálddahusrievtti (AHR) 30. čakčamánu 2015 addin mearrádusaid vuođul Sámedikki válgalogahallamii dohkkehuvvon olbmuid guoski áššis.

Sanila-Aikio doallá čovdosa buorrin. “Dathan nanne ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea árvoválddiin dan, maid mii leat geažos áigge dadjan. AHR ii livčče ožžon spiehkkasit sámediggelága teavsttas, daningo dat lea buhtten Sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa iežas ‘oppalašvihkkedallamiin” meattá lága sátnehámi ja Sámedikki válgalávdegotti fuolalaš barggu juohke ohcamuša oktagaslaš vihkkedallamis. Mii galgat dál ságastallat burginohcamuša dahkamis AHR:i, vuoi ášši ožžojuvvo ruovttoluotta lágalašvuođa dássái.”

Olmmošvuoigatvuođakomitea gávnnaha čovdosisttis, ahte AHR:a mearrádusat, maiguin Sámedikki válgalogahallamii váldojedje 93 olbmo vuostá Sámedikki válgalávdegotti ja stivrra oainnu, loavkidedje KP-soahpamuša 25 artikla sihke okto ahte ovttas 27 artiklain ja 1 artikla tulkoma bokte. Dáid soahpamuščuoggáin 25 artikla guoská politihkalaš oassálastinrivttiid, 27 artikla vehádagaid rivttiid ja 1 artikla álbmogiid iešmearridanrivttiid.

Olmmošvuoigatvuođakomitea gávnnaha, ahte jagi 2011 rájes AHR lea spiehkkasan sihke sámediggelága 3 §:a sátnehámis ja láhkačuoggá ovttaráđálašvuhtii vuođđudeaddji tulkomis, go dat lágas eaktuduvvon objektiivvalaš kriteraid sajis lea heivehan iežas “oppalašvihkkedallama”. Sámedikki válgalávdegotti oktagaslaš tulkon válgalogahallamii váldimis lei namalassii vuođđuduvvan lágas ásahuvvon kriteraide, ja dainna vuođustusain guoskevaš 93 olbmo eai lean váldon válgalogahallamii.

Dál olmmošvuoigatvuođakomitea lea guorrasan Sámedikki válgalávdegotti ja stivrra oaivilii, ja gávnnahan, ahte AHR:a tulkon spiehkkasii lágas iige vuođđuduvvan govttolaš ja objektiivvalaš kriteraide.

KP-soahpamusa 2 (3) artikla mielde soahpamušriika lea geatnegas buhttet olmmošvuoigatvuođaloavkideami goas dakkár lea gávnnahuvvon. Dál addojuvvon čovdosis komitea gávnnaha, ahte dát eaktuda “dievas ovddežii máhcaheami sihkkarastima”. Dát sáhttá leat vejolaš dušše dan bokte, ahte AHR burgá iežas čovdosiid. Olmmošvuoigatvuođakomitea gávnnaha sierra, ahte Suopma lea geatnegas dárkkistit sámediggelága 3 §:a nu, ahte sihkkarasto ahte Sámedikki válggaid kriterat jienastanvuoigatvuhtii leat meroštallon ja dat geavadis heivehuvvojit vugiin, mii vástida Sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođas. Suopma lea maiddái geatnegas váldit buot dárbbašlaš lávkkiid dan sihkkarastima várás, vuoi seammalágan loavkidemiid lea vejolaš garvit boahttevuođas.

Olmmošvuoigatvuođakomitea čovdosii laktása ovtta lahtu dievasmahtti oaivil, mii gávnnaha seammá loahppabohtosa go olles komitea muhto sisttis doallá lassivuođustusaid.

Suopma galgá raporteret komiteai guđa mánotbaji siste daid doaibmabijuin, maidda čovdosiid geažil lea álgojuvvon.

Čoavddus olmmošvuoigatvuođakomitea internet-siidduin čujuhusas: https://tbinternet.ohchr.org/Treaties/CCPR/Shared%20Documents/FIN/CCPR_C_124_D_2668_2015_28169_E.pdf

Olgoriikkaministeriija dieđáhus áššis 1.2.2019 https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/yk-n-ihmisoikeuskomitealta-kaksi-ratkaisua-saamelaiskarajien-vaaliluetteloon-hyvaksymista-koskevassa-asiassa?p_p_auth=cifAZqe8&curAsset=0&stId=44227

 

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcan láhkai ovdačilgehusprošeavtta plánejeaddji mearreáigásaš barggu

Ovdačilgehusprošeavttas čilgejuvvo, makkár eavttuiguin ja doaibmabijuiguin sámiid kultur- ja giellabeassedoaimma sáhttá sirdit gielddain ja servviin Sámedikki vuollásažžan. Kultur- ja giellabeassedoaibma lea giellalávgunmetodain ollašuhtton sámi árrabajásgeassin. Anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegielat kultur- ja giellabeassejoavkkut doibmet dál oktiibuot 12. Plánejeaddji bargun lea čielggadit ja válmmaštallat doaibmabijuid, maid giellabeassedoaimma hálddahusa sirdin eaktuda. Bargu álgá soahpamuša mielde nu jođánit go vejolaš ja bistá 4 mánotbaji.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi. Barggu ceavzilis dikšun gáibida viiddes árrabajásgeassinsuorggi dovdamuša, návcca iešráđálaš čilgenbargui sihke plánen- ja organiserennávcca.  Čilgehusprošeavttas vástida sámegiela doaimmahat ja jođiheaddjin doaibmá gielladorvočálli. Barggus čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi.

Plánejeaddji bálkkámáksin mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV mielde (vuođđobálká 2491,54 e). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit sámeguovllu lassi 24 % ja bargohárjánumi mielde ahkelasit. Friijahápmásaš bargoohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 15.2.2019 rádjai čujuhussii info(at)samediggi.fi Lassidieđuid addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi / tel. 010 839 3124. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat čujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 1.2.2019 Sámediggi

Sámediggi almmuha ohcan láhkái mearreáigásaš sámenuoraid dáiddadáhpáhusa prošeaktabargi doaimma

Sámediggi almmuha ohcan láhkái mearreáigásaš

SÁMENUORAID DÁIDDADÁHPÁHUSAPROŠEAKTABARGI DOAIMMA

Bargu álgá soahpamuša mielde ja joatkašuvvá 30.4.2019 rádjái. Prošeaktabargi bargun lea vástidit Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa plánema, lágideami, oktavuođa doallama dáhpáhusa oassálastiiguin ja lágideddjiiguin, dieđiheami, eará ovdaválmmaštallama ja dáhpáhusa loahppabargguid. Dáiddadáhpáhus lágiduvvo 10.-11.4. Sadjosis. Prošeaktabargi bargá Sadjosis skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, man ovdaolmmožin bargá skuvlenčálli.

Doaimma ceavzilis dikšun eaktuda sámegiela máhtu (sámedikkis addojuvvon ásahus 1727/1995). Mii adnit árvvus iehčanas ja fuolalaš bargovuogi ja buriid oktasašbargo- ja gulahallandáidduid. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási V ja das II luohká mielde (vuođđobálká 2139,83 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvan vásáhuslasit.

Ohcamušaid oahppo- ja bargoduođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái gaskavahku 13.2. dii 16.00 rádjai čujuhusain info(at)samediggi.fi. Lassidieđuid doaimmas addá skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3112. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat čujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 30.1.2019