Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ravintola Čaiju.

Goahkka Sajosii

Anára girkosiidii Juvdujoga gáddái huksejuvvon sámekulturguovddáš Sajos lea Suoma sápmelaččaid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš. Sajos lea máŋggakultuvrralašvuođa gávnnadanbáiki, dáhpáhusdállu, kongreassaguovddáš ja čoahkkinbáiki.

Mii ohcat Sajosa kafea – restoráŋŋa Čaijui bargui fitnodatvuoiŋŋalaš, iešheanalaš, positiivvalaš, njuovžilis sihke ámmátdáiddolaš goahka, geas leat buorit gulahallandáiddut ja streassagierdannákca, mearreáigásaš bargogaskavuhtii 31.12.2021 rádjái. 

Bargogaskavuohta álgá nu jođánit go vejolaš, soahpamuša mielde.

Máŋggabealálaš bargguide gullet lunšša ja vitriidnabuktagiid ráhkadeapmi, čoahkkinguossoheamit, áššehasbálvaleapmi, grossagávpediŋgomiid dikšun, lihtiid, rusttegiid ja gievkkanlanjaid buhtisin doallan sihke restoráŋŋa eará normála barggut. 

Ohcciin mii sávvat bargui heivvolaš skuvlenduogáža, doarvái guhkes bargovásáhusa vástideaddji bargguin sihke hygieniija- ja alkoholapássa. Barggus dárbbaša beaivválaččat suomagiela, eaŋgalasgiela ja sámegiela. Bargoáigi lea dábálaččat árgabeivviin 9-17. 

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi ja ovdun sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Sámekultuvrra dovdamuš veahkeha barggu ceavzilis dikšumis.

Mii fállat dutnje iehčanas ja máŋggabealálaš barggu sihke somás mielbargiid joavkku du doarjjan. Restoráŋŋabargi bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde (1879,22/mb). Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde ahkelasit. 

Lassedieđuid barggus addá márkanastinhoavda Katariina Guttorm 14.6. dmu 10-11 ja 18.6. dmu 12-13. telefonnummiris 050 3641378.

Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá sáddet čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?2ecdb9da maŋimuštá 18.6.2021 rádjai. Báiki devdojuvvo dalán go heivvolaš bargi gávdno.

Lassedieđut Sajosa ja Sámedikki birra neahttasiidduin www.sajos.fi ja www.samediggi.fi

Neahttasátta sámediggelága nuppástusas lea geahččanláhkái

Neahttasáddagis Sámedikki evttohusa vuođul nammaduvvon sámediggeláhkadoaibmagotti lahtut Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sihke várrelahttu Anni Koivisto vástidit gažaldagaide sámediggelága nuppástusa birra.

Nettisáddaga sáhttá geahččat maiddái suomagillii: https://youtu.be/nW6gEHHdX1Q

Loga lasi sámediggelága nuppástusas: 
https://www.samediggi.fi/samediggelaga-rievdadeapmi/?lang=dav

Luossabivdoráddjehusaid livčče galgan ráđđádallat ollislaččat vuoiggalažžan

Suopma ja Norga sohpe cuoŋománus Deanu luossabivdogildosis bivdobaji 2021 áigái. Norgga stuorradiggi lea 25.5.2021 mearridan, ahte bivdobaji 2021 guoski mohkkefierbmegielddus šluhttejuvvo Finnmárkku rittus. Sámediggi ii ane mearrádusa vuoiggalažžan dilis, mas Deatnogátti sámiin lea gildojuvvon juoba borranguoli bivdin.

 – Leat leamaš oktavuođas eana- ja meahccedoalloministeriijai ja bivdán čilgehusa Norgga mearrádusa birra. Suopma livčče galgan fuolahit Norggain gevvon ráđđádallamiin das, ahte bivdogáržžideamit nu Deanus go mearraviidodagas leat ollislaččat vuoiggalaččat. Norgga mearrádus váikkuha mearkkašahtti láhkai sámiid dovdamuššii vuoiggalašvuođas, go Deatnogátti olbmuin gildojuvvui luossabivddu dievasgildosiin vejolašvuohta bivdit borranguolige, ja dál gáržžidandoaimmat goittotge burgojuvvojit mearraviidodagas, lohká I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

– Norgga mearrádusas leat negatiivvalaš váikkuhusat nu Deanu go Njávdánjoga lussii. Luossabivdodeaddu Njávdánjohnjálmmis lassána mearrádusa dihtii dovdomassii ja dat lea áittan Njávdánjoga luossanállái. Norgga mearrádus lea stuorra beahttašupmi, joatká Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Suoma ja Norgga gaskasaš ráđđádallamiin sohppui cuoŋománus, ahte ráddjenviidodahkii gullet Deanu váldooalli, Deanu oalgejogat, Deanuvuotna ja maiddái mearraviidodat mii lea vuotnanjálmmis, viidát njealje gieldda viidosaš guovllus. Gielddus guoská sihke luosa lustabivddu ja luossabivddu njaŋggofirpmiin ded. Deanu luossabivddu dievasgielddus lea vuođustallon dainna, ahte ráfáidahttin guoská oppa guovllu, gos luossa fidnejuvvo sállašin.

Sámediggi lea ovdalis dieđihan, ahte ii guottit Deanu luossabivddu dievasgildosa. Sámediggi atná dehálažžan, ahte luossabivdu ráddjejuvvo álgi bivdobaji áigge. Gáržžidemiid livčče galgan goittotge čujuhit guolásteapmái, mii ii návddaš vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid suoji.

Ráddjehusaid duohken lea Deanu luossanáliid hedjonan dilli. Deanu čuovvun- ja dutkanjoavku almmustahtii álgojagis raportta Deanu luossanáliid dilis jagi 2020.

Govva: Anja Vest

Lassidieđut:

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Mánnu fálla musihkkabottu fas neahtas!

Bures boahtin Sámi mánáidkulturguovddáža MUSIHKKABODDU #2 -dáhpáhussii nehttii 7.6.2021.

MUSIHKKABODDU almmuhuvvo neahtas go luopmu lea álgán skuvlamánáin. Mii ávvudit luomu, geasi ja friddjavuođa.

Dán giđa bottus leat mielde livđe-čeahppi Ánná Morottaja, Talent-gilvui oassalasti Mihku Laiti, nuortalaš musihkkar Anna Lumikivi, ođđa juoigi Laura Tapiola. Mielde leat maiddai Vuohču nieidda-guovttos beatnagiiguin.

Bottu gávnnat: www.samediggi.fi ja Facebook

SÁMI MÁNÁIDKULTURGUOVDDAŠ MÁNNU

Sámediggi

Sámediggi giittii stipeanddaiguin sámegielaid oahpuin bures menestuvvan oahppiid

Sámediggi jugii skuvllaid giđđafeasttain stipeanddaid oahppiide, geat leat bures menestuvvan sámegiela oahpuin. Stipeanddat juhkkojuvvojedje oktiibuot 15 vuođđooahpahusa čađahan oahppái ja viđa ođđa studentii, geat leat čađahan sámegiela iskosa studeantadutkosis.

Sámedikki stipeandda ožžo čuovvovaš nuorat:

Studeanttat:

Avvila logahat: Juuso Valle (davvisámegiella), Johanna Huhtamella (davvisámegiella), Taina Hakovirta (anárašgiella),

Soađegili logahat: Minja Ylilokka (davvisámegiella),

Ohcejoga sámelogahat: Hánsa Ravna-Pieski (davvisámegiella)

Vuođđooahpahusa čađahan oahppit:

Heahtá vuođđoskuvla: Per-Jona Labba (davvisámegiella), Máret-Elle Valkeapää (davvisámegiella), Juulia Mannela (davvisámegiella), Jutta Keskitalo (davvisámegiella)

Anára skuvla: Diana Kangasniemi (davvisámegiella), Ruut Tervaniemi(anárašgiella)

Avvila badjeskuvla: Sunna Vihervirta (davvisámegiella), Iida Tervahauta (davvisámegiella)

Ohcejohnjálmmi skuvla: Elenna Pieski (davvisámegiella), Iŋgá-Elisa Ravna-Pieski (davvisámegiella)

Gáregasnjárgga skuvla: Vilma Halonen (davvisámegiella)

Vuohču skuvla: Anttu Sieppi (davvisámegiella)

Nástegieldda skuvla, Soađegilli: Enni Siivola (davvisámegiella)

Kastelli skuvla, Oulu: Hilda Huusko (davvisámegiella)

Oarjebiekká skuvla, Oulu: Elle Haataja (davvisámegiella)

Sámediggi sávvá lihku ja buorre geasseluomu buohkaide!

Nuoraidráđđi jorgalahttá Seta arvedávgesániid sámegielaide

Čuovvovaš buolva arvedávgesápmelaččain oažžu šaddat bajás nu, ahte sii nákcejit muitalit iežaset identitehtas sámegillii.

Sámedikki nuoraidráđđi jorgalahttá Seta rs:a arvedávgesániid anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii ja almmustahttá daid nuoraidráđi dieđihan- ja rávvensiidduin. Sátnerádju čohkke oktii sohkabealle- ja seksuálavehádagaid guoski doahpagiid ja tearpmaid. Vaikke sátnerájus rahppojit maiddái eará sánit ja temát, mat laktásit arvedávgeservošii ja dan birrasii, lea dan váldosisdoallun sohkabeali ja seksuála orientašuvnna máŋggahámatvuohta.

– Arvedávgesániid jorgaleapmi lea vuogas joatkka árat jorgaluvvon seksualitehta sátnegirjái. Jorgalemiin tearpmaid bastit fállat arvedávgesápmelaččaide sániid iežaset meroštallamii, muhto maiddái lasihit sin oktiigullevašvuođa sámeservošii ja sámeservoša arvedávgediđolašvuođa, gávnnaha nuoraidráđi ságajođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio.

Sátneráju jorgaleapmi ja čohkken lea dehálaš sámenuoraid seksualitehta- ja sohkabealleidentitehta ovdáneapmái. Sátneráju vehkiin sii bastet meroštallat iežaset ja gulahallat eará arvedávgesápmelaččaiguin maiddái stáhtaid rájáid badjel. Sátnerádju ii goittotge bastte ollásit fáhtet arvedávgesápmelaččaid máŋggahámatvuođa, dasgo juohkehaččas lea iežas vásáhus nu iežas go identitehta birra. Sátneráju jorgalemiin nuoraidráđđi geahččala maiddái álggahit ságastallama seksualitehta- ja sohkabeallevehádagaid vuoigatvuođain ja sajádagas sámeservošis.

Jorgalanbargu dahkko terminologiija oasil ovttas Sámi Giellagálduin. Máŋggaid sániide gávdnojit juo Sámi Giellagáldu giellajuhkosiin normerejuvvon tearpmat. Jorgalanbargguin čohkkejuvvojit  sánit, mat leat juo gávdnomis, olahahtti ja álkit logahahtti hápmái. Ođđa tearpmaid buohta lágiduvvojit bargobájit arvedávgesápmelaččaide ja ná arvedávgesearvvuš lea mielde ođđa tearpmaid ovddidanbarggus.

Diehtu sátneráju jorgaleamis lea juksan sámenuoraid stáhtarájáid badjel. Nuoraidráđđi sávvá oktasašbarggu sátneráju viidásabbot lávdadeapmái ja vejolaččat sátneráju jorgalahttima várás maiddái eará sámegielaide.

Sápmi Pride lágiduvvui 2017 Anáris. Govva: Ville-Riiko Fofonoff

Lassidieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio 
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddji
+358 40 7082 072 
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

Elli-Marja Hetta 
Nuoraidčálli
050 382 5179 / 010 839 3134 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu oaččui joatkkaruhtadeami – Fitnus vuordit bissovaš čovdosiid

Ohcejoga gieldda ja Sámedikki oktasaš sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu lea ožžon joatkkaruhtadeami. Oahpahus- ja kulturministeriija lea juolludan fidnui ruhtadeami jagi 2023 rádjái. Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu álggii jagi 2018 ja dálá ruhtadeapmi lea juolluduvvon jagi 2021 lohppii.

Prošeaktahoavda Hanna Helander illuda joatkkaruhtadeamis. Dat doarju fitnu ulbmila stáđásmahttit sámegielaid gáiddusoahpahusa Suomas.

– Sullii 70 proseantta vuođđoskuvlaahkásaš sámemánáin ásset ja vázzet skuvlla sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. Lea hui dehálaš, ahte maiddái sii ožžot vejolašvuođa oahppat iežaset soga giela. Sámegielaid oahpahusa stáđásmahttin sámeguovllu olggobealde lea guovddáš ovdáneapmi dáid sámemánáid ja -nuoraid giela ja kultuvrra ovdii, Helander deattuha. 

Maiddái ovddidanbargojoavku evttoha oahpahusa stáđásmahttima

Oahpahus- ja kulturministeriija ásahii jagi 2020 sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku, man raporta gárvánii dán jagi cuoŋománus. Maiddái bargojoavku evttoha sámeoahpahusa stáđásmahttima sámiid ruovttuguovllu olggobealde.

Sámegielaid oahpahus gáiddusin lea leamašan buorre čoavddus daidda skuvllaide, main lagašoahpahusa ordnen ii leat vejolaš, muitala Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriálalávdegotti sátnejođiheaddji Tauno Ljetoff.

– Sámegielat leat nu áitatvuložat, ahte daid oahpahusa galggalii stáđásmahttit nu johtilit go vejolaš. Dán muttus lea buorre, ahte fidnodoaibma joatkašuvvá, muhto mii vuordit sakka bissovaš čovdosiid, Ljetoff muitala.  

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu ordne Suomas hubmojuvvon golbma sámegiela, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela, oahpahusa sámiid ruovttuguovllu (Ohcejoga, Anára, Eanodaga ja Soađegili davveoasi) olggobealde. Fitnu oahppiidlohku lea lassánan juohke jagi. Dál fitnu bokte sámegiela oahpahusa gazzet miehtá Suoma 92 oahppi, sis 44 davvisámegiela, 27 anárašgiela ja 20 nuortalašgiela. Fitnus leat mielde 35 oahpahusa ordnejeaddji ja 59 skuvlla.

Lassedieđut:

Hanna Helander
Prošeaktahoavda
040 7012 094
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi

Arla Magga
Prošeaktakoordináhtor
040 198 5033
arla.magga(at)samediggi.fi

Cloubi-digimateriálavuođu rabas geavaheaddjiskuvlejupmi geassemánus

Sámediggi ja Árktalaš pedagogihkka II -prošeakta ordneba skuvlejumi Cloubi-digimateriálavuođu geavaheapmái geassemánu áigge. Skuvlejupmi lea rabas buohkaide geat leat beroštuvvan digimaterialaid ráhkadeamis ja leat badjel 15 jahkásaččat.

Cloubi-materiála doaibmá maiddái tableahtain. Govva: Petra Kuuva

Cloubi lea dáláš oahppomateriálavuođđu, man geavahit earet eará oahppomateriálabuvttadeaddjit. Sámegielat oahpahusa várás Cloubii lea buvttaduvvon ovdamearkan historjjá ja servodatmáhttu Forum-materiála ja anárašgielagiid eatnigiela Virkkuvääri-ráidu. Rabas digimateriálaide sáhttá oahpásmuvvat dás Rabas digimateriálat.

Skuvlejumiin geahčastit boahttevuhtii

Skuvlejupmi lea buorre vejolašvuohta oahpásmuvvat digimateriálaid buvttadeapmái ja oažžut vásihusaid digimateriálaid ráhkadeamis.

– Skuvlejupmi addá vejolašvuođa geahččalit mo digimateriálaid ráhkadeapmi orru ja livččego das nuoraide ávki boahttevuođas. Mii háliidit fállat skuvlejumi bokte maiddái miellagiddevaš dahkamuša geassái. Oassálastit sáhttet geahččalit vuođu vejolašvuođaid ja rahkadit iežaset materiálaid vaikko olles geasi, dadjá Sámedikki oahppomateriálačálli Petra Kuuva.

Skuvlejupmi rahpá vejolašvuođaid sámegielat oahppomateriálabargui

Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahat buvttada eanet ja eanet digitála oahppomateriálaid. Sámediggi sávvá, ahte sámegielat oahppomateriálabargui gávdnojit lasi dahkkit. Digitála máhttu lassin oahppomateriálabuvttadeapmi dárbbaša earet eará govuheddjiid ja teakstalohkiid.

Skuvlejupmái oassálastin ja Cloubi geavaheapmi lihkostuvvá dábálaš dihtoriin ja buriin interneahttaoktavuođain. Cloubi-biras doaibmá neahttaloganis nu, ahte dan ii dárbbaš luđet iežas dihtorii. Dábálaš boallobevddiin ja sáhpánin birge bures.

Skuvlejupmi lea suomagillii Google Hangouts-heivehusa bokte:

  • Skuvlejupmi 1: 14.6.2021 dmu 14:00-16:00
  • Skuvlejupmi 2: 21.6.2021 dmu 14:00-16:00
  • Skuvlejupmi 3: 28.6.2021 dmu 14:00-16:00
  • Ovdanbuktimat: 9.8.2021 dmu 14:00-16:00

Maŋimuš čoahkkaneami maŋŋá materiálat almmuhuvvojit rabas digimateriálan Cloubis materiáladahkki addán lobiin.

Almmut skuvlejupmái 10.6.2021 rádjai Webropol-skoviin: https://link.webropolsurveys.com/S/DDD1F784299E0043

Lassedieđut:

Petra Kuuva
Oahppomateriálačálli
040 677 22 75
petra.kuuva@samediggi.fi

Sámediggi
Unni Länsman
Prošeaktajođiheaddji, Árktalaš pedagogihkka II -prošeakta
050 502 1357
unni.lansman@sogsakk.fi
Sámi oahpahusguovddáš

Liŋkkat:

www.samediggi.fi

Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahat
Skuvlen ja oahppamateriálat – Sámediggi

Árktalaš pedagogihkka II, sámeoahpahusa digifierpmádat -prošeakta
www.sogsakk.fi/arktistapedagogiikkaa2

Sámediggi bálkkašii sámegielaid, sámi duoji ja boazodoalu stuđeanttaid

Sámediggi jugii Sámi oahpahusguovddáža giđđafeasttas stipeanddaid stuđeanttaide, geat leat bures menestuvvan sámegielaid, sámi duoji ja boazodoalu oahpuin. Stipeanddat addojuvvojedje oktiibuot guhtta oahpahusguovddáža linjáin válmmaštuvvan oahppái.

Sámedikki stipeandda ožžo čuovvovaš nuorat:

Anárašgiella ja kultuvra: Heli Sarre

Davvisámegiella ja kultuvra: Kristiina Jomppanen

Nuortalašgiella ja kultuvra: Suvi-Tuuli Fofonoff

Sámi duodji: Harri Krogerus ja Maria Saijets

Boazodoallu: Vili Nuorgam

Sámediggi sávvá lihku ja buorre geasseluomu buohkaide!