Sámediggi almmustahttigoahtá Sámit sode-ođastusas -bloggaráiddu čavčča 2020 áigge

Oassin sode-kampánjjas Sámediggi almmustahttigoahtá Sámit sode-ođastusas -bloggaráiddu sámegielat ja kultuvrra vuhtiiváldi sode-bálvalusain, ja daidda laktáseaddji hástalusain ja vejolašvuođain. Bloggaráiddus iešguđet surggiid áššedovdit buktet ovdan iežaset vásáhusaid ja áššedovdamuša vuođul geahččanguovlluid sode-suorggi bálvalusaid olis.

Bloggaráiddus ságastallet sode-bálvalusaid fállamis ovttaveardásašvuođa geahččanguovllus ja muitalit dárkileappot sámegielat ja kultuvrra vuhtiiváldi bálvalusaid mearkkašumis árgabeaivvis konkrehtalaš ovdamearkkaid bokte.

“Sámegielat ja kultuvrra vuhtiiváldi sode-bálvalusaid fállama hástalusaid lassin háliidit giddet sihke čálliid ja lohkkiid fuomášumi daid vejolašvuođaide, maid sode-ođastus fállá bálvalusaid ja daidda guoski láhkaásaheami ovddideapmái”, muitala sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso bloggaráiddu birra.

Sámediggi álggahii geassemánus 2020 kampánjja ovttaveardásaš sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa (sode) bálvalusaid ovdii.  Suoma ráđđehus lea álggahan sode-ođastusa ja sode-eanangottiid vuođđudeami, maid mihttomearri lea ollašuhttit sode-bálvalusaid ovttaveardásaččat buohkaide. Marina ráđđehusprográmmii lea girjejuvvon čielgasit maiddái dihkkáduvvon mihttomearri gielalaš vuoigatvuođaid praktihka ollašuvvama sihkkarastimis sámegillii.

Sode-kampánjjainis Sámediggi háliida buktit almmolaš ságastallamii eambbo dieđuid sámiid sode-bálvalusaid dálá dilis ja sode-bálvalusaide laktáseaddji láhkaásaheami ođastusa dárbbuin sámiid geahččanguovllus.

https://www.samediggi.fi/sote-uudistus

 

Lassedieđut:

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

sosiála- ja dearvvašvuođačálli Anne Länsman-Magga, 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Sámedikki čoahkkin 17.-18.9. lágiduvvo osohahkii gáiddusin

Sámedikki čoahkkin 3/2020 lágiduvvo 17.-18.9.2020 Sajosis, Anáris ja gáiddusoktavuođaiguin. Guovttebeaivásaš čoahkkin mearrida ee. Sámedikki doaibmaprográmmas badjái 2020-2023 ja cealkámušas sode-eanangottiid vuođđudeapmái ja sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ja gádjundoaimma lágideami ođastussii guoski láhkaásaheapmin. Parlameantasálii eai váldojuvvo geahččit koronadili dihte.

Sámedikki čoahkkin mearrida Sámedikki doaibmabaji 2020-2023 doaibmaprográmmas ja ekonomiijaplánas, cealkámušas sode-eanangottiid vuođđudeapmái ja sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ja gádjundoaimma lágideami ođastussii guoski láhkaásaheapmin, lahtuid nammadeamis Sámi Giellagáldu stivrii ja nuoraidráđi lahtu válljemis earu bivdán lahtu sadjái.

Čoahkkimis čađahuvvojit lassin golbma sáttaságastallama. Stivra lea válmmaštallan Sámedikki čoahkkima sáttaságastallamii sámi dálkkádatpolitihka ovddideami, ruvkelága ođasmahttima ja sámediggelága ođasmahttima.

Čoahkkima 3/2020 áššelistu leat dokumeantabáŋkkus.

Parlameantasálii eai váldojuvvo geahččit

Sámedikki lahtut oassálastet guovttebeaivásaš čoahkkimii juogo báikki alde Sajosis dahje gáiddusoktavuođaiguin. Koronadili dihte álbmot ja media sáhttet čuovvut čoahkkima dušše live stream -sáddaga bokte čujuhusas www.samediggi.fi/live. Sáddagis lea oažžun láhkai dulkon buot golmma sámegillii ja suomagillii. Sajosa parlameantasálii ii váldojuvvo álbmot báikki ala.

Lassedieđut:

Sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, tlf. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tlf. 010 839 3100 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

dieđihančálli Johanna Alatorvinen, tlf. 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

“DÁIDU-DOALUT DUODDARIS” 19.9.

Áigi: lávvordaga 19.9.2020   dmu: 12-15   (7 >12 j.)

Báiki: Skierri luondduguovddaš Heahttá

dmu 12.00 Álggaheapmi olgun

Bargobájit:

12.15-13.15 A) Duodji B) Hip Hop C) Govven

13.15-13.45 Boddu: sáfta+gaskabihttá-keaksa

13.45-15.00 A)Duodji B) Govven C) Hip Hop

Bargobájiin oahpahit: Ánná-Katri Helander (hip hop), Johanna Labba (govven) ja Mathis Ole Vars (duodji). Almmuheami oktavuođas vállje guokte báji masa áiggut. Bargobájit leat seamma áigge doaimmas. Váldde fárrui olgobiktasiid.

ALMMUHEAMIT OVDALGIHTII 15.9.2020 rádjái petra.magga(at)samediggi.fi  dahje  040-732 5503

Juohkehaš muitá ahte dáhpáhussii beassa dušše dearvvašin boahtit ja earáide galga doallat doarvai gaskka. Jus dus lea nuorvu, gosahat dahje eará influensii gullevaš sivat, báze mielas ruoktot. Dáhpáhusa áigge galga doallat giehtahygieniijás fuola.

 

MÁNNU  sámediggi

Sámediggi oassálastá alimus hálddahusrievtti geahčalmassii Palsinojas

Sámediggi oassálastá 8.-9.9.2020 alimus hálddahusrievtti doallan geahčalmassii Palsinoja guovllus Anáris. Geahčalmasa ulbmil lea čielggadit, makkár oktasašváikkuhusaid Palsinoja birrasa gollerogganfitnut dagahit čázádahkii ja árbevirolaš sámeealáhusaid hárjeheapmái.

Geahčalmas laktása Sámedikki ohcan váidinlohpái Davvi-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahaga addin mearrádusas (nr 66/2018/1), mas mieđihit biraslobi mašiinnalaš golledoidimii Palsinoja guovllus. Sámediggi gáibida vuosttaš sajis, ahte Davvi-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahaga biras- ja čáhcedoallolohpemearrádusat gomihuvvojit ja nuppi sajis, ahte čáhcedárkomii laktáseaddji mearrádusat lasihuvvojit čáhcedoallolobi lohpemearrádusaide.

Sámediggi buktá váidagis ovdan, ahte Davvi-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahaga mašiinnalaš golledoidima biraslohpi ja čáhcedoallolohpi heajudit sámiid eavttuid hárjehit árbevirolaš sámeealáhusaid sámiid ruovttuguovllus. Lohpeárvvoštallamis eai leat váldán vuhtii guovllu sajádaga Bátneduoddara meahcceguovllus, eaige meahccelága ulbmila. Lassin doaibma heajudivččii sápmelaš boazodoalu ekonomalaš gánnáhahttivuođa ja hárjehaneavttuid, ja maiddái sámiid vuoigatvuođa hárjehit guollebivddu.

Sámedikki ovddasteaddjin geahčalmassii oassálastet II várreságadoalli Leo Aikio, ealáhusčálli Sarita Kämäräinen, vs. láhkačálli Kalle Varis ja vs. birasčálli Tiina Lovisa Solbär.

Lassedieđut:

II várreságadoalli Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180,  leo.aikio(at)samediggi.fi

ealáhusčálli Sarita Kämäräinen, 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

vs. láhkačálli Kalle Varis, 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

vs. birasčálli Tiina Lovisa Solbär, 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Sode-suorggis vátni sámegielaid ja kultuvrra máhtuin – gažademiin čielggadit dárbbu dievasmahttinskuvlejupmái

Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš (Poske) čielggada gažademiin, makkár sámegielaide ja sámekultuvrii laktáseaddji máhttindárbbut sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi ámmátlaččain leat. Bohtosiid vuođul ollašuhtto sosiála- ja dearvvašvuođasuorgái heivehuvvon ámmátlaš dievasmahttinskuvlejupmi. Gažadeapmi lea oassi Lappi universitehta, Lappi ámmátallaskuvlla ja Poske ollašuhttán Máŋggasuorggat ja -dieđalaš máhttu sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ámmátolbmuide (MoniSoTe)-fitnus (ESR-ruhtadan). Dan ulbmilin lea oažžut dieđu Lappi guovllu sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ámmátlaččaid máŋggasuorggat máhttindárbbuin.

Bargoeallima áigeguovdilis máhttindárbbuide geahččalit vástidit máŋggasuorggat ja -dieđalaš ámmátlaš dievasmahttinskuvlejumiin. Dainna nannejit maid sámegielaide ja kultuvrii laktáseaddji máhtuid sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusas.

”Mii sávvat, ahte go čielggadit máhttindárbbuid ja ordnet lasseskuvlejumi, sáhtášeimmet doarjut diekkár bálvalusaid ollašuhttima, mainna váldit sámi áššehasaid ja pasieanttaid dárbbuid buorebut vuhtii go ovdal. Mii leat beroštuvvan sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi ámmátlaččaid máhtuin oalle viidát: sihke giellamáhtus ja ámmátlaš máhtuin”, muitala Poske sámeossodaga plánejeaddji Lydia Heikkilä.

Lydia Heikkilä lea fuolas dála dilis, go sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargiid máhtuin eai leat dárkilis dieđut. ”Mis lea vátni sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargiin, muhto seammá áigge sáhttá geavvat nu, ahte mii eat máhte ávkkástallat buot sámegielat ámmátlaččat máhtuid olles viidodagas”, son suokkarda.

Heikkilä oaidná sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi máhttindárbbuid čielggadeami dehálažžan erenomážit sode-ođastusa dihte. ”Sode-ođastus rievdá vugiid ordnet buot sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid. Sámegielat ámmátlaččaid máhttindárbbuid čielggadeami veahkeha min plánet boahttevuhtii diekkár sámegielat bálvalusaid, mat vástidit buorebut sámeservoša dárbbuide”.

Gažadeapmái sáhttá vástidit čujuhusas https://link.webropolsurveys.com/S/7D42DA9A2AC28BD4

Vástidanáigi lea 22.9.2020 rádjái.

Lassedieđut

Lydia Heikkilä
Plánejeaddji
Davvi Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš, sámeossodat
lydia.heikkila(at)samediggi.fi
tel. 040 592 5531

        

Ođđa oahppamateriála anárašgielat oahpahussii

Anárašgielat vuođđooahpahussii lea almmustahtton ođđa oahppamateriála. Ođđa materiála lea almmustahtton sihke eatnigiela ja vieris giela oahpahussii. Materiála leaba ráhkadan oahppamateriála geassebargi Anne Seipiharju ja plánejeaddji Miina Seurujärvi.

Eatnigiela Virkkuuvääri-ráidu lea dievasmahtton nuppi luohká guldalanbihtáiguin, njealját luohká oahppi teakstagirjjiin ja viđát luohká digihárjehusaiguin. Vieris gielat Hitruu-ráidui lea boahtán lassemateriála: Hitruus sánádâh digihárjuttâsah (sátneráju digihárjehusat), Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás (giellaoahppa- ja sátnerádjohárjehusat, maid sáhttá printet) ja Hitruu 1, 2, 3 ja 4 digimateriála sátneráju hárjehallamii.

Virkkuuvääri 2 guldalanbihtát čakča ja giđđa 

Guldalanbihtát leat oassi Virkkuuvääri 2 -girjji máidnasiid. Sihke digimateriála ja aitosaš girjjis leat govat ja sisdoallogažaldagat, mat laktásit guldalanbihtáide. Čakčagirjji teavsttaid leat lohkan Heli Huovinen, Ritva Kangasniemi ja Hannu Kangasniemi. Giđđagirjji lohkkit leat Martta Alajärvi ja Jussa Seurujärvi. Máidnasiid lea čállán Petter Morottaja.

Virkkuuvääri 4 eatnigiella ja girjjálašvuohta -girji 

Njealját luohká eatnigiela ja girjjálašvuođa oahpahussii oaivvilduvvon girjji vuođđun lea Otava Kipinä 4 materiála. Virkkuuvääri-girjji joatkkamáidnasiid lea čállán Petter Morottaja. Eará dahkkit leat Miina Seurujärvi ja Mika Kolehmainen (govven ja doadjin).

Virkkuuvääri 5 digihárjehusat

Viđát luohká materiálas vuosttažin válmmaštuvvet digihárjehusat. Materiálas leat oanehis oahpahusbihtát ja daidda gullevaš hárjehusat ja oasit girjjálašvuođas. Hárjehusaid vuođđun leat  Otava Kipinä 5 hárjehusat, daid lea heivehan anárašgillii ja kultuvrii Henna Aikio. Digihárjehusaid lea ráhkadan Miina Seurujärvi.

Hitruus sátneráju digihárjehusat

Hitruus sánádâh digihárjuttâsah -materiála nubbi oassi lea Hitruus giellaoahppahárjehusat, Hitruus kielâoppâ digihárjuttâsah. Digihárjehusaiguin sáhttá oahpahallat maiddái sániid jietnadeami, lohkama ja čállima lassin.  Seamma materiála sáhttá geavahit báberveršuvdnan go printe Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás -materiála. Digimateriálain lea lassemateriála (muitokoarttat ja bingovuođut prentema várás ja liŋkkat quizlet-hárjehusaide), mat eai leat bábirveršuvdnan ja prentenládje.

Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás

Hitruus giellaoahppa ja sátnerádju -materiála dievasmáhttá Hitruu-ráiddu sierra giellaoahppa- ja sátnerádjohárjehusaiguin. Materiála lea oaivvilduvvon vuođđoskuvlla 3-6 luohkáin. Materiála sáhttá geavahit báberveršuvdnan (pdf-siiddut, maid sáhttá printet) dahje digitála hámis (Hitruus kielâoppâ digihárjehusat ja Hitruus sánádâh digihárjehusat). Materiála dahkkit leat Miina Seurujärvi ja Petter Morottaja, govat Riitta Ahonen.

Hitruu 1 ja 2 digimateriálat

Hitruu 1 ja 2 digimateriálain sáhttá lohkat ja guldalit Hitruu 1 ja 2 girjjiid teavsttaid ja hárjehallat govaid sátneráju. Hitruu-ráiddu lea čállán Teija Linnanmäki ja govaid sárgon Riitta Ahonen. Digimateriála lea ollašuhttán Anne Seipiharju ja son maiddái lohká govaid sániid materiálas.

Hitruu 3 ja 4 digimateriálat

Hitruu 3 ja 4 digimateriálain sáhttá lohkat ja guldalit Hitruu 3 ja 4 girjjiid teavsttaid ja hárjehallat govaid sátneráju. Hitruu-ráiddu lea čállán Teija Linnanmäki ja govaid sárgon Riitta Ahonen. Digimateriála lea ollašuhttán Anne Seipiharju ja son maiddái lohká govaid sániid materiálas.

Lassedieđut

oahppamateriálačálli Hannu Kangasniemi, hannu.kangasniemi(at)samediggi.fi, 050-364 1385

anárašgielat oahppamateriála plánejeaddji Miina Seurujärvi, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi, 050-344 0504

Sámedikki oahppamateriálat

Sámediggi doarjala ministtar Kiurui boazodolliid loahppajagi 2019 mávssekeahtes sadjásašveahkkebuhtadusaid máksima várás

Sámediggi doarjala bearaš- ja vuođđobálvalusministtar Krista Kiurui, ahte sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija várre jagi 2020 lasseruhtadoalloárvalusas sierra lassemearreruđa boazodolliid loahppajagi 2019 ain mávssekeahtes sadjásašveahkkebuhtadusaid máksima várás.

Giđa 2020 áigge Sámediggi lea doaimmahan evttohusa ja ságastallan sosiála- ja dearvvašvuođaministeriijain ja Eanandoallofitnodatolbmuid ealáhatlágádusa (MELA) ovddasteddjiiguin boazodolliid sadjásašveahkis ja dan ovddideamis. Sámediggi lea ovdanbuktán fuolas sápmelaš boazodolliid sosiáladorvvu ollašuvvama, barggus veadjima ja bargojagiid guhkideami birra. Lassin Sámediggi lea evttohan, ahte lága boazodolliid sadjásašveahkis (1238/2014) galggašii ođasmahttit dađi lági mielde, ahte dat dáhkidivččii boazodolliide ovttaveardásaš sajádaga eanandoalu iešguđet hámiid eará hárjeheddjiiguin.

– Servodaga ráhkadusat ásahit boazodolliid dávjá juo vuolggasajis sierraárvosaš sajádahkii eanandoalu iešguđet hámiid eará hárjeheddjiid ektui. Livččii áibbas gutneheapme, ahte jagi 2019 mávssekeahttá báhcán sadjásašveahkkebuhtadusatge bázášedje boazodolliide alcceseaset máksin láhkai, gávnnaha II várreságadoalli Leo Aikio.

Jagi 2019 boazodolliid sadjásašveahkkebuhtadusaid dárbu manai sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija ruhtadoalloárvalusas várrejuvvon mearreruđa badjel. Dán geažil MELA ii leat sáhttán máksit boazodolliide sadjásašveahkkebuhtadusaid loahppajagi 2019 oasil. Dát sadjásašveahkkebuhtadusat leat ain mávssekeahttá, mii ain hedjonahttá boazodolliid ekonomalaš dili, mii lea juo muđuige hástaleaddji spiehkkaseaddji váttes dálvvi 2019–2020 maŋŋá. Sadjásašveahkki lea mearkkašahtti oassi boazodolliid sosiáladorvvus, ja dan ulbmil lea doarjut boazodoalli barggus veadjima, dearvvašvuođa ja doaibmannávccaid.

Jagi 2019 boazodolliin lei vuoigatvuohta geavahit 200 sadjásašveahkkediimmu, mii lea olles 100 diimmu uhcit maid omd. eanandoallofitnodatolbmot geavahedje gaskamearálaččat jagi 2019. Jagi 2020 boazodolliid sadjásašveahkkediimmuid mearri geahpeduvvui ovddežis 80 diimmuin, man geažil boazodoallis lea dál vuoigatvuohta šahten 120 sadjásašveahkkediibmui boazodoalli nammii.

Sámedikki oainnu mielde dilli lea juo prinsihpalaččat boazodolliid geahččanguovllus ekonomalaččat ja sosiálalaččat gierdameahttun ja ásaha boazodolliid ii-ovttaveardásaš sajádahkii eanandoalu iešguđet ealáhusaid eará hárjeheddjiid ektui. Sámediggi doarjalage ministtar Kiurui, ahte sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija várre jagi 2020 lasseruhtadoalloárvalusas sierra lassemearreruđa boazodolliid loahppajagi 2019 ain mávssekeahtes sadjásašveahkkebuhtadusaid gokčama várás.

Vetoomus Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle koskien poronhoitajien sijaisavun maksamista

Esitys poronhoitajien sijaisavun kehittämiseksi

Lassedieđut:

II várreságadoalli  Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

ságadoalli veahkki Laura Olsén-Ljetoff, 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Govva: Tomi Guttorm

Sámediggi ii dohkket Vuohču badjeskuvlaoahpahusa sirdima girkosiidii

Sámediggi ii dohkket Vuohču skuvlla badjeluohkáid oahpahusa sirdima girkosiidii. Soađegili gielda pláne oktan čuvgehusdoaimma seastindoaibman sirdit badjeskuvlla ohppiid čavčča 2022 rájes Tähtikunta skuvlii.

Sámediggi lea addán 25.8. gildii ášši birra cealkámuša, mas dat muittuha ee. sámegiela ja sámegielat oahpahusa sierraruhtadeamis, mii lea leamaš fámus jagi 1999 álggu rájes. Ruhtadeapmi lea mearkkašahtti, daningo dat gokčá praktihkas sámegiela ja sámegielat oahpahusa oahpaheddjiid bálkágoluid. Sámeoahpahusa goasttádusaid máksá dađi lági mielde stáhta. Dát stáhtaoassevuogádaga olggobeale ruhtadeapmi ii leat váldojuvvon vuhtii rehkenastimiin, maid konsuleanta lea ráhkadan gildii.

– Sámeoahpaheddjiid ja -ohppiid fievrrideapmi čuođi, juobe 120 kilomehtera duohkái ja ruovttoluotta beaivválaččat ii leat seastindoaibma, muhto baicca lassegollu. Lassin dan haddin lea hedjoneaddji oktavuohta iežas servošii, iežas gillii ja kultuvrii, Sámediggi gávnnaha cealkámušastis.

Sámediggi lea fuolas ohppiid ja bearrašiid veadjimis ja earenoamážit sámegiela ja sámegielat oahpahusa dilis ja joatkašuvvamis Vuohčus. – Dát lea seamma ášši go fuolla sámegiela boahttevuođas dán guovllus, dadjá Sámediggi sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.  – Soađegili gielda ii min jáhku mielde diđolaččat háliit heajudit sámegiela sajádaga, mii lea juo ovddežisnai geahnoheapme, muhto oahpahusa sirdin juobe muhtun oassái eret lunddolaš birrasisttis mearkkašivččii dan goittotge.

Sámediggi lea bivdán gielddas Sámediggelága 9 § mielde ráđđádallamiid ja rehkenastimiid Vuohču skuvlla

  • sáme- ja suomagielat oahpahusa oahppieinnostusain, main váldojuvvo vuhtii vuolleskuvlla sámegielat oahpahusa dáláš ohppiid sirdašuvvan badjeskuvlii,
  • oahpahusgoasttádusain, main leat sirrejuvvon sámegiela ja sámegielat oahpahusa golut ja daid vuođul gieldda oažžun sierraruhtadeapmi
  • ohppiid fievrrideamis beaivválaččat Soađegillái ja ruovttoluotta. Skuvlasáhttorehkenastimiin galgá váldit vuhtii sáhtuid gitta gieldda davverájis ja maiddái árktalaš dálvvi dagahan čuvges áiggi oanehisvuohta, mii guhkida skuvlamátkkiid bistima.

Loga olles cealkámuša dás.

Lassedieđut:

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, 040 767 3101 / 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Sátnejođiheddjiid geahčastat dievasčoahkkimis 26.6.2020

Dievasčoahkkimis 26.6.2020 mearriduvvui almmustahttit sátnejođiheddjiid geahčastat bloggačálusin Sámedikki neahttasiidduin.

Sátnejođiheaddji Duomis Áslat Juuso

Koronaáigge Sámedikki doaimmat ja áššit leat dikšojuvvon čuovvovaš ládje: Sámekulturguovddáš Sajos lea leamaš gitta 16.3. rájes. Stivra mearridii doallat gitta Sajosa miessemánu loahpa rádjái. Sámediggi váldobargovuohki lea leamaš gáiddusbargu doaisttážii, eaige virgemátkkit leat dahkkojuvvon spiehkastatdili áigge. Gearggusvuođajoavku ásahuvvui ja joavku lea čoahkkimastán oktiibuot vihttii.

Sámedikki lágidan seminárat, dilálašvuođat ja dáhpáhusat šluhttejuvvojedje miessemánu loahpa rádjái ja čoahkkimiidda leat oassálastán gáiddusoktavuođaiguin. Maiddái geassemánu dievasčoahkkin lágiduvvui gáiddusoktavuođaiguin geavahemiin Interprefy-gáiddusdulkonapplikašuvnna. Gáiddusbargan burgojuvvo 3.8.2020 rájes juos dávdadilli lea bisson guovllus eiseválddiid ávžžuhan dásis.

Giđđat spiehkastatdili áigge Sámediggi sáddii 23.3.2020 appellašuvnna oaiveministarii ráddjen dihte Suoma siskkáldas johtima, vai koronavirusa leavvama basttášedje njozodit ja suodjalit riskajoavkkuid. Sámedikki nubbi appellašuvdna sáddejuvvui sisministarii 10.6.2020 rahpan dihte Norgga ja Suoma gaskasaš ráji, go dilli davvin gávnnahuvvui ráfálažžan. Koronavirusa dihte mearriduvvon johtinráddjehusat lea čuohcán mearkkašahtti ládje Davvi-Suoma rádjeguovlluid sámeálbmogii.

Deaivvadeapmi presideanta Sauli Niinistöin ordnašuvai 6.3.2020. Galledeapmi vuođđuduvai mannan válgabaji áigge dahkkojuvvon bovdehussii fitnat galledeame Sámi ođđasit. Deaivvadeamis ságastallojuvvui dálkkádatrievdamis ja dan váikkuhusain sámekultuvrii, vaššiságain, Suoma olmmošvuoigatvuođageatnegasvuođain ja sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna vuođđudeamis.

Sámediggelágaođasmahttinproseassa lea maid leamaš jođus. Fáttá birra leat čađahuvvon ráđđádallamat sámediggelága 9 § mielde sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagotti ásaheamis. Ráđđádallamiin gieđahallojuvvui doaibmagotti mandáhta. Dát ráđđádallan ja proseassa vuođđuduvvet Suomas hálddahusprográmma girjemii. Ovdal doaibmagotti barggu lea doaibman sámediggelága ođasmahttimii guoski ovdačielggadanjoavku.

Váhčira meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas ráđđádallojuvvui giđa áigge Meahciráđđehusain sámediggelága 9 § mielde. Oppalaččat ráđđádallamiin lei buorre vuoigŋa, muhto máŋgga áššis ii gávdnon oktasaš ipmárdus.

Sámediggelága 9 § mielde ráđđádallojuvvui giđa áigge bargo- ja ealáhusministeriijain guovlluid ovddideamis ja Eurohpa uniovnna guovlo- ja ráhkaduspolitihka ruhtafoanddaide guoski láhkaásaheami ođasmahttimis. Sámedikki guovddáš evttohusat dán láhkaásaheami ođasmahttimis leat, ahte láhkaásaheamis, mii ođasmahttojuvvo, galgá dorvvastit Sámedikki ollislaš oassálastima sámeguovllu ovddideapmái, láhkaevttohussii čáhkaduvvo njuolggadus, man mielde sámeguovllu ovdáneapmi ii oaččo váikkuhit negatiivvalaččat sámekultuvrii, guovlluid ođasmahttima ráđđádallangotti čoakkádussii lasihuvvo Sámedikki ovddasteaddji, sámiid rájiid rasttildeaddji ovttasbargu dorvvastuvvo ja ahte sámeealáhusaide vuođđuduvvo ealáhusfoanda.

Ráđđádallamat sámediggelága 9 § mielde Lappi lihtuin Davvi-Lappi eanangoddelávva 2040 -áššis ledje miessemánus. Jiekŋameara ruovdemáđija orru bissume lávas viiddes vuostálastimis fuolakeahttá. Plánain lea maid šleađgalinnjá Ohcejohkii. Almmolaččat sáhttá gávnnahit, ahte Sámedikki fuomášumit eai leat váldojuvvon mielde eanangoddelávas viidáseappot.

Sámediggelága 9 § mielde lei miessemánu loahpas birasministeriijain ráđđádallan, mii guoskkai luonddusuodjalanláhkaásaheami ođasmahttin -fidnu prošeakta II goaskinbuhtadusaide. Sámediggi ovttas Bálgosiid ovttastumiin lea dolvon ovddasguvlui evttohusa. Ekologalaš kompensašuvnna ja luonddu máŋggahámatvuođa nannejeaddji buhtadusvuogádaga geahččalit gárgehit. Sámedikki vuolggasadji lea almmolaččat ovddidit luonddusuodjalanláhkaásaheami 16 § sisdoalu.

Eanangeavahan- ja huksenlága ođasmahttin lea maid jođus. Birasministeriija lea ovdanbuktán proseassa Sámediggái ja aitosaš ráđđádallamiid áigot álggahit čakčat.

Sámediggelága 9 § mielde ráđđádallan stivrra evttohushápmosa birra riikabeivviide láhkan huksenárbbi suodjaleamis addojuvvon lága ja rihkuslága 48 logu 6 § rievdadeami birra čađahuvvui geassemánus birasministeriijain. Proseassa ii oro váldime vuhtii sámiid vuoigatvuođa hálddašit iešmearrideami vuođul oktasaččat sámečuozáhagaid, mat leat sámiid huksenárbelága vuolde.

Suoma sátnejođihanvuorru Sámi Parlamentáralaš ráđis lea dál jođus. Dán áigge leat čoahkkimastán virtuálalaččat, gieđahallojuvvon dehálaš áššit earret eará rájiid rasttildeaddji skuvlejumi birra, ságastallojuvvon earret eará COVID-19 -dilis, álbmotluohteáššis ja ávnnahis kulturárbeáššis, vuođđuduvvon Interreg-bargojoavku, mii adnojuvvo dehálaš rahpamin, vai sámiid dárbbuid sáhttet identifiseret ovttas čuovvovaš ruhtadanbaji olis. Sámeparlamentarihkkáriid čoahkkin lea sirdojuvvon ja beaivemearri ii leat vuos sohppojuvvon.

“Enhanced participation” lea ON eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođa ovddidanproseassa, mas Sámedikki sátnejođiheaddji lea aktiivvalaččat leamaš mielde.

Sámediggi lea oassálastán biodiversitehtastrategiijai ja -doaibmaprográmmii guoski álgočielggadanbargui, mas LUKE:in (Luondduriggodatguovddáš) lea leamaš ovttasbargu das, mot prográmma lea doaibman ja maid ođđa strategiijas galggašii váldit vuhtii.

Bistevaš ovdáneami doaibmagottis Suopma lea raporteren ON:ide bistevaš ovdáneami mihttomeriin, ja Sámediggi lea vuosttaš geardde leamaš mielde ráhkadeame raportta.

Sámediggi lea bovdejuvvon dálkkádatpolitihka jorba beavddi gurrii, masa oassálastá sátnejođiheaddji. Dálkkádatpolitihka jorba beavddi lea vuođđudan oaiveministtar ja dan guoras leat álggahuvvon ságastallamat, mat gusket dasa, man guvlui Suoma dálkkádatpolitihka lea manname.

Sámediggi oainnu mielde Interreg-prográmmaid ovddideamis lea dehálaš doallat Sápmi-prográmmaoasi sierra ja sihkkarastit dan boahttevuođas. Prográmma sisdoalu olis lea ulbmil álkidahttit uhcit doibmiid geavahit dán ruhtadeami ja ovddidit árbevirolaš ealáhusaid, degomat ovddidit duoji ealáhussan.

I várresátnejođiheaddji Anni Koivisto

Sode-ođasmahttima birra: Sámediggelága 9 § mielde ledje ráđđádallamat gáiddusoktavuođaiguin sosiála- ja dearvvašvuođaministeriijain sode-áššiid birra miessemánu álggus. Sámediggi oččoda buorádusaid sámegielat ja kultuvrralaš bálvalusaid praktihka ollašuvvamii. Dát eaktudivččii čielga sámegielat bálvalusaid lágidanovddasvástádusa ja doarvái ja riekta čuozihuvvon ruhtadeami. Sode-ođasmahttimii guoski láhkahápmosiin Sámedikki mihttomearit eai oidno doarvái ja váikkuhanbargu jotkojuvvo.

Sode-ođasmahttima ovdii leat maiddái bargan kampánjeremiin ovttaveardásaš sode-bálvalusaid beales. Sode-kampánja sisttisdoallá ođasreivviid, video, oaivilčállosiid ja iežas neahttasiidduid oassin Sámedikki neahttasiidduin.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun dahjege komissáran bohte mearreáigge siste 16 evttohusa, 14 Sámediggái ja guokte Nuortalaččaid siidačoahkkimii. Evttohuvvon olbmot leat oktiibuot 10. Komissáraid válljenproseassa joatkašuvvá čakčat, goas lágiduvvojit gullandilálašvuođat.

Suoma ja Norgga gaskasaš ráđđádallamat Deanu guolástannjuolggadusa ođasmahttimis álge geasset. Suoma ráđđádallandelegašuvnnas Sámedikki ovddasteaddji ja delegašuvnna nubbi várresátnejođiheaddji lea Anne Nuorgam. Stáhtaráđđi attii delegašuvnna ásaheami oktavuođas cealkámuša, mii deattuha luossanáli ealáskeami dorvvasteami, sámiid vuoigatvuođaid ovddideami ja riikkabeivviid cealkámušaid vuhtiiváldima.

Sámediggi lea doallan dán jagi bealde ovtta deaivvadeami Sámedikkiin ja riikkabeaibellodagaid ovttasbargojoavkku olis. Ovttasbargojoavkku čoahkkin lei geassemánus ja deaivvadeamis gieđahallojuvvojedje Sámedikki áigeguovdilis áššit.

Oahpahus- ja kulturministeriija ásahan sámeoahpahusa ovddidanbargojoavku lea doaibman njukčamánu rájes. Bargojoavkku bargu lea dárkkodit sámegielat árrabajásgeassima, kultur- ja giellabeassedoaimma, sámeoahpahusa ja -skuvlejumi dili oktan ollisvuohtan. Sámedikki bealis joavkkus leat lahttun Ulla Aikio-Puoskari ja Anne-Kirste Aikio ja áššedovdičállin Arla Magga ja Petra Kuuva.

Sámediggi lea cealkán oahppogeatnegasvuođa viiddideapmái guoski láhkaođasmahttimiin deattuhemiin sámenuoraid gielalaš vuoigatvuođaid ja vuoigatvuođa čađahit oahppogeatnegasvuođa oahpa árbevirolaš dáidduid. Sámediggi celkkii guovttejahkásaš ovdaoahpahusa geahččaladdamis deattuhemiin, ahte vuoigatvuođat sámegielat doaibmamii eai oaččo hedjonit geahččaladdama čuovvumuššan.

Lassin Sámediggi celkkii Yleisradio ođđa strategiijas ja evttohii, ahte sápmelaččat, sápmelašvuohta ja sámegielat prográmmat vuhtiiváldojuvvošedje buorebut.

II várresátnejođiheaddji Leo Aikio

Boazodolliid sadjásašveahkki -ášši. Sámedikki evttohus ovddidan dihte boazodolliid sadjásašveahki: boazodolliid ovttaveardásašvuohta sadjásašveahkkevuogádagas, sadjásašveahki mearreruđa ja diibmomeari lokten vástidit boazoealáhusa dáláš dárbbu, hohpolaš doaimmat boazodolliid, luopmudanbálvalusaid ovddideapmin láhkaásaheami dásis, sápmelaš boazodolliid sosiáladorvvu ollašuvvan, barggus veadjin ja bargojagiid guhkideapmi oassin sadjásašveahkke- ja sadjásašveahkkeluopmudanvuogádagas, ovttaveardásašvuođa ovddideapmi Mela iežas doaimmain ovttaveardásašvuođaplána bokte.

Tukesiin lea ráđđádallojuvvon sámediggelága  9 § mielde Hankaoja ja Rove vero -ohcamušaid birra ja maiddái gollerogganlobit leat gieđahallojuvvon.

Boazoáššit: EU-doarjjaáššis Sámediggi lea evttohan, ahte ealliboazodoarjja loktejuvvo 28,5 €:s 36 €:i. Bohccobierggu njuolggovuovdima ovddideamis ulbmil leat álkidahttit ja geahpedit njuolggovuovdima eavttuid nu, ahte boazodoallit bastet prinsihpalaččat vuovdit sámeguovllus dihto kilomeari siste (1500 kg čuhppojuvvon bohccobierggu ja 500 kg goikebierggu jagis/bohccobierggu vuovdi) vuovdit bohccobierggu restoráŋŋaide, vehádatgávpejasaide ja golaheddjiide.

Sámediggi lea aktiivvalaččat čuvvon muohtadili dagahan earenoamášdili ja doallan oktavuođa ášši olis eanan- ja vuovdedoalloministeriijai, eanan- ja vuovdedoalloministeriija spesiálaveahkeheaddji lea fitnan oahpásmuvvame muohta- ja guohtundillái. Cealkámuša bivdima bokte gárgehit ja ovddidit dutkamuša MAKERA-ruhtadeami olis: Iešguđet eanangeavahanvugiid váikkuhus boazobargovugiide ja árbedihtui – dáhpáhusdutkamuš Suoma sámiid ruovttuguovllus ja boazodoalu rievdadusat ja vuogáiduvvanvuogit iešguđet eanangeavahanvugiid ruossalas deattuid vuolde. Boraspire čanasjoavkodilligeahčastat.

Sámediggi lea maid sádden appellašuvnna Meahciráđđehussii, vai bohccuid guohtunráffi ja boazodoalu almmolaš doaibmaneavttut dorvvastuvvojit spiehkkaseaddji diliin: Sámediggi doarjala Meahciráđđehussii, ahte dat ii mieđihivčče dáláš giđđa ja geassebajis bivdo- ja johtinlobiid sámiid ruovttuguovllus ja beavttálmahtášii goziheami eastin dihte lobihis johtima.

Dál dálkkádatrievdamii laktáseaddji fáttát ja proseassat Suomas, maidda Sámediggi lea oassálastán dahje oassálastá, leat: Sámiid dálkkádatpanela ja sámiid vuogáiduvvan dálkkádatrievdama vuogáiduvvanprográmma. Dát ovddiduvvo bárrásii ja ulbmil lea čađahit sáttaságastallama čuovvovaš dievasčoahkkimis. Climini-fitnus dárkkodit boazodoalu vuogáiduvvanvugiid dálkkádatrievdamii. Leo Aikio lea oassálastán bagadallanjoavkku bargamii. Aikio oassálasttii Climate Emergency and Indigenous People in the Arctic -panelii Helssegis 12.3.2020. Dálkkádatlága ođasmahttin lea jođus ja ulbmil lea buktit ovdan Sámedikki oainnuid.

Sámediggái lea boahtán diehtu ruvkevárremis Jiehtáčearu guovllus Eanodagas ja Sámediggi váidalii das earenoamážit dan vuođul, ahte sámi giellaláhka ii váldojuvvon vuhtii. Dál ruvkelága ođasmahttin lea jođus ja ulbmil lea čađahit čakčat sámediggelága 9 § mielde ráđđádallamiid bargo- ja ealáhusministeriijain.

Sámediggi oassálasttii luonddu máŋggahámatvuođa vahkkui oanehis some-videoiguin, mat lasihuvvojedje Sámedikki some-kanálaide oktiibuot 5. Dáin gieđahallojuvvojedje sámiid luonddugaskavuohta, luonddu árvvolašvuohta ja máŋggahámatvuohta ja ovttasorrun luondduin.

Ságajođiheaddji
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101

I várreságajođiheaddji
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969

II várreságajođiheaddji
Leo Aikio
leo.aikio(at)samediggi.fi
040 621 6505 / 010 839 3180

Sámedikki čuovvovaš čoahkkin 3/2020 dollojuvvo 17. – 18.9.2020 dmu 10 – 18 Anáris (Sajos).

Sámegielaid gáiddusoahpahusa goalmmát lohkanjahki álggii – ohppiidlohku lassána

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta goalmmát doaibmanjahki ja ođđa lohkanjahki lea álgán. Prošeavtta ohppiid- ja studeanttaidlohku lea lassánan sullii 20 ohppiin. Mannan lohkanjagi sámegiela oahpahusa ožžo sullii 60 oahppi ja studeantta. Dál álgán lohkanjahkái leat almmuhuvvon badjelaš 80 oahppi ja studeantta miehtá Suoma.

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeakta fállá anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi dievasmahtti oahpahusa guokte vahkkodiimmu oahpahusjoavkku nammii. Prošeakta váldá oahpahussii mielde maiddái ovdaskuvlaohppiid. Oahpahus lea oaivvilduvvon sámeohppiide sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. Prošeakta ii fála oahpahusa rávesolbmuide.

Almmuhanáigi sámegielaid gáiddusoahpahussii nogai njukčamánus. Vaikke aitosaš almmuhanáigi lea nohkan, de prošeakta váldá ain ođđa ohppiid mielde oahpahussii vel čakčamánu loahpa rádjái. Oahpahussii beassama eaktun lea, ahte sámegiela gáiddusdiimmut heivejit oahppi lohkanortnegii ja ahte oahppái gávdno pedagogalaččat vuogas oahpahusjoavku. Oahppi ii goittotge dárbbaš máhttit sámegiela, muhto oahpahus vuolgá maid vuođđoáššiin.

Vánhemat sámiid ruovttuguovllu olggobealde, geat háliidivčče mánáidasaset anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela gáiddusoahpahusa, sáhttet váldit oktavuođa Arla Maggai, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033.

Oulu, Roavvenjárgga ja Helssega gávpogat lágidit davvisámegiela oahpahusa lagašoahpahussan. Jos háliidat oahpahusa, de váldde oktavuođa iežas skuvlla rektorii dahje iežat gávpoga skuvladoaimmahahkii.

Lassedieđut

Prošeaktahoavda Hanna Helander
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi
040 7012 094

Koordináhtor Arla Magga,
arla.magga(at)samediggi.fi
040 1985 033

https://www.saamenetaopetus.com/