Muu suuhâ, muu sokkân, mu sohka, minun sukuni – virtuálaoahppodiimmutsámiidálbmotbeaivvigudnin7.–9.2.2023

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeakta ávvuda sámiid álbmotbeaivve 6.2. ja lágida virtuála oahppodiimmuid 7.–9.2.2023. Oahppodiimmut leat oktiibuot golbma, ja daid fáddán lea sohka. Diimmuin čielgá, mo sohka boahtá ovdan sápmelaš árbevirolaš musihkas, fuolkesániin ja gávttis.


Oahppodiimmuid sisdoalut leat jurddašuvvon iešguđet ahkeluohkkái, muhto sávvat oahppodiimmuide buresboahtima buohkaide, geat háliidit oahppat eanet sámegielaid ja sámiid kultuvrra birra. Diimmuide sáhttá oassálastit iehčanassii dahje searvat mielde luohkáin oktasaš dihtora bokte. Oahpahus lea eanaš sámegillii (anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii), veahkkegiellan lea suomagiella. Diimmut heivejit danin maiddái sámegiela oahpahalliide.

Diimmuid beassá čuovvut njuolggorávdnjemin oassálastinliŋkkaid bokte dahje nu, ahte geahččá báddejuvvon oahppodiimmuid maŋálgihtii. Oahppodiimmuid čuovvun lea nuvttá iige daidda dárbbaš almmuhit iežas ovddalgihtii. Diimmuin lea maiddái vejolašvuohta jearrat ja ságastit čáttas. Báddejuvvon diimmuid sáhttá geahččat 10.–24.2. čujuhusas https://www.saamenetaopetus.com/tapahtumat-ja-tallenteet.

Áigetávval 

Disdat 7.2. dii 10.00–10.45
Sohka ja leu’ddit nuortalašgillii
Luohkáide 3–6
Oahpaheaddjin Hanna-Maaria Kiprianoff 
Oassálastinliŋka

Gaskavahkku 8.2. dii 10.00–10.45
Sohka ja fuolkesánit anárašgillii
Luohkáide 0–2
Oahpaheaddjin Heli Aikio
Oassálastinliŋka

Duorastat 9.2. dii 10.00–10.45
Sohka ja gákti davvisámegillii
Badjedássi ja nubbi ceahkki
Oahpaheaddjin Anne Olli
Oassálastinliŋka

Pyeri puáttim! Tiõrv pueʹttem! Bures boahtin! Tervetuloa! 

Lassedieđut: 

Hanna Helander, prošeaktahoavda
hanna.helander@edu.utsjoki.fi  
040 701 2094  

Arla Magga, prošeaktakoordináhtor
arla.magga@samediggi.fi  
040 687 5989 

Sámiid álbmotbeaivvi ávvudit juohke guovvamánu 6. beaivve. Ávvudeamit lágiduvvojit dalle dábálaččat iešguđege guovllus Sámi ja dál maiddái Sámi olggobealde.  

Sáhtát oassálastit sámiid álbmotbeaivvi ávvudeapmái maiddái : 

  • Oahpásnuva Sámedikki máŋggabealat doaimmaide Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris rabas uvssaid beaivve 6.2.
  • Oahpásnuva Oktavuohta – saamelaistietoa opetukseen -siidduide. Siidduin gávdnojit fáddáoasit ja bargobihtát iešguđet skuvla- ja luohkkádássái. 
  • Diŋgo video-oahppodiimmuid sámefáttáid gieđahallamii skuvllas.  
  • Oahpásnuva sámefáttát mobiilaspealuide ja bargobihtáid sisttisdoalli gihppagii Nuoraid Akademiija siidduin.  
  • Oahpásnuva Sano se saameksi -frásasátnegirjái davvi-, anáraš- ja nuortalašgillii. Siidduin leat maiddái vihtta oanehisdokumeantta, almmolaš dieđut sámiid kultuvrra birra, soundboard ja maiddái guokte artihkkala, mat gieđahallet sámegielaid. 
  • Oahpahala davvisámegiela Sámiráđi IndyLan-giellaoahppanáppain! Áppa gávdno Apple Stores ja Google Plays.
  • Oahpahala davvi-, anáraš- dahje nuortalašgiela mánáide oaivvilduvvon Gávpotfearán-spealuin, mas leat ovttastahtton lávde- ja goartaspeallu. Speallu gávdno Apple Stores ja Google Plays.
  • Geahča Mumenvággi-ráiddu Yle Areenas davvisámegillii, anárašgillii dahje nuortalašgillii.
Pöydällä avonainen oppikirja, jonka päällä kuulokkeet.

Sámegielaid gáiddusoahpahus nanne sámeoahppiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavttain leat buoridan sámeoahppiid vejolašvuođaid studeret sámegielaid, nannet sin sápmelaš identitehta ja dainna láhkai sámegielaid ja sámi kultuvrra seailuma ja ealáskeami dán riikkas, gávnnahuvvo ođđa árvvoštallanraporttas.

Pöydällä avonainen oppikirja, jonka päällä kuulokkeet.
Oahppogirji ja bealljebilttut, mat dárbbašuvvojit gáiddusoahpahusas. Govva: Sámediggi / Arla Magga

Našuvnnalaš skuvlejumi árvvoštallanguovddáš (Karvi) árvvoštalai giđđat 2022, mo sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta doaibmá ja makkár váikkuhusat oahpahusas leat. Gáiddusoahpahus lea ordnejuvvon 2018 rájes. Gáiddusoahpahuspilohta ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija ja jođiha Ohcejoga gielda. Prošeavtta koordinerema fuolaha Sámediggi.

Gáiddusoahpahusprošeavtta mihttomearrin lea leamašan olahit mánáid ja nuoraid sámiid ruovttuguovllu olggobealde, geaid bearraša dahje soga giella lea sámegiella (anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiella), ja fállat sidjiide sámegiela oahpu. Árvvoštallan čájehii, ahte giela haga ii leat kultuvra. Soga dahje bearraša giela máhttin nanne fuolaheaddjiid dieđu mielde searvvušlašvuođa ja ealáskahttá sámegiela ja kultuvrra. Oahppit leat vuosttas jagi ektui golmma geardde eanet. Oahppilohku lea lohkanjagi 2022–2023 sullii 150 oahppi 90 iešguđet skuvllas ja 40 gielddas.

Buorrin beallin gáiddusoahpahusprošeavttas badjánii earret eará fuolaheaddjiid aktiiva oassálastin mánáideaset sámegiela oahppamii. Skuvlla ja fuolaheaddjiid gulahallan doaimmai bures ja erenoamážit máná skuvlagohccis lea gulahallamis dehálaš oassi. Gáiddusoahpahuspilohta oahpaheaddjit leat čeahpit ja sis lea gelbbolašvuohta, mii vuhtto maiddái oahppiid movttas ja hálus oahppat sámegiela. Oahppiid mielas oahppodiimmuin lea somá, daningo doppe bargat iešguđegelágan áššiid. Oahppi oažžu lassebargguid, jos nu háliideš. Oahpaheaddjit sámástit diimmuin olu ja maiddái ruovttuin lea vejolaš geavahit sámegiela. Iešguđege mediat leat oahpahusas lunddolaš oassi.

Oahpahussii ohcan lea álki, fuolaheaddjiid aktiivvalašvuohta lea dehálaš

Dál badjel 70 % sámemánáin ja -nuorain ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Diehtu oahppi sápmelašvuođas ii álo mana skuvlii, ja danin fuolaheaddji ja oahppi ferteba ieža aktiivvalaččat ohcat oahpahussii. Oahpahusa ordnejeaddjiid ja skuvllaid dieđu mielde prošeavtta buorre bealli leamašan dat, ahte okta oahppi lea doarvái oahpu fidnemii skuvllas; gáiddusoahpahusprošeavtta haga oahpahusa ii sáhtáše fállat ovttaskas oahppái.

Vaikke gulahallan ja rávvagat leat prošeavtta álgima rájes buorránan, de gulahallama galgá ain ovddidit, nu ahte diehtu oahpahusfálaldagas juksá ain eanet bearrašiid. Maid gielddat ja skuvllat galget juohkit dieđu oahppiideaset vejolašvuođas oažžut sámegielaid gáiddusoahpahusa.

Sámegielaid sajádaga ferte čielggasmahttit oahppoplána vuođustusain

Gáiddusoahpahuspilohtas addet vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi dievasmahtti oahpahusa. Dan fállet sámiid ruovttuguovllu olggobeallái guokte oahppodiimmu vahkus. Oahppodiimmut leat dábálaččat skuvlabeaivvi maŋŋá dahje iđđes.

Oahppoplána vuođustusaid ođasmahttimis galgá váldit čielgaseappot vuhtii sámegielaid erenoamášsajádaga giellan, maid galgá ealáskahttit. Maid ruovttuguovllu olggobealde fertešii leat vejolašvuohta fállat iešguđet oahppomeari sámegielas, daningo oassái oahppiin sámegiella lea eatnigiella, muhto eatnašat oahppiin leat sámegiela oahppanbálgáset álggus. Oahpahusa ulbmiliin ja sisdoaluid galgá váldit čielgaseappot vuhtii sámepedagogihka, sámiid kultuvrra ja eallinvuogi ja maiddái sámegielaid áitatvuloš dilli ja sajádat min riikka áidna eamiálbmotgiellan.

Árvvoštallama mielde prošeavtta oktan hástalussan leamašan oahppodiimmuid sajáiduhttin diibmoplánii. Mađi stuorát skuvla, dađi váddáset lea leamašan sajáiduhttit ovttaskas oahppisámegiela diimmuid diibmoplánii. Ovddidanávžžuhussan ovdanbuktojuvvo sámegiela lasiheapmi diibmojuhkui. Dát loktelii sámegielaid sajádaga maiddái skuvlenpolitihka dáfus. Seamma láhkái árvvoštallamis ovdanbuktojuvvo, ahte 90-logus ođasmahttojuvvon vuođđooahpahuslága berre ođasmahttit, nu ahte dat nannešii sámiid ruovttuguovllu sámeoahppiid lassin maiddái ruovttuguovllu olggobealoahppiid vuoigatvuođa sámegillii ja sámegielat oahpahussii.

Lassedieđut:

Marita Härmälä
Njunuš árvvoštallanáššedovdi, Karvi
+358 29 533 5560
marita.harmala@karvi.fi

Hanna Helander
Prošeaktahoavda, sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta
+358 40 7012 094
hanna.helander@edu.utsjoki.fi

Liŋkkat:

Härmälä, M., Sarivaara, E. & Laihonen P. 2022. “Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää.” Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022.

Lassedieđut Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta birra:

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Prošeavtta mihttomearrin lea fállat sámegielaid gáiddusoahpahusa vuođđoskuvlla ohppiide ja nuppi dási studeanttaide sámeguovllu gielddaid olggobeallái guokte vahkkodiimmu ja ovddidit sámegieloahpahusa pedagogihka. Gáiddusoahpahusprošeavtta oahpahus lea reálaáiggi oahpahus (nu gohčoduvvon synkronalaš oahpahus), mas oahpaheaddji ja oahppit oassálastet oahppodiibmui seamma áigge iežaset dihtoriiguin iešguđet guovllus.

Sámi álbmotbeaivvi ávvudit 6.2 – Sámedikki doibmii beassá oahpásnuvvat Anáris

Sámi álbmotbeaivvi ávvudit juohke jagi guovvamánu 6. beaivve. Ávvudemiid doallat árbevirolaččat sierra guovlluin Sámis ja maiddái Sámi olggobealde. Sámedikki máŋggabealat doibmii beassá oahpásnuvvat Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris Sámedikki rabas uvssaid beaivve.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso sávvá buohkaid buresboahtin oahpásnuvvat Sámedikki doibmii. – Vaikko sápmelaččaid  vuođđolágalaš iešstivren lea leamaš mannan áiggiid hui olu ságastallamiin, ii dat leat álo midjiide sápmelaččaidege áibbas čielggas, makkár buotlágan áššiid dat geavadagas oaivvilda, Juuso dadjá. Leage erenoamáš fiinnis ná álbmotbeaivve beassat čájehit buohkaide dan dehálaš barggu, man Sámedikkis váimmolaččat ja áššedovdámušain bargat, Juuso joatká.

Sámedikki rabas uvssaid beaivi álgá Sajosa auditorias dmu 9.45 Sámedikki ságajođiheaddji álbmotbeaivvi dearvvahusain. Sámedikki musihkkaguovddáš, mánáidkulturguovddáš Mánnu ja filbmaguovddáš Skábma vástidit beaivvi prográmmafálus. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfiid ja Sajosa restoráŋŋa Čaijus sáhttá oastit ávvolunšša. Báikki alde sáhttá maiddái oassálastit vuorbádussii, mas sáhttá vuoitit guokte bileahta Ijahis idja -festiválii. Dáhpáhus lea rabas buohkaide geat leat das beroštuvvan.

Prográmma:

Dmu 9.45, Sajos auditoria (45 min)
Álbmotbeaivvi videodearvvahus | Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso
Konsearta: Vildá | Musihkkaguovddáš

Dmu 9.45, Sajos, Silba (45 min)
Vuollel skuvlaahkásaččaid mánáidprográmma | Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu

Dmu 10.30–15.00, Sajos boađafeaskkir
Oahpásnuva Sámedikki doibmii! Sámedikki almmolaš doaimmahat, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja sámegiela doaimmahat ovdanbuktet doaimmaset. Mielde ee. pinssibádji ja speallančiehka.

Dmu 10.30 ja 13.00, vuolgga Sajosa boađafeaskáris
Oahppamateriálaide oahpásnuvvan | Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat

Dmu 11.30 ja 12.30, Sajosa boađafeaskkir
Livđe-ovdanbuktimat: Anna Morottaja | Musihkkaguovddáš

Dmu 14.00, Sajos auditoria (30 min)

Dokumeanta Isoisäni kieli | Filbmaguovddáš Skábma

Dmu 15.00 Sajos auditoria (15 min)
Sajosa ovdanbuktinvideo

Dmu 18.00 Sajos auditoria
Revontulten räppäri dokumeantafilbma | Filbmaguovddáš Skábma

Sámi álbmotbeaivi

Sámi álbmotbeaivvi ávvudit juohke jagi guovvamánu 6. beaivve. Beaivi lea okta sápmelaččaid leavgabeivviin, muhto lassin nu Suoma, Ruoŧa go Norggage eiseválddit ávžžuhit atnit leavgga almmolaččat.

Sámi álbmotbeaivi lea vel nuorra ávvobeaivi. Suopmelaš albmenáhkkái dat merkejuvvui jagi 2004. Álbmotbeaivvis mearriduvvui goittotge juo jagi 1992, ja ávvobeaivve ruohttasat ollet badjel čuohte jagi duohkái, jahkái 1917. Dalle Norgga Troanddimis ordnejuvvui vuosttas davviriikkalaš sámečoahkkin, man dárkkuhussan lei guorahallat sámiid eallinvejolašvuođaid ja váldit beali sámiid guoski gažaldagaide. Fáttáin mat gieđahallojuvvojedje dehálepmosat ledje johtimii, eatnamiid geavaheapmái, boazodollui ja skuvla vázzimii gullevaš gažaldagat.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Pia Ruotsala-Kangasniemi
Hálddahushoavda
010 839 3106 / 040 726 2688
pia.ruotsala@samediggi.fi

Johanna Alatorvinen
Dieđihančálli
tel. 010 839 3140 / 040 663 4493
johanna.alatorvinen@samediggi.fi

Liŋkkat:

Dearvvahusat sámegielaiguin

https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

  • Sámedikki Flickr-konttus gávnnat govaid ee. Sámedikki doaimmas, lahtuin ja dáhpáhusain. Govaid sáhttá geavahit diehtojuohkimii čuovvumin buriid dábiid. Merkešitgo gova gáldu ja govvejeaddji nama.

Lassedieđut Sámedikki birra:

Sámediggi lea sápmelaččaid álbmotválljejuvvon iešráđđenorgána Suomas. Iežas lágain (L974/1995) vuođđuduvvon Sámediggi dorvvasta doaimmainis sápmelaččaid eamiálbmotkultuvrra seailuma ja ovddideami. Sámediggi pláne ja ollašuhttá sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš iešhálddašeami sihke gohcá ja ovddida sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja eallindiliid.

Ođđa nuortalašgielat oahppogirji lea ilbmán

Skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahat lea almmuha ođđa nuortalašgielat 3. luohkká oahppogirjji.

VIRKKÂDVÄÄʹRR 3 lea nuortalašgielat oahppogirji vuođđooahpahusa goalmmát luohkká eatnigiela lohkkiid oahpahussii.

Oahppogirji lea jorgaluvvon nuortalašgillii anárašgielat Virkkuuvääri 3 -girjji vuođul.

Girjji dahkkit leat Petter Morottaja ja Miina Seurujärvi, govaid ja doadjima lea dahkan Mika Kolehmainen. Nuortalašgillii oahppogirjji lea jorgalan Raija Lehtola.

Girjjiid sáhttá diŋgot Sámedikki fierpmegávppis: VIRKKÂDVÄÄʹRR 3 Jieʹnnǩiõll da ǩeerjlažvuõtt 3.kl

Lassedieđut:

Raija Lehtola
Oahppomateriálaplánejeaddji
010 839 3194
raija.lehtola@samediggi.fi  

Petra Kuuva
Oahppomateriálačálli
010 839 3119
petra.kuuva@samediggi.fi

Saamelaiskäräjien edustajat perustuslakivaliokunnan kuulemisessa 25.1.2023.

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso: ”Sámediggelága ođasmahttimis lea jearaldat vuođđolágalaš vuoigatvuođasteamet iešmearrideapmái.”

Vuođđoláhkaváljagoddi ordnii ođđajagemánu 25. beaivve riikkabeivviin almmolaš gullama, gos lei fáddán ráđđehusa evttohus riikkabeivviide láhkan sámedikkis addon lága ja rihkuslága 40 logu 11 §:a rievdadeapmin. Sámedikki dilálašvuođas ovddastedje ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, nubbi várreságajođiheaddji Leo Aikio, láhkadoaibmagotti ja Sámedikki lahttu Pirita Näkkäläjärvi, láhkačálli Kalle Varis ja biras- ja ealáhusláhkačálli Sarita Kämäräinen.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso deattuhii sáhkavuorustis sámediggelága ođasmahttima dehálašvuođa. – Sámediggelága ođasmahttimis lea gažaldat iešmearridanvuoigatvuođasteamet, olles álbmoga buresveadjimis ja dan eallinfámus boahttevuođas. Eamiálbmogii iešmearrideapmi lea erenomáš mávssolaš, dat lea kultuvramet stuorámus dorvvu addi. Seamma háve dan ferte maiddái sáhttit doalvut ovddos guvlui, dat galgá sáhttit ođasmuvvat álot dárbbu mielde, deattuhii Juuso.

Sámedikki nubbi várreságajođiheaddji Leo Aikio muitalii sáhkavuorustis dan, ahte maiddái son ieš gullá giela massán anáraččaide. Son buvttii ovdan dan, man láhkai láhkaevttohus buoridivčče giela massán olbmuid sajádaga ja vejolašvuođaid ohcalit válgalogahallamii. – Dál giellakritera dehege vuosttasin ohppon giela gáibádus ollá goalmmát bulvii, dehege mu áhkkui ja ádjái. Ođđa lága mielde reahkkášii, ahte mu áhku dehege ádjá vánhen lea hupman sámegiela vuosttas giellan. Mu oainnu mielde dát ovttačilggolaččat buorida maiddái daid anáraččaid sajádaga, geaid bearrašiin giella lea manahuvvon.

Sámediggeláhkadoaibmagotti ja Sámedikki lahttu Pirita Näkkäläjärvi muittuhii, ahte láhkaevttohus sisttis doallá mearkkašahtti buoridanevttohusaid jienasteami álkidahttima várás. – Sámediggeláhkaevttohusa sisttis doallan buot konkrehtalaš ovddidanevttohusat jienasteami álkidahttima várás nannešedje sámiid demokratiija. Ođastusat buoridivčče čielgasit sámiid ovttaveardásašvuođa – fuolatkeahttá das, ásai jienasteaddji čoahkkebáikkis dahje juo smávit gilis guhkkin eret boastabálvalusain. Ođastusat sáhtášedje maiddái bajidit jienastanaktiivvalašvuođa, gávnnahii Näkkäläjärvi.

Dilálašvuođa neahttabáddejupmi gávdno riikkabeivviid siidduin​. Vuođđoláhkaváljagoddi lágida fáttás vel golbma gullama váljagotti čoahkkimiid oktavuođas. Dát gullamat eai leat almmolaš dilálašvuođat.

Govva: Hanne Salonen / Riikkabeaivvit

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Pirita Näkkäläjärvi
Sámedikki lahttu
0403577006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Liŋkkat:

Sámediggelága ođasmahttin Sámedikki siidduin

Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide láhkan sámedikkis addon lága ja rihkuslága 40 logu 11 §:a rievdadeapmin

Sámedikki cealkámuš ráđđehusa evttohusas (HE 274/2022) riikkabeivviide láhkan sámedikkis addon lága ja rihkuslága 40 logu 11 §:a rievdadeapmin

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus Anáris 26.-27.4.2023

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Anáris, Sajosis 26.-27.4.2023. Temán leat dán jagi ovdanbukti dáidagat ja spesiálatemán duodji.

Sámediggi ordne sámenuoraid dáiddadáhpáhusa Anáris, sámekulturguovddáš Sajosis 26.-27.4.2023.  Riikkadási Nuori Kulttuuri-dáhpáhus lea ođasmuvvan ja dat ordnejuvvo dán jagi máŋggadáiddafestiválan Kuopios 25.-27.5.2023. Riikkadási dáhpáhusa vuođul sámenuoraid dáiddadáhpáhusa temán leat dán jagi ovdanbukti dáidagat, mat sáhttet leat ovdamearkan musihkka, teáhter, dánsun, stand up ja lávdedikten. Nubbin temán sámenuoraid dáiddadáhpáhusas lea dán jagi duodji, nu ahte sámenuoraid duojit leat ovdan dáiddadáhpáhusa áigge.

Loktanan ordnengoluid ja Sajosa rájálaš doaibmasajiid dihtii sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ahkerádjá lea dán jagi bajiduvvon nu, ahte dáiddadáhpáhussii sáhttet oassálastit 9-20 -jahkásaš nuorat. Luohkát leat: 9-12 -jahkásaččat, 13-16 -jahkásaččat ja maiddái 16-20 -jahkásaččat.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa lassin sámediggi ávžžuha 13-29 -jahkásaš sámenuoraid ohcat virtuálalaš Nuori Kulttuuri Digistagei, mii rahpasa njukčamánus. Dohko boahtán ovdanbuktimiin oassi válljejuvvo Kuopio festiválii. Digistage njuolggadusaid sáhttá lohkat Nuori Kulttuuri ruoktosiidduin.

Govva: Dáiddadáhpáhus 2019. Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi

Lassidieđut:

Heli Aikio
vs. oahppamateriálaplánejeaddji
heli.aikio[at]samediggi.fi
+358 (0)10 839 3107

Gollegiella-giellabálkkašupmi Ole Henrik Maggai

Ole Henrik Magga

Emeritusprofessor Ole Henrik Magga.   Govva: Ninni Andersson/Regeringskansliet

Davviriikkaid sámi giellabálkkašupmi Gollegiella lea mieđihuvvon jagi 2022 emeritusprofessor Ole Henrik Maggai. Son lea iežas eallinagi bargan mearkkašahtti barggu sámegielaid ovddideami ja seailluheami buorrin. Son lea eallinbargguinis čájehan sámiide ja maiddái olgomáilbmái, ahte sámegiella lea dehálaš ja ealli giella.

Ruoŧŧa doaimmai doalloriikan dán jagi, go Gollegiella-bálkkašupmi juhkkui logát geardde. Gollegiella mieđihuvvo juohke nuppi jagi. Bálkkašandilálašvuohta lei Stockholmmas 18.1.2023 dollon ministariid ja Sámedikki ságajođiheaddjiid čoakkáma oktavuođas.

– Sámegielaid seailluheapmi ja ovddideapmi lea erenomáš dehálaš. Ole Henrik Magga lea doaibman jo guhká stuorra ovdagovvan sámegielaid geavaheamis, ja danin lean čeavlái go beasan luohpadit Gollegiella-bálkkašumi otne Ole Henrik Maggai, gávnnaha kulturministtar Parisa Liljestrand.

– Lean erenomáš movtta, go beasan sávvat lihku Ole Henrik Maggai Gollegiella-bálkkašumi ovddas 2022. Su olles eallinbargu čájeha, ahte son ánssáša sihke rámi ja bálkkašumi, lohká Sámedikki stivrra ságajođiheaddji Håkan Jonsson.

Ole Henrik Magga lea riegádan jagi 1947 Guovdageainnus Davvi-Norggas. Ole Henrik Magga lea logiid jagiid bargan gielaid ovddideami buorrin, earret eará iešguđetlágan akademalaš oahpuid, dutkamuša ja oahppamateriálaid ovddideami ja maiddái oahpaheami bokte. Magga lea ovddidan davvisámegiela dálá čállinvuogi, čállán lullisámegiela grammatihka ovttas Lajla Mattson Maggain ja oassálastán nu ubmisámegiela go biŧonsámegiela čállinvugiid ovddideapmái.

Magga lea maiddái oassálastán eamiálbmogiid institušuvnnaid vuođđudeapmái sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš dásis ee. doaibmamin ON:id eamiálbmogiid bissovaš foruma vuosttas ságajođiheaddjin ja leamaš vuođđudeamen Norgga Sámedikki, man vuosttas ságajođiheaddjin Ole Henrik Magga doaimmai.

Lassidieđut

Preassadieđáhus Gollegiella (ruoŧagillii)

Maid mun galggan diehtit ráhkkaneami birra? – Dorvvolašvuođabargobádji sámiid ruovttuguovllus – guovllu ássiide

Dilálašvuođas gieđahallat sihke ovttaskas olbmo ja servoša ráhkkaneami. Ulbmilin lea čielggadit, makkár sierraiešvuođat ja dehálaš áššit laktásit ráhkkaneapmái Lappi guovllus almmolaččat ja sámeguovllus erenoamážit. Deaivvadeamis ámmátolbmot muitalit ráhkkaneami birra ja das ságastallat maiddái ovttas.

MANIN dilálašvuohta ordnejuvvo?
Leatgo Davvi- Suoma vásáhusat vajáldahtton ráhkkanan- ja dorvvolašvuođaáššiin? Mii čoaggit dieđuid sierra guovlluid vásáhusain. Koronapandemiija buvttii duođalaš hehttehusdiliid ja vel spiehkastatdili Supmii. Koronakriisa lassin Ukraina soahti lea ovdanbuktán ođđalágan ráhkkaneami dárbbu.

MANIN gánneha oassálastit?
Min jurddan lea, ahte Lappi guovllus leat earálágan dárbbut ráhkkaneamis go máddelabbos Suomas. Mii dárbbašat prošektii dieđuid dis guovllu ássiin ja eará doibmiin. Boađe mielde – du diehtu dárbbašuvvo!

Dieđit mielde dán liŋka bokte: https://link.webropolsurveys.com/S/9296FF7A759A6E65

Dieđit mielde vu 23.1.2023 rádjai (vejolaš tulkomat ja oassálastin báikki alde), vai oaččot liŋkka dilálašvuhtii.

Beasat mielde maiddái dieđiheami haga dán liŋka bokte: https://us06web.zoom.us/j/87252373292

Prográmma

Dorvvolašvuođabargobádji Anára sámekulturguovddáš Sajosis vu 30.1.2023 dmu 16.30–18.30

16.30 Buresboahtin
Mo mun indiviidan sáhtán ráhkkanit?

16.35 Makkár almmolaš ja erenoamáš dárbbut ráhkkaneapmái leat Lappi buresveadjinguovllus?
Krista Lyyra, Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija

16. 55 Panela: Sámeguovllu givrodagat ja vuogit ráhkkaneamis
Ságastallamis mielde ássiid ovddasteapmi Aslak Uula Länsman, Essi Kulju SPEK (72 tuntia – kansalaisten omatoiminen varautuminen- áššedovdi), Eveliina Impiö (gearggusvuođaplánejeaddji Lappi buresveadjinguovlu) ja jođiheaddjin Elina Lindström (Tulevaisuutta luomassa -prošeakta Gielddaidlihttu)

17.25 Tulevaisuutta luomassa- prošeavtta buktosat

  • individuála ráhkkananplána
  • elrávdnjeboatkarávvagat

Oanehis boddu

17.35 Mo eiseválddit vuhtiiváldet sámegielaid iešguđetlágan hehttehusdiliin?
Anne Kirste Aikio, sámedikki gielladorvočálli ja Tuuli Miettunen, vd. ovddidanhoavda Lappi buresveadjinguovlu

17.55 Bargobájit /oktasaš ságastallan ráhkkaneami birra
Maid áššiid galggašii vel vuhtiiváldit ráhkkaneami birra davvin almmolaš ráhkkaneamis?

18.15 Dehálamos loktemat oktasaččat

Dorvvolašvuođabargobádji gullá Dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádusa, Gielddaidlihtu ja Čálganváddolihtu oktasaš ESR Tulevaisuutta luomassa -prošektii. Bargobajis leat ovttasbargoguoibmin maiddái Sámediggi ja Lappi buresveadjinguovlu.

Lassedieđut prošeavttas, man olles namma lea vulobealde liŋkkas:
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/vammaisten-ja-ulkomaalaistaustaisten-ihmisten-selviaminen-poikkeus-ja-kriisitilanteissa-tulevaisuutta-luomassa-covid-19-kokemusten-pohjalta

Lassedieđut:

Elina Lindström
prošeaktabargi
Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
+358 9 771 2150, +358 46 921 5125
Elina.Lindstrom(at)hyvil.fi

Anne Länsman-Magga
sosiaali- ja terveyssihteeri
Sámediggi
+358 40 182 9998
anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Tuuli Miettunen
vd. ovddidanhoavda, sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusat
Lappi buresveadjinguovlu
+358 40 484 2676
tuuli.miettunen(at)lapha.fi

 

Sámediggelága váljagoddegullamat vulge johtui – ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuođa ovddideapmi ii oaivvil gieldinrievtti

Sámediggelága ođastusa guoski váljagoddegullamat vulge johtui dán vahkus. Sámediggi deattuhii cealkámušainis, ahte ráđđehusa evttohus sisttisdoalašii máŋggaid mearkkašahtti konkrehtalaš buoridemiid sápmelaččaid vuoigatvuođalaš sajádahkii. Sámedikki dievasčoahkkima stuorra eanetlogu jienaiguin 15-3-1 dohkkehuvvon láhkaevttohus dáhkidivččii buorebut sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama.

Sámediggelága ođastusa váljagoddegieđahallamat álge eana- ja meahccedoallováljagotti ja ekonomiijaváljagotti áššedovdigullamiiguin 10.1. Sámedikki ovddastedje gullamiin ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja nuppi várreságajođiheaddji Leo Aikio lassin láhkačálli Kalle Varis, ealáhus- ja birasláhkačálli Sarita Kämäräinen ja láhkadoaibmagotti ja Sámedikki lahttu Pirita Näkkäläjärvi. Sámedikki dievasčoahkkin dohkkehii 29.11.2022 jienaiguin 15-3-1 láhkaevttohusa, muhto evttohii válggaid dihtomearrebáikkiid meari nuppástahttima.

Ovddalgihtii ságastallama leat dagahan erenoamážit ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea ja nállevealahankomitea divvunláhkái eaktudan oassesuorggit, dahje kritearat válgalogahallamii dohkkeheapmái ja ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta.

– Ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta lea boastut áddejuvvon vel gieldinrievtti dáhkideapmin Sámediggái, muhto duođalaččat paragráfa goittotge dušše čielggasmahtášii dáláš ráđđádallangeatnegasvuođa vástidit buorebut riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođaid ja veahkehivččii maiddái eiseválddiid barggu, gávnnaha Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio. – Dat ii ovdamearkka dihte dolvvošii gielddain iešhálddašeami, son joatká.

Ráđđehusa evttohusas ollu vealtameahttun divvumat dáláš láhkaásaheapmái

Sámediggeláhka ođastus lea vurdojuvvon guhká, go lágas leat ollu boarásnuvvan oasit. Ovdamearkka dihte jienastangeavadagaid dárbbaša buoridit.

– Livččii dehálaš, ahte sáhtášeimmet sihkkarastit sápmelaččaid ovttaveardásašvuođa buoret ollašuvvama guhkes mátkegaskkaid Sámis válgabusse ja eará buoret jienastangeavadagaid bokte, várreságajođiheaddji Aikio gávnnaha.

Váljagoddegullamat joatkašuvvet boahtte vahkus 20.1. bargoeallin- ja dásseárvováljagotti gullamiin. Go eará váljagottiid smiehttamušat gárvánit, ášši sirdása vuođđoláhkaváljagotti gieđahallamii, goas fáttás ordnejuvvo giddejuvvon áššedovdigullamiid lassin maiddái almmolaš gullan 25.1. Sámediggi oassálastá buot vuođđoláhkaváljagotti gullamiidda.

Lassedieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Liŋkkat:

www.samediggi.fi

Sámediggelága ođastus Sámedikki siidduin

Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide láhkan sámedikkis addojuvvon lága ja rihkuslága 40 logu 11 § nuppástuhttimis

Pöydällä avonainen oppikirja, jonka päällä kuulokkeet.

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta doaibmanmálle árvvoštallan gárvánan – bohtosiid almmustahttindilálašvuohta lágiduvvo Ohcejogas 18.1.2023

Ohcejoga gieldda ja Sámedikki oktasaš Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta doaibmanmálle árvvoštallan lea gárvánan, ja bohtosiid almmustahttindilálašvuohta lágiduvvo 18.1.2023 Ohcejogas.

Našuvnnalaš skuvlejumi árvvoštallanguovddáš (Karvi) lea doaimmahan sámegielaid (davvisáme-, anáraš-, ja nuortalašgiela) oahpahusa lágideaddji gáiddusoahpahuspilohta árvvoštallama jagi 2022.  Árvvoštallamis leat čielggadan, mo borgemánus 2018 álggahuvvon gáiddusoahpahuspilohtta doaibmá oahpahusa ordnejeaddji, skuvllaid, oahpaheddjiid ja ohppiid dáfus. Čoggojuvvon dieđuid mielde Karvi lea čállán čoahkkáigeassoraportta doaibmanmálle joatkima suokkardallamii.

Bohtosiid almmustahttindilálašvuohta lágiduvvo Ohcejotnjálmmi skuvllas gaskavahku 18.1.2023 dii 16.00–19.00.

Árvvoštallama várás leat jearahallan gáiddusoahpahusprošeavtta bargiid, oahpahusa ordnejeddjiid, oahpaheddjiid ja ohppiid. Karvi árvvoštallanplána mielde gáiddusoahpahusprošeakta gullá ovttaveardásašvuođa ovddideami, oahppama ja máhtu lasiheami ja skuvlenvuogádaga buorideami fáttáide.

Lassedieđut:

Marita Härmälä
Njunušárvvoštallanáššedovdi, Karvi
+358 29 533 5560
marita.harmala@karvi.fi

Hanna Helander
Prošeaktahoavda, sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta
+358 40 7012 094
hanna.helander@edu.utsjoki.fi

Lassedieđut Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeavtta birra:

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Prošeavtta mihttomearrin lea fállat sámegielaid gáiddusoahpahusa vuođđoskuvlla ohppiide ja nuppi dási studeanttaide sámeguovllu gielddaid olggobeallái guokte vahkkodiimmu ja ovddidit sámegieloahpahusa pedagogihka. Gáiddusoahpahusprošeavtta oahpahus lea reálaáiggi oahpahus (nu gohčoduvvon synkronalaš oahpahus), mas oahpaheaddji ja oahppit oassálastet oahppodiibmui seamma áigge iežaset dihtoriiguin iešguđet guovllus.