Energiijakriisa ja buvttadangoluid loktaneapmi čuhcet garrasit sámi boazodollui

Sámedikki deaivvai eana- ja meahccedoalloministeriija kansliijahoavdda Husu-Kallio gaskavahkko 28.9.2022 Helssegis. Deaivvadeami fáddán lei energiijakriissa ja inflašuvnna váikkuhusat sámi boazodollui. Boazodoalu deaividan goluid loktaneapmi ásaha boazodolliid hui hástaleaddji ekonomalaš dillái.

Boazodoalu buvttadangoluid lea lokten ee. elrávnnji, boaldámušaid ja oastinfuođđariid hattiid hirbmat loktaneapmi. Loktanan golut deattuhuvvojit erenoamážit sámiid ruovttuguovllu bálgosiin, main boazodoallu vuođđuduvvá bohccuid bissovaš guođoheapmái ja mátkegaskkat leat guhkit.

– Boazoealáhus ii leat vel ahtanuššan ovddit spiehkastatdálvviid dagahan ekonomalaš táhpain ja dál mii leat fas ođđa kriissa ovddas. Sáhttit ávaštit, ahte boazodoalu buvttadangoluid loktaneapmi oaivvilda sámi boazodollui hui stuorra ekonomalaš táhpaid ja juobe mearrádusaid boazoealáhusa heaittiheamis, dadjá Sámedikki 2. várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámediggi atná dehálažžan dan, ahte eana- ja meahccedoalloministeriijas álgit dalán čielggadit, mo erenoamážit sámi boazodollui sáhttit boahtte dálvve addit doarjaga rivttes áigásaččat. Dilis, mas boazodolliid ekonomalaš várit leat geavahuvvon lohppii juo ovddit dálvviid áigge, buhtadusat maid máksit máhccevaččat eai šat gájo daid boazodolliid, geat albmaláhkái fertejit jurddašit ealáhusa heaittiheami dan buvttadettiin ekonomalaš táhpa.

– Lean hui fuolas sámi boazodoalu boahttevuođas. Loktanan buvttadangoluid ii sáhte doarvái  buhtadit loktemin bohccobierggu hatti, muhto doarjjadoaimmaid dárbbašit maiddái stáhtas, vai ealáhusa bissovašvuođa sáhttit dorvvastit, joatká Aikio.

Oaiveministtar Marina ráđđehusa oktan ulbmilin lea ovddidit boazodoalu ovdáneami gánnáhahttin, bistevažžan ja kultuvrralaččat mearkkašahtti ealáhussan. Boazodoalus lea dehálaš rolla erenoamážit davvi Suoma borramušdorvvolašvuođa geahččanguovllus ja ealáhusa galgá dárkut ja atnit árvvus maiddái mearkkašahtti Suoma fuolahussihkarvuhtii čuohcci dahkkin, erenoamážit dáláš máilmmipolitihkalaš dilis.

Duogášmuittuhančála energiijaheahtedili ja goluid loktaneami váikkuhusain sámi boazodollui

Lassedieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
ealáhus- ja birasláhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcan láhkai stipeanddaid allaskuvlastudeanttaide

Sámediggi almmuha ohcan láhkai stipeanddaid (á 300 – 1000 €), mat leat dárkkuhuvvon sámegiela ja/dahje sámekultuvrra oaiveávnnas- ja siidoávnnasstudeanttaide ja oahppiide geat leat alitdási oahpuin, mat válbmejit sámegielat bargoeallimii. Ohcciin bivdojuvvojit erenoamáš vuođuštusat stipeandda oažžuma várás. Vuođuštussan sáhttet leat ee. oahppočájánasbargui (ráhkadeapmái) gullevaš erenomáš golut dahje mátkegolut, mat šaddet ruoktobáikki ja studerenbáikki guhkes gaskka dihte.

Bivdojuvvo, ahte friijahápmásaš ohcamušat doaimmahuvvojit bearjadaga 21.10.2022 dii 16 rádjai elektrovnnalaččat čujuhussii info@samediggi.fi. Ohcamuššii galgá laktit kopiija oahpporegisttarváldosis.

Váilevaš dahje maŋŋonan ohcamušat eai gieđahallojuvvo.

Anáris 26.9.2022

Sámediggi/ skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa bohtosat – giitosat oassálastiide

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvui 14.-15.9.2022 Anáris. Dáhpáhusas ledje mielde 17 ovdanbuktima golmma sámegielain. Lágideaddjit giitet lágidemiide oassálastiid, duopmáriid ja dáhpáhusa láidesteddjiid sihke buohkaid dáhpáhussii oassálastiid.

Dáhpáhusas ledje golbma šlája: musihkka, dikta sihke girjjálaš barggut musihkas ja divttas. Dáhpáhusas ledje maid golbma ahkeluohkká: vuollel 10-jahkásaččat, vuollel 16-jahkásaččat ja 16-20-jahkásaččat. Juohke šlájas ja luohkás bálkkašuvvui duopmáriid válljen ovdanbuktimat. Váidalahtti girjjálašbargguid eat sáhtán vel julggaštit ja mii dieđihit das farggamusat.

Bálkkašuvvon ovdanbuktimiid dahkkit besset válljet sajáiduvvama mielde 50-200 euro bálkkašumi Duodji Shoppis tai Siida Shoppis. Lágideaddjit leat oktavuođas bálkkašuvvon joavkkuide boahtte vahkku áigge.

 

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas bálkkašuvvon ovdanbuktimat

Vuollel 10-jahkásaččat

Musihkka

  1. Suga suga su Ohcejogas
  2. Vulge go ohcat Gáregasnjárggas
  3. Árvedávgi Gáregasnjárggas

Dikta

Soorkõõzz tueʹlesveärr Čeavetjávrris

 

Vuollel 16-jahkásaččat

Musihkka

  1. Goaskinvieljja ja Vuolgge mu mielde Bassivárrái Avvilis
  2. Mii tät lij? Čeavetjávrris
  3. Dovdameahtumii Ohcejogas

Gudnemáinnašumit

Čáži lávlla, Mikkel Korhonen Roavvenjárggas

Vuoibme-luohti Vuohččus

Dikta

  1. Äigi lii kullum, Emma Gahmberg Avvilis
  2. Guovssahasaid lávlu Heahttás
  3. Mu ruoktu lea mu váimmus Gárasavvonis

Kunniamaininta Eanodaga rievssahat Heahttás

 

16-20-jahkásaččat

Musihkkas

Sealggát Beaivvášii – Ado (sámegielat cover), Jesse Ruokolainen Ohcejogas

 

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905

Petter Morottaja, Aimo Aikio ja Janita Känsälä dáiddadáhpáhusa duopmárin

Girječálli Petter Morottaja, musihkkár Aimo Aikio ja lávlu Janita Känsälä leat duopmárin Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 15.9.2022. Dáhpáhusas loaiddastallá Ailu Valle.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii vuordit 350 máná ja nuora birra riika. Dasa lassin dáiddadáhpáhussii vuordit čuovvuid almmolaš Youtube-streamii, man liŋka juhkkojuvvo dáiddadáhpáhusa sosiála medias.

Dáhpáhus jođihuvvo golmma sámegillii. Dáhpáhusa jođihit anárašgillii Ainomaija Mäenpää, nuortalašgillii Johannes Porsanger, ja davvisámegillii Xia Torikka.

 

Prográmma duorastat 15.9.2022

10.00 Dáiddadáhpáhus álgá
12–13.30 Boradeapmi, ráđđi čoahkkana
14.00 Konseartta
15.30 Ruoktot vuolgin

 

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905

Kaksi lasta pelaa muistipeliä pöydällä.

Sámi árrabajásgeassima materiálavátnái oažžut unna veahki čavčča áigge 

Sámedikki Sámegiela doaimmahagas barget dál guokte árrabajásgeassima materiálabargi, miessemánus álggahan Anni Saara Aikio ja suoidnemánus álggahan Onneli Sieppi. Goabbáge leaba árrabajásgeassima oahpaheaddjit ja bargan sámi árrabajásgeassimis. 

Sámi árrabajásgeassima okta stuorra hástalus lea ain materiálavátni. Buot materiálain lea vátni; girjjiin, lávdespealuin, musihkas, pedagogalaš oahpaheaddjiid materiálain, ámmátgirjjálašvuođas ja duhkorasain. Sámi árrabajásgeassima bargit leat hui čeahpit heivehit, jorgalit ja gárvvistit ieš materiála, muhto gárvves ja sámi pedagogihkka vuođul ráhkaduvvon materiála gáibiduvvo olles áigge. 

Dillái oažžut unna veahki čavčča áigge. Materiála buvttadit sihke prentejuvvon girjin, koartan ja speallun ja digitálahámis. Máŋggat prošeavttat leat jođus ja oassi lea juo gárvánange, go prentemis lea boahtán golmmagielat Bearaš- muitospeallu ja Kuáti.fi- materiálabáŋkui lea luđejuvvon 10 ođđa ivdnengova, main sámi kultuvra lea guovddážis. Lassin ovdal álggahuvvon Värinauttit- bargojoavkkuin ovttasbarggus ráhkaduvvon viiddes dovdobajásgeassinmateriála, Värinauttiid stálošgirji dovdduid birra – oahpaheaddji rávagirji lea gárvánan.  

– Lean hui ilolaš, ahte mii oažžut ođđa materiála sámi árrabajásgeassimii. Mánáide lea dehálaš oaidnit, ahte mii ja min kultuvramet leat spealuin, girjjiin ja ivdnengovain mielde. Go mii speallat suopmelaš muitospealu bearraša birra, mii gávdnat áhči, eatni, vilbeali ja oarpmeali, oarbiniid ja áhku ja ádjá, muhto sámi spealus mis leat lassin ristvánhemat, ristoappát ja -vieljat ja siesáid ja čeziid beallelaččat, ja dieđusge siesáid ja čeziidge lea máŋggageardásaš mearri suopmelaš spealu hárrái. Govain eatni nuorat oabbá gođđá vuoddagiid, oasis leat sámegávttit, muhtumiin guolgagahpirat, figuvrrat leat guolásteamen, lubmemen ja ristvieljas lea miessi sallasis. Dát sáhttet orrut unna áššit, muhto leat rievtti mielde stuorrát ja dehálaččat.  Ivdnengovain mis fas lea ovdamearkka dihte mánná guhte čohkká juvlastuolus. Dákkár representašuvnna sámemánát oidnet hirbmat unnán, muitala giellabeassejođiheaddji Niina Aikio-Siltala.  

– Maiddái bargiide dát materiálat leat sávvamis stuorra veahkkin. Ovdamearkka dihte Värinauttit- bargojoavkkuin ovttasbarggus ráhkaduvvon materiálain mis lea hirbmat mearri dovdduide laktáseaddji sánit, mat leat unnit geavahusas árgagielas. Bloggii, mii vuođđuduvvo Kuáti.fi- siidui bealistis leat boahtimin earálágan artihkkalat sámi pedagogihkas, maiguin mii sáhttit vehá divvut ámmátgirjjálašvuođa váiluma, joatká Aikio-Siltala. 

Sámegiela doaimmahagas buvttaduvvon materiálat ruhtaduvvojit kultur- ja giellabeassedoaimma stáhtadoarjagis ja dat juhkkojuvvojit nuvttá sámegielat árrabajásgeassinovttadagaide ja sámegielat ovdaoahpahussii. Materiála sáhttá diŋgot iežas ovttadahkii doaisttážii šleađgapoasttain giellabeassejođiheaddjis. 

Lassedieđut 

Niina Aikio-Siltala  
má. giellabeassejođiheaddji 
010 839 3115 / 040 487 5414 
niina.aikio-siltala@samediggi.fi 

Anni Saara Aikio  
má. materiálaplánejeaddji 
010 839 3132 / 040 610 9773 
anni-saara.aikio@samediggi.fi 

Onneli Sieppi 
má. materiálaplánejeaddji 
010 839 3132 / 040 610 9773 
onneli.sieppi@samediggi.fi 

Sámediggi almmuha ohcan láhkai bargiidhoavdda mearreáigásaš barggu

Bargu álggášii 3.10.2022 ja bisttášii 31.3.2023 rádjai. Sámediggi boahtá almmuhit dán mearreáigásaš virgegaskavuođa áigge bargiidhoavdda fásta virggi ohcan láhkai njukčamánus 2023, nu ahte barggus beroštuvvan olbmui mearreáigásašvuohta livččii buorre vejolašvuohta ohcat fásta virgái.

Sámediggi lea sullii 75 bargi organisašuvdna, man bargit doibmet máŋggabealagit iešguđetlágan doaimmain ja sierra vástusurggiin. Sámediggi lea sámeguovllus okta mearkkašahtti bargoaddi. Sámedikki bargiid váldodoaibmabáikin lea Sámekulturguovddáš Sajos, Anáris, muhto bargit barget viidát birra Suoma ja sámeguovllu.

Bargiidhoavdda bargun lea vástidit Sámedikkis buot bargogaskavuođa áigásaš bargoveahkahálddahusa proseassain rekryteremis álot bargogaskavuođa nohkama rádjai. Bargiidhoavda doarju olles bargoveaga buot áššiin, mat laktásit bargogaskavuhtii ja barggus veadjimii, fuolaha bargoveahkastrategiija ja – rávvagiid ja maiddái mearrádusaid dahkamis ja ollašuhttimis. Bargiidhoavda doaibmá doaimmahathoavddaid bargopárran, erenomážit vástida áššiin, mat laktásit bargoveahkahálddahussii, barggus veadjimii ja bargoaddipolitihkkii. Lassin bargiidhoavda doaibmá bálkáhálddahusa ja bargodearvvasvuođafuolahusa oktavuođaolmmožin. Bargiidhoavda doaibmá almmolaš doaimmahagas hálddahushoavdda vuollásažžan.

Gelbbolašvuođagáibádussan leat barggu eaktudan heivvolaš bajit allaskuvladutkkus ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit sámekultuvrra viiddes dovdamuš, bargohárjánupmi bargoveahkahálddahusa ja barggus veadjima ovddideamis, diehtu geavada bargogaskavuođaáššiin, erenomážit virgeolmmošlága ja stáhta virgeeaktosoahpamuša heiveheamis ja maiddái buorit ráđđádallan-, ovttasbargan- ja gulahallandáiddut. Lassin ovdun gehččojuvvojit, ahte ovddida ovttasbargama ja máhttá ohcat čovdosiid ja bastá gieđahallat máŋggaid iešguđetlágan bargguid vásttolaččat garrage streassa vuolde.

Bargiidhoavdda bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/I mielde (vuođđobálká 2885,14 €). Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi, go bargá sámeguovllus, ja bargohárjánumi mielde ahkelasit. Barggus čuvvojuvvo golmma mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 28.9.2022 rádjai čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?ec6badc1

Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 040-7262688 dahje pia.ruotsala@samediggi.fi

Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 7.9.2022
Sámediggi

Niina Siivikko álggaha Sámedikki ságajođiheaddji veahkkebargin

Sámedikki ságajođiheaddji veahkkebargin álggaha Niina Siivikko. Barggus ovdal doaibman Laura Olsén-Ljetoff lea válljejuvvon Sámedikki ealáhusčálli virgái.

Sámedikki ságajođiheaddji veahkkebargi Niina Siivikko ja ealáhusčálli Laura Olsén-Ljetoff.

Sámedikki ságajođiheaddji veahkkebargin lea nammaduvvon 7.9.2022 rájes filosofiija magisttar Niina Siivikko. Sámediggi almmuhii ohcan láhkai ságajođiheaddji veahkkebargi barggu geassemánus. Áigemeari rádjai bohte guokte ohcamuša.

Hálddahushoavda nammadii ságajođiheaddji veahkkebargi Sámedikki bargoortnega 7 b § mielde. Sámedikki ságajođiheaddji veahkkebargi bargguide gullá veahkehit ságajođiheaddji sutnje dárkkuhuvvon bargguin. Veahkkebargi válmmaštallá ja ovdanbuktá dárbbu mielde stivrra, Sámedikki ja lávdegottiid čoahkkimiin doaibmasuorgásis gullevaš áššiid ja maiddái ollašuhttá daid mearrádusaid.

– Lean Avvilis eret, ja lean sápmelaš nákkosgirjedutki, vaikkege maŋimuš jagiid iešguđetlágan olmmošriektebarggut leat dolvon mu áiggis eanaš oasi, Siivikko muitala.

Siivikko lea dán ovdal doaibman iešguđetlágan prošeavttaid koordinerejeaddjin earret eará YK-lihttui, ja bargan Dearvvasvuođa ja buresveadjima lágádusa ja maiddái vuoigatvuođaministeriija bargojoavkkuin erenomážit arvedávgenuoraid áššiid oktavuođas. Siivikko lea maiddái Olmmošriektelihtu stivrra lahttu.

– Lean duođaige ilus das, ahte beasan bargat Sámedikkis! Dat lea sápmelažžan sihke stuorra gudni ja ovdavuoigatvuohta, ja lean duođaige movttáskan dán hástalusas, eandaliige, go in leat ovdal bargan Sámedikkis. Lean maiddái hui giitevaš das, ahte barggu olis beasan leat eanet davvin bearraša ja ustibiid luhtte. Beasan maiddái geavahit sámegiela, mii Turkus ásadettiin lea geažos áigge geahppánan, Siivikko muitala.

Siivikko doaibmá ságajođiheaddji veahkkebargin doaibmabaji 20220-2023 loahpa rádjai.

Laura Olsén-Ljetoff Sámedikki ealáhusčállin

Ságajođiheaddji veahkkebargin dán ovdal bargan Laura Olsén-Ljetoff lea álggahan Sámedikki ealáhusčállin 1.8.2022. Sámedikki stivra válljii Olsén-Ljetoff ealáhusčálli virgái čoahkkimis 4/2022 (10.5.2022). Áigemeari rádjai virgái bohte golbma ohcamuša.

Oktavuođadieđut:

Niina Siivikko
Ságajođiheaddji veahkkebargi
tel. 010 839 3164 / 040 584 0697
niina.siivikko@samediggi.fi

Laura Olsén-Ljetoff
Ealáhusčálli
tel. 010 839 3123 / 040 617 5113
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa.

Sámedikki stivra máhcaha duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ášši ja dan guoski joatkkadoaimmaid dievasčoahkkimii ođđasit gieđahallama várás  

Sámedikki stivra mearridii čoahkkimis 31.8.2022, ahte máhcaha sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ášši ja dan joatkkadoaimmaid ođđasit gieđahallama várás dievasčoahkkimii. Dievasčoahkkimis ii lean mearrádusa dagadettiin diehtu das, ahte barggu gaskkalduhttin ii leat vejolaš almmá, ahte kommišuvdna ja dan bargit friijadahttojit bargguin ja bargu dán oasil nohká. Stivra mearridii lassin, ahte gullá čálalaččat sámeservviid ja ovttaskas sápmelaččaid áššis.

Stivra gávnnahii, ahte Sámedikki čoahkkima mearrádus sirdit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraid válljema ovddosguvlui ja váldit proseassa joatkaga oasil smiehttanbottu ii lean buot osiin ollašuhttingelbbolaš. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu gaskkalduhttin ii leat vejolaš almmá, ahte kommišuvdna ja dan bargit friijadahttojit bargguineaset ja bargu dán oasis nohká.

Dát diehtu ii leamašan Sámedikki dievasčoahkkima geavahusas, go mearrádus dahkkui ja danin stivra mearridii máhcahit ášši Sámedikki dievasčoahkkimii ođđasit gieđahallama várás. Sámedikki stivra válmmaštallagoahtá duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna guoski ášši badjelmearálaš dievasčoahkkima várás, mii dollojuvvo čakčamánu loahpas.

Stivra doarju Nuortalaččaid siidačoahkkima sávaldaga, ahte proseassa joatkašuvvá nuortalaččaid oasil. Stivra sávvá, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna bargu ovddiduvvo nuortalaččaid oasil Sámedikki dievasčoahkkima mearrádusas fuolakeahttá.

Stivra bivdá čálalaš kommeanttaid

Sámedikki stivra ávžžuha, ahte sámesearvvit ja ovttaskas sápmelaččat addet čálalaš kommeanttaid sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna dilis ja maiddái ođđa komissáraid válljemis.

Kommeanttaid sáhttá sáddet Sámedikki girjenkantuvrii 19.9.2022 dmu 16 rádjai šleađgapoastta bokte info@samediggi.fi dahje poastta fárus čujuhussii Sámediggi, Menesjärventie 2 A, 99870 Anár.

Sámedikki čoahkkináššebáhpárat gávdnojit dokumeanttain dáppe.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sámediehtu oahpahussuorgái skuvlejupmi 28.9.2022

Dihtetgo, ahte badjel 70 % sámemánáin ja -nuorain ássá sámiid ruovttuguovllu olggobealde, ja sis dušše sullii 15 % studere sámegiela?

Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat ordne ovttas Sámedikkiin, Sámedikki nuoraidráđiin, sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavttain, man Sámediggi koordinere ja Ohcejoga gielda jođiha, sihke Nuoraid akademiijain Sámediehtu oahpahussuorgái skuvlejumi. Skuvlejumis fállojuvvo sámediehtu oahpahusa lágideaddjiide ja oahpahussuorggis doaibmiide. Skuvlejupmi lea guovtteoasat.

Vuosttas oasis gieđahallojit sámeoahppiid gielalaš ja eará vuoigatvuođat skuvllain sihke man láhkai sámedieđu lasihemiin sáhttá váikkuhit dáid vuoigatvuođaid ollašuvvamii. Seammá háve mannojuvvo čađa, man láhkai skuvllat sáhttet geavahit ávkin sámedieđu oahpahusas. Oassi lea dárkkuhuvvon oahpahusa ordnejeaddjiide sihke skuvllaid bargovehkii, nugo skuvllavázzinjođiheaddjiide, oahpaheaddjiide, koordináhtoraidda, rektoraidda ja hoavddaide.

Nubbi oassi lea pedagogalaš ja dat lea dárkkuhuvvon skuvllavázzinjođiheaddjiide ja oahpaheaddjiide. Oasis addojuvvojit geavada rávvagat sámedieđu buktimis buot oahpahusa oassin ja oahpásmuvvo Dihtosis-metodapakehttii  ja eará reaidduide sámedieđu oahpaheapmái.

 

Loga lasi ja almmut dábbe

 

Prográmma

12.00 Skuvlejumi rahpan

12.05 Sámeservodat – mii dat lea, ja gos?, Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli, Sámediggi

12.35 Sámegielat Suomas ja skuvllat sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttin, Anne-Kirste Aikio, gielladorvočálli, Sámediggi

13.00 Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta boahttevuođa ráhkadeamis, Hanna Helander, prošeaktahoavda, Ohcejoga gielda ja Arla Magga, prošeaktakoordináhtor, Sámediggi

13.20 Sámediehtu buohkaide, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji

13.30 Ságastallan ja gažaldagat

 

13.45 Boddu

 

14.15 Nuppi oasi rahpan

14.20 Nuor.fi siidduid ávkingeavaheapmi oahpahusas sihke nuoraidráđi dearvvuođat, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji

14.30 Oktavuohta.com siidduid ávkingeavaheapmi oahpahusas, Ulla Aikio-Puoskari

14.40 Kultuvrraid skuvla-prošeavtta ovdanbuktin, Maria Aikio, prošeaktakoordináhtor

14.50 Dihtosis – metodapakeahta ávkingeavaheapmi oahpahusas, Maria Aikio

15.50 Loahppaságastallamat

Eará dieđut:

Dáhpáhus ii vurkejuvvo.

 

 

Lassidieđut dilálašvuhtii almmuheamis ja dáhpáhusa geavada ordnemiin:

Marketta Enbuska, tel. +358 295 017 380, Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat

Lassedieđut dáhpáhusas:

Satu Pieski, tel. +358 295 017 366, Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat

Šleađgapoastačujuhusat hámis etunimi.sukunimi@avi.fi

Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen ravintola Čaiju.

Sámediggi ohcá goahkka mearreáigásaš bargogaskavuhtii

Anára girkosiidii Juvdujoga gáddái huksejuvvon sámekulturguovddáš Sajos lea Suoma sápmelaččaid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš. Sajos lea máŋggakultuvrralašvuođa gávnnadanbáiki, dáhpáhusdállu, kongreassaguovddáš ja čoahkkinbáiki.

Mii ohcat Sajosa kafea – restoráŋŋa Čaijui bargui fitnodatvuoiŋŋalaš, iešheanalaš, positiivvalaš, njuovžilis ja ámmátdáiddolaš goahka, geas leat buorit gulahallandáiddut ja streassagierdannákca, mearreáigásaš bargogaskavuhtii jagi loahpa rádjai. Bargu álgá soahpamuša mielde nu jođánit go vejolaš.

Sámediggi almmuha dán mearreáigásaš bargogaskavuođa áigge ohcan láhkai koahka bargogaskavuođa, mii lea doaisttážii fámus, nu ahte barggus beroštuvvan olbmui dát lea buorre dilálašvuohta oahpásmit kafea-restoráŋŋa Čaiju koahka doaibmagovvii ja muđuige doaibmasuorgái.

Máŋggabealat bargguide gullet beaivválaš lunšša plánen ja málesteapmi, čoahkkinfálademiid plánen ja ollašuhttin ovttas restoráŋŋabargiin, dávvirdiŋgomat sihke kievkkanlanjaid ja -biergasiid buhtisin doallan, áššehasbálvaleapmi ja restoráŋŋa eará beaivválaš barggut.

Ohcciin mii sávvat bargui heivvolaš skuvlenduogáža, doarvái guhkes bargovásáhusa vástideaddji bargguin sihke hygieniija- ja alkoholapássa. Barggus dárbbaša beaivválaččat sámegiela, suomagiela ja eaŋgalasgiela. Bargoáigi lea dábáláččat árgabeivviin 8–16 (36,15 d/vahkku).

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun gáibida sámekultuvrra buori dovdamuša.

Mii fállat dutnje iehčanas ja máŋggabealálaš barggu sihke somás mielbargiid joavkku du doarjjan. Restoráŋŋabargi bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde (2017,90 e /mb). Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde ahkelasit.

Lassedieđuid barggus addá márkanastinhoavda Katariina Guttorm 010 839 3109. Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá sáddet čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?86eff48c maŋimuštá 7.9.2022.

Lassedieđut Sajosa ja Sámedikki birra neahttasiidduin www.sajos.fi ja www.samediggi.fi

Anáris 24.8.2022
Sámediggi