Unna-Maari Pulska álggahii dáiddadáhpáhusa bargin

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa jahkásaš ordnemat besse ohpit johtui, go Unna-Maari Pulska álggahii Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa bargin. Dáiddadáhpáhus lágiduvvo dán jagi Anáris Rivdola Vasatokkas ja Sajosis cuoŋománu 15.-16. beivviid.

Jagi 2020 dáiddadáhpáhusa temá lea dánsa, man vuođul olles dáhpáhus huksejuvvo. Dáhpáhusas válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit riikkaviidosaš Moves-dáhpáhussii, mii lágiduvvo Tamperes.

Unna-Maari lea ovdalge, jagi 2016, leamaš lágideame dáhpáhusa, ja dan ovdal ieš oassálastán dáhpáhussii viššalit skuvlaahkásažžan. – Lea hui suohtas lágidit dáhpáhusa, go mis lea dánsu Auri Ahola leanadáiddárin ja Sámedikki bargit stuorra joavkkuin mielde pláneme ja lágideame dáhpáhusa ovttas, dadjá Unna-Maari.

Almmuheapmi dáhpáhussii rahpasa fargga Webropolis. Čuovo Sámedikki neahttasiidduid ja dáhpáhusa iežas Facebook- ja Instagram-siidduid ja boađe mielde!

Riikkaviidosaš Moves-dáhpáhusa njuolggadusaid gávnnat dáppe:

https://nuorikulttuuri.fi/moves/saannot/

Oktavuođadieđut

unna.pulska(at)samediggi.fi
tlf. 010 839 3131 ja 040 614 5949
Facebook: https://www.facebook.com/Saamelaisnuorten-taidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

 

 

OKM:a sámeoahpahusa ovddidanbargojoavku álggaha barggu Anáris

Oahpahusministtar Li Andersson ja dieđa- ja kulturministtar Hanna Kosonen leaba ásahan sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku. Bargojoavkku bargun lea guorahallat sámegielat árrabajásgeassima, kultur- ja giellabeassedoaimma, sámeoahpahusa ja – skuvlema dili oktan oppalašvuohtan. Bargojoavku čoahkkana vuosttas háve Anáris njukčamánu 11. beaivve.

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio atná bargojoavkku ásaheami mearkkašahtti áššin ja dasa ásahuvvon doaimmaid dehálažžan. – Lea duođaige dehálaš, ahte árrabajásgeassin, oahpahus ja skuvlejupmi gehččojuvvo oktan riikkaviidosaš oppalašvuohtan ja sámeoahpahussii álgo ráhkaduvvot bissovaš vuođđu maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde, dadjá Sanila-Aikio.

”Go sámiid gielalaš vuoigatvuođat leat meroštallon láhkaásaheamis sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde sierradássásažžan, lea dárbbašlaš guorahallat sámeoahpahusa dili oktan oppalašvuohtan riikkaviidosaččat ja buot skuvladásiin”, gávnnahuvvo ásahanmearrádusas.

Bargojoavkku bargun lea bargat dárbbašlaš evttohusaid:

  1. Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ja skuvlejumi buorideami várás sihke dan oažžuma ovddideami várás olles riikkas, ja oahpaheaddjiid oažžuma ovddideami várás;
  2. Sámegielat árrabajásgeassima ja sámiid kultur- ja giellabeassedoaimma buorideami várás ja dan oažžuma ovddideami várás sihke árrabajásgeassinbargiid oažžuma ovddideami várás;
  3. Sámegielat oahppamateriála oažžuma sihkkarastima várás;
  4. Sámegielaid, sámiid historjjá ja kultuvrra dovdama lasiheami várás erenomážit skuvlaoahpahusas;
  5. Davviriikkalaš skuvlaoktasašbarggu ovddideami várás sámeoahpahusas, ja
  6. Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid oažžuma sihkkarastima várás ja oahpahusdárbbuide ráhkkaneami várás.

Oahpahus- ja kulturministeriija lea nammadan bargojoavkku ságajođiheaddjin hoavda Tiina Silander oahpahus- ja kulturministeriijas ja lahttun čuovvovaš olbmuid: oahpahusráđđi Anna Mikander, projeaktaplánejeaddji Erno Hyvönen ja spesiálaplánejeaddji Mikko Cortes-Tellez oahpahus- ja kulturministeriija, ráđđehusčálli Maija lles vuoigatvuođaministeriija, oahpahusráđđi Leena Nissilä Oahpahusráđđehus, čuvgehusdoaimma bajit dárkkisteaddji Kari Torikka Lappi guovlohálddahusvirgedoaimmahat, skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari ja gielladorvočálli Anne-Kirste Aikio Sámediggi, spesiálaáššedovdi Jarkko Lahtinen Suoma Gielddaidlihttu, rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen Sámi oahpahusguovddáš, Sinikka Labba Eanodaga gielda, čuvgehushoavda likka Korhonen Anára gielda, čuvgehusdoaimmahoavda Anne Onnela Soađegili gielda, čuvgehusdoaimmahoavda-rektor Laura Arola Ohcejoga gielda, beaiveruovttu hoavda Eija Salmi Oulu gávpot, bálvalusguovlohoavda Kai Väistö Roavvenjárgga gávpot ja universitehtalektor Marja-Liisa Olthuis Oulu universitehta.

Bargojoavkku áššedovdičállin doibmet sámi gáiddusoahpahusprojeavtta koordináhtor Arla Magga ja sámi giellabeassejođiheaddji Petra Kuuva Sámedikkis sihke oahpahusráđđi Susanna Rajala Oahpahusráđđehusas.

Bargojoavku čoahkkana vuosttas háve Anáris Sajosis njukčamánu 11. beaivve.

 

Lassidieđut:

Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Ánne-Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi

Petra Kuuva, petra.kuuva(at)samediggi.fi

Interreg Nord sávvá buresboahtima konferánsii

Interreg Nord sávvá buresboahtima konferánsii
Rájehis vejolašvuoðat Sámis
Njukčamánu 11-12 b. 2020 Jåhkåmåhkis

Prográmma
Registreren

Interreg Nord welcomes you to the conference
Borderless opportunities for Sápmi
March 11-12, 2020 in Jokkmokk

Program
Registration

Accommodation
Reservations are made at Hotel Jokkmokk.
Booking and payment: info@hoteljokkmokk.se Please use the code Interreg Nord.
Make your booking by the 11th of February at the latest.

Man láhkai vuhtii váldit sámiid álbmotbeaivve?

Nuoraidráđi Dihtosis – projeakta oktasašbarggus Nuoraid Akademiijain fállá álbmotbeaivve várás čuovvovaš materiálaid. Materiálamet vehkiin sáhtát doallat ávvobeaivve nu, ahte oahpásmuvat ja vuojut sámekultuvrii.

Sukellus saamelaiskulttuuriin – mobiilaspeallu

Sámefáttát mobiilaspeallu, mii spello Seppo-speallovuložis, lea dárkkuhuvvon badjeskuvlla lassin nuppi dási studeanttaide. Speallu veahkeha studeanttaid miehtá Suoma oahppat ja fuobmát sápmelašvuođa ja sámekultuvrra ja speallu gieđahallá ee. sámiid historjjá, dálá ihtagiid ja olbmuid, sámegávtti, kultuvrra alccesis váldima sihke árbevirolaš ealáhusaid.

Seppo-mobiilaspealu ulbmilin lea movttiidahttit bajásgessiid, oahpaheddjiid ja hárjeheddjiid oahpahit mánáide ja nuoraide sápmelaččaid ja sámekultuvrra birra.  Speallu sisttis doallá vuođđodieđuid sápmelaččain ja maiddái heiveheaddji ja čiekŋudeaddji hárjehusaid. Spealu bokte nuorat movttiidahttojit doaibmat ieža ja buktit ovdan fáttá birra iežaset oaiviliid sihke ságastit dain ovttas eará nuoraiguin.

Nuvttá spealu sáhttá diŋgot Nuoraid Akademiija neahttasiidduin: https://www.nuortenakatemia.fi/opettajalle/

Skuvlagalledeamit

Bargobájit, mat leat dárkkuhuvvon badjeskuvllaide, láidestit nuoraid guorahallat sápmelašvuođa sierra perspektiivvain. Bargobájit fállet duohta dieđuid ja fuomášumiid ja dain nuorat besset ságastallat fáttás doaibmanhárjehusaid vehkiin. Bargobádjejođiheaddjit leat fáddái skuvlejuvvon sámenuorat. Skuvlagalledeapmi leat nuvttá. Diŋgo skuvlagalledeami: http://www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Bistu: 75 dahje 90 min
Čuozáhatjoavku: badjeskuvllat
Skuvlagalledanguovllut: oaivegávpotguovlu, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä sihke Roavvenjárga ja daid lagašguovllut.

Dihtosis – metodapáhkka

Dihtosis – metodapáhkka, man vehkiin oahpaheaddji dahje jođiheaddji sáhttá ieš jođihit sámefáttát bargobáji dahje oahppadiimmu nuoraiguin. Hárjehusat leat dárkkuhuvvon badjeskuvllaid lassin vuolleskuvlla bajit luohkáide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide. Páhkka pdf – veršuvdnan neahtas dahje sáhtát maiddái nuvttá diŋgot liŋkka duohken.  Páhkka oažžumis suomagillii ja ruoŧagillii.  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/dihtosis-oppimateriaalit-saamelaisuuden-kasittelyyn/

Beaivvirahpan

Sámefáttát diehtogilvu – beaivvirahpan, man sáhttá geavahit temái ráhkkaneapmái erenomážit sámiid álbmotbeaivve (6.2.) ávvudeami olis  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-saamelaisuudesta/

 

Buori sámiid álbmotbeaivve buohkaide !

Sámi álbmotbeaivi 6.2.

Sámediggi ordne rabas uvssaid beaivve Anára Sajosis sámi álbmotbeaivve 6.2.2020 dmu 11-15. Boađe oahpásmuvvat Sámedikki doaimmaide!

Sámedikki almmolaš doaimmahat, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja sámegiela doaimmahat ovdan buktet doaimmaset Sajosis. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe ja Sajosa restoráŋŋa Čaijus sáhttá oastit álbmotbeaivve lunšša.

Sámi álbmotbeaivvi 6.2. prográmma Anáris

Bures boahtin buohkaide!

diibmu 7.00 rájes
Yle Sápmi sádde sámegielat rádioprográmma golmma sámegillii.
Neahttarádio: yle.fi/sapmi

9 Leavgga rohtten leavgastággui ja Sámi soga lávlla, SIIDA

9-17 Siidda čájáhusaide lea nuvttá sisabeassan oppa beaivvi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditoria
• Anára skuvlla sámeluohkát lávlot, čájáhallet ja dánsejit.
• Ovttaslávlun ja musihkka, Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu
• Filbma, Sámi oahpahusguovddáš

10.30-13 Sámi álbmotbeaivvi mállásat, Anára SEARVEGODDEDÁLLU, Sámi Soster rs ja Anára searvegoddi

11-15 SAJOS
• Sámedikki rabas uvssat. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe.
• Sámi arkiivva rabas uvssat

12 ”Njuvčča soajáiguin – Girječálli Yrjö Kokko luottain”, Yrjö Kokko -searvi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida ođasmuvvá 2020-2022, SIIDDA auditorias

12.30 Seailluhit Sámi árbbi, pop up -čájáhusa rahpan, SIIDDA loktafeaskáris

13- Bisppameassu, Anára searvegoddi, Anára sámegirku
Meassu maŋŋá girkokáffe searvegoddedálus, SámiSoster rs ja Anára searvegoddi

18 Filbmaeahket, SAJOS
Filbmaeahket ordnejuvvo ovttasbarggus Sámi dáidaga doarjjasearvvi Visuálalaš Sápmi -Leader prošeavttain.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Sápmi / Suopma
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norga
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suopma
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norga
  • Bántafáŋga 2019, kesto 4 min, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norga
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suopma
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12, Heli Valkama, Sápmi / Suopma
  • Giitu giitu 2019, kesto 6 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga
  • Sámás muinna 2019, kesto 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 9 min, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suopma
  • Ribadit 2019, kesto 10 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga

   

      

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

 

Oahpásmuva sámekultuvrii mobiilaspealu bokte

Nuoraidráđđi almmustahttá ovttas Nuoraid Akademiijain Sukellus saamelaiskulttuuriin –mobiilaspealu. Spealu vehkiin geahččalit lasihit diđolašvuođa sámekultuvrras sierra perspektiivvaid bokte.

Sámefáttát mobiilaspeallu, mii spello Seppo-speallovuložis, lea dárkkuhuvvon badjeskuvlla lassin nuppi dási studeanttaide. Speallu veahkeha studeanttaid miehtá Suoma oahppat ja fuobmát sápmelašvuođa ja sámekultuvrra ja speallu gieđahallá ee. sámiid historjjá, dálá ihtagiid ja olbmuid, sámegávtti, kultuvrra alccesis váldima sihke árbevirolaš ealáhusaid.

Seppo-mobiilaspealu ulbmilin lea movttiidahttit bajásgessiid, oahpaheddjiid ja hárjeheddjiid oahpahit mánáide ja nuoraide sápmelaččaid ja sámekultuvrra birra.  Speallu sisttis doallá vuođđodieđuid sápmelaččain ja maiddái heiveheaddji ja čiekŋudeaddji hárjehusaid. Spealu bokte nuorat movttiidahttojit doaibmat ieža ja buktit ovdan fáttá birra iežaset oaiviliid sihke ságastit dain ovttas eará nuoraiguin.

“Seppo-spealu plánemii leat váldon fárrui sámenuorat ovdamearkan bargobájiid hámis. Nuorat leat váikkuhan spealu metodaid válljemii ja maiddái spealu sisttis doallan temáide ja fáttáide. Speallu almmustahtto vuohkkasit ovdal Sámiid álbmotbeaivve 6.2. ja dat lea buorre vuohki oahpásmit ja vuodjut sámekultuvrii ovttas prošeavtta eará materiálaiguin ”, muitala vs. nuoraidčálli Elli-Marja Hetta spealus.

Nuvttá spealu sáhttá diŋgot Nuoraid Akademiija neahttasiidduin

Dihtosis- diehtopakeahtta sápmelaččain

 

Dihtosis – prošeakta lea Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasašprošeakta, man ulbmilin lea lasihit váldoálbmoga nuoraid diđolašvuođa sámiid birra. Dieđuid lasiheami ja projeavtta materiálaid vehkiin geahččalit bajidit sámiid ja sámekultuvrra nuoraid árgadieđu oassin. Fáttá movttiidahtti gieđahallan eastada nu sámemánáide ja –nuoraide čuohcci vealaheami, go maiddái nanne sámenuoraid identitehta, geat ásset sámeguovllu olggobealde. Prošeavtta ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.

Lasi Dihtosis – prošeavtta birra

 

Lassidieđut:

Vs. nuoraidčálli, Sámediggi, Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(a)samediggi.fi

Prošeaktahoavda, Nuoraid Akademiija, Ulla Saalasti. 040 567 4203, ulla.saalasti(a)nuortenakatemia.fi

Oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan kulturmearreruđat 2020

Sámedikki kulturlávdegoddi jugii kulturlávdegotti čoahkkimis 16.12.2019 Oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan stáhtadoarjaga jahkái 2020 oktiibuot 179 000 euro. Sámegielat kultuvrra ovddideapmái, Davviriikkalaš sámeservviid doarjumii ja Sámekirkostobuin fuolaheapmái.

Oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan kulturmearreruđat 2020

Jaakko Gauriloff eallinbálgá kultturbalkašumi ávvudeapmi leai 24.1.2020 Sajosis. Govva: Tomi Lampinen

Lassidieđut:

Kulturčálli Riitta Orti-Berg, t. 010-839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Heađuštit go stáhtaráját ovttasbarggu?

Leat go din ásahusas vásihusat ahte stáhtarájit leat buktán hástalusaid ja váttisvuođaid? Sámi rádjahehttehuslávdegoddi háliidivččii diehtit din vásihusaid birra ja sihtá árvalusaid iežas bargui.

Sámi rádjahehttehuslávdegotti lea Sámi Parlamentáralaš Ráđđi (SPR) nammadan, mii lea golmma sámedikki ovttasbargoorgána. Lávdegotti bargun lea identifiseret nu gohčoduvvon rádjahehttehusaid mat váttásmahttet ovttasbarggu ja oktavuođa sámiid gaskka iešguđege stáhtarájáid bealde, ja buktet hástalusaid olbmuide, bearrašiidda, organisašuvnnaide, ásahusaide dahje ealáhusaktevrraide.

Leat go din organisašuvnnas vásihusat maid lávdegoddi galggašii diehtit? Mii dárbbašat dis veahki!

Váldde oktavuođa minguin ja čále čujuhussii samediggi@samediggi.no ja merke šleađgapostii “sámi rádjahehttehuslávdegoddi”. Áinnas sáhtát čilget du hástalusaid birra. Lávdegoddi háliida oažžut áddejumi viidát hástalusaid birra maid ráját Sámis dagahit.  Lávdegoddi háliida árvalusaid ovdal cuoŋománu 15. beaivvi dán jagi.

Ovdamearkkat fáttáide mat leat relevánta lávdegoddái:
  • Bargu – go rasttilda stáhtaráji bargui manadettiin
  • Riikavulošvuohta – olbmuid ja bearrašiid hástalusat das go “ásset guovtti riikkas”
  • Skuvla – vuođđoskuvlaovttasbargu rádjaguovlluin
  • Alit oahppu – oktasaš sámi oahput ja studeantaeallin
  • Dearvvašvuohta – fálaldat rádjaguovlluin ja oktasaš fálaldagat
  • Duodji, vuovdin ja kultuvra – kulturbargu ja vuovdin nuppi beallái rájá
  • Boazodoallu rádjaguovlluin – boraspirepolitihkka maiddái buhtadusáššit, šibitdoavttiráššit jna. (lávdegoddi ii áiggo árvvoštallat guohtonášši).
  • Prošeaktastivren – doarjjaortnegat ja oktasaš prošeavttat
Lávdegotti lahtut leat:

Runar Myrnes Balto, lávdegotti jođiheaddji (Norgga bealde)
Anders Kråik, lahttu (Ruoŧa bealde)
Ulla Magga, lahttu (Suoma bealde)

Govva: Åse M.P. Pulk/Sámediggi

Sámi giellalága 31 §:a vuođul máksojuvvon doarjagat ohcanlahkai

Vuoigatvuođaministeriija almmuha ohcanláhkái sámi giellalága (1086/2003) 31 §:s oaivvilduvvon doarjagiid. Doarjagat leat dán jagi geavahanláhkái oktiibuot 150 000 euro. Doarjaga sáhttá mieđihit sámiid ruovttuguovllu gielddaide, searvegottiide ja bálgosiidda ja maiddái lága 18 §:s dárkkuhuvvon priváhta beliide lága heiveheamis šaddan sierra lassigoluid gokčamii. Dál ohcanláhkái doarjagat leat oaivvilduvvon 1.1.2020 maŋŋá šaddi lassegoluide.

Ohcanáigi álgá 20.1.2020 ja nohká 13.2.2020 dii 16.15. Ohcamuš ohccojuvvo ohcanskoviin, mii gávdnu dáppe. Ohcanskovvái galgá laktit skovi olis bivdojuvvon mildosiid. Ohcci doaimmaha ohcanskovi mildosiiddisguin vuoigatvuohtaministeriija girjenkantuvrii (oikeusministerio@om.fi, dahje Oikeusministeriö Ritarikatu 2 B, 00170 Helsset) mearreáiggi siste. Ohcci vástida ohcamuša doaimmaheamis mearreáiggi siste. Mearreáiggi maŋŋá boahtán ohcamušat eai váldo vuhtii.

Lassidieđut vuoigatvuođaministeriija doarjagis.

 

Lassidieđut:

Sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sámidikki jagi 2020 kulturbálkkašupmi Jaakko Gauriloffii

SÁMIDIKKI KULTURBÁLKKAŠUPMI

Kulturlávdegoddi juohka jagi 2020 kulturbálkkašumi Jaakko Gauriloffii.

Kulturbálkkašupmi juhkko bearjadaga 24.1.2020 dmu 19.15 Anáris Sajosis.

Jaakko Gauriloff lea riegádan 1939 Suonikyläs (Sue´nn´jel), Beahcámis ja lea nuortalašlávlu. Son lea jáhkkimis vuosttas nuortalašgillii populáramusihka lávlon artista. Vaikke su dovdet šlágerlávlun, son máhttá maiddái nuortalaččaid árbevirolaš leuʹdd.

Kulturbálkkašupmi mieđihuvvo ohcamuša haga ja dan ulbmilin lea bálkkašit kulturbargi (-bargiid) dahje dáiddára (dáiddáriid) dovddastussan mearkkašahtti barggus sámi kultureallima buorrin.

Prográmmas ee. musihkka ja káfestallan. Friddja sisabeassan.

BURES BOAHTIN!

Lassidieđut:

Kulturčálli Riitta Orti-Berg, t. 010-839 3103,
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Ovttasbarggus:  Skábmagovat Film Festival
www.skabmagovat.fi

Govva: Ville-Riiko Fofonoff