Sámediggái ruhtadeapmi eamiálbmogiid giellajagi várás

Jagis 2019 ávvuduvvo riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid gielaid temájahki ja Sámediggi lea nannosit mielde temájagi ollašuhttimis. Sámedikki bargun lea ordnet ieš doaimmaid temájagi áigge sihke movttiidahttit eará doibmiid oassálastit temájahkái.

– Oahpahus- ja kulturministeriija mearreruhta sihkkarastá, ahte Sámediggi sáhttá ovddidit sámegielaid oidnoma Suomas ja dainna lágiin muittuhit gielaid máŋggahápmásašvuođas sihke hábmet ođđa giellageavahansajiid. Lea dehálaš, ahte stáhta oassálastá veahkkeruđain temájahkái, illuda Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.

Plána vuolde lea materiála nu njuoratmánáide go ahkeolbmuide: sámegielat njuoratmánágirjjit, sámegielat ivdnelávgun, fergengirji, skuvlalaččaide nuoraid sátnegirjeapplikašuvdna ja giellakampánjat, rávvagat giellaválljejumiide vánhemiidda ja ádjáide ja áhkuide, konsearttat, giellageavaheapmái movttiidahtti materiála, girjjit ja ollu eará.

– Veahkkeruđain mii bastit ollašuhttit máŋggaid áššiid, maid mis ii leat ovdal leamaš vejolašvuohta dahkat. Sámegielaid ealáskahttinbargu bearrašiin sihke mánáid ja nuoraid gaskkas lea ovdánan olu ja mii oaidnit, ahte lea aiddo rivttes áigi buktit positiivvalaš arvvosmahttima ja movttiidahttima giela geavaheapmái iešguđege dásiin ja ná oassálastit iežamet oasis temájahkái, joatká gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, guhte vástida prošeavttas.

Dasa lassin Sámediggi boahtá temájagi áigge movttiidahttit fitnodagaid, virgeoapmahaččaid ja eará doibmiid viidát Suomas oassálastit sámegielaid oidnoma lasiheapmái olles riikkas. Davviriikkaid Sámedikkit ordnejitge ovttas Sámi Giellavahku 21.–27.10.2019. Vahku ulbmilin lea, ahte sierra doaibmit Suomas, Norggas ja Ruoŧas válddášedje doaimmasteaset sámegielaid vuhtii juoga nu lágiin.

Sámediggi mieđiha jagi loahpas Sámi gielladahku -bálkkašumi. Bálkkašupmi mieđihuvvo virgeoapmahažžii dahje servošii, mii lea doaimmastis fuopmášahttán temájagi dahje eará láhkái ánssolaččat bargan sámegiela ovddideami ovdii Suomas.

Oahpahus- ja kulturministeriija mieđihii Sámediggái ruhtadeami ON:id eamiálbmogiid gielaid jagi fuopmášahttimii. Ruhtadeapmi mieđihuvvui almmolaš dáidaga ja kultuvrra ovddideaddji prošeavttaid erenomášruhtadeamis ja veahkkeruđa sturrodat lea oktiibuot sullii 47 000 euro. Prošeavttas lea dárkkuhus ollašuhttit sámegielaid geavaheapmái movttiidahtti kampánjjaid, lasihit sámegielaid oidnoma Suomas ja buvttadit erenomážit mánáide ja nuoraide dáhpáhusaid ja materiálaid, mat dorjot giela oahpahallama ja geavaheami. Prošeavtta sierra oasit ollašuhttojuvvojit ovttas iešguđege doibmiiguin, dego Sámedikki nuoraidráđiin ja mánáidkulturguovddáš Mánnuin.

Riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid gielaid temájagis lea iežas siidu, gosa čohkkejuvvojit buot dáhpáhusat temájagi áigge.

 

Lassedieđut:

Ságadoalli Tiina Sanila-Aikio, tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, tel. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Govva: Kevin Francett/ Sámediggi

 

Sápmelaččaid guolástanášši gearretrievttis vuoitán jurista Anne Nuorgam lea válljejuvvon ON:id eamiálbmogiid bissovaš foruma ságadoallin

Anne Nuorgam álggaha vuossárgga 22.4. ON:id eamiálbmogiid bissovaš foruma ságadoallin. Nuorgam lea vuoigatvuođadiehtagiid magisttar ja sámedikki áirras. Son lea nammaduvvon bissovaš foruma áššedovdilahttun árktalaš eamiálbmogiid, inuihtaid ja sápmelaččaid guovllus. Nuorgam háliida ságadoalliáigodagastis nanosmahttit eamiálbmogiid rolla dálkkádatrievdama caggamis ja eamiálbmogiidda laktáseaddji konflivttaid čoavdimis.

Njukčamánus Nuorgam vuittii ovttas golmmain eará sápmelaččain guolástangearregiid Lappi gearretrievttis. Gearretrievtti mielde guolástanláhka ráddjii sápmelaččaide vuođđolágas ja riikkaidgaskasaš rievttis dorvvastuvvon vuoigatvuođa guolástit iežaset ruovttuguovllus. Duopmu ii leat vel lágafámolaš.

“Lea áigi duohtandahkat rivttiid. Guovttelogi jagi áigge eamiálbmogiid vuoigatvuođat leat dovddastuvvon riikkaidgaskasaš rievttis. Háliidan, ahte vuoigatvuođat ollašuvvet maiddái dábálaš sápmelaččaid eallimis. Min guolástangearregastin lei dehálaš lávki dán bálgás. Ságadoallin áiggun dahkat álgagiid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid nanosmahttima várás”, muitala Nuorgam.

Bissovaš forum lea máilmmi stuorámus eamiálbmogiid čoahkkaneapmi. Eamiálbmogiid, ON:id organisašuvnnaid ja stáhtaid ovddasteaddjit čoahkkanit ON:id oaivegoartilii, mii lea New Yorkas. Forumii vuordit badjel 1500 oasseváldi. Bissovaš foruma temán lea dán jagi eamiálbmogiid árbevirolaš diehtu.

Nuorgama jođihan ON:id eamiálbmogiid bissovaš forum (UNPFII) addá ávžžuhusaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuhttimis. Forum heiveha ON:id eamiálbmotjulggaštusa (UNDRIP). Julggaštusas dorvvastuvvo eamiálbmogiid iešráđđenvuoigatvuohta ja vuoigatvuohta ráđđeohcamii ja ovddalgihtii mieđiheapmái gažaldagain, main lea mearkkašahtti váikkuhus eamiálbmogiid eallimii. UNFPII lea ON:id ekonomiija- ja sosiálaráđi ECOSOC vuollásaš ráđđeaddi doaibmaorgána.

Nuorgam lea válljejuvvon bissovaš foruma lahttun árktalaš guovllus. Son ovddasta forumis árktalaš eamiálbmogiid, sápmelaččaid ja inuihtaid.

Lassedieđut ja jearahallanbivdagat: UNFPII ságadoalli Anne Nuorgam, telefonnummir +358 40 534 3316, šleađgapoasta anuorgam@gmail.com, twitter @ANuorgam

ON:id eamiálbmogiid bissovaš foruma UNFPII neahttasiiddut: https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/

 

Sámediggi sávvá buriid beassážiid buohkaide!

Sámediggi sávvá buriid beassážiid buohkaide!
Sämitigge tuáivut puorijd pessijáid puohháid!
Sääʹmteʹǧǧ tuäivad šiõǥǥ eʹjjpeeiʹv pukid!
Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää pääsiäistä!

 

Čearpmahat vuolgá ovddastit sámenuoraid riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii

Vuohččulaš nuoraid teáhterjoavku Čearpmahat vuolgá ovddastit sámenuoraid riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii Jyväskyläi miessemánus. Joavkkus leat oktiibuot njeallje nuora ja sin bagadallin doaibmá Mathis Ole Vars. Duopmárat rámidedje joavkku ovdanbuktimis earenomážit dan čielga ollisvuođa.

Anára Sajosis gaskavahku ja duorastaga 10. – 11.4. ordnejuvvon Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lihkostuvai bures. – Dáhpáhussii eai goassige ovdal leat oassálastán nu olu mánát ja nuorat go dál, muitala dáhpáhusa váldoordnejeaddji Anna Lumikivi. – Mánát ja nuorat ledje mielde buot sámiid ruovttuguovllu gielddain ja vel Helssegis ja Roavvenjárggas. Mis lei oalle fiinna dáhpáhus, ollu ivnnit ja hušša, muhto buot manai hui bures. Sisaboahtinhálla bargobájiin ja máinnastanlávus fitne olu galledeaddjit.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa váldotemán lei teáhter, dasa oassálaste oktiibuot 12 sámegielat čájálmasa. Dan lassin Helssega Pasila skuvlla sámeluohkkálaččat juige, mii illudahtii geahččiid ja duopmáriid. Buot ovdanbuktimat ledje buorit ja bures válmmaštallojuvvon ja duopmáriin lei váttis bargu válljet joavkkuid, geat ožžot bálkkašumi.

Dáhpáhusas stipeandda oaččui  Gáregasnjárgga skuvlla 13-jahkásaš oahppi Aslak Pieski. Son lei málen ovddolaš boazogova, mii lei deaddiluvvon dáiddadáhpáhusa plakáhtaide ja poastakoarttaide.

Riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii vuolgá joavku Čearpmahat. Joavku vuittii mátkki riikkaviidosaš dáhpáhussii ja 300 euro stipeandda. Jovkui gullet Biret-Ingermaria Vars, Helli Alakorva, Mihkal-Máhtte Magga ja Sinna-Briitta Sieppi. Teatris-dáhpáhus ordnejuvvo Jyväskyläs miessemánu 24.-26. beaivve.

Dan lassin čuovvovaš joavkkut ožžo stipeandda:

1) Pasila vuođđoskuvlla sámeluohkkálaččaid Diidamáilbmi ovdanbuktimiin Arvečalmmit, bagadallin Milla Pulska (100 €),

2) Aivvefal Eanodagas – Sámi Sinderellá, bagadallin Anne-Mari Kukkonen ja Ulla Magga, Heahtás (200 €)

3) Sueʹnnʹjel siid äʹrbb– Tuõtt avi ǩeeʹles, bagadallin Hanna-Maaria Kiprianoff ja Seija Sivertsen, Čeavetjávrris (100 €)

4) Davvinásttit – Boahttedolin, bagadallin Hanna Outakoski ja Satu Nieminen, Gáregasnjárggas (100 €)

5) Skállovári idjaskuvlaččat – Oaivvehis olmmoš, bagadallin Anni Ahlakorpi, Aleksi Ahlakorpi ja Sini Länsman, Ohcejogas (100 €)

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa duopmárin barge filbmabagadalli Katja Gauriloff, neavttár Ánneristen Juuso ja neavttár /sámegielat mánáid TV-prográmma buvttadeaddji Heli Huovinen.

 

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus álgá

De dál dat viimmat álgá – Sámenuoraid dáiddadáhpáhus beassá johtui gaskavahku 10.4. rahpamiiguin! Sajosa auditorias gullat musihkkaovdanbuktimiid buot Suomas hupmon sámegielaide dmu 18.00 rájes. Dáhpáhusa váldobeaivve, duorastaga 11.4. auditorias lávddi nala njuikejit sámenuorat iežaset sámegielat teáhterčájáhusaiguin.

Duorastaga Sajosa uvssat rahpasit dmu 8.00, goas rahpasit maiddái almmuhanbáiki sihke bargobajit Sajosa stuorrafeaskáris ja Soljjus. Bargobájiid lassin dáhpáhusas sáhttá deaivat sámegielat mánáid- ja nuoraid girjjálašuođa buvttadedjiid. Dáhpáhussii servet Dávvi GirjiKolttakulttuurisäätiöAnarâškielâ servi ja KieletärMaiddái Sámi giella- ja kulturguovddáš Karášjogas boahtá juohkit Gába-bláđi.

Duorastaga 11.4. prográmma:

8:00 Sajosa uvssat rahpasit
Almmuhanbáiki rahpasa aulas
Vuosttaš veahkki rahpasa
Bargobájit rahpasit aulas
8:50 Auditoria uvssat rahpasit
9:00 Prográmma álgá auditorias
Čieža vuosttas čájálmasa
11:30 Boradanboddu álgá
Oktasašgovva buot dáhpáhussii oassálasti olbmuin Sajosa šiljus
Máinnaslávvu rahpasa Sájosa šiljusBargobájit jotket aulas
12:50 Auditorio uvssat rahpasit
13:00 Prográmma joatkkašuvvá auditorias
Guhtta maŋimuš čájálmasa
15:00 Duopmáriid bargoboddu
Bargobájit jotket aulasMáinnaslávus máidnasat joatkkašuvvetAuditorias čájehuvvojit videot
16:00 Bohtosiid almmuheapmi ja stipeanddaid juohkin

 

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Sámediggi almmuha ohcanláhkai mearreáigásaš giellabeassejođiheaddji doaimma

Sámediggi almmuha ohcanláhkai mearreáigásaš giellabeassejođiheaddji doaimma. Bargu álgá 3.6.2019 dahje soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2019 rádjai dahje vejolaččat guhkitge, jus sierraruhtadeapmi sihkkarastojuvvo. Giellabeassejođiheaddji bargui gullet ee. sámiid giellabeassedoaimma jođiheapmi, koordineren ja ovddideapmi sihke giellabesiid stáhtadoarjaga hálddašeapmái gullevaš barggut.

Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea doaimma eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Doaimma ceavzilis dikšun eaktuda oppalaš  pedagogalaš oainnu sápmelaš árrabajásgeassimis, giela ealáskahttinmetodaid dovdama sihke dovddiidusa sámekultuvrii ja stáhtadoarjaga hálddašeapmái gullevaš bargguide. Sávvat ahte bargui válljejuvvon olbmos lea mánáidgárdeoahpaheaddji gelbbolašvuohta.  Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II-III mielde (vuođđobálká 2625,08-2 565,88). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde ahkelasit. Barggus čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi. Doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.

Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 30.4.2019 dmu 16.00 rádjai čujuhusain info@samediggi.fi.  Lassidieđuid barggus addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. 010 8393 124. Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 9.4.2019 Sámediggi

Sámedikki válbmemis ođđa auktoriserejuvvon sámegiela jorgaleaddjit

Sámediggi lágidii diibmá golggotmánus válbmenbeaivve auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosii. Válbmemii oassálaste vihtta olbmo. Auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkkus lágiduvvui skábmamánus 2018 ja dutkosa bohtosat almmustahttojedje giđđat 2019. Dutkosa čađahedje guokte sámegiela jorgaleaddji, Arla Magga čađahii suomagiella-davvisámegiella giellapárrii auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa ja Terhi Harju suomagiella-nuortalašgiella giellapárrii.

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio sávvá lihkku Arla Maggai auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosis.

Válbmenbeaivve ordnen Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio illuda jorgaleaddjiid meari lassáneamis.

– Lea fiinna ášši, ahte válbmema bokte guokte ođđa jorgaleaddji čađaheigga dutkosa. Dušše okta olmmoš oppa máilmmis leamaš nuortalašgiela auktoriserejuvvon jorgaleaddji, dál soai leaba guovttis. Davvisámegiela dutkosa čađaheaddjit maŋimuš logi jage áigge leamaš dušše moattis, nu ahte dasge lasáhus lea oalle mearkkašahtti.

Dutkosa čađahan Terhi Harju ja Arla Magga mielas Sámedikki válbmenbeaivvis lei stuorra mearkkašupmi dutkosii ráhkkaneapmái.

– Válbmenbeaivve oaččui dehálaš dieđuid dutkosis ja buriid rávvagiid dutkosii ráhkkaneapmái. Lei sihkkarut dovdu, go dutkosii gullevaš áššiid beasai geavvat čađa áššedovdiiguin ovttas ovddalgihtii, kommentere Terhi Harju.

Oahpahusráđđehusa hálddašan auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkkus ordnejuvvo čuovvovaš háve skábmamánus 2019. Sámediggi lágida boahtte čavčča maiddái válbmenbeaivve, juos lea beroštupmi.

– Dutkkus lea hástaleaddji ja dutkosii gánneha ráhkkanišgoahtit áiggil. Gánneha oahpásmuvvat dutkosa sisdollui ja geavahit ávkin Sámedikki válbmenbeaivve, rávve ođđa auktoriserejuvvon jorgaleaddji Arla Magga .

Sámediggi lágida maiddái giđa áigge tulkka barggus beroštuvvan olbmuide oahpásmanskuvlema, daningo jorgaleaddjiid lassin maiddái sámegiela tulkkat leat oalle uhcán. Skuvlemis dieđihuvvo sierra.

Lassidieđut:

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio
anne-kirste.aikio@samediggi.fi
tel. 010 8393124

Sámediggi ohcá burgima AHR:a mearrádusaide

Sámedikki stivra dohkkehii burginohcamuša alimus hálddahusrievtti (AHR) mearrádusaide guoskkadin jagiid 2011 ja 2015 sámediggeválggaid válgalogahallama. Ovttastuvvan našuvnnaid (ON) olmmošriektekomitea attii guovvamánu 1. beaivve 2019 guokte čovdosa, maid mielde AHR:a mearrádusat  jagiid 2011 ja 2015 sámediggeválggaid válgalogahallamis loavkidedje olmmošvuoigatvuođaid.

ON:id olmmošriektekomitea gávnnahii mearrádusain, ahte sámiid válgalogahallamii merken logahallama ráhkadettiin lea sámi iešmearridanvuoigatvuođa guovddášášši. – Sámedikki válgalávdegoddi lea sámiid iešmearridanvuoigatvuođa institutionálalaš ollašuhttima deháleamos institušuvdna. Stáhta bargun lea suddjet dán iešmearridanvuoigatvuođa, ja dan láhkai suddjet válgalávdegotti bargama ja riektevuogádahkii vuođđudeaddji vihkkedallama, muitala ságajođiheaddji Sanila-Aikio burginohcamuša vuođustusain.

“Olmmošriektekomitea deattuhii čovdosiin sámiid iešmearridanvuoigatvuođa sajádaga ja servoša lahttovuođa oasil. Olmmošriektekomitea gávnnahii KP-soahpamuša 27 artiklas “siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođa” doahpaga, mas lei guovddáš mearkkašupmi čovdosiin. Duon siskkáldas iešmearridanvuoigatvuhtii gullá sámiid vuoigatvuohta ovdasaji mearridanváldái joavkku lahttovuođas. Olmmošriektekomitea doarjalii tulkonmateriálan maiddái ON:id oktasaščoahkkima jagi 2007 dohkkehan eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštussii”, gávnnahuvvo Sámedikki stivrra dohkkehan burginohcamušas.

Olmmošriektekomitea gávnnaha, ahte jagi 2011 rájes AHR lea spiehkkasan sihke sámediggelága 3 §:a sátnehámis, ja láhkačuoggá ovttaráđálašvuhtii vuođđudeaddji tulkomis, go dat lágas eaktuduvvon objektiivvalaš kriteraid sajis lea heivehan iežas “oppalašvihkkedallama”. Sámedikki válgalávdegotti oktagaslaš guorahallan válgalogahallamii váldimis lei namalassii vuođđuduvvan lágas ásahuvvon kriteraide.

Suoma ratifiseren siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (ng. KP-soahpamuš) 2 (3) artikla mielde soahpamušriika lea geatnegas buhttet olmmošvuoigatvuođaloavkideami, goas dakkár lea gávnnahuvvon. Addojuvvon čovdosis komitea gávnnaha, ahte dát eaktuda ”dievas ovddežii máhcaheami sihkkarastima”.

Olmmošriektekomitea gávnnaha sierra, ahte Suopma lea geatnegas dárkkistit sámediggelága 3 §:a nu, ahte sihkkarasto ahte Sámedikki válggaid kriterat jienastanvuoigatvuhtii leat meroštallon ja dat geavadis heivehuvvojit vugiin, mii vástida Sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođas. Suopma lea maiddái geatnegas váldit buot dárbbašlaš lávkkiid dan sihkkarastima várás, vuoi seammalágan loavkidemiid lea vejolaš garvit boahttevuođas.

ON:a olmmošriektekomitea olggosaddii guovvamánu 1.  bve 2019 guokte čovdosa váidalusaide jagiid 2011 ja 2015 sámediggeválggaide laktáseaddji alimus hálddahusrievtti čovdosiin. Čovdosiid mielde AHR:a mearrádusat, maiguin Sámedikki válgalogahallamii váldojedje 97 olbmo vuostá Sámedikki válgalávdegotti ja stivrra oainnu, loavkidedje KP-soahpamuša 25 artikla sihke okto ahte ovttas 27 artiklain ja 1 artikla tulkoma bokte. Dáid soahpamuščuoggáin 25 artikla guoská politihkalaš oassálastinrivttiid, 27 artikla vehádagaid rivttiid ja 1 artikla álbmogiid iešmearridanrivttiid.

Suopma galgá raporteret komiteai guđa mánotbaji siste daid doaibmabijuin, maidda čovdosiid geažil lea álgojuvvon.

Sámedikki stivra mearridii čoahkkimis guovvamánu 4. beaivve álggahit burginohcamuša válmmaštallama AHR:a ášši guoski mearrádusain. Burginohcamuša lea ráhkadan OTT Markku Kiikeri. Sámedikki stivra mearridii čoahkkimis njukčamánu 6. beaivve bivdit jođánis ráđđádallama olgoriikkaministeriijas ja vuoigatvuođaministeriijas ON:id olmmošriektekomitea čovdosa olis. Lassin Sámedikki stivra mearridii čoahkkimis 28.-29.3.2019 ordnet áššis gullandilálašvuođa Sámi Árvvut searvái.

Sámedikki stivrra čoahkkin 6/2019 dollui 28.-29.3.2019. Čoahkkima beavdegirji almmustahtto Sámedikki dokumeantabáŋkkus guovtte vahku siste čoahkkima doallamis.

Sámedikki dieđáhus 1.2.2019: ON:id olmmošriektekomitea: AHR:a mearrádusat jagi 2015 sámediggeválggaid válgalogahallamis loavkidedje olmmošvuoigatvuođaid

Čoavddus olmmošriektekomitea internet-siidduin čujuhusas:
https://tbinternet.ohchr.org/Treaties/CCPR/Shared%20Documents/FIN/CCPR_C_124_D_2668_2015_28169_E.pdf

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Katja Gauriloff, Ánneristen Juuso ja Heli Huovinen dáiddadáhpáhusa duopmárin – dáhpáhusa prográmma almmustuvvon

Filbmabagadeaddji Katja Gauriloff, filbmanásti/neavttár Ánneristen Juuso ja neavttár/sámegielat mánáid TV Unna Junná buvttadeaddji Heli Huovinen barget Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa duopmárin 10.-11.4. Anáris Sajosis. Ordnejeaddjit illudit, go dovddus ealligovva- ja tv-násttit leat mielde. – Iežas kultuvrra ovddasteaddji beakkálmasaid oaidnin iežas dáhpáhusas lea hui fiinnis. Sáhttá dušše govahallat, mo orru ovdanbuktit iežas teáhtera stuorra máilmmis bálkkašuvvon dáiddáriid ovddas, Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio dadjá.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa rahpanfeasta dollojuvvo gaskavahkkoeahkeda Sajosa stuorra auditorias dmu 18 rájes. Rahpamiin gullat musihka buot golmmá Suomas hupmon sámegillii. Nuortalašmusihka ovdanbuktá Anna Lumikivi ovttas Katri Kittiläin. Amoc ja Ailu Valle räppeba anáraš- ja davvisámegillii. Sámi musihkkaakademiija prográmmas lea árbevirolaš ja ođđa sámemusihkka.

Dáiddadáhpáhusa rahpá sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio.

Dáhpáhusa váldobeaivve, duorastaga 11.4. oaidnit 12 sámenuoraid iežaset teáhterčájáhusa. Dasa lassin Sajosis leat vejolašvuođat oassálastit máŋggalágan bargobájiide, sámegielat mánáid- ja nuoraid girjjálašvuhtii oahpásnuvvamii dahje vaikkeba sámegielaid foanttaid luđemii iežas telefovdnii ja tablehttii dahje govaid váldimii dáiddadáhpáhusa iežar-seainni ovddas.

Dáhpáhussii vurdojuvvojit lahka 500 oassálasti Helssega ja Ohcejoga gaskkas. Teáhterčájáhusain leat fárus badjel 100 nuora. Dáhpáhusa giellan leat sámegielat.

Duorastaga 11.4. prográmma:

8:00 Sajosa uvssat rahpasit
Almmuhanbáiki rahpasa aulas
Vuosttaš veahkki rahpasa
Bargobájit rahpasit aulas
8:50 Auditoria uvssat rahpasit
9:00 Prográmma álgá auditorias
Čieža vuosttas čájálmasa
11:30 Boradanboddu álgá
Oktasašgovva buot dáhpáhussii oassálasti olbmuin Sajosa šiljus
Máinnaslávvu rahpasa Sájosa šiljus

Bargobájit jotket aulas

12:50 Auditorio uvssat rahpasit
13:00 Prográmma joatkkašuvvá auditorias
Guhtta maŋimuš čájálmasa
15:00 Duopmáriid bargoboddu
Bargobájit jotket aulas

Máinnaslávus máidnasat joatkkašuvvet

Auditorias čájehuvvojit videot

16:00 Bohtosiid almmuheapmi ja stipeanddaid juohkin

Prográmmii sáhttet boahtit rievdadusat!

Dáhpáhusa láidesteapmi lea oahpes vieru mielde golmma gillii: nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegillii. Láidesteaddjin barget nuortalašgielat Teemu Titola, anárašgielat Satu Aikio ja davvisámegielat Áslat Ovllá Länsman.

Bargobájiid lassin dáhpáhusas sáhttá deaivat sámegielat mánáid- ja nuoraid girjjálašuođa buvttadedjiid. Dáhpáhussii servet Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi ja Kieletär. Maiddái Sámi giella- ja kulturguovddáš Karášjogas boahtá juohkit Gába-bláđi.

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Guoktenuppelot teáhterbihtá Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii!

Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii almmuheapmi nogai 15.3., ja dáhpáhussii almmuhuvvojedje olu čájálmasat! Dáhpáhusa váldobeaivve, duorastaga 11.4., oaidnit 12 sámegielat čájálmasa, main leat fárus oktiibuot badjel čuođi máná ja nuora. Dáhpáhusa ordnejeaddjit illudit sakka ná valjis oassálastiid mearis.

Lassedieđut dáhpáhusa áigetávvaliin almmuhuvvojit maŋimustá bearjadaga 29.3. Dál lea goit juo sihkar, ahte duorastaga prográmma álggahuvvo árabut go ovdal lea almmuhuvvon, namalassii juo dmu 9.00, vai buot ovdanbuktimiidda lea doarvái áigi ja guhkesmátkkálaččat besset ruovttumátkái áiggil.

Prográmma bottuin lea vejolaš oahpásnuvvat sámegielat mánáidgirjjálašvuhtii, mas bohtet muitalit Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi ja Kieletär. Dasa lassin sáhttá čákŋat “máinnaslávvui” guldalit máidnasiid dahje guovlalit bargobájiin ja duddjot alcces vaikko dáiddadáhpáhuspinssa dahje iežas girjji! Dáiddadáhpáhussii boahtá maid “iežárseaidni” ja oahpisteapmi dasa, mot luđet sámegielaid bustávaid iežas telefovdnii dahje tablehttii. Bargobájiide ii dárbbaš almmuhit ovddalgihtii.

Dáiddadáhpáhusa rahpandoalut leat gaskavahku 10.4. dmu 18 Sadjosa stuorra auditorias. Dáhpáhussii leat almmuhuvvon joavkkut Helssegis gitta Ohcejohkii, nu ahte vuordimis lea vuot ivdnái ja ilolaš sámegielat ávvubeaivi! Buresboahtin! Oaidnalit Sadjosis!

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019