Bohccuid guohtunráfi galgá dorvvastit spiehkastat diliin

Bohccuid guohtunráfi  ja boazodoalu dábálaš doaibmanvejolašvuođaid galgá dorvvastit spiehkastat diliin. Sámediggi doarjala Meahciráđđehussii, ahte dat biehttalivččii dán giđa ja geassebaji oasil bivdo- ja johtinlobiid mieđiheamis sámiid ruovttuguovllus  ja beavttálmahtášii goziheami lobihis lihkadeami eastadeami dihte.

Dán dálvve leamašan Davvi-Suomas spiehkastat ollu muohta. Muohtadilli ja jiekŋagearddit muohtagokčasa gasku leat váttásmahttán ja hehtten bohccuid lunddolaš biepmu oažžuma erenoamážit lahppuhis dálveguohtuneatnamiin. Dán dili geažil bohccot vedjet áigemuttu ektui heittodubbot ja dáin diliin bohccot leat maid hui hearkki olggobeale hehttehusaide.

”Dát dálvi lea erenoamáš váttis badjeolbmuide ja buot badjelmearálaš hehttehusas šaddá mearkkašahtti lassebargu. Ovdamearkka dihte meahcásteaddjit dahje mohtorgielkkáin vuodjit sáhttet dagahit boazoealu lávdama ja dárbbašmeahttun lihkadeapmi heajuda jo ovddežis heittot veajuin leahkki bohccuid ja ovddida boazojápmimiid ja lasiha lassebiepmu dárbbu”, dadjá ságadoalli Tuomas Aslak Juuso hástaleaddji dili birra.

Suoma ráđđehus lea ávžžuhan viruspandemiija dihte vealtit buot dárbbašmeahttun lihkadeami virusa leavvama eastadeapmin. Sámediggi doarjalage Meahciráđđehussii, ahte dat heaittášii dán spiehkastatdilis lohpevuovdima olgobáikegotteolbmuide sámiid ruovttuguovllus sihke guorahalašii jo vuvdojuvvon lobiid šluhttema  dán giđa ja geasi oasil.

Dan lassin Sámediggi ustitlaččat ávžžuha Meahciráđđehusa beavttálmahttit lobihis ja vahága dagahahtti lihkadeami goziheami ja rávvet báikegotteolbmuid go sii lihkadit meahcis.

”Livččii maid dehalaš, ahte báikegotteolbmot válddášedje vuhtii dili. Meahcis lihkadettiin berrešii giddet fuopmášumi erenoamáš várrugasvuhtii ja fuolalašvuhtii, vai badjelmearálaš vahágiid dagaheamis boazodollui sáhtášii beassat, joatká II várreságadoalli Leo Aikio.

Sámediggi lea fuolas olgobáikegoddelaš meahcásteaddjiid ja lustagielkástalliid  dárbbašmeahttun lihkadeamis sámiid ruovttuguovllus maid dán koronavirusdili geažil. Jos koronavirus njomošii ovdamearkka dihte ovttaskas siidda smávva badjeolbmuidservošii, sáhtášii dát leat várálaš oppa guoskevaš siidda boazodollui dálá erenoamášdiliin.

Boazodoallu lea sámekultuvrra dehalaš oassi nu Lappi go sámiid borramušdorvvu, biebmoiešbirgenlági ja nuppe dáfus dehalaš oassi kriisadiliin Suoma riikkasis fuolahansihkkarvuođa.

Sámedikki ávžžuhus Meahciráđđehussii 1.4.2020 (suomagillii)

Lassedieđut:

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságadoalli Leo Aikio tel. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

 

Govva: Tarja Länsman

Sámediggi almmuha ohcanláhkai nuoraidčálli virggi

Nuoraidčálli váldobargun lea doaibmat nuoraidráđi áššemeannudeaddjin ja čállin. Barggut mearrašuvvet Sámedikki bargoortnega 26 a  §:a mielde. Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Virggi ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus ja maiddái buorre nuoraidáššiid, sámekultuvrra ja hálddahuslaš bargguid dovdamuš. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká lasiid haga 2625,08 euro/mb). Virggi deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid duođaštusaiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 4.5.2020 rádjai čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?7fd632fd

Lassedieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106 Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 1.4.2020 Sámediggi

Áigi evttohit lahtuid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii jotkojuvvo

Lahtuid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii geargá evttohit miessemánu 17. bve 2020 rádjai. Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin mearridedje joatkit áiggi spiehkastatdili dihtii.

“Leat mearridan addit lassiáigge komissáraid evttoheami várás, dasgo Sámedikkis lea dárkkuhussan lágidit ovdal mearrádusbargama gullamiid evttohuvvon komissáraid válljemis. Gullamiid ii leat vejolaš ordnet dán spiehkastatdilis, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso mearrádusa birra.

Kommišuvnnas galget leat dakkár lahtut, geain lea sierračehppodat sápmelaččaid diliin, gielas ja kultuvrras. Kommišuvnna ásaha stáhtaráđđi lávga ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnnas leat 5 komissára, geain guokte válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.

“Bivdit sámeservoša bargat evttohusaid kommišuvnna lahttun dahjege komissáran dakkár olbmuin, geaid álbmot geahččá heivvolažžan doibmii. Sámedikki čoahkkima bargun lea dasto mearridit guovtte komissára evttoheamis stáhtaráđđái”, Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto joatká.

Nuortalaččaid siidačoahkkimii dahkkon evttohusat komissáran gieđahallojit Njellim-Keväjärvi ja Njávdáma guovlluid nuortalaččaid oktasaš siidačoahkkimis, gos mearriduvvo ovtta komissára evttoheamis stáhtaráđđái. “Čoahkkima lágideapmi ii leat spiehkastatdilis vejolaš. Bivdit evttohusaid nuortalaččain ja komissáran evttohuvvon olbmot bovdejuvvojit siidačoahkkimii gullama várás.”, dadjá nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut leat viiddis luohttámuša návddašan olbmot sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Lahtut leat sorjjasmeahttumat eaige ovddas dan beali, mii sin lea evttohan dahje válljen. Kommišuvnna nammadeamis váldojit vuhtii sierra sámegielaid joavkkut ovttaveardásaččat. Kommišuvnna nammadeamis figgat váldit vuhtii sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteami.

Duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami, mielde logadettiin maiddái stáhta suddadanpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid, čielggadit mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis ja evttohit mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas.

Bivdo, ahte evttohusat doaimmahuvvojit Sámediggái 17.5.2020 rádjai juogo poastta bokte Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 INARI dahje šleađgapoasttain info(at)samediggi.fi. Olbmuid miehtama, geaid evttohit doibmii, galgá ovddalgihtii sihkkarastit nu, ahte evttohuvvon olmmoš deavdá skovi.

Bivdo, ahte evttohusat doaimmahuvvojit Nuortalaččaid siidačoahkkimii 17.5.2020 rádjai juogo poastta bokte Kolttien kyläkokous, Sevettijärventie 9080, 99930 SEVETTIJÄRVI dahje šleađgapoasttain kolttien.kylakokous(at)saamisiidsaabbar.fi. Olbmuid miehtama, geaid evttohit doibmii, galgá ovddalgihtii sihkkarastit nu, ahte evttohuvvon olmmoš deavdá skovi.

Lassediehtu

Sámediggi
Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I várreságajođiheaddji Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Nuortalaččaid siidačoahkkin
Nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Govva: Anja Vest

Sámegielaid dulkonskuvlejupmi álgá – Sámediggi hástala ohcat skuvlejupmái

Sámediggi lea guhká jo sávvan sámegielaide dulkonskuvlejumi ja dál viimmat sávaldat ollašuvvá go Sámi Oahpahusguovddáš álggaha dulkonskuvlejumi čakčat ovttas Diakonia-ámmátallaskuvllain ja Oulu universitehta Giellagas-instituhtain. Skuvlejupmi lea oassi prošeavttas, mii ruhtaduvvo Eurohpá sosiálaruhtaráju ruhtademiin ja prošeavtta leat maid mielde ruhtadeamen sámiid ruovttuguovlluid gielddain Anár, Ohcejohka ja Eanodat sihke Sámediggi.

Prošeavttas čađahuvvo 25 oahppočuoggá sámegielaid dulkaskuvlejupmi lohkanbajis 2020-2021. Oahput čađahuvvojit máŋggahámátoahppun, nu ahte daid lea vejolaš čađahit barggu olis. Skuvlejupmi lea oaivvilduvvon eandalii daidda, guđet barget jo dulkan, muhto heive maiddái earáide geain lea nuppi gráđa skuvlejupmi ja doarvái buorre čálalaš ja njálmmálaš suomagiela ja muhtun dan golmma sámegiela (anáraš-, nuortalaš-, dahje davvisámegiela) máhttu.

Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio

Sámediggi hástala sámegielagiid ohcat skuvlejupmái, danin go mis lea stuorra dárbu sámegielat dulkkaide. Sámedikki bargun leage veahkehit eiseválddiid gávdnat dulkkaid, muhto diehtá ahte dulkkaid gávdnan sáhttá leat hástaleaddji, daningo dulkkat leat unnán. Dulkka bargu heive hui vuohkkasit sámi eallinvuohkái, daningo dat lea heiveheamis liigebargun vaikke árbevirolaš ealáhusaide, studeremii dahje fitnodatdolliide, cavgila ieš guhká dulkan bargan Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio.

– Dulkka barggut ledje hui vuogas lassedietnasin studerema lassin, ja heivejit maid vaikke duojáriidda dahje jorgaleddjiide bures. Dulkka bargu lea miellagiddevaš, hástaleaddji ja addá maid vejolašvuođa čuovvut ja oahppat máŋggain áššiin. Dulkka barggus lean beassan mátkkoštit, čuovvut lahka sámepolitihka, deaivat ollu olbmuiguin ja gazzan vel seammás oahpu viidát iešguđetge servodatsurggiin.

Maiddái Sámediggi dárbbaša dulkkaid iežas čoahkkimiidda, nu maid gielddat ja eará eiseválddit. Loga lasi dulkaskuvlejumis ja dan sisdoaluin Sámi Oahpahusguovddáža siidduin.

Ohcanáigi skuvlejupmái lea rabas 3.4.2020 rádjai.

Lassidieđut:

Iiris Mäenpää, SAKK, iiris.maenpaa@sogsakk.fi, 040 487 6887

Tiisu-Maria Näkkäläjärvi, SAKK, tiisu-maria.nakkalajarvi@sogsakk.fi, 040 378 0304

dahje

Sámedikki sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi, 010 839 3124 / 040 707 5626

Diehtu koronavirusa birra sámegillii

Sámediggi čohkke dán siidui almmustahtton sámegielat rávvagiid ja dieđáhusaid koronavirusa birra.

Leatgo don fuomášan eará sámegielat rávvagiid dahje leatgo dieđihan sámegillii koronavirusdili birra? Cavgil čujuhussii: tiedotus(at)samediggi.fi.

Lassediehtu:

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga, 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Dieđihančálli Johanna Alatorvinen, 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Sámegielaid gáiddusoahppodiimmut fállun skuvlalaččaide!

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu lágida buohkaide rabas nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegiela oahppodiimmuid neahtas. Oahppodiimmut leat oaivvilduvvon erenomážit skuvlalaččaide.

Fállun leat oahppodiimmut guđege sámegielas čuovvovaččat:

Nuortalašgiella badjeskuvlalaččaide ja logahatstudeanttaide gaskavahku 25.3., 1.4. ja 8.4. dii 10.00–10.45

Anárašgiella 3.–6. luohkálaččaide duorastaga 26.3., 2.4. ja 9.4. dii 10.00–10.45

Davvisámegiella 0–2. luohkálaččaide bearjadaga 27.3., 3.4. ja mánnodaga 6.4. dii 14.00–14.45

 

Oassálastinrávvagat gávdnojit dáppe. Diimmuide ii dárbbaš almmuhit ovddalgihtii!

Bures boahtin! Tiervâpuáttim! Tiõrv pueʹttem! Bures boahtin!

www.saamenetaopetus.com

 

Sámediggi doarjala oaiveministarii Suoma siskkáldas johtima ráddjema dihte

Sámediggi doarjala oaiveministarii Suoma siskkáldas johtima ráddjema dihte, vai koronavirusa leavvama sáhttá njoahcudit ja riskajoavkkuid suodjalit.

Vahkuloahpa áigge máŋggat mediat leat dieđihan Suoma siskkáldas turismmas ja luomuid doallamis Lappi guovllus, vaikko Suoma ráđđehus lea rávven garvit sosiálalaš oktavuođaid ja gieldán badjel 10 olbmo almmolaš čoahkkanemiid.

– Lean čuvvon dili hui fuolas ja dál galggašii juohkeokta váldit dili duođalaččat ja čuovvut addojuvvon rávvagiid. Eat hálit bidjat riskajoavkkuid vára vuollái, erenomážit sámeboarrásat leat joavku, man mii galgat dál suodjalit, deattuha Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Sámedikki mielde Suoma siskkáldas johtima ráddjen livččii buoremus vuohki sámeveahkadaga ja erenomážit riskajoavkkuid, nugo sámeboarrásiid suodjaleapmái njoammuma vuostá ja dan dorvvasteapmái ahte dikšu reahkká buohkaide. Sámegielmáhtolaš dearvvasvuođafuolahusa bargoveahka lea dálá dilisge uhcán ja erenomážit hohpolaš divššu oktavuođas ja kriisadiliin eatnigielat bálvalusa mearkkašupmi lea stuoris.

Sámeboarrásiin mearkkašahtti oassi orru sámiid ruovttuguovllus. – Sámediggi doarjala oaiveministarii, ahte son dagašii dárbbašlaš doaibmabijuid, vai dušši mátkkošteapmi Suomas nogašii, loahpaha ságadoalli Juuso.

Sámegielat diehtojuohkima berre lasihit

Sámediggi muittuha sierra eiseválddiid nugo THL:a ja stáhtaráđi kansliija sámegielat diehtojuohkima dehálašvuođas. Sámediggi lea evttohan sámegielat diehtojuohkima lasiheami ja buorideami sámi giellalága vuođul ja oppalaš dorvvolašvuođa geažil. Diehtojuohkimis berre maid váldit vuhtii sámegielagiid sierradárbbuid olahahttivuođagáibádusaid dáfus, nugo dan ahte máŋggat sámegielagat eai máhte lohkat iežaset eatnigiela.

– Dan, ahte dieđut rivdet oppa áigge, ii sáhte atnit ággan dasa, ahte almmolaš rávvagat eai jorgaluvvo sámegielaide, baicce sámegielat diehtojuohkimis galgá maid ovdánit mearrediđolaččat ja nu ahte rávvagat biddjojuvvojit áiggi dássái, rávve gielladorvočálli Anne Kirste Aikio. – Dán dilis galget maid sierra eiseválddit fuolahit erenomážit das, ahte sámiid gielalaš rievttit ollašuvvet ja olmmoš áddehallá earáiguin sámegillii, vaikkoba dalle go riŋge heahteguovddážii dahje dearvvasvuođaguovddážii, jos eahpida koronanjoammuma.

Lassediehtu:

Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso 010 839 3101 / 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga, 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Sámedikki dievasčoahkkin ja válgabaji rahpandoalut maŋiduvvojit

Sámedikki cuoŋománu dievasčoahkkin ja válgabaji 2020-2023 rahpandoalut maŋiduvvojit koronavirusdili dihte. Ođđa áigi mearriduvvo maŋŋeleappos. Sámedikki stivra gieđahalai čoahkkimisttis njukčamánu 19. beaivve mot Sámediggi ráhkkana koronavirusdillái (COVID-19) ja mearridii dárkilut doaibmabijuin.

Sámediggái vuođđuduvvo spiehkastatdili gearggusvuođajoavku, mii addá dárbbu mielde dievasmahtti dahje eará rávvagiid dillái. Gearggusvuođajoavkku jođiha ságadoalli ja dan áššemeannudeaddji lea hálddahushoavda. Gearggusvuođajoavkku eará lahtut leat I ja II várreságadoalli ja láhkačálli. – Leat áibbas ođđa dilis ja lea dehálaš, ahte bastit dorvvastit Sámedikki vuođđodoaimmaid maiddái dán rievdan dilis, linnje ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Sámedikki váldobargovuohki lea doaisttážii gáiddusbargu, eaige virgemátkkit dahkkojuvvo spiehkastatdili áigge. Sámediggi lágidan seminárat, dilálašvuođat ja dáhpáhusat šluhttejuvvojit miessemánu loahpa rádjái ja čoahkkimiidda oassálastojuvvo gáiddusoktavuođa bokte. Sámediggi dieđiha dilis ja dan rievdamis aktiivvalaččat bargiide.

– Mii sáhttit juohkehaš iežamet doaimmaid bokte váikkuhit dasa, mot riskajoavkkut sáhttet suddjet iežaset njoammumis. Lea dehálaš čuovvut rávvagiid ja garvit lagaškontávttaid. Dál ferte jurddašit olles sámeservoša, earenoamážit áhkuid ja ádjáid, min deháleamos ávnnahis kulturárbbi guoddiid, joatká I várreságadoalli Anni Koivisto.

– Koronavirusa leavvan lea váikkuhan máilmmiviidosaččat ja stivrras ságastalaimet mot dilli  váikkuha earenoamážit sámeservošii. Sámediggi viggá iežas bealis ovddidit dieđuoažžuma sámegielaiguin, loahpaha ságadoalli Juuso.

Sámedikki stivra lea gieđahallan Suoma ráđđehusa 16.3.2020 addin linnjemiid ja addán čuovvovaš rávvagiid, mat gusket Sámedikki doaimmaide. Sámedikki stivra čuovvu dili ja čoahkkana dárbbu mielde mearridit joatkkadoaibmabijuin.

Áigeguovdilis diehtu mot Sámediggi ráhkkana koronavirusdillái

 

Lassedieđut

Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso, 040 1871 331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I várreságadoalli Anni Koivisto, 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi
hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi, 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu lohkanjagi 2020–2021 almmuhanáigi joatkašuvvá

Almmuhanáigi sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu lohkanjahkái 2020–2021 joatkašuvvá 29.3.2020 rádjái.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu fállá anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiela vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi dievasmahtti oahpahusa guokte vahkkodiimmu. Oahpahus lea oaivvilduvvon sámeohppiide, geat ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Fidnu ii fála oahpahusa rávesolbmuide.

Almmuheapmi oahpahussii dahkko elektrovnnalaš dahje báberskoviin. Dárkilut rávvagat almmuheapmái leat gáiddusoahpahusfitnu neahttasiidduin suomagillii.

Almmuhanáigi joatkašuvvá, daningo almmuhanáigi lea báhcán máŋgasis fuomáškeahttá.

Lassedieđut

Prošeaktahoavda Hanna Helander
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi
040 7012 094

Koordináhtor Arla Magga,
arla.magga(at)samediggi.fi
040 1985 033

Sámediggi ávžžuha geavahit sámegielat digimateriálaid ruovttuoahpahusas

Sámegielaide leat almmustahtton juo oalle olu digigirjjit, mobiilaspealut ja videot, mat heivehit bures gáiddusoahpahussii dál go skuvllaid uvssaid giddejedje. Materiálat gávdnojit sihke Sámedikki iežas neahttasiidduin ja eará bálvalusain. Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ávžžuha oahpásnuvvat materiálaide. Vulobealde lea listu, masa leat čohkkejuvvon materiálat, mat heivejit ruovttus studeremii.

Sámedikkis lea oahppamateriálaid neahttagávppi. Doppe leat ´Rabas digimateriálat´, man leat dál dievasmahttime. Eará materiálaid sáhttá luđet maiddái siiddus, gosa materiálat leat oahpahusgielaid mielde. Dáid várás dárbbaša dovddaldaga, man sáhttá diŋgot skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas.

Sámediggi lea ráhkadan anáraš-, nuortalaš ja davvisámegiela alfabehtafilmmažiid, bustávvatávvaliid ja videoid, mat gávdnojit dán siiddu vuolleravddas: https://www.samediggi.fi/doaibma/skuvlen-ja-oahppamateriala/?lang=dav

www.oktavuohta.com -siidui leat čohkkejuvvon sámegielat digigirjjit ja mobiilaspealut: https://www.oktavuohta.com/mobiilipelit-ja-digikirjat

www.oktavuohta.com -siiddus leat artihkkalat, maid oktavuođas leat dievva liŋkkat sámegielat musihkkii ja muhtin veardde maiddái sámegielat teavsttaide. Materiálat gávdnojit, go dutká liŋkkaid, mat siidduin gávdnojit.

Lukulumo-siidu lea rahpan buot iežas materiálaid, nu ahte daid sáhttá geavahit nuvttá. Siiddus leat davvi- ja lullisámegielat digigirjjit: https://www.iltoppiminen.fi/palvelumme/lukulumo/

Liŋkkat sámegielat mánáidrádio- ja TV-sáddagiidda, filmmaide ja eará materiálat:

Unna Junná prográmma

Binna Bánna rádio-prográmma

SVT Plays Samiska program

Maahisweb – Sámemusea Siidda mánáidsiidu

Cugu davvisámegillii

Hejoloja mánáidprográmma SVT

IeŽár mánáidprográmma, NRK

Sápmifilm.com mánáidfilmmat

NRK Jođi (sámegillii)

Arkiivvaid jienat, Giellagas-instituhtta

Lávlagat ja sánit – Jikŋon 2

E-girji

Dat o.s.

ABC-company/ e-skuvla

Sajus-web/ Davvi Girji

ČálliidLágádus

Ovttas – Sámi oahpponeavvut neahtas

Yle Ealli arkiiva

Yle Ellee arkkâdâh

Yle Jieʼlli arkiiv

Yle Sámi radio

Arktalaš pedagogihka digidáidduid skuvlejumit

Riikkaid namat čieža gillii

Čáppagirjjálašvuođasiiddut davvisámegillii