Sámedikki čállingotti telefonguovddáš lea gitta 1.-31.7.

Sámedikki čállingotti telefonguovddáš lea gitta 1.- 31.7.2020 gaskasaš áigge.

Sámediggi sávvá buori geasi buohkaide!

Čállingotti oktavuođadieđut

Ságajođiheaddji geahčastat jahkái 2019

Jahki 2019 lei Sámedikki válgajahki ja válggat lágiduvvojedje čakčamánus, vaikko Sámediggi evttohii geassit stáhtaráđđái Sámedikki válggaid áigemuttu rievdadeami.  Evttohusa duogábealde lei Ovttastuvvan našuvnnaid  olmmošvuoigatvuođakomitea guovvamánus 2019 addin guokte čovdosa, maid mielde Suopma galgá meroštallat ođđasis sápmelaš meroštallama dan sihkkarastima dihte, ahte Sámedikki válggain  gáibádusat jienastanvuoigatvuođa ektui meroštallojuvvojit ja gáibádusat heivehuvvojit nu ahte gudnejahttojuvvo sápmelaččaid vuoigatvuohta geavahit sin siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođaid riikkavuloš- ja politihkalašvuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša mielde. Lea dehalaš muitit, ahte Suopma lea ratifiseren riikkavuloš- ja politihkalašvuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša ja ná čatnasan nationálalaččat gudnejahttit ja ollašuhttit soahpamuša.

Čakčamánus Sámi parlamentáralaš ráđi (SPN) ságajođiheapmi  sirdašuvai Ruoŧa Sámedikkis  Suoma Sámediggái čuovvovaš 16 mánotbadjái. Suoma Sámedikki ságajođihanbaji  váldoulbmilat leat ee. Sámegielaid ámmát- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu doaimma fitnašuvvan fásta doaibman, davviriikkalaš sámesoahpamuša ovddideapmi  sihke eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođaid buorideapmi ON bires.

Sámediggi ja Meahciráđđehus beasaiga gaskavuođa ipmárdussii Akwé: Kon -rávvagiid doaibmanmálle ođasmahttimis ja heivehahttimis. Mearkkašahtti doaibmanmálle ođasmahttimis lea Akwé: Kon váikkuhusaid árvvoštallan, bargama lassiresurssaid, oassálastin- ja váikkuhanvejolašvuođaid nannen proseassa sierra muttuin sihke dieđiheami lasiheapmi.

Jagis 2019 doalaimet ON riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid gielaid temájagi.  Sámediggi lei nannosit fárus temájagi ollašuhttimis movttiidahttimin maid eará doaibmiid váldit oasi temájahkái. Máŋggat eiseválddit váldege hástalusa vuostá ja danne Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiid organiseren sámegielaid vahkku golggotmánus oidnui maid Suomas riikkaviidosaččat.

Eamiálbmogiid gielaid temájahki oidnui positiivvalaš ja oainnus gielaid ovddidanprojeaktan, main stuorámussan sáhttá máinnašit Frozen 2 -animašuvnna, mii lei globála čalmmustahttin  sámekultuvrii ja -gielaide ja mii dahkkui lagaš ovttasbarggus sámeáššedovdiiguin. Dán lassin maid Yle almmuhii njukčamánus, ahte buvttada Mumenvággi-ráiddus sámegielat veršuvnnaid  Sámedikki evttohusa mielde.

Jagis 2019 vuoigatvuođalaš ovdáneami govvidit olmmošvuoigatvuođakomitea mearrádusaid lassin vuoigatvuođakánslera čovdosat vuoigatvuođaid ollašuhttimis mii guoská Sápmelaččaid vuoigatvuođa sámegielat bálvalussii Kelas (OKV/1161/1/2018) ja Sámediggelága ráđđádallan geatnegasvuođa hilggodeamis, man ollašuhtii  bargo- ja ealáhusministeriija (OKV/8/50/2019). Orru leamen nu, ahte vuoigatvuođakánslera rolla lea servvodagas dehalaš maid Sápmelaččaid oaidninvuogi dáfus.

Njukčamánus Ohcejogas njeallje sápmelačča vuite Lappi gearretrievttis guollebivdovuoigatvuođa guoski ášši. Gearretrievtti mielde guollebivdoláhka ráddjii sápmelaččaide vuođđolágas ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođas dorvvastuvvon vuoigatvuođa guolástit ruovttuguovllus. Dáhpáhusat eai ožžon lága fámu, muhto dat manne alimus rievtti gieđahallama láhkai  ovdalunddotvuođa dihte.

Duohtavuohta- ja soabahankomišuvnna guoski ráđđádallamat loahpahuvvojedje stáhta, Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima gaskkas. Sámedikki maŋimuš dievasčoahkkin dohkkehii evttohusa Sápmelaččaid duohtavuohta -ja soabahankomišuvnna ásaheami várás . Sámediggi doallá dehalažžan, ahte stáhtaráđđi oktasašbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ásaha duohtavuohta- ja soabahankomišuvnna čohkket ja duođaštit sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra eiseválddiid sámekultuvrra ja dan materiálalaš vuođu rihkku doaimmain ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamašan ja ain lea sápmelaččaide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, sihke dahkat dán oassin dovddastuvvon ipmárdusa das, mii min historjá ja min dálááigi lea. Sámediggi oaidná komišuvnna ásaheami mearkkašeamen, ahte almmolaččat dovddastuvvo ahte stáhta assimilašuvdnapolitihka váikkuhusat gáibidit doaimmaid mat njulgejit áššiid.

Duodje-akademiija doaimma álgin  lei fiinna dovddastus duodji-árbevirrui ja -máhttimii. Duodje-akademiija, man doaimma lea boahtteáiggis ulbmil oažžut fásta doaibman Sámedikki oktavuhtii, lea buorre ođđalágan doaibma ja álgu ovddos guvlui, mainna lasihuvvo searvvušvuohta sihke nannejuvvo duodji-máhttu Eanodagas ja viidásabbot sámeservošis oppa Suomas.

Stuorra giitosat bargovehkii buoris barggus ja viššalvuođas Sápmelaččaid áššiid ovddideami beales. Lassin stuorra giitosat luohttámušolbmuide, erenoamážit ovddit ságajođiheaddjái Tiina Sanila-Aikioi ja I várreságajođiheaddjái Heikki Palttoi, čanusjoavkkuide ja oktasašbargoguimmiide, erenoamážit Sámiráđđái, Nuortalaččaid siidačoahkkimii oktan nuortalašráđiin, sámeservviide, sámiid ruovttuguovllu bálgosiidda ja ovttaskas sápmelaččaide, geat bealuštit sámiid vuoigatvuođaid ja barget garrasit sámekultuvrra ovddideami ovdii, dávjá buorre muddui eaktodáhtos geavahemiin dasa iežaset áiggi.

Sámedikki čoahkkin 26.6.2020 dohkkehii Sámedikki doaibmačilgehusa jagis 2019. Loga oppa doaibmačilgehusa dáppe.

 

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji  Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Ságajođiheaddji  veahkki Rosa-Máren Magga tel. 040 617 5113, rosa-maren.magga(at)samediggi.fi

Ijahis idja -konsearta njuolggosáttan borgemánus

Ijahis idja -festivála konsearta sáddejuvvo njuolggosáttan 15.8.2020 Anáris, sámekulturguovddáš Sajosis. Konseartasáddaga čuovvun lea nuvttá, báikki ala geahččit eai beasa. Konsearttas loaiddastit rap-artista Ailu Valle, Gájanas-joavku sihke juoigit Iŋgá-Máret Gaup-Juuso ja Juha Tornensis.

Ijahis idja Suoma Giehtaruohttasa duoddariid beales

Giehtaruohttasa guovlu lea dál ruvkeindustriija fidnuid čuozáhahkan. Ruvkedoaimmain livčče bissetmeahttun vahátlaš čuovvumušat Giehtaruohttasa duottarguovllu rašes lundui ja elliide. Guovllu eallinfápmu vuođđuduvvá luonddu suvdilis geavaheapmái, dego luondduealáhusaide, luondduturismii ja virkkosmahttingeavahussii. Ruvkedoaimmas leat duššadeaddji váikkuhusat buhtes čáziide, elliide ja eatnamiidda. Ijahis idja -festivála háliida čájehit iežas doarjaga Giehtaruohttasa guovllu árbevirolaš geavaheaddjiide ja dadjat ovttas ii fal ruvkedoaimmaide Sámis. Temákonsearttas juiget Iŋgá-Máret Gaup-Juuso ja Juha Tornensis. Dasa lassin gullat olbmuid, geat barget árbevirolaš ealáhusaiguin guovllus.

Ailu Valle ja Gájanas-joavku fállet modeardna sámemusihka

Ailu Valle lea rap-artista, guhte loaiddasta davvisámegillii, suomagillii ja eaŋgalasgillii. Su stiillas ovttastuvvet servodatlaš bealiváldin, teknihkalašvuohta ja dovdu. Ailu Valle almmustahtii goalmmát studioálbuma ”Viidon sieiddit” 27.7.2019. Álbumas Valle guorahallá dálkkádatrievdama áigodaga doaladumiid ja luonddugaskavuođa čiekŋalis filosofalaš vugiin, man metodan leat luohti ja spoken word sihke davvisámegielat, suomagielat ja eaŋgalašgielat rap. Ijahis idja -konsearttas Ailu Valle mielde leat DJ Uyarakq sihke dánsut Janita Rantanen ja Niina Rajaniemi.

Gájanas-musihkkajoavku čuojaha sámegielat etno-proge-musihka. Ohcejot-anárlaš joavku lea earret eará válljejuvvon beakkán Kaustinen-álbmotmusihkkafestivála jagi musihkkajoavkun 2017. Joavkku musihkas skádja sápmelaš árbevierru, mii gávnnada dálááiggiin ja buvttada ivdnás loahppabohtosa. Gájanasa musihkas sáhttá gullat dialoga árbevirolaš ja modeardna sámemusihka gaskkas. Dasa lassin das deattohuvvá eamiálbmoga nana oktavuohta lundui. Sierra stiillat ovttastuvvet ja hábmejit juoga ođđa ja iežaslágána.

Ijahis idja -konsearta njuolggosáttan lávvardaga 15.8. dmu 19.00 rájes čujuhusas www.sajos.fi/live. Konseartta lágidit ovttasbarggus Ijahis idja -festivála, Anára Sámisearvi rs, Suoma Sámedikki sámemusihkkaguovddáš, sámekulturguovddáš Sajos ja Sámi oahpahusguovddáža medialinnjá.

Lassedieđut:

Buvttadeaddji Oula Guttorm
+358 40 667 4545
oula.guttorm(at)samediggi.fi
www.ijahisidja.fi
www.sajos.fi/live

Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virgesadjásašvuođa

Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virgesadjásašvuođa áigodahkii 10.8.2020 – 31.8.2024.  Birasčálli bargun lea dikšut birasfuolaheapmái ja eanageavaheapmái gullevaš áššiid. Barggut mearrašuvvet Sámedikki bargoortnega 26 b  §:a mielde. Seađavuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit heivvolaš allaskuvladutkkus, birasáššiid ja hálddahusbargguid dovdan sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela dáidu. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-II mielde (vuođđobálká almmá lasiid haga 2518,95 – 2625,08 euro/mb). Virggi deavdimis čuvvojuvvo guovtti mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 15.7.2020 rádjai čujuhusas https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?be6207bf

Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 040-7262688.  Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 17.6.2020

Sámediggi

Sámedikki čállingoddi lea gitta 18.6.

Sámedikki čállingoddi lea gitta 18.6.2020.

Sámediggi sávvá buriid mihcamáraid buohkaide!

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu joatkašuvvá jagiin – Sámediggi ja Ohcejohka illudit!

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu oaččui joatkkaruhtadeami oahpahus- ja kulturministeriijas. Ministeriija mieđihii fidnui 235 000 euro ruhtadeami jahkái 2021. Fitnu jođiha Ohcejoga gielda ja oktavuođaid gielddaide ja gávpogiidda koordinere Sámediggi.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu lei nohkame jagi loahpas. Ministeriijain dahkkon ráđđádallamiin goittotge gávnnahuvvui, ahte joatkkajahki lea dárbbašlaš. Dalle sámeoahpahusa ovddidanbargojoavkku, man ministeriija lea ásahan, geargá oažžut barggus gárvvisin. Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku bargu joatkašuvvá jagi lohppii ja dan bargun gullá ee. válmmaštallat evttohusaid sámeoahpahusa bissovaš čoavddusin sámiid ruovttuguovlu gielddaid olggobealde.

– Gáiddusoahpahusfitnu joatkkajahki lea erenomáš buorre ođas, dadjá Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso. – Mearrádus addá doaivaga das, ahte oahpahus sámiid ruovttuguovllu olggobealde oaččolii viimmat buori coavcci. Sámemánát- ja nuorat ásset maŋimus statistihkaid (2019) mielde ruovttuguovllu olggobealde sullii 2000.

– Fidnu lea olahan sámemánáid ja -nuoraid dán rádjái bures, muhto stuorámus oassi sis lea liikká ain sámeoahpahusa olggobealde. Gáiddusoahpahusfidnu lea dahkan buori barggu ja lean hui ilus das, ahte Sámedikki ja Ohcejoga gieldda ovttasbargu doaibmá njuovžilit, muitala Juuso.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu prošeaktahoavda Hanna Helander Ohcejoga gielddas illuda erenomážit das, ahte gielddat fidnejit oahpahusa boahtte jagi álkibut ja hálbbibut dán jagi ektui. – Dán rádjai gielddat leat máksán oahpahussii oassálastimis sullii 1000 oahppi nammii. Boahtte jagi máksu lea dušše 100 euro. –Mii sávvat, ahte ministeriija mearrádusa mielde ohppiidlohku ain lassána, dadjá Helander.

Fidnu álggii čakčat 2018 hui jođánit ja vuosttaš lohkanjagi oahpahussii bohte mielde 19 davvisámegiela, 18 anárašgiela ja 16 nuortalašgiela oahppi. – Boahtte lohkanjagi ohppiidlohku lassána 81 oahppái, sis 41 davvisámegillii, 24 anárašgillii ja 16 nuortalašgillii, muitala prošeaktakoordináhtor Arla Magga Sámedikkis. – Fidnu addá oahpahusa boahtte lohkanjagi 16 ovda- ja vuođđooahpahusjovkui ja guovtti logahatjovkui.

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti ságadoalli Tauno Ljetoff illuda das, ahte fitnu ruhtademiin bastit ovddidit maiddái gáiddusoahpahusas dárbbašlaš oahppamateriála. – Fitnu ruhtademiin leat dál guokte geasi bálkáhan skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga geassebargui oahppamateriálabargiid buot golmma sámegillii.

Sámedikki skuvlenčálli ja OKM sámeoahpahusa ovddidanbargojoavkku lahttu Ulla Aikio-Puoskari muitala, ahte dál leat maŋimus bottut čoavdit oahpahusa sajádaga ruovttuguovllu olggobealde. – Menddo máŋga ahkejoavkku leat juo measta manahuvvon, go oahpahusa ii leat bastán ordnet. – Fidnu álggaheapmi jagi 2018 mearkkašii vuosttas lávkki oahpahusdili čoavdimis ruovttuguovllu gielddaid olggobealde. Oahpahusas, man fidnu dahká vejolažžan, illudit erenomážit sámemánáid vánhemat, geat ásset ruovttuguovllu olggobealde, muitala Aikio-Puoskari.

Lassedieđut:

Prošeaktahoavda Hanna Helander, 040 7012 094, hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi
Prošeaktakoordináhtor Arla Magga, 040 1985 033, arla.magga(at)samediggi.fi

https://www.saamenetaopetus.com/
https://www.samediggi.fi/doaibma/skuvlen-ja-oahppamateriala/?lang=dav

Sámedikki nuoraidčállin Elli-Marja Hetta

Pedagogihka magisttar Elli-Marja Hetta nammaduvvui Sámedikki nuoraidčálli virgái. Sámedikki stivra mearridii namahusas čoahkkimisttis 11. geassemánu 2020.

Vuohččulaš Elli-Marja Hetta lea skuvlejumi beales pedagogihka magisttar, ja son lea dikšon nuoraidčálli virgesadjásašvuođa 1,5 jagi. Nuoraidčálli doaibmá nuoraidráđis áššegieđahallin ja čállin ja su bargui gullá ee. válmmaštallat sámenuoraid eallindillái ja buresveadjimii guoski áššiid, ovddidit sápmelaš nuoraidbarggu ovttas sámenuoraiguin ja ordnet sámenuoraid konfereanssa.

– Mu mielas lea buorre, ahte sámenuorat sáhttet oahpuid maŋŋá máhccat ja oažžut barggu sámeguovllus sihke bargat barggu sámeservodaga buorrin. Lean ovdal doaibman nuoraidráđis lahttun ja iežan virgesadjásašvuođa áigge leamašan fiinna ášši fuomášit, mo nuoraidráđis doaibman lea ovddiduvvon ovdamearkka dihtii iešguđet projeavtta bokte. Sámenuoraid oasálašvuođa nannen iešguđet láhkai lea nuoraidčálli okta deaŧalamos bargguin ja válddán barggu iluin vuostá, muitala Elli-Marja Hetta go gulai válljemis.

Sámedikki čuovvovaš čoahkkin ordnejuvvo gáiddusoktavuođaiguin

Sámedikki čoahkkin 2/2020 dollojuvvo 26.6.2020 diibmu 12 rájes gáiddusčoahkkimin. Čoahkkima sáhttá čuovvut dábálaš láhkai live striim bokte čujuhusas www.samediggi.fi/live. Sáddagis sáhttá guldalit maiddái tulkoma.

– Sámedikki stivra lea mearridan čoahkkima ordnemis gáiddusoktavuođaiguin koronapandemiija dagahan dili geažil. Vaikke fámus orru ráddjemiid mielde eanemustá 50 olbmo čoahkkimiid sáhttá jo dál ordnet, de bođiimet dan bohtosii, ahte ordnet gáiddusčoahkkima, vai sáhtášeimmet ordnet čoahkkima nu koronadorvvolaččat go vejolaš, dadjá ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Ollesčoahkkimis gieđahallojit jagi 2019 rehketdoalloloahpahus ja doaibmačilgehus, evttohus sámi kulturmearreruhtan jagi 2022, evttohus sámegielat árrabajásgeassinbálvalusaid dorvvasteapmi ja ovddideapmi jagi 2022, evttohus sámegielat oahppamateriála válmmašteapmin jagi 2022, evttohus sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid dorvvasteapmin jagi 2022 ja oktasašdavviriikalaš sámegielaid ámmát- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu njuolggadusat.

Stivra geavai dasa lassin sáttaságastallama sápmelaš dálkkádatpolitihka ovddideamis sihke háleštii duohtavuođa- ja soabadanproseassa ovdáneamis ja mearridii joatkkadoaimmain. Stivra dieđiha duohtavuođa- ja soabadanproseassa čuovvovaš doaimmain, go dat leat áigeguovdil.

Lassedieđut:

Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Jiekŋameara ruovdemáđija bissu eanangoddelávas viiddes vuostálastimis fuolakeahttá

Lappi lihtu stivra mearridii geassemánu 8. beaivve dohkkehit vástagiid Davvi-Lappi eanangoddelávvaevttohusas ožžojuvvon eiseválddiid cealkámušaide ja ain ásahit lávvaevttohusa almmolaččat oaidnin láhkai, ja dákko bokte ii váldán vuhtii áššis addojuvvon oainnuid. Jiekŋameara ruovdemáđija bissu eanangoddelávas viiddes vuostálastimis fuolakeahttá.

Sámediggi lea máŋgii iešguđet bealiváldimiin ja cealkámušain ovdanbuktán vuostálastit Jiekŋameara ruovdemáđija merkema eanangoddelávvii oba rávaláganin. Sámediggi ovdanbuvttii iežas oainnu maiddái cealkámušastis eanangoddelávvaevttohusas, mas eiseválddit adde cealkámušaid 28.1.-28.2.

Politihkalaš mearrádus máđija linnjemis Davvi-Suoma guovllus lea dahkkojuvvon Lappi lihtus almmá doarvái viiddes váikkuhusaid árvvoštallama haga, iige dat dákko bokte vuođđuduva áššáigullevaš plánemii ja válmmaštallamii. Jiekŋameara ruovdemáđidjii laktáseaddji plánaid mielde sámiid eallinbirrasii, gillii, servošii ja árbevirolaš ealáhusaide čuohcá stuorra áitta, daningo máđija luddešii buot golmma sámegiela váimmusguovlluid.

– Sámedikki oainnu mielde lávvamerkejupmái, mii dahká Jiekŋameara ruovdemáđija vejolažžan, eai leat dohkálaš ákkat. Bukten vel Lappi lihtu stivrra čoahkkimis ovdan, ahte lávain leat ruossalasvuođat Suoma vuođđolágain ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid olis eamiálbmogiidda dorvvastuvvon vuoigatvuođaiguin ja danin eanangoddelávva galggašii máhcahuvvot válmmaštallamii ja Jiekŋameara ruovdemáđija -merkejupmi galggašii váldojuvvot eret eanangoddelávas, dadjá Sámedikki I várresátnejođiheaddji Anni Koivisto.

Koivisto lea nammaduvvon Sámedikki ovddasteaddjin Lappi lihtu stivrii ja oassálasttii stivrra čoahkkimii geassemánu 8. beaivve. Sámedikki áššedovdilahtus lea Lappi lihtu stivrra čoahkkimiin oassálastin- ja hállanvuoigatvuohta, muhto ii vuoigatvuohta dahkat evttohusaid dahje jienastit. Stivrra čoahkkimis dahkkojuvvui evttohus máđidjamerkejumi eretváldimis, muhto evttohus fámohuvai, go dat ii guottihuvvon.

Máđidjafidnu vuostálastojuvvo viidát maiddái eará doibmiid siste. Sámedikki lassin negatiivvalaš oainnu leat ovdanbuktán Nuortalaččaid siidačoahkkin, Bálgosiid ovttastus, Sámemusea Siida, guovllu bálgosat, Ohcejoga gielda, máŋggat sáme- ja eará searvvit, gilidoaibmagottit ja máŋggat priváhttaolbmot. Anára gielda evttohii, ahte ruovdemáđidjalinnjen čujuhuvvo dušše oktavuođadárbun dahje sulalaš avádahkan Anárjávri lulábealde. Johtolat- ja dieđujuohkinministeriija buvttadan čielggadeami mielde Jiekŋameara ruovdemáđija ii leat ekonomalaččat gánnáhahtti.

Sámedikki cealkámuš Davvi-Lappi eanangoddeláva 2040 -evttohusas

Lassedieđut:

I várresátnejođiheaddji Anni Koivisto tlf. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Govva: Anja Vest

Sámediggi doarjala sisministarii Norgga rádjejohtolaga rahpama dihte

Sámediggi doarjala sisministtar Maria Ohisaloi Norgga ja Suoma gaskasaš ráji rahpama dihte. Koronavirusa dihte mearriduvvon johtinráddjehusat leat čuohcán mearkkašahtti ládje Davvi-Suoma rádjeguovlluid sámiide.

– Sámeservošis lea hui dábálaš, ahte servoša ja sogaid lahtut orrot juogo fásta dahje gaskaboddasaččat ránnjáriikka guovllus dahje barget ránnjáriikkas. Koronavirusa dihte mearriduvvon johtinráddjehusat leat váikkuhan negatiivvalaččat mearkkašahtti ládje sámiid bargamii, birgenláhkái ja johtimii, ja maiddái sosiála- ja bearašgaskavuođaid doalaheapmái, gávnnaha sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Giđa koronaepidemiija dagahan rájiid gidden lea lassin váikkuhan sakka sámiid árbevirolaš ealáhusaid hárjeheddjiid doaibmaneavttuide ja johtimii. Johtinráddjehusat leat dagahan stuorra váikkuhusaid sámeservošiidda maiddái muđuid.

– Sámedikki ipmárdusa mielde dáláš koronadilli ii gáibit šat rádjegiddema doalaheami Norgga ja Suoma gaskasaš rájis, muhto rádjegidden galggašii burgojuvvot ollásit dahje ceahkkálastimiin. Juos rádjegidden jotkojuvvo, árbevirolaš ealáhusaid hárjeheaddjit, degomat boazodoallit, gártet váttes dillái. Rádjegiddema burgin livččii vealtameahttun maiddái danin, ahte iešguđet riikkaid guovllus orodeaddji bearraša ja sohkaservoša lahtut beasašedje deaivat, ja ahte dorvvastuvvo daid olbmuid birgenláhki, geat dábálaččat barget sierra riikkain, joatká Juuso.

Sámediggi ovdanbuktá appellašuvnnas, ahte sámiin lea vuoigatvuohta oassálastit alcceseaset guoski mearrádusbargamii. Riikkaidgaskasaš rájiid juohkin eamiálbmogis lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit rájiid rasttideaddji ovttasbarggu ja gaskavuođaid. Sámediggi bivdáge, ahte boahttevuođas sámeguovllus stáhtaid rájiide guoski mearrádusbargamis váldojuvvojit vuhtii váikkuhusat eamiálbmogii ja dorvvastuvvo Sámediggái sámiid virggálaš ovddastusdoaibmaorgánan vejolašvuohta ovdanbuktit oainnu áššis.

Sámekultuvrii gullá čavga soga ja servoša oktavuođadoallan ja buotlágan ovttasbargu ealáhusaid, gávppašeami ja eallima eará osiid olis. Ovttasbargu riikkaid gaskkas lea dábálaččat intensiivvalaš ja vealtameahttun sámiid árbevirolaš ealáhusaid hárjeheddjiid siste.

Sámedikki appellašuvdna sisministarii Norgga rádjejohtolaga rahpama dihte (10.6.2020)

Lassedieđut:

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

vs. láhkačálli Kalle Varis tlf. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

 

Govva: Tarja Länsman

Sámemusihka konsearttat njuolggosáttan Sajosis

Sámedikki sámemusihkkaguovddáš ja sámekulturguovddáš Sajos lágidit livestream-konsearttaid ráiddu geassemánus. Konsearttat sáddejuvvojit njuolggosáttan sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris ja daid sáhttá čuovvut nuvttá. Konseartabáikái eai váldojuvvo olbmot. Konsearttaid sáhttá čuovvut čujuhusas sajos.fi/live.

Konsearttaid ráiddu álggaha gaskavahku 10.6. nuortalašgielat Suõmmkar-joavku. Suõmmkar ovttastahttá boares nuortalaš árbemusihka ođđaáigásaš máilmmimusihkkii. Joavkkus lávluba ja leuddeba nuortalaš Anna Lumikivi ja Hanna-Maaria Kiprianoff, geat leaba váldán sogaideaskka giela ja kultuvrra ruovttoluotta easka rávesolmmožin ja oahpahallan álbmogeaskka musihkkaárbevieru arkiivvaid bagadallamis. Musihkkajoavku almmustahtii vuosttaš albuma Suõmmkar borgemánus 2018, ja lea bárrásiin bargame nuppi albuma.

Duorastaga 11.6. konseartta doallá Ulla Pirttijärvi-Länsman ovttas Ulda-joavkkuin. Pirttijärvi-Länsman lea okta dovdoseamos sámemusihkar earenoamážit árbevirolaš vokálamusihka, juoigama olis ja luohti lea nannosit mielde maiddái Uldda musihkas. Joavku lea vuođđuduvvon jagi 2009 ja dat lea almmustahttán guokte albuma; Ulda (2012) ja Roijk (2016). Goalmmát album lea boahtime.

Gaskavahku 17.6. loaiddasta Ante Aikio joavkkuinis. Aikio lea anárlaš musihkar ja girječálli, guhte lea almmustahttán máŋggaid čálalaš bargguid ja juoigan publihkkii juo jahkeviissaid. Son lea leamaš mielde Korpiklaani-joavkku njunnoša, Jonne Järvelä, guovtti soloalbumis ja loaiddastan Saimaa Sinfonietta -orkestera juoigansolistan. Mannan gease son almmustahtii iežas vuosttaš persovnnalaš single, Šuvvá, man buvttadii ruoŧŧelaš ráppejeaddji Kitok. Miessemánus 2020 Aikio almmustahtii iežas vuosttaš albuma Eret.

Konsearttaid ráiddu loahpaha 24.6. Wimme & Rinne. Wimme Saari ja Tapani Rinne leaba bargan musihka ovttas juo badjel njealjádasjahkečuođi ja leaba johtán loaiddasteame iešguđet nannámiin. Láveš guoktá dáláš čoakkádus lea duo, Wimme & Rinne, mas guktuid persovnnaid duogáš ja vásáhus ovttastuvvet. Boađusin lea hearkkes ja fámolaš musihkka, mii lea mielde dás ja dál.

Buot konsearttat álget dmu 19.00 ja daid sáhttá čuovvut čujuhusas sajos.fi/live

 

Konsearttat

10.6. Suõmmkar

11.6. Ulla Pirttijärvi & Ulda

17.6. Ante Aikio

24.6. Wimme & Rinne

 

Lassedieđut:

Sámemusihkkaguovddáža plánejeaddji
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
040 6674545