Sámeguovllus ássi sápmelaččaide mieđihuvvo fásta tákseáššehasvuohta

Áel lea dahkan mearrádusa, man vuođul sámeguovllus ássi sápmelaččaide mieđihuvvo fásta tákseáššehasvuohta. Mearrádus vuođđuduvvá sámi giellaláhkái.

Sámi giellalága mielde Áel galgá fuolahit das, ahte sámiid gielalaš rievttit ollašuvvet sin iežaset ruovttuguovllus. Dát guoská maiddái daid bálvalanbuvttadeddjiid, geat buvttadit bálvalusaid Áel:a doaibmabijus. Sámeguovllu olggobealde seammalágan bálvalangeatnegasvuohta ii leat.

Ná sámeguovllus ássi sápmelaš diŋgo Áel buhtten táksemátkki

Áššehas vállje alccesis sámegiel táksevuoddji gii lea mielde dakkár vuogádagas, mas Áel buhtte mátkki njuolga táksevuoddjái. Jus dan guovllus, gos sámegiel áššehas ássá ii gávdno dakkár sámegiel táksevuoddji, rávve Áel su váldit oktavuođa iežas guovllu diŋgonguovddážiin. Áššehas sáhttá čielggadit ovttas diŋgonguovddážiin dan, leago diŋgonguoddážis vejolašvuohta čujuhit áššehassii sámegiel vuoddji. Eaktun lea maiddái dat, ahte táksevuoddjái heive doaibmat áššehasa fásta táksin.

Jus áššehas galgá geavahit táksse iežas dearvvašvuođadili dihte, son dárbbaša dearvvašvuođafuolahusa mieđihan duođastusa (Duođastus mátkebuhtaduša várás SV67). Áššehas gálgá seailluhit ovtta mátkki várás čállojuvvon duođastusa alddis 6 mánu áigge. Guhkesáiggeduođastusa fas galgá doaimmahit Áel:ii.

Áššehasa diŋgon mátkkis sáhttet leat mielde maiddái eará mátkkosteaddjit, geat leat mannamin dearvvašvuođafuolahussii dahje máhccamin dearvvašvuođafuolahusas.

Ná diŋgot Áel buhtten táksse Sámis (PDF)

GOLLEGIELLA – Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo čakčat 2018

Gollegiella – davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo gávccát geardde čakčat 2018. Giellabálkkašupmi addojuvvo ovttaskas olbmui dahje organisašuvdnii mii lea ovddidan sámegielaid Norggas, Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas. Bálkášumi juohkin dáhpáhuvvá sámeministariid ja sámediggepresideanttaid deaivvadeamis Oslos skábmamánus.

Giellabálkkašumi leat ásahan sámeáššiin vástideaddji ministarat Norggas, Ruoŧas ja Suomas ovttas dáid riikkaid sámediggepresideanttaiguin. Bálkkašupmi geigejuvvui vuosttaš geardde  2004, ja dat juhkkojuvvo juohke nuppi jagi. Bálkkašumi sturrodat lea 15 000 euro.

Giellabálkkašumi ulbmil

Giellabálkkašumi ulbmil lea váikkuhit sámegiela/sámegielaid nannemii, ovddideapmái ja seailluheapmái Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.

Gii sáhttá oažžut bálkkašumi?

Giellabálkkašupmi juhkkojuvvo ovttaskas olbmuide, servošiidda nugo joavkkut, ovttastusat, searvvit ja ásahusat mat leat earenoamážit bidjan návccaid sámegiela ovddideapmái, nannemii dahje seailluheapmái. Giellabálkkašupmi sáhttá addojuvvot ovdamearkka dihte čálalaš, njálmmálaš dahje eará bargguin mat gusket hui viidát sierra servodatsurggiide. Bálkkašumi addojuvvo ovtta dahje guovtti vuoitái.

Evttot kandidáhtat!

Ovttaskas olmmoš, joavku dahje searvvuš Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas sáhttá buktit evttohusa jagi 2018 bálkkašumi vuoitin. Evttohus bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin man guhkkodat oažžu leat eanemustá 2 siiddu.

Galgá ollet čakčamánu 9. 2018 beaivvi rádjai dán čujuhussii:

Gollegiella – bedømningskomiteen
SAMI, Kommunal- og moderniseringsdepartementet,
Postboks 8112 Dep, 0032 Oslo, Norway
Tel: +47 22 24 68 46

e-mail: postmottak@kmd.dep.no

Lassedieđut: https://www.samediggi.fi/doaibma/samegiella/davviriikkalas-samegiela-giellabalkkasupmi/?lang=dav

Vuoigatvuođaministeriija sámi giellalága 31 §:a vuođul máksojuvvon doarjagiidda ođđa ohcanáigi

Vuoigatvuođaministeriija lea almmuhan ohcanláhkái sámi giellalága (1086/2003) 31 §:s oaivvilduvvon doarjagiid. Doarjagiid várás lea dán jagi ruhta oktiibuot 120 000 euro. Vuoigatvuođaministeriija lea mieđihan 16.3.2018 nohkan ohcama vuođul doarjagiid 70 000 euroin. Dán dievasmahtti ohcamis sáhttá mieđihit doarjagiid 50 000 euroin.

Doarjaga sáhttá mieđihit sámiid ruovttuguovllu gielddaide, searvegottiide ja bálgosiidda ja maiddái lága 18 §:s dárkkuhuvvon priváhta oassebeliide sierra lassigoluid máksima várás, mat šaddet máinnašuvvon lága heiveheamis. Dál ohcanláhkái lean doarjagat leat oaivvilduvvon 1.1.2018 maŋŋá boahtán dahje boahttevaš lassigoluide. Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio ávžžuha ohcat doarjagiid.

– Dál dán ođđa ohcamis eareanoamážit hástalan ohcat daid gielddaid, searvegottiid, bálgosiid ja earáid, mat eai leat doarjaga vel ohcán dán jahkái.

Doarjagiin sáhttá gokčat sámi giellalága ollašuhttimis boahtán goluid.

– Doarjagiin sáhttá ovdamearkka dihte máksit almmuhusain, skoviin dahje eará dieđiheamis šaddan jorgalangoluid. Doarjaga leat maid mieđihan earret eará dulkongoluide dahje gieldda bargiid sámegiela skuvlejumis šaddan sadjásašgoluide.

Friddjahápmásaš ohcamušaid galgá doaimmahit vuoigatvuođaministeriijai maŋimustá 31.8.2018 dmu 16:15 elektrovnnalaččat čujuhussii oikeusministerio@om.fi. Ohcamuša sáhttá doaimmahit maiddái poastačujuhussii Oikeusministeriö, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, PL 25, 00023 Valtioneuvosto. Ohcamušas galgá čielggadit daid sierra lassigoluid, maid gokčamii doarjja ohccojuvvo.

Lassidieđut vuoigatvuođaministeriija doarjagis.

 

Lassidieđut:

Sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Eanodaga gielda ja Sámediggi čielggadit dárbbu giellabeassedoibmii Eanodagas

Sámediggi ohcá jahkásaččat oahpahus- ja kulturministeriijas stáhtadoarjaga sámi kultur- ja giellabeassedoaimma váras. Giellabeassedoaimma bokte leat ealáskahttán ja nanosmahttán sámegielaid ja sámi kultuvrra iešguđetge guovlluin Suomas. Dál sámeguovllus doibmet logi giellabeasi ja njeallje eará sajiin Suomas. Dain leat ovcci davvisámegillii, golbma anárašgillii ja guokte nuortalašgillii. Eanodagas davvisámegielat giellabeassi lea leamaš oassin gieldda árrabajasgeassinfáladaga jagi 2018 álggu rájes.

Giellabeassi lea gielalaš vehádahkii dahje álgoálbmogii gullevaš mánáide oaivvilduvvon árrabajásgeassin, man ulbmilin lea sirdit mánáide giela, man váhnemat eai sáhte sirdit ruovttus obage dahje doarvai. Sámegielat giellabeasis buot doaibma lea álggu rájes dušše sámegillii, giellabesiin geavahuvvo giellabeassemetoda. Giela oahppet árgabeaivvi dilalašvuođain ja lunddolaččat bargguid bokte. Giellabeassi lea beaktileamos vuohki sirdit giela mánáide ruovttu olggobealde. Giellabesiid viggamuššan lea bajasgeassit mánáid šaddat ođđa giellahupmin ja giela sirdin. Sámegiella ovdana giellabeasis mána agi ja eará giellabirrasa mielde juogo nubbin eatnigiellan dahje unnimusat nana nubbi giella. Doaimma ulbmilin lea maid nanosmahttit máná identitehta ja oahppat dovdat sámekultuvrra.

Doaibma ollašuhtto nu ahte vuollel skuvlaahkásaččaide ordnejuvvo sámegielat árrabajasgeassin ja skuvlalaččaide dárbbu mielde eahketbeaivedoaibma. Giellabeassedoaimma plánema váras Eanodaga gielda ja Sámediggi čielggadit sámebearrašiid dárbbu ja dáhtu searvat giellabeassedoaibmii Eanodaga gielddas čávčča 2018 rájes.

Mii bivdit daid bearrašiid, geat leat beroštuvvan giellabeassedoaimmas, vástidit elektrovnnalaš Webropol-jearahallamii bearjadaga 8.6.2018 radjái. Jearahallan gávdno suomagillii ja davvisámegillii dán čujuhusas:

http://www.webropolsurveys.com/kielipesa.net

 

Lassidieđut

Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio: anne-kirste.aikio@samediggi.fi, 040 707 5626

Sámedikki giellabeassekordináhtor Annika Pasanen: annika.pasanen@samediggi.fi, 040 662 4741

Eanodat gieldda árrabajasgeassinstivrejeaddji Taina Ketola: taina.ketola@enontekio.fi, 040 569 4114

Giellabeassedoaimma stivrenjoavkku čoahkkanii ja ortniiduvai

Sámediggi lea bovden sápmelaš kultuvra- ja giellabeassedoaimma lágideaddji gielddaid ja servviid čoahkkái vuosttas giellabeassedoaimma stivrenjoavkku deaivvádeapmái. Stivrenjoavku lea dál ortniiduvvan ja ságastallan giellabeassedoaimma hástalusaid, lihkostuvvamiid ja áigeguovdilis ovddidandárbbuid birra. Stivrenjoavkku ságadoallin doaibmá Sámedikki sámi giellaráđi ságadoalli Neeta Jääskö. Stivrenjoavku válljii gaskavuođastis várreságadoallin Rauni Äärelä-Vihriälä.

– Čoahkkimis čatnaseimmet oktasaš ulbmilii ovddidit sápmelaš kultuvra- ja giellabeassedoaimma ja láhčit sámemánáid giellaealáskahttimii nanu ja oadjebas birrasa, muitala stivrenjoavkku ságadoalli Neeta Jääskö.

Sámediggi mearridii juovlamánu 2017 dievasčoahkkimis stivrenjoavkku vuođđudeamis, ja sápmelaš kultuvra- ja giellabeassedoaimma lágideaddji gielddat ja searvvit leat nammadan dasa iežaset ovddasteaddjiid. Stivrenjoavkku doaibmabadji lea njealje jagi, ja dat doaibmá Sámedikki giellaráđi vuolde ráđđeaddi orgánan. Mielde leat Sámediggi čoahkkáibovdejeaddjin, Ohcejoga gielda, Anára gielda ja Anarâškielâ servi, Soađegili gielda, Eanodaga gielda, Oulu gávpot, Roavvenjárgga gávpot ja City-Sámit rs.

Lassedieđut:

Má. giellabeassestivrejeaddji Annika Pasanen, tel. 010 839 3119, annika.pasanen(at)samediggi.fi