Sámiid kultur- ja giellabeassedoibmii 200 000 euro lasseruhta boahtte jahkái

Riikkabeivviid ruhtaváljagoddi evttoha lasseruhtadeami sámegielaid ealáskahttimii boahtte jahkái nu gohčoduvvon juovlaskeaŋkaruđain. Ruhtaváljagotti evttohusa mielde sámiid kultur- ja giellabeassedoibmii mieđihuvvošii 200 000 euro lasseruhta jahkái 2021, dalle kultur- ja giellabeassedoibmii mieđihuvvon doarjaga ollessubmi livččii 1,4 miljon euro.

Sámediggi lea evttohan riikkabeivviide kultur- ja giellabeassedoaimma ruhtadeami lasiheami, vai doaimma sáhttá joatkit dan viidodagas masa lea dárbu. Váljagotti smiehttamuša mielde bajádus vástida sámegiela ealáskahttinprográmma guoski stáhtaráđi prinsihppamearrádusa mihttomeari, man mielde giellabeassedoaimma ruhtadeami galggašii lasihit vehážiid mielde 1,4 miljon euroi.  Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso lea duđavaš, ahte lasáhus lea boahtimin.

– Fiinnis, ahte juovlaskeaŋkaruđaid bokte sáhttá johtilit lasihit ruhtadeami akuhta dárbbuid várás. Sámegielaid ealáskahttin dárbbaša beaktilis doaimmaid, go gielaid dilli lea ain áitatvuloš. Sávvamis dát maid geažida dan, ahte ruhtadeapmi livččii bissovaččat bajiduvvomin.

Lasáhusain nagodat dorvvastit buot dálá kultur- ja giellabesiid doaimma, muhto maid ovdánahttit doaimma. Stáhta bušeahtas lea jagi 2011 rájes čujuhuvvon oahpahus- ja kulturministeriija váldoluohkás mearreruhta sámiid kultur- ja giellabeassedoaimma várás. Sámediggi juohká doarjaga ovddos doaimma lágideaddjiide. Sámiid kultur- ja giellabeassedoaibma lágiduvvo davvi-, anár- ja nuortalašsámegillii sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde ja dat adnojuvvo oktan beaktilamos doaibman ealáskahttit sámegielaid.

Ruhtaváljagotti bušeahta lasáhusat riikkabeivviin jagi 2021 stáhta bušeahta gieđahallama oktavuođas ovdal juovllaid. Skábmamánu dievasmahtti evttohusas stáhta jagi 2021 bušeahttan lea váldon vuhtii lasáhussan 34 000 euro bálkámáksimiid dárkkistusaide, ja ná sámiid kulturiešstivrejumi bajásdoalus šaddi manuid várás evttohuvvo jahkái 2021 oktiibuot 3 943 000 euro. Sámedikkis ledje maid eará evttohusat lassemearreruhtan, muhto dat eai váldon vuhtii dán háve.

Evttohus, mii guoská stáhta 2021 bušeahta lassemearreruđa

Sámediggái evttohuvvo jagi 2021 bušeahtas lasáhus hálddahusa ovdánahttimii

Lassedieđut:

Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso t. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Gielladorvočálli  Anne Kirste Aikio t. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Pöydällä pidettävä saamen lippu ja liituja muovirasiassa.

Sámediggi almmuha ohcanláhkai mearreáigásaš giellabeassejođiheaddji doaimma

Sámediggi almmuha ohcanláhkai mearreáigásaš giellabeassejođiheaddji doaimma. Bargu álgá 11.1.2021 dahje soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2021 rádjai dahje vejolaččat guhkitge, jus sierraruhtadeapmi sihkkarastojuvvo. Giellabeassejođiheaddji bargui gullet ee. sámiid giellabeassedoaimma jođiheapmi, koordineren ja ovddideapmi sihke giellabesiid stáhtadoarjaga hálddašeapmái gullevaš barggut.

Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea doaimma eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Doaimma ceavzilis dikšun eaktuda oppalaš  pedagogalaš oainnu sápmelaš árrabajásgeassimis, giela ealáskahttinmetodaid dovdama sihke dovddiidusa sámekultuvrii ja stáhtadoarjaga hálddašeapmái gullevaš bargguide. Sávvat ahte bargui válljejuvvon olbmos lea mánáidgárdeoahpaheaddji gelbbolašvuohta.  Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II-III mielde (vuođđobálká 2625,08-2 565,88). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde ahkelasit. Barggus čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 7.1.2021 radjái čujuhusas:

https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?7c206795

Lassidieđuid barggus addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. 010 8393 124. Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 15.12.2020 Sámediggi

Sámedikkiid ja sámeáššiin vástideaddji ministariid čoahkkimis ovdan sámesoahpamuš ja Sámi Giellagáldu ruhtadeapmi

Sámedikkiid ságajođiheaddjit ja sámeáššiin vástideaddji ministarat Suomas, Ruoŧas ja Norggas deaivvadedje gáiddusoktavuođaid bokte skábmamánu 18 beaivve 2020. Dilálašvuođa oktavuođas juhkkui Gollegiella –  Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi.

– Sávan, ahte dáid ságastallamiid vuođul oažžut nuppástusaid áigái ja beassat joatkit ságastallama davviriikkalaš sámesoahpamuša ovddideami várás. Bajideimmet ovdan maiddái Sámi Giellagáldu mearkkašumi sámeservošii ja sávan duođaige, ahte stáhtat váldet vuhtii Sámedikkiid sávaldaga fásta ja doarvái buorre ruhtadeami sihkkarastimis Giellagáldu doaimma nannema várás, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámedikkiid ságajođiheaddjit ja sámeáššiin vástideaddji ministarat ságastalle deaivvadeamis earret eará davviriikkalaš sámesoahpamuša gieđahallamis, fásta Sámi Giellagáldu vuođđudeamis sihke koronapandemiija váikkuhusain sámeálbmogii. Lassin deaivvadeamis badjánedje ovdan veahkadatjoavkkuid gaskasaš oktavuođaid ovddideapmi ja vašširetorihka eastadeapmi, sihke sámegielaid geavahanvejolašvuođaid buorideapmi digitálalaš birrasis. Loahpas ságastallui vel eallinfámolaš sámeservodaga vuođđoáššiin.

Gollegiella-giellabálkkašupmi Ellen Pautamoi ja Joonar Thomassonii

Jagi 2020 Gollegiella-bálkkašumi ožžo sámegiela ja kultuvrra lektor Ergon Máreha Ánne Elle-Máret, Ellen Pautamo ánssuinis davvisámegiela oahpaheaddjin ja giellaáššedovdi Jonar Thomasson barggustis lullisámegiela buorrin. Bálkkašumi luohpadii vuoigatvuođaministtar Anna-Maja Henriksson.

Gollegiella mieđihuvvo priváhtaolbmuide dahje servošiidda Norggas, Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas sámegielaid ovddideamis. Bálkkašupmi lea sturrodaga dáfus 15 000 euro. Dán jage bálkkašuvvon olbmot leat guokte, nu ahte submi juhkko Pautamo ja Thomasson gaskkas.

– Duođaige fiinna ášši, ahte sáhttit dán láhkai muitit dakkár olbmuid, geat beaivválaččat barget sámegielaid dili buorideami ovdii, gávnnaha sámi giellaráđi ja árvvoštallankomitea ságajođiheaddji Tauno Ljetoff.

 

https://youtu.be/_xN_ZYyavz0 Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (utan översättning)

https://youtu.be/9fHGrEvmi_4 Pohjoismainen saamen kielen palkinto Gollegiella 2020 (suomi)

https://youtu.be/Kruls6kLHzI Nordiskt samiskt språkpris Gollegiella 2020 (svenska)

https://youtu.be/umfWrb4WmuA Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi Gollegiella 2020 (davvisámegillii)

Lisätietoa Gollegiella-palkinnosta

 

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sámi giellaráđi ja árvvoštallankomitea ságajođiheaddji Tauno Ljetoff, tel. 040 5893249, tauno.ljetoff(at)gmail.com

Ságajođiheaddji veahkkebargi Laura Olsén-Ljetoff tel. 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Sámi Giellagáldu stivrajođiheaddji válljejuvvon

Sámi Giellagaldu stivra lea dál nammaduvvon, ja stivra lea válljen jođiheaddji ja nubbinjođiheddjiid.

Sámi Giellagáldu lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa beale sámedikkiid oktasaš davviriikalaš fágaorgána sámi giellaáššiin. Sámi Giellagáldu ulbmilin lea suodjalit, gáhttet ja ovddidit kulturárbbi nugo sámi čállingielaid ja hupmangielaid. Formálalaččat lea Sámi Giellagáldus oktavuohta Sámediggái Norgga bealde.

Sámi Giellagáldu jođiha stivra mas golmma sámedikkis lea ovtta mađe ovddastus.

Sámi Giellagáldu stivra:

Ole Henrik Magga, várreláhttu: Raimo Valle

Tauno Ljetoff, várreláhttu: Neeta Jääskö

Sig-Britt Persson, várreláhttu: Karin Rensberg Ripa

Mikael Svonni, várreláhttu: Per-Eric Kuoljok

Magreta Sara, várreláhttu: Klemetti Näkkäläjärvi

Ann-Mari Thomassen, várreláhttu: Maja-Lisa Kappfjell

Stivrra jođiheaddji: Ole Henrik Magga

Nubbinjođiheaddjit: Tauno Ljetoff ja Sig-Britt Persson

 

Sámi Giellagáldu stivra lea válljejuvvon njeallji jahkái, 2020-2023. Stivrra jođiheaddji ja nubbinjođiheddjiid doaibmanáigodat lea beannot jahki, dasto válljejuvvo ođđa jođiheaddji ja nubbinjođiheaddjit.

Lassidieđuid addet:

Sámediggi Suoma bealde, Pia Ruotsala-Kangasniemi, +358 40 726 2688

Sámediggi Norgga bealde, Inger Marit Eira Åhrén, +47 971 29 744

Sámediggi Ruoŧa bealde, Anita Kitok, +46(0)73-049 41 04

Sámiid gielalaš vuoigatvuođat -siiddut almmustahttojuvvojit eiseválddiid barggu doarjjan

Sámediggi almmustahttá sámegielaid vahkus dieđihansiidduid, gosa leat čohkkejuvvon eiseválddiide rávvagat mot heivehit sámi giellalága. Siidduid almmustahttindilálašvuohta lea bearjadaga 23.10.2020 diibmu 10.00-11.00. Ovdanbuktindilálašvuođas Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio ovdanbuktá siidduid sisdoalu ja geavahanvejolašvuođaid. Sámediggi háliida bovdet iešguđet eiseválddiid oahpásmuvvat siidduide.

– Dálášdieđuid mielde sámiid gielalaš vuoigatvuođat ollašuvvet hejot. Okta sivva dása lea earret eará eiseválddiid diehtemeahttunvuohta dahje beroškeahtes doaladupmi sámi giellalága guovdu. Dáid ođđa siidduid ulbmil lea addit eiseválddiide áigeguovdilis dieđuid sámiid gielalaš vuoigatvuođain, ja doarjut sin gielalaš vuoigatvuođaid vuhtiiváldimis praktihka barggus rávvagiid ja tipsaid bokte. Siiddut heivejit bures ovdamearkka dihte ođđa bargiid oahpisteapmái dahje skuvlenbeivviide, muitala gielladorvočálli Anne Kirste Aikio.

Siidduin leat dieđut sámiid gielalaš vuoigatvuođain ja rávvagat mot heivehit sámi giellalága. Siiddut leat 23.10.2020 rájes čujuhusas: https://www.samediggi.fi/saamelaisten-kielelliset-oikeudet/

Siidduin leat dieđut sámiid gielalaš vuoigatvuođain ja rávvagat mot heivehit sámi giellalága. Siiddut leat oaivvilduvvon doarjut buohkaid, geat barget sámegielat bálvalusaid olis. Mihttomearri lea, ahte juohke eiseváldi, geasa sámi giellaláhka guoská, dovdá ja ipmirda sámiid gielalaš vuoigatvuođaid.

Siidduid teavsttaid lea leamaš buvttadeame fidnobargi Tuuli Miettunen. Siidduid lea govuhan Erja Wiltse. Siiddut almmustahttojuvvojit dušše suomagillii. Sámediggi lea maiddái válmmaštallame sámeálbmogii dieđihanmateriála gielalaš vuoigatvuođaid birra siidduid oktavuhtii sámegillii.

Siiddut leat 23.10.2020 rájes čujuhusas: https://www.samediggi.fi/saamelaisten-kielelliset-oikeudet/

Ovdanbuktindilálašvuohta lea Teams-oktavuođa bokte, nappo oassálastiid bivdet almmuhit iežaset maŋemustá duorastaga 22.10.2020 čujuhussii anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sámegielaid vahku ávvudit 19.-25.10.2020 ja Sámediggi lea bovden buohkaid oassálastit temávahkkui ovdamearkka dihte lágidemiin dáhpáhusaid ja čalmmustahttimiin sámegielaid.

www.giellavahkku.no

Lassedieđut:

Anne Kirste Aikio, gielladorvočálli
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Direktevra Sámi giellagáldui

Sámi Giellagáldu

Sámi Giellagáldu lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa beale sámedikkiid oktasaš davviriikalaš fágaorgána sámi giellaáššiin. Sámi Giellagáldu ulbmilin lea suodjalit, gáhttet ja ovddidit kulturárbbi nugo sámi čállingielaid ja hállangielaid. Formálalaččat lea Sámi Gielddagáldus oktavuohta Sámediggái Norgga bealde, ja dan jođiha stivra mas golmma sámedikkis lea ovtta mađe ovddastus.

Rabas virgi

Sámi Giellagáldu lea doaibman Sámi Parlamentaralaš Ráđi vuollásažžan 2013 rájes ja dál ohcat direktevrra ásahit, jođihit, nannet ja viidáset ovddidit Sámi Giellagáldu.

Searvvatgo don dása?

Bargui álgin maŋimuštá 31.12.2020.

Barggut

Sámi Giellagáldus lea ovddasvástádus sámegielain. Sámi Giellagáldu galgá doaibmat oktasaš áššedovdi fágaorgánan áššiin mat gusket sámi čállingielaid normeremii. Dát guoská terminologiija ja čállinnjuolggadusaid normeremii. Sámi Giellagáldu galgá riggudahttit sámi gielaid ja dieinna lágiin váikkuhit sámegielaid sihkkarastima boahtteáigái.

Sámi Giellagáldus galget leat gitta 12 bargi, iešguđege golmma riikii lokaliserejuvvon, ja leat seamma hálddahuslaš jođiheaddji vuollásaččat. Direktevra lea Sámi Giellagáldu bajimuš hálddahuslaš jođiheaddji ja sus lea ovddasvástádus doaimma hálddahuslaš ja fágalaš jođiheames. Direktevra galgá ráhkkanit ja rávvet áššiid mat ovddiduvvojit stivrii, ja sus lea ovddasvástádus stivramearrádusaid johtui bidjamis. Direktevrras lea ovddasvástádus das ahte ekonomalaš doaibma dáhpáhuvvá gustovaš njuolggadusaide dávistettiin.

Gelbbolašvuohta

Mii ohcat čohkkejeaddji, boađusáŋgiris ja dynamalaš jođiheaddji gii sáhttá jođihit Sámi Giellagáldu bissovaš doibmii. Mii háliidat ahte dus lea masteroahppu, formálalaš gelbbolašvuohta sámegielas. Dus galget leat buorit jođihangálggat ja áinnas vásihusat jođiheames ja davviriikkalaš ovttasbarggus. Buorit gulahallandáiddut, ja dáidu juksat bohtosiid ovttasbargguin earáiguin. Son guhte virgáduvvo ferte máhttit čálalaččat ja njálmmálaččat sihke:

  • Sámegiela
  • Dárogiela, ruoŧagiela dahje suomagiela
  • Eaŋgalasgiela.

Bálká- ja bargoeavttut

Virggi bálká lea Stáhta regulatiivva mielde virgekoda 1062 Direktevra.

Sámi Giellagáldu bargiin lea formálalaš oktavuohta Sámediggái Norgga bealde isitásahussan ja dat bargoeavttut čuvvot mat gusket Sámedikki bargiide Norggas, jos eará ii leš mearriduvvon.

Kánturbáiki lea vuolggasajis okta sámedikkiid kánturbáikkiin Anár, Ohcejohka, Heahttá, Vuotnabahta, Kárášjohka, Guovdageaidnu, Olmmáivággi, Romsa, Skánit, Ájluokta, Aarborte, Snåase, Giron, Jåhkåmåhkke, Dearna dahje Staare, jos leš guoros kántursadji. Eará čovdosa sáhttá leat vejolaš šiehtadit.

Sámi Giellagáldu háliida speadjalastit álbmoga girjáivuođa ja váldit ávkki ovttaskas olbmo ollislaš gelbbolašvuođas. Mii ávžžuhat dohkálaš kandidáhtaid ohcat, beroškeahttá doaibmanávccain, agis, sohkabealis, etnisitehtas, oskkus ja seksuála sojus. Sámi Giellagáldu deattuha bargodiliid láhčima olbmuide geain lea hedjonan doaibmanákca.

Muđui virgáduvvojit bargit gustovaš lágaid, njuolggadusaid ja soahpamušaid mielde, guoská maiddái bálkái ja ealáhahkii, ja guđa mánu geahččalanáigái.

Gulahallan

Lagat dieđuid virggi birra sáhttá oažžut go váldá oktavuođa:

Sámediggái Suoma bealde, Pia Ruotsala-Kangasniemi, +358 40 726 2688 dahje e-poasta pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Sámediggi Norgga bealde, Inger Marit Eira-Åhrén, +47 971 29 744 dahje e-poasta inger.marit.eira.ahren(at)samediggi.no

Sámediggi Ruoŧa bealde, Anita Kitok, +46(0)73-049 41 04 dahje e-poasta anita.kitok(at)sametinget.se

 

Ohcanáigemearri lea 01.11.2020

Ohcan sáddejuvvo jobbnorge bokte.

Nuortalašgiela ja davvisámegiela digitála sátnegirjjit válbmanan

Oulu universitehta Giellagas-instituhta almmustahttá nuortalašgiela ja davvisámegiela digitála sátnegirjjiid. Buohkaide rabas sátnegirjjiid almmustahttindilálašvuohta lágiduvvo disdaga borgemánu 25. beaivve dmu 10 čujuhusas https://oulu.zoom.us/j/69319349687.

Goabbáge sátnegirji lea doaimmahuvvon váldoáššis Oahpahus- ja kulturministeriija sierraruhtademiin, mii juolluduvvui Oulu universitehta Giellagas-instituhttii. Suoma-nuortalašgiella-sátnegirji lea ollašuhttojuvvon Sámedikki, Oulu universitehta Giellagas-instituhta, Helssega universitehta ja Romssa universitehta ovttasbargun. Originála suoma-nuortalašgiella-sátnegirjji dahkkivuoigatvuođat leat Sámedikkis.

“Anán hui dehálažžan dan, ahte maiddái sámegielaid sátnegirjebargu eallá áiggi mielde. Dáid digitála sátnegirjjiid almmustahttin rahpá áibbas ođđa vejolašvuođaid nuortalašgiela ja davvisámegiela sátnegirjjiid geavaheapmái, dasgo dat leat rabas buohkaide ja daid geavaheapmi lea vejolaš ja álki gos beare.” illuda Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso sátnegirjjiid almmustahttima.

Sámediggi lea leamaš nannosit mielde sátnegirjefitnus. Suoma-nuortalašgiella-sátnegirjji doaimmahusbargui oassálasttiiga eatnigielat lahttun Sámedikki nuortalašgiela jorgaleaddji Merja Fofonoff ja oahppamateriálabargi Raija Lehtola. Nuortalašgiela giellageavaheddjiide lea dehálaš ášši, ahte sátnegirji viimmat almmustahttojuvvo.

“Sátnegirjái lea leamaš garra ja bistevaččat lassáneaddji dárbu. Earenoamáš dehálaš lea dat, ahte almmustahttojuvvon sátnegirjjis leat buorit sátneráhkadanmállet normerejuvvon čállinhámis. Sátnegirjji dárkkistanbarggu galggašii goittotge ain joatkit, dasgo sátnegirjji giehtačálus sisttisdoallá olu earenoamášsátneráju ja dan gieđahallamis dárbbašuvvojit eanet iešguđet surggiid áššedovdamuš ja giellajuhkosa návccat”, muitaleaba Fofonoff ja Lehtola vásáhusaineaskka sátnegirjebarggus.

Nuortalašgiela sátnegirjebarggu áigge dihttui dárbu maid ođđa normeremiidda. Giellanormerenbargu dahkkojuvvuige earenoamážit Suoma, Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiid oktasaš davviriikkalaš giellaovttasbargoorgána Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi (Sámi Giellagáldu) nuortalašgiela giellabargi Mervi Semenoffain ja nuortalašgiela giellajuhkosiin.

Ođđa digitála suoma-nuortalašgiella sátnegirjjis leat suomagielat ohcansánit badjel 16 000 ja nuortalašgielat vástagat lagabui 19 000. Sátnegirji vuođđuduvvá Pekka Sammallahti ja Jouni Moshnikoff jagi 1991 almmustahttin bargui, man Jouni ja Satu Moshnikoff leaba dievasmahttán earenoamážit 2000-logu álgojagiid. Sátnegirji almmustahttojuvvo Romssa universitehta sámi giellateknologiija guovddáža, Giellatekno, vuođus ja dat lea čujuhusas https://saan.oahpa.no/fin/sms. Sátnegirji almmustahttojuvvo maiddái prentejuvvon veršuvdnan maŋŋelis čakčat 2020.

Davvisámi-suoma digitála sátnegirjji giehtačállosa lea ráhkadan emeritusprofessor Pekka Sammallahti ovddit sátnegirjjiidis (1989 ja 1993) vuođul. Sátnegirji sisttisdoallá olles 50 000 ohcansáni ja dahkki beaivvadahttá dan olles áigge. Sammallahti sátnegirji almmustahttojuvvo Romssa universitehta Divvun-prošeavtta vuođus, čujuhusas http://satni.org/sammallahtismefin (liŋka doaibmá 25.8.2020 rájes).

Digitála sátnegirjjit leat dehálaččat máŋgga ládje. Daid bokte lea vejolaš geavahit sátnegirjjiid jođánit gos ja goas beare, ja lassin dat rahpet vejolašvuođaid gárgehit iešguđetlágan giellateknologalaš applikašuvnnaid ja maiddái beaivvadahttit ja dievasmahttit materiála. Digitála sátnegirjjit leat mearka maiddái das, ahte giella eallá ja ovdána.

Lassedieđut:

Sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Gielladorvočálli Anne-Kirste Aikio tlf. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Má. sámi giellaáššiidčálli Marko Marjomaa tlf. 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Nationála ja riikkaidgaskasaš sámi giellavahkku 2020

Sámi giellavahkku 2019 joatká lihkostuvvama, ja bovde Sámi giellavahkkui 2020. 43. vahkus, dahje dárkileappot golggotmánu 19.-25. b., lágiduvvo dán jagi giellavahkku. Mihttomearrin vahkuin lea oažžut oidnosii sámegielaid ja loktet diehtomielalašvuođa daid birra.

Mihttomearrin sámi giellavahkuin lea oažžut oidnosii sámegielaid almmolašvuođas, loktet máhtu sámegielaid birra ja lokte gielaid stáhtusa. Dat golbma sámedikki Norggas, Ruoŧas ja Suomas háliidit ahte sámegielat galget oidnot, gullot ja geavahuvvot buot servodatsurggiin giellavahkus.

– Mii háliidit juohkit iežamet rikkes gielaid miehtá servodaga ja Sámi, ja loktet beroštumi riikkarájáid rastá. Illudahttá go mii várret olles vahku dasa ahte bidjat liige fokusa daidda sámegielaide mat mis leat, dadjá sámediggepresideanta Aili Keskitalo.

Giellavahkku 2019 lihkostuvai bures, ja giellavahku oktavuođas čađahuvvojedje ollu lágideamit ja doaimmat. Gonagaslaš Majestehta Gonagas Harald V lei mielde Kárášjogas ja gielddat, priváhta ja almmolaš ásahusat ja eará doaimmaheaddjit ledje mielde oainnusmahttimin sámegielaid báikkálaččat ja sosiála mediain.

Maiddái Suoma ja Ruoŧa bealde presideanttat dorjot Norgga bealde sámediggepresideantta. Ruoŧa bealde sámediggepresideanta Per-Olof Nutti oaivvilda ahte sámi álbmogii lea giellagáhtten deaŧalaš sámi kultuvrra jotkkolašvuhtii ja gaskkusteapmái.

– Giella beassanbileahtta eallimii. Áitojuvvon gillii leat mánáid ja nuoraid giellamáhttu eallindáhkádus dannego mánát lea giela boahttevuođa kulturguoddit, dadjá Per-Olof Nutti.

Tuomas Aslak Juuso Suomas ávžžuha buohkaid searvat dán giellaáŋgiruššamii oažžun dihtii sámegielaid oidnosii.

– Giellavahkku fállá vejolašvuođa sámiide čalmmustahttit sámegielaid, muhto seammás sávan ahte maiddái eiseválddit ja fitnodagat davviriikkain válddašedje sámegielaid oassin sin doaimmaid giellavahkku áigge sidjiide heivvolaš vugiin, lohka Tuomas Aslak Juuso ja hástala buohkaid searvat giellavahkkui.

Muitte beivviid – Mušte peeivijd – Muuʹšt peeivid!

Sámegielaid birra:

Sámegielat leat dán áigge 9–10, dan mielde, ahte rehkenastojuvvogo Ruoššas hubmojuvvon áhkilsámegiella juo jáddan vai ii. Riikkaidgaskasaš oktavuođas adnojuvvojit buot sámegielat áitojuvvon, duođalaččat áitojuvvon ja masá jápmán giellan. Sámi giellaguovllut gokčet árbevirolaččat stuorra osiid Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, Guoládatnjárggas davvinuortan Engerdala rádjai Lulli-Norggas ja Eajra rádjai Lulli-Ruoŧas. Sámegillii dát guovlu gohčoduvvo Sápmin.

Lassedieđut:

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, tlf. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

sámi giellaáššiidčálli Marko Marjomaa, tlf. 010 839 3183/ 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Giellavahkku plakat:                                             Sátnegirjjáš

 

GOLLEGIELLA – Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo čakčat 2020

Gollegiella – davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo ovccát geardde čakčat 2020 sámeministariid ja sámediggepresideanttaid deaivvadeamis, man lea ulbmil doallat Helssegis skábmamánus. Giellabálkkašupmi addojuvvo ovttaskas olbmui dehe organisašuvdnii Norggas, Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas sámegielaid ovddideamis.

Giellabálkkašumi leat ásahan sámeáššiin vástideaddji ministarat Norggas, Ruoŧas ja Suomas ovttas dáid riikkaid sámediggepresideanttaiguin. Bálkkašupmi geigejuvvui vuosttaš geardde jagi 2004, ja dat juhkkojuvvo juohke nuppi jagi. Bálkkašumi sturrodat lea 15 000 euro.

Giellabálkkašumi ulbmil

Giellabálkkašumi ulbmilin lea váikkuhit sámegielaid ovddideapmái, gárggiidahttimii ja seailluheapmái Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.

Gii sáhttá oažžut bálkkašumi?

Giellabálkkašupmi juhkkojuvvo ovttaskas olbmuide, joavkkuide dehe servošiidda (omd. searvi, ovttastus, ásahus, instituhtta) mat leat earenoamážit bidjan návccaid sámegielaid ovddideapmái, gárggiidahttimii dehe seailluheapmái. Giellabálkkašupmi sáhttá addojuvvot ovdamearkka dihte čálalaš, njálmmálaš dehe eará bargguin mat gusket hui viidát sierra servodatsurggiide. Bálkkašumi supmi sáhttá juohkit eanet go ovtta vuoitái.

Evttot kandidáhtat!

Ovttaskas olmmoš, joavku dahje searvvuš Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas sáhttá dahkat evttohusa jagi 2020 bálkkašumi vuoitin. Evttohus bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin, man guhkkodat oažžu leat eanemustá 1-2 siiddu, galgá ollet 18.8.2020 beaivvi rádjai dán čujuhussii:

Gollegiella – árvvoštallanlávdegotti čálli
Anne Kirste Aikio
Suoma Sámediggi
anne-kirste.aikio@samediggi.fi