Gollegiella-giellabálkkašupmi Ole Henrik Maggai

Ole Henrik Magga

Emeritusprofessor Ole Henrik Magga.   Govva: Ninni Andersson/Regeringskansliet

Davviriikkaid sámi giellabálkkašupmi Gollegiella lea mieđihuvvon jagi 2022 emeritusprofessor Ole Henrik Maggai. Son lea iežas eallinagi bargan mearkkašahtti barggu sámegielaid ovddideami ja seailluheami buorrin. Son lea eallinbargguinis čájehan sámiide ja maiddái olgomáilbmái, ahte sámegiella lea dehálaš ja ealli giella.

Ruoŧŧa doaimmai doalloriikan dán jagi, go Gollegiella-bálkkašupmi juhkkui logát geardde. Gollegiella mieđihuvvo juohke nuppi jagi. Bálkkašandilálašvuohta lei Stockholmmas 18.1.2023 dollon ministariid ja Sámedikki ságajođiheaddjiid čoakkáma oktavuođas.

– Sámegielaid seailluheapmi ja ovddideapmi lea erenomáš dehálaš. Ole Henrik Magga lea doaibman jo guhká stuorra ovdagovvan sámegielaid geavaheamis, ja danin lean čeavlái go beasan luohpadit Gollegiella-bálkkašumi otne Ole Henrik Maggai, gávnnaha kulturministtar Parisa Liljestrand.

– Lean erenomáš movtta, go beasan sávvat lihku Ole Henrik Maggai Gollegiella-bálkkašumi ovddas 2022. Su olles eallinbargu čájeha, ahte son ánssáša sihke rámi ja bálkkašumi, lohká Sámedikki stivrra ságajođiheaddji Håkan Jonsson.

Ole Henrik Magga lea riegádan jagi 1947 Guovdageainnus Davvi-Norggas. Ole Henrik Magga lea logiid jagiid bargan gielaid ovddideami buorrin, earret eará iešguđetlágan akademalaš oahpuid, dutkamuša ja oahppamateriálaid ovddideami ja maiddái oahpaheami bokte. Magga lea ovddidan davvisámegiela dálá čállinvuogi, čállán lullisámegiela grammatihka ovttas Lajla Mattson Maggain ja oassálastán nu ubmisámegiela go biŧonsámegiela čállinvugiid ovddideapmái.

Magga lea maiddái oassálastán eamiálbmogiid institušuvnnaid vuođđudeapmái sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš dásis ee. doaibmamin ON:id eamiálbmogiid bissovaš foruma vuosttas ságajođiheaddjin ja leamaš vuođđudeamen Norgga Sámedikki, man vuosttas ságajođiheaddjin Ole Henrik Magga doaimmai.

Lassidieđut

Preassadieđáhus Gollegiella (ruoŧagillii)

Anára ja Mátta-Várjjaga gielddat ožžo ruhtadeami nuortalašgiela ja -kultuvrra ealáskahttima ovdaprošektii

Anára ja Mátta-Várjjaga gielddat álggahit nuortalašgiela ja -kultuvrra ealáskahttima ovdaprošeavtta. Prošektii juolluduvvui ruhtadeapmi Interreg Aurora -prográmma Sápmi-oasis prográmmabaji 2021-2027 vuosttas ohcamis. Prošeavtta álbmotlaš stáhta ruhtadanoassi Norggas boahtá Sámedikkis ja Romssa ja Finnmárkku fylkkain ja Suomas Lappi lihtus. Interreg Aurora 2021-2027 lea ođđa prográmma Eurohpá Interreg-servoša rájáid rasttildeaddji barggu várás ja dan Sápmi-oassi gokčá Sámeguovlluid Norggas, Suomas ja Ruoŧas. Prošeavtta leat leamašan mielde plánemin ee. Nuortalaškulturfoandda ovddasteaddjit ja Sámedikki giellaáššedovdit.

Sámedikki ságajođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá dahjege Tuomas Aslak Juuso mielas prošeakta lea dehálaš ja son lohká: “Illudan go prošeakta ollašuvvá. Prošeakta lea duođaid dehálaš danin go dat ealáskahttá ja nanne nuortalašgiela ja -kultuvrra dakkár ovttasbargguin, mii dáhpáhuvvá rastá rájáid. Prošeakta veahkeha ovddidit maiddái Sámedikki Giellapolitihkalaš doaibma- ja ovddidanprográmmas 2020-2023 nammaduvvon joksanmeari čielggadit vejolašvuođaid vuođđudit giellaguovddážiid erenomážit daid guovlluide, main giellaealáskahttin dárbbašuvvo, degomat nuortalašgiela hállanguovlluin.”

Maiddái Sámedikki giellaráđi ságajođiheaddji Tauno Ljetoff illuda ođđasis: “ Lea hui fiinna ášši ahte nuortalaš giella- ja kulturguovddáža ovdačielggadanprošektii lea mieđihuvvon ruhtadeapmi. Dát lea buorre ovdamearka das mo EU ja Interreg ruhtadeapmi sáhttá doarjut nuortalaškultuvrra ja áitatvuloš nuortalašgiela ealáskahttima ja čájeha dan, ahte maiddái áitojuvvon unnitlogugielaid atnet árvvus. Nuortalašgiela ja -kultuvrra ealáskahttin lea lunddolaš stáhta rájáid rasttildeaddji ovttasbargu. Sávan, ahte nuortalaččat sihke Anára ja Mátta-Várjjaga gielddain oassálastet stuorra joavkkuin ovdačielggadanprošeavtta čoahkkimiidda vai servoša oainnut ja dárbbut boađášedje ovdan.”

Prošeakta lea jođus 15.1.-15.7.2023 ja ovdaprošeavtta áigge plánejuvvo ieš máŋggajagáš váldoprošeakta nuortalaš giella- ja kulturguovddáža duohtan dahkama várás. Prošeavtta áigge gullat viidát nuortalaš álbmoga oainnuid ja dárbbuid sihke Norgga ja Suoma bealde.

Lassedieđu

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Marko Marjomaa
Sámi giellaáššiid čálli
050 438 2484 / 010 839 3183
marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Govva: Ville Fofonoff

Kuvassa pöydällä sanakirjoja.

Giellarávvenbargu nohka Suoma Sámedikkis dalá hámis

Suoma Sámediggi lea jagi 2022 áigge fállan davvisámegiela-, anáraš- ja nuortalašgiela giellarávvenbálvalusa ja dál almmuhit ahte giellarávvenbálvalusat Suoma Sámedikki bokte nohket jagi 2022 loahpa radjái. Giellabargit leat dán jagi dahkan giellarávvenbargguid sámegiela doaimmahagas ja válmmaštallan earret eará tearbmalisttuid ja bargan giellagáhttema. Gaskaboddosaš giellarávvenbargguin Suoma Sámediggi lea hálidan dorvvastit sámegielaid giellabarggu dan botta go Sámi Giellagáldu ásahanproseassa lea leamaš gaskan.

Sámedikki guhkit áiggi ulbmilin lea leamaš oažžut bistevaš Sámi Giellagáldu doaimma johtui ja sirdit dakkár giellabargguid, nu mo giellageavaheaddjiid rávvema Sámi Giellagáldui. Suoma Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso lea duđavaš ahte guhkes ovttasbargu lea buktán bohtosiid:

– Suoma Sámediggi hálida giitit Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiid ovttasbarggus dán radjái ja illuda go ruhtadeapmi ja oktasaš čoavddus lea boahtán dál sadjái ja fásta Sámi Giellagáldu ásahanproseassa lea dál jođus.

Suoma Sámediggi gávnnaha ahte gažaldaga giellabarggu ordnemis leat geahččalan čoavdit guhká ja gielladorvočálli Anne Kirste Aikio muitala ahte proseassa lea leamaš mohkkái:

– Ii leat álki ásahit oktasaš sámi institušuvnna ja mii leat deaividan hui máŋggalágan čuolmmaid barggus. Leat gávnnahan ahte mis leat ollu rádjehehttehusat vel, mat sáhttet caggat dakkár miehtá sámi ásahusa barggu. Leat goittotge dehálaš, ahte riikkaráját eai galgga váikkuhit min sámegielaide ja ahte oktasaš giellabargu sámegielaid buorrin beassá joatkašuvvat.  

Boahtteáiggis Norgga, Suoma ja Ruoŧa Sámedikkiid oktasaččat ruhtadan Sámi Giellagáldu vástida  giellabarggus. Sámi Giellagáldu lea iehčanas ásahus, mii doaibmá hálddahuslaččat Norgga Sámedikki oktavuođas.  Sámi Giellagáldu doaimma jođiha stivra, masa buot golbma Sámedikki leat nammadan lahtuid ja stivrrajođiheaddjin doaibma Suoma Sámedikki nammadan lahttu Tauno Ljetoff.

Lassidieđut:

Anne Kirste Aikio, gielladorvočálli
anne-kirste.aikio@samediggi.fi
010 839 3124 / 040 707 5626

Kädet kannettavan tietokoneen näppäimistöllä.

Sámediggi almmuha ohcan láhkai anárašgiela mearreáigásaš jorgaleaddji barggu

Bargu álgá 2.1.2023 dahje soahpamuša mielde ja joatkašuvvá 31.12.2023 rádjai. Barggu ollašuvvama eaktun lea, ahte riikkabeaivvit dohkkehit stáhta bušeahta jahkái 2023 ráđđehusa čakčamánus addin evttohusa mielde.

Jorgaleaddji bargun lea dikšut anárašgiela jorgalan- ja terminologiijabargguid gielladoaimmahagas. Jorgaleaddji gelbbolašvuođagáibádussan leat bargui heivvolaš allaskuvladutkkus dahje eará skuvlejupmi ja dan lassin lágas auktoriserejuvvon jorgaleaddjiin (1231/2007) dárkkuhuvvon vuoigatvuohta doaibmat auktoriserejuvvon jorgaleaddjin suomagielas anárašgillii dahje nuppegežiid. Barggus čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.

Jorgaleaddji bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV dahje V/II mielde ( vuođđobálká 2649,02-2292,63 euro/mb). Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde.

Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 18.12.2022 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?85fc7eaf

Lassidieđuid barggus addá Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio +358 40 707 5626

Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 2.12.2022
Sámediggi

Mii ovttas -fierpmádat joatká barggus skábmamánus

Sámedikki ja Kela ovttasbarggus ásahan eahpeválddiid ovttasbargofierpmádat Mii ovttas – Mij oovtâst – Mij õõutâst – Me yhdessä, joatká ovddidanbarggu sámegielat bálvalusaid buorideapmái. Fierpmádaga čuovvovaš deaivvadeapmi ordnejuvvo neahta bokte Teams-oktavuođaiguin 30.11.2022 dmu 12–14.00.

Fierpmádat lea rabas buot eiseválddiide, geat barget sámegielat bálvalusaiguin. Ovddit deaivvademiide leat searvan oassálastit badjel 20 iešguđetge organisašuvnnas mielde. Eiseválddiid sámegielat bálvalusaid ovddideapmi orruge leamen miehtebiekkas dál, dadjá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, guhte čuovvu barggus bokte sámi giellalága ollašuvvama:

– Lea vel ollu bargu ovddabealde sámegielat bálvalusaid ovddideapmái ja dasa ahte mis livččii juogalágan bálvalusat sámegillii fidnemis, muhto lean liikka ilus ahte guottut sámegielat bálvalusaid ordnema ektui leat nuppástuvvame ja máŋggain eiseválddiin orru hállu ovddidit sámegielat bálvalusaid.

Fierpmádaga ulbmilin lea juohkit buriid geavadagaid, addit veardásašdoarjaga ja movttiidahttit guhkesáigásaš sámegielat bálvalusaid ovddidanbargui. Skábmamánu deaivvadeamis gullat Mii ovttas-fierpmádaga oktavuhtii ásahuvvon johtilis áššedovdijoavkku barggu bohtosiid ja vásáhusaid ođđa bargovuogis. Joavku lea čielggadan sámegielat neahttabálvalusaid hástalusaid ja fállá čovdošin ”málestanrávagirjji” neahttabálvalusaid ovddideapmái. Dan lassin beassat gullat Kela kirnu-barggus, man ulbmilin lea ee. nannet ipmárdusa sápmelaččaid bálvalandárbbuin.

Čuovvovaš fierpmádaga deaivvadeapmái sáhttá almmuhit dáppe. Sámediggi sávvá buot áššis beroštuvvan eiseválddiid mielde bargui.

Lassidieđut fierpmádaga birra Sámedikki neahttasiidduin (suomagillii).

Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid birra.

Lassidieđut:

Anne Kirste Aikio,
gielladorvočálli
anne-kirste.aikio@samediggi.fi
+358 40 707 5626

Sámegielat mánáid vánhemat Helssegis – vástit jearahallamii!

Min deaivvadeapmi maŋŋebárgga 15.11.2022 Helssegis lea šluhttejuvvon buohccáma geažil. Dárkkuhussan lea liikka kártet bearrašiid dárbbuid sámegielat doaimma ektui oaivegávpotguovllus.

Sávvat ahte vástidat dan ovdal jearahallamii, mii gávdno liŋkkas mii dás vuolde:
https://link.webropolsurveys.com/S/F4C7B174564D7209

Dearvvuođat Anáris!

Leat boahtimin maŋŋebárgga 15.11.2022 deaivvadit sámegielat mánáid vánhemiid Helssegii. Dárkkuhussan lea kártet bearrašiid dárbbuid sámegielat doaimma ektui. Háliidit gullat din vejolaš doaivagiid ja jurdagiid buorebut. Deaivvadeapmi ordnejuvvo Susanna beaiveruovttu (Susannanpenger 1, 00240 Hki) sámegielat joavkkus Luopmánis dmu 17-19.

Sávvat ahte vástidat dan ovdal jearahallamii, mii gávdno liŋkkas mii dás vuolde:
https://link.webropolsurveys.com/S/F4C7B174564D7209

Vástidit sáhttá jos háliida maiddái eaktodáhtolaččat sáddemiin s-poastta midjiide:
onneli.sieppi@samediggi.fi tai niina.aikio-siltala@samediggi.fi. Sáhttá maiddái riŋget.

Dearvvuođaiguin,

Niina Aikio-Siltala                                                                            
040 487 5414                                                                                       
má. giellabeassejođiheaddji                                                                          

Onneli Sieppi
040 184 7746
má. materiálaplánejeaddji

Sámediggi buorida sámegielat jorgalus- ja dulkonbálvalusaid – ođđa siidu rahppon

Sámegiela doaimmahat lea ođasmahttán siiddu, gos gávdná listtu freelancer-jorgaleddjiin ja dulkkain. Ođđa siidui beasát dáppe. Siidui leat lasihuvvon ođđa sámegielaid jorgaleddjiid ja dulkkaid dieđut ja dahkkon rávvagat jorgalusaid ja dulkoma diŋgomii. Dan lassin ohcanmekanisma lea buoriduvvon. Dán ođasmahttinbarggu ulbmiliin lea álkidahttit dulkkaid ja jorgaleddjiid juksama ja maid ovddidit sámegielat bálvalusaid ollašuvvama buoret. Siiddu bokte sáhttet dulkkat ja jorgaleaddjit almmuhit jus hálidit namaset lasihuvvot dieđuide.

Sámi giellalága vuođul sámedikki sámegiela doaimmahaga bargun lea doaimmahit jorgalusaid eiseválddiide ja sámedikkis sáhttá maid diŋgot jorgalusaid. Jorgalusaid diŋgomii Sámedikkis gávdnojit rávvagat dáppe. Sámediggi vuoruha diŋgojumiin daid eiseválddiid geaidde guoská sámi giellaláhka. Dan lassin sámegiela doaimmahat veahkeha freelancer-jorgaleddjiid gávdnamis, jos sámegiela doaimmahaga jorgaleaddjit eai sáhte váldit jorgalanbarggu ja veahkehit maiddái dulkkaid gávdnamis.

Sámediggi lea dahkan ođasmahttima ovttasbarggus Sámi oahpahusguovddáža jođihan Sámegielaid dulkon -fitnuin. Ođđa siiddus leat fitnus ráhkaduvvon rávagihppagat, ja daid dulkkaid namat, geat leat čađahan fitnu sámegielat dulkonskuvlejumi. Listui leat maid dál dievasmahttán dieđuid goas dulkkat barget, makkár surggiide sii leat spesialiseren iežaset ja movt sin fáhte. Siidui leat maid buoridan ohcama, vai johtileabbo gávdná dulkka dahje jorgaleaddji.

Mii leat ožžon máhcahaga ahte lea váttis gávdnat sámegielat dulkkaid ja jorgaleddjiid, ja danin leat ovddidan dán siiddu, muitala gielladorvočálli Anne Kirste Aikio ja joatká: -Mii oaidnit ahte eiseválddiin lea ain eanet hállu buvttadit sisdoaluid sámegillii ja jorgalan- ja dulkondárbbut leat lassánan sakka.  Sávvat ahte dát mokta buvttadit sámegielat bálvalusaid ii buđđosivččii dasa ahte eai leat dulkkat ja jorgaleaddjit gávdnomis.

Sámegiela doaimmahat lea maiddái dán čavčča áigge čielggadeamen dan mo ovddidit ja beavttálmahttit sámegiela doaimmahaga jorgalanbálvalusaid vai dat ain buoret sáhtášii bálvalit eiseválddiid ja sámedikki iežas jorgalandárbbuid. Sámediggi sávvá ahte boahtte jahkái evttohuvvon lassiresurssat jorgaleddjiid bálkáheapmái nannejuvvojit Suoma riikkabeivviin ja dainna lágiin sámiid gielalaš vuoigatvuođaid dilli buorránivččii.

Lassidieđut áššis:

Anne Kirste Aikio, gielladorvočálli
anne-kirste.aikio@samediggi.fi
tel. 040 707 5626 / 010 839 3124

Riikkaidgaskasaš giellavahkku 24.-30.10.2022

Giellavahkku čalmmustahttá dál sámegielaid njealjat jagi. Sámedikkit Ruoŧas, Norggas ja Suomas bovdejit buohkaid searvat ja oassálastit báikkálaš, regiovnnalaš ja našuvnnalaš dásis dán oktasaš áŋgiruššamis. Sávaldat lea ahte sámegielat oidnojit, gullojit ja geavahuvvojit buot servodatsurggiin Giellavahku oktavuođas. Giellavahkku, lágiduvvo 43. vahku, golggotmánu 24-30. beaivviid.

Giellavahkku vuolggahuvvui Ovttastuvvon našuvnnaid (ON) eamiálbmotgiellajagis (IYIL 2019). Dál lea ON mearridan ahte 2022-2032 lea eamiálbmotgielaid logijahki, the International Decade of Indigenous Languages (IDIL). Logijahki galgá movttiidahttit áŋgiruššamiidda mat seailluhit, suddjejit ja ovddidit buot smávva gielažiid máilmmis.

Giellavahku ja eamiálbmotgielaid logijagi oktasaš rahpandoalut lágiduvvojit golggotmánu 23. beaivvi Snåases, Norggas. Rahpandoaluide searvá H.M. Gonagas Harald V. Ruoŧa Sámedikki stivraságadoalli, ja Norgga ja Suoma sámediggepresideanttat ja Norgga gielda- ja guovloministtar maid servet rahpamii. Giellavahku rahpan lágiduvvo juohke jagi sierra báikkis Sámis ja dat čalmmustahttá oktasaš ávvudeami ja sámegielaid fuomášuhttima álggaheami miehtá Sámi.

Loga dieđáhusa dáppe

Dieđuid lágidemiid birra miehtá Sámi, designa ja eará materiála maid sáhttá geavahit Giellavahku oktavuođas gávnnat www.giellavahkku.org siiddus.

Sáhttá maid čuovvut Giellavahku sosiála mediain. Fáddagilkorat maid geavahat sosiála mediain:

Lullisámegiella #gïelevåhkoe
Ubmisámegiella #giällavahkkuo
Biŧonsámegiella #giellavahkko
Julevsámegiella #giellavahkko
Davvisámegiella #giellavahkku
Anárašgiella #kielâokko
Nuortalašgiella #ǩiõllneä’ttel

Kaksi lasta pelaa muistipeliä pöydällä.

Sámi árrabajásgeassima materiálavátnái oažžut unna veahki čavčča áigge 

Sámedikki Sámegiela doaimmahagas barget dál guokte árrabajásgeassima materiálabargi, miessemánus álggahan Anni Saara Aikio ja suoidnemánus álggahan Onneli Sieppi. Goabbáge leaba árrabajásgeassima oahpaheaddjit ja bargan sámi árrabajásgeassimis. 

Sámi árrabajásgeassima okta stuorra hástalus lea ain materiálavátni. Buot materiálain lea vátni; girjjiin, lávdespealuin, musihkas, pedagogalaš oahpaheaddjiid materiálain, ámmátgirjjálašvuođas ja duhkorasain. Sámi árrabajásgeassima bargit leat hui čeahpit heivehit, jorgalit ja gárvvistit ieš materiála, muhto gárvves ja sámi pedagogihkka vuođul ráhkaduvvon materiála gáibiduvvo olles áigge. 

Dillái oažžut unna veahki čavčča áigge. Materiála buvttadit sihke prentejuvvon girjin, koartan ja speallun ja digitálahámis. Máŋggat prošeavttat leat jođus ja oassi lea juo gárvánange, go prentemis lea boahtán golmmagielat Bearaš- muitospeallu ja Kuáti.fi- materiálabáŋkui lea luđejuvvon 10 ođđa ivdnengova, main sámi kultuvra lea guovddážis. Lassin ovdal álggahuvvon Värinauttit- bargojoavkkuin ovttasbarggus ráhkaduvvon viiddes dovdobajásgeassinmateriála, Värinauttiid stálošgirji dovdduid birra – oahpaheaddji rávagirji lea gárvánan.  

– Lean hui ilolaš, ahte mii oažžut ođđa materiála sámi árrabajásgeassimii. Mánáide lea dehálaš oaidnit, ahte mii ja min kultuvramet leat spealuin, girjjiin ja ivdnengovain mielde. Go mii speallat suopmelaš muitospealu bearraša birra, mii gávdnat áhči, eatni, vilbeali ja oarpmeali, oarbiniid ja áhku ja ádjá, muhto sámi spealus mis leat lassin ristvánhemat, ristoappát ja -vieljat ja siesáid ja čeziid beallelaččat, ja dieđusge siesáid ja čeziidge lea máŋggageardásaš mearri suopmelaš spealu hárrái. Govain eatni nuorat oabbá gođđá vuoddagiid, oasis leat sámegávttit, muhtumiin guolgagahpirat, figuvrrat leat guolásteamen, lubmemen ja ristvieljas lea miessi sallasis. Dát sáhttet orrut unna áššit, muhto leat rievtti mielde stuorrát ja dehálaččat.  Ivdnengovain mis fas lea ovdamearkka dihte mánná guhte čohkká juvlastuolus. Dákkár representašuvnna sámemánát oidnet hirbmat unnán, muitala giellabeassejođiheaddji Niina Aikio-Siltala.  

– Maiddái bargiide dát materiálat leat sávvamis stuorra veahkkin. Ovdamearkka dihte Värinauttit- bargojoavkkuin ovttasbarggus ráhkaduvvon materiálain mis lea hirbmat mearri dovdduide laktáseaddji sánit, mat leat unnit geavahusas árgagielas. Bloggii, mii vuođđuduvvo Kuáti.fi- siidui bealistis leat boahtimin earálágan artihkkalat sámi pedagogihkas, maiguin mii sáhttit vehá divvut ámmátgirjjálašvuođa váiluma, joatká Aikio-Siltala. 

Sámegiela doaimmahagas buvttaduvvon materiálat ruhtaduvvojit kultur- ja giellabeassedoaimma stáhtadoarjagis ja dat juhkkojuvvojit nuvttá sámegielat árrabajásgeassinovttadagaide ja sámegielat ovdaoahpahussii. Materiála sáhttá diŋgot iežas ovttadahkii doaisttážii šleađgapoasttain giellabeassejođiheaddjis. 

Lassedieđut 

Niina Aikio-Siltala  
má. giellabeassejođiheaddji 
010 839 3115 / 040 487 5414 
niina.aikio-siltala@samediggi.fi 

Anni Saara Aikio  
má. materiálaplánejeaddji 
010 839 3132 / 040 610 9773 
anni-saara.aikio@samediggi.fi 

Onneli Sieppi 
má. materiálaplánejeaddji 
010 839 3132 / 040 610 9773 
onneli.sieppi@samediggi.fi 

Gollegiella – Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo 2022

Ovttaskas olmmoš, joavku dahje searvvuš Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas sáhttá buktit evttohusa jagi 2022 bálkkašumi vuoitin. Evttohus bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin, man guhkkodat oažžu leat eanemustá 1- 2 siiddu.

GOLLEGIELLA – Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo logát geardde čakčat 2022 sámeministariid ja sámediggepresideanttaid deaivvadeamis, man lea áigumuš doallat čakčadálvvi Ruoŧas. Giellabálkkašupmi addojuvvo ovttaskas olbmui dehe organisašuvdnii Norggas, Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas sámegielaid ovddideamis.

Giellabálkkašumi ulbmil

Giellabálkkašumi ulbmilin lea váikkuhit sámegielaid nannemii, ovddideapmái ja seailluheapmái Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.

Giellabálkkašupmi juhkkojuvvo ovttaskas olbmuide, joavkkuide dehe servošiidda (omd. searvi, ovttastus, ásahus, instituhtta) mat leat earenoamážit bidjan návccaid sámegielaid nannemii, ovddideapmái dehe seailluheapmái. Giellabálkkašupmi sáhttá addojuvvot ovdamearkka dihte čálalaš, njálmmálaš dehe eará bargguin mat gusket hui viidát sierra servodatsurggiide. Bálkkašumi supmi sáhttá juohkit eanemusat guovtti vuoitái.

Evttot kandidáhta!

Ovttaskas olmmoš, joavku dahje searvvuš Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas sáhttá buktit evttohusa jagi 2022 bálkkašumi vuoitin. Evttohus bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin, man guhkkodat oažžu leat eanemustá 1- 2 siiddu, galgá ollet 07.08.2022 beaivvi rádjai dán čujuhussii:

gollegiella@sametinget.se

Gollegiella
Sametinget
Box 90
SE-981 22 Giron/Kiruna

Lassidieđut:

Anita Kitok, árvvoštallanlávdegotti čálli
anita.kitok@sametinget.se
+46 (0)980-681 98

Gollegiella- Davviriikkalaš sámi giellabálkkašumi leat ásahan sámeáššiin vásttolaš ministarat Norggas, Ruoŧas ja Suomas ovttas dáid riikkaid sámediggepresideanttaiguin. Bálkkašupmi geigejuvvui vuosttaš geardde jagi 2004, ja dat juhkkojuvvo juohke nuppi jagi. Bálkkašumi sturrodat lea 15 000 euro