Nuortalašgiela ja davvisámegiela digitála sátnegirjjit válbmanan

Oulu universitehta Giellagas-instituhta almmustahttá nuortalašgiela ja davvisámegiela digitála sátnegirjjiid. Buohkaide rabas sátnegirjjiid almmustahttindilálašvuohta lágiduvvo disdaga borgemánu 25. beaivve dmu 10 čujuhusas https://oulu.zoom.us/j/69319349687.

Goabbáge sátnegirji lea doaimmahuvvon váldoáššis Oahpahus- ja kulturministeriija sierraruhtademiin, mii juolluduvvui Oulu universitehta Giellagas-instituhttii. Suoma-nuortalašgiella-sátnegirji lea ollašuhttojuvvon Sámedikki, Oulu universitehta Giellagas-instituhta, Helssega universitehta ja Romssa universitehta ovttasbargun. Originála suoma-nuortalašgiella-sátnegirjji dahkkivuoigatvuođat leat Sámedikkis.

“Anán hui dehálažžan dan, ahte maiddái sámegielaid sátnegirjebargu eallá áiggi mielde. Dáid digitála sátnegirjjiid almmustahttin rahpá áibbas ođđa vejolašvuođaid nuortalašgiela ja davvisámegiela sátnegirjjiid geavaheapmái, dasgo dat leat rabas buohkaide ja daid geavaheapmi lea vejolaš ja álki gos beare.” illuda Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso sátnegirjjiid almmustahttima.

Sámediggi lea leamaš nannosit mielde sátnegirjefitnus. Suoma-nuortalašgiella-sátnegirjji doaimmahusbargui oassálasttiiga eatnigielat lahttun Sámedikki nuortalašgiela jorgaleaddji Merja Fofonoff ja oahppamateriálabargi Raija Lehtola. Nuortalašgiela giellageavaheddjiide lea dehálaš ášši, ahte sátnegirji viimmat almmustahttojuvvo.

“Sátnegirjái lea leamaš garra ja bistevaččat lassáneaddji dárbu. Earenoamáš dehálaš lea dat, ahte almmustahttojuvvon sátnegirjjis leat buorit sátneráhkadanmállet normerejuvvon čállinhámis. Sátnegirjji dárkkistanbarggu galggašii goittotge ain joatkit, dasgo sátnegirjji giehtačálus sisttisdoallá olu earenoamášsátneráju ja dan gieđahallamis dárbbašuvvojit eanet iešguđet surggiid áššedovdamuš ja giellajuhkosa návccat”, muitaleaba Fofonoff ja Lehtola vásáhusaineaskka sátnegirjebarggus.

Nuortalašgiela sátnegirjebarggu áigge dihttui dárbu maid ođđa normeremiidda. Giellanormerenbargu dahkkojuvvuige earenoamážit Suoma, Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiid oktasaš davviriikkalaš giellaovttasbargoorgána Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi (Sámi Giellagáldu) nuortalašgiela giellabargi Mervi Semenoffain ja nuortalašgiela giellajuhkosiin.

Ođđa digitála suoma-nuortalašgiella sátnegirjjis leat suomagielat ohcansánit badjel 16 000 ja nuortalašgielat vástagat lagabui 19 000. Sátnegirji vuođđuduvvá Pekka Sammallahti ja Jouni Moshnikoff jagi 1991 almmustahttin bargui, man Jouni ja Satu Moshnikoff leaba dievasmahttán earenoamážit 2000-logu álgojagiid. Sátnegirji almmustahttojuvvo Romssa universitehta sámi giellateknologiija guovddáža, Giellatekno, vuođus ja dat lea čujuhusas https://saan.oahpa.no/fin/sms. Sátnegirji almmustahttojuvvo maiddái prentejuvvon veršuvdnan maŋŋelis čakčat 2020.

Davvisámi-suoma digitála sátnegirjji giehtačállosa lea ráhkadan emeritusprofessor Pekka Sammallahti ovddit sátnegirjjiidis (1989 ja 1993) vuođul. Sátnegirji sisttisdoallá olles 50 000 ohcansáni ja dahkki beaivvadahttá dan olles áigge. Sammallahti sátnegirji almmustahttojuvvo Romssa universitehta Divvun-prošeavtta vuođus, čujuhusas http://satni.org/sammallahtismefin (liŋka doaibmá 25.8.2020 rájes).

Digitála sátnegirjjit leat dehálaččat máŋgga ládje. Daid bokte lea vejolaš geavahit sátnegirjjiid jođánit gos ja goas beare, ja lassin dat rahpet vejolašvuođaid gárgehit iešguđetlágan giellateknologalaš applikašuvnnaid ja maiddái beaivvadahttit ja dievasmahttit materiála. Digitála sátnegirjjit leat mearka maiddái das, ahte giella eallá ja ovdána.

Lassedieđut:

Sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Gielladorvočálli Anne-Kirste Aikio tlf. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Má. sámi giellaáššiidčálli Marko Marjomaa tlf. 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Nationála ja riikkaidgaskasaš sámi giellavahkku 2020

Sámi giellavahkku 2019 joatká lihkostuvvama, ja bovde Sámi giellavahkkui 2020. 43. vahkus, dahje dárkileappot golggotmánu 19.-25. b., lágiduvvo dán jagi giellavahkku. Mihttomearrin vahkuin lea oažžut oidnosii sámegielaid ja loktet diehtomielalašvuođa daid birra.

Mihttomearrin sámi giellavahkuin lea oažžut oidnosii sámegielaid almmolašvuođas, loktet máhtu sámegielaid birra ja lokte gielaid stáhtusa. Dat golbma sámedikki Norggas, Ruoŧas ja Suomas háliidit ahte sámegielat galget oidnot, gullot ja geavahuvvot buot servodatsurggiin giellavahkus.

– Mii háliidit juohkit iežamet rikkes gielaid miehtá servodaga ja Sámi, ja loktet beroštumi riikkarájáid rastá. Illudahttá go mii várret olles vahku dasa ahte bidjat liige fokusa daidda sámegielaide mat mis leat, dadjá sámediggepresideanta Aili Keskitalo.

Giellavahkku 2019 lihkostuvai bures, ja giellavahku oktavuođas čađahuvvojedje ollu lágideamit ja doaimmat. Gonagaslaš Majestehta Gonagas Harald V lei mielde Kárášjogas ja gielddat, priváhta ja almmolaš ásahusat ja eará doaimmaheaddjit ledje mielde oainnusmahttimin sámegielaid báikkálaččat ja sosiála mediain.

Maiddái Suoma ja Ruoŧa bealde presideanttat dorjot Norgga bealde sámediggepresideantta. Ruoŧa bealde sámediggepresideanta Per-Olof Nutti oaivvilda ahte sámi álbmogii lea giellagáhtten deaŧalaš sámi kultuvrra jotkkolašvuhtii ja gaskkusteapmái.

– Giella beassanbileahtta eallimii. Áitojuvvon gillii leat mánáid ja nuoraid giellamáhttu eallindáhkádus dannego mánát lea giela boahttevuođa kulturguoddit, dadjá Per-Olof Nutti.

Tuomas Aslak Juuso Suomas ávžžuha buohkaid searvat dán giellaáŋgiruššamii oažžun dihtii sámegielaid oidnosii.

– Giellavahkku fállá vejolašvuođa sámiide čalmmustahttit sámegielaid, muhto seammás sávan ahte maiddái eiseválddit ja fitnodagat davviriikkain válddašedje sámegielaid oassin sin doaimmaid giellavahkku áigge sidjiide heivvolaš vugiin, lohka Tuomas Aslak Juuso ja hástala buohkaid searvat giellavahkkui.

Muitte beivviid – Mušte peeivijd – Muuʹšt peeivid!

Sámegielaid birra:

Sámegielat leat dán áigge 9–10, dan mielde, ahte rehkenastojuvvogo Ruoššas hubmojuvvon áhkilsámegiella juo jáddan vai ii. Riikkaidgaskasaš oktavuođas adnojuvvojit buot sámegielat áitojuvvon, duođalaččat áitojuvvon ja masá jápmán giellan. Sámi giellaguovllut gokčet árbevirolaččat stuorra osiid Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, Guoládatnjárggas davvinuortan Engerdala rádjai Lulli-Norggas ja Eajra rádjai Lulli-Ruoŧas. Sámegillii dát guovlu gohčoduvvo Sápmin.

Lassedieđut:

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, tlf. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

sámi giellaáššiidčálli Marko Marjomaa, tlf. 010 839 3183/ 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Giellavahkku plakat:

GOLLEGIELLA – Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo čakčat 2020

Gollegiella – davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo ovccát geardde čakčat 2020 sámeministariid ja sámediggepresideanttaid deaivvadeamis, man lea ulbmil doallat Helssegis skábmamánus. Giellabálkkašupmi addojuvvo ovttaskas olbmui dehe organisašuvdnii Norggas, Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas sámegielaid ovddideamis.

Giellabálkkašumi leat ásahan sámeáššiin vástideaddji ministarat Norggas, Ruoŧas ja Suomas ovttas dáid riikkaid sámediggepresideanttaiguin. Bálkkašupmi geigejuvvui vuosttaš geardde jagi 2004, ja dat juhkkojuvvo juohke nuppi jagi. Bálkkašumi sturrodat lea 15 000 euro.

Giellabálkkašumi ulbmil

Giellabálkkašumi ulbmilin lea váikkuhit sámegielaid ovddideapmái, gárggiidahttimii ja seailluheapmái Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.

Gii sáhttá oažžut bálkkašumi?

Giellabálkkašupmi juhkkojuvvo ovttaskas olbmuide, joavkkuide dehe servošiidda (omd. searvi, ovttastus, ásahus, instituhtta) mat leat earenoamážit bidjan návccaid sámegielaid ovddideapmái, gárggiidahttimii dehe seailluheapmái. Giellabálkkašupmi sáhttá addojuvvot ovdamearkka dihte čálalaš, njálmmálaš dehe eará bargguin mat gusket hui viidát sierra servodatsurggiide. Bálkkašumi supmi sáhttá juohkit eanet go ovtta vuoitái.

Evttot kandidáhtat!

Ovttaskas olmmoš, joavku dahje searvvuš Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas sáhttá dahkat evttohusa jagi 2020 bálkkašumi vuoitin. Evttohus bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin, man guhkkodat oažžu leat eanemustá 1-2 siiddu, galgá ollet 18.8.2020 beaivvi rádjai dán čujuhussii:

Gollegiella – árvvoštallanlávdegotti čálli
Anne Kirste Aikio
Suoma Sámediggi
anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Sámediggi illuda Mumenvággi-ráiddu davvisámegielat osiid gárváneamis ja ráhkkana nuortalaš- ja anárašgielat osiid buvttadeami doarjumii

Beassážiid áigge, 13.4.2020 čájehuvvo Mumenvággi-ráiddu vuosttaš davvisámegielat oassi Suoma tv:s diibmu 8.25 Yle TV2 -kanálas ja Yle Areenas 13.4. rájes. Suoma Sámediggi  lea leamaš ovttasbargoguoibmin Yle Mumenvággi-ráiddus. Ráiddu lea buvttadan Gutsy animations.  Sámedikki rolla lea earenoamážiid leamaš sámegielaid guoskevaš rávvemis ja bagadeamis. Oktan ulbmilin ovttasbarggus lea leamaš maid gávdnat ođđa sámegielat jietnaneavttáriid ja  nanosmahttit dubbenmáhtu Sámis. Davvisámegielat ráiddus leat oktiibuot 13 oasi, mii lea stuorra lasáhus sámegielat mediafálaldahkii, gávnnaha Sámedikki I várreságadoalli Anni Koivisto, guhte vástida maiddái sámegillii guoskevaš áššiin Sámedikkis.

– Mii Sámedikkis leat hui giitevaččat, ahte Yle ja Gutsy animations dustejedje min hástalusa dubbet ráiddu sámegielaide, vaikke diehtit ahte sámegielat buvttadeapmi sáhttá gáibidit eanet ja leat hástaleaddji maid. Min mielas dakkár ovttasbargu sáhttá addit ollu ráiddu buvttadeddjiide. Mii leat maid ilus, ahte oaččuimet leat mielde fállame iežame áššedovdamuša giela ektui, muhto maid dainna láhččit vuođu boahttevaš dubbenprošeavttaide. Sámediggi sávváge, ahte dát bargu maiddái roahkasmahttá earáid váldit seammasullasaš hástalusa vuostá, dadjá Koivisto.

Govva: Gutsy Animations

Yle ja Sámediggi leat soahpan maŋŋel ráđđádallamiid, ahte ráidu buvttaduvvo buot golmma sámegillii. Vuosttaš 13 oasi leat davvisámegillii ja 6 oasi bohtet anárašgillii ja 5 nuortalašgillii. Davvisámegielat oasit almmuhuvvojit giđđat 2020 ja anáraš- ja nuortalašgielat osiid buvttadeapmi álggahuvvo geasset.

-Earenoamážit mii illudat vel daid unnit sámegielaid osiid buvttadeapmái, danin go dat lea áibbas ođđalágan bargu ja juohke buvttadus daid unna gielaide lea hui mearkkašahtti. Mii maiddái diehtit man unnán makkár mediasisdoallu lea daidda unnit gielaide ja dát nanne bealistis dehálaš giellaealáskahttinabarggu, joatká Koivisto.

Sámegielat áittavuloš dili dihte ja buvttadeapmái doarjjan Sámediggi lea čállán giellapolitihkalaš linnjemiid Mumenvággi-buvttadeapmái. Daidda sáhttá oahpásnuvvat dás.

Lassidieđut:

Anni Koivisto
I várreságadoalli
anni.koivisto@samediggi.fi / +358 40 415 5969

Anne Kirste Aikio
gielladorvočálli
anne-kirste.aikio@samediggi.fi / 010 839 3124 | +358 40 707 5626

Tarja Porsanger
plánejeaddji / Filbmaguovddáš Skábma
tarja.porsanger@samediggi.fi / 010 839 3182 |  +348 50 569 6065

Sámegielaid dulkonskuvlejupmi álgá – Sámediggi hástala ohcat skuvlejupmái

Sámediggi lea guhká jo sávvan sámegielaide dulkonskuvlejumi ja dál viimmat sávaldat ollašuvvá go Sámi Oahpahusguovddáš álggaha dulkonskuvlejumi čakčat ovttas Diakonia-ámmátallaskuvllain ja Oulu universitehta Giellagas-instituhtain. Skuvlejupmi lea oassi prošeavttas, mii ruhtaduvvo Eurohpá sosiálaruhtaráju ruhtademiin ja prošeavtta leat maid mielde ruhtadeamen sámiid ruovttuguovlluid gielddain Anár, Ohcejohka ja Eanodat sihke Sámediggi.

Prošeavttas čađahuvvo 25 oahppočuoggá sámegielaid dulkaskuvlejupmi lohkanbajis 2020-2021. Oahput čađahuvvojit máŋggahámátoahppun, nu ahte daid lea vejolaš čađahit barggu olis. Skuvlejupmi lea oaivvilduvvon eandalii daidda, guđet barget jo dulkan, muhto heive maiddái earáide geain lea nuppi gráđa skuvlejupmi ja doarvái buorre čálalaš ja njálmmálaš suomagiela ja muhtun dan golmma sámegiela (anáraš-, nuortalaš-, dahje davvisámegiela) máhttu.

Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio

Sámediggi hástala sámegielagiid ohcat skuvlejupmái, danin go mis lea stuorra dárbu sámegielat dulkkaide. Sámedikki bargun leage veahkehit eiseválddiid gávdnat dulkkaid, muhto diehtá ahte dulkkaid gávdnan sáhttá leat hástaleaddji, daningo dulkkat leat unnán. Dulkka bargu heive hui vuohkkasit sámi eallinvuohkái, daningo dat lea heiveheamis liigebargun vaikke árbevirolaš ealáhusaide, studeremii dahje fitnodatdolliide, cavgila ieš guhká dulkan bargan Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio.

– Dulkka barggut ledje hui vuogas lassedietnasin studerema lassin, ja heivejit maid vaikke duojáriidda dahje jorgaleddjiide bures. Dulkka bargu lea miellagiddevaš, hástaleaddji ja addá maid vejolašvuođa čuovvut ja oahppat máŋggain áššiin. Dulkka barggus lean beassan mátkkoštit, čuovvut lahka sámepolitihka, deaivat ollu olbmuiguin ja gazzan vel seammás oahpu viidát iešguđetge servodatsurggiin.

Maiddái Sámediggi dárbbaša dulkkaid iežas čoahkkimiidda, nu maid gielddat ja eará eiseválddit. Loga lasi dulkaskuvlejumis ja dan sisdoaluin Sámi Oahpahusguovddáža siidduin.

Ohcanáigi skuvlejupmái lea rabas 3.4.2020 rádjai.

Lassidieđut:

Iiris Mäenpää, SAKK, iiris.maenpaa@sogsakk.fi, 040 487 6887

Tiisu-Maria Näkkäläjärvi, SAKK, tiisu-maria.nakkalajarvi@sogsakk.fi, 040 378 0304

dahje

Sámedikki sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi, 010 839 3124 / 040 707 5626

OKM:a sámeoahpahusa ovddidanbargojoavku álggaha barggu Anáris

Oahpahusministtar Li Andersson ja dieđa- ja kulturministtar Hanna Kosonen leaba ásahan sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku. Bargojoavkku bargun lea guorahallat sámegielat árrabajásgeassima, kultur- ja giellabeassedoaimma, sámeoahpahusa ja – skuvlema dili oktan oppalašvuohtan. Bargojoavku čoahkkana vuosttas háve Anáris njukčamánu 11. beaivve.

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio atná bargojoavkku ásaheami mearkkašahtti áššin ja dasa ásahuvvon doaimmaid dehálažžan. – Lea duođaige dehálaš, ahte árrabajásgeassin, oahpahus ja skuvlejupmi gehččojuvvo oktan riikkaviidosaš oppalašvuohtan ja sámeoahpahussii álgo ráhkaduvvot bissovaš vuođđu maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde, dadjá Sanila-Aikio.

”Go sámiid gielalaš vuoigatvuođat leat meroštallon láhkaásaheamis sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde sierradássásažžan, lea dárbbašlaš guorahallat sámeoahpahusa dili oktan oppalašvuohtan riikkaviidosaččat ja buot skuvladásiin”, gávnnahuvvo ásahanmearrádusas.

Bargojoavkku bargun lea bargat dárbbašlaš evttohusaid:

  1. Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ja skuvlejumi buorideami várás sihke dan oažžuma ovddideami várás olles riikkas, ja oahpaheaddjiid oažžuma ovddideami várás;
  2. Sámegielat árrabajásgeassima ja sámiid kultur- ja giellabeassedoaimma buorideami várás ja dan oažžuma ovddideami várás sihke árrabajásgeassinbargiid oažžuma ovddideami várás;
  3. Sámegielat oahppamateriála oažžuma sihkkarastima várás;
  4. Sámegielaid, sámiid historjjá ja kultuvrra dovdama lasiheami várás erenomážit skuvlaoahpahusas;
  5. Davviriikkalaš skuvlaoktasašbarggu ovddideami várás sámeoahpahusas, ja
  6. Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid oažžuma sihkkarastima várás ja oahpahusdárbbuide ráhkkaneami várás.

Oahpahus- ja kulturministeriija lea nammadan bargojoavkku ságajođiheaddjin hoavda Tiina Silander oahpahus- ja kulturministeriijas ja lahttun čuovvovaš olbmuid: oahpahusráđđi Anna Mikander, projeaktaplánejeaddji Erno Hyvönen ja spesiálaplánejeaddji Mikko Cortes-Tellez oahpahus- ja kulturministeriija, ráđđehusčálli Maija lles vuoigatvuođaministeriija, oahpahusráđđi Leena Nissilä Oahpahusráđđehus, čuvgehusdoaimma bajit dárkkisteaddji Kari Torikka Lappi guovlohálddahusvirgedoaimmahat, skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari ja gielladorvočálli Anne-Kirste Aikio Sámediggi, spesiálaáššedovdi Jarkko Lahtinen Suoma Gielddaidlihttu, rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen Sámi oahpahusguovddáš, Sinikka Labba Eanodaga gielda, čuvgehushoavda likka Korhonen Anára gielda, čuvgehusdoaimmahoavda Anne Onnela Soađegili gielda, čuvgehusdoaimmahoavda-rektor Laura Arola Ohcejoga gielda, beaiveruovttu hoavda Eija Salmi Oulu gávpot, bálvalusguovlohoavda Kai Väistö Roavvenjárgga gávpot ja universitehtalektor Marja-Liisa Olthuis Oulu universitehta.

Bargojoavkku áššedovdičállin doibmet sámi gáiddusoahpahusprojeavtta koordináhtor Arla Magga ja sámi giellabeassejođiheaddji Petra Kuuva Sámedikkis sihke oahpahusráđđi Susanna Rajala Oahpahusráđđehusas.

Bargojoavku čoahkkana vuosttas háve Anáris Sajosis njukčamánu 11. beaivve.

 

Lassidieđut:

Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Ánne-Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi

Petra Kuuva, petra.kuuva(at)samediggi.fi

Sámi álbmotbeaivi 6.2.

Sámediggi ordne rabas uvssaid beaivve Anára Sajosis sámi álbmotbeaivve 6.2.2020 dmu 11-15. Boađe oahpásmuvvat Sámedikki doaimmaide!

Sámedikki almmolaš doaimmahat, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja sámegiela doaimmahat ovdan buktet doaimmaset Sajosis. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe ja Sajosa restoráŋŋa Čaijus sáhttá oastit álbmotbeaivve lunšša.

Sámi álbmotbeaivvi 6.2. prográmma Anáris

Bures boahtin buohkaide!

diibmu 7.00 rájes
Yle Sápmi sádde sámegielat rádioprográmma golmma sámegillii.
Neahttarádio: yle.fi/sapmi

9 Leavgga rohtten leavgastággui ja Sámi soga lávlla, SIIDA

9-17 Siidda čájáhusaide lea nuvttá sisabeassan oppa beaivvi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditoria
• Anára skuvlla sámeluohkát lávlot, čájáhallet ja dánsejit.
• Ovttaslávlun ja musihkka, Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu
• Filbma, Sámi oahpahusguovddáš

10.30-13 Sámi álbmotbeaivvi mállásat, Anára SEARVEGODDEDÁLLU, Sámi Soster rs ja Anára searvegoddi

11-15 SAJOS
• Sámedikki rabas uvssat. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe.
• Sámi arkiivva rabas uvssat

12 ”Njuvčča soajáiguin – Girječálli Yrjö Kokko luottain”, Yrjö Kokko -searvi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida ođasmuvvá 2020-2022, SIIDDA auditorias

12.30 Seailluhit Sámi árbbi, pop up -čájáhusa rahpan, SIIDDA loktafeaskáris

13- Bisppameassu, Anára searvegoddi, Anára sámegirku
Meassu maŋŋá girkokáffe searvegoddedálus, SámiSoster rs ja Anára searvegoddi

18 Filbmaeahket, SAJOS
Filbmaeahket ordnejuvvo ovttasbarggus Sámi dáidaga doarjjasearvvi Visuálalaš Sápmi -Leader prošeavttain.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Sápmi / Suopma
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norga
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suopma
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norga
  • Bántafáŋga 2019, kesto 4 min, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norga
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suopma
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12, Heli Valkama, Sápmi / Suopma
  • Giitu giitu 2019, kesto 6 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga
  • Sámás muinna 2019, kesto 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 9 min, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suopma
  • Ribadit 2019, kesto 10 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga

   

      

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

 

Sámi giellalága 31 §:a vuođul máksojuvvon doarjagat ohcanlahkai

Vuoigatvuođaministeriija almmuha ohcanláhkái sámi giellalága (1086/2003) 31 §:s oaivvilduvvon doarjagiid. Doarjagat leat dán jagi geavahanláhkái oktiibuot 150 000 euro. Doarjaga sáhttá mieđihit sámiid ruovttuguovllu gielddaide, searvegottiide ja bálgosiidda ja maiddái lága 18 §:s dárkkuhuvvon priváhta beliide lága heiveheamis šaddan sierra lassigoluid gokčamii. Dál ohcanláhkái doarjagat leat oaivvilduvvon 1.1.2020 maŋŋá šaddi lassegoluide.

Ohcanáigi álgá 20.1.2020 ja nohká 13.2.2020 dii 16.15. Ohcamuš ohccojuvvo ohcanskoviin, mii gávdnu dáppe. Ohcanskovvái galgá laktit skovi olis bivdojuvvon mildosiid. Ohcci doaimmaha ohcanskovi mildosiiddisguin vuoigatvuohtaministeriija girjenkantuvrii (oikeusministerio@om.fi, dahje Oikeusministeriö Ritarikatu 2 B, 00170 Helsset) mearreáiggi siste. Ohcci vástida ohcamuša doaimmaheamis mearreáiggi siste. Mearreáiggi maŋŋá boahtán ohcamušat eai váldo vuhtii.

Lassidieđut vuoigatvuođaministeriija doarjagis.

 

Lassidieđut:

Sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sámedikki sámegiela doaimmahat almmuha ohcan láhkai plánejeaddji mearreáigásaš doaimma

Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá mearreáigásaš plánejeaddji, gean bargun lea ráhkadit dieđihanmateriála sámi giellalágas ja sámiid eará gielalaš vuoigatvuođain nu sámeálbmogii, go virgeoapmahaččaide neahttasiidduide ja eará kanálaide.  Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá golbma mánotbaji.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun gáibida sámiid gielalaš vuoigatvuođaid, sámekultuvrra ja hálddahusbargguid buori dovdamuša ja buriid gulahallandáidduid. Bargohárjánupmi vástideaddji bargguin gehččojuvvo ovdun.

Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/III mielde (vuođđobálká 2565,88 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi vuođul ahkelasit sihke sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi. Doaimmas čuvvojuvvo guovtte vahku geahččalanáigi.

Ohcamuša mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 10.1.2020 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?05c8db1e

Lassidieđuid barggus addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. 010 839 3124. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 20.12.2019

Sámediggi lágida skuvlejumi oassin Mumenleahki-ráiddu sámegielat dubbenbuvttadeami

Yle, Gutsy Animations ja Sámediggi barget ovttas ámmátlaš dubbenkultuvrra huksema ovdii buot golmma sámegillii. ”Juohke oassebealli buktá oktasaš beavdái buoremus čehppodagas”, dadjá Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio.

Sámedikki sámegiela doaimmahat ja filbmaguovddáš Skábma lágidit dubbemii laktáseaddji skuvlejumi ođđajagimánus. Skuvlejumi dárkkuhussan lea sihkkarastit, ahte boahtte giđa rájes gullat Mumeniid buot golmmain Suomas hállon sámegielain.

Oassebealit lea soahpan, ahte davvisámegielat Mumenleahki-ráiddu buvttadeami olis boahtit oaidnit maiddái oassálas buvttadanáigodagaid anáraš- ja nuortalašgillii. Mumenleahki-ráiddu gárvvásmuvvan buot sámegielaiguin gáibida neavttáriid ohcama ja skuvlema aktiivvalaččat. Guovtti buvttadanáigodaga ollisvuohta golmma sámegielain gáibida lasseruhtadeami. Sámedikki čoavddus lea neavttáriidda ja lávluide oaivvilduvvon jietnaneaktinskuvlejumi lassin olggobeale ruhtadeami sihkkarastin.

”Mis leat ollu čeahpes ja movttegis olbmot. Lean sihkkar, ahte mii gávdnat buot gielaide buorre loaiddasteddjiid Mumeniid máilbmái”, muitala Anne Kirste Aikio. ”Filbmaguovddáš Skábma bovdege buohkaid jietnaneaktimis beroštuvvan olbmuid geahččalit, makkár lea ámmátlaš dubben sámegielaiguin”, ávžžuha Aikio.

Juos leat beroštuvvan skuvlejumis, sádde oanehis šleađgapoastta, mas muitalat iežat beroštumis ja oktavuođadieđuidat čujuhussii anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi 8.1.2019 rádjái. Skuvlejumi dárkilut áigetávval almmuhuvvo ođđajagimánus.

Govva: Gutsy Animations

Lassedieđut: 

Anne Kirste Aikio, gielladorvočálli, tel 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi 

Tarja Porsanger, filbmaguovddáš Skábma, tel +358 10 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi