Sámegielaid dulkonskuvlejupmi álgá – Sámediggi hástala ohcat skuvlejupmái

Sámediggi lea guhká jo sávvan sámegielaide dulkonskuvlejumi ja dál viimmat sávaldat ollašuvvá go Sámi Oahpahusguovddáš álggaha dulkonskuvlejumi čakčat ovttas Diakonia-ámmátallaskuvllain ja Oulu universitehta Giellagas-instituhtain. Skuvlejupmi lea oassi prošeavttas, mii ruhtaduvvo Eurohpá sosiálaruhtaráju ruhtademiin ja prošeavtta leat maid mielde ruhtadeamen sámiid ruovttuguovlluid gielddain Anár, Ohcejohka ja Eanodat sihke Sámediggi.

Prošeavttas čađahuvvo 25 oahppočuoggá sámegielaid dulkaskuvlejupmi lohkanbajis 2020-2021. Oahput čađahuvvojit máŋggahámátoahppun, nu ahte daid lea vejolaš čađahit barggu olis. Skuvlejupmi lea oaivvilduvvon eandalii daidda, guđet barget jo dulkan, muhto heive maiddái earáide geain lea nuppi gráđa skuvlejupmi ja doarvái buorre čálalaš ja njálmmálaš suomagiela ja muhtun dan golmma sámegiela (anáraš-, nuortalaš-, dahje davvisámegiela) máhttu.

Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio

Sámediggi hástala sámegielagiid ohcat skuvlejupmái, danin go mis lea stuorra dárbu sámegielat dulkkaide. Sámedikki bargun leage veahkehit eiseválddiid gávdnat dulkkaid, muhto diehtá ahte dulkkaid gávdnan sáhttá leat hástaleaddji, daningo dulkkat leat unnán. Dulkka bargu heive hui vuohkkasit sámi eallinvuohkái, daningo dat lea heiveheamis liigebargun vaikke árbevirolaš ealáhusaide, studeremii dahje fitnodatdolliide, cavgila ieš guhká dulkan bargan Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio.

– Dulkka barggut ledje hui vuogas lassedietnasin studerema lassin, ja heivejit maid vaikke duojáriidda dahje jorgaleddjiide bures. Dulkka bargu lea miellagiddevaš, hástaleaddji ja addá maid vejolašvuođa čuovvut ja oahppat máŋggain áššiin. Dulkka barggus lean beassan mátkkoštit, čuovvut lahka sámepolitihka, deaivat ollu olbmuiguin ja gazzan vel seammás oahpu viidát iešguđetge servodatsurggiin.

Maiddái Sámediggi dárbbaša dulkkaid iežas čoahkkimiidda, nu maid gielddat ja eará eiseválddit. Loga lasi dulkaskuvlejumis ja dan sisdoaluin Sámi Oahpahusguovddáža siidduin.

Ohcanáigi skuvlejupmái lea rabas 3.4.2020 rádjai.

Lassidieđut:

Iiris Mäenpää, SAKK, iiris.maenpaa@sogsakk.fi, 040 487 6887

Tiisu-Maria Näkkäläjärvi, SAKK, tiisu-maria.nakkalajarvi@sogsakk.fi, 040 378 0304

dahje

Sámedikki sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi, 010 839 3124 / 040 707 5626

OKM:a sámeoahpahusa ovddidanbargojoavku álggaha barggu Anáris

Oahpahusministtar Li Andersson ja dieđa- ja kulturministtar Hanna Kosonen leaba ásahan sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku. Bargojoavkku bargun lea guorahallat sámegielat árrabajásgeassima, kultur- ja giellabeassedoaimma, sámeoahpahusa ja – skuvlema dili oktan oppalašvuohtan. Bargojoavku čoahkkana vuosttas háve Anáris njukčamánu 11. beaivve.

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio atná bargojoavkku ásaheami mearkkašahtti áššin ja dasa ásahuvvon doaimmaid dehálažžan. – Lea duođaige dehálaš, ahte árrabajásgeassin, oahpahus ja skuvlejupmi gehččojuvvo oktan riikkaviidosaš oppalašvuohtan ja sámeoahpahussii álgo ráhkaduvvot bissovaš vuođđu maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde, dadjá Sanila-Aikio.

”Go sámiid gielalaš vuoigatvuođat leat meroštallon láhkaásaheamis sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde sierradássásažžan, lea dárbbašlaš guorahallat sámeoahpahusa dili oktan oppalašvuohtan riikkaviidosaččat ja buot skuvladásiin”, gávnnahuvvo ásahanmearrádusas.

Bargojoavkku bargun lea bargat dárbbašlaš evttohusaid:

  1. Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ja skuvlejumi buorideami várás sihke dan oažžuma ovddideami várás olles riikkas, ja oahpaheaddjiid oažžuma ovddideami várás;
  2. Sámegielat árrabajásgeassima ja sámiid kultur- ja giellabeassedoaimma buorideami várás ja dan oažžuma ovddideami várás sihke árrabajásgeassinbargiid oažžuma ovddideami várás;
  3. Sámegielat oahppamateriála oažžuma sihkkarastima várás;
  4. Sámegielaid, sámiid historjjá ja kultuvrra dovdama lasiheami várás erenomážit skuvlaoahpahusas;
  5. Davviriikkalaš skuvlaoktasašbarggu ovddideami várás sámeoahpahusas, ja
  6. Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bargiid oažžuma sihkkarastima várás ja oahpahusdárbbuide ráhkkaneami várás.

Oahpahus- ja kulturministeriija lea nammadan bargojoavkku ságajođiheaddjin hoavda Tiina Silander oahpahus- ja kulturministeriijas ja lahttun čuovvovaš olbmuid: oahpahusráđđi Anna Mikander, projeaktaplánejeaddji Erno Hyvönen ja spesiálaplánejeaddji Mikko Cortes-Tellez oahpahus- ja kulturministeriija, ráđđehusčálli Maija lles vuoigatvuođaministeriija, oahpahusráđđi Leena Nissilä Oahpahusráđđehus, čuvgehusdoaimma bajit dárkkisteaddji Kari Torikka Lappi guovlohálddahusvirgedoaimmahat, skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari ja gielladorvočálli Anne-Kirste Aikio Sámediggi, spesiálaáššedovdi Jarkko Lahtinen Suoma Gielddaidlihttu, rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen Sámi oahpahusguovddáš, Sinikka Labba Eanodaga gielda, čuvgehushoavda likka Korhonen Anára gielda, čuvgehusdoaimmahoavda Anne Onnela Soađegili gielda, čuvgehusdoaimmahoavda-rektor Laura Arola Ohcejoga gielda, beaiveruovttu hoavda Eija Salmi Oulu gávpot, bálvalusguovlohoavda Kai Väistö Roavvenjárgga gávpot ja universitehtalektor Marja-Liisa Olthuis Oulu universitehta.

Bargojoavkku áššedovdičállin doibmet sámi gáiddusoahpahusprojeavtta koordináhtor Arla Magga ja sámi giellabeassejođiheaddji Petra Kuuva Sámedikkis sihke oahpahusráđđi Susanna Rajala Oahpahusráđđehusas.

Bargojoavku čoahkkana vuosttas háve Anáris Sajosis njukčamánu 11. beaivve.

 

Lassidieđut:

Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Ánne-Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi

Petra Kuuva, petra.kuuva(at)samediggi.fi

Sámi álbmotbeaivi 6.2.

Sámediggi ordne rabas uvssaid beaivve Anára Sajosis sámi álbmotbeaivve 6.2.2020 dmu 11-15. Boađe oahpásmuvvat Sámedikki doaimmaide!

Sámedikki almmolaš doaimmahat, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja sámegiela doaimmahat ovdan buktet doaimmaset Sajosis. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe ja Sajosa restoráŋŋa Čaijus sáhttá oastit álbmotbeaivve lunšša.

Sámi álbmotbeaivvi 6.2. prográmma Anáris

Bures boahtin buohkaide!

diibmu 7.00 rájes
Yle Sápmi sádde sámegielat rádioprográmma golmma sámegillii.
Neahttarádio: yle.fi/sapmi

9 Leavgga rohtten leavgastággui ja Sámi soga lávlla, SIIDA

9-17 Siidda čájáhusaide lea nuvttá sisabeassan oppa beaivvi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditoria
• Anára skuvlla sámeluohkát lávlot, čájáhallet ja dánsejit.
• Ovttaslávlun ja musihkka, Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu
• Filbma, Sámi oahpahusguovddáš

10.30-13 Sámi álbmotbeaivvi mállásat, Anára SEARVEGODDEDÁLLU, Sámi Soster rs ja Anára searvegoddi

11-15 SAJOS
• Sámedikki rabas uvssat. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe.
• Sámi arkiivva rabas uvssat

12 ”Njuvčča soajáiguin – Girječálli Yrjö Kokko luottain”, Yrjö Kokko -searvi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida ođasmuvvá 2020-2022, SIIDDA auditorias

12.30 Seailluhit Sámi árbbi, pop up -čájáhusa rahpan, SIIDDA loktafeaskáris

13- Bisppameassu, Anára searvegoddi, Anára sámegirku
Meassu maŋŋá girkokáffe searvegoddedálus, SámiSoster rs ja Anára searvegoddi

18 Filbmaeahket, SAJOS
Filbmaeahket ordnejuvvo ovttasbarggus Sámi dáidaga doarjjasearvvi Visuálalaš Sápmi -Leader prošeavttain.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Sápmi / Suopma
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norga
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suopma
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norga
  • Bántafáŋga 2019, kesto 4 min, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norga
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suopma
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12, Heli Valkama, Sápmi / Suopma
  • Giitu giitu 2019, kesto 6 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga
  • Sámás muinna 2019, kesto 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 9 min, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suopma
  • Ribadit 2019, kesto 10 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga

   

      

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

 

Sámi giellalága 31 §:a vuođul máksojuvvon doarjagat ohcanlahkai

Vuoigatvuođaministeriija almmuha ohcanláhkái sámi giellalága (1086/2003) 31 §:s oaivvilduvvon doarjagiid. Doarjagat leat dán jagi geavahanláhkái oktiibuot 150 000 euro. Doarjaga sáhttá mieđihit sámiid ruovttuguovllu gielddaide, searvegottiide ja bálgosiidda ja maiddái lága 18 §:s dárkkuhuvvon priváhta beliide lága heiveheamis šaddan sierra lassigoluid gokčamii. Dál ohcanláhkái doarjagat leat oaivvilduvvon 1.1.2020 maŋŋá šaddi lassegoluide.

Ohcanáigi álgá 20.1.2020 ja nohká 13.2.2020 dii 16.15. Ohcamuš ohccojuvvo ohcanskoviin, mii gávdnu dáppe. Ohcanskovvái galgá laktit skovi olis bivdojuvvon mildosiid. Ohcci doaimmaha ohcanskovi mildosiiddisguin vuoigatvuohtaministeriija girjenkantuvrii (oikeusministerio@om.fi, dahje Oikeusministeriö Ritarikatu 2 B, 00170 Helsset) mearreáiggi siste. Ohcci vástida ohcamuša doaimmaheamis mearreáiggi siste. Mearreáiggi maŋŋá boahtán ohcamušat eai váldo vuhtii.

Lassidieđut vuoigatvuođaministeriija doarjagis.

 

Lassidieđut:

Sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sámedikki sámegiela doaimmahat almmuha ohcan láhkai plánejeaddji mearreáigásaš doaimma

Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá mearreáigásaš plánejeaddji, gean bargun lea ráhkadit dieđihanmateriála sámi giellalágas ja sámiid eará gielalaš vuoigatvuođain nu sámeálbmogii, go virgeoapmahaččaide neahttasiidduide ja eará kanálaide.  Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá golbma mánotbaji.

Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun gáibida sámiid gielalaš vuoigatvuođaid, sámekultuvrra ja hálddahusbargguid buori dovdamuša ja buriid gulahallandáidduid. Bargohárjánupmi vástideaddji bargguin gehččojuvvo ovdun.

Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/III mielde (vuođđobálká 2565,88 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi vuođul ahkelasit sihke sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi. Doaimmas čuvvojuvvo guovtte vahku geahččalanáigi.

Ohcamuša mildosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 10.1.2020 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?05c8db1e

Lassidieđuid barggus addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. 010 839 3124. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 20.12.2019

Sámediggi lágida skuvlejumi oassin Mumenleahki-ráiddu sámegielat dubbenbuvttadeami

Yle, Gutsy Animations ja Sámediggi barget ovttas ámmátlaš dubbenkultuvrra huksema ovdii buot golmma sámegillii. ”Juohke oassebealli buktá oktasaš beavdái buoremus čehppodagas”, dadjá Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio.

Sámedikki sámegiela doaimmahat ja filbmaguovddáš Skábma lágidit dubbemii laktáseaddji skuvlejumi ođđajagimánus. Skuvlejumi dárkkuhussan lea sihkkarastit, ahte boahtte giđa rájes gullat Mumeniid buot golmmain Suomas hállon sámegielain.

Oassebealit lea soahpan, ahte davvisámegielat Mumenleahki-ráiddu buvttadeami olis boahtit oaidnit maiddái oassálas buvttadanáigodagaid anáraš- ja nuortalašgillii. Mumenleahki-ráiddu gárvvásmuvvan buot sámegielaiguin gáibida neavttáriid ohcama ja skuvlema aktiivvalaččat. Guovtti buvttadanáigodaga ollisvuohta golmma sámegielain gáibida lasseruhtadeami. Sámedikki čoavddus lea neavttáriidda ja lávluide oaivvilduvvon jietnaneaktinskuvlejumi lassin olggobeale ruhtadeami sihkkarastin.

”Mis leat ollu čeahpes ja movttegis olbmot. Lean sihkkar, ahte mii gávdnat buot gielaide buorre loaiddasteddjiid Mumeniid máilbmái”, muitala Anne Kirste Aikio. ”Filbmaguovddáš Skábma bovdege buohkaid jietnaneaktimis beroštuvvan olbmuid geahččalit, makkár lea ámmátlaš dubben sámegielaiguin”, ávžžuha Aikio.

Juos leat beroštuvvan skuvlejumis, sádde oanehis šleađgapoastta, mas muitalat iežat beroštumis ja oktavuođadieđuidat čujuhussii anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi 8.1.2019 rádjái. Skuvlejumi dárkilut áigetávval almmuhuvvo ođđajagimánus.

Govva: Gutsy Animations

Lassedieđut: 

Anne Kirste Aikio, gielladorvočálli, tel 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi 

Tarja Porsanger, filbmaguovddáš Skábma, tel +358 10 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sámi gielladahku -BÁLKKAŠUPMI Pasila vuođđoskuvlii ja dan davvisámegiella-suomagiella luohkkái

Sámedikki sámi giellaráđđi lea mieđihan sámi gielladahku -bálkkašumi Pasila vuođđoskuvlii ja dan guovttegielat davvisámegiella-suomagiella-luohkkái. Sámi gielladahku -bálkkašupmi juhkko viđat geardde.

Sámi gielladahku -bálkkašumiin addojuvvo dovddastus sámegielat bálvalusaid ja sámegiela sajádaga ovddideami buorrin dahkkon ánssolaš barggus Suomas. Sámi gielladahku -bálkkašupmi lea sámi duodji ja diploma. Bálkkašupmi luohpaduvvo Pasila skuvllas Helssegis disttaga 17.12. dmu 10.00.

– Pasila skuvlla davvisámegiella-suomagiella luohkká lea ovdamearka dan dehálaš barggus mii bargo sámekultuvrra ja sámegielaid seailluheami ovdii sámiid ruovttuguovllu olggobealde, muitala sámi giellaráđi ságajođiheaddji Neeta Jääskö. Sámekultuvrra eallineaktu lea sámegiela seailluheapmi boahttevaš buolvvaide ja giella lea sámekultuvrra deháleamos ja mávssoleamos oassi, man sirdáseapmi gávpotbirrasis sáhttá leat hástaleaddji. Pasila skuvla lea iežas positiivvalaš ovdamearkkain movttiidahttán sámeoahpahusa ovddideapmi maiddái eará gávpogiinge –dás lea ánssuid fidnen erenomážit skuvlla rektor giitala Jääskö.

Bálkkašupmi lea Ilmari Tapiola duodji

Sámi gielladahku -bálkkašupmi lea duodji, man duddjojeaddji lea válljen Sámi Duodji rs. Bálkkašupmi lea muoras ráhkaduvvon gárri, mii lea čiŋahuvvon čoarvemateriálain. Gári lea duddjon duojár Ilmari Tapiola, Ohcejogas.

Sámi gielladahkubálkkašupmi 2019. Ráhkadan duojár Ilmari Tapiola

Sámedikki vuođustusat

Sámedikki giellaráđđi vuođustallá mearrádusa ee. dainna, ahte Pasila vuođđoskuvlla doaibmavuohki addá doaivaga ja láhčá vejolašvuođaid, ahte gávpogis sáhttá geavahit sámegiela, eallit sápmelažžan ja oahppat kultuvrra. Fuopmášan veara lea maiddái, ahte dát Pasila vuođđoskuvlla geahččaleapmi lea movttiidahttán earáge skuvllaid čielggadit vejolašvuođa álggahit guovttegielat luohká dahje vuođđudit dakkára. Giellaráđi mielas Pasila skuvlla ánsun sáhttá maiddái lohkat dan, ahte dat ollašuhttá sámiid gielalaš vuoigatvuođaid viidásabbot go maid láhka eaktuda.

Pasila skuvla lea maiddái bajidan sámiid ja smávva sámeluohká olles skuvlla áššin, ja skuvllas leat máŋgga láhkai ja maiddái dáhpáhusain vuhtii váldon sámekultuvra ja sámegielat.

Sámi gielladahku -bálkkašupmi

Lassidieđut:

gielladorvočálli Anne Kirste Aikio. tel. 010 839 3124, anne-kirste.aikio@samediggi.fi

Sámediggi háliida guhkes áigge čovdosiid giellabeassedoaimma sihkkarastima várás – ii váldde giellabeassedoaimma lágideami vuollái

Sámedikki stivra gieđahalai čoahkkimis 2.-3.12.2019 kultur- ja giellabeassedoaimmas dahkkon vuoigatvuođalaš čielggadeami ja gažaldaga giellabeassedoaimma lágideamis ja buvttadeamis. Sámedikki stivra mearridii čoahkkimis plánaid birra, mat gusket sámi kultur- ja giellabeassedoaimma oanehis ja guhkes áigge ovddideami.

Sámediggi lea ožžon gárvvisin čielggadanbarggu, man váldobargun lea leamaš čielggadit mainna vugiin ja eavttuin kultur- ja giellabeassedoaimma sáhtášii sirdit Sámedikki ordnema vuollái. Dát lea váldon ulbmilin Sámedikki dán válgabaji politihkalaš doaibmanprográmmain. Maiddái Anára ja Soađegili gielddat ovttas Anarâškielâ serviin leat álgagis evttohan, ahte Sámediggi váldá kultur- ja giellabeassedoaimma lágideami vuollái.

Dat, gean vásttus sámi kultur- ja giellabeassedoaibma lea, lea okta doaimma stuorámus hástalusain. Čielggadusa mielde molssaeaktun galggašiige guorahallat hástalusaid čoavdima guhkit áigge siste sihkkarastima dihtii giellabeassedoaimma bissovašvuođa, kvalitehta ja doaibmansihkkarvuođa. Čielggadusa bohtosiin boahtá maiddái ovdan, ahte fámus leahkki árrabajásgeassinlága mielde Sámediggi ii sáhte doaibmat giellabeassebálvalusaid lágideaddjin nugo gielddat. Giellabeassedoaimma fállan gielddaide Sámedikki doaimmas eaktudivčče, ahte Sámediggi vuođđudivčče das sierranas priváhtavuoigatvuođalaš doaibmi. Čielggadeamis ovdanbukton molssaeavttut eaktudit goittotge dárkilut árvvoštallama ja lassiresurssaid.

Sámediggi lea duhtavaš giellabeassedoaimma viidumii ja dan bohtosiidda gielaealáskahttimis. Suoma stáhta doarjja giellabeassedoaimmaide lea leamaš mearkkašahtti ja lea dahkan vejolažžan dan šaddama ja buriid bohtosiid. Dál lea goittotge dárbu čielggadit makkár nuppástusaid giellabeassedoaimma stáđásmahttin eaktuda láhkaásaheapmái ja doaibmanráhkadusaide, vuoi dan buorit bohtosat boahttevuođasge šaddet sihkkarastot.

”Giellabeassedoaibma lea erenomáš dehálaš ja sávan, ahte dálá doaibmit sáhttet joatkit, dassážiigo mis leat guhkes áigge čovdosat dillái. Sávan, ahte dárbbu miel gielddat guddet vásttu giellabeassedoaimma joatkašuvvamis”, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio.

Sámedikki stivra evttoha, ahte oassin oahpahus- ja kulturministeriija vuođđudan sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanjoavkku, ráhkaduvvo sámi árrabajásgeassima ja sámi kultur- ja giellabeassedoaimma geaidnokárta.  Geaidnokárttas meroštallošedje doaimma guhkes áigge ulbmilat ja daid eaktudan doaimmat. Seamma oktavuođas Sámedikki stivra evttoha  Sámedikki jagi 2020 doaibmaplánii, ahte jotkojuvvo čielggadanbargu das, sáhttágo Sámediggi doaibmat giellabeassebálvalusaid lágideaddjin.

Esiselvitys, Saamelaiskäräjien mahdollisuudet hallinnoida ja järjestää saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa

Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sámi gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Ovdačilgehusprošeavtta plánejeaddji Piia Nuorgam tel. 040 623 3341, piia.nuorgam(at)samediggi.fi

Sámediggi joatká ohcanáiggi: sámegiela doaimmahat ohcá davvisámegiela jorgaleaddji vurohallanfriijavuođa sadjásačča

Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá

davvisámegiela jorgaleaddji vurohallanfriijavuođa sadjásačča

Sadjásašvuohta lea áigái 1.4. – 30.9.2020.  Sadjásažžan válljejuvvon galgá deavdit vurohallanfriijavuođalágas (1305/2002) dárkkuhuvvon eavttuid. Jorgaleaddji bargguin lea mearriduvvon sámedikki bargoortnega 36 §:s ja jorgaleaddji gelbbolašvuođagáibádusat leat sámedikkis addojuvvon ásahusas (1727/1995). Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV dahje V/II mielde 2518,95-2180,06. Bálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllulassi sihke bargohárjánumi mielde ahkelasit.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 31.12.2019 rádjai čujuhusas:

https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?823d2f13fi-FI

Lassidieđuid barggus addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, tel. 010 839 3124. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttasujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 13.11.2019 Sámediggi (beaiváduvvon 12.12.2019)

Vuollái skuvlaahkásaččaid mánáidmateriálaprošeavtta loahppaávvudeapmi ja materiálaid almmustahttindilálašvuohta Sajosis 20.11.

Sámedikki gielladoaimmahaga Vuollái skuvlaahkásaččaid mánáidmateriálaprošeavtta loahppaávvudeapmi ja buvttaduvvon materiálaid almmustahttindilálašvuohta dollojuvvo Sajosis mánáid vuoigatvuođaid beaivve 20.11. dmu 9.00-12.00.

Dilálašvuohta álggahuvvo auditorias sáhkavuoruin, materiálaid ovdanbuktimiin ja mánáid lávlumiin, man maŋŋá Sajosa boađafeaskáris lea vejolašvuohta oahpásmit materiálaidda dárkilabbot.

Prošeakta lea álgán jagi álggus ja dan olis leat buvttaduvvon guokte mobiilaspealu, guokte digigirjji, lávdespeallu ja bođubustávat anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii.

Sámediggi sávvá buohkaid, muhto erenomážit materiálaid bargamii oassálastán mánáid, sámegielat vuollái skuvlaahkásaš mánáid ja ovdaskuvlla oahppiid, leat bures boahtin almmustahttindilálašvuhtii.

Dáhpáhus lea sámegielat.

Lassidieđut

Má. giellabeassejođiheaddji
Petra Kuuva
+358 10 839 3119 / +358 40 6624741
petra.kuuva(at)samediggi.fi

Sámedikki vuollái skuvlaahkásaččaid mánáidmateriálaprošeakta lea jagi 2019 bisti oahpahus- ja kulturministeriija ruhtadan prošeakta, man oktavuođas buvttaduvvojit Suoma sámegielain guokte mobiilaspealu, guokte digigirjji, sámegielaid bođubustávat ja boazofáttát lávdespeallu.