Sámegielaid ovddidanbargui lassiruhta, maiddái Sámi Giellagáldu ruhtadeapmi nannejuvvui jahkái 2019

Riikkabeivviid ruhtaváljagoddi evttoha lassiruhtadeami sámegielaid ovddidanbargui jahkái 2019. Ruhtaváljagotti evttohusa mielde lasi ruhta boađášii sámiid kultur- ja giellabeassedoibmii ja Sámi Giellagáldu birrajahkásaš doaimma sihkkarastima várás. Sámi Giellagáldu ruhtadeapmi leamašan eahpesihkkar.

Sámi Giellagáldu doaibma Suomas sáhttá joatkašuvvat plánaid mielde olles jagi 2019. Riikkabeivviid jagi 2019 stáhta bušeahtas evttohuvvo 184 000 euro giellaovttasbargui. Dán lassin riikkabeivviid ruhtaváljagoddi lea evttohan 186 000 euro stáhta jagi 2019 bušehttii dahkkon lassimearreruđain dahjege nu daddjon juovlaskeaŋkaruđain Sámi Giellagáldu doibmii.  Ruhtadeami vehkiin Sámediggi sáhttá bálkáhit Sámi Giellagáldui giellabargiid nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegillii olles jahkái, mii dahká vejolažžan giellarávvema joatkašuvvama olles jagi. Maiddái sátnerádjo- ja normerenávžžuhusaid addi nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegiela giellajuhkosat sáhttet joatkit bargguset olles jagi. Ruhtadeami vehkiin sáhttá maiddái bálkáhit doaimmahatčálli.

Ruhtaváljagoddi evttoha maiddái ng. juovlaskeaŋkaruđain Sámedikki evttohusa mielde 100 000 euro lasáhusa sámiid kultur- ja giellabeassedoibmii. Lasáhus bajidivčče sámiid kultur-ja giellabeassedoibmii várrejuvvon ruhtadeami jagi 2018 dássái ja lea ođđa evttohusa mielde oktiibuot 1,2 miljovnna euro. Lasáhusain basto sihkkarastot buot dálá kultur- ja giellabesiid doaibma, muhto maiddái ovddidit doaimma.

Ruhtaváljagotti bušeahta lasáhusat gieđahallojit riikkabeivviin jagi 2019 stáhta bušeahta gieđahallama oktavuođas ovdal juovllaid.

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio tel. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Má. sámi giellaáššiid čálli Marko Marjomaa tel. 010 839 3183, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Sámediggi ohcá mearreáigásaš doaimmahatčálli

Bargu álgá ruhtadeami nannema maŋŋá soahpamuša mielde ja bistá 31.12.2019 rádjai. Doaimmahatčálli bargguide gullet ee.

  • davviriikkaid oktasaš sámegielaid fága- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu doaimmahatbarggut, arkiveren, čoahkkimiid ordnen sihke rehketdoallobargguin fuolaheapmi,
  • dárbbu mielde dikšu almmolaš doaimmahaga máksojohtalusa ja vuovdinrehketbearrama sihke eará veahkehanbargguid ekonomiija- ja almmolašhálddahusas ja maiddái bargguid, maid hálddahushoavda sutnje sierra mearrida.

Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (sámedikkis addojuvvon ásahus 1727/1995). Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit sámegiela buorre njálmmálaš ja čálalaš máhttu sihke máŋggabealat hárjánupmi doaimmahatbargguin. Lassin maiddái ruoŧa dahje dárogiela dáidu veahkehit barggu dikšuma. Bargu eaktuda buriid ADG-dáidduid, iešráđálašvuođa, mihttomearálašvuođa, skihkalašvuođa, dárkilvuođa, koordinerenmáhtu, fuolalašvuođa, návcca dikšut máŋggaid sierra bargguid seamma áigge ja maiddái ovttasbargan- ja gulahallandáidduid. Čehppodat njuovžilis bargamii joavkkus ja positiivvalaš jurddašanvuohki leat maiddái dehálaččat.

Guovddáža bargun leat ovttas Sámedikkiin davviriikkaid oktasaš giellaovttasbarggu nannen ja ovddideapmi, sámegiela nannen ja ovddideapmi nu, ahte guđege giellajoavkku ovttaskas dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojit vuhtii, ja sámegiela ealáskahttin ja sihkkarastin boahttevuođas.

Doaimmahatčálli lea bálvalangaskavuođas Suoma Sámediggái ja bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI ja II luohká mielde (vuođđobálká 1868,01 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde ahkelasit. Doaibmabáiki lea Sámedikki čállingottis Sajosis. Barggus čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Suoma Sámedikki čállingoddái 31.12.2018 dmu 16.00 rádjai šleađgapoasttain čujuhussii info(at)samediggi.fi  Lassidieđuid barggus addá má. sámi giellaáššiid čálli Marko Marjomaa marko.marjomaa(at)samediggi.fi. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 17.12.2018              Sámediggi

Sámediggi joatká mearreáigásaš nuortalašgiela, anárašgiela ja davvisámegiela giellabargi ohcanáiggi 31.12.2018 rádjai

Sámi parlamentáralaš ráđi vuollásažžan doaibmá davviriikkaid oktasaš sámegielaid fága- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu, man doaimma ruhtadit Suoma, Ruoŧa ja Norgga Sámedikkit. Fága- ja resursaguovddáža barggut leat earret eará giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu ja giela norbmeren.

Sámediggi ohcá 1 mearreáigásaš nuortalašgiela giellabargi, 1 mearreáigásaš anárašgiela giellabargi ja 1 mearreáigásaš davvisámegiela giellabargi áigái 7.1.2019 – 31.12.2019. Doaimmat devdojit 7.1.2019 rájes, juos ruhtadeapmi nannejuvvo ja bargu álgá soahpamuša mielde.

Giellabargi bargguide gullet giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, norbmeren ja diehtojuohkin- ja rávvenbargu. Giellabargái sáhttá mearridit eará doaimmaid, mat gullet davviriikkaid oktasaš sámegielaid fága- ja resursaguovddáža bargguide.

Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu. Prošektii ohccojuvvo ovdasajis olmmoš, geas lea sámegiella eatnigiellan dahje sus lea vástideaddji gielladáidu. Ohccis sávvojuvvojit heivvolaš sámegiela skuvlejupmi (allaoahpahat/universitehta), dovddiidus vástideaddji bargguin ja sámeservodaga ja –gielaid dovdamuš. Barggu ceavzilis dikšumis gáibiduvvojit ámmátlaš máhttin, oktasašbargonákca, sámegiela čálalaš dáidu sihke dáidu bargat iešráđálaččat ja mihttomearálaččat. Davviriikkaid oktasaš sámegielaid fága- ja resursaguovddáža bargogielat leat sámegiella sihke suomagiella ja ruoŧa/dárogiella.

Giellabargi lea bálvalangaskavuođas Suoma Sámediggái ja bálká mearrašuvvá Suoma Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási V/II–V/I mielde (vuođđobálká 2139,83 euro/mb–2373,87 euro/mb).  Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 %:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde ahkelasit. Doaibmabáiki lea Sámedikki man nu doaibmabáikkis dahje eará sajis soahpamuša mielde. Barggus čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi. Prošeavttas vástida sámegiela doaimmahat ja jođiheaddjin bargá sámi giellaáššiid čálli.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit Suoma Sámedikki čállingoddái 31.12.2018 dmu 16.00 rádjai šleađgapoasttain čujuhussii info@samediggi.fi Ovddit ohcamušat vuhtii váldojit. Lassidieđuid barggus addiba má. sámi giellaáššiid čálli Marko Marjomaa marko.marjomaa(at)samediggi.fi. ja gielladorvočálli Anne-Kirste Aikio anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi.  Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi ja Sámi Giellagáldu doibmii www.giella.org

Anáris 17.12.2018              Sámediggi

Julevsámegiela ja gildinsámegiela ovddideaddjiide Gollegiella -giellabálkkašupmi

Karin Tuolja Johkamohkis Ruoŧas ja Jekaterina Mechkina Murmánskkas Ruoššas oažžuba davviriikalaš sámi giellabálkkašumi jagi 2018.

Suoma Sámedikki presideanta Tiina Sanila-Aikio, Norgga Sámedikki presideanta Aili Keskitalo, Karin Tuolja, Norgga beal jurylahttu Solvår Knutsen Turi, Ruoŧa Sámedikki presideanta Per-Olof Nutti. Govva: Ann Kristin Lindaas / KMD.

Gollegiella – Davviriikalaš giellabálkkašupmi juhkkojuvvo Karin Tuoljai Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámeáššiin vástidan ministariid ja sámedikkiid sátnejođiheaddjiid čoahkkima oktavuođas Oslos 26.11. ja Jekaterina Mechkinai Murmánskkas 29.11. Giellabálkkašumi mihttomearri lea veahkehit sámegielaid nannemii, ovddideapmái ja seailumii Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.

Karin Tuolja lea bargan julevsámegiela ovdii Ruoŧas olles rávis olbmo agis áigge. Son lea doaibman oahpaheaddjin, jorgaleaddjin, oahppomateriála ovddideaddjin ja gielladárkkisteaddjin. Tuolja lea dehálaš olmmoš julevsámegiela giellaservošis, ja sus leamašan guovddáš mearkkašupmi Norgga ja Ruoŧa giellaovttasbarggus, eandalii sátnevuorkkáid ja tearpmaid ovddideamis ja Biibbala jorgaleamis.

Jekaterina Mechkina oažžu Gollegiella-giellabálkkašumi guhkesáigásaš barggus gielddasámegiela sajádaga nannemis Ruoššas. Son lea oassálastán sátnevuorkká ovddideapmái ja gielddasámegiela sátnegirjji gárvvisteapmái. Mechkina lea čállán ja jorgalan girjjiid ja ovddidan oahppamateriála. Su dujiid bokte máŋggat leat oahpásmuvvan Murmánskka guovllu gielddasápmelaččaid eallimii ja kultuvrii.

Giellabálkkašupmi mieđihuvvo ovttaskas olbmui dahje servošii, geat leat ánssolaččat doaibman čielgasit sámegiela ovddideami beales. Bálkkašupmi juhkkojuvvo dál gávccát geardde. Čuovvovaš bálkkašupmi juhkkojuvvo jagi 2020 go Suopma doaibmá golmma riikka sámeáššiid ovttasbarggu sátnejođiheaddjin.

Bálkkašupmelávdegoddái gullet Neeta Jääskö Suomas, David Kroik Ruoŧas, Nina Afanasieva Ruoššas, Solvår Knutsen Turi ja Jane Juuso Norggas.

Lassidieđut:

Ráđđádalli virgeolmmoš Johanna Hautakorpi, vuoigatvuođaministeriija, tel. 02951 50018, ovdanamma.sohkanamma@om.fi

Bálkkašupmelávdegotti lahtu Neeta Jääskö Suoma sámedikkis, tel. 0405969230, ovdanamma@neetainari.fi

https://oikeusministerio.fi/

Sámediggi ohcá bargi sámegielat mánáidmateriála ovddidanprošektii

Sámedikkis lea álgimen sámegielat mánáidmateriála ovddidanprošeakta. Prošeavtta olis lea ulbmilin buvttadit vuollái skuvlaahkásaččaide oaivvilduvvon materiála golmmain sámegielain sápmelaš árrabajásgeassima ja bearrašiid atnui. Deattuhus boahtá leat vuollái skuvlaahkásaččaide heivvolaš digitála materiálas, dego spealloapplikašuvnnat ja elektrovnnalaš jietnagirjjit. Dán bokte figgat doarjut árrabajásgeassinovttadagaid ja bearrašiid sámegiela ja sámekultuvrra sirdimis ja nannemis, sihke ollašuhttit sámemánáid ovttaveardásaš vuoigatvuođa návddašit modeardna mánáidkultuvrras iežaset gielain ja iežaset kultuvrra vuođul. Prošeavtta dahká vejolažžan oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan erenomášdoarjja.

Materiálaprošektii ohccojuvvo mearreáigásaš plánejeaddji vástidit prošeavtta plánemis, ollašuhttimis ja raporteremis. Bargu álgá soahpamuša mielde farggamusat ja bistá 31.8.2019 rádjái. Prošeavttas vástida sámegiela doaimmahat ja hoavdan doaibmá gielladorvočálli. Prošeaktaplánejeaddjis gáibiduvvo heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela dáidu, ja sávvojuvvo sámekultuvrra, materiálabarggu ja digitála doaibmabirrasa dovdamuš sihke máhttu iehčanas plánenbargui ja ollašuhttimii ovttasbarggus eará doibmiiguin. Ovttasbargoguoimmit bohtet leat ee. Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahat ja sápmelaš árrabajásgeassima ovttadagat. Dá liŋka bargoalmmuhussii.

Sámediggi bivdá bargoohcamušaid čuvvosiiguin 15.11. rádjái čujuhussii Sámedikki čállingoddi, Sajos, 99870 Anár.

Lassedieđuid addá gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio@samediggi.fi / tel. 010 839 3124.

Mii lea giellabeassi?

Mii lea giellabeassi? Leatgo beroštuvvan giellabeasis iežat máná vejolaš árrabajásgeassinvuohkin? Leago du mánná juo giellabeasis ja ozat lassedieđuid dán fáttás? Samedikki ođđa siidduin gávdnojit vuođđodieđut giellabeasi ja giellalávggu birra www.samediggi.fi/giellabeassi/?lang=dav.

Lassidieđut:

Má. giellabeassejođiheaddji Annika Pasanenannika.pasanen(at)samediggi.fi, +358 40 662 4741 / +358 10 839 3119

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi,+358 40 707 5626 / +358 10 839 3124

Sámediggi ordne ráhkkananbeaivi auktoriserejuvvon jorgaleaddjidutkosii 5.10.

Sámegielat auktoriserejuvvon jorgaleaddjit leat unnán ja sámedikki sámegiela doaimmahat hálida doarjut ja hástalit sámegiela jorgaleddjiid čađahit auktoriserejuvvon jorgaleaddjidutkosa. Auktoriserejuvvon jorgaleaddjidutkosa čađaheapmi sáhttá leat hástaleaddji almma fuolalaš ráhkkaneami haga ja ráhkkaneami doarjjan sámediggi ordne ráhkkananbeaivvi, man ulbmilin lea oahpásnuvvat auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosii. Ráhkkananbeaivi lea vuosttažettiin oaivvilduvvon daidda, guđet leat almmuhan iežaset dutkosii, muhto dasa sáhttet oassálastit buohkat geat leat beroštuvvan dutkosa čađaheamis dahje jorgaleaddji barggus.

Oahpahushálddahus hálddaša auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa ja dat lágiduvvo jahkásaččat, dán jagi dutkkusdilálašvuođa lágiduvvo 10.11.2018 ja almmuheapmi dán jagi dutkosii lea nohkan. Auktoriserejuvvon jorgaleaddjidutkosa sáhttá čađahit buot Suomas hállojuvvon sámegielaiguin ja dat lea virggálaš duođaštus jorgaleaddji ámmátdáiddus. Auktoriserejuvvon jorgaleaddji lea áššedovdi, gii sáhttá bargat auktoriserejuvvon jorgalusaid. Dutkosa sisdoalus sáhtát lohkat eambbo Oahpahushálddahus siidduin: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat

Ráhkkananbeaivi lágiduvvo 5.10.2018 dmu 13-17 Sajosis. Beaivvi prográmma juohkása guovtti oassái, vuosttaš oasis dmu 13-17 oahpásnuvvat dutkosa sisdollui ja dan osiide sihke jorgaleami etihkkii. Nuppi oasis dmu 15-17 dahkat ovdabargguid vuođul  jorgalanhárjehusaid ja dan lassin tearbmabarggu. Beaivvi áigge oasseváldit ožžot rávvagiid dutkosii ráhkkaneapmái  ja giellagáhttema. Bagadallin skuvlejumis leaba auktoriserejuvvon jorgaleaddjit Maiju Saijets ja Merja Fofonoff.

Almmuheapmi ráhkkanbeaivái ja lassidieđut gielladorvočálliI Anne Kirste Aikios:

anne-kirste.aikio@samediggi.fi
Mob. +358 40 707 5626
Tel. 010 839 3124

Sámi giellarávvehat 27.9.2018 18-20 – Hállojuvvo guovtte- ja máŋggagielatvuođas

Sámi giellarávvehat 27.9.2018 18-20 Sajos, Anár – Hállojuvvo guovtte- ja máŋggagielatvuođas: Máŋggagielat máná árrabajásgeassin.

Bures boahtin Sámi giellarávvehaga goalmmát Facebook-njuolggosáddagii 27.9.2018 dmu 18-20. Sáddehusbáikin Sajos, Anár. Njuolggosátta Sámi giellarávvehat-siidduid bokte.

Sáddagis deaivvadit gielladutkiiguin ja sámegielat árrabajásgeassima ja giellabeassedoaimma áššedovdiiguin. Niina Siltala ja Pirjo Lotvonen leaba min eahkedis mielde anáraš- ja nuortalašgielat giellabeassedoaimma áššedovdin ja bargin. Merja Pieski ovdanbuktá eatnigielagiidda dárkkuhuvvon davvisámegielat árrabajásgeassima perspektiivva.

Laura Arola ja Annika Pasanen kommentereba ságastallama gielaealáskahttima ja gieladutkama perspektiivvas. Sáddaga áigge lea vejolaš sáddet áššedovdiide jearaldagaid guoskkadin máná máŋggabealat ovdáneami ja sámi árrabajásgeassima.

Sápmelaš giellarávvehat

Sápmelaš giellarávvehat gullá Perhepalvelumalli Lappiin (sá. Bearašbálvalusmálle Lappi guvlui) -prošektii (Lape-prošeakta), man ulbmilin lea nannet maiddái sápmelaččaid vuođđobálvalusaid. Lape-prošeakta gullá fas sode- ja eanangoddeođastussii. Sámegielaid leat dál viššalit ealáskahttime, man dihte bearrašat dárbbašit rávvagiid guovtte- ja máŋggagielatvuođas. Áitatvuloš unnitlogugielahubmiide lea liikká hui hástaleaddji oažžut áigeguovdilis oahpisteami. Sámegielat bearrašiid guovtte- ja máŋggagielatvuohtarávven lea vuollegis šielmmá bálvalangeahččaleapmi, man mihttomearrin lea nannet sámegielat bearrašiid máŋggagielatvuohtadáidduid.

Giellarávvehat lea oaivvilduvvon bearrašiidda, mat leat beroštuvvan sámegiela ja máŋggagielatvuođa nannemis bearrašis. Buot vánhemat ja bearašlahtut leat bures boahtin gullat, mo iežas doaimmaiguin ja válljejumiiguin sáhttá doarjut ja nannet iežas bearraša guovttegielatvuođa. Unnitlogugiela seailluheapmi ja sirdin mánáide (erenomážit gávpotbirrasis) gáibida máŋgii dan ahte vánhemat leat erenomáš aktiivvalaččat ja gohcet ovdduid. Giellageavaheddjiid galgá arvvosmahttit geavahit unnitlogugiela, vai giella sirdašuvalii mánáide. Doaimmas váldojuvvojit vuhtii golbma sámegielat joavkku: anárašgiella, davvisámegiella ja nuortalašgiella.

Giellarávvehahkii gullá Facebook-siidu, gosa čoggojuvvojit áigeguovdilis dieđut guovtte- ja máŋggagielatvuođa birra. Siidduid bokte sáhttá maid álkit addit máhcahaga ja sáddet sávaldagaid giellarávvehat-sáddagiid sisdoaluid dáfus. Siidduin sáhttá maid ságastallat guovtte- ja máŋggagielatvuođa, daidda laktáseaddji hástalusaid ja buriid geavadagaid birra. Priváhtta bagadallama oažžu go sáddesta priváhttadieđu. Joavkku bajásdoallin barget Lape-prošeavtta prošeaktabargi Riitta Lehtola, sámedikki giellabeassejođiheaddji Annika Pasanen ja máŋggagielatvuohtaaktiiva Laura Arola.

Giellarávvehagas lágiduvvojit giđđat ja čakčat 2018 5 livesáddaga, mat gieđahallet guovtte- ja máŋggagielatvuođa iešguđet beali. Sáddagiid ulbmilin lea fállat vánhemiidda sihke praktihkalaš rávvagiid guovtte- ja máŋggagielatvuođa hástalusain, buriin vuogádagain, máná árrabajásgeassinválljejumiin ja skuvlavázzimis guovtte- ja máŋggagielagin. Livesáddagiin hupmet sámegiela giellaealáskahttima áššedovdit ja vánhemat. Giđa ja čavčča sáttaáigodagat ja daid fáttát almmuhuvvojit Giellarávvehaga Facebook-siidduin.

 

Auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkkus lágiduvvo 10.11.2018

Auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkkus lágiduvvo lávvardaga 10.11.2018 dbm 9.00-17.00. Almmuheapmi dutkosii álgá 1.8. ja nohka 31.8.2018 dbm 16.15. Sáhtát almmuhit iežat dutkosii dán liŋkka bokte 1.8. rájes (liŋka suomagillii): https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat/tutkintoon_osallistuminen

Dutkosa jorgalanbargguid álgogiellan leat ruovtturiikka gielat (suomagiella, ruoŧagiella ja anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiella). Dat man gillii jorgalusat dahkkojit, mearriduvvo 31.8.2018 radjái almmuhusaid vuođul.

Dutkkusdilálašvuođat sáhttet lágiduvvot Helssegis, Anáris, Joensuus, Oulus, Tamperes ja Turkus, jus ovtta báikái almmuhit unnimustá vihtta olbmo, geat áigot čađahit dutkosa.

Sámediggi hástala jorgaleddjiid čađahit auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa! Davvi-, anáraš- ja nuortalašgillii leat dušše muhtun auktoriserejuvvon jorgaleaddji guhtge gielas.

Sámedigge almmuha maid vejolašvuođas ordnet ráhkkananbeaivvi auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosii ráhkkaneami váras, jus dasa lea beroštupmi. Auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkosa sáhttá leat hástaleaddji čađáhit almma fuolalaš rahkkaneami haga.

Almmut ráhkkanbeaivai dahje dahje jeara lasi dieđuid sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikios: anne-kirste.aikio@samediggi.fi, mob. +358 40 707 5626, tel. +358 10 839 3124

Sámeguovllus ássi sápmelaččaide mieđihuvvo fásta tákseáššehasvuohta

Áel lea dahkan mearrádusa, man vuođul sámeguovllus ássi sápmelaččaide mieđihuvvo fásta tákseáššehasvuohta. Mearrádus vuođđuduvvá sámi giellaláhkái.

Sámi giellalága mielde Áel galgá fuolahit das, ahte sámiid gielalaš rievttit ollašuvvet sin iežaset ruovttuguovllus. Dát guoská maiddái daid bálvalanbuvttadeddjiid, geat buvttadit bálvalusaid Áel:a doaibmabijus. Sámeguovllu olggobealde seammalágan bálvalangeatnegasvuohta ii leat.

Ná sámeguovllus ássi sápmelaš diŋgo Áel buhtten táksemátkki

Áššehas vállje alccesis sámegiel táksevuoddji gii lea mielde dakkár vuogádagas, mas Áel buhtte mátkki njuolga táksevuoddjái. Jus dan guovllus, gos sámegiel áššehas ássá ii gávdno dakkár sámegiel táksevuoddji, rávve Áel su váldit oktavuođa iežas guovllu diŋgonguovddážiin. Áššehas sáhttá čielggadit ovttas diŋgonguovddážiin dan, leago diŋgonguoddážis vejolašvuohta čujuhit áššehassii sámegiel vuoddji. Eaktun lea maiddái dat, ahte táksevuoddjái heive doaibmat áššehasa fásta táksin.

Jus áššehas galgá geavahit táksse iežas dearvvašvuođadili dihte, son dárbbaša dearvvašvuođafuolahusa mieđihan duođastusa (Duođastus mátkebuhtaduša várás SV67). Áššehas gálgá seailluhit ovtta mátkki várás čállojuvvon duođastusa alddis 6 mánu áigge. Guhkesáiggeduođastusa fas galgá doaimmahit Áel:ii.

Áššehasa diŋgon mátkkis sáhttet leat mielde maiddái eará mátkkosteaddjit, geat leat mannamin dearvvašvuođafuolahussii dahje máhccamin dearvvašvuođafuolahusas.

Ná diŋgot Áel buhtten táksse Sámis (PDF)